Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Pietarsaaren seutukunnassa kuntakierroksen raportti

Transkriptio

1 Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Pietarsaaren seutukunnassa kuntakierroksen raportti Johtaja Ireeni Finnholm Projektisihteeri Saara Lång

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2 2. NYKYTILA Tilastotietoa Pohjanmaan maakunnasta Päihteiden saatavuus ja päihdehaitat Pohjanmaan alueella Päihdepalvelut Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa Päihdepalvelujen käyttö ja nettokustannukset kolmen maakunnan alueella PIETARSAAREN SEUTUKUNTA 19 Kruunupyy 19 Luoto 20 Pedersöre 22 Pietarsaari 23 Uusikaarlepyy PÄIHDESTRATEGIATYÖ Pietarsaaren seutukunta Strategiatyön toimeksianto Päihdestrategiatyöryhmän kehittämisehdotukset Ensimmäiset toimenpide-ehdotukset nykytilaselvityksen pohjalta NYKYTILA PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA 30 LIITTEET: 1. Pietarsaaren kaupungin kumppanuussopimus 2. Muistio sosiaalijohtajien kokouksesta 3. Valmistelevan työryhmän kokoonpano 4. Päihdestrategiayhdyshenkilöiden koulutuskutsut 5. Päihdestrategiatyön sisältö LÄHTEET 1

3 1. TAUSTAA Pietarsaaren seutukunnan sosiaalijohtajien tapaamisessa sovittiin, että aletaan tehdä yhteistä Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategiaa avohuollon kehittämiseksi ( liite 2). Veturikuntana toimii Pietarsaari ja strategiatyötä koordinoi Pietarsaaren A-klinikka yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Pietarsaaren kaupunki allekirjoitti kumppanuussopimuksen yhdessä Alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa (liite 1) Kruunupyyn, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn kunnat tulevat solmimaan kumppanuussopimuksen seuraavassa allekirjoitustilaisuudessa. Kunnat ovat nimenneet päihdestrategiayhdyshenkilöt, jotka ovat aloittaneet toimintansa Päihdestrategiayhdyshenkilöt ovat pyytäneet strategiatyöryhmään jäseniä eri sektoreilta (liite 3). 2. NYKYTILA Pohjanmaan maakunta koostuu 18 kunnasta, jotka kuuluvat neljään seutukuntaan. Asukkaita maakunnassa on noin Maakunnan keskus on asukkaan Vaasa. Kunnista pienin on Maksamaan saaristokunta, jossa asukkaita on vain runsaat Maakunnan asukkaista noin 52 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Yksi seutukunnista kolmen kunnan Kyrönmaa (Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö) on täysin suomenkielistä aluetta. Toisaalta Pohjanmaalta löytyy myös yksi maailman ruotsinkielisimmistä kunnista, Korsnäs,jossa ruotsinkielisten osuus on yli 97 prosenttia. 2

4 2.1 TILASTOTIETOA POHJANMAAN MAAKUNNASTA; pinta-ala, väestö, koulutustaso, äidinkieli, työllinen työvoima, työttömyysaste, bruttokansantuote Maapinta-ala km 2 Vesipinta-ala km 2 Rantaviiva km Väkiluku n. ca pers. Väestötiheys 22,6 asukasta / km 2 Äidinkieli (2004) suomi 46,0 % ruotsi 52,0 % muu 2,0 % Koulutustaso (2004, asukkaat > 15 v.) Pohjanmaa koko maa keskiaste 37,0 % 37,7 % korkea-aste 23,6 % 25,0 % Työllinen työvoima (2004) Pohjanmaa koko maa alkutuotanto 7,4 % 4,0 % teollisuus 29,2 % 25,1 % palvelut 61,6 % 69,0 % Työttömyysaste (2005) Pohjanmaan maakunta 7,5 % Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu 8,0 % 8,4 % 5,8 % 6,3 % koko maa 10,6 % Bruttokansantuote per asukas (2003; koko maa =100) Pohjanmaan maakunta 89,0 Kyrönmaa 50,0 3

5 Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu 96,9 87,2 89, Päihteiden saatavuus ja päihdehaitat Pohjanmaan alueella Suomalaiset joivat vuonna 2002 n. 9,3 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden. Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina oli vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla 6,3, Keski-Pohjanmaalla 6,5 ja Pohjanmaalla 5,5 litraa. Anniskelu ja vähittäismyynti kolmen maakunnan alueella vuonna 2004 Anniskeluluvat vuonna 2004 A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa Pohjanmaa Vähittäismyyntiluvat vuonna 2004 Alko Luovutusp. C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa Pohjanmaa A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut 4

6 Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. N. 12 % on raittiita. Alkoholin suurkuluttajia on 5-4 % aikuisväestöstä. Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista n. 80% on alkoholin aiheuttamaa. Vuosittain n henkeä kuolee alkoholin ja n. 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on n. 5% kaikista kuolemantapauksista. Vuonna 2002 oli yli hoitojaksoa, jossa oli päihdesairaus pääsairautena. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alkoholisairauksiin ja myrkytyksiin kuoli työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee vuotiaita miehiä. Alkoholiin kuolleiden naisten kuolintapausten määrä on lähes nelinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Etelä-Pohjanmaa 7,1 7,9 9,1 Keski-Pohjanmaa 9,6 12,3 14,2 Pohjanmaa 11,9 12,8 13,6 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyvät haitat näkyvät seuraavasti tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan: Alkoholin aiheuttamat taudit ja tapaturmat, alkoholimyrkytykset vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 46 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 Vaasan sairaanhoitopiiri 26 Itsemurhat vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 38 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11 Vaasan sairaanhoitopiiri 16 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 5

7 ( Lähde: Tilastokeskus) Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Törkeä rattijuopumus Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa

8 Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina / Länsi-Suomen läänin tilanne 2005 Alavus 7 12 Kauhajoki Kaustinen 8 24 Kokkola Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki Vaasa 4 95 Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä Huumeet Lähde: Polstat Huumausaineidenkäyttötilanne Suomessa vuonna oli seuraavanlainen. Joskus huumetta kokeilleiden miesten ( v.) osuus oli 14%, kun naisten vastaava luku oli n. 11%. Joskus kannabista kokeilleiden poikien (15-16 v.) osuus oli n. 11% kuin vastaava tyttöjen osuus oli n. 8%. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti. Ensimmäisenä ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat opiaatit 28% (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), stimulantit 28%, Kannabis 16%, Alkoholi (+huume) 19% ja rauhoittavat lääkkeet 6%. Lähde: Huumausainetilanne Suomessa 2004, tilastoraportteja 1/2005, toim. Ari Virtanen. 7

9 HIV- infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980/ tilanne vuosina : / Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 35 4 Lähde: HIV- infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidomologian osasto C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 8 Vaasan sairaanhoitopiiri B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 2 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 4 5 A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 1 0 Vuonna 2003 huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten ennakkotietojen perusteella 146 ja EMCDDA:n erityisrekistereille antamien huumekuolemien määrittelyohjeen perusteella 67. Nämä eri tavalla määritellyt huumekuolematapausten määräarvot antavat raja-arvot Suomessa vuoden aikana huumeisiin kuolleiden määrälle. Rekisterien mukaan vuotiaiden osuus kuolemantapaukissa vaihtelee määritelmän mukaan 25 prosentista 40 prosenttiin. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2004: 8

10 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 6 Lähde: Tilastokeskus Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina : Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina : Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Lähde: Polstat 2.3 Päihdepalvelut Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa 9

11 Pietarsaaren seutukunnan kunnat käyttävät sekä Vaasassa olevia Pohjanmaan, että Kokkolassa olevia Keski-pohjanmaan päihdepalveluita. Keski-Pohjanmaan maakunta Katkaisuhoito Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskusten vuodeosastolla. Hoitoaika on n. 5 vrk. Alueella ei ole erityistä selviämis- ja katkaisuhoitoasemaa. Opioidivieroitus- ja korvaushoitojen aloittamisen arvioinnin suorittaa aikuispsykiatrian poliklinikka Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Arviointijakso ostetaan ostopalveluna toisesta sairaanhoitopiiristä. Arvioon pääsee lähetteellä. Lääkeavusteinen, psykososiaalinen kuntoutus tapahtuu Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Terveysneuvontapiste Vaihtari (Kokkola) Terveysneuvontapiste Vaihtari toimi v Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymässä. Toiminta lakkautettiin väliaikaisesti asikkaiden vähyyden vuoksi. Terveysneuvontapiste tarjosi suonensisäisesti huumeita käyttäville tietoa terveydenhoidosta, tartuntataudeista sekä hoitopaikoista. Vaihtarissa oli mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin ja saada A- ja B hepatiittirokotukset. Vaihtarista ei saanut lääkkeitä, eikä reseptejä. A-klinikka (Kokkola) - asiantuntija-apua päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville, sekä heidän läheisilleen - asiakkaaksi ajanvarauksella ilman lähetettä - asiakkaan kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma - ei lääkehoitoja, vieroitusoireisiin korva-akupunktiota - hoitosuhteessa olevalle asiakkaalle lääkäripalveluja - raittijuopumuksiin liittyvä päihderiippuvuusarvioinnit, sekä laitoskuntoutuksen tarpeen arviointi suoritetaan A-klinikalla - A-klinikalla on myös mahdollisuus asioida internetin välityksellä Terassi palvelussa Nuotta (Kokkola) 10

12 - nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuotta tarjoaa apua päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville nuorille, sekä heidän läheisilleen - toimintamenetelminä yksilökeskustelut, sekä perhe- ja verkostotapaamiset - Nuotta arvioit lapsen/ nuoren tilannetta; avo- ja laitoskuntoutuksen tarvetta, mahdollista kuntoutuspaikkaa ja tekee alustavat tiedustelut hoitopaikoista. Arviota tehdään yhdessä lapsen/nuoren, hänen perheensä ja lastensuojeluviranomaisten kanssa. - yli 18- vuotiaan nuoren kohdalla Nuotta tekee maksusitoumushakemuksen Perusturvavirastoon laitoskuntoutuksesta alaikäisten lasten ja nuorten kohdalla toimitaan lastensuojelulain ja asetuksen puitteissa. - Nuottaan ei tarvita erillistä lähetettä. Neuvoja voi kysellä myöskin puhelimitse Työplus (Kokkola) - työterveyshuollossa nimetty päihdetyöterveyshoitaja - tapaa päihdeasiakasta 5 kertaa - työmenetelminä motivoiva haastattelu ja mini-interventio - ohjaa tarvittaessa eteenpäin päihdepalveluissa - konsultaatio ja työnohjaus A-klinikalta Perhe- ja päihdeklinikka ( Veteli) - tavoitteena on vähentää ja ehkäistä päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja - työmuotona on yksilö- ja parikeskustelut, sekä kotikäynnit tarvittaessa - päihdetyöntekijä tapaa katkaisuhoidossa olevat asiakkaat ja motivoi heitä jatkotyöskentelyyn - perhe- ja päihdeklinikka toimii Halsuan, Vetelin ja Kaustisen alueella Avopalveluyksikkö Liina (Kokkola) - avopalveluyksikön tavoitteena on ehkäistä sikiövaurioita ja tukea äidin ja vauvan toimivan vuorovaikutuksen syntymistä sekä olla mukana kehittämässä päihteitä käyttävien vauvaperheiden tavoittamista, tukemista ja hoitoonohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa - päihdeongelmiin erikoistunut yksikkö kuuluu Ensi- ja turvakotien liiton projektiin Ensikoti Iida (Kokkola) 11

13 - kaksikielinen, päihdeongelmaisten äitien hoitamiseen erikoistunut yksikkö, osa Ensi- ja turvakotien liiton projektia - ensikoti on kodinomainen yhteisö, jossa tuetaan päihdeperheitä vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa - perustehtävänä on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, päihdekuntoutus ja yhteisöhoito - asumisaika sovitaan perheen tarpeiden mukaan - maksusopimus perusturvaviraston kanssa Ventuskartano (Kokkola) - laitospäihdekuntoutusta naisille, miehille ja perheille - yksilökuntoutuksen kesto vrk ja perhekuntoutuksen kesto 2-6 kk+ kotikäynnit - peruskuntoutuksen käyneille intervalli ja uusi alku jaksoja (5-14 vrk) - työmenetelminä kognitiivinen käyttäytymisterapia, verkostotyö ja yhteisöhoito - asiakkaalla on toimeentuloa korvaavana etuutena mahdollisuus saada Kelasta sairauspäivärahaa tai kuntoutusrahaa Ventuskartano ry/ Avopalvelu - Asuntokoti Hermanni tuottaa asumis- ja päiväkeskuspalveluja syrjäytyneille tai syrjäytymisuhan alla oleville kokkolalaisille päihdeongelmaisille - toiminta-ajatuksena on, että yhteisön tuella, henkilökunnan läsnäololla ja selkeillä säännöillä asukkaita tuetaan omien voimavarojensa käyttöön niin, että heidän elämänlaatunsa olisi mahdollisimman hyvä - asuntokoti Hermannissa on 25 huonetta, joista 3 sopii liikuntarajoitteisille - asukkaiden käytössä on yhteiset oleskelu- ja keittiötilat, sauna, pyykinpesutila, päiväkeskus ja verstastila, sekä selviämishuone - asuntokotiin voi hakeutua joko suoraan tai eri viranomaistahojen kautta - Päiväkeskus tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden viettää aikaa selvin päin, tavata kavereita, saunoa ja pestä pyykkiä, ruokailla omakustannushintaan, käyttää verstasta, osallistua virkistystoimintaan ja retkiin, työntekijän antamaan ohjaukseen, neuvontaan ja henkilökohtaisiin keskusteluihin Isojärven palvelukoti 12

14 - tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista päihdeongelmaisille, erityisesti iäkkäämmille ja sairauksiensa vuoksi sitä tarvitseville - toiminnalla pyritään asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja päihdehaittojen vähentämiseen - palvelut sisältävät turvapalvelun sekä asukkaan palvelusuunnitelman mukaiset ateria-, hygienia-, siivous- ja asiointipalvelut - palvelukoti on päihteetön; asukkaiden käytössä on selviämishuone, jossa on kameravalvonta Seetri-koti - 8 paikkainen tukiasuntola, joka on tarkoitettu päihde- ja/tai mielenterveysongelmista kärsiville naisille ja miehille, jotka ovat menettäneet oman elämänhallintansa - kotiin voi hakeutua kunnan tai muun tahon maksusitoumuksella - asiakkaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma, joka jaksottuu kolmeen vaiheeseen; orientoitumis-, intensiivi- ja ylläpitojaksoon - koti toimii kristilliseltä pohjalta Pohjanmaa Vaasan kaupunki tarjoaa sosiaalipalveluina Päihdehuoltolain mukaiset päihdehuollon palvelut asukkailleen. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollon palveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti ja ne tukevat asiakkaan itsenäistä suoriutumista. Hoito perustuu luottamuksellisuuteen ja toiminnassa otetaan ensisijaisesti huomioon asiakkaan ja hänen lähteistensä etu. Palvelut annetaan henkilöille, joilla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palvelut annetaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihteiden ongelmakäytön ehkäisemiseksi ja lopettamisen tueksi tarjotaan neuvontaa, tukea, avohoito, laitoskatkaisua, laitoskuntoutusta ja asumispalveluyksiköiden palveluja. Vaasa hankkii tuottamiensa palveluiden lisäksi ostopalveluina eri laitoksilta pitkäaikaisia kuntoutuspalveluita. Käytettyjä laitoksia ovat Kankaanpään A-koti, Kalliola, Minnesota, Ventuskartano, Karvoshovi ja Pixne-kliniken. Vaasa myy päihdehuollon palveluja sopimuskunnilleen. Selviämis- ja katkaisuhoitoasema (Vaasa) - selviämishoito erilaisten päihteiden vaikutuksen alaisena oleville - 9 hoitopaikkaa - sisäänotto ympäri vuorokauden, kaikkina viikonpäivinä - ei ikärajaa - henkilökunta tarkkailee ja arvioi hoidontarvetta - hoito on asiakkaalle maksutonta, ei tarvita erillistä lähetettä 13

15 - asiakasta motivoidaan jatkohoitoon - katkaisuhoito on avoinna ympäri vuorokauden - katkaisuhoidossa on 10 vuodesijaa - hoitoon tullaan selviämishoitovaiheen jälkeen ilman lähetettä - hoidossa arvioidaan asiakkaan päihderiippuvuutta, sekä kuntoutumistarvetta ja käynnistetään sosiaalisten pulmien selvittely - hoitoaika muutamasta vuorokaudesta kahteen viikkoon (mahdollisuus tarpeen vaatiessa pitempääkin jaksoon) - huumeiden käyttäjille viiden viikon vieroitus- ja kuntoutusohjelma Katkaisuhoito terveyskeskuksissa Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskusten vuodeosastolla. Hoitoaika on n. 5 vrk. Terveysneuvontapiste Tipsi ( Vaasa) Terveysneuvontapiste Tipsi tarjoaa suonensisäisesti huumeita käyttäville tietoa terveydenhoidosta, tartuntataudeista sekä hoitopaikoista ja hoitoonohjauksesta. Tipsissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Toiminta aloitettu keväällä Nuorisoasema Klaara (Vaasa) Vaasan sosiaaliviraston perhehuolto-osaston alainen itsenäinen yksikkö, joka tarjoaa mielenterveysongelmiin, päihteiden käyttöön ja elämänhallinnan ongelmiin ennaltaehkäiseviä ja hoidollisia palvelujam13-25 vuotiaille vaasalaisille nuorille, sekä ostopalveluina sopimuskunnille. - asiakkaaksi ilman lähetettä ja ajanvarausta - jokaiselle asiakkaalle oma palvelusuunnitelma - palvelut suomeksi, ruotsiksi, ja englanniksi - työmenetelminä: yksilökeskustelut, perhetapaamiset ja toiminnalliset ryhmät - moniammatillisen tiimin työvälineinä ovat kognitiivinen psykoterapia, sekä psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen terapia. - työotetta leimaa laaja yhteistyö eri viranomaisten kesken A-neuvola (Vaasa) - neuvottelu ja avohoitopaikka riippuvuusongelmista kärsiville sekä heidän läheisilleen - työskentelymuotoina: yksilöterapia, ryhmäterapia, verkostotyö, lääketieteellinen tutkimus, lääkehoito, akupunktio - hoitoperiaatteina vapaaehtoisuus, itsemääräämisoikeus ja luottamuksellisuus - palveluita myöskin erityisryhmille; päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset, ajokorttiseurannassa olevat, yhdyskuntapalveluun tuomitut, huumausaineiden käyttörikoksista epäillyt, työvoimaviranomaisten ohjaamat työttömät työnhankijat (kuntoutusarviot) - käynnit ovat maksuttomia 14

16 - hoitotiimi: sosiaaliterapeutit, sairaanhoitajat, lääkäri Päihdekuntoutusyhteisö (Vaasa) - kuntoutushoitoa päihdeongelmasta toipuville - asiakkaaksi tulo ilman lähetettä (vaasalaiset) yleensä katkaisuhoitoaseman tai A-neuvolan kautta - asiakaspaikkoja 10, joista 3 naisille - kuntoutusjaksojen pituus 1-6 kk ( mahdollisuus jatkaa päiväasiakkaana) - ympäristöterapeuttista yhteisöhoitoa - yksilö- ja ryhmäkeskusteluja - musiikki-, rentoutus-, perhe- ja toimintaterapiaa, sekä akupunktiohoitoa - arkielämän ja elämäntaitojen opettelua - tavoitteena päihteetön elämäntapa - hoitotiimi: vastaava ohjaaja, viisi ohjaajaa, keittäjä Päiväkeskus (Vaasa) - toimii päihdehuollon asiakkaiden sosiaaliklubina - mahdollisuus viettää raitista vapaa-aikaa kuntoutumisen tukena - mahdollisuus ruuanlaittoon - valvojina työllistämistuella palkatut työttömät työnhakija Silmukoti (Vaasa) - päihdeongelmaisille tarkoitettu pienkoti - 13 paikkaa miehille ja 5 paikkaa naisille kolmessa solussa, jossa kaikilla on oma huone - asukkaat vastaavat kodin askareista yhdessä työntekijän kanssa - asukkaat maksavat vuokraa asumisestaan, johon saavat asumistukea Tukiasunnot ( Vaasa) - tarkoitettu päihdeongelmaisille, joiden kuntoutumisen esteenä ovat asumisen vaikeudet - asumisaika määräaikaista max. 1 vuosi kerrallaan - asukas on vuokrasuhteessa A-neuvolaan A-klinikka (Pietarsaari) - avohoitoa päihde- ja peliongelmaisille, sekä heidän läheisilleen - hoitoon voi hakeutua ilman ajanvarausta arkipäivisin klo / ajanvarauksella klo jälkeen - hoito on maksutonta - hoitomuotoina ovat yksilö- ja parikeskustelut, akupunktio, rentoutus ja kirkasvalohoito - lääkäripalvelu - A-klinikka hoitaa päihderiippuvuusarvioinnit 15

17 Päiväkeskus Sinikota ( Uusikaarlepyy) - kristilliseltä pohjalta toimiva päiväkeskus - yksilö- ja ryhmäkeskusteluja - edullinen ruokailu - mahdollisuus askarteluun ja yhdessäoloon Pixnekliniken ( Malax) Pixnekliniken ordnar 4- veckors kurser på svenska för personer som har problem mad alkohol. Till Pixnekliniken kommer människor med alkoholproblem från hela svenskfinland. Pixnekliniken upprätthålls av Kårkulla samkommun och till största delen av kundens hemkommun. Vissa kommuner har på förhand betalat en årgift för sina kommunmedlemmar. För andra kommunens invånare behövs betalningsförbindelse. Tolvis- hoitokoti (Maalahti) - Tolvis- hoitokoti on tarkoitettu päihderiippuvaisille nuorille, sekä miehille että naisille. - hoitomenetelmänä on NA:n 12 askeleen ohjelma, ryhmäkeskustelut ja henkilökohtaiset keskustelut - hoitokieli on ruotsi - hoitoaika 4 kk - hoitokodissa työskentelee moniammatillinen työryhmä Solhem- hoitokoti (Munsala) - krsitillinen alkoholisti- ja narkomaanikoti vain naisille - 7 paikkaa - tavoitteena kristillisen kuntouttamishoidon ja avunantamisen avulla palautua takaisin päihteetömään elämään - vankilasta vapautuneiden kohdalla tavoitteena paluu yhteiskuntaan - toimintamenetelminä yksilö- ja sielunhoito, ryhmäkeskustelut, työterapiat ja hengellinen kokoustoiminta Samaria-koti (Pirttikylä) - kuntoutuskoti tarjoaa 4 hoitopaikkaa, sekä 3 tukiasuntopaikkaa päihdeongelmaisille miehille - tukiasunnot on tarkoitettu niille, jotka voisivat jättää hoitokodin, mutta eivät vielä pysty asumaan itsekseen - koti on tarkoitettu lähinnä ruotsinkielisille asiakkaille - asuminen kodissa edellyttää asukkailta huomattavaa työpanosta - keskustelu ja työterapia sisältyy kuntoutukseen - kodissa on vastuuhenkilönä sairaanhoitaja, mutta käytettävissä on myöskin lääkäri ja pastori 16

18 2.4 Päihdepalvelujen käyttö ja kustannukset kolmen maakunnan alueella Nettokustannukset Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Etelä-Pohjanmaa 7,1 7,9 9,1 Keski-Pohjanmaa 9,6 12,3 14,2 Pohjanmaa 11,9 12,8 13,6 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä Etelä-Pohjanmaa 2,4 1,6 1,4 Keski-Pohjanmaa 3,6 3,4 3,3 Pohjanmaa 1,4 0,9 1,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä Etelä-Pohjanmaa 2,4 1,6 1,4 Keski-Pohjanmaa 3, ,3 Pohjanmaa 1,4 0,9 1,2 Päihteiden vuoksisairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä Etelä-Pohjanmaa 4,6 4,5 5,0 Keski-Pohjanmaa 6,9 6,9 6,7 Pohjanmaa 2,9 2,5 2,8 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ 1000 asukasta

19 Etelä-Pohjanmaa 3,8 4,6 5,4 Keski-Pohjanmaa 5,7 5,5 6,1 Pohjanmaa 8,2 8,8 8,4 Päihdehuollon laitoksissa olleet vuotiaat/ 1000 vastaanvanikäisestä Etelä-Pohjanmaa 0,2 0,2 0,1 Keski-Pohjanmaa 0,3 0,4 0,5 Pohjanmaa 0,6 0,6 1,0 Päihdehuollon laitoksissa olleet vuotiaat/ 1000 vastaavanikäisestä Etelä-Pohjanmaa 0,2 0,3 0,3 Keski-Pohjanmaa 0,6 1,1 1,3 Pohjanmaa 2,3 2,3 2,8 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/ 1000 asukasta Etelä-Pohjanmaa 0,1 0,1 0,1 Keski-Pohjanmaa 1,1 0,9 0,8 Pohjanmaa 0,5 0,3 0,3 Lähde: SOTKANet 3. PIETARSAAREN SEUTUKUNTA Pietarsaaren seutukunnan muodostavat kolme ruotsinkielistä kuntaa; Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre ja Pietarsaari. 18

20 3.1 Kruunupyy Kruunupyy sijaitsee jokilaaksoissa, Kokkolan ja Pietarsaaren välissä, lähellä merta. Kruunupyyn pinta-ala on 752,5 m², josta vesistön osuus on 38,6 km². Asukkaita kunnassa on 6811 ( tilanne ), joista 0-6 v. on 8.2 %, 7-15 v. 12.4% ja v %. Kunnan työttömyysasten on 5.7 % (2004). Kruunupyyn asukkaista 84.8 % puhuu äidinkielenään ruotsia. Kunnassa on maakuntaa palveleva lentokenttä. Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palvelujen tarpeita Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 1,2 1,2 1,2 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 1,43-0,60 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,1 0,1 0,1 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2,2 1,6 1,5 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0.0 0,7 0,4 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 1,2 6,3 - Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,0 0,0 - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 1,0 1,2 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 9,54-10,14 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 8,11-4,54 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Kruunupyyssä:. Suoritetussa kuntakuulemisessa päihdeasiakkaan tai hänen perheensä kanssa työskentelevien työntekijöiden keskeisimmät huolenaiheet päihteiden käytöstä johtuvien haittojen suhteen olivat seuraavat: Huolen aiheet: - päihdeongelmaiset nuoret, keski-ikäiset ja vanhukset,joilla on päihdeonglma ja ovat kotipalvelun piirissä ( kotipalvelussa on vaikeaa tietää kuinka auttaa)-> toiveena koulutuksen lisääminen - lapsiperheet, joissa käytetään päihteitä - aina vain nuoremmat käyttävät alkoholia - pieni nuorten ryhmä, joka jäävät kaiken ulkopuolelle syrjäytymisvaara todellinen - kuntaan muuttaa asukkaita halvempien asuntojen vuoksi, joilla on jo päihdeongelma 19

21 - toisaalta on hyvä myönteinen sosiaalinen kontrolli kun taas toisaalta se estää asioiden puheeksiottamisen ja hoitoon hakeutumisen - katkaisuhoidon jälkeen asiakkaat jatkavat juomista - Småböndersissä joukko nuoria, joilla on ongelmia vanhemmat tukevat heitä - pitkät välimatkat palveluihin alueellisia eroja saatavuudessa ja päihteidenkäytössä Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: Tereveyskeskus ( 2), Vaasan katkaisuhoito Avohuolto: A-klinikka /Pietarsaari ja Kokkola Päivätoiminta: Ei ole Laitoskuntoutus: Pixne-klinken, Samaria-hem, Ventuskartano, Tolvis AA-ryhmät: Yksi ryhmä Småböndersissä Strategian painopistealueet: - A-klinikan tulisi olla lähempänä ( esim. päivä kuukaudessa Teerijärvellä) - kesällä hankalaa kun A-klinikka on kiinni minne ohjata? - laitoskuntoutuksen jälkeen jatkohoito on ongelma - päivätoiminnan ja tukiasuntojen tarve - resursseja siihen, että voitaisiin poimia syrjäytymisvaarassa olevat lapset jo ala- ja ylä-asteelta - vanhempien tukeminen kasvatustehtävään - vähittäiskaupan mainontaan vaikuttaminen koulutus heille Myönteiset asiat: - sosiaalityöllä yhteistyö apteekkien ja terveyskeskusten kanssa lääkkeitten väärinkäytöstä - helppo ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa ->yhteistyö toimii - suurin osa nuorista on kunnollisia - tupakointi on vähentynyt - harrastusmahdollisuuksia on paljon - työnantajat ohjaavat hoitoon aikaisemmin - sosiaaliset normit 3.2 Luoto Luoto on 360 saaresta ja luodosta muodostuva saaristokunta, joka sijaitsee kahden kaupungin Pietarsaaren ja Kokkolan välissä. Seitsemän sillan tie yhdistää kunnan mantereeseen. Kunnan maapinta-ala on 142,36 km², ja rantalinjan pituus on noin 500 km. Kunnan väkiluku on ( ), joista 0-6 v. on 13.8%, 7-15 v. 19.7% ja v. 55.0%. Ruotsia äidinkielenään puhuvien on osuus on 93.2%. Kunnan työttömyysaste on 4.9 (2004)%. Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palvelujen tarpeita

22 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 0,7 0,6 0,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 1,36-2,04 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 1,4 2,1 2,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0.0 0,2 0,2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 3,3 6,7 - Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,0 0,0 - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 1,27-5,52 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 4,22-6,74 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Kruunupyyssä:. Huolen aiheet: - nuorten päihdeongelma ja mielenterveysperheet - päihdeäidit ( moniongelmaiset perheet) - päihdeongelma kasvaa kaiken aikaan - työantajille tarvitaan hoitoonohjausmalli - sosiaalitoimiston suurimmat asiakkaat ovat mielenterveysongelmaiset ( ei päihdeongelmaa korkeintaan 1 päihdeasiakas vuodessa) - koulussa on lapsia, jotka voivat huonosti (tiedetään, että vanhemmat voivat huonosti, mutta kuinka voidaan toimia heidän kanssaan) - pitäisi pystyä puhumaan siitä kuka on alkoholisti; kuinka paljon voi juoda missä on suurkulutuksen raja ( alkoholinkäyttöä salaillaan) - Beardsleen interventio ruotsinkielisille kunnille yhteiskoulutuksella - nuoret polttavat tupakkaa se on ongelma - nuorilla aikuisilla lääkkeiden väärinkäyttöä ( mustat markkinat lääkkeitä myydään kadulta) - asenne, että kaikki on Larsmossa on hyvin on vaarallinen - putkakuolemat mikä on oikea paikka päihdeongelmaisille - katkaisuhoito onko vuodeosasto paras paikka - nuoret mielenterveysongelmaiset suurin kasvava, huolta aiheuttava ryhmä - verkostoyhteistyön puute ongelmallisissa asiakkuuksissa Päihdepalvelut: Avopalvelut: Pietarsaaren A-klinikka Katkaisuhoito: Malmin terveys- ja sairaanhoitoalue, Pietarsaari 21

23 Laitoskuntoutus: Pixne-kliniken, Ventuskartano, Lapua Asumispalvelut: Päiväkeskus- ja asumispalvelut (5 asukaspaikka) mielenterveysongelmaisille Strategian painopistealueet: - moniammatillinen yhteistoimintaryhmä - hoitoonohjausmalli - katkaisu- ja selviämishoito - ennaltaehkäisyyn painopistealue ( lasten- ja perheiden hyvinvointi) - toimintamalli riski lasten- ja nuorten ongelmiin puuttumiseen - tiedon jakaminen/ koulutus alkoholiongelmasta Hyvät asiat: - Håll koll Pidä kiinni projekti (Ann-Louise Strengell) - avohoito mieleterveyspotilaille on järjestetty hyvin 3.3 Pedersöre Pedersören kunta koostuu yhdeksästätoista kylästä, joiden kehittämiseen on haluttu kunnassa panostaa. Kunnan pinta-ala on 823,3 km², josta vesipinta-alan osuus on 33,1 km². Kunnan väkiluku on ( ), joista 0-6 v. on 11.2%, 7-15 v. 15.8% ja v. 59.4%. Ruotsia äidinkielenään puhuvien on osuus on 90.6%. Kunnan työttömyysaste on 4.4% (2004). Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palvelujen tarpeita Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 0,7 0,6 0,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2,25-1,23 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 1,8 1,9 2,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0.1 0,0 0,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 1,2 2,1 - Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,0 0,7 - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 0,5 0,7 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 9,23-13,22 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 8,59-13,51 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Pedersöressä:. 22

24 3.4 Pietarsaari Huolen aiheet: - vanhemmuuden puute ( vanhempien tulisi ottaa vastuuta asennekasvatus) - ei ole työntekijää aikusväestölle (kuinka aikuisten kanssa voisi työskennellä) - päihdeongelmaisen läheisille ei ole paikkaa, jossa voisi keskustella - alkoholinkäyttö on muuttunut siitä mitä oli aikaisimmin ( alkoholinkäyttö on lisääntynyt sitä salaillaan) - kielletyistä/ikävistä asioista on vaikea puhua asiat lakaistaan maton alle - vahva sosiaalinen kontrolli silti suljetaan silmät todellisuudelta - ei ole paikkoja jonne ohjata asiakas varhaisvaiheessa tai eri asiakkuuksissa - Pedersörestä muuttavat nuoret, jotka alkavat käyttää päihteitä opiskelupaikkakunnalla vuotiaat, työnsä hoitavat aikuiset jotka käyttävät päihteitä kuka heitä hoitaa? - kotisairaanhoito on huolissaan kroonistuneista alkoholisteista, jotka tarvitsevat hoitoa, mutta eivät halua vastaanottaa sitä Päihdepalvelut: Avopalvelut: A-klinikka, Pietarsaari Katkaisuhoito: Malmin terveys- ja sairaanhoitoalue, Pietarsaari Laitoskuntoutus: Lapua, Pixne-kliniken, Solhem-hoitokoti Asumispalvelut: Ei omia asumispalveluita. Voi käyttää Pietarsaaressa olevaa Pelastusarmeijan Suojakotia ( tilapäinen ratkaisu) Strategian painopistealueet: - tarvittaisiin katkaisuhoidon uudelleen järjestely -> hoidon porrastuksen suunnittelu - Samaria-kodille olisi tarvetta ( päihdekuntoutuksessa olleet asiakkaat voivat asua kodissa vuoden) - vanhemmuuden tukeminen - asenteisiin vaikuttaminen aikuisväestön kohdalla Myönteiset asiat: - kaikki halukkaat saavat maksusitoumuksen hoitoon - myönteinen sosiaalinen kontrolli Pietarsaaren kaupungissa on metsä-, metalli-, vene- ja muovialan vientiteollisuutta, sekä elintarviketuotantoa. Kaupungin pinta-ala on 92,3 km², josta vesipinta-alan osuus on 3,9 km². Kaupungin väkiluku on ( ), joista 0-6 v. on 7.6%, 7-15 v. 11.8% ja v %. Ruotsia äidinkielenään puhuvien on osuus on 56 %. Kaupungin työttömyysaste on 9.2 % (2004). 23

25 Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palvelujen tarpeita Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 7,1 7,6 7,7 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 6,10-3,58 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 1,2 1,1 1,3 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 22,1 21,7 21,9 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0.9 0,7 0,5 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 20,4 25,2 - Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 1,8 2,2 - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,3 2,4 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 18,47-11,77 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 23,10-11,51 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Pietarsaaressa:. Huolen aiheet: - päihdeasiakkaat eivät kuulu putkaan eivät saa säilöönotossa asianmukaista terveydenhoitoa ja tarvitsemiaan sosiaalipalveluita - alkoholin alennus näkyy kuolemina - ne kuolevat nyt, joilla on ollut jo ennestään selkeä alkoholiongelma - nuorten sekakäyttö uuden tyyppinen päihdekulttuuri - äitiysneuvolassa ilmenee nuorten äitien ( alle 20-v.) päihteidenkäyttö vuotiailla vaikeaa alkoholiongelmaa ( lääkkeiden sekakäyttö), nuorten naisten alkoholinkäyttö - päihteitä suosiva asenne yhteiskunnassa - juhlapyhiin liittyvä juomakulttuuri siirtyy vanhemmilta lapsille ( ei enää pelkästään juhannus nykyään muutkin juhlapyhät) - alkoholinkäyttäjien kielteinen stigma -> vaikeuttaa hoitoon hakeutumista - ruotsinkielisessä kulttuurissa päihdeongelma pysyy pitempään perheen sisäisenä asiana ( perheiden sosiaalinen verkosto ja sen toimivuus tukee perhettä ei tarvita viranomaisia niin nopeasti, mutta kun tarvitaan kuntoutusta ollaan todella huonossa kunnossa) - syrjäytymisen elementit kasautuvat päihdeongelmaiselle Päihdepalvelut: Avohoito: Pietarsaaren A-klinikka 24

26 Katkaisuhoito: Avokatkaisu A-klinikalla - asiakkaat käyvät päivittäin - A-klinkalla oma lääkäri ( konsultointi tarvittaessa) Geriatrisella osastolla 6 -> muutaman päivän katkohoito ( 3 ) - yhteistyössä A-klinikan kanssa ( kontakti, hoitoonohjaus) - 0 promillea - arkisin tulo A-klinikan kautta - viikonloppuisin ja iltaisin päivystävän lääkärin harkinnan mukaan - mikäli promilleja selviäminen ensiavun päivystyksessä Laitoshoito: - osopalveluina seuraavista paikoista: Ventuskartano, Pixne, Tolvis, Järviseudun sairaala, Huutoniemi, Kan-kodit Asumispalvelut: Suojakoti, - Pietarsaaren kaupungin ylläpitämä - Pelastusarmeijan johdossa - Suojakodilla 15 paikkaa vuotiaat miehet - Tukiasunnot Muumilaaksossa (7 paikkaa) Strategian painopistealueet: - selviämisaseman perustaminen (terveydenhuollon valvonnassa oleva asema) - tarvittaisiin toimintamalli, jolla saataisiin päihteidenkäyttäjälle sosiaalinen, raitis verkosto - päiväkeskus - asiakkaalle tulisi löytää katkeamaton hoitoketju, joka lähtee esim. poliisilaitokselta (ideana saattaen vaihtaen) Myönteiset asiat: - päihderiippuvuusarviointien pakollisuus ( varhaisvaiheessa voidaan puuttua päihteidenkäyttöön) - poliisilla uusi toimintamalli; alkolukkoajokortti ( saa jatkaa raittiujuopumuksesta annetun tuomion jälkeen autolla ajoa, kun osallistuu seurantaohjelmaan ja käyttää autossa alkolukkoa) - Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito; nykyään neuvotellaan hoidosta yhteisesti mielenterveystoimiston ja A-klinikan kesken työnjako on selvempää kuin aikaisemmin 3.5 Uusikaarlepyy Uudenkaarlepyyn kaupungin asutus on hajallaan eri kylissä Lapuanjoen varrella, Pohjanmaan läpi vedetyn rannikkoradan tienoilla. Vuonna

27 perustettua pikkukaupunki-idylliä verhoaa runoilijoiden muisto; Topeliuksen ja R.R Eklundin lisäksi Mikael Lybeckillä ja Joel Rundtilla on kosketus paikkakuntaan. Kaupungin pinta-ala on km², josta vesipinta-alan osuus on 4,6km². Kaupungin väkiluku on ( ), joista 0-6 v. on 7.1%, 7-15 v. 11.9% ja v. 60.0%. Ruotsia äidinkielenään puhuvien on osuus on 90.1 %. Kaupungin työttömyysaste on 4,4% (2004). Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palvelujen tarpeita Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 3,2 3,5 3,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 3,21-2,10 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,1 0,1 0,3 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 3,2 2,6 2,6 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0.8 1,2 0,4 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 3,5 3,6 - Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,0 1,0 - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 1,5 1,5 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 19,25-23,45 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 13,68-17,73 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Uudessakaarlepyyssä:. Huolenaiheet: - nuorten päihteidenkäyttö ( 10-vuotiaat nuorimmat) - nuorilla on tieto mistä saa huumeita, avoin keskustelu (ei piilottelua, paheksuntaa) - jonkun verran lääkkeiden sekakäyttöä - huumeista ei näyttöä ( 40 päiväkeskusasiakkaasta vain muutama käyttää muuta kuin alkoholia/ huumeiden tarjoamista koulun läheisyydessä tai torilla) - alkoholin hinnan alennuksen myötä alkoholinkäyttö on lisääntynyt - kaksi kulttuuria; eurooppalainen ja suomalainen juomiskulttuuri eurooppalainen juomakulttuuri yleistymässä ( viiniä ruuan kanssa, saunakaljat, avoimuus puhua päihteistä)humalahakuisen suomalaisen juomakulttuurin kanssa - paikkakunnalla järjestettävät isommat tapahtumat lisäävät humalahakusta päihteidenkäyttöä ja päihdehaittoja 26

28 - vanhemmat, vanhemmat sisarukset tai poikaystävät osatavat alkoholia alaikäisille - alkoholinkäyttö salataan mahdollisimman pitkään -> tilanne on kehittynyt hyvin vaikeaksi kun haetaan apua - kaksoisdiagnoosipotilaan vaikeus saada hoitoa, jos on päihtynyt -> sairaala ei ota sisään-> potilas toimitetaan ehkä putkaan ja aamulla kotiutetaan kadulle - omaa poliisia ei ole Päihdepalvelut: Avopalvelut: - Tk- katkaisuhoito (muutama päivä vuodeosastolla) motivoituneiden osalta jatkohoito Pixneklinikalla ja Ventuskartanossa. - Avohoito ja päihderiippuvuusarvioinnit Pietarsaaren A-klinikalla, sekä vastaanotoilla - Päiväkeskustoimintaa: Dagcentret Hyddan ( 3 x vk Uusikaarlepyy/ 1 pv Jepualla / 40 asiakasta, joista 50% suomenkielisiä) Laitoskuntoutus: - päihdeasiakkailla kuntoutus tapahtuu Pixneklinikenissä ja Ventuskartanossa - kaksoisdiagnoosipotilaiden sairaalahoito Pietarsaaressa ja Vaasassa Asumispalvelut: - Kaikilla on asuntoja, mutta niitä on vaikea pitää tarvitaan tuettua asumispalvelua ( etenkin hoitojakson jälkeen) Jatkohoito: - AA-ryhmä Pietarsaaressa/ Pixnessä olleilla asiakkailla joka toinen viikko tapaamiset päiväkeskuksessa ( Pixnestä vetäjä paikalla, mukana päihdeasiakkaita muistakin lähialueen kunnista) Strategian painopistealueet: - kaikille ikäryhmille suunnattua ennaltaehkäisevää työtä tulisi kehittää - alkoholinkäytön kysyminen terveydenhuollossa ( työterveys, neuvolat, alueet) - vanhemmuutta tulisi tukea etteivät ostaisi alaikäisille alkoholia - kehitettävä malli tukiperhetoiminnalle Mihin ollaan tyytyväisiä: - Yhteistyö verkostoissa toimii hyvin 4. PÄIHDESTRATEGIA TYÖ 27

29 Pohjanmaa-hanke on ollut mukana käynnistämässä päihdestrategiatyötä Keskija Etelä-Pohjanmaan, sekä Pohjanmaan maakunnissa. Pietarsaaren seutukunnan kunnat ovat lähteneet mukaan tekemään yhteistä päihdestrategiaa. Jokainen kunta on nimennyt strategiayhdyshenkilön, joka lähtee kokoamaan alueen toimintamallia ja toimii yhteistyössä maakunnan muiden kuntien yhdyshenkilöiden kanssa. Kaikkien kolmen alueen strategiayhdyshenkilöt muodostavat toinen toistaan tukevan verkoston, joka voi työskennellä Pohjanmaa-hankkeen nettisivuilla ( olevan Hankehotellin välityksellä, sekä yhteisissä koulutustilaisuuksissa ja vertaisryhmätapaamisissa (liite 4). Pohjanmaa-hanke tukee strategiatyötä taustakartoituksilla ja nykytilaselvityksellä, sekä järjestämällä strategiayhdyshenkilöille koulutusta ja keskinäisiä tapaamisia. Strategiatyötä varten Pohjanmaa-hanke on laatinut ohjeellisen sisällysluettelon (liite 5), jonka tavoitteena on tukea strategiatyötä. Keskeisenä kolmena teesinä strategiassa olisi hyvä olla ennaltaehkäisevän työn, paikallisen alkoholipolitiikan, ja alueellisten päihdepalvelujen järjestämisen suunnitelma. Strategiatyötä tehdään Alkoholiohjelman hengessä; tavoitteena on koota mahdollisimman monipuolinen ja laaja-alainen toimijoiden verkosto strategiasuunnitteluun. Strategiatyön aloitusvaiheissa on konsultoitu Stakesia ja sosiaali- ja terveysministeriötä. Tavoitteena on ollut löytää kansallisesti kestävät raamit alueelliselle päihdestrategialle. 4.1 Pietarsaaren seutukunta Pietarsaaren seutukunnan muodostavat viisi kuntaa päätyivät tekemään yhteisen päihdestrategian. Strategiatyö pohjautuu kumppanuussopimukseen Pohjanmaahankkeen ja Alkoholiohjelman kanssa. Veturikuntana toimii Pietarsaari ( liite 1). 4.2 Strategiatyön toimeksianto Pietarsaaren seutukunnan sosiaalijohto antoi strategiatyölle seuraavanlaisen toimeksiannon ja rajauksen. a) perustetaan yhteistyöryhmä, johon kunnat nimeävät omat edustajansa b) yhteistyöryhmään kutsutaan myös terveyskeskuksen ja mielenterveystoimiston edustus c) yhteistyöryhmään voidaan kutsua tarvittaessa asiantuntijoita Concordiasta, Pohjanmaa-hankkeesta tai jostakin muusta tahosta tarvittaessa d) yhteistyöryhmän tehtävänä on: - laatia strategia avohuollon kehittämisestä Pietarsaaren seutukuntien alueella, sekä kehittää laitoskuntoutusta laajemmalla yhteistyöllä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla (turvata ruotsinkieliset monimuotoiset laitoskuntoutuspalvelut) - turvata suunnitelmassa kaksoisdiagnoosipotilaiden kuntoutus - kehittää asiakkaan tarvitsemaa moniammatillista yhteistyötä - miettiä päivätoimintakeskustoiminnan järjestämistä eri malleilla - rakentaa yhteinen kumppanuussopimus Pohjanmaa-hankkeen ja Alkoholiohjelman kanssa Strategiantyössä veturina toimiva Pietarsaaren kaupunki on antanut Pietarsaaren A-klinikalle keskeisen roolin strategiatyössä. Kevään, kesän ja 28

30 syksyn 2006 aikana strategiayhdyshenkilöt ovat kokoontuneet A-klinikalla ja suunnitelleet strategiasisältöjä. He ovat kutsuneet mukaan keskeisiä toimijoita perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja kolmannelta sektorilta kuultavaksi kehittämistyössä. Päihdestrategiatyöryhmän kehittämisehdotukset: Työryhmä on kirjannut seuraavat kehittämiskohteet toimeksiannon ja nykytilakartoituksen perusteella: oma osasto kaksoisdiagnoosipotilaille ( 4 paikkaa) terveydenhuollon valvonnassa oleva selviämisasema ( 3-5 paikkaa), jossa päihdepalveluja ja motivointi jatkokuntoutukseen poliisin käyttöön oma sosiaalityöntekijä, joka palvelisi kaikkia seutukunnan kuntia ( palkkaus kaupungilta tai terveydenhuollon kuntyhtymältä-> jyvitys kuntiin) ruotsinkielisten päihdekuntoutuspalvelujen turvaaminen ja jatkohoidon kehittäminen alikäisten, moniongelmaisten nuorten motivointiin liittyvän toimintamallin kehittäminen asumispalvelujen järjestäminen niille, joiden on vaikea säilyttää asuntonsa ( Suojakodin toiminnan kehittäminen) päivätoiminnan kehittäminen palvelemaan alueen kuntia Ensimmäiset toimenpide-ehdotukset: 1. Aloitetaan Sininauhaliiton M20-projektin kanssa yhteistyö päivätoimintakeskuksen kehittämiseksi Pietarsaaren seutukunnan alueelle. 2. Nykterhetsförbundet ja Pohjanmaa-hanke tuovat Pietarsaaren alueelle koulutuksen ravintoloille ja vähittäiskaupalle. Tavoitteena koulutuksella on vähentää alaikäisten alkoholin käyttöä ja humalahakuista päihteidenkäyttöä ravintoloissa, sekä vähentää lähisuhdeja katuväkivaltaa alueella. Koulutus toteutetaan ruotsinkielisenä. 3. Pietarsaaren A-klinikka on mukana laatimassa Pohjanmaan A-klinkoiden psykososiaalisten hyvien käytäntöjen kehittämisstrategiaa vuosille Selviämis- ja katkaisuhoidon tarvetta kartoitetaan. Selvitellään oman katkaisu- ja selviämisyksikön perustamisen mahdollisuus. Keski-Pohjanmaan maakuntaan ollaan perustamassa selviämisasemaa ja katkaisuhoitoyksikköä. Yhteistyömahdollisuudet uuden yksikön kanssa myös selvitellään. 5. Alueellisten avohuollon palvelujen kehittämiseksi tutustutaan Ahvenanmaalla kehitettyyn työskentelymalliin.tavoitteena tutustumisessa on kehittää A-klinikkajohtoinen työparimalli jalkautuvaan päihdetyöhön. Työmallilla vastattaisiin alueen kuntien päihdetyön tarpeeseen vahvistamalla A-klinikan työresurssia. 29

31 5. NYKYTILA PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA Alkoholitutkimussäätiö Vuonna 1950 perustettu Alkoholitutkimussäätiön takoituksena on edistää ja tutkia sellaista tieteellistä tutkimusta, jonka kohteena on alkoholinkäyttö yleensä, yksilön ja yhteiskunnan ongelmana. Raittiustutkimus ja alkoholitutkimuseen liittyvä huumausainetutkimus kuuluvat myös säätiön toiminnan piiriin. Säätiö on monitieteteinen ja sen toiminnan piiriin kuuluvat yhteiskunta ja käyttäytymistieteet, biologiset tieteet,sekä lääketieteen alueet. Lisätietoja: A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön perustehtävänä on tarjota päihdetyön ja työyhteisön kehittämisen asiantuntijapalveluja. Kehittämisyksikön yhtenä palveluteemana on projektityöosaaminen, sekä siihen liittyvä tiedotus, työnohjaus ja koulutus. Keskeistä on myös päihdetyön seuranta (monitorointi), arviointi ja laadun edistäminen. Kehittämisyksikön erityistehtävänä on toimintakokonaisuuden arviointi metaevaluaatio. Lisätietoja: Jyväskylän päihdepalvelusäätiö Säätiön tavoitteena on edistää ja lisätä päihdetutkimusta maakunnan alueella. Päihdepalvelusäätiön ja Keski-Suomen sosiaalialanosaamiskeskus perusti Keski- Suomen päihdefoorumin. Päihdefoorumin tarkoituksena on toimia maakunnallisena päihdehuollon verkostona sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen päihdetyön osaamisen ja päihdetyön erityisosaamisen kehittämiseksi. Lisätietoja: Kansanterveyslaitos Kansanterveyslaitoksen toiminta-ajatuksena on edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveenä. KTL vastaa STM:n hallinnonalan tutkimusalan tutkimuslaitoksena siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Kansantaerveyslaitoksella on sekä alkoholi- että huumetutkimusta. Alkoholitutkimuksen tavoitteena on alkoholisairauksien syntytavan ymmärtäminen ja tältäpohjalta menetelmien kehittäminen ennaltaehkäisyä varten, sekä haittojen havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Huumetutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka edistää erityisesti nuorten terveyttä ja toimintakykyä sekä edesauttaa syrjäytymisen ehkäisyä ja hoitoa, sekä päihdetilanteen saamista hallintaan. Huumetutkimus kehittää myös päihdeanalytiikkaa viranomaistarpeisiin. 30