Rantasalmen kunta. Kuus-Hukkalan ranta-asemakaavan selostus, luonnos Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rantasalmen kunta. Kuus-Hukkalan ranta-asemakaavan selostus, luonnos 10.2.2012. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa"

Transkriptio

1 Rantasalmen kunta Kuus-Hukkalan ranta-asemakaavan selostus, luonnos Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

2 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE HELMIKUUN 10. PÄIVÄNÄ PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA RANTASALMI; KUUS-HUKKALA RANTA-ASEMAKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava laaditaan: Kolkontaipaleenkylään osalle tilasta 23:14 ja tilaan 23:13. Asemakaavalla muodostuvat: Laatija: Vireille tulo: Kuus-Hukkalan ranta-asemakaavan korttelit 1-9 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueet. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3B1, Savonlinna puh Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaava-luonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella (Rantasalmen Lehti).Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Rantasalmen kunnan kotisivuilla. Hyväksytty: KV Suunnittelualueen sijainti

3 3 Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee Rantasalmen kunnan Kolkontaipaleen kylässä. Suunnittelualue sijoittuu Savonlinna-Juva valtatien 14 tuntumaan Kolkonjärven rannalle. Matkaa Rantasalmen aseman alueelle linnun-tietä on n. 5 km ja kirkonkylään n. 12 km ja Juvan kirkolle n. 20 km. Kaavan virallinen nimi: Tarkoitus: Laajuustiedot: Kuus-Hukkalan ranta-asemakaava Mahdollistaa Kuus-Hukkalan lomakeskuksen kehittäminen monipuolisena ympärivuotisena matkailukeskuksena, joka sisältää monipuolisia matkailupalveluja ja loma-asumista. Kokonaispinta-ala on n. 67,5 ha. Matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialue (RM, RM-1, RM-2) n. 20,5 ha, jolla rakennusoikeutta k-m2. Lähivirkistysalue (VL) n. 31,1 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) n. 0,25 ha. Maa- ja metsätalousalue (M, MU) n. 9,9 ha. Kevyenliikenteen väyliä ja katualueita n. 5,75 ha.

4 4 Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Perusselvityskartat: 1a) vesihuollon yleissuunnitelma 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Viranomaisneuvottelun muistio 4. Viranomaisneuvottelun muistio 5. Luontoselvitys 6. Osayleiskaavan muutosehdotus Havainnepiirros 9. Asemakaavakartta ja määräykset 1:2000 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Ranta-asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 6 2 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Luonnonympäristön yleispiirteet Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Väestö ja työpaikat Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12

5 5 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueet Virkistysalueet Maa- ja metsätalousalueet Liikenne- ja yhdyskuntatekninen huolto Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaavamerkinnät- ja määräykset 20 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Nimistö 29 6 ASEMAKAAVAAN TOTEUTTAMINEN 29 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2009 viranomaisneuvottelulla. Kaavaa on valmisteltu kunnan, Kuus-Hukkala Oy:n ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Vuoden 2011 alussa on käynnistetty Sisäjärvialueen rantayleiskaavan muutos ja laajennus Kuus-Hukkalan osalta. Kaavamuutos on välttämätön, jotta yksityiskohtaisempi alueen suunnittelu on mahdollista. Varsinainen yksityiskohtainen rakentaminen tapahtuu matkailu-alueiden osalta laaditulla ranta-asemakaavalla. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Rantasalmen kunnan suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. MRL:n 66 :n ja MRA 30 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Etelä- Savon ELY- keskuksessa Ranta-asemakaava Suunnittelualueen muodostaa Kuus-Hukkalan lomakeskus. Yritystoiminta on alkanut vuonna ---- maatilamatkailuna ja laajentunut matkailuvaunualueen ja vastaanotto/ravintolarakennuksen rakentamisen myötä vuosien saatossa lomakeskukseksi.

6 6 Lomakeskuksen alueella on 20 loma-asuntorakennusta, 520 km²:n suuruinen Villa-Hukka loma-asuntoyksikkö, ravintola- ja vastaanottorakennus, tanssilava, rantasaunoja ja huolto-rakennuksia. Maatilan vanhassa pihapiirissä on asuinrakennus ja safaripalvelujen tiloja. Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Kuus-Hukkalan lomakeskuksen alueiden pitkäjänteinen kehittäminen matkailupalvelujen ja loma-asumisen alueena. Tärkeimpänä kysymyksenä koko aluetta koskien on varmistaa tulevaisuudessakin suurien Villa-Hukan tyyppisten loma-asuntojen rakentaminen. Rakentamisalueet ovat MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LOMA-SUNTOJEN KORTTELIALUEITA (RM, RM-1, RM-2 ), joita on yhteensä 20,5 ha ja joilla on rakennus-oikeutta yhteensä k-m². YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUEIKSI on varattu ET -alueet. Luontoselvityksessä todettu luontokohde on merkitty LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE (luo). Virolanniemi suunnittelualueen luoteisosassa on merkitty MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE (ma). Lähivirkistysalueet (VL) ja Maa- ja metsätalousalueet (M, MU) muodostavat yhdessä rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston. Maankäytössä hyödynnetään olemassa oleva tieverkosto. Rakentamattomien kortteleiden osalta tieverkostoa laajennetaan. Kaava-alueen kokonaispinta- ala on n. 67,5 ha ja kokonaisrakennusoikeus on k-m². 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Loma- asuntojen ja matkailua palvelevien rakennusten rakentaminen toteutuu kysynnän ja tarpeiden mukaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsee Kuus-Hukkalan matkailualueen palvelut. Suurin osa alueesta on maa- ja matsätalouskäytössä. Alue rajautuu koillisessa ja luoteessa Kolkonjärveen sekä lounaassa tilan metsäalueisiin. Alueen sisääntulotienä toimii Kuus-Hukkalan yksityistie, jonka varrella sijaitsee tilan alkuperäinen keskus. Entinen tilakeskus toimii aktiviteettien ja palvelujen huoltokeskuksena ja sitä ympäröi n. 11 ha:n pellot. Matkailutoimintojen keskus-alueena toimii Kolkonjärven rannalla sijaitseva lomakyläalue, joka käsittää päärakennukset, lähimökit sekä matkailuvaunualueen. Päärakennuksesta linnuntietä n. 200 m kaakkoon Kolkonjärven suuntaisesti sijaitsee uusin 340 k-m2:n suuruinen Villa-Hukka, jonka kaakkois-puolella on vanhempaa matkailupalvelujen rakennuskantaa.

7 7 Alueella risteilee ulkoilureittejä/hiihtolatuja ja polkuja. Suunnittelualueella on useita keski- ja pienjännitesähköjohtoja. 2 Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu Sisäjärvialueiden yleiskaavoituksen yhteydessä ympäristö-selvitys. Kesän 2010 aikana on laadittu uusi, tarkentava luontoselvitys (liite 4), jonka tarkoituksena oli kartoittaa luonnonympäristön erityispiirteet sekä mahdolliset luonnon-arvoiltaan merkittävät kohteet suunnittelualueella. Selvitystä varten koottiin alueen luonnon-ympäristöä koskevat lähtötiedot ja tehtiin maastokäynti Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Koko suunnittelualueelle on tunnusomaista maaston pienipiirteinen vaihtelevuus. Alimmat kohdat Kolkonjärven rannalla ovet n. tasolla +98 metriä mpy ja ylimmät n. tasolla +119 metriä mpy eli korkeuserot alueen sisällä ovat yli 20 metriä. Maisemakuvaltaan alue on metsäinen ja siihen kuuluu alueen keskellä n. 11 ha: n peltoaukio. Lomakeskuksen ydinalueella metsämaasto on suhteellisen avointa ja harvan puuston läpi avautuu näkymiä vesistölle. Osin alueen rantapuusto on hyvinkin peitteistä. Vesistö Suunnittelualue rajoittuu koillisreunalla Kolkonjärveen, joka on noin 2100 ha: n kokoinen järvi. Valuma-alueena on Kolkonjärven alue. Järvi on kirkasvetinen. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Veden laatua on tutkittu viimeksi vuosina Kaikki vedenlaatutekijät ovat luokkaa erinomainen. Kasvillisuus Alueen metsät ovat enimmäkseen tuoretta ja lehtomaista kangasta. Rehevimmät metsät sijaitsevat alueen itäosassa Kolkonjärven rantaan viettävässä rinteessä, missä maaperän ravinteisuuden lisäksi kasvillisuutta rehevöittää paikoittainen tihkuvetisyys ja aiempi laidun-käyttö. Mustikkatyypin metsät ovat vallitsevia Virolanniemen alueella ja Kuus-Hukkalan peltojen etelä- ja länsipuolella. Kuivahkoa kangasta on suppealti Virolanniemen tyven ja Kuus-Hukkalan peltojen välisen mäen lakiosissa. Kolkonjärven rannat ovat koko suunnittelualueella kovapohjaisia, loivasti tai kaltevasti viettäviä. Maa-aines on hiekkamoreenia, joka on etenkin Virolanniemessä huuhtoutunut kivikkoiseksi ja lohkareiseksi. Vesirajan alapuolinen ranta on laajalti kasviton tai hyvin niukasti kasvittunut. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten tai harvinaisten kasvien esiintymiä. Näitä ei myöskään löytynyt kasvistoselvityksessä.

8 8 Eläimistö Kuus-Hukkalan linnusto koostuu pääasiassa metsien yleislajeista. Runsaimpia lintuja ovat peippo, pajulintu, punarinta, vihervarpunen ja lehtokerttu. Etsinnässä ( ) ei havaittu merkkejä (uloste-, syönti- tai kiipeämisjälkiä) liito-oravasta. Suunnittelualueen metsistä suurin osa on avohakkuuta, taimikkoa tai nuorta metsää. Alueella ei ole liito-oravalle hyvin sopivia metsiä. Potentiaalisia metsiä ovat varttuneet ja vanhat kuusi-kot. Haavan osuus puustossa on vähäinen. Johtopäätökset: Suunnittelualueen merkittävin luonto- ja maisemakohde on Virolanniemen kärki. Kohteen arvot perustuvat ensisijaisesti maisemaan. Maisema- ja virkistyskäyttöarvojen säilyttäminen edellyttää niemen säästämistä lisärakentamiselta. Lisäksi suunnittelualueella on yksi pienalainen kasvillisuudeltaan edustava kostean lehdon laikku. Paikan säilyminen tulee asemakaavassa turvata luo merkinnällä. Selvitysalue on rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jossa luonnon-tilaisen kaltaista luonnonympäristöä on jäljellä vain vähän. Lähin Natura alue on n. 8 kilometrin päässä. Rakentamiselta säästettäväksi suositeltavat alueet

9 9 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. 1 Rakennettu ympäristö Matkailutoimintojen keskusalueena toimii Kolkonjärven rannalla sijaitseva lomakyläalue, joka käsittää päärakennukset, lähimökit, uimaranta- sekä matkailuvaunualueen. Kuus-hukkalan yksityistie kulkee suoraan toimintakeskuksen vierestä matkailutoimintojen keskusalueelle. Entinen tilakeskus toimii aktiviteettien ja palvelujen toimintakeskuksena ja sitä ympäröi n. 11 ha:n pellot. Keskellä aluetta, Villa-Hukan tien varressa sijaitsee vedenottamo, josta matkailu-alueen rakennukset saavat puhtaan veden. Kullakin rakennuksella on omat imeytykset likavesille. Sähkönjakeluverkosto kattaa kaikki rakennetut alueet. Yksityiskäytössä olevalle Riilahden ja kaakossa sijaitsevalle vanhemmalle matkailualueelle kulkee omat tieyhteydet. Alueen keskellä on vastaanotto/ravintolarakennus n. 400 k-m². Tanssilava n. 100 k-m². Näiden läheisyydessä on 3 kpl saunoja, yhteensä n. 150 k-m². Lisäksi keskialueella on caravan alue ja sen huoltorakennus. Keskusalueen itäpuolella on Villa-Hukka, joka on lomakylän suurin loma-asuntoyksikkö n. 520 k-m². Keskusalueen eteläpuolella on 7 kpl majoitusaittoja, yhteensä n. 90 k-m² ja 6 kpl Pikku-Hukka mökkejä, yhteensä n. 160 k-m². Alueen itäosassa on 3 kpl vanhoja loma-asuntoja, yhteensä n. 165 k-m². RM-1 on vanha maatilan pihapiiri, jossa on asuinrakennus, aitta, navettatiloja ja safaritalo, yhteensä n k-m².

10 10 Koko alueen rakennettu kerrosala on n k-m². 2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3 Väestö ja työpaikat Alueella on matkailutoimintaan liittyviä vakinaisia työpaikkoja ympärivuotisesti 4 kpl. Kausiluonteisesti ympärivuotisesti työpaikkoja on Vakituisia asukkaita alueella on 4 kpl. 4 Ympäristökuormitus Suunnittelualueelta ei ole tiedossa jätevesiä lukuun ottamatta ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueiden käyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisempiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksia ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavat valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet on lueteltu vaikutusarvioinnin kohdassa Kaavan suhde valtakunnallisiin alueiden-käyttötavoitteisiin. Maakuntakaava

11 11 Rantasalmi kuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan Maakuntakaava pitää huomioida ranta-asema-kaavassa. Suunnittelualueella ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä maakunta-kaavassa. Maakuntakaavan ohjeellinen retkeilyreitti kulkee suunnittelualueen läpi. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintöjen välimaastoon.

12 12 Osayleiskaavan muutosehdotus Osayleiskaavamuutos on laadittu siten, että ranta-asemakaavan ja mahdollisten ranta-asemakaavan muutosten laadinnalle ei olisi yleiskaavallisia esteitä.

13 Osayleiskaava on laadittu perusselvitysten, nykytilanteen analyysin, tavoitteiden, rakennetar-kastelun ja aiemman yleiskaavan pohjalta. Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava loma-asuntojen- (RA) ja erillispientalojen (AO) alueilla eli yleiskaavan perusteella voidaan myöntää suoraan kaavan mukaisten hankkeiden rakennusluvat. Matkailupalvelujen alueelle (RM-V) edellytetään ranta-asemakaavan laadintaa. Alueelle on suunniteltu luonnon, maiseman, kulttuuriympäristön, järviluonnon sekä muut olo-suhteet huomioon ottaen matkailupalvelun kehittämiseen tähtäävä osayleiskaavan muutos ja osayleiskaava (laajennusalue mantereen suuntaan). Riilahden alue on suunniteltu pääosin yrittäjän yksityiskäyttöön. Rakentamista on ohjattu alueille, jossa jo on olemassa rakennuskantaa. Lisäksi kauempana rannasta oleville alueille on turvattu yrittäjän matkailupalvelujen laajentamismahdollisuuksia. Matkailupalvelujen alueiden rakentaminen edellyttää ranta-asemakaavan laadintaa. Yleis-kaavaratkaisun lähtökohtainen ajatus rantaviivan lähistölle sijoittuvilla alueilla on se, että rakentaminen ei sijoitu aivan rannan tuntumaan, vaan tavoitteelliset k-m²:n suuruiset rakennukset sijoittuvat kauemmas rannasta maisemaseikat huomioiden. Alueelle tulevat uudet tieyhteydet tulee suunnitella siten, että ne tukeutuvat olemassa olevaan tieverkkoon. Kunnallistekniset linjat voidaan toteuttaa tieyhteyksien varrelle ja samaan aukkoon uusien tielinjauksien kanssa. Kaavassa on annettu rakentamista ja maisemanhoitoa koskevia yleisiä määräyksiä. Osayleiskaavan rakennusoikeus matkailuapalvelevilla alueilla (RM) on k-m². Osayleiskaavan muutos on kunnan käsittelyssä alkuvuodesta Rakennusjärjestys Rantasalmen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on astunut voimaan Pohjakartta Osayleiskaavan muutoksen ja osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen hyväksymää ranta-asemakaavan pohjakarttaa. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve ranta-asemakaavan laatimiseen on syntynyt tarpeesta monipuolistaa matkailualueen palveluita. Uusina palveluina alueelle tulee mm. ravintolapalvelujen monipuolistaminen ja laajentaminen sekä muiden palvelujen lisääminen. Suurempien loma-asuntojen rakentaminen, kuten Villa-Hukka ja huoneistohotellin rakentaminen.

14 14 Kaavalla vahvistetaan olemassa oleva tilanne ja suunnitellaan lisärakentamista matkailukes-kuksen kehittämiseksi. Rantasalmen kunnan matkailustrategian mukaan Rantasalmi on elinvoimainen ja hyvässä yhteistyössä naapureidensa kanssa toimiva maaseutukunta, jossa huolehditaan ympäristöstä ja toimitaan kestävän kehityksen mukaisesti. Rantasalmen vahvuuksia ovat vetovoimaiset asuinalueet, vireä kulttuurielämä sekä monipuoliset matkailu- ja vapaa-ajanpalvelut. Yrityk-sille kunta tarjoaa kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja määrätietoisen elinkeinopolitiikan. Rantasalmella ylläpidetään kunnan vetovoimaisuutta asumisen, elämisen ja yrittämisen näkökulmasta. Rantasalmen kuntastrategian toimenpiteisiin kuuluu mm. kehittyvät elinkeinot, jonka mittarina pidetään uusia työpaikkoja ja verotuloja. Kuus-Hukkalan matkailualue tarjoaa majoitus- ja ruokailupalvelujen lisäksi aktiivisesti ympäri vuoden ohjelmapalveluja ja vapaa-ajan aktiviteetteja aina kesätansseista yritystilaisuuksiin. Kuus-Hukkalan palveluihin voi tutustua osoitteessa: Kuus-Hukkalan matkailukeskus oli vuonna 2010 Rantasalmen suurin majoittaja yli vuotuisella yöpymisvuorokaudellaan. Aluetta on kehitetty määrätietoisesti ja asiakkaiden toiveita kuunnellen. Kuus-Hukkala on määritetty Rantasalmen kunnan osalta yhdeksi kolmesta kunnan merkittä-vimmistä matkailun kehittämisalueista. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmana pidetään Rantasalmen kunnan alueen kehittävien matkailualueiden tasavertaista kehittämistä. Kuus-Hukkalan alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella sekä kytkeytyy hyvin Rantasalmen kylä- ja matkailualueiden rakenteeseen. Kaavaa on valmisteltu kunnan, Kuus-Hukkala Oy:n ja konsultin muodostamassa työryhmäs-sä. Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty viranomaispalaverissa x.x.xxxx. Asemakaavaluonnos pidettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti kommen-toitavana x.x. - x.x.xxxx Rantasalmen kunnanvirastossa (ilmoitus Rantasalmen Lehdessä x.x.xxxx. Kuulemisessa saatua palautetta käsiteltiin viranomaisneuvottelussa x.x.xxxx. Luonnokseen tehdyt muutokset ilmenevät liitteessä x. Lausuntojen ja huomautusten pohjalta asemakaavaan on tehty tarvittavat tarkistukset ja laadittu ranta-asemakaavaehdotus, joka on pidetty MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen kaavaehdotusta on muutettu xxxxxxx Tämän jälkeen kaava menee käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Rantasalmen kunnanhallitukseen ja valtuustoon. 2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Rantasalmen Lehti).

15 Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Rantasalmen Lehti), kunnan ilmoitustaululla ja internet sivulla. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla. Viranomaisyhteistyö käsittää viranomaispalaverit, joita on pidetty ja , ja joihin on kutsuttu keskeiset kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset, sekä lausuntopyyn-nöt MRA 30 :n ja tarvittavin osin myös 27 :n mukaisessa kuulemisessa Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Kuus-Hukkalan lomakeskuksen pitkäjänteinen kehittäminen matkailupalvelujen ja loma-asumisen alueena. Kaavan tavoitteeksi asetettiin varautuminen mm. seuraaviin toimintoihin: uusien isojen omarantaisten loma-asuntojen rakentaminen uusien ei omarantaisten loma-asuntojen rakentaminen. Alueille varataan rantasaunapaikat huoneistohotellin rakentaminen päärakennuksen laajentaminen. Suunnittelun yleisenä tavoitteena on alueen monipuolinen ympärivuotinen toiminta. Kaavaratkaisussa pyritään hyvään muunneltavuuteen ja joustavuuteen sekä kiinnitetään erityistä huomiota laadukkaan ympäristön luomiseen. Olemassa olevien loma-asuntojen säilyminen ja kehittämismahdollisuudet turvataan. Suunnittelussa hyödynnetään erityisesti alueen vaihtelevaa maastoa ja maisemallisia tekijöitä. Luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet, erityisesti luontoselvityksen kohteet säilytetään ja varustetaan tarpeellisin suojelumerkinnöin. Alueen sisällä rakennukset ja kadut pyritään sovittamaan mahdollisimman huolellisesti maastoon siten, että maaston muokkaustoimenpiteet minimoidaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään. Uudet rakentamisalueet ryhmitellään siten, että niiden ympärille jää maiseman ja luonnon-ympäristön kannalta riittävät vapaat alueet. 4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan pohjaksi luonnosteltiin alustavia yleissuunnitelmatasoisia vaihtoehtoja loma-asuntojen sijoituksesta. Vaihtoehdot arvioitiin Kuus-Hukkala Oy:n edustajan kanssa ja sovittiin kaavatyön pohjaksi valittava vaihtoehto. Tuketutuminen nykyiseen aluerakenteeseen ja rakennuskantaan sekä laaditut perusselvi-tykset muodostivat osaltaan suunnittelulle selkeitä reunaehtoja. Luonnonympäristön, yhdyskuntatalouden ja olemassa oleville rakennuksille aiheutuvien haittojen osalta vaihtoehdoilla ei ollut oleellisia eroja.

16 16 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 1 Kaavan rakenne Asemakaavalla mahdollistetaan lomakeskuksen pitkän tähtäimen kehittäminen matkailu-palvelujen ja loma-asumisen alueena ja siihen liittyvät rakennushankkeet. Maankäyttö tukeutuu pääosin nykyiseen ja rakenteilla olevaan katu- ja infraverkkoon. Virolanniementien päähän muodostuu kortteli 1, johon voi rakentaa kolme uutta lomaasuntoa ja niiden rantasaunat. Kortteliin voi lisäksi rakentaa rantasaunan korttelien 2 ja 4 loma-asunnoille. Kortteleihin 2 ja 4 voi rakentaa kumpaankin kortteliin vähintään kolme uutta loma-asuntoa. Kortteli 2 sijaitsee Vironniementien lounaispuolella ja kortteli 4 Virolanrinteentien koillispuolella. Lomakeskuksen palvelualue korttelissa 3 on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM). Alueelle sijoittuvat ravintola- ja vastaanottotilat, tanssilava, matkailuvaunualue 110 paikka ja sen huoltorakennus, kaksi rantasaunaa ja kota. Alueelle rakennetaan luhtihotellimajoitustiloja, ravintolan ja muiden palvelujen laajennuksia. Toinen RM- alue on tilan pihapiiri, jossa on asuinrakennus ja matkailupalvelujen koneiden ja varusteiden huolto ja varastotilat, joiden laajentamiseen kaavalla varaudutaan. Kortteliin 5 voi rakentaa yhden uuden loma-asunnon ja sille rantasaunan. Kortteliin voi lisäksi rakentaa rantasaunan korttelille 6. Kortteli sijaitsee Hukkalantien koillispuolella. Kortteliin 6 voi rakentaa kolme uutta loma-asuntoa ja niiden rantasaunat. Kortteliin voi lisäksi rakentaa rantasaunan korttelille 8. Kortteli sijaitsee Hukkalantien koillispuolella. Kortteleihin 6 ja 8 voi rakentaa kumpaankin kortteliin vähintään kolme uutta loma-asuntoa. Korttelit sijaitsevat Hukkalanrinteentien koillispuolella. Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat yhtenäisen rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston, joka palvelee ulkoilua ja liikkumista. Rantaan ulottuvia VL- alueita on yhteensä neljä kappaletta Maa- ja metsätalousalueista M- merkitty on Kuus- Hukkalantien lounaispuolella ja MU- merkitty Virolanniemessä. Suunnittelualueelle tulevana pääliikenneväylänä toimii Kuus- Hukkalantie, joka jatkuu Virolanniementienä tultaessa keskuskortteliin ja loma- asuntokortteleihin. Näihin liittyy kolme tietä sekä ajoyhteyksiä ja viheralueiden sisäisiä kevyenliikenteen väyliä. Kokonaan uusia tievarauksia on Virolanniementie ja Hukkalanrinteentie. Kaikki rakentamisalueet ovat matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM, RM-1 ja RM- 2) ja joilla on rakennusoikeutta yhteensä k-m². Alueita on yhteensä 9,93 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet on merkitty ET. Luontoselvityksessä todetut luontokohteet on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo) ja maisemallisesti arvokkaana alueena (ma). Kaava- alueen kokonais-

17 17 pinta-ala on n. 67,5 ha. Havainnepiirros 2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonympäristön ja maiseman kannalta merkittävät alueet on säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Rakentaminen on luonteeltaan harvaa ja sijoitettu maaston kannalta herkimpien maaston kohtien ulkopuolelle. Uudet katulinjaukset sijoittuvat maisemallisesti arkojen ja maastoltaan voimakkaimmin vaihtelevien kohtien ulkopuolelle. Uusien rakennusten ja laajen-nusten sijoittelussa on pyritty minimoimaan maisemalliset muutokset. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisena.

18 18 3 Korttelialueet Matkailua palvelevien rakennusten ja loma- asuntojen korttelialue (RM) RM- merkinnällä on varustettu lomakeskuksen keskuskortteli, jossa on mm. ravintola- ja vastaanottotilat sekä matkailuvaunualueen huoltorakennus ja saunoja. Toinen RM- alue on tilan pihapiiri, jossa on asuinrakennus ja matkailupalvelujen koneiden ja varusteiden huolto- ja varastotilat. Korttelien rakennusoikeus on yhteensä 4600 k-m² ja kerrosluku II. Kaikkiaan RM -aluetta on 8,74 ha. RM- 1 ja RM- 2 alueet RM- 1 alueiksi on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet, joille saa rakentaa loma- asuntoja. Korttelit ovat ei omarantaisia ja niiden etäisyys rannasta on metriä. Alueelle saa rakentaa yksittäisiä loma-asuntoja ja pariloma- asuntoja. Rakennuksen koko on enintään 400 k-m². Alueiden kerrosluku on II ja rakennusoikeus yhteensä 4400 k-m². Kaikkiaan RM- 1 alueita on 4,99 ha. RM-2 -alueiksi on merkitty omarantaiset matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet, joille saa rakentaa loma- asuntoja ja saunarakennuksia. Rakennusten etäisyys rannasta on metriä. Kaavamerkinnällä rv -rantavyöhyke on määritetty säilytettävien / istutettavien määrä, rantavyöhykkeen säilyttäminen luonnonmukaisena, ranta-alueen hoidosta, nurmetuksesta, uimarannan ja laiturin koosta ja määrästä. Kaavamerkinnällä rrv -rantarakennusvyöhyke on määritetty alueen suojapuustosta ja luonnonmukaisuudesta sekä vyöhykkeelle rakennettavien saunojen määrästä, kerrosalasta ja kerrosluvusta. Korttelin muuhun osaan saa rakentaa enintään 400 k-m² suuruisia loma-asuntoja enintään kaavamääräysten osittaman määrän. Kerrosluku on I- II- ¾ k II. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen ja julkisivujen pääosin peittomaalattua puuta. Korttelien rakennusoikeus on yhteensä 4000 k-m². Kaikkiaan RM-2 -alueita on 6,76 h-a ja rantaviivaa alueilla on yhteensä 750 metriä. Kaikille RM-1 ja -2 -alueille tulee varata vähintään kolme autopaikkaa loma- asuntoa kohti. 4 Virkistysalueet Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat yhtenäisen rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston, joka palvelee ulkoilua ja liikkumista. Rantaan ulottuvia VL- alueita on yhteensä neljä kappaletta ja joiden yhteenlaskettu rantaviiva on 450 metriä. Lisäksi yhteiskäyttöiseksi virkistysalueeksi voidaan katsoa keskuskorttelin rannoista 300 metriä ja kokonaan Virolanniemen ranta jota on 770 metriä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo) on merkitty luontoselvityksessä todettu yksi luontokohde. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen luontoarvoja. VL- alueille sijoittuu myös ulkoilureittejä sekä yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattuja alueen osia.

19 Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueeksi (M) on merkitty Kuus-Hukkalantien lounaispuoli. Maa- ja metsätalousalueeksi (MU) on merkitty Virolanniemen pää, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Valtaosaan alueesta on ma -merkinnällä kielletty ympäristö ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet, kuten kaivaminen, louhiminen, täyttäminen ja avohakkuut. Kaikkiaan M ja MU- alueita on 9,93 ha. 4.6 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto. Valtatie 14 on suora Kuus-Hukkalantien liittymän kohdalla. Näkyvyyttä Juvalle päin on n. 300 m ja Savonlinnaan päin n. 400 m. Kuus-Hukkalan yksityistie on riittävän leveä ja hyvässä kunnossa sekä linjaukseltaan turvallinen matkailualueen toteutuessa kokonaisuudessaan. Matkaa lomakeskuksesta valtatielle on 3 km. Suunnittelualueelle tulevana pääliikenneväylänä toimii Kuus- Hukkalantie, joka jatkuu Virolanniementienä tultaessa keskuskorttelin alueelle ja edelleen korttelialueilla 2 RM-1 ja 1 RM-2. Hukkalantie on lenkkitie, jonka varteen sijoittuu kortteli 5 ja 9 RM-2. Hukkalantien välissä on Hukkalanrinteentie, jonka varteen sijoittuu korttelit 6 ja 8 RM-1. Virolanniementiestä erkanee kortteliin 4 RM-1 Virolanrinteentie. Teiden tilavaraus on 10 m. Lisäksi on ajoyhteyksiä ja kevyen liikenteen väyliä. Kaava-alueelle on suunniteltu uusia teitä 1850 metriä, jotka palvelevat uusia kortteleita. Osa uusista teistä tehdään jo maastossa olevien ajourien kohdalla. Kortteliin 3 on merkitty kolme ajoyhteyttä (ajo). Pääosa uusista vesi- ja viemärilinjoista sijoittuu tielinjoille. Rakennettavia johtolinjoja on n metriä. Osa viemärilinjoista on paineviemäriä. Laskelmassa ei ole huomioitu taloliittymien tekoa runkolinjaan. Alueen kunnallistekniikan ratkaisu esitetyllä rakennusoikeudella on keskitetty kunnallistekniikka, mikä käytännössä tarkoitta jäteveden osalta seuraavia vaihtoehtoja: 1. Siirtoviemäri asemanseudulta 2. Oma keskitetty jätehuolto Kuus-Hukkalan alueella Käyttöveden osalta on seuraavat vaihtoehdot: 1. Vesi voidaan johtaa siirtoviemärin mukana 2. Vesi johdetaan olemassa olevasta vesiosuuskunnan vesijohdosta Kolkonjärven toiselta puolelta Eteläkylästä. 3. Vesi johdetaan Kuus-Hukkalan omasta/omista vedenottamoista. Kaava-alueen keskimääräiseksi vedenkulutukseksi arvioidaan 15 m³ / d.

20 20 Alustava luonnos alueen vesi- ja viemäriverkoksi Asemakaavaan on merkitty alueella olevat keskijännitelinjat. Alueen pienjänniteverkko tulee toteuttaa maakaapeleina. 4.7 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet

21 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo) on merkitty luontoselvityksessä todettu kostean lehdon laikku. Alue sijaitsee korttelin 6 RM-1 koillispuolella. Virolanniemen kärki on ma -merkinnällä rajattu maisemallisesti arvokas alue. Alueella on maisemaa ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet kielletty. Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä sillä ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä Asemakaavamerkinnät ja määräykset

22 22

23 23

24 24 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia x.x.xxx päivätyn kaavaehdotuksen perusteella. Arvioinnissa verrataan kaavassa osoitettua maan-käyttöä alueelle ranta-asemakaavaa varten tehdyn luontoselvityksen tuloksiin. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonto-arvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Asemakaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja kaavan luontoselvityksen ja vaikutusarvion tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) taloudelliset vaikutukset (esim. kunnallistekniset kustannustekijät) sosiaaliset vaikutukset (esim. vaikutukset palveluihin) kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet). 2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Alue on nykyisellään asuin-, loma- ja palvelurakentamisen muuttamaa, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan maisemakuvaan suuria muutoksia. Peltoalueet on jätetty VL -alueiksi. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomiota määrittelemällä rantaraken-nusvyöhykkeelle rv ja rrv -vyöhykkeet joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuuston määrä, rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena ja laiturin sekä uimarannan rakenta-mismääräykset. Virolanniemeen ei ole ositettu rakennuspaikkoja. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen ja tie- ja linjayhteyksien rakentamisen aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallio-alueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Kaava- alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut maa- ja metsätalous, rakentaminen sekä matkailupalvelujen aktiviteetit. Se sijoittuu vesistön rantavyöhykkeelle, mistä johtuen sillä on jonkin verran tavanomaista enemmän merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Luontoselvityksessä mainitut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet on otettu kaavassa huomioon. Lisäksi alueella säilyy rakentamisen jälkeenkin yhtenäisiä metsäisiä alueita ja yhteyksiä vesistöön. Pitkittäinen viheryhteys säilyy koko kaava-alueen. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet

25 Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura kohteita eikä valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Lähin Natura -alue on n. kymmenen kilometrin päässä idässä sijaitseva Putkilahti- Ruskeaperä, eikä kaavalla ole sinne asti ulottuvia vaikutuksia. Virolanniemen länsipuolella olevassa niemessä n. 500 metrin päässä kaava-alueesta sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Mähölänniemen kallioalue, mutta kaava ei aiheuta muutoksia sen luonnossa tai maisemassa. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella tai läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita eikä sellaisia todettu luontoselvityksessä. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien ja uhanalaisten lajien esiintymät Luontoselvityksen mukaan alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä. Maastokar-toituksessa alueella ei todettu kasvilajeja tai pesiviä lintulajeja, jotka olisivat vuoden 2010 arvioinnin mukaan uhanalaisia. Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Luontoselvityksessä kaava-alueella todettiin yksi rehevä lehtolaikku, jota voidaan pitää metsälain tarkoittamana erityisen tärkeänä elinympäristönä. Se sijoittuu VL -alueelle ja on merkitty luo -rajauksella. Muut huomion arvoiset luontokohteet. Virolanniemen kärki on mainittu luontoselvityksessä huomionarvoisena kohteena maisemalli-sen arvonsa ja vanhan rantapuuston takia. Niemen kärki on kaavan MU -aluetta ja huomioitu ma -rajauksella. 25 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Kaava aiheuttaa eniten suoria muutoksia nykyiseen kasvillisuuteen ja eläimistöön kaava-alueen pohjois- ja keskiosassa. Rakentamisen seurauksena niiden nykyinen kasvillisuus ja eläimistö pääosin häviävät. Muilta osin kaava-alue säilyy nykyisen kaltaisena pääosin metsäisenä alueena. Kaavan osittama maankäyttö ei lisää nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi alueen virkistyskäyttöä, niin että aiheuttaisi kasvillisuuden kulumista tai eläimistön häiriintymistä. Kaavassa osoitettu toiminta ei aiheuta merkittävästi melua muutoin kuin rakentamis-vaiheessa. Lähistöllä ei ole linnustoltaan arvokkaita kohteita, joille melusta tai häirinnästä voisi olla erityistä haittaa. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Kaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska alue tullaan liittä-mään kunnallistekniseen verkostoon. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa ositettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Yhteenveto Tämän arvioinnin perusteella kaavassa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Kaavalla pyritään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla edistämään ekologisesti

26 kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaava perustuu kaava-alueelle tehtyyn luontoselvitykseen ja vaikutusarviointi on ulotettu koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ). 3 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavan aiheuttamia suoria yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ovat uusien katujen ja kunnal-listekniikan rakentaminen, jotka tulevat alueen maanomistajan kustannettaviksi. Katuverkon ja alueen sisäisen vesihuollon rakentamiskustannuksiksi arvioidaan alustavasti n. 1,2 milj. (alv 0 %) ilman tonttiliittymiä, eli n. 120 /k-m² (alv 0 %). Vesijohdon ja viemärin tonttiliittymän kustannuksiksi arvioidaan n. 800 /liittymä. Kaavan mahdollistamat loma-asunnot, majoitus- ja kokoustilat sekä erilaiset palveluraken-nukset ovat yksityisiä investointeja, joista ei aiheudu suoria yhteiskuntataloudellisia kustan-nuksia. Rakennusoikeutta on rakentamattomilla RM tonteilla yhteensä n k-m². Keskineliöhinnalla 2300 investointien kokonaishinnaksi tulisi n. 23 milj.. Palvelurakennus-ten ja muiden rakentamisinvestointien kustannuksia voidaan arvioida tarkemmin hankkeiden konkretisoiduttua. Uudet loma-asunto- ja palvelurakennukset sijoittuvat kantavuudeltaan hyville moreeni- ja hiekkamaille, joilla normaali rakentaminen ei edellytä massanvaihtoja eikä paalutusta. Myös kadut ja ajoyhteydet on sijoitettu kantavuudeltaan hyville alueille eikä katuverkon ja ajoyhteyksien rakentaminen edellytä kalliita maastonmuokkaustöitä. VL alueet on rajattu siten, että ne muodostavat mahdollisimman yhtenäisiä alueita. Näitä on tarkoitus hoitaa puistometsinä, jolloin niiden ylläpitokustannukset rajoittuvat lähinnä vähäisiin harvennustoimenpiteisiin. Asemakaava parantaa Kuus-Hukkalan lomakeskuksen toiminta- ja kehittämismahdollisuuk-sia. Kaavan mahdollistama rakentaminen turvaa osaltaan nykyisten työpaikkojen säilymistä ja synnyttää mahdollisesti muutamia uusia työpaikkoja tuoden kunnalle lisää verotuloja. Kehittämistoimenpiteet lisäävät matkailijamääriä Rantasalmella ja laajemmin koko seutukun-nalla sekä tuovat lisätuloja paikkakunnan elinkeinoelämälle. Alueen kehittymisellä on positiivi-nen vaikutus myös kunnan imagoon ja elinkeinoilmastoon Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavassa on hyödynnetty alueelle ominaisia vetovoimatekijöitä, kuten ympäröivää metsä-luontoa, rantojen luonto- ja maisema-arvoja sekä vesistölle avautuvia näkymiä. Nämä tarjoavat mahdollisuudet viihtyisän alueen luomiseen. Kaava- alueen ympäristöön ei aiheudu sellaisia muutoksia, jotka voisivat merkittävästi vähentää lähiympäristön asukkaiden viihty-vyyttä. Virkistyskäytön näkökulmasta suunnittelualueella ei ole suurta yleistä arvoa. Kuitenkin raken-nusalueiden toteuttamisen jälkeenkin alueella voi virkistäytyä, koska suurin osa rantaviivasta jää rakentamiselta vapaaksi. Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen

27 Kaavaratkaisu ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Alueille kulku tapahtuu pääsääntöisesti olemassa olevaa tiestöä pitkin. Alueen sisäinen liikenneverkko tihentyy jonkin verran. Kaavaratkaisu ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikenneturvallisuuteen eikä liikenneverkon toimivuuteen. Loma-asuntojen määrän lisäyksestä johtuva liikenne sijoittuu kortteliteiden kautta Virolanniementielle ja Kuus-Hukkalantielle, joiden kapasiteettia voidaan pitää riittävänä ja joiden turvallisuustaso on riittävä. Uusia kaavateitä rakennetaan 1850 metriä. Kaavaratkaisun myötä alueelle muodostuu arviolta uutta loma-asuntoa. Näiden aiheut-tamaksi lisäliikennesuoritteeksi voidaan karkeasti arvioida 6 matkaa / päivä, jolloin keskivuo-rokausiliikenne kasvaisi n. 80:lla uusien loma-asuntojen käyttöasteen ollessa 70 %. KVL:n lisääntyminen 80:lla ei aiheuta toimivuusongelmia Kuus-Hukkalantien ja kantatien liittymässä, eikä se edellytä uusia tiejärjestelyitä nykyisten lisäksi. Kevyen liikenteen väylät ja polut keskeisten rakentamisalueiden välillä säilyvät. Nykyinen ulkoilureitti Virolanniemen ja keskuskorttelin välillä säilyy. Pääosa teistä on tonttikadun omai-sia alhaisen ajonopeuden väyliä, joilla ei ole tarvetta erilliseen kevyen liikenteen väylään. Näiden osalta turvallisuutta voidaan kuitenkin parantaa jatkosuunnittelussa mm. hidasteilla. 27 Liikenteen ympäristövaikutukset Suunnittelualueen sijaitessa kolmen kilometrin etäisyydellä valtatiestä, voidaan todeta valtatien osalta, että tulevien liikennemäärien ja todennäköisen nopeusrajoituksen perusteel-la, etteivät valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset melun ohjearvot mitä todennäköisim-min ylity yleiskaavaratkaisun vuoksi. Suunnittelualueen sisäisen liikenteen osalta tämä edellyttää kuitenkin melun huomioimista tarkemmassa suunnittelussa siten, että pihatiloja ei avata suoraan tielle päin, vaan tarpeen mukaan rajataan rakennuksilla ja aitaamisella. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole vaikutusta Rantasalmen kunnan peruspalveluihin kuten koulu- tai kauppa-palveluihin tai perusterveydenhuollon palveluihin. Vaikutukset kunnan elinkeinoelämän kehitykseen ja työllisyyteen Asemakaava parantaa kunnan matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä. Kaavan mahdollista-ma rakentaminen turvaa osaltaan nykyisten työpaikkojen (kesäaikana yli 20 työpaikkaa) säilymistä ja synnyttää todennäköisesti uusia työpaikkoja ainakin, kun uudet palveluraken-nukset toteutuvat. Alueen kehittymisellä on positiivinen vaikutus myös kunnan imagoon ja elinkeinoilmastoon. Kaavahanke on kaikilta osin kunnan elinkeinopolitiikan mukainen. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueella melun, ilman epä-puhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä.

28 28 5 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavatyössä on tutkittu kylä- tai matkailupalvelujen rakennetta siltä osin kun se liittyy Kuus-Hukkalan kaavatyöhön. Matkailupalvelujen osalta alue on todettu kehittyväksi alueeksi Rantasalmen kunnan alueella. Kuus-Hukkalan alue tukee myös Rantasalmen kylärakennetta sijoittuessaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Etelän suunnasta tuleville matkailijoille Kuus-Hukkala on hyvin houkutteleva matkailukohde. Koko Rantasalmen kunnan mittakaa-vassa Kuus-Hukkalan alue jäsentää kylärakenteen suunniteltuun ja toimivaan kokonaisuu-teen. Kokonaisuutena suunnittelualueen rakenne tiivistyy sekä täydentyy alueen sisällä. Osa uudisrakentamisesta on nykyisen rakenteen sisällä tapahtuvaa täydennysrakentamista, osa muodostaa uusia selvärajaisia rakentamisalueita. Kaavoitettava alue ei muuta kunnan raken-tamisen painopistettä eikä sillä ole merkittäviä seudullisia vaikutuksia. Suunnittelualueeseen rajautuvat alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita sekä eri-asteisia virkistysalueita. Matkailupalvelujen käytettävissä on yhtenäiset ja laajat alueet, joilla ulkoilu ja retkeily ovat mahdollisia sekä merkityillä reiteillä että jokamiehenoikeuden puitteissa. Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin, rakennusvolyymit Kaavalla ei ole välitöntä vaikutusta alueen nykyiseen rakennuskantaan niin, että rakennuksia jouduttaisiin kaavan takia purkamaan tai muuttamaan. Vuosille ajoittuva korttelin 9 rakentaminen johtaa asteittain vanhojen loma-asuntojen purkamiseen. Kaavan myötä alueen rakennuskanta uusiutuu ja laajenee merkittävästi, mikäli kaavan sallima rakennusoikeus hyödynnetään edes osittain. Suunnittelualueen toteutunut rakennusoikeus on Kuus-Hukkala Oy:n antamien tietojen mukaan vuonna 2011 n k-m². Uusia RM lomarakennuspaikkoja on n kpl. Vaikutukset yhdyskuntateknisiin verkostoihin Alueella on vaikutuksia sähköverkon laajuuteen kun rakennettavat alueet liittyvät yhteiseen sähköverkkoon. Jos sähköntuottoon käytetään aurinko- tai tuulienergiaa tai muuta uusiutuvaa energiaa niin tällöin yhdyskuntateknisiin verkostoihin ei ole vaikutuksia. Alueen rakentamisel-la saadaan lisäkäyttäjiä jo rakennettuihin langattomiin verkostoihin. Rakennusten lämmitysmuodolla on merkittävä vaikutus sähköenergian tarpeeseen. Maa- ja vesilämpö sekä erilaiset ilmalämpöpumppu -ratkaisut ovat investointikustannuksena kalliim-pia mutta hyötysuhteeltaan huomattavasti parempia, huomioiden vielä se, että rakennusten koko on normaalia suurempi. Tällöin investointikustannus / m² jää normaalia loma-asuntoa alhaisemmaksi. Kaava-alueelle rakentuu yhteensä 1850 m uusia teitä. Pääosa vesijohdoista ja viemäreistä sijoittuu katulinjoille. Rakennettavia johtolinjoja on kaivantometreinä Korttelia 1 varten tarvitaan vesijohto ja paineviemäri, jotka sijoittuvat 500 metrin matkalta maastoon. Jätevedet johdetaan joko omaan puhdistamoon tai vesiosuuskunnan viemäriverkkoon. Kaava-alueen keskimääräiseksi vedenkulutukseksi arvioidaan 15 m³ / d. Jätevesimäärän arvioidaan vastaavan vedenkulutusta.

29 29 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutuksia. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. Suunnittelualueella ei ole tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinais-jäännöksiä. Alue ei ole potentiaalista muinaismuistojen kannalta. Kaavalla ei ole muinais-muistojen osalta vaikutuksia. Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen Maakuntakaava toimii yleiskaavan muutoksen ohjaavana kaavamuotona. Kuus-Hukkalan alue sijoittuu maakuntakaavassa ja maakuntakaavan kehittämisperiaatekartassa n. valkoi-selle alueelle. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnalliset ja seudulliset kehittymistar-peet. Kunta osoittaa kunnan sisäisen yhdyskuntarakenteen. Rantasalmen kunta on yleis-kaavatyössä osoittanut, että Kuus-Hukkalan alue kuuluu olennaisena osana Rantasalmen kylärakenteeseen. Suunnitelma on siis maakuntakaavan mukainen. 6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Kaavaratkaisulla kehitetään olemassa olevaa lomakeskustoimintaa ja vahvistetaan sen kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Kaavallinen ratkaisu tukeutuu pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infraverkkoon, jota täydennetään uusilla korttelialueilla ja kiinteistökohtaisilla liittymillä. Alueelle on suunnitteilla vesi- ja viemäriverkosto. Rantasalmen kirkonkylän taajamaan sijoittuvat loma-asukkaiden ja vieraiden tarvitsemat julkiset palvelut. Kaava ei synnytä lisäinvestointeja julkiseen palveluverkkoon. Asemakaavassa on otettu huomioon suunnittelualueen vahvuudet: arvokkaat maisema- ja luontokokonaisuudet sekä vesistön läheisyys. Kaavassa on turvattu näiden säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Elinympäristön toimivuus ja taloudellisuus on huomioitu hyödyntämällä ja tiivistämällä olemassa olevaa toimintaa ja rakennetta sekä laajentamalla sitä nykyisen rakenteen ulkopuolelle.

30 Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakentei-den hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Asemakaava mahdollistaa matkailun ja siihen tukeutuvien palveluelinkeinojen voimakkaan kehittämisen. Alue on hyvin saavutettavissa päätieverkolta. Myös laajemmin tarkasteltuna suunnittelualue sijaitsee edullisesti potentiaalisten asiakasryhmien kannalta (pääkaupunki-seutu, Pietarin alue). Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Alue tukeutuu olemassa olevaan liikenneverkkoon ja on n. 3 kilometrin päässä julkisen liiken-teen reitistöistä. Yksittäisten loma-asuntojen liikenteestä pääosa tapahtuu kaavaratkaisusta riippumatta henkilöautoilla, jolloin mahdollisuudet joukkoliikenteen edellytysten edistämiseen ovat rajalliset. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalli-seen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maise-makuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Kaavan lähtökohtana on nykyisen rakennuskannan säilyttäminen pääosin. Alueella ei ole erityissuojelua vaativia rakennuksia. Rakennukset on sijoitettu maaston ja maiseman kannalta vähemmän arkoihin paikkoihin luonto ja maasto huomioiden. Viheralueverkostoista on pyritty muodostamaan olemassa oleva tilanne huomioiden niin laajoja kokonaisuuksia, että ne toimivat sekä ekologisina käytävinä että laajempina yhtenäi-sinä virkistysalueina. Arvokkaat luontokohteet on varustettu säilyttävin merkinnöin ja rajattu rakentamisen ulko-puolelle. Nykyisten ulkoilureittien jatkuvuus ja käyttömahdollisuus on pääosin turvattu. Varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Luonnon-perinnön kohteet on huomioitu säilyttävin merkinnöin. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Luonnonympäristön ja maiseman kannalta merkittävät alueet on säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Rakentaminen on luonteeltaan harvaa ja sijoitettu maaston kannalta herkimpien maastokohtien ulkopuolelle. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomioita määrittelemällä rantarakennusvyöhykkeelle rv ja rrv vyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuuston määrä, rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena 30

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

KAUPUNGINOSA 3: HAUTAUSMAAN ALUE (EH) JA KALMISTONTIEN JA ILONIEMENKADUN VÄLINEN VP -ALUE.

KAUPUNGINOSA 3: HAUTAUSMAAN ALUE (EH) JA KALMISTONTIEN JA ILONIEMENKADUN VÄLINEN VP -ALUE. SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSA 3: HAUTAUSMAAN ALUE (EH) JA KALMISTONTIEN JA ILONIEMENKADUN VÄLINEN VP -ALUE. KAUPUNGINOSA 13: OSIN VESITORNINTIEN VIEREINEN

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 7.2.2014 Asemakaavamuutos koskee Puumalan Kitulanniemessä kiinteistöä 623-415-4-217. Asemakaavamuutoksella vahvistuu korttelit 241, 242,

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI ORAVIN-JOUTENVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI ORAVIN-JOUTENVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, LUONNOS SAVONLINNAN KAUPUNKI ORAVIN-JOUTENVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, LUONNOS ORAVIN-JOUTENVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS MÄÄRÄALOILLE TILASTA 740-547-4-8 Sijaintikartta Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE PITKÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KORTTELEITA 882-884 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYS- ALUEITA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVALLA (LAAJENNUS)

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Rantasalmen asemakaavan muutos korttelissa 36, tonteilla 2 ja 3.

Rantasalmen asemakaavan muutos korttelissa 36, tonteilla 2 ja 3. 1 Rantasalmen kunta Rantasalmen asemakaavan muutos korttelissa 36, tonteilla 2 ja 3. Selostus, luonnos 15.8.2014 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE ELOKUUN 15. PÄIVÄNÄ

Lisätiedot

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8067 TONTTI 1 JA PUISTOALUE. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8067 TONTTI 1 JA PUISTOALUE. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8067 TONTTI 1 JA PUISTOALUE Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI KIVIAPAJAN SEUDUN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS

SAVONLINNAN KAUPUNKI KIVIAPAJAN SEUDUN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS SAVONLINNAN KAUPUNKI KIVIAPAJAN SEUDUN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS KIVIAPAJAN SEUDUN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS MÄÄRÄALALLE TILASTA 740-526-2-17 Sijaintikartta Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS

SAVONLINNAN KAUPUNKI PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS SAVONLINNAN KAUPUNKI PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS MÄÄRÄALALLE TILASTA 740-514-3-159-M601 Sijaintikartta Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 1.4.2015

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 Luonnos 1.6.2015 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa xxxxx Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Kaavaselostus

Kaavaselostus 4 NIVALAN KAUPUNKI KORTTELIN 309 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 15.5.2012 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU kortteli 309, TONTIT 2 ja 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS

Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS 17.02.2014 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 510 TONTIT 1-5 JA KORTTELIN 511 TONTTI

Lisätiedot

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 24.1.2011 Vireille tulo: Teknisen lautakunnan päätös 4.1.2011 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty valtuustossa...

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 344, osa korttelia 346 sekä katualuetta MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA LUONNOS 25.2.2014 Näkymä Kontioniemestä pohjoiseen Maankäytönsuunnittelu

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORNAINEN Päiväys 24.11.2016 Asemakaavan muutos KOTOJÄRVENRANTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 Ehdotus 9.10.2015 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

KOKKOLAHDEN ASEMAKAAVA JUUKA, NUNNANLAHTI

KOKKOLAHDEN ASEMAKAAVA JUUKA, NUNNANLAHTI Liite 1 2.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KOKKOLAHDEN ASEMAKAAVA JUUKA, NUNNANLAHTI ASEMAKAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualueen sijainti (kartta MML) Kaavan laatija SUUNNITTELU HALTILAHTI

Lisätiedot

Turunkankaan asemakaava

Turunkankaan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA Turunkankaan asemakaava Kaavaselostus, luonnos Kaavan vireille tulo Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KÄÄPÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLE TILASTA JA TILALLE

KÄÄPÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLE TILASTA JA TILALLE 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI KÄÄPÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLE TILASTA 740-565-4-242 JA TILALLE 740-565-4-244 KAAVASELOSTUS, LUONNOS Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 29.10.2015 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS,

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 506 TONTIT 3 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 507

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot