Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen kohti vuotta 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen kohti vuotta 2030"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen kohti vuotta 2030 JUSSI AALTO 2015

2 Lukijalle Tämän selvityksen tavoitteena on ennakoida pääkaupunkiseudun työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen Selvityksessä on erityisesti keskitytty ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen tarpeisiin. Elinkeinoelämän tarpeet koulutetun työvoiman suhteen antavat pohjan koulutustarpeen arvioinnille. Tässä raportissa kuvataan koulutustarpeen arvioinnin eri vaiheita ja tähän liittyvää laskentaprosessia. Pääkaupunkiseudun merkitys valtakunnallisesti niin työpaikkojen luojana kuin koulutuksen toteuttajana on suuri. Maltillistenkin ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun työvoimatarve vuoteen 2030 asti on , eli vuositasolla tämä tarkoittaa työpaikkaa. Syntyvät työpaikat ja kasvava väestömäärä vahvistavat pääkaupunkiseudun roolia koko Suomen kasvun veturina. Pääkaupunkiseudun riittävillä koulutuspaikoilla ja vetovoimaisella sekä työelämälähtöisellä koulutuksella tuetaan koko Suomen menestystä. Työelämän nopeastikin muuttuvat tarpeet lisäävät koulutuksen suunnittelun merkitystä, ja koulutuksen suunnittelua tukevan ennakointitiedon tuottaminen on entistä tärkeämpää. PKS Ennakoinnin kautta pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjät ovat vahvistaneet yhteistyötään niin tiedon tuottamisen kuin tiedon hyödyntämisen saralla. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kesken on ollut hedelmällistä ja tuottanut lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja ja avauksia alueen elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi. Kiitämme kaikkia yhteistyössä mukana olevia. Juha Ojajärvi PKS Ennakoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja Rehtori Helmi Liiketalousopisto Teemu Kokko PKS Ennakoinnin ohjausryhmän varapuheenjohtaja Rehtori Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu 2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

3 3 ANTTI VERKASALO 2015

4 Sisältö 2 Lukijalle 4 Sisältö 6 Selvityksemme lyhyesti 10 Ennakoimalla olemme mukana tekemässä tulevaisuutta 12 Tulevaisuuden osaaminen 14 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista 20 Pääkaupunkiseudun määrällinen selvitys 22 Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet 30 Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle 40 Kasvu- vai murrosala? Uusia työpaikkoja kasvun vai poistuman kautta? 42 Kohti tulevaisuutta 43 Termejä Lähteet 44 Liitteet Raportin kirjoittajat: Mari Korpiola, PKS Ennakointi Jari Järvinen, Foredata Oy Tiina Vanhala, Helsingin kaupungin opetusvirasto Maiju Toivonen, Vantaan sivistysvirasto Kati Vetch, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Jukka Jonninen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teemu Santonen, Laurea-Ammattikorkeakoulu Julkaisija PKS ENNAKOINTI pksennakointi.fi Yhteydenotot Projektipäällikkö Mari Korpiola s-posti: puh Ulkoasu ja taitto SmileMedia Oy Kuvat Jussi Aalto, Antti Verkasalo Painopaikka PainoKiila Oy Painopaperi sisus LumiForte, kansi ArtSilk 4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

5 JUSSI AALTO

6 Selvityksemme lyhyesti Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa Uusimaa on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin Suomen maakunta. Suomen väestöstä lähes 30 % asuu Uudellamaalla, ja Uudenmaan väestöstä 69 % asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla asuu neljäsosa Suomen työikäisistä ja puolet vieraskielisistä. Alueen väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudun nuorisoikäluokkien koko kasvaa vuosista alkaen. Nuorten, vuotiaiden, määrä kasvanee noin 10 vuodessa suunnilleen kahdeksalla tuhannella. Myös muuttoliike tuo alueelle nuoria aikuisia. Jopa puolet muuttavasta väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen nuorisoikäluokan koko on ja vuotiaista 20 % (18 000) oli 2013 vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Syrjäytyneiksi määritellään nuoret, joilla on vain perusasteen koulutus eikä opiskelutai työpaikkaa, eivätkä ole eläkkeellä, asevelvollisuutta suorittamassa tai hoitovapailla. Uudellamaalla tällaisia nuoria on Heidän osuutensa koko Suomen syrjäytyneistä on kolmannes. Maahanmuuton vilkastuessa vieraskielisten syrjään jääminen on kasvanut selvästi. Vieraskielisistä syrjään jääneistä yli puolet asuu Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudulle syntyy uusia työpaikkoja kasvun kautta Koko maan uusista työpaikoista VATT:n alueille tekemän ennusteen mukaan Uudellemaalle syntyy vuoteen 2030 mennessä lähes yhtä paljon työpaikkoja kuin koko muuhun Suomeen yhteensä. Pääkaupunkiseudulle syntyy 80 % Uudenmaan työpaikoista. Maltillistenkin ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun työvoimatarve vuoteen 2030 asti on , josta 75 % syntyy poistuman kautta ja 25 % alojen kasvun tai muutoksen kautta. Vuositasolla tämä tarkoittaa työpaikkaa. Tavoitteellisempien skenaarioiden toteutuessa pääkaupunkiseudulle syntyvien työpaikkojen määrä on vielä suurempi. Työvoiman kysynnän rakenne on pääkaupunkiseudulla nopeasti muuttunut. Varsinkin perusasteen työpaikat katoavat. Vuosien aikana perusasteen työpaikkamäärä on puolittunut, toisen asteen koulutettujen kysyntä on kasvanut parikymmentä prosenttia, alin korkea aste kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia ja ylemmän korkea-asteen koulutettujen kysyntä yli kaksinkertaistunut. Yhteenvetona voidaan todeta, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa ja koulutuksen saaneiden kysyntä kasvaa. Pääkaupunkiseudun nuorisoikäluokat eivät riitä kattamaan työvoimatarvetta (nuorisoikäluokka noin ja vuositasolla työvoimatarve noin ). Opiskelupaikkojen puuttumisen vuoksi kukaan nuori ei saa jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset tulee saada koulutuksen piiriin. Työpaikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäksi aikuiskoulutukseen panostamista, työllisyysasteen parantamista sekä nettomaahanmuuton kasvun jatkumista. Ammatillista koulutusta vailla olevien ja maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää merkittävää panostuksen lisäämistä koulutukseen. 6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

7 Pääkaupunkiseudulla tarjottava koulutus tukee koko Suomea Pääkaupunkiseudulla toteutetaan yli 25 % Suomen perusasteen jälkeisestä tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan kaikkea perusasteen jälkeen annettavaa toisen asteen ja korkean asteen koulutusta, joka tähtää tutkintoon. Vieraskielisten tutkintoon johtavasta koulutuksesta pääkaupunkiseudulla toteutetaan 40 % koko maan vieraskielisten koulutuksesta. Nuorisoikäluokkien odotetaan kasvavan vuodesta lähtien. Maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan alueella voimakkaasti, samoin syrjäytyneiden sekä ilman koulutusta olevien nuorten aikuisten. Alueen eriarvoistumisen estämiseksi koulutuspaikkojen turvaaminen kaikille on avainasemassa. Työvoimatarpeesta ennusteen mukaan 41 % on ammatillisen koulutuksen käyneitä, 30 % ammattikorkeakoulussa koulutettuja ja 25 % yliopistossa kouluttautuneita. Toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista valmistuu tutkintoennusteiden mukaan vuosittain pääkaupunkiseudulla noin opiskelijaa. Työvoimatarve toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista on kuitenkin vuosittain, eli ammatillisista oppilaitoksista valmistuu opiskelijaa liian vähän työvoimatarpeeseen nähden, toisin sanoen valmistuvia voisi olla jopa % nykyistä enemmän. Ammattikorkeakoulutuksen osalta jo toteutetut korjausliikkeet ovat purreet hyvin ja siten tutkintoennusteet ja työvoimatarve-ennusteet ovat suhteellisen hyvin tasapainossa. Ammattikorkeakoulujen olemassa olevien koulutuspaikkojen vetovoima on hyvä, mitä tukee myös tuoreet vetovoimakyselyn tulokset. Pääkaupunkiseudun oppilaitokset tuottavat työvoimaa koko maan yritysten ja työnantajien käyttöön. Koulutustarjontaan kuuluu erityisaloja, joita ei muualla maassa kouluteta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot vetävät opiskelijoita monipuolisesti ympäri maata, ja heidän hankkimaansa osaamista hyödynnetään monipuolisesti eri puolella Suomea. Pääkaupunkiseudulla korostuu palvelualojen työvoimaja koulutustarve, poistuma synnyttää kuitenkin merkittävää tarvetta myös tekniikan ja teollisuuden aloille Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin työpaikkojen määrän kasvu kohdistuu toimialalle taide, viihde, virkistys ja sekä muu palvelutoiminta. Ennusteen mukaan toimialan ammattirakenteessa ei odoteta suurta muutosta verratessa vuosia 2011 ja Toimialan suurimmat ammatit muodostuvat yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoista, toimistotyöntekijöistä sekä kauneudenhoitotyöntekijöistä. Toiseksi suurin kasvu työllisten määrällä mitattuna kohdistuu terveysja sosiaalipalvelut toimialalle. Suurin kasvu toimialalla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti kohdistuu sosiaalialan työntekijöihin ja ohjaajiin. Näistä käytännössä yli puolella toivotaan olevan lähihoitajan koulutus koulutuksenaan. Kasvua on työllisten määrässä myös sosiaalialan erityisasiantuntijoissa sekä opettajissa ja opetusalan muissa asiantuntijoissa. Myös toimialat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä energiahuolto ja vesi- ja jätehuolto kuuluvat pääkaupunkiseudun kasvaviin toimialoihin. Työllisten määrällä katsottuna top 5 toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työllisten määrän odotetaan laskevan. Poistuman vuoksi kuitenkin myös tällä toimialalla tarvitaan runsaasti työntekijöitä. 7

8 Selvityksemme lyhyesti Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta aloilta ei valmistu tarpeeksi työvoimatarpeeseen nähden. Uusia työpaikkoja avautuu ennusteen mukaan eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalle vuosittaisen työvoimatarpeen ollessa hiukan yli Tähän koulutusalaan sisältyvät esimerkiksi rakentamisen, kone- ja metalliteollisuuden sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan alat. Koulutusalan työpaikkamäärä kasvaa noin paikan vuosivauhtia ja poistuman korvaamiseen tarvitaan vuositasolla yli työntekijää. Avautuvista työpaikoista 56 % edellyttää toisen asteen ammatillista koulutusta ja 27 % ammattikorkeatasoista koulutusta. Myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla avautuu suuria määriä työpaikkoja, vuositasolla Näistä 34 %:lta odotetaan toisen asteen ammatillista tutkintoa, 38 %:lta ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa ja 29 %:lta yliopistotutkintoa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusaloilta avautuu vuosittain työpaikkaa, joista 42 %:iin odotetaan toisen asteen ammatillista koulutusta, ja 43 %:iin ammattikorkeakoulutusta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (marata) koulutuksen hankkineita tarvitaan vuosittain 1 550, joista 77 % toisella asteella koulutettuja. Ammatillisen koulutuksen tarve korostuu monella alalla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta aloilta ei valmistu tarpeeksi työvoimatarpeeseen nähden. Tällaisia aloja ovat muun muassa liiketalous ja hallinto, tekniikan ja liikenteen ala sekä marata-ala. Marata-alalla korostuu erityisesti kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoalan alikoulutus työvoimatarpeeseen nähden. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta vastaavat alat ovat liiketalous ja hallinto sekä tekniikan ja liikenteen ala. Sosiaali- ja terveysalalta sen sijaan koulutuksen saavutettu suosio näyttäytyy siten, että alalta valmistuu jo riittävästi ammattikorkeakoulutason osaajia ainakin pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kattamiseksi. Moniosaaminen ja elinikäinen oppiminen elinkeinoelämän menestyksen kulmakivinä Erityisen tärkeäksi osaamiseksi toimialojen edustajat näkevät tulevaisuudessa moniosaamisen sekä kyvyn reagoida nopeasti muutokseen. Koulutusjärjestelmän tulee lisätä työvoiman mahdollisuuksia ylläpitää, vahvistaa ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa. Oppilaitosten resurssitarjonnassa tulee huomioida tarve elinikäiseen oppimiseen. Elinkeinoelämän nopeat muutokset vaativat osaamisen jatkuvaa päivittämistä kaikilla työelämän aloilla. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävät keinot vastata työelämän muutoksiin joustavasti ja kysyntälähtöisesti. Aikuiskoulutuksella on merkittävä rooli koulutusväylänä, oli kyseessä sitten uudelleenkouluttautuminen tai lisäammattitaidon hankkiminen ammatissa kehittyäkseen tai uralla edetäkseen. Elinkeinoelämän kärkitoimialoilla ammatillinen aikuiskoulutus onkin tärkeässä roolissa kansantalouden kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi. 8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

9 JUSSI AALTO

10 Ennakoimalla olemme mukana tekemässä tulevaisuutta Pääkaupunkiseutu on maantieteellisesti pieni alue Suomessa, mutta niin väestöltään, elinkeinorakenteeltaan kuin kasvun mahdollisuuksiltaan erittäin merkittävä koko Suomen kannalta. Valtakunnallisella tasolla tuotetaan runsaastikin ennakointitietoa koulutuksen ennakoinnin tueksi, mutta pääkaupunkiseudun erityispiirteet huomioiden valtakunnallinen ja maakunnallinenkaan tieto ei aina riitä ja sovellu seudun koulutuksen järjestäjien päätöksenteon tueksi. PKS Ennakointi on perustettu vuoden 2013 alussa tukemaan pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjiä päätöksenteossa tuottamalla tietoa seudun koulutus- ja työvoimatarpeista. Muuttuva työelämä luo uusia ja nopeitakin odotuksia koulutuksen järjestäjien suuntaan ja tästä syystä ennakointitieto, joka luo perustan kyvylle suunnitella koulutusta ja reagoida muutoksissa, on entistä tärkeämpää. PKS Ennakoinnin toteuttaman määrällisen selvityksen tulosten, jotka tässä raportissa julkaistaan, mukaan nuorisoasteen aloituspaikkojen tuottama työvoima ei riitä vastaamaan tulevaan työvoiman kysyntään. Pääkaupunkiseudulle tulee syntymään uusia työpaikkoja seuraavan 15 vuoden aikana yhtä paljon kuin muuhun maahan yhteensä. Erittäin merkittävä tekijä työvoimatarpeen määrittämisessä on myös poistuma: suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta jättäen suuren aukon työvoiman tarjontaan. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää toimivan nuorisokoulutuksen ohella panostusta niin maahanmuuttajien tehokkaaseen kotoutumiseen kuin aikuiskoulutuksen monipuoliseen toteutukseen. Tulevaisuuden työelämää muokkaavat monet tekijät. Tarpeet osaamiselle muuttuvat joskus hyvinkin nopeasti ja tulevaisuuden osaajalta odotetaan halua ja kykyä elinikäiseen oppimiseen. Elinikäinen oppiminen haastaa niin yksilön kuin työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja hallinnollisetkin tahot. Pääkaupunkiseutua voidaan pitää Suomessa yritysten ja elinkeinoelämän keskittymänä ja nopeasti kasvava metropolialue tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa paljon osaajia ja tekijöitä. Koulutusta tarvitaan kaikilla koulutustasoilla. Selvityksemme tuloksena erityisesti ammatillisen koulutuksen painoarvo kasvaa tulevaisuudessa, mutta kaikilla koulutusasteilla työvoiman tarve on suurempi kuin koulutusjärjestelmän tuottama uuden työvoiman määrä. PKS Ennakointi on osoitus pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjien hyvästä yhteistyöstä ja halusta olla mukana vaikuttamassa ja tekemässä tulevaisuutta. Toiminnan käynnistäjinä ja rahoittajina on seitsemän toisen asteen ammatillista koulutuksen järjestäjää ja kolme ammattikorkeakoulua pääkaupunkiseudulta: Helsingin kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Vantaan kaupunki, Helmi Liiketalousopisto, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitos, Ami-säätiö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Laurea Ammattikorkeakoulu sekä Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Toimintaa koordinoidaan Helsingin seudun kauppakamarista, jossa koulutuksen järjestäjien ennakointityötä koordinoidaan myös Ennakointikamarin muodossa. Määrällisen ja laadullisen ennakointitiedon tuottaminen ja analysointi antavat koulutuksen järjestäjille erinomaisen pohjan koulutuksen suunnittelemiseksi niin koulutuspaikkamäärien kuin sisällön suhteen. Määrällisen ennakointitiedon tuottajana on ollut Foredata Oy, ja tausta-aineistona on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuottama Uudenmaan maakuntatasoinen ennuste. Väestöä koskeviin aineistoihin on hyödynnetty tutkija Pekka Myrskylän sekä Helsingin seudun aluesarjojen tuottamia materiaaleja. Määrällisen selvityksen tueksi laadullista ennakointiaineistoa on tuotettu muun muassa Ennakointikamarin ja PKS Ennakoinnin yhteistyönä toteutetun verkkoaivoriihen kautta. 10 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

11 PKS Ennakoinnin toimintaa ohjaaa ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano: Juha Ojajärvi, rehtori, Helmi Liiketalousopisto (puheenjohtaja alkaen) Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutusjohtaja-, Vantaan sivistysvirasto (puheenjohtaja ) Teemu Kokko, rehtori, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu (varapuheenjohtaja) Liisa Pohjolainen, opetustoimen johtaja, Helsingin opetusvirasto Tapio Siukonen, kuntayhtymän johtaja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Timo Karkola, rehtori, Amiedu Eeva Karjalainen, kehitysjohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teemu Ylikoski, aluepalvelujohtaja, Laurea Ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen, koulutusasioiden päällikkö, Helsingin seudun kauppakamari Esa Mänttäri, toimitusjohtaja, Vantaan yrittäjät/pääkaupunkiseudun yrittäjät Raija Alanko, erikoissuunnittelija, Uudenmaan ELY-keskus Olli-Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Maiju Korhonen, pääsihteeri, Suomen opiskelija-alllianssi OSKU ry Mari Korpiola, projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, PKS Ennakointi (sihteeri) Laajennetussa ohjausryhmässä lisäksi: Sinikka Sartonen, toimitusjohtaja, MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitos Antti Loukola, rehtori, toimitusjohtaja, Helsinki Business College 11

12 Tulevaisuuden osaaminen Moniosaajuus, kansainväliset ja sosiaaliset taidot sekä yrittäjähenkisyys näiden taitojen tarpeesta ollaan yhtä mieltä PKS Ennakoinnin ja Ennakointikamarin teettämän verkkoaivoriihen tulokset (Fountain Park, kesäkuu 2014) kertovat yli tuhannen vastaajan yhtenäisen näkemyksen siitä, että tulevaisuuden osaajilta odotetaan kykyä joustavasti muuttua muuttuvan maailman mukana, kehittää omaa osaamistaan monipuolisesti, panostaa vuorovaikutustaitoihin myös monikulttuurisessa kanssakäymisessä sekä rohkeutta tuoda omaa osaamistaan esille. Verkkoaivoriihen tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että väestön ikääntyminen luo sekä palveluille että osaamiselle uudenlaista kysyntää, myös uusia ammatteja. Kymmenen vuotta sitten emme olleet kuulleetkaan osasta ammattinimikkeitä, jotka ovat tämän päivän todellisuutta. On mahdotonta tietää, miltä tulevaisuus näyttää ammattien suhteen varmaa on vain se, että osa ammateista poistuu, osa muuttuu, osa yhdistyy. Enemmän kuin yksittäisistä ammateista, tulemme ehkä puhumaan ammattisektoreista. Ja enemmän kuin ammateista on tarvetta puhua tarvittavasta osaamisesta. Tulevaisuuden osaaja päivittää osaamistaan jatkuvasti, tulevaisuuden työntekijä tulee tekemään useita työuria ja tulevaisuuden koulutukselta odotetaan kykyä vastata elinikäisen oppimisen tarpeeseen. JUSSI AALTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

13 Merkittävä kysymys ihmiselle mikä on kilpailuetumme? Phoenixin yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus (IFTF) on raportissaan vuodelta 2011 nimennyt kuusi tekijää, jotka muokkaavat tulevaisuuden osaamistarpeita ja työelämää: 1 Ihmisten ikääntyminen: suhtautuminen työhön muuttuu, tehdään useita työuria, syntyy uusia palvelutarpeita. Älyteknologia: automaatio tulee korvaamaan ihmistyövoimaa, mutta mitä 2 osaa vain ihminen? Mikä on ihmisten kilpailuetu verrattuna koneisiin? 3Ohjelmoitu maailma: kaikki on ohjelmoitavissa, tiedon kerääminen ja analysoiminen sekä tiedon näkyväksi tekeminen on kaikin puolin mahdollista. Vaikutukset merkittäviä päätöksenteolle niin yksityis- kuin työelämässä. 4Uudet viestintävälineet: viestinnälle syntyy uusi kieli digitaalisuuden synnyttämässä uudessa ekosysteemissä. Viestinnän aikajana muuttuu, tämän hetken totuus voi olla tunnin päästä muuttunut. Edellyttää kykyä kriittiselle ajattelulle, kun erilaisia tulkintoja syntyy nopeasti useita. 5Organisaatiorakenteiden muutos: muun muassa sosiaaliset työkalut rikkovat organisaatioiden tuotannon ja arvonluomisen perinteisiä rajoja. Tarvitaan uusia johtamistapoja ja organisaatiorakenteita. Organisaatioiden toimintaan voi vaikuttaa tuhannet ihmiset muun muassa peliteknologioiden ja avointen alustojen kautta. 6Globaali maailma: maiden rajat hälvenevät ja yhteistyö yli maa- ja kulttuurirajojen on organisaatioiden keskiössä. Aasian ja muiden kehittyvien maiden merkitys korostuu Euroopan ja USA:n kustannuksella, tarvitaan paikallista läsnäoloa ja toisaalta paikallisten työntekijöiden entistä tehokkaampaa integrointia koko organisaation toimintaan. Nämä kuusi tekijää osuvasti kuvaavat jo tämänkin päivän työelämää ja vahvistuvat tulevaisuudessa. Työelämää muokkaavat tekijät vaikuttavat niin yksilöiden kuin organisaatioiden toimintaan ja niihin kohdistuviin odotuksiin. Kyky muuttua ja sopeutua sekä joustavuus korostuvat tulevaisuudessa entisestään, ja näitä edellytetään niin yksilöiltä kuin organisaatioilta. Sosiaalista älykkyyttä, yhteistyötä ja kulttuurienvälisen viestinnän taitoja odotetaan yksilöiltä, tulevaisuuden työvälineiden käytön ja kriittisen ajattelun opetusta puolestaan oppilaitoksilta. Koulutuksen hallinnollisilta tahoilta odotetaan johtajuutta ja koulutuksen merkityksen nostamista entisestään elinikäisen oppimisen polun varmistamiseksi. Työelämän muutos vaikuttaa niin yksilöihin kuin organisaatioihin, tarvitaan kykyä kehittää ja kehittyä. 13

14 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Muuttoliike tuo pääkaupunkiseudulle asukkaita ja työntekijöitä Kuvaaja 1: Työikäisen väestön vuosimuutos pääkaupunkiseudulla (Myrskylä, 2015) Uusimaa on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin Suomen maakunta. Suomen väestöstä lähes 30 % asuu Uudellamaalla, ja Uudenmaan väestöstä 69 % asuu pääkaupunkiseudulla. Lähes neljäsosa Suomen työikäisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu muodostuu neljästä kunnasta (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Seudun väestö on ollut pitkään kasvussa, ja kasvu jatkuu edelleen. Alueen väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Ilman muuttoliikettä pääkaupunkiseudun työikäinen väestö vähenisi noin henkilöllä vuosittain, mutta muuttovoitot (maassamuutto ja maahanmuutto) kääntävät vähenemisen runsaan henkilön vuosikasvuksi luvulla on odotettavissa, että vuosittainen kasvu on noin henkilöä Muuttoliikel. Omavaraisl. Ilman muuttoliikettä työikäisten määrä putoaisi vuonna henkeen, mutta muuttoliikkeen ansiosta työikäisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla yli :een. 14 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

15 Kuvaaja 2: Väestön muutos (Myrskylä, 2015) Jyväskylän Luonnollinen väestönlisäys Kuntien netto Nettosiirtolaisuus Turun Oulun Tampereen Helsingin KOKO MAA Pääkaupunkiseudun ikärakenne on muuta maata ja useimpia muita suuria kaupunkeja edullisempi, koska muuttoliike tuo jatkuvasti alueelle nuoria aikuisia. Tästä syystä syntyneiden määrä pysyy kuolleiden määrää suurempana eli luonnollinen väestönkasvu jatkuu myös luvulla Helsingin luonnollinen väestönkasvu (syntyneet kuolleet) on ollut henkeä, muuttovoitto muista kunnista on ollut ja maahanmuuton voitto on ollut Syntyneiden määräänkin on maahanmuutolla vaikutusta Helsingissä syntyneistä noin prosentilla ainakin toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Pääkaupunkiseudun suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat kielen mukaan: venäjä , viro , englanti 7 000, somalia 6 000, kiina 4 000, arabia 4 000, kurdi 3 000, espanja 3 000, vietnam ja albania Paras työllisyysaste on virolaisilla (70,6 %) toiseksi paras englantia puhuvilla (55 %) ja kolmanneksi paras venäläisillä (54,4 %). Korkean työllisyysasteen saavuttaminen vie paljon aikaa ja vasta kymmenen vuoden kuluttua maahanmuuttajat saavuttavat maan keskimääräisen työllisyysasteen. Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun vuotias väestö kielen ja työllisyyden mukaan 2013 (Myrskylä, 2015) Eritelty 10 suurinta kieliryhmää Kaikki yhteensä Työlliset Työllisyysaste Kaikki yhteensä ,2 Kotimaiset kielet ,4 Vieraskieliset ,5 venäjä ,4 eesti, viro ,6 englanti ,0 somali ,5 kiina ,7 arabia ,5 kurdi ,9 espanja ,6 vietnam ,9 albania ,3 Muu kieli ,4 15

16 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Kuvaaja 3: Vieraskielisten työllisten osuus yli 10 %, pääkaupunkiseutu (Myrskylä, 2015) Jätteen keruu Ohjelmistot, konsultointi Matkanjärjestäjien toiminta Mineraalituotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen korjaus Metallituotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elintarvikkeiden valmistus Muut palvelut liike-elämälle Erikoistunutrakennustoiminta Elektronisten tuotteiden valmistus Sosiaalihuollon laitospalvelut Työllistämistoiminta Posti- ja kuriiritoiminta Muut henkilökohtaiset palvelut Maaliikenne Majoitus Toimiala tuntematon Kansainvälisten organisaatioiden Talonrakentaminen Ravitsemistoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito Toimialat yhteensä Suuria maahanmuuttajia työllistäviä aloja pääkaupunkiseudulla ovat siivous (40 % työllisistä vieraskielisiä), ravintolat (24 %), rakentaminen (22 %) ja majoitus (18 %). Yhteensä kaikilla toimialoilla on maahanmuuttajia 10 prosenttia. Koulutusta tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten määrä on suuri pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun keskimääräinen nuorisoikäluokan koko on Nuorisoikäluokkien koko kasvaa vuosista alkaen. Nuorten, vuotiaiden, määrä kasvaa 10 vuodessa noin kahdeksalla tuhannella. Kuvaaja 4: Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun vuotiaat (Helsingin seudun aluesarjat, 2013) Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu 16 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

17 Syrjäytyneiksi määritellään nuoret, joilla on vain perusasteen koulutus eikä opiskelu- tai työpaikkaa, eivätkä ole eläkkeellä, asevelvollisuutta suorittamassa tai hoitovapailla. Uudellamaalla tällaisia nuoria on Heidän osuutensa koko Suomen syrjäytyneistä on kolmannes. Lisäksi, pääkaupunkiseudulla asuvista vuotiaista 20 % (18 000) oli 2013 vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kasvavat nuorisoikäluokat, syrjäytyneet nuoret ja ilman koulutusta olevat nuoret aikuiset synnyttävät merkittävää tarvetta onnistuneille koulutusratkaisuille. Kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa Työvoiman kysynnän rakenne on nopeasti pääkaupunkiseudulla muuttunut. Perusasteen työpaikkamäärä on puolittunut :sta :een, toisen asteen työpaikkojen määrä on puolestaan kasvanut :sta :een, alemman korkea-asteen työpaikkojen määrä on kasvanut :sta :een ja ylemmän korkea-aste työpaikkojen määrä on kasvanut :sta :een. Pääkaupunkiseudulla asuvien työllisten kysyntä on muuttunut samalla tavalla: perusasteen kysyntä on yli puolittunut, toisen asteen kysyntä puolestaan kasvanut parikymmentä prosenttia, alin korkea aste on kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia ja ylemmän korkean asteen kysyntä on yli kaksinkertaistunut. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa. Kuvaaja 5: Pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys (Myrskylä, 2015) Vain perusaste Keskisaste Alin korkea/ Al. korkeak. Yl. korkeak. /Tutk. 17

18 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Työllisyysaste vaihtelee voimakkaasti koulutusasteen mukaan perusasteen varaan jääneistä vain puolet on töissä, toisen asteen koulutuksen käyneistä 72 % on töissä ja korkean asteen koulutuksen käyneillä työllisyysaste on 84 %. Kun halutaan nostaa alueen keskimääräistä työllisyysastetta, niin silloin tärkeintä olisi saada kouluttamattomat työikäiset takaisin töihin. Kuvaaja 6: vuotiaiden keskimääräinen työllisyysaste pääkaupunkiseudulla koulutusasteen mukaan 2013 (Myrskylä, 2015) Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Pääkaupunkiseutu vastaa suurelta osin Suomen perusasteen jälkeisestä koulutuksesta Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan tässä kaikkea perusasteen jälkeen annettavaa toisen asteen ja korkean asteen koulutusta, joka tähtää tutkintoon. Koko maassa opiskelee perusasteen jälkeisissä oppilaitoksissa tutkintoon johtavaa koulutusta nuorta, heistä pääkaupunkiseudulla. Opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia, pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä on nopeassa kasvussa. Kuvaaja 7: Pääkaupunkiseudun opiskelijaväestö 2012 tutkintoon johtavassa opiskelussa (Myrskylä, 2015) Kauniainen Vierask. Opisk. yht. Vantaa Espoo Helsinki Pääkaupunkiseutu Kuvaaja 8: Koko maan opiskelijaväestö 2012 tutkintoon johtavassa opiskelussa (Myrskylä, 2015) Vierask. Opisk. yht PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

19 JUSSI AALTO

20 Pääkaupunkiseudun määrällinen selvitys Tämän määrällisen selvityksen tavoite on ennakoida tulevia ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen tarpeita pääkaupunkiseudulla. Asiaa lähestytään erityisesti työvoiman tarpeista, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa pääkaupunkiseudun yritykset ja työnantajat tarvitsevat vuoteen 2030 asti ulottuvan ennakointijakson aikana. Seuraavassa kappaleessa käydään tarkemmin läpi määrällisen selvityksen prosessia ja ennusteiden tekoa. Lukuja tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että ennusteet perustuvat VATT:n tekemiin pohjalaskelmiin alueskenaarioiden pohjalta eivätkä ole poliittisen prosessin vaikutuksenalaisia. Erilaisten skenaarioiden kautta saadaan erilaisia lukuja. Myös laadullisen ennakointiprosessin, vuorovaikutuksen ja laadullisten selvitysten kautta syntyy ajatuksia ja näkemyksiä, jotka vaikuttavat lukujen tulkintaan ja joita kannattaa hyödyntää johtopäätöksiä tehtäessä. Määrällisen selvityksen laskentaprosessin on pääkaupunkiseudun osalta toteuttanut Foredata Oy. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet PKS Ennakoinnin projektipäällikkö Mari Korpiolan lisäksi Foredatan toimitusjohtaja Jari Järvinen sekä PKS Ennakoinnin sihteeristön jäsenet Kati Vetsch (Omnia, Espoo), Tiina Vanhala (Helsingin kaupungin opetusvirasto), Maiju Toivonen (Vantaan sivistysvirasto), Jukka Jonninen (Metropolia Ammattikorkeakoulu) sekä Teemu Santonen (Laurea Ammattikorkeakoulu). Monipuolista konsultointiapua on lisäksi antanut Uudenmaan liiton Olli Pekka Hatanpää. Määrällisen selvityksen prosessi ja ennusteet Tässä selvityksessä toteutetun määrällisen ennakoinnin prosessin tarkoituksena on ollut mallintaa pääkaupunkiseudulla Opetushallituksen (OPH), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä maakuntien liittojen valtakunnallisella sekä maakunnittaisella tasolla toteuttamaa määrällistä ennakoinnin prosessia, joka tähtää tuloksiin Suomen työmarkkinoiden vaatimasta aloituspaikkatarpeesta 2020-luvulla. Tässä selvityksessä esitettyjen ennusteiden tarkoituksena on ollut tarkentaa edellä mainitussa prosessissa tuotettuja Uudenmaan maakunnan lukuja pk-seudun osalta. Tavoitteena ei siis ole ollut luoda uutta laskentamallia vaan tuottaa maakunnallisten lukujen rinnalle vertailukelpoiset luvut käyttöön myös pk-seudulle. Tästä syystä tässä työssä käytetty malli on pyritty muokkaamaan mahdollisimman lähelle vastaavaa OPH:n laskentamallia. Laskentamalli lähtee liikkeelle työmarkkinoiden tarvitsemasta uuden työvoiman tarpeesta vuosina Tätä työvoiman tarvetta syntyy mallissa eläköitymisestä ja työllisten määrän muutoksesta. Työvoiman tarpeen avulla määritetään alueen työmarkkinoiden tarvitsema nuorten aloittajatarpeen rakenne. Aloittajatarpeen kokonaismäärä puolestaan saadaan alueen keskimääräisestä nuorisoikäluokan koosta. Varsinainen aloittajatarve ei siis kokonaisluvultaan vastaa työvoiman kokonaistarvetta vaan nuorisoikäluokan kokoa. 20 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

21 Laskentaprosessi etenee seuraavasti: 1. Ammattikohtaisen uuden työvoiman tarpeen määritys vuosina Kohdan 1 ammattikohtaisen työvoimatarpeen muokkaaminen koulutuksen työvoimatarpeeksi ammattien ja koulutuksen välisen ns. vastaavuusavaimen avulla 3. Kohdan 2 koulutuskohtaisen työvoimatarpeen muokkaaminen pk-seudun nuorten aloittajatarpeeksi ottamalla huomioon koulutuksen läpäisyasteet sekä tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudet. Laskentamallin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan kuinka paljon uutta työvoimaa pk-seudun työmarkkinat tulevat tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä. Arvio koostuu kahdesta osasta: ensimmäiseksi ennustetaan kuinka paljon nykytyöllisistä ehtii siirtymään eläkkeelle tai kuolemaan vuoteen 2030 mennessä ja toiseksi arvioidaan kuinka paljon työllisten määrä muuttuu vuoteen 2030 mennessä. Pk-seudulla noin 75 % työvoiman tarpeesta seuraa eläköitymisestä ja noin 25 % työllisten määrän kasvusta. Muualla Suomessa eläköityminen tuottaa yli 90 % uuden työvoiman tarpeesta. Molemmat ennusteet tehdään ammattikohtaisesti ja näin ym. osuudet voivat vaihdella suurestikin yksittäisten ammattien osalta. Eläköitymisennuste tehdään 1-vuotisikäryhmittäisten tilastojen ja eläköitymiskertoimien avulla. Työllisten määrän muutos ennustetaan VATT:n toimesta kaksivaiheisesti. Ensin ennustetaan toimialakohtaisesti työllisten määrän ennusteet, minkä jälkeen muodostetaan toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet, missä toimialan työllisten määrä jaetaan toimialan ammatteihin. VATT on tehnyt omat ennusteensa koko Uudenmaan maakunnan tasolla. Tässä työssä on käytetty VATT:n laskemia työllisten määrien muutoskertoimia sellaisenaan yhdistäen nämä pk-seudun työllisten tilastoihin. Uuden työvoiman tarvetta yritetään tässä prosessissa tyydyttää nuorten opetushallinnon alaisen koulutuksen kautta. Tämän vuoksi esimerkiksi aikuiskoulutusta ei oteta laskentamallissa huomioon, koska aikuiset ovat jo työmarkkinoiden käytössä ja eivät täten tuota laskentamallin näkökulmasta uutta työvoimaa työmarkkinoille. Käytännössä nuorisoikäluokan koko ei riitä tyydyttämään pk-seudulla koko uuden työvoiman tarvetta tuottaen näin tilaa ja tarvetta myös aikuiskoulutukselle sekä työvoiman liikkuvuudelle muualta Suomesta pk-seudulle. Toinen merkittävä rajaus laskentamallin ulkopuolelle on nykyopiskelijoiden tuottama työvoiman määrä. Eli laskentamalli ei ota huomioon, että osa työvoiman tarpeesta tyydyttyy nykyopiskelijoiden työvoimatuotoksella. Nämä rajaukset on jätetty malliin, jotta laskentamalli tuottaisi Opetushallituksen laskentaprosessin kanssa vertailukelpoisia lukuja. Käytännössä näiden tekijöiden puuttuminen pitää kuitenkin ottaa huomioon lopullisia johtopäätöksiä tehtäessä. 21

22 Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet Työpaikat pääkaupunkiseudulla ja ammattiryhmittäinen uuden työvoiman tarve Seuraavassa esitetyt toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet on laskettu yhdistämällä VATT:n tekemän Uudenmaan maakunnan toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet pk-seudun viimeisimpiin tilastoihin työllisten määristä. Käytännössä siis, jos VATT on ennustanut esimerkiksi siivoojien määrän kasvavan Uudellamaalla 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tästä on seurannut, että me olemme olettaneet alla esitetyissä laskelmissa, että siivoojien määrä kasvaa 30 prosentilla myös pk-seudulla vuoteen 2030 mennessä. Vaikkakin siis alla esitetyt luvut pohjautuvat hyvin voimakkaasti VATT:n ennusteisiin, ne eivät kuitenkaan suoraan ole VATT:n tekemiä ennusteita pk-seudulle. Kuten ao. taulukosta nähdään, kaiken kaikkiaan pk-seudun työllisten määrän odotetaan kasvavan vuodesta 2011 vuoteen 2030 mennessä lähes työllisellä. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Työllisten määrän kasvu on sekä Uudellamaalla että näissä luvuissa tietysti myös pk-seudulla muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisenkin suurta. Muualla Suomessa työelämän tarvitsema uuden työvoiman tarve syntyy lähes ainoastaan eläköitymisen kautta. Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun toimialaennusteet vuoteen 2030 (Foredata, 2015) Muutos (lkm) Muutos (%) 1 Maatalous ja metsästys % 2 Metsätalous ja kalatalous % 3 Kaivostoiminta ja louhinta % 4 Elintarviketeollisuus ym % 5 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus % 6 Puuteollisuus % 7 Paperiteollisuus ja painaminen % 8 Kemianteollisuus % 9 Rakennusaineteollisuus % 10 Metallien ja metallituotteiden valmistus % 11 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus % 12 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus % 13 Kulkuneuvojen valmistus % 14 Muu teollisuus % 15 Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto % 16 Rakentaminen % 17 Tukku- ja vähittäiskauppa % 18 Kuljetus ja varastointi % 19 Majoitus- ja ravitsemistoiminta % 20 Informaatio ja viestintä % 21 Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 22 Kiinteistöalan toiminta % 23, tieteellinen ja tekninen toiminta % 24 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta % 25 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; sosiaalivakuutus % 26 Koulutus % 27 Terveys- ja sosiaalipalvelut % 28 Taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta % 29 Tuntematon % Yhteensä % 22 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

23 Seuraavassa muutamia poimintoja ennusteista: Suurin työllisten määrän sekä absoluuttinen ( työllistä) että suhteellinen (+52,7 %) kasvu kohdistuu toimialalle taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta. Toimialan sisäisessä ammattirakenteessa ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. Toimialan suurimmat ammatit muodostuvat vuonna 2030 samoista ammateista kuin vuonna Käytännössä nämä ovat yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat (5 779 työllistä v. 2030, kasvua työllistä), muut toimistotyöntekijät (5 361 työllistä v. 2030, kasvua työllistä) sekä kauneudenhoitotyöntekijät (5 328 työllistä v. 2030, kasvua työllistä). Toiseksi suurin kasvu työllisten määrällä mitattuna kohdistuu terveys- ja sosiaalipalvelut toimialalle, jonka työllisten määrän odotetaan kasvavan yli työllisellä (+23 %). Suurin kasvu toimialalla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti kohdistuu sosiaalialan työntekijöihin ja ohjaajiin. Näistä käytännössä yli puolella toivotaan olevan lähihoitajan koulutus koulutuksenaan. Kasvua on kuitenkin työllisten määrässä yli 30 prosenttia myös sosiaalialan erityisasiantuntijoissa sekä opettajissa ja opetusalan muissa asiantuntijoissa. Toimialan kasvu jakaantuu kuitenkin melko tasaisesti eri ammattiryhmiin. Kaikkien alalle merkittävien ammattiryhmien työllisten määrän odotetaan kasvavan yli 10 prosentilla. Työllisten määrällä mitattuna merkittävät toimialat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ovat molemmat lähes 30 prosentin kasvussa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla työllisten määrä kasvaa yli työllisellä ja vaikka kasvua on lähes kaikissa ammattiryhmissä toimialan sisällä, kasvua on eniten kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ( työllistä) sekä yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoiden ( työllistä) ammattiryhmissä. Hieman toimialan keskiarvoa hitaammassa vauhdissa odotetaan kasvavan taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ( työllistä) sekä muiden toimistotyöntekijöiden ( työllistä) ammattiryhmien. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialalla lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrien odotetaan kasvavan toimialan kasvuvauhtia. Suurimmat ammattiryhmät ovat siivoustyöntekijät ( työllistä), kauppiaat ja myyjät ( työllistä) sekä isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät (+850 työllistä). Merkittävät työllisten määrien kasvuluvut löytyvät energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalta, minkä odotetaan kasvavan 38 prosenttia ( työllistä) vuoteen 2030 mennessä. Toimialalla suurin kasvu kohdistuu sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmään, minkä odotetaan kasvavan yli 60 prosentilla (+370 työllistä). Muita suuren kasvun ammattiryhmiä ovat kauppiaat ja myyjät (+230 työllistä) sekä sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät (+150 työllistä). Top 5 työllisten toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työllisten määrän odotetaan laskevan. Laskua odotetaan tulevan yli työllistä (-12 %). Suurin osa työllisten määrän laskusta kohdistuu toimialan suurimpaan kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmään ( työllistä) mutta myös kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmä supistuu voimakkaasti ( työllistä). Käytännössä kuitenkin lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrien odotetaan laskevan toimialalla. Muita merkittäviä laskussa olevia toimialoja ovat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan ( työllistä), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä sosiaalivakuutuksen toimialan ( työllistä) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan ( työllistä). Näistä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan eniten työllisiään menettävä ammattiryhmä on sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmä (-580 työllistä), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä sosiaalivakuutuksen toimialalta julkisen hallinnon asiantuntijat ja johtajat ammattiryhmä (-380 työllistä) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan Pääkaupunkiseudun kasvavin toimiala on taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta 23

24 Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet CASE: Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat Kuten aineiston poiminnoista voidaan havaita ammattiryhmien työllisten määrät voivat vaihdella positiivisista vaikutuksista negatiivisiin, kun mittarina käytetään työllisten määriä. Esimerkiksi kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä vaikutus oli positiivinen hallinto- ja tukipalveluiden sekä energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialoilla. Kuitenkin ammattiryhmän kokonaisuuden kannalta merkittävimmällä toimialalla eli tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla kauppiaiden ja myyjien työllisten määrä väheni vielä enemmän. Vastaavasti sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmässä työllisten määrän odotettiin kasvavan energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalla mutta laskevan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalla. Kuvaaja 9: Kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmän työllisten määrän muutoksen jakautuminen toimialoille (Foredata, 2015) 23, tieteellinen ja tekninen toiminta Yhteensä Muut toimialat yhteensä 28 Taide, viihde ja virkistys sekä palvelutoiminta Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 21 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 17 Tukku- ja vähittäiskauppa Summaamalla toimialoittaiset työllisten määrät yhteen saadaan tietää kuinka paljon ammattiryhmäkohtaisesti työllisiä odotetaan olevan pk-seudulla vuonna Toisin sanoen tällöin summataan paljonko esimerkiksi kaupan alan asiantuntijoita ja johtajia yhteensä eri toimialoilla odotetaan olevan. Näin saadaan kokonaisarvio ammattiryhmäkohtaisesti onko ammattiryhmän työllisten määrä kasvussa vai laskussa. Esimerkiksi kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmän työllisten määrän muutos summautuu eri toimialoilta alla olevan kuvion mukaisesti. Yhteensä-palkki näyttää summan, eli sen kuinka paljon yhteensä työllisten määrän odotetaan tässä ammattiryhmässä muuttuvan. Käytännössä siis kasvua odotetaan olevan yli työllistä. Samalla kuviosta nähdään, että pelkästään ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ammattiryhmässä työllisten määrän odotetaan kasvavan tässä ammattiryhmässä vielä suuremmalla työllisten määrällä. Tämä tietysti tarkoittaa, että muiden toimialojen työllisten määrän muutoksen on oltava hyvin lähellä nollaa tai vielä tarkemmin vähän alle nollan. Kuvion kolmannesta palkista nähdään, että tässä luokittelemattomien toimialojen vaikutus on noin työllistä positiivinen mutta negatiivisiakin toimialoja löytyy. Käytännössä ammattiryhmän kannalta keskeisin negatiivinen vaikutus tulee tukku- ja vähittäiskaupan toimialalta, missä kuten yllä on todettu, lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrän odotetaan laskevan. Muita laskevan työllisyyden toimialoja tässä ammattiryhmässä ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus. Uuden työvoiman tarve syntyy alan kasvusta ja poistumasta Yksittäisen ammattiryhmän osalta työllisten määrän muutos syntyy siis useamman toimialan yhteisvaikutuksesta. Jollain toimialalla ammattiryhmän työllisten määrä voi kasvaa ja toisella taas laskea. Ao. taulukossa on esitetty sarakkeittain pk-seudun 20 suurimman ammattiryhmän työllisten määrä vuonna 2011, odotettu työllisten määrä vuonna 2030, näistä laskettu työllisten määrän muutos, tässä projektissa arvioitu vuoden 2011 työllisten joukosta vuoteen 2030 mennessä eläkkeelle siirtyvien tai kuolleiden määrä eli poistuma sekä näiden kahden viimeisen uuden työvoiman tarvetta synnyttävän tekijän työllisten määrän muutoksen sekä poistuman summa eli uuden työvoiman tarve. 24 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

25 Taulukko 3: Pääkaupunkiseudun 20 suurimman ammattiryhmän uuden työvoimatarpeen osatekijät (Foredata, 2015) Työllisten määrän muutos Poistuma Kuten taulukosta nähdään, suurin osa suurimmista ammattiryhmistä on työllisten määrällä mitattuna kasvussa. Ainoastaan suurin ammattiryhmä kauppiaat ja myyjät sekä lähes vuoden 2011 työllisten määrän tasolla pysyttelevä varastotyöntekijöiden ja huolitsijoiden ammattiryhmä ovat laskevia ammattiryhmiä. Suurin sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu puolestaan löytyy sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmästä, minkä odotetaan kasvavan lähes uudella työllisellä tai 36 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suurin poistuma on taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ammattiryhmässä, missä yli vuoden 2011 työllistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa lähes 50 prosenttia ammattiryhmän vuoden 2011 työllisistä. Kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmää lukuun ottamatta minkään muun ammattiryhmän poistuman määrä ei yllä edes työlliseen. Uuden työvoiman tarpeessa taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ammattiryhmä onkin omassa yksinäisyydessään yli työllisen työvoiman tarpeellaan. Toiseksi suurin uuden työvoiman tarve ( työllistä) löytyy opettajien ja opetusalan muiden asiantuntijoiden ammattiryhmästä. Kolmanneksi suurin tarve ja samalla jäljellä olevista ammattiryhmistä ainut ammattiryhmä, jonka uuden työvoiman tarve ( työllistä) yltää yli työllisen on sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmä. Mielenkiintoista taulukossa on se, että yhdenkään ammattiryhmän työllisten määrän kasvu ei ole suurempaa kuin ammattiryhmän poistuma. Tämän ei tietenkään pitäisi tulla yllätyksenä tilanteessa, missä vain 25 prosenttia uuden työvoiman kokonaistarpeesta tulee työllisten määrän muutoksen kautta ja 75 prosenttia poistuman kautta. Poistuman suuri merkitys korostuu hyvin esimerkiksi kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä. Vaikka työllisten määrän odotetaan laskevan yli työllisellä, on uuden työvoiman tarve ammattiryhmän osalta kuitenkin yli työllistä. Toisin sanoen työllisten määrällä mitattuna supistuvaan ammattiryhmään on edelleen noin 30 prosenttia uuden työvoiman kysyntää suhteessa vuoden 2011 Uuden työvoiman tarve 5.3 Kauppiaat ja myyjät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Tietotekniikan asiantuntijat ja johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Yht.kunn. ja human. alan sekä talouden as.tunt Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon as.tunt Ravitsemisalan työntekijät Siivoustyöntekijät Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Varastotyöntekijät ja huolitsijat Julkisen hallinnon asiantuntijat ja johtajat Toimistotyön asiantuntijat ja esimiehet Rakennustyöntekijät Tiedottajat ja toimittajat Rakennusalan asiantuntijat ja johtajat Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeet Suomessa ja Etelä-Savossa. Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen 24.4.2013

Tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeet Suomessa ja Etelä-Savossa. Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen 24.4.2013 Tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeet Suomessa ja Etelä-Savossa Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen 24.4.2013 Koko Suomen työmarkkinoille tulevat ja poistuvat Etelä-Savon työmarkkinoille tulevat

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Olli Poropudas 1 Työvoimamenetelmässä koulutustarve arvioidaan kaavalla: koulutustarve = poistuma + työpaikkojen muutos. Toisin sanoen työvoimaa on koulutettava niin

Lisätiedot

TEM raportteja 30/2011

TEM raportteja 30/2011 TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011 SISÄLLYS

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kirsi Mettälä 25.5.2011. Talonrakennus II

Kirsi Mettälä 25.5.2011. Talonrakennus II Kirsi Mettälä 25.5.2011 Talonrakennus II = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu yritysten ja oppilaitosten

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot