Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen kohti vuotta 2030

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen kohti vuotta 2030 JUSSI AALTO 2015

2 Lukijalle Tämän selvityksen tavoitteena on ennakoida pääkaupunkiseudun työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen Selvityksessä on erityisesti keskitytty ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen tarpeisiin. Elinkeinoelämän tarpeet koulutetun työvoiman suhteen antavat pohjan koulutustarpeen arvioinnille. Tässä raportissa kuvataan koulutustarpeen arvioinnin eri vaiheita ja tähän liittyvää laskentaprosessia. Pääkaupunkiseudun merkitys valtakunnallisesti niin työpaikkojen luojana kuin koulutuksen toteuttajana on suuri. Maltillistenkin ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun työvoimatarve vuoteen 2030 asti on , eli vuositasolla tämä tarkoittaa työpaikkaa. Syntyvät työpaikat ja kasvava väestömäärä vahvistavat pääkaupunkiseudun roolia koko Suomen kasvun veturina. Pääkaupunkiseudun riittävillä koulutuspaikoilla ja vetovoimaisella sekä työelämälähtöisellä koulutuksella tuetaan koko Suomen menestystä. Työelämän nopeastikin muuttuvat tarpeet lisäävät koulutuksen suunnittelun merkitystä, ja koulutuksen suunnittelua tukevan ennakointitiedon tuottaminen on entistä tärkeämpää. PKS Ennakoinnin kautta pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjät ovat vahvistaneet yhteistyötään niin tiedon tuottamisen kuin tiedon hyödyntämisen saralla. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kesken on ollut hedelmällistä ja tuottanut lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja ja avauksia alueen elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi. Kiitämme kaikkia yhteistyössä mukana olevia. Juha Ojajärvi PKS Ennakoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja Rehtori Helmi Liiketalousopisto Teemu Kokko PKS Ennakoinnin ohjausryhmän varapuheenjohtaja Rehtori Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu 2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

3 3 ANTTI VERKASALO 2015

4 Sisältö 2 Lukijalle 4 Sisältö 6 Selvityksemme lyhyesti 10 Ennakoimalla olemme mukana tekemässä tulevaisuutta 12 Tulevaisuuden osaaminen 14 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista 20 Pääkaupunkiseudun määrällinen selvitys 22 Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet 30 Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle 40 Kasvu- vai murrosala? Uusia työpaikkoja kasvun vai poistuman kautta? 42 Kohti tulevaisuutta 43 Termejä Lähteet 44 Liitteet Raportin kirjoittajat: Mari Korpiola, PKS Ennakointi Jari Järvinen, Foredata Oy Tiina Vanhala, Helsingin kaupungin opetusvirasto Maiju Toivonen, Vantaan sivistysvirasto Kati Vetch, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Jukka Jonninen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teemu Santonen, Laurea-Ammattikorkeakoulu Julkaisija PKS ENNAKOINTI pksennakointi.fi Yhteydenotot Projektipäällikkö Mari Korpiola s-posti: mari.korpiola@chamber.fi puh Ulkoasu ja taitto SmileMedia Oy Kuvat Jussi Aalto, Antti Verkasalo Painopaikka PainoKiila Oy Painopaperi sisus LumiForte, kansi ArtSilk 4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

5 JUSSI AALTO

6 Selvityksemme lyhyesti Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa Uusimaa on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin Suomen maakunta. Suomen väestöstä lähes 30 % asuu Uudellamaalla, ja Uudenmaan väestöstä 69 % asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla asuu neljäsosa Suomen työikäisistä ja puolet vieraskielisistä. Alueen väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudun nuorisoikäluokkien koko kasvaa vuosista alkaen. Nuorten, vuotiaiden, määrä kasvanee noin 10 vuodessa suunnilleen kahdeksalla tuhannella. Myös muuttoliike tuo alueelle nuoria aikuisia. Jopa puolet muuttavasta väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen nuorisoikäluokan koko on ja vuotiaista 20 % (18 000) oli 2013 vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Syrjäytyneiksi määritellään nuoret, joilla on vain perusasteen koulutus eikä opiskelutai työpaikkaa, eivätkä ole eläkkeellä, asevelvollisuutta suorittamassa tai hoitovapailla. Uudellamaalla tällaisia nuoria on Heidän osuutensa koko Suomen syrjäytyneistä on kolmannes. Maahanmuuton vilkastuessa vieraskielisten syrjään jääminen on kasvanut selvästi. Vieraskielisistä syrjään jääneistä yli puolet asuu Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudulle syntyy uusia työpaikkoja kasvun kautta Koko maan uusista työpaikoista VATT:n alueille tekemän ennusteen mukaan Uudellemaalle syntyy vuoteen 2030 mennessä lähes yhtä paljon työpaikkoja kuin koko muuhun Suomeen yhteensä. Pääkaupunkiseudulle syntyy 80 % Uudenmaan työpaikoista. Maltillistenkin ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun työvoimatarve vuoteen 2030 asti on , josta 75 % syntyy poistuman kautta ja 25 % alojen kasvun tai muutoksen kautta. Vuositasolla tämä tarkoittaa työpaikkaa. Tavoitteellisempien skenaarioiden toteutuessa pääkaupunkiseudulle syntyvien työpaikkojen määrä on vielä suurempi. Työvoiman kysynnän rakenne on pääkaupunkiseudulla nopeasti muuttunut. Varsinkin perusasteen työpaikat katoavat. Vuosien aikana perusasteen työpaikkamäärä on puolittunut, toisen asteen koulutettujen kysyntä on kasvanut parikymmentä prosenttia, alin korkea aste kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia ja ylemmän korkea-asteen koulutettujen kysyntä yli kaksinkertaistunut. Yhteenvetona voidaan todeta, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa ja koulutuksen saaneiden kysyntä kasvaa. Pääkaupunkiseudun nuorisoikäluokat eivät riitä kattamaan työvoimatarvetta (nuorisoikäluokka noin ja vuositasolla työvoimatarve noin ). Opiskelupaikkojen puuttumisen vuoksi kukaan nuori ei saa jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset tulee saada koulutuksen piiriin. Työpaikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäksi aikuiskoulutukseen panostamista, työllisyysasteen parantamista sekä nettomaahanmuuton kasvun jatkumista. Ammatillista koulutusta vailla olevien ja maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää merkittävää panostuksen lisäämistä koulutukseen. 6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

7 Pääkaupunkiseudulla tarjottava koulutus tukee koko Suomea Pääkaupunkiseudulla toteutetaan yli 25 % Suomen perusasteen jälkeisestä tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan kaikkea perusasteen jälkeen annettavaa toisen asteen ja korkean asteen koulutusta, joka tähtää tutkintoon. Vieraskielisten tutkintoon johtavasta koulutuksesta pääkaupunkiseudulla toteutetaan 40 % koko maan vieraskielisten koulutuksesta. Nuorisoikäluokkien odotetaan kasvavan vuodesta lähtien. Maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan alueella voimakkaasti, samoin syrjäytyneiden sekä ilman koulutusta olevien nuorten aikuisten. Alueen eriarvoistumisen estämiseksi koulutuspaikkojen turvaaminen kaikille on avainasemassa. Työvoimatarpeesta ennusteen mukaan 41 % on ammatillisen koulutuksen käyneitä, 30 % ammattikorkeakoulussa koulutettuja ja 25 % yliopistossa kouluttautuneita. Toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista valmistuu tutkintoennusteiden mukaan vuosittain pääkaupunkiseudulla noin opiskelijaa. Työvoimatarve toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista on kuitenkin vuosittain, eli ammatillisista oppilaitoksista valmistuu opiskelijaa liian vähän työvoimatarpeeseen nähden, toisin sanoen valmistuvia voisi olla jopa % nykyistä enemmän. Ammattikorkeakoulutuksen osalta jo toteutetut korjausliikkeet ovat purreet hyvin ja siten tutkintoennusteet ja työvoimatarve-ennusteet ovat suhteellisen hyvin tasapainossa. Ammattikorkeakoulujen olemassa olevien koulutuspaikkojen vetovoima on hyvä, mitä tukee myös tuoreet vetovoimakyselyn tulokset. Pääkaupunkiseudun oppilaitokset tuottavat työvoimaa koko maan yritysten ja työnantajien käyttöön. Koulutustarjontaan kuuluu erityisaloja, joita ei muualla maassa kouluteta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot vetävät opiskelijoita monipuolisesti ympäri maata, ja heidän hankkimaansa osaamista hyödynnetään monipuolisesti eri puolella Suomea. Pääkaupunkiseudulla korostuu palvelualojen työvoimaja koulutustarve, poistuma synnyttää kuitenkin merkittävää tarvetta myös tekniikan ja teollisuuden aloille Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin työpaikkojen määrän kasvu kohdistuu toimialalle taide, viihde, virkistys ja sekä muu palvelutoiminta. Ennusteen mukaan toimialan ammattirakenteessa ei odoteta suurta muutosta verratessa vuosia 2011 ja Toimialan suurimmat ammatit muodostuvat yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoista, toimistotyöntekijöistä sekä kauneudenhoitotyöntekijöistä. Toiseksi suurin kasvu työllisten määrällä mitattuna kohdistuu terveysja sosiaalipalvelut toimialalle. Suurin kasvu toimialalla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti kohdistuu sosiaalialan työntekijöihin ja ohjaajiin. Näistä käytännössä yli puolella toivotaan olevan lähihoitajan koulutus koulutuksenaan. Kasvua on työllisten määrässä myös sosiaalialan erityisasiantuntijoissa sekä opettajissa ja opetusalan muissa asiantuntijoissa. Myös toimialat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä energiahuolto ja vesi- ja jätehuolto kuuluvat pääkaupunkiseudun kasvaviin toimialoihin. Työllisten määrällä katsottuna top 5 toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työllisten määrän odotetaan laskevan. Poistuman vuoksi kuitenkin myös tällä toimialalla tarvitaan runsaasti työntekijöitä. 7

8 Selvityksemme lyhyesti Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta aloilta ei valmistu tarpeeksi työvoimatarpeeseen nähden. Uusia työpaikkoja avautuu ennusteen mukaan eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalle vuosittaisen työvoimatarpeen ollessa hiukan yli Tähän koulutusalaan sisältyvät esimerkiksi rakentamisen, kone- ja metalliteollisuuden sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan alat. Koulutusalan työpaikkamäärä kasvaa noin paikan vuosivauhtia ja poistuman korvaamiseen tarvitaan vuositasolla yli työntekijää. Avautuvista työpaikoista 56 % edellyttää toisen asteen ammatillista koulutusta ja 27 % ammattikorkeatasoista koulutusta. Myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla avautuu suuria määriä työpaikkoja, vuositasolla Näistä 34 %:lta odotetaan toisen asteen ammatillista tutkintoa, 38 %:lta ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa ja 29 %:lta yliopistotutkintoa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusaloilta avautuu vuosittain työpaikkaa, joista 42 %:iin odotetaan toisen asteen ammatillista koulutusta, ja 43 %:iin ammattikorkeakoulutusta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (marata) koulutuksen hankkineita tarvitaan vuosittain 1 550, joista 77 % toisella asteella koulutettuja. Ammatillisen koulutuksen tarve korostuu monella alalla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta aloilta ei valmistu tarpeeksi työvoimatarpeeseen nähden. Tällaisia aloja ovat muun muassa liiketalous ja hallinto, tekniikan ja liikenteen ala sekä marata-ala. Marata-alalla korostuu erityisesti kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoalan alikoulutus työvoimatarpeeseen nähden. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta vastaavat alat ovat liiketalous ja hallinto sekä tekniikan ja liikenteen ala. Sosiaali- ja terveysalalta sen sijaan koulutuksen saavutettu suosio näyttäytyy siten, että alalta valmistuu jo riittävästi ammattikorkeakoulutason osaajia ainakin pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kattamiseksi. Moniosaaminen ja elinikäinen oppiminen elinkeinoelämän menestyksen kulmakivinä Erityisen tärkeäksi osaamiseksi toimialojen edustajat näkevät tulevaisuudessa moniosaamisen sekä kyvyn reagoida nopeasti muutokseen. Koulutusjärjestelmän tulee lisätä työvoiman mahdollisuuksia ylläpitää, vahvistaa ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa. Oppilaitosten resurssitarjonnassa tulee huomioida tarve elinikäiseen oppimiseen. Elinkeinoelämän nopeat muutokset vaativat osaamisen jatkuvaa päivittämistä kaikilla työelämän aloilla. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävät keinot vastata työelämän muutoksiin joustavasti ja kysyntälähtöisesti. Aikuiskoulutuksella on merkittävä rooli koulutusväylänä, oli kyseessä sitten uudelleenkouluttautuminen tai lisäammattitaidon hankkiminen ammatissa kehittyäkseen tai uralla edetäkseen. Elinkeinoelämän kärkitoimialoilla ammatillinen aikuiskoulutus onkin tärkeässä roolissa kansantalouden kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi. 8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

9 JUSSI AALTO

10 Ennakoimalla olemme mukana tekemässä tulevaisuutta Pääkaupunkiseutu on maantieteellisesti pieni alue Suomessa, mutta niin väestöltään, elinkeinorakenteeltaan kuin kasvun mahdollisuuksiltaan erittäin merkittävä koko Suomen kannalta. Valtakunnallisella tasolla tuotetaan runsaastikin ennakointitietoa koulutuksen ennakoinnin tueksi, mutta pääkaupunkiseudun erityispiirteet huomioiden valtakunnallinen ja maakunnallinenkaan tieto ei aina riitä ja sovellu seudun koulutuksen järjestäjien päätöksenteon tueksi. PKS Ennakointi on perustettu vuoden 2013 alussa tukemaan pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjiä päätöksenteossa tuottamalla tietoa seudun koulutus- ja työvoimatarpeista. Muuttuva työelämä luo uusia ja nopeitakin odotuksia koulutuksen järjestäjien suuntaan ja tästä syystä ennakointitieto, joka luo perustan kyvylle suunnitella koulutusta ja reagoida muutoksissa, on entistä tärkeämpää. PKS Ennakoinnin toteuttaman määrällisen selvityksen tulosten, jotka tässä raportissa julkaistaan, mukaan nuorisoasteen aloituspaikkojen tuottama työvoima ei riitä vastaamaan tulevaan työvoiman kysyntään. Pääkaupunkiseudulle tulee syntymään uusia työpaikkoja seuraavan 15 vuoden aikana yhtä paljon kuin muuhun maahan yhteensä. Erittäin merkittävä tekijä työvoimatarpeen määrittämisessä on myös poistuma: suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta jättäen suuren aukon työvoiman tarjontaan. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää toimivan nuorisokoulutuksen ohella panostusta niin maahanmuuttajien tehokkaaseen kotoutumiseen kuin aikuiskoulutuksen monipuoliseen toteutukseen. Tulevaisuuden työelämää muokkaavat monet tekijät. Tarpeet osaamiselle muuttuvat joskus hyvinkin nopeasti ja tulevaisuuden osaajalta odotetaan halua ja kykyä elinikäiseen oppimiseen. Elinikäinen oppiminen haastaa niin yksilön kuin työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja hallinnollisetkin tahot. Pääkaupunkiseutua voidaan pitää Suomessa yritysten ja elinkeinoelämän keskittymänä ja nopeasti kasvava metropolialue tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa paljon osaajia ja tekijöitä. Koulutusta tarvitaan kaikilla koulutustasoilla. Selvityksemme tuloksena erityisesti ammatillisen koulutuksen painoarvo kasvaa tulevaisuudessa, mutta kaikilla koulutusasteilla työvoiman tarve on suurempi kuin koulutusjärjestelmän tuottama uuden työvoiman määrä. PKS Ennakointi on osoitus pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjien hyvästä yhteistyöstä ja halusta olla mukana vaikuttamassa ja tekemässä tulevaisuutta. Toiminnan käynnistäjinä ja rahoittajina on seitsemän toisen asteen ammatillista koulutuksen järjestäjää ja kolme ammattikorkeakoulua pääkaupunkiseudulta: Helsingin kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Vantaan kaupunki, Helmi Liiketalousopisto, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitos, Ami-säätiö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Laurea Ammattikorkeakoulu sekä Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Toimintaa koordinoidaan Helsingin seudun kauppakamarista, jossa koulutuksen järjestäjien ennakointityötä koordinoidaan myös Ennakointikamarin muodossa. Määrällisen ja laadullisen ennakointitiedon tuottaminen ja analysointi antavat koulutuksen järjestäjille erinomaisen pohjan koulutuksen suunnittelemiseksi niin koulutuspaikkamäärien kuin sisällön suhteen. Määrällisen ennakointitiedon tuottajana on ollut Foredata Oy, ja tausta-aineistona on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuottama Uudenmaan maakuntatasoinen ennuste. Väestöä koskeviin aineistoihin on hyödynnetty tutkija Pekka Myrskylän sekä Helsingin seudun aluesarjojen tuottamia materiaaleja. Määrällisen selvityksen tueksi laadullista ennakointiaineistoa on tuotettu muun muassa Ennakointikamarin ja PKS Ennakoinnin yhteistyönä toteutetun verkkoaivoriihen kautta. 10 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

11 PKS Ennakoinnin toimintaa ohjaaa ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano: Juha Ojajärvi, rehtori, Helmi Liiketalousopisto (puheenjohtaja alkaen) Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutusjohtaja-, Vantaan sivistysvirasto (puheenjohtaja ) Teemu Kokko, rehtori, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu (varapuheenjohtaja) Liisa Pohjolainen, opetustoimen johtaja, Helsingin opetusvirasto Tapio Siukonen, kuntayhtymän johtaja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Timo Karkola, rehtori, Amiedu Eeva Karjalainen, kehitysjohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teemu Ylikoski, aluepalvelujohtaja, Laurea Ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen, koulutusasioiden päällikkö, Helsingin seudun kauppakamari Esa Mänttäri, toimitusjohtaja, Vantaan yrittäjät/pääkaupunkiseudun yrittäjät Raija Alanko, erikoissuunnittelija, Uudenmaan ELY-keskus Olli-Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Maiju Korhonen, pääsihteeri, Suomen opiskelija-alllianssi OSKU ry Mari Korpiola, projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, PKS Ennakointi (sihteeri) Laajennetussa ohjausryhmässä lisäksi: Sinikka Sartonen, toimitusjohtaja, MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitos Antti Loukola, rehtori, toimitusjohtaja, Helsinki Business College 11

12 Tulevaisuuden osaaminen Moniosaajuus, kansainväliset ja sosiaaliset taidot sekä yrittäjähenkisyys näiden taitojen tarpeesta ollaan yhtä mieltä PKS Ennakoinnin ja Ennakointikamarin teettämän verkkoaivoriihen tulokset (Fountain Park, kesäkuu 2014) kertovat yli tuhannen vastaajan yhtenäisen näkemyksen siitä, että tulevaisuuden osaajilta odotetaan kykyä joustavasti muuttua muuttuvan maailman mukana, kehittää omaa osaamistaan monipuolisesti, panostaa vuorovaikutustaitoihin myös monikulttuurisessa kanssakäymisessä sekä rohkeutta tuoda omaa osaamistaan esille. Verkkoaivoriihen tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että väestön ikääntyminen luo sekä palveluille että osaamiselle uudenlaista kysyntää, myös uusia ammatteja. Kymmenen vuotta sitten emme olleet kuulleetkaan osasta ammattinimikkeitä, jotka ovat tämän päivän todellisuutta. On mahdotonta tietää, miltä tulevaisuus näyttää ammattien suhteen varmaa on vain se, että osa ammateista poistuu, osa muuttuu, osa yhdistyy. Enemmän kuin yksittäisistä ammateista, tulemme ehkä puhumaan ammattisektoreista. Ja enemmän kuin ammateista on tarvetta puhua tarvittavasta osaamisesta. Tulevaisuuden osaaja päivittää osaamistaan jatkuvasti, tulevaisuuden työntekijä tulee tekemään useita työuria ja tulevaisuuden koulutukselta odotetaan kykyä vastata elinikäisen oppimisen tarpeeseen. JUSSI AALTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

13 Merkittävä kysymys ihmiselle mikä on kilpailuetumme? Phoenixin yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus (IFTF) on raportissaan vuodelta 2011 nimennyt kuusi tekijää, jotka muokkaavat tulevaisuuden osaamistarpeita ja työelämää: 1 Ihmisten ikääntyminen: suhtautuminen työhön muuttuu, tehdään useita työuria, syntyy uusia palvelutarpeita. Älyteknologia: automaatio tulee korvaamaan ihmistyövoimaa, mutta mitä 2 osaa vain ihminen? Mikä on ihmisten kilpailuetu verrattuna koneisiin? 3Ohjelmoitu maailma: kaikki on ohjelmoitavissa, tiedon kerääminen ja analysoiminen sekä tiedon näkyväksi tekeminen on kaikin puolin mahdollista. Vaikutukset merkittäviä päätöksenteolle niin yksityis- kuin työelämässä. 4Uudet viestintävälineet: viestinnälle syntyy uusi kieli digitaalisuuden synnyttämässä uudessa ekosysteemissä. Viestinnän aikajana muuttuu, tämän hetken totuus voi olla tunnin päästä muuttunut. Edellyttää kykyä kriittiselle ajattelulle, kun erilaisia tulkintoja syntyy nopeasti useita. 5Organisaatiorakenteiden muutos: muun muassa sosiaaliset työkalut rikkovat organisaatioiden tuotannon ja arvonluomisen perinteisiä rajoja. Tarvitaan uusia johtamistapoja ja organisaatiorakenteita. Organisaatioiden toimintaan voi vaikuttaa tuhannet ihmiset muun muassa peliteknologioiden ja avointen alustojen kautta. 6Globaali maailma: maiden rajat hälvenevät ja yhteistyö yli maa- ja kulttuurirajojen on organisaatioiden keskiössä. Aasian ja muiden kehittyvien maiden merkitys korostuu Euroopan ja USA:n kustannuksella, tarvitaan paikallista läsnäoloa ja toisaalta paikallisten työntekijöiden entistä tehokkaampaa integrointia koko organisaation toimintaan. Nämä kuusi tekijää osuvasti kuvaavat jo tämänkin päivän työelämää ja vahvistuvat tulevaisuudessa. Työelämää muokkaavat tekijät vaikuttavat niin yksilöiden kuin organisaatioiden toimintaan ja niihin kohdistuviin odotuksiin. Kyky muuttua ja sopeutua sekä joustavuus korostuvat tulevaisuudessa entisestään, ja näitä edellytetään niin yksilöiltä kuin organisaatioilta. Sosiaalista älykkyyttä, yhteistyötä ja kulttuurienvälisen viestinnän taitoja odotetaan yksilöiltä, tulevaisuuden työvälineiden käytön ja kriittisen ajattelun opetusta puolestaan oppilaitoksilta. Koulutuksen hallinnollisilta tahoilta odotetaan johtajuutta ja koulutuksen merkityksen nostamista entisestään elinikäisen oppimisen polun varmistamiseksi. Työelämän muutos vaikuttaa niin yksilöihin kuin organisaatioihin, tarvitaan kykyä kehittää ja kehittyä. 13

14 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Muuttoliike tuo pääkaupunkiseudulle asukkaita ja työntekijöitä Kuvaaja 1: Työikäisen väestön vuosimuutos pääkaupunkiseudulla (Myrskylä, 2015) Uusimaa on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin Suomen maakunta. Suomen väestöstä lähes 30 % asuu Uudellamaalla, ja Uudenmaan väestöstä 69 % asuu pääkaupunkiseudulla. Lähes neljäsosa Suomen työikäisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu muodostuu neljästä kunnasta (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Seudun väestö on ollut pitkään kasvussa, ja kasvu jatkuu edelleen. Alueen väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Ilman muuttoliikettä pääkaupunkiseudun työikäinen väestö vähenisi noin henkilöllä vuosittain, mutta muuttovoitot (maassamuutto ja maahanmuutto) kääntävät vähenemisen runsaan henkilön vuosikasvuksi luvulla on odotettavissa, että vuosittainen kasvu on noin henkilöä Muuttoliikel. Omavaraisl. Ilman muuttoliikettä työikäisten määrä putoaisi vuonna henkeen, mutta muuttoliikkeen ansiosta työikäisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla yli :een. 14 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

15 Kuvaaja 2: Väestön muutos (Myrskylä, 2015) Jyväskylän Luonnollinen väestönlisäys Kuntien netto Nettosiirtolaisuus Turun Oulun Tampereen Helsingin KOKO MAA Pääkaupunkiseudun ikärakenne on muuta maata ja useimpia muita suuria kaupunkeja edullisempi, koska muuttoliike tuo jatkuvasti alueelle nuoria aikuisia. Tästä syystä syntyneiden määrä pysyy kuolleiden määrää suurempana eli luonnollinen väestönkasvu jatkuu myös luvulla Helsingin luonnollinen väestönkasvu (syntyneet kuolleet) on ollut henkeä, muuttovoitto muista kunnista on ollut ja maahanmuuton voitto on ollut Syntyneiden määräänkin on maahanmuutolla vaikutusta Helsingissä syntyneistä noin prosentilla ainakin toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Pääkaupunkiseudun suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat kielen mukaan: venäjä , viro , englanti 7 000, somalia 6 000, kiina 4 000, arabia 4 000, kurdi 3 000, espanja 3 000, vietnam ja albania Paras työllisyysaste on virolaisilla (70,6 %) toiseksi paras englantia puhuvilla (55 %) ja kolmanneksi paras venäläisillä (54,4 %). Korkean työllisyysasteen saavuttaminen vie paljon aikaa ja vasta kymmenen vuoden kuluttua maahanmuuttajat saavuttavat maan keskimääräisen työllisyysasteen. Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun vuotias väestö kielen ja työllisyyden mukaan 2013 (Myrskylä, 2015) Eritelty 10 suurinta kieliryhmää Kaikki yhteensä Työlliset Työllisyysaste Kaikki yhteensä ,2 Kotimaiset kielet ,4 Vieraskieliset ,5 venäjä ,4 eesti, viro ,6 englanti ,0 somali ,5 kiina ,7 arabia ,5 kurdi ,9 espanja ,6 vietnam ,9 albania ,3 Muu kieli ,4 15

16 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Kuvaaja 3: Vieraskielisten työllisten osuus yli 10 %, pääkaupunkiseutu (Myrskylä, 2015) Jätteen keruu Ohjelmistot, konsultointi Matkanjärjestäjien toiminta Mineraalituotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen korjaus Metallituotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elintarvikkeiden valmistus Muut palvelut liike-elämälle Erikoistunutrakennustoiminta Elektronisten tuotteiden valmistus Sosiaalihuollon laitospalvelut Työllistämistoiminta Posti- ja kuriiritoiminta Muut henkilökohtaiset palvelut Maaliikenne Majoitus Toimiala tuntematon Kansainvälisten organisaatioiden Talonrakentaminen Ravitsemistoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito Toimialat yhteensä Suuria maahanmuuttajia työllistäviä aloja pääkaupunkiseudulla ovat siivous (40 % työllisistä vieraskielisiä), ravintolat (24 %), rakentaminen (22 %) ja majoitus (18 %). Yhteensä kaikilla toimialoilla on maahanmuuttajia 10 prosenttia. Koulutusta tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten määrä on suuri pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun keskimääräinen nuorisoikäluokan koko on Nuorisoikäluokkien koko kasvaa vuosista alkaen. Nuorten, vuotiaiden, määrä kasvaa 10 vuodessa noin kahdeksalla tuhannella. Kuvaaja 4: Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun vuotiaat (Helsingin seudun aluesarjat, 2013) Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu 16 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

17 Syrjäytyneiksi määritellään nuoret, joilla on vain perusasteen koulutus eikä opiskelu- tai työpaikkaa, eivätkä ole eläkkeellä, asevelvollisuutta suorittamassa tai hoitovapailla. Uudellamaalla tällaisia nuoria on Heidän osuutensa koko Suomen syrjäytyneistä on kolmannes. Lisäksi, pääkaupunkiseudulla asuvista vuotiaista 20 % (18 000) oli 2013 vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kasvavat nuorisoikäluokat, syrjäytyneet nuoret ja ilman koulutusta olevat nuoret aikuiset synnyttävät merkittävää tarvetta onnistuneille koulutusratkaisuille. Kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa Työvoiman kysynnän rakenne on nopeasti pääkaupunkiseudulla muuttunut. Perusasteen työpaikkamäärä on puolittunut :sta :een, toisen asteen työpaikkojen määrä on puolestaan kasvanut :sta :een, alemman korkea-asteen työpaikkojen määrä on kasvanut :sta :een ja ylemmän korkea-aste työpaikkojen määrä on kasvanut :sta :een. Pääkaupunkiseudulla asuvien työllisten kysyntä on muuttunut samalla tavalla: perusasteen kysyntä on yli puolittunut, toisen asteen kysyntä puolestaan kasvanut parikymmentä prosenttia, alin korkea aste on kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia ja ylemmän korkean asteen kysyntä on yli kaksinkertaistunut. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa. Kuvaaja 5: Pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys (Myrskylä, 2015) Vain perusaste Keskisaste Alin korkea/ Al. korkeak. Yl. korkeak. /Tutk. 17

18 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Työllisyysaste vaihtelee voimakkaasti koulutusasteen mukaan perusasteen varaan jääneistä vain puolet on töissä, toisen asteen koulutuksen käyneistä 72 % on töissä ja korkean asteen koulutuksen käyneillä työllisyysaste on 84 %. Kun halutaan nostaa alueen keskimääräistä työllisyysastetta, niin silloin tärkeintä olisi saada kouluttamattomat työikäiset takaisin töihin. Kuvaaja 6: vuotiaiden keskimääräinen työllisyysaste pääkaupunkiseudulla koulutusasteen mukaan 2013 (Myrskylä, 2015) Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Pääkaupunkiseutu vastaa suurelta osin Suomen perusasteen jälkeisestä koulutuksesta Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan tässä kaikkea perusasteen jälkeen annettavaa toisen asteen ja korkean asteen koulutusta, joka tähtää tutkintoon. Koko maassa opiskelee perusasteen jälkeisissä oppilaitoksissa tutkintoon johtavaa koulutusta nuorta, heistä pääkaupunkiseudulla. Opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia, pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä on nopeassa kasvussa. Kuvaaja 7: Pääkaupunkiseudun opiskelijaväestö 2012 tutkintoon johtavassa opiskelussa (Myrskylä, 2015) Kauniainen Vierask. Opisk. yht. Vantaa Espoo Helsinki Pääkaupunkiseutu Kuvaaja 8: Koko maan opiskelijaväestö 2012 tutkintoon johtavassa opiskelussa (Myrskylä, 2015) Vierask. Opisk. yht PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

19 JUSSI AALTO

20 Pääkaupunkiseudun määrällinen selvitys Tämän määrällisen selvityksen tavoite on ennakoida tulevia ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen tarpeita pääkaupunkiseudulla. Asiaa lähestytään erityisesti työvoiman tarpeista, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa pääkaupunkiseudun yritykset ja työnantajat tarvitsevat vuoteen 2030 asti ulottuvan ennakointijakson aikana. Seuraavassa kappaleessa käydään tarkemmin läpi määrällisen selvityksen prosessia ja ennusteiden tekoa. Lukuja tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että ennusteet perustuvat VATT:n tekemiin pohjalaskelmiin alueskenaarioiden pohjalta eivätkä ole poliittisen prosessin vaikutuksenalaisia. Erilaisten skenaarioiden kautta saadaan erilaisia lukuja. Myös laadullisen ennakointiprosessin, vuorovaikutuksen ja laadullisten selvitysten kautta syntyy ajatuksia ja näkemyksiä, jotka vaikuttavat lukujen tulkintaan ja joita kannattaa hyödyntää johtopäätöksiä tehtäessä. Määrällisen selvityksen laskentaprosessin on pääkaupunkiseudun osalta toteuttanut Foredata Oy. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet PKS Ennakoinnin projektipäällikkö Mari Korpiolan lisäksi Foredatan toimitusjohtaja Jari Järvinen sekä PKS Ennakoinnin sihteeristön jäsenet Kati Vetsch (Omnia, Espoo), Tiina Vanhala (Helsingin kaupungin opetusvirasto), Maiju Toivonen (Vantaan sivistysvirasto), Jukka Jonninen (Metropolia Ammattikorkeakoulu) sekä Teemu Santonen (Laurea Ammattikorkeakoulu). Monipuolista konsultointiapua on lisäksi antanut Uudenmaan liiton Olli Pekka Hatanpää. Määrällisen selvityksen prosessi ja ennusteet Tässä selvityksessä toteutetun määrällisen ennakoinnin prosessin tarkoituksena on ollut mallintaa pääkaupunkiseudulla Opetushallituksen (OPH), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä maakuntien liittojen valtakunnallisella sekä maakunnittaisella tasolla toteuttamaa määrällistä ennakoinnin prosessia, joka tähtää tuloksiin Suomen työmarkkinoiden vaatimasta aloituspaikkatarpeesta 2020-luvulla. Tässä selvityksessä esitettyjen ennusteiden tarkoituksena on ollut tarkentaa edellä mainitussa prosessissa tuotettuja Uudenmaan maakunnan lukuja pk-seudun osalta. Tavoitteena ei siis ole ollut luoda uutta laskentamallia vaan tuottaa maakunnallisten lukujen rinnalle vertailukelpoiset luvut käyttöön myös pk-seudulle. Tästä syystä tässä työssä käytetty malli on pyritty muokkaamaan mahdollisimman lähelle vastaavaa OPH:n laskentamallia. Laskentamalli lähtee liikkeelle työmarkkinoiden tarvitsemasta uuden työvoiman tarpeesta vuosina Tätä työvoiman tarvetta syntyy mallissa eläköitymisestä ja työllisten määrän muutoksesta. Työvoiman tarpeen avulla määritetään alueen työmarkkinoiden tarvitsema nuorten aloittajatarpeen rakenne. Aloittajatarpeen kokonaismäärä puolestaan saadaan alueen keskimääräisestä nuorisoikäluokan koosta. Varsinainen aloittajatarve ei siis kokonaisluvultaan vastaa työvoiman kokonaistarvetta vaan nuorisoikäluokan kokoa. 20 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

21 Laskentaprosessi etenee seuraavasti: 1. Ammattikohtaisen uuden työvoiman tarpeen määritys vuosina Kohdan 1 ammattikohtaisen työvoimatarpeen muokkaaminen koulutuksen työvoimatarpeeksi ammattien ja koulutuksen välisen ns. vastaavuusavaimen avulla 3. Kohdan 2 koulutuskohtaisen työvoimatarpeen muokkaaminen pk-seudun nuorten aloittajatarpeeksi ottamalla huomioon koulutuksen läpäisyasteet sekä tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudet. Laskentamallin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan kuinka paljon uutta työvoimaa pk-seudun työmarkkinat tulevat tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä. Arvio koostuu kahdesta osasta: ensimmäiseksi ennustetaan kuinka paljon nykytyöllisistä ehtii siirtymään eläkkeelle tai kuolemaan vuoteen 2030 mennessä ja toiseksi arvioidaan kuinka paljon työllisten määrä muuttuu vuoteen 2030 mennessä. Pk-seudulla noin 75 % työvoiman tarpeesta seuraa eläköitymisestä ja noin 25 % työllisten määrän kasvusta. Muualla Suomessa eläköityminen tuottaa yli 90 % uuden työvoiman tarpeesta. Molemmat ennusteet tehdään ammattikohtaisesti ja näin ym. osuudet voivat vaihdella suurestikin yksittäisten ammattien osalta. Eläköitymisennuste tehdään 1-vuotisikäryhmittäisten tilastojen ja eläköitymiskertoimien avulla. Työllisten määrän muutos ennustetaan VATT:n toimesta kaksivaiheisesti. Ensin ennustetaan toimialakohtaisesti työllisten määrän ennusteet, minkä jälkeen muodostetaan toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet, missä toimialan työllisten määrä jaetaan toimialan ammatteihin. VATT on tehnyt omat ennusteensa koko Uudenmaan maakunnan tasolla. Tässä työssä on käytetty VATT:n laskemia työllisten määrien muutoskertoimia sellaisenaan yhdistäen nämä pk-seudun työllisten tilastoihin. Uuden työvoiman tarvetta yritetään tässä prosessissa tyydyttää nuorten opetushallinnon alaisen koulutuksen kautta. Tämän vuoksi esimerkiksi aikuiskoulutusta ei oteta laskentamallissa huomioon, koska aikuiset ovat jo työmarkkinoiden käytössä ja eivät täten tuota laskentamallin näkökulmasta uutta työvoimaa työmarkkinoille. Käytännössä nuorisoikäluokan koko ei riitä tyydyttämään pk-seudulla koko uuden työvoiman tarvetta tuottaen näin tilaa ja tarvetta myös aikuiskoulutukselle sekä työvoiman liikkuvuudelle muualta Suomesta pk-seudulle. Toinen merkittävä rajaus laskentamallin ulkopuolelle on nykyopiskelijoiden tuottama työvoiman määrä. Eli laskentamalli ei ota huomioon, että osa työvoiman tarpeesta tyydyttyy nykyopiskelijoiden työvoimatuotoksella. Nämä rajaukset on jätetty malliin, jotta laskentamalli tuottaisi Opetushallituksen laskentaprosessin kanssa vertailukelpoisia lukuja. Käytännössä näiden tekijöiden puuttuminen pitää kuitenkin ottaa huomioon lopullisia johtopäätöksiä tehtäessä. 21

22 Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet Työpaikat pääkaupunkiseudulla ja ammattiryhmittäinen uuden työvoiman tarve Seuraavassa esitetyt toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet on laskettu yhdistämällä VATT:n tekemän Uudenmaan maakunnan toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet pk-seudun viimeisimpiin tilastoihin työllisten määristä. Käytännössä siis, jos VATT on ennustanut esimerkiksi siivoojien määrän kasvavan Uudellamaalla 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tästä on seurannut, että me olemme olettaneet alla esitetyissä laskelmissa, että siivoojien määrä kasvaa 30 prosentilla myös pk-seudulla vuoteen 2030 mennessä. Vaikkakin siis alla esitetyt luvut pohjautuvat hyvin voimakkaasti VATT:n ennusteisiin, ne eivät kuitenkaan suoraan ole VATT:n tekemiä ennusteita pk-seudulle. Kuten ao. taulukosta nähdään, kaiken kaikkiaan pk-seudun työllisten määrän odotetaan kasvavan vuodesta 2011 vuoteen 2030 mennessä lähes työllisellä. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Työllisten määrän kasvu on sekä Uudellamaalla että näissä luvuissa tietysti myös pk-seudulla muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisenkin suurta. Muualla Suomessa työelämän tarvitsema uuden työvoiman tarve syntyy lähes ainoastaan eläköitymisen kautta. Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun toimialaennusteet vuoteen 2030 (Foredata, 2015) Muutos (lkm) Muutos (%) 1 Maatalous ja metsästys % 2 Metsätalous ja kalatalous % 3 Kaivostoiminta ja louhinta % 4 Elintarviketeollisuus ym % 5 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus % 6 Puuteollisuus % 7 Paperiteollisuus ja painaminen % 8 Kemianteollisuus % 9 Rakennusaineteollisuus % 10 Metallien ja metallituotteiden valmistus % 11 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus % 12 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus % 13 Kulkuneuvojen valmistus % 14 Muu teollisuus % 15 Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto % 16 Rakentaminen % 17 Tukku- ja vähittäiskauppa % 18 Kuljetus ja varastointi % 19 Majoitus- ja ravitsemistoiminta % 20 Informaatio ja viestintä % 21 Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 22 Kiinteistöalan toiminta % 23, tieteellinen ja tekninen toiminta % 24 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta % 25 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; sosiaalivakuutus % 26 Koulutus % 27 Terveys- ja sosiaalipalvelut % 28 Taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta % 29 Tuntematon % Yhteensä % 22 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

23 Seuraavassa muutamia poimintoja ennusteista: Suurin työllisten määrän sekä absoluuttinen ( työllistä) että suhteellinen (+52,7 %) kasvu kohdistuu toimialalle taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta. Toimialan sisäisessä ammattirakenteessa ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. Toimialan suurimmat ammatit muodostuvat vuonna 2030 samoista ammateista kuin vuonna Käytännössä nämä ovat yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat (5 779 työllistä v. 2030, kasvua työllistä), muut toimistotyöntekijät (5 361 työllistä v. 2030, kasvua työllistä) sekä kauneudenhoitotyöntekijät (5 328 työllistä v. 2030, kasvua työllistä). Toiseksi suurin kasvu työllisten määrällä mitattuna kohdistuu terveys- ja sosiaalipalvelut toimialalle, jonka työllisten määrän odotetaan kasvavan yli työllisellä (+23 %). Suurin kasvu toimialalla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti kohdistuu sosiaalialan työntekijöihin ja ohjaajiin. Näistä käytännössä yli puolella toivotaan olevan lähihoitajan koulutus koulutuksenaan. Kasvua on kuitenkin työllisten määrässä yli 30 prosenttia myös sosiaalialan erityisasiantuntijoissa sekä opettajissa ja opetusalan muissa asiantuntijoissa. Toimialan kasvu jakaantuu kuitenkin melko tasaisesti eri ammattiryhmiin. Kaikkien alalle merkittävien ammattiryhmien työllisten määrän odotetaan kasvavan yli 10 prosentilla. Työllisten määrällä mitattuna merkittävät toimialat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ovat molemmat lähes 30 prosentin kasvussa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla työllisten määrä kasvaa yli työllisellä ja vaikka kasvua on lähes kaikissa ammattiryhmissä toimialan sisällä, kasvua on eniten kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ( työllistä) sekä yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoiden ( työllistä) ammattiryhmissä. Hieman toimialan keskiarvoa hitaammassa vauhdissa odotetaan kasvavan taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ( työllistä) sekä muiden toimistotyöntekijöiden ( työllistä) ammattiryhmien. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialalla lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrien odotetaan kasvavan toimialan kasvuvauhtia. Suurimmat ammattiryhmät ovat siivoustyöntekijät ( työllistä), kauppiaat ja myyjät ( työllistä) sekä isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät (+850 työllistä). Merkittävät työllisten määrien kasvuluvut löytyvät energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalta, minkä odotetaan kasvavan 38 prosenttia ( työllistä) vuoteen 2030 mennessä. Toimialalla suurin kasvu kohdistuu sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmään, minkä odotetaan kasvavan yli 60 prosentilla (+370 työllistä). Muita suuren kasvun ammattiryhmiä ovat kauppiaat ja myyjät (+230 työllistä) sekä sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät (+150 työllistä). Top 5 työllisten toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työllisten määrän odotetaan laskevan. Laskua odotetaan tulevan yli työllistä (-12 %). Suurin osa työllisten määrän laskusta kohdistuu toimialan suurimpaan kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmään ( työllistä) mutta myös kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmä supistuu voimakkaasti ( työllistä). Käytännössä kuitenkin lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrien odotetaan laskevan toimialalla. Muita merkittäviä laskussa olevia toimialoja ovat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan ( työllistä), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä sosiaalivakuutuksen toimialan ( työllistä) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan ( työllistä). Näistä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan eniten työllisiään menettävä ammattiryhmä on sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmä (-580 työllistä), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä sosiaalivakuutuksen toimialalta julkisen hallinnon asiantuntijat ja johtajat ammattiryhmä (-380 työllistä) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan Pääkaupunkiseudun kasvavin toimiala on taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta 23

24 Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet CASE: Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat Kuten aineiston poiminnoista voidaan havaita ammattiryhmien työllisten määrät voivat vaihdella positiivisista vaikutuksista negatiivisiin, kun mittarina käytetään työllisten määriä. Esimerkiksi kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä vaikutus oli positiivinen hallinto- ja tukipalveluiden sekä energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialoilla. Kuitenkin ammattiryhmän kokonaisuuden kannalta merkittävimmällä toimialalla eli tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla kauppiaiden ja myyjien työllisten määrä väheni vielä enemmän. Vastaavasti sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmässä työllisten määrän odotettiin kasvavan energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalla mutta laskevan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalla. Kuvaaja 9: Kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmän työllisten määrän muutoksen jakautuminen toimialoille (Foredata, 2015) 23, tieteellinen ja tekninen toiminta Yhteensä Muut toimialat yhteensä 28 Taide, viihde ja virkistys sekä palvelutoiminta Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 21 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 17 Tukku- ja vähittäiskauppa Summaamalla toimialoittaiset työllisten määrät yhteen saadaan tietää kuinka paljon ammattiryhmäkohtaisesti työllisiä odotetaan olevan pk-seudulla vuonna Toisin sanoen tällöin summataan paljonko esimerkiksi kaupan alan asiantuntijoita ja johtajia yhteensä eri toimialoilla odotetaan olevan. Näin saadaan kokonaisarvio ammattiryhmäkohtaisesti onko ammattiryhmän työllisten määrä kasvussa vai laskussa. Esimerkiksi kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmän työllisten määrän muutos summautuu eri toimialoilta alla olevan kuvion mukaisesti. Yhteensä-palkki näyttää summan, eli sen kuinka paljon yhteensä työllisten määrän odotetaan tässä ammattiryhmässä muuttuvan. Käytännössä siis kasvua odotetaan olevan yli työllistä. Samalla kuviosta nähdään, että pelkästään ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ammattiryhmässä työllisten määrän odotetaan kasvavan tässä ammattiryhmässä vielä suuremmalla työllisten määrällä. Tämä tietysti tarkoittaa, että muiden toimialojen työllisten määrän muutoksen on oltava hyvin lähellä nollaa tai vielä tarkemmin vähän alle nollan. Kuvion kolmannesta palkista nähdään, että tässä luokittelemattomien toimialojen vaikutus on noin työllistä positiivinen mutta negatiivisiakin toimialoja löytyy. Käytännössä ammattiryhmän kannalta keskeisin negatiivinen vaikutus tulee tukku- ja vähittäiskaupan toimialalta, missä kuten yllä on todettu, lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrän odotetaan laskevan. Muita laskevan työllisyyden toimialoja tässä ammattiryhmässä ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus. Uuden työvoiman tarve syntyy alan kasvusta ja poistumasta Yksittäisen ammattiryhmän osalta työllisten määrän muutos syntyy siis useamman toimialan yhteisvaikutuksesta. Jollain toimialalla ammattiryhmän työllisten määrä voi kasvaa ja toisella taas laskea. Ao. taulukossa on esitetty sarakkeittain pk-seudun 20 suurimman ammattiryhmän työllisten määrä vuonna 2011, odotettu työllisten määrä vuonna 2030, näistä laskettu työllisten määrän muutos, tässä projektissa arvioitu vuoden 2011 työllisten joukosta vuoteen 2030 mennessä eläkkeelle siirtyvien tai kuolleiden määrä eli poistuma sekä näiden kahden viimeisen uuden työvoiman tarvetta synnyttävän tekijän työllisten määrän muutoksen sekä poistuman summa eli uuden työvoiman tarve. 24 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030

25 Taulukko 3: Pääkaupunkiseudun 20 suurimman ammattiryhmän uuden työvoimatarpeen osatekijät (Foredata, 2015) Työllisten määrän muutos Poistuma Kuten taulukosta nähdään, suurin osa suurimmista ammattiryhmistä on työllisten määrällä mitattuna kasvussa. Ainoastaan suurin ammattiryhmä kauppiaat ja myyjät sekä lähes vuoden 2011 työllisten määrän tasolla pysyttelevä varastotyöntekijöiden ja huolitsijoiden ammattiryhmä ovat laskevia ammattiryhmiä. Suurin sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu puolestaan löytyy sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmästä, minkä odotetaan kasvavan lähes uudella työllisellä tai 36 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suurin poistuma on taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ammattiryhmässä, missä yli vuoden 2011 työllistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa lähes 50 prosenttia ammattiryhmän vuoden 2011 työllisistä. Kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmää lukuun ottamatta minkään muun ammattiryhmän poistuman määrä ei yllä edes työlliseen. Uuden työvoiman tarpeessa taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ammattiryhmä onkin omassa yksinäisyydessään yli työllisen työvoiman tarpeellaan. Toiseksi suurin uuden työvoiman tarve ( työllistä) löytyy opettajien ja opetusalan muiden asiantuntijoiden ammattiryhmästä. Kolmanneksi suurin tarve ja samalla jäljellä olevista ammattiryhmistä ainut ammattiryhmä, jonka uuden työvoiman tarve ( työllistä) yltää yli työllisen on sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmä. Mielenkiintoista taulukossa on se, että yhdenkään ammattiryhmän työllisten määrän kasvu ei ole suurempaa kuin ammattiryhmän poistuma. Tämän ei tietenkään pitäisi tulla yllätyksenä tilanteessa, missä vain 25 prosenttia uuden työvoiman kokonaistarpeesta tulee työllisten määrän muutoksen kautta ja 75 prosenttia poistuman kautta. Poistuman suuri merkitys korostuu hyvin esimerkiksi kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä. Vaikka työllisten määrän odotetaan laskevan yli työllisellä, on uuden työvoiman tarve ammattiryhmän osalta kuitenkin yli työllistä. Toisin sanoen työllisten määrällä mitattuna supistuvaan ammattiryhmään on edelleen noin 30 prosenttia uuden työvoiman kysyntää suhteessa vuoden 2011 Uuden työvoiman tarve 5.3 Kauppiaat ja myyjät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Tietotekniikan asiantuntijat ja johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Yht.kunn. ja human. alan sekä talouden as.tunt Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon as.tunt Ravitsemisalan työntekijät Siivoustyöntekijät Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Varastotyöntekijät ja huolitsijat Julkisen hallinnon asiantuntijat ja johtajat Toimistotyön asiantuntijat ja esimiehet Rakennustyöntekijät Tiedottajat ja toimittajat Rakennusalan asiantuntijat ja johtajat Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat