TAPAHTUMATUOTTAJA RYHMÄTYÖSKENTELY VASTUUN KANTAMINEN ONNISTUMISEN KOKEMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAPAHTUMATUOTTAJA RYHMÄTYÖSKENTELY VASTUUN KANTAMINEN ONNISTUMISEN KOKEMUKSET"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen julkaisuja Kalliolan Nuorten julkaisuja Nro 4 TAPAHTUMATUOTTAJA RYHMÄTYÖSKENTELY VASTUUN KANTAMINEN ONNISTUMISEN KOKEMUKSET

2

3 TAPAHTUMATUOTTAJA RYHMÄTYÖSKENTELY VASTUUN KANTAMINEN ONNISTUMISEN KOKEMUKSET Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen julkaisuja Kalliolan Nuorten julkaisuja Nro 4

4

5

6 LUKIJALLE KOULUTUS: Käsissäsi on koulutusaineisto Tapahtumatuottaja-koulutukseen. Koulutus on suunniteltu nuorisoasiainkeskuksen nuorten viikonloppu- ja osallisuustoiminnan tarpeisiin. Päämäärämme on, että tapahtumatuottajakoulutuksen käyneet nuoret itse vaikuttavat aktiivisesti siihen, minkälaista viikonloppu- ja vapaa-ajantoimintaa heillä on. Koulutuksen tavoitteena on, että nuoret saavat onnistumisen elämyksiä ja oppivat kantamaan vastuuta. Osalle nuorista tapahtuman tuottaminen on ainutlaatuinen kokemus toisenlaisesta onnistumisesta ja oppimisesta. Koulutuksesta saatava todistus on nuorille tärkeä esimerkiksi kesätyöpaikkaa haettaessa. Tapahtumatuottajuus on vapaaehtoistyötä, jota moni esimies arvostaa. Tapahtumatuottajiksi koulutetut nuoret ovat järjestäneet kymmeniä tapahtumia, joiden teemat vaihtelevat koko perheen tapahtumista kynttilöiden yöhön ja taidetapahtumista bändi-iltoihin. Itse tapahtumassa ja sen jälkeen nuoret toimivat toisille nuorille roolimalleina ja näyttävät esimerkillään, miten hienoja tapahtumia toimivalla yhteistyöllä voi saada aikaan. Kokemuksemme mukaan nuoret voimaantuvat ja valtautuvat koulutuksen aikana. Demokraattinen päätöksentekokulttuuri antaa kokemusta siitä, että jokaisella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Jokaisen näkökulma on merkittävä. Kirja on suunnattu nuorten kanssa työskenteleville aikuisille sekä koulutuksen läpikäyneille nuorille. Tapahtuma voidaan tuottaa nuorisotalolla, koululla tai harrastusryhmässä. Tämä koulutusaineisto on tehty pääasiassa Nuorten osallisuuskeskus Avaran materiaalien pohjalta. Materiaaleja ovat olleet tuottamassa muun muassa Päivi Anunti, Elli Eskelinen, Hanna Kommeri, Kirsi Kostiainen, Pirjo Mattila ja Susanne Österlund-Toivonen. Lukemisen helpottamiseksi lähteet on pyydetty mainitsemaan omana lähdeluettelonaan. Lukijalle Lokakuussa 2008 Mari Lankinen 6

7 Avara nuorten osallisuuskeskus 7 Avara ja hankkeet Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kalliolan Nuoret ry Avaran koulutukset Skarppi nuorten vertaisvalistusohjelma Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus

8 Avara nuorten osallisuuskeskus nuorten koulutukset kouluttajakoulutukset 8Avara nuorten osallisuuskeskus AVARAN KOULUTUKSET Vapaaehtoistyö Tapahtumatuottaja Nuori Johtaja Osallisuus lisäopetuksessa Hyväntekeväisyys Yleistä Avara nuorten osallisuuskeskus on kumppanuushanke, jossa ovat mukana Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Kalliolan Nuoret ry. Keskuksessa toimii kolme hanketta: Avaran koulutukset, Skarppi - nuorten vertaisvalistusohjelma ja Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus. Koulutamme nuoria ja nuorten parissa toimivia aikuisia yhteisölliseen ja demokraattiseen toimintakulttuuriin. Avaran toiminta perustuu nuorten osallisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, vertaistoimintaan ja vapaaehtoisuuteen. Hankkeiden idea on lähtöisin Hesan Nuorten Ääni -kampanjan Avoimista Foorumeista, jotka ovat helsinkiläisten nuorten ja poliitikkojen vuoropuhelun areenoita. Avoimissa Foorumeissa suuri joukko nuoria ( ) käy yhteiskunnallisia keskusteluja. Vuonna 2001 nuoret kritisoivat nuorisotalojen toimintaa ja halusivat nuorisokahviloita. Keskustelun seurauksena vuonna 2003 Malmille avattiin nuorisokahvila Café Avara. SKARPPI NUORTEN VERTAISVALISTUS OHJELMA Vertaisvalistaja-koulutukset kouluille ja nuorisotyöhön PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN ÄÄNI TOIMITUS Toimittaja Tuottaja Lehtityö TV-työ Viinakäräjät olivat Foorumien aiheena vuonna Nuoret olivat hyvin kriittisiä koulujen päihdevalistusta kohtaan. He vaativat alkoholivalistusta ja valistajiksi vertaisiaan ja idea vertaisvalistusohjelma Skarpista syntyi. Vuonna 2005 kritiikin kohteena oli nuorten rooli mediassa, kun Avoimien Foorumien aiheena oli mediakriittisyys. Foorumien innoittamana kiinnostuneiden nuorten ryhmä muodosti Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimituksen. Nuorten aidon osallisuuden edellytyksenä on mm. kouluttaminen, joka mahdollistaa ideoiden toteuttamisen omin voimin. Nuorten Vapaaehtoistoiminnan keskuksessa nuoria koulutetaan esimerkiksi vapaaehtoistyö-, Tapahtumatuottaja- ja Nuori johtaja -koulutuksissa sekä vertaisvalistajakoulutuksessa ja toimittaja/tuottajakoulutuksessa. Koulutusten jälkeen nuorilla itsellään on mahdollisuus kouluttautua edelleen toisten nuorten kouluttajiksi.

9 Avaran visio ja tavoitteet Nuorista tulee yhteisöllisen ja demokraattisen toimintakulttuurin asiantuntijoita ja he uskovat omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Nuoret toimivat kouluissa, nuorisotaloilla, mediassa ja muualla yhteiskunnassa aktiivisina vaikuttajina ja toimijoina aktivoiden muita nuoria omalla esimerkillään mukaan toimintaan. Toimintaprosessin kuvaus Keskus kouluttaa nuorista aktiivisia toimijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Vertaisryhmässään he toimivat toisten nuorten aktivoijina ja innostajina. Nuoret tutustuvat yhteiskunnalliseen toimintaan myös käytännössä. Keskus toimii areenana, joka tarjoaa tilaa nuorten ideoille ja mahdollistaa niiden toteuttamisen yhteisöllisesti yhdessä toisten nuorten kanssa. Nuoret ovat mukana ideoidensa toteuttamisessa hankkeiden alusta loppuun saakka. Nuorilla on mahdollisuus tieto-, suunnittelu-, päätöksenteko-, toiminta- ja arviointiosallisuuteen. Nuoret saavat onnistuneita osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Nämä kokemukset toimivat jatkossa kannustimina niin kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan kuin myös muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Keskus kouluttaa myös opettajia ja nuorisotyöntekijöitä osallisuus- ja demokratiakasvatustyöhön. Kouluttajakoulutuksista aikuiset toimijat saavat tukea ja työkaluja omaan työhönsä. Tavoitteena on juurruttaa työmenetelmiä osaksi nuorisotalojen ja koulujen toimintakulttuuria sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Avara nuorten osallisuuskeskus Nuorten ideoiden pohjalta on kutsuttu koulujen ja nuorisotalojen nuoria koolle ja synnytetty ryhmästä toimiva yhteisö, jonka toimintakulttuuri perustuu demokratiataidoille. Toiminta on myös ennaltaehkäisevää: nuoret vaikuttavat toiminnallaan sekä oman elämänsä laatuun että toisten nuorten syrjäytymiskierteeseen (kuva alla). 9 Yhteisössä vallitsee demokraattinen toimintakulttuuri YHTEISÖ PERUSTETAAN JOTAKIN TEHTÄVÄÄ VARTEN Syntyy positiivisia muutoksia nuorten asuin- ja elinympäristöissä. Tapahtuu sosiaalista vahvistumista ja aktiivisen kansalaisen syntyminen

10 10

11 Kouluttajalle 11 Koulutuksen tavoitteet Onnistumisen kokemukset Käytännön tiedot ja taidot tapahtuman tuottamiseen Uskallus ottaa vastuuta ja rohkeus kantaa vastuu seurauksista Tiimityöskentelyn oppiminen Voimaantuminen ja valtautuminen aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen Yhteiskunnallisen toiminnan omaksuminen

12 Kouluttajan rooli tapahtuman tuottamisessa MAHDOLLISTAJA: Kouluttaja toimii tapahtuman mahdollistajana. Hän kouluttaa nuoret tuottamaan heidän haluamansa tapahtuman heidän haluamallaan tavalla ja vain avustaa toteutuksessa. Jo aivan alussa on hyvä kertoa myös ryhmälle, että tavoitteen saavuttaminen on heidän vastuullaan. ILMAPIIRIN LUOJA: Eräs kouluttajan tärkeimpiä tehtäviä on turvallisen ilmapiirin luominen. Turvallisessa ryhmässä syntyy keskustelua ja siinä uskalletaan olla luovia. Luovuuden salaisuus on siinä, että uskaltaa mokailla! KESKUSTELUTTAJA: Kouluttaja kannustaa keskusteluun. Keskustelulla pyritään siihen, että valintoja perustellaan, asioita tarkastellaan eri puolilta ja puhutaan siitä, mitä on päätetty. Työryhmissä ja koko ryhmän keskusteluissa on tärkeää, että kaikki halukkaat saavat puheenvuoron. Kouluttaja opastaa ryhmäläisiä vuorovaikutteiseen viestintään. VASTUULLINEN: Kouluttajan on tärkeää säilyttää koko ajan kuva kokonaisuudesta ja tarkentaa käytännön tasolla asioita. Välillä kouluttajan pitää muuttaa nopeastikin suunnitelmia ja improvisoida. Kouluttaja aistii ja on herkkänä ryhmästä tuleville ideoille ja ehdotuksille. AIKUINEN: Kouluttaja on ryhmälle myös auktoriteetti, jonka tehtävä on pitää ryhmä perustehtävän parissa. Kouluttaja ei ole nuorten kaveri tai yksi ryhmän jäsenistä. Toisinaan tämä tarkoittaa selkeää ja tiukkaa rajanvetoa. Kouluttaja ei kuitenkaan käytä valta-asemaansa väärin. Hänen tehtävänsä ei ole ideoida ja määrätä, vaikka se välillä houkuttelisikin. Kouluttajalle 12 Materiaalin käyttöohjeet Yleistä Tämä materiaali on tehty askel askeleelta eteneväksi kokonaisuudeksi, jossa kouluttajan on mahdollista hypätä kyytiin käymällä läpi koulutus-osiot suoraan papereista tai perehtymällä syvemmin koulutuksen tavoitteisiin lisätietoa-osioiden avulla. Käytännössä kouluttajat läpikäyvät yleensä kouluttajakoulutuksemme ja kouluttavat sen pohjalta ensimmäisen nuorisoryhmänsä. Jokaisen koulutuspäivän alkulehdillä on mainittu kyseisellä koulutuskerralla tarvittavat materiaalit. Koulutusosiossa on seuraavat 3 kokonaisuutta: TÄRKEÄÄ = kouluttajalle tärkeää tietoa. Osio on suunniteltu luettavaksi ennen jokaista koulutuspäivää. Siinä käydään läpi lyhyesti teoria ja huomioon otettavia asioita. Käytä materiaalia näin: 1. Lue ennen koulutusta kyseisen koulutuspäivän TÄRKEÄÄ-osiot. 2. Kerää tarvittavat materiaalit koulutuspäivää varten. 3. Etene koulutuksessa KOULUTUS-osion kohdasta toiseen. 4. Muista tauot. 5. Täydennä tietojasi LISÄTIETOA-osioiden avulla. KOULUTUS = varsinainen koulutussuunnitelma. Koulutus on tarkoitus tehdä tämän suunnitelman mukaisesti. Aikataulutus on viitteellinen. Riippuu ryhmästä, kauanko siihen menee. LISÄTIETOA = kouluttajalle suunnattu osio tiedon syventämiseksi. Osiossa on myös esimerkkejä ja kokemuksia Nuorten Vapaaehtoistoiminnan keskuksen koulutuksista. Tätä osiota ei ole kaikista aiheista.

13

14 Yleistä arvioinnista Kouluttajalle 14 Arvioinnissa käytetään projektimato-menetelmää, ja tämän pohjalta tarinaviiva-arviointia (Gretschel, 2003). Myös koulutuksen onnistumista ja mielekkyyttä arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Arvioinneista on selkeät ohjeet jokaisen koulutuspäivän lopussa. Itsearviointi ja tarinaviiva-arviointi kaavakkeet ovat liitteinä oppaan lopussa. Tässä osiossa kerrotaan teoriaa arviointimenetelmistä ja niiden tavoitteista. Menetelmiä voidaan käyttää hahmottamaan tapahtuman tuottamisen lisäksi esimerkiksi talotoimikunnan tai oppilaskunnan toimintaa. Projektimato Projektimato on menetelmä, jonka avulla voidaan havainnollistaa ja arvioida prosessin eri vaiheita. Projektimato sisältää lopulta hankkeen jokaisen vaiheen ideoinnista arviointiin asti. Nuorille syntyy menetelmän avulla kokonaiskuva siitä, mihin aikaa ja työtä on kulunut. PROJEKTIMADON TAVOITTEET: Auttaa hahmottamaan ryhmän työskentelyprosessia Tavoite tulee näkyväksi Muistuttaa nuoria, missä mennään tapahtuman toteutuksessa Jokaisen koulutuskerran jälkeen kirjoitetaan paperille, mitä on tehty ja opittu. Projektimatoon laitetaan myös koulutuksen päivämäärä. Kannattaa muistaa myös kirjata ylös kaikki sovitut päivämäärät (deadlinet, tapahtuman päivämäärä ym.). Projektimato kiinnitetään viimeisellä kerralla seinälle kuvaamaan hankkeen eri vaiheita. Tarinaviiva -arviointi Tarinaviiva tehdään viimeisellä kerralla, tapahtuman jälkeen. Valmis lomake on liitteenä. Siinä käytetään aiemmin täytettyä projektimatoa. Tarinaviiva on kokemuksellinen arviointimenetelmä, jonka avulla nuoret tiedostavat miltä eri vaiheet koulutuksen aikana tuntuivat. TARINAVIIVA ARVIOINNIN TAVOITTEET: Kokonaisuuden hahmottaminen Projektin vaiheiden arvioiminen Vahvuuksien ja kehityskohtien havaitseminen Lomakkeeseen kirjataan yhdessä asiat, joita halutaan arvioida. Osallistujat arvioivat itsenäisesti asteikolla 1-5, kuinka onnistuneita vaiheet olivat. Kyseessä on jokaisen henkilökohtainen kokemus, ei ryhmän yhteinen mielipide. Lomakkeen pohjalta käydään keskustelu, joka on lopullinen arviointi. Keskusteluvaiheessa nuorten osallisuuden kokemukset, tunteet ja asioiden tärkeys tulevat näkyväksi. ITSEARVIOINTI JA KOULUTUKSEN ARVIOINTI Omaa ja koulutuksen onnistumista seurataan lomakkeellaan, joka on myös liitteenä. Arviointi tehdään tapahtuman jälkeen. Palaute on tärkeää koulutuksen kehittämisen ja oman henkilökohtaisen kouluttajuuden kannalta. PROJEKTIMATO 1. kerta 2. kerta 3. kerta 5.5. Matti Pihlajamäen nt Matti Pihlajamäen nt Matti Pihlajamäen nt Tänään leikittiin aluksi tutustumisleikkejä. Kuultiin paljon siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon tapahtuman järjestämisessä. Opin, että on tärkeää jakautua pienempiin ryhmiin ja jakaa vastuualueita. Päätettiin, mikä tapahtuma järjestetään. Käytiin läpi riskejä, joita voi olla tapahtumassa. Opin, että on hyvä tehdä varasuunnitelmia riskien ehkäisemiseksi. Tehtiin paljon hommia tapahtuman eteen. Selvitettiin esiintyjiä, joita voi tulla tapahtumaan. Jatkettiin ryhmätyöskentelyä. Tehtiin raha-anomus. Uskalsin soittaa suosikkibändini managerille! :) Tehtiin mainos. Sovittiin tapahtumapäivän aikatauluista.

15 Esimerkkejä järjestetyistä tapahtumista Alla on muutama esimerkki nuorten suunnittelemista ja nuorten näköisistä tapahtumista. KYNTTILÖIDEN yössä nuoret järjestivät paikalle paljon kynttilöitä ja elävää tulta, ihanaa tunnelmaa, herkkuja ja erilaista musiikkia. Vaikka tulennielijät ja muu suunniteltu tulishow ei onnistunut, ilta jäi nuorten mieleen ja siitä puhuttiin vielä pitkään jälkeenpäin. UUSI 06 -tapahtuma oli esittävän taiteen tapahtuma, jossa mm. kaksi improvisaatioteatteriryhmää esiintyi. Ideana oli interaktiivinen teatteri, jossa yleisö osallistuu taiteen tekemiseen. RIKO NORMEJA -tapahtuman tavoitteena oli vaihtoehtoinen perjantai-ilta, joka myös onnistui. Nuoret taiteilijat koristelivat entisen kahvilatilan ja saivat aikaan ihastuttavaa keijukaistunnelmaa. Tarjolla oli suklaaherkkuja laidasta laitaan ja kahvilan pöydissä sai kokeilla nokkeluuttaan ratkaisemalla erilaisia pähkinöitä. Tapahtumassa tehtiin myös yhteisöllinen maalaus. Kouluttajalle 15 JAPANI JA KIINA -illoissa nuoret tutustuivat maiden kulttuuriin ja hakivat suurlähetystöistä maihin liittyvää rekvisiittaa. Pöydissä oli infokortteja maasta ja taustalla soi kyseisen maan musiikkia. Japani-illassa japanilaissyntyiset nuoret tekivät myös sushia toisille nuorille. ANIME/MANGA-ilta oli puolestaan keskittynyt sarjakuvaan: piirretiin mangaa ja kuunneltiin yhdessä mangamusiikkia.

16 16

17 Ensimmäinen koulutuspäivä 17 Tarvittavat materiaalit Voimakortit, eläinkortit, enkelikortit tms. Fläppitaulu tai A3 -papereita A4 -papereita ryhmätöihin ja projektimatoon Värikynät Koulutuspäivän kulku 1 Ryhmäytys 2 Vuorovaikutus ja pelisäännöt 3 Työskentelymenetelmän kuvaus TAUKO 4 Tapahtumatuottajuus 5 Aivomyrsky 6 Päivän päätös

18 Ryhmäytys (30 min) Ensimmäinen koulutuspäivä 18 TÄRKEÄÄ Tässä osiossa tutustutaan toisiin sekä luodaan ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Ryhmäytyksellä tarkoitetaan ryhmähengen luomista ja toisiin tutustumista. Usein ryhmän tavat ja tottumukset muodostetaan juuri ensimmäisten tapaamisten aikana. Sen jälkeen tapoja on vaikea muuttaa. On hyvä huomioida, että kaikki tulevat eri tilanteista ja eri tunnelmissa ryhmään. Vaikka ohjaajaa kyllästyttäisi vetää vuodesta toiseen ryhmäytysharjoituksia, nuorille tilanne on aina uusi. Hyvin toimiva ja tasapuolinen ryhmä ei synny ilman ryhmäytystä. Harjoitukset kannattaa aina valita kyseiselle ryhmälle sopivaksi. Lisätietoa Kun uusi ryhmä aloittaa, kaikki ovat yleensä hieman varuillaan. Ihmiset ovat huolissaan siitä tutustuvatko he muihin ja yleensä pärjäämisestään uudessa ryhmässä. Uuden ryhmän tavat mietityttävät: osaanko toimia oikein, minkälainen käytös on toivottavaa, miten saan omaa tilaa, miten liityn yhteisöön. Lähes kaikki kokevat samoja huolia aloittaessaan uudessa ryhmässä. Ryhmäytyksessä ryhmän muoto selkeytyy ja toiminnalle löydetään rajat. Ryhmäytyksessä myös aletaan (usein tiedostamatta) muodostaa rooleja, jotka ovat toimivuuden kannalta merkittäviä. Ryhmäytys on tarpeen myös, jos vanhaan joukkoon liittyy uusi jäsen. Yhteinen tavoite tuo ryhmälle syyn olla yhdessä. Mahdollisimman pian ensimmäisessä tapaamisessa on hyvä tuoda selkeästi esille, miksi ryhmä on kokoontunut. Ryhmäytykselle kannattaa poikkeuksetta varata aikaa. Luotettavassa ryhmässä jokainen uskaltaa ja saa sanoa mielipiteensä ja ideansa sekä myös puolustaa niitä. Ryhmää muodostettaessa tulee olla tarkkana siitä, miten ihmiset puhuvat toisilleen, millaista vuorovaikutusta ryhmään halutaan ja millaista ei. Kiusaamiseen tai ulkopuolelle jättämiseen tulee puuttua välittömästi. Ryhmäläiset tarkkailevat ohjaajaa ja hänen esimerkkinsä muokkaa etenkin alussa vahvasti ryhmän toimintaa (Kopakkala, 2005). Toimivan ryhmäytyksen seurauksena kaikille tulee tunne ryhmään kuulumisesta. Näin myös sitoudutaan ryhmän tavoitteisiin. Ryhmään kuuluminen on jokaisen henkilökohtainen, oma tunne jos ei tunne kuuluvansa ryhmään ei todellisuudessa ole osa sitä. Ihmiset liittyvät ryhmään yksilöllisin tavoin. Joku saattaa kokea yhtenäisyyttä hyvinkin nopeasti, toisella liittyminen kestää useampia tapaamiskertoja. Ketään ei kannata painostaa, vaan antaa vapaus tulla omana itsenään ja löytää paikkansa.

19 KOULUTUS 1 ALKUSANAT (esimerkkinä, tiivistetysti): Tervetuloa tapahtumatuottajakoulutukseen. (Kouluttaja esittelee itsensä.) Koulutuksen tavoitteena on, että te opitte tuottamaan tapahtumia. Tänään käydään läpi teoriaa hieman enemmän, mutta muuten koulutus perustuu toiminnallisiin harjoituksiin. Koulutuksen lopputyönä te tuotatte ryhmänä haluamanne tapahtuman. Kannattaa selvittää esimerkiksi lukiosta tai ammattikoulusta, voitteko saada koulutuksen liitetyksi opintoihin. Koulutus on yhden kurssin pituinen. 2 VOIMAKORTIT: Jokainen saa ottaa pöydälle levitetyistä korteista tai kuvista sen, joka parhaiten kuvastaa itseä tai tämänhetkistä oloa. Kaikki esittelevät itsensä ja kertovat, miksi valitsivat kyseisen kortin. Iloinen nauru on usein merkki ryhmäytymisestä. Tärkeä muistisääntö on, 3 RYHMÄYTYSHARJOITUS: Kuumailmapallolla Nepaliin: Istutaan ringissä. Jokainen sanoo vuorollaan nimensä, jonkun kulkuvälineen, minne haluaisi matkustaa ja mainitsee ottavansa mukaan kaikki, jotka ovat häntä edellä sanoneet jo nimensä. Esimerkiksi: Hei, mun nimi on Laura ja haluaisin matkustaa polkupyörällä Lappiin ja otan mukaan Pertin, Eveliinan, Saulin ja Hannan. 4 OMIEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN: Kirjoita fläppitaululle otsikoksi, mitä haluaisin oppia/kokeilla Tapahtumatuottaja-koulutuksessa. Kaikki käyvät kirjoittamassa fläpille haluamansa. Lue kaikki tekstit ääneen. Keskustelua. että ryhmäytyksessä ketään ei pudoteta pelistä. Ensimmäinen koulutuspäivä 19

20 Vuorovaikutus ja pelisäännöt (15 min) TÄRKEÄÄ Ensimmäinen koulutuspäivä 20 Tämän osion tavoitteena on nostaa esiin keskustelutaitojen merkitystä. Suurimmalle osalle nämä ovat varmasti tuttuja asioita, mutta on hyvä koota ne koskemaan myös tapahtuman tuottamista. JOKAISELLA RYHMÄSSÄ ON LUPA TULLA KUULLUKSI: Tämä tarkoittaa, että sitä jolla on puheenvuoro, ei saa keskeyttää. Kaikilla on myös velvollisuus kertoa mielipiteensä. Jälkiviisaus ei ole tässä projektissa viisautta. Lisätietoa Kuunnellessasi aidosti toista, on syytä pyrkiä puhdistamaan mieli muista asioista ja keskittyä siihen, mitä toinen oikeasti sanoo. Tämä ei välttämättä ole niin helppoa, koska mielemme pyrkii usein: 1 Arvostelemaan toisen puhetta (Olen kyllä tästä asiasta ihan eri mieltä. Mistä kummasta hän on tällaisen idean saanut? Miten kukaan voi ajatella noin?) 2 Miettimään ennalta mitä aiomme sanoa (Tähän väliin sopii loistavasti se Mallorca-vitsi, kohta minä laukaisen sen ja tunnelma kevenee. Pitäisiköhän minun sanoa mielipiteeni vai ei? Kohta sanon kyllä suorat sanat Helleville. Apua, minulla ei ole mitään valmisteltua kommenttia.) KOULUTTAJA TOIMII ESIMERKKINÄ: Kouluttajan käyttäytymistä seurataan tarkasti. Kouluttajan tulee siis myös itse keskittyä kuuntelemaan sitä, jolla on puheenvuoro ja antaa hänelle tilaa. ERILAISUUS ON MAHDOLLISUUS JA RIKKAUS: Usein ryhmässä on monenlaisia nuoria. Punaisena lankana on syytä pitää sitä, että kaikki ovat luovia jollain osa-alueella. Monimuotoinen ryhmä saa mitä luultavimmin paremman tuloksen kuin kaikessa samaa mieltä oleva, mukautujien joukko. RISTIRIITOJA EI KANNATA PELÄTÄ: Ryhmässä saa olla ristiriitojakin, kunhan ne koskevat asioita, ei persoonia. Ristiriidat osoittavat, että ryhmässä on riittävän turvallista olla vahvasti eri mieltä. On sanottu olevan kertojalle haitallisempaa, jos toinen vain esittää kuuntelevansa, kuin jos toinen tosiaan ei kuuntele. Kuuntelijan tulisi siis olla rehellinen myös omille tunteilleen. Aito kuunteleminen on keskittymistä toisen ihmisen viestiin. Kertojalle on tärkeää kokea tulevansa kuulluksi. Ei ole väliä, onko kuuntelija samaa mieltä tai onko asia hänelle tärkeä. Kertoja on muodostanut tai muodostamassa mielipidettään jostain asiasta ja kuulija saa kuulla, mitä asiaa hänellä on. Siis saa kuulla toisen yksilön mielipiteen tai kertomuksen. Kun asennoituu kuuntelemiseen niin, että on etuoikeutettu kuuntelemaan ja tilanne on mahdollisesti ainutkertainen, voi helposti uppoutua kuuntelemaan sen sijaan, että pyrkisi väliin sanomaan omia nasevia kommenttejaan.

21 KOULUTUS 1 KYSYMYKSIÄ RYHMÄLLE (lämmittely): Vastaukset ovat viitteellisiä. Mitä mielestänne on yhteistyö ja -toiminta? Pyritään yhdessä samaan tavoitteeseen. Miten ryhmän muut jäsenet voi ottaa huomioon keskusteluissa? Kuunnellaan. Ei keskeytetä. Ei naureskella vastauksille. Miten ryhmän muut jäsenet voi ottaa huomioon työskentelyssä? Autetaan, jos itse on saanut valmiiksi. Annetaan positiivista palautetta. Miksi erimielisyydet on hyvä juttu? Saadaan uusia näkökulmia ja mielipiteitä sekä keskustelua. Mitä suunnitelmalle tapahtuisi, jos kaikki ryhmän jäsenet olisivat aina samaa mieltä asioista? Ei osattaisi ottaa suunnitelman heikkoja kohtia huomioon. Keskustelu ja luovuus tyrehtyisivät. Mitä teet, jos joku on eri mieltä tai itse olet eri mieltä kuin toinen? Kuunnellaan muiden mielipide ja kerrotaan oma. Pohditaan, voisiko toisen ehdotus olla omaa parempi. Ollaan avoimia ja arvostetaan muiden mielipiteitä, vaikkei oltaisi samaa mieltä. Keskustellaan ryhmässä ratkaisuista. Ryhmä päättää lopulta demokraattisesti, kenen ehdotus valitaan. 2 PELISÄÄNTÖJEN TEKEMINEN: On tärkeää, että sanamuodot ja ehdotukset tulevat suoraan ryhmältä, eivät ohjaajalta. Edellisen vaiheen kysymykset johdattavat nuoria sääntöjen kirjoittamiseen. Kiinnitä 2-3 fläppipaperia seinille. Nuoret kirjoittavat fläpeille omasta mielestään tärkeitä sääntöjä ryhmän toimintaan. Tarvittaessa johdattele kysymyksillä kuuntelemisesta, myöhästelystä tms. Vedä yli asiattomat ehdotukset (ryhmältä voi myös kysyä, mikä heistä on asiaton sääntö) Kokoa uudelle fläpille säännöt, jotka ryhmäläiset allekirjoittavat sääntöä on sopiva määrä. Ota fläppi seinälle jokaisen tapaamisen yhteydessä. Palaa sääntöihin, jos joku esimerkiksi toistuvasti myöhästyy tai keskeyttää puhumisen. Ensimmäinen koulutuspäivä 21

22 Työskentelymenetelmän kuvaus (15 min) TÄRKEÄÄ Tässä osiossa ryhmälle kerrotaan, millä ryhmätyömenetelmällä tapahtuman suunnittelu tehdään. Osio johdattelee seuraavaan, pelisääntöjen tekemiseen. Työryhmien avulla ryhmäläiset saadaan työskentelemään tehokkaasti alusta lähtien. Kaikilla on tilaa puhua ja sanoa mielipiteensä pienryhmissä. Puheliaimmat eivät turhaudu odottaessaan puheenvuoroa. Ujot ja ajattelijaluonteetkin saavat äänensä kuuluviin. Ryhmäläisten ajatukset pysyvät myös koossa paremmin. Useimmiten asiat etenevät nopeammin ja joustavammin, kun ryhmällä on oma tehtävänsä. Jokainen oppii myös kantamaan vastuuta omasta panoksestaan. Kouluttaja jakaa vastuuta ja luo positiivista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Kouluttaja antaa nuorille tilaa opettaa toisiaan ja käydä vuorovaikutteista keskustelua keskenään. Ensimmäinen koulutuspäivä 22 Lisätietoa Työryhmätyöskentelyn toinen nimi yhteistoiminnallisuus tarkoittaa pienryhmissä työskentelyä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistoiminnallisuudessa jokaisen jäsenen merkitys on lopputuloksen kannalta tärkeä. Näin syntyy onnistumisen kokemuksia ja tunne siitä, että on tärkeä ja arvostettu. 2-5 hengen pienryhmät ovat sopivan kokoisia tähän menetelmään. Yhteistyötaidoista etenkin toisten kuuntelemisen merkitystä kannattaa painottaa, jotta jokaisen vahvuudet pääsevät esiin. Muita yhteistyötaitoja, joita työryhmä kehittää ovat: vuorovaikutustaidot päätöksenteko luottamus johtaminen ongelmanratkaisu viestintä ryhmän toiminnan tarkastelu. Seuraavassa on selkeytetty muutamia termejä, jotka kuuluvat yhteistoiminnallisuuteen: PIENRYHMÄT JA OSATAVOITTEET: Koko ryhmä jaetaan siis pienempiin työryhmiin, joista jokaisella on oma tehtävänsä ja tavoitteensa. Työskentely tähtää tavoitteen jakamiseen pienempiin osatavoitteisiin. Ryhmäläiset oppivat kantamaan vastuuta itselleen sopivalla tavalla. ASIANTUNTIJUUS: Keskittymällä esimerkiksi rahoituksen hankkimiseen, nuori oppii ensin itse. Opettaessaan muita, hän tuo ryhmään omaa tietämystään ja asiantuntijuuttaan. Jokaisesta nuoresta tulee tavallaan oman työnsä asiantuntija. Tämä parantaa osaltaan nuoren itsetuntemusta. YHTEISÖLLISYYS: Työryhmien tärkeänä tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin omaksuminen. Tiedon panttaamisen ja kilpailun sijasta nuoret oppivat yhdessä uusia asioita, jakavat tietoa sekä auttavat toisiaan. Ryhmässä toimimisesta keskustellaan koko koulutuksen ajan. POSITIIVINEN RIIPPUVUUS: Ryhmäläisille kehittyy niin kutsuttu positiivinen riippuvuus toisistaan. Kaikki ovat tavallaan veneessä, jota soudetaan samaan suuntaan. Tehdään siis yhteistyötä, ei kilpailla toisia vastaan. (Leppilampi ja Piekkari, 2001.)

23 KOULUTUS 1 TYÖRYHMISTÄ KERTOMINEN: Selitä ryhmälle, mitä työryhmissä työskentely tarkoittaa piirtämällä alla oleva kuva fläpille ja selittämällä tekstin mukaan. Tässä vaiheessa ei siis vielä jakauduta ryhmiin Ryhmä jaetaan 3-4 hengen ryhmiin, joista jokainen saa vastuualueekseen jonkun kokonaisuuden (esimerkiksi rahoitus-, mainonta- ja ohjelmaryhmä). Jos nuoria on vähän, voidaan jakautua kahteen ryhmään (usein mainonta- ja ohjelmaryhmään). Työryhmässä työskennellään yhdessä ja jokainen saa myös omia tehtäviä. Jokaisesta ryhmästä valitaan yksi yhteyshenkilö, joka voi myös toimia ryhmän puheenjohtajana ja kokoajana. Välillä kokoonnutaan yhteen ja opetetaan muille, mitä on suunniteltu tai saatu selville. Muut kuuntelevat ja auttavat. Suurimmat päätökset tehdään yhteisesti, pienet voidaan tehdä työryhmissä. Jos oman työnsä saa valmiiksi, siirtyy auttamaan muita ryhmiä, jotta työ etenee. Työskentelytavan perusajatuksia ovat: yhteinen tavoite (tapahtuman onnistuminen) työskentely tavoitteen saavuttamiseksi itsenäinen tekeminen - Vastuu omista tehtävistä Yhdessä tekeminen - Vastuu ryhmän tehtävistä toisten auttaminen päämäärän saavuttaminen. 2 KYSYMYKSIÄ RYHMÄLLE: Mitä hyötyä tällaisesta työskentelystä on? Nopeampi. On aikaa keskittyä olennaiseen. Jokainen saa hyödyntää omaa luovuuttaan tai taitojaan. Voi oppia jotain uutta. Vastuu jakautuu tasaisesti. Mitä haittaa tällaisesta työskentelystä voi olla? Jos joku ei hoida osaansa, muutkaan suunnitelmat eivät välttämättä toteudu (jos esimerkiksi mainosryhmä ei tee mainoksia, kukaan ei löydä paikalle). TAPAHTUMATUOTTAJAT - yhteinen tavoite - Ensimmäinen koulutuspäivä RAHOITUS- RYHMÄ MAINOS- RYHMÄ OHJELMA- RYHMÄ 23 Kaisla hoitaa radion Sam tekee julisteen Ville tekee flyerit Ryhmä jakautuu pienempiin työryhmiin, joissa jokainen saa vielä oman vastuualueensa. Tauko / välipalaa (20 min)

24 Tapahtumatuottajuus (35 min) TÄRKEÄÄ Tässä osiossa käydään läpi, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon tapahtuman järjestämisessä. Jotkut ryhmän jäsenet ovat saattaneet olla järjestämässä tapahtumaa aiemmin. Kouluttajalle kaikki tapahtumatuottajuuteen liittyvät kokemukset ovat arvokkaita. Kyselemällä ja johdattelemalla ryhmäläisistä löytyy useimmiten jo valmiiksi tieto siitä, mitä järjestämisessä tulee ottaa huomioon. Ensimmäinen koulutuspäivä 24 KOULUTUS 1 KYSYMYKSIÄ RYHMÄLLE (lämmittely): Käsi ylös, kuka on ollut osallistujana jossain tapahtumassa. Missä tapahtumassa? Jaetaan kokemuksia hyvistä tapahtumista. Mikä tekee hyvästä tapahtumasta hyvän? Käsi ylös, kuka on ollut tuottamassa (järjestämässä) jotain tapahtumaa. Mitä tapahtumaa? Jaetaan kokemuksia tapahtuman tuottamisesta. 2 PIENRYHMÄTYÖSKENTELY (alle 10 minuuttia): Jaa ryhmä 3 hengen pienryhmiin. Pienryhmissä kirjataan paperille, mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon tapahtuman tuottamisessa. Koetetaan muistaa ja keksiä mahdollisimman paljon asioita. Palataan isoon ryhmään. Ryhmät lukevat tuotoksensa muille. 3 TAPAHTUMAN JÄRJESTÄJÄN MUISTILISTA (vähintään 20 minuuttia): Jaa muistilista kaikille. (Liitteenä) Mietitään yhdessä, mihin ryhmään pienryhmien kirjaamat ehdotukset kuuluvat. Kerro samalla esimerkein, miksi kyseinen kohta on tärkeä muistaa. Täydennä ja lisää puuttuvia kohtia. Listaan voi tulevaisuudessa aina merkitä, kun jotain on saatu valmiiksi. Tätä muistilistaa tullaan käyttämään myös varsinaisen tapahtuman tuottamisessa.

25 Aivomyrsky (45 min) TÄRKEÄÄ Tässä osiossa ideoidaan tapahtumaa ja päätetään, mikä tapahtuma tuotetaan. Ohjaajana tärkein tehtäväsi on olla latistamatta kenenkään luovuutta. Kannustamalla ja antamalla kiitosta nuoret saavat lopulta paperille parhaat ajatuksensa. Tavoitteena on saada ryhmään luovuuden pyörre, jossa ryhmäläiset kannustavat itseään ja toisiaan keksimään aina vain parempia ideoita. Tässä vaiheessa nuorten ei vielä tarvitse miettiä, onko joku tapahtuma toteuttamiskelpoinen vai ei, kaikki villeimmätkin ideat voi laittaa paperille. Lisätietoa Joskus nuorille voi tulla pahaa mieltä tapahtuman ideoinnissa. Toiset nuoret kiintyvät omiin ideoihinsa ja ovat harmissaan, ellei niitä valita. Tämä voi olla harmista huolimatta opettavaista. Oma ehdotus ei aina voita, vaikka se olisi hyväkin. Päätös tehdään lopulta kuitenkin demokraattisella äänestyksellä, jolloin kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa valittavaan tapahtumaan. KOULUTUS 1 PIENRYHMÄTYÖSKENTELY: Jaa ryhmä 3 hengen pienryhmiin. Aiheena on siis tapahtuman ideointi. Painota sitä, ettei kenenkään ideoita saa teilata lannistavilla kommenteilla, vaan niitä voi jopa paisuttaa Joo, ja -menetelmällä : Täytettäis tää nuorisotalo vaahdolla joo, ja jossain huoneessa olis savukone joo, ja yhdessä olis tekojäärata. Tavoitteena ei siis ole kilpailla ideoista muiden ryhmäläisten kanssa, vaan yhdessä pyrkiä kohti parasta ratkaisua. Muistuta hyvästä mausta ja arvoista (mm. päihteettömyys sekä järjestäjien, osallistujien että mahdollisten esiintyjien osalta). Jaa A4-paperit ja värikyniä. Aivomyrsky alkakoon. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat ideat ja haaveet tulevasta tapahtumasta kirjataan paperille. Jos ryhmä on jo ennalta toisilleen tuttu, se on saattanut keskustella etukäteen tapahtuman luonteesta ja sopia esimerkiksi esiintyjiäkin. Tällöin koulutus etenee nopeammin ja ensimmäisellä koulutuskerralla saatetaan päästä jo tapahtuman suunnitteluun. Apukysymyksiä: Mitä olet tehnyt tänään? Mitä ryhmäsi on tehnyt tänään? Mitä uutta opit? Mikä oli kivaa/tylsää? Mitä päivämääriä sovittiin? 2 TUOTOSTEN ESITTELY MUILLE: Ryhmät esittelevät muulle ryhmälle tuotoksensa ja ehdotuksensa. Kirjaa kaikki ehdotukset fläpille. Keskustellaan ehdotuksista ja pohditaan, mitkä niistä olisivat toteuttamiskelpoisia Niputa samankaltaisia ehdotuksia. Kokoa uudelle fläpille lista mahdollisista tapahtumista. 3 ÄÄNESTYS Äänestetään piirtämällä viivoja ehdotusten perään. Jokainen voi antaa kolme ääntä, kaikki yhdelle tai hajautetusti. Ensimmäinen koulutuspäivä 25

26 Päivän päätös (20 min) TÄRKEÄÄ Tämän osion tarkoituksena on vetää yhteen koulutuskerran aikana tehdyt tuotokset. Yhteenveto tehdään projektimato-menetelmällä jokaisen koulutuskerran lopussa. Yhteenveto on tarpeellinen, koska tapahtuman jälkeen arviointia tehtäessä nuoret eivät muuten muista mitä ensimmäisillä kerroilla on tehty. Projektimadon tekeminen myös kokoaa päivän yhteen. Ensimmäinen koulutuspäivä 26 Lisätietoa Osallisuusprosessi on tapahtumatuottajakoulutuksessa tärkeämpi, kuin varsinainen tapahtuman toteuttaminen. Osallisuusprosessi alkaa heti ensimmäisellä koulutuskerralla. KOULUTUS 1 PROJEKTIMATO: Jaa ryhmäläisille A4-paperi (mielellään värikäs) ja värikyniä. Paperiin laitetaan päivämäärä ja kirjataan ylös kaikki mahdollinen, mitä sillä kerralla on saatu aikaiseksi ja opittu. Tapahtuman jälkeen tehtävällä arviointikerralla A4-paperit teipataan seinälle peräkkäin (=projektimato). Näin saadusta koosteesta kirjoitetaan Tarinaviiva-arviointi. Jos kaikki koulutukset järjestetään samassa tilassa ja seinille saa jättää papereita, ne voidaan kiinnittää jo tässä vaiheessa. Joskus voi käydä niin, ettei tapahtumaa saada toteutettua. Tällöin voit käyttää yhteenvedossa saatuja aineksia näyttämään nuorille, mitä he kaikesta huolimatta ovat koulutuksessa oppineet. 2 KIITOKSEN JAKAMINEN: Kiitä nuoria hienosta työstä jokaisessa sopivassa välissä, ainakin päivän päätteeksi. Tapahtuman järjestäminen on vapaaehtoistyötä ja panoksesta riippumatta he ovat kiitoksen ansainneet. Olette tehneet todella keskittyneesti töitä. Upeaa! Tästä tulee hieno tapahtuma.

27 Toinen koulutuspäivä 27 Tarvittavat materiaalit Noppia Tapahtuman tarkoituksen kuvaus -kopiot kaikille (liitteenä) Riskikaavio -kopiot kaikille (liitteenä) Ryhmätyökaavio viime kerralta Fläppitaulu Värikyniä Papereita suunnitteluun ja projektimatoon Koulutuspäivän kulku 1 Ryhmäytys 2 Suunnitelma ja työryhmätyöskentely 3 Ryhmätöiden purku TAUKO 4 Riskit 5 Päivän päätös

28 Ryhmäytys (15 min) TÄRKEÄÄ & KOULUTUS Koulutuskerta on hyvä aloittaa jälleen ryhmäytyksellä. 1 KUULUMISTEN VAIHTO: Kaikki voivat esimerkiksi kertoa ringissä, millä mielellä tulevat aloittamaan koulutusta. 3 RYHMÄYTYS: Mennään pareittain, jokaiselle parille annetaan noppa. Pari kertoo toisilleen niin monta asiaa itsestään, kuin nopan silmäluku osoittaa. 4 TILANNEKATSAUS 2 UUSIEN ESITTÄYTYMINEN: Jos ryhmään on tullut uusia jäseniä, ryhmäytys on syytä ottaa laajemmin. Kaikki esittäytyvät uudelle ryhmäläiselle ja kertovat, mitä ovat tähän mennessä suunnitelleet. Toinen koulutuspäivä Säännöt ja ryhmän tekemät tuotokset nostetaan seinälle. 28

29 Suunnitelma ja työryhmätyöskentely (1 h 10 min) TÄRKEÄÄ Tämän osion tavoitteena on saada suunnittelu käyntiin ja selkeyttää tapahtuman tarkoitus. Edellisellä koulutuskerralla on päätetty tapahtuman aihe ja teema. Nyt sovitaan tarkasti työnjako: mitä tehdään ja kuka tekee mitäkin. Lisätietoa Useimmiten kaikkiin ryhmiin tulee vapaaehtoisia. Tavoitteena on, että ryhmissä olisi suunnilleen sama määrä jäseniä. KOULUTUS 1 TAPAHTUMAN TARKOITUKSEN KUVAUS: Jaa ryhmälle tapahtuman tarkoituksen kuvaus -monisteet (liitteinä). Moniste täytetään yhdessä. Keskustellaan tapahtuman tarkoituksesta. Jos joku kohta monisteessa on vielä epäselvä, keskustellaan ja selkeytetään sitä. 2 TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN KERTAUS: Katsotaan vielä ryhmätyökaaviota viime kerralta. Kouluttaja kertoo, että nyt jakaannutaan pienryhmiin. Jos edellisestä koulutuskerrasta on muutamia päiviä aikaa, voi olla hyvä vielä perehtyä menetelmän hyviin puoliin. Ryhmätöissä pyritään siihen, että kaikki saavat toteuttaa omaa lahjakkuuttaan ja luovuuttaan. Olisikin hyvä, että kaikki valitsisivat sen ryhmän, jonka aihe on omasta mielestä kiinnostavin. Jos ryhmäytyminen on onnistunut hyvin, nuoret uskaltavat irtautua ystävistään töiden ajaksi. Kouluttajana tehtäväsi on katsoa, ettei kukaan jää yksin, eikä ketään syrjitä ryhmiin jakauduttaessa. Tietyissä tilanteissa ryhmät voi jakaa valmiiksi etukäteen tai arpoa ryhmien kokoonpanot. 3 TYÖRYHMIIN JAKAUTUMINEN: Kannattaa ryhtyä heti toimiin. Tuotokset esitellään seuraavassa vaiheessa. Jakaudutaan kiinnostuksen mukaan pienryhmiin (3-4 hlöä), esim. ohjelma-, mainos- ja rahoitusryhmään. Jos ryhmä on pieni, voidaan työskennellä kahdessa tai jopa yhdessä ryhmässä. Jokainen ryhmä paneutuu omaan vastuualueeseensa, keskustelee ja tekee muistiinpanoja. Pienryhmä valmistelee fläpille esittelyn tuotoksestaan. Valmiit siirtyvät auttamaan muita ryhmiä. Ryhmä on valmis vasta, kun kaikkien tuotokset ovat valmiita. Toinen koulutuspäivä 29

30 Ryhmätöiden purku (30 min) TÄRKEÄÄ Tässä osiossa jokainen ryhmä esittelee muille tuotoksensa. Kouluttajan tehtävä on kuunnella tarkasti, mitä pienryhmät ovat tuottaneet. Kouluttajan esimerkki on tässä kohtaa erittäin tärkeä. Kuuntelemalla, arvostamalla ryhmäläisten töitä ja antamalla positiivista palautetta ryhmäläiset saavat onnistumisen kokemuksia. Kouluttajan kritiikki on rakentavaa, ei hajottavaa. Kouluttaja ohjaa myös muita antamaan rakentavaa palautetta. Avainsanaksi tulee toisten auttaminen. Jos muut huomaavat, että jotain voisi tehdä helpommin tai ryhmä kaipaa mielipidettä, muut auttavat ja asiaa pohditaan yhdessä. Jos joku ei saa tehtyä omaa osuuttaan tässä tai myöhemmässä vaiheessa, kouluttajan toivotaan suhtautuvan asiaan ymmärtäväisesti. Aina ei itsekään jaksa panostaa täysillä. Toinen koulutuspäivä 30 KOULUTUS 1 OMIEN TUOTOSTEN ESITTELY: Pienryhmä kerrallaan esittelee tuotoksensa. Muut kuuntelevat ja oppivat samalla miten ryhmä on työskennellyt. Muut voivat auttaa ja kommentoida tuotoksia. Ryhmät kuuntelevat uusia ehdotuksia ja kommentteja. Saattaa tulla myös väittelyä, mutta sitä ei kannata pelätä. Väittelyssä on kuitenkin tärkeää perustella omat mielipiteensä. Eipäs-juupas-väittely kannattaa keskeyttää ja pyytää harkittuja perusteluja. Keskustellaan parhaista vaihtoehdoista ja voidaan päättää asioista yhdessä. Ryhmät muotoilevat tuotoksiaan uusien ideoiden pohjalta. 2 TEHTÄVÄNJAKO: Sovitaan tehtävien jaosta pienryhmän sisällä. Jokainen saa oman vastuualueensa. Kouluttaja voi muistuttaa pelisäännöistä, jotta kaikki ymmärtäisivät oman vastuunsa. Muistutetaan toisten auttamisesta, jos oma osuus on tehtynä. Etenemisen seuraaminen: Valitaan pienryhmän sisällä vastuuhenkilö. 3 AIKATAULUTUS JA DEADLINET: Milloin tapahtuma järjestetään Mainosten valmistuminen, lähettäminen ja kiinnittäminen Rahoitushakemusten lähettäminen (malli liitteenä) Esiintyjäsopimukset (malli liitteenä) Lupien hankkiminen ym. Tässä on hyvä muistaa realismi. Onko mahdollista saada kaikki tehtyä sovitussa ajassa? Aikataulun on hyvä olla riittävän väljä. Kaikki viivästykset eivät johdu ryhmäläisistä. Siihen on myös hyvä varautua (lähde: Meidän Oma Juttu). Erityisesti mainosryhmälle kannattaa painottaa deadlinen tärkeyttä: jos mainokset eivät ole sovittuna aikana seinillä, lehdissä ym., tapahtuman kävijämäärä voi jäädä toivottua pienemmäksi. Erääseen tapahtumaan oli nähty paljon vaivaa: järjestäjät olivat innokkaina hankkineet sponsoreita ja palkintoja kilpailuihin. Kaksi bändiäkin oli tullut paikalle ja takahuoneeseen oli tehty muonitukset valmiiksi. Aikuisia työntekijöitä oli lähes kymmenen ja 300 henkeä vetävä tila varattu yhteen asti yöllä. Markkinointiryhmä ei vain ollut saanut mainoksia ja tiedotteita valmiiksi eivätkä muiden ryhmien jäsenet olleet halunneet auttaa. Yksi ainoa katsoja ilmaantui paikalle. Tauko / välipalaa (20 min)

31 Riskit (30 min) TÄRKEÄÄ Tässä osiossa mietitään mikä voi mennä pieleen ja tehdään varasuunnitelmia. Riskien kartoittaminen on tärkeä osa tapahtuman tuottamista. Varautumalla ennalta riskeihin, ne pystytään välttämään. Nuoret saattavat jo hieman väsähtää ja alkaa suunnitella ratkaisuja vitseinä. Kannattaa siis suhtautua asiallisesti tähänkin vaiheeseen. Eräs nuori nainen oli hekotellen lupautunut esittämään stand up -komiikkaa, jos pääesiintyjä peruuttaa. Tapahtumapäivän aamuna pääesiintyjä olikin sairastunut ja kalpea neito nikotteli, ettei hänellä ole mitään valmisteltuna. Paikallista palopäällikköä tai lähipoliisia voi myös pyytää käymään kyseisellä koulutuskerralla kertomaan järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Lisätietoa Seuraavassa on käytännön kokemuksia ongelmista ja niiden ratkaisuja. Kouluttajana oppii itse parhaiten jokaisen koulutuksen kautta, mutta tässä ainakin pari mutkaa oikaistavaksi. IDEAN HAHMOTUS: Tapahtuman eri osat kannattaa suunnitella toisiinsa sopiviksi. Tyylien yhdistäminen saattaa aiheuttaa sen, että ihmiset eivät löydä paikalle. KOHDERYHMÄN VALINTA: Nuoret ovat haastava kohderyhmä. Usein omalle ikäluokalle tehty tapahtuma onnistuu parhaiten. Nuoret haluavat usein paikalle itsensä ikäisiä ja vanhempia. MARKKINOINTI: Kukaan ei löydä paikalle, jos tapahtumaa ei ole mainostettu, mainokset ovat väärissä paikoissa tai mainokset ovat epäselviä. Myös mainostuksen ajoittaminen on merkittävää. Mainoksessa tulisi käydä ilmi ainakin seuraava asiat: paikka, aika, esiintyjät, taustatahot (esim. nuorisoasiainkeskus), päihteettömyys sekä kenelle tapahtuma on suunnattu. Mainostaa voi myös liikaa: kotieläintilan koko perheen tapahtumassa mainontaa rajoitettiin hyvin pienelle alueelle ja silti paikalle löysi 1200 ihmistä päivän aikana. OHJELMA JA SEN OSAT: Jos ohjelmassa on esiintyjiä, väliajoille on hyvä järjestää jotain tekemistä. Bänditapahtumassa roudaamiseen kuluu aikaa ja yleisö saattaa kyllästyä. Kilpailut, ruokailu ym. ovat hyviä tapahtumia väliajoille. Ohjelmasta on hyvä olla myös melko tarkka aikataulu tapahtumapaikan seinällä. Tällöin osallistujat tietävät mitä tapahtuu, missä ja milloin. Esiintyjät saattavat myös peruuttaa tulonsa, joten varasuunnitelma on tärkeä. TEKNIIKKA: Sähköpistokkeisiin saa liittää vain tietyn määrän laitteita. Kannattaa pyytää joku selvittämään, saako pistokkeeseen laittaa 12-paikkaisen jatkojohdon. Pilkkopimeässä, 300 ihmisen karjuessa, on haastavaa selvittää, missä sulakekaappi sijaitsee. Laitteiden käyttäminen ei välttämättä ole helpoin mahdollinen tehtävä. On hyvä tietää, kenelle soittaa ja pyytää apua, jos joku laite ei toimi. JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS: Jokaiseen tilaan saa tulla paloturvallisuussyistä vain tietty määrä henkilöitä. Tästä pidetään kiinni. Ovella joku voi pitää kirjaa tulijoista. Kaikkien järjestäjien on myös hyvä tietää, missä on ensiapukaappi. Nuorten kanssa on myös hyvä puhua, mitä tehdään jos joku käyttäytyy uhkaavasti. Toinen koulutuspäivä 31

32 PÄIHTEET: Yksi esille tullut kysymys on esiintyjien päihteettömyys. Painota tapahtuman järjestäjille, että nuorten tapahtumat ovat päihteettömiä yleisön, järjestäjien ja esiintyjien osalta. Asiassa ei tehdä poikkeuksia. Joskus yli 18-vuotiaiden esiintyjien voi olla vaikea ymmärtää tätä. ESIINTYJIEN HUOLTO: Esiintyjille ja työntekijöille on kohteliasta tarjota ruokaa. Takahuoneessa voi olla noutopöytä, jossa on vaikkapa voileipiä, hedelmiä ym. On myös hyvä varautua siihen, että joukossa joku ei juo maitoa ja ainakin osa on kasvisruokavaliolla tai vegaaneja. JÄLKITYÖT: Tapahtuman jälkeen tapahtumapaikka pitää siistiä sellaiseen kuntoon, kuin se oli tultaessa, mieluummin vielä siistimpään. Etukäteen sovitaan, että KAIKKI jäävät siivoamaan, vaikka väsyttäisi miten paljon. Useammin kuin kerran osa järjestäjistä on liuennut paikalta henkilökohtaisiin syihin vedoten. Jälkitöihin kuuluu myös mahdollisen kassan laskeminen ja erityisen tärkeänä KIITOKSEN JAKAMINEN KAIKILLE TYÖNTEKIJÖILLE. Jos joku on mennyt tapahtumassa pieleen, siitä voi keskustella arvioinnissa. Illan lopetus ei ole ikävälle palautteelle oikea paikka. Tavoitteena on, että vapaaehtoisille jää hyvä mieli ja halu tehdä vastaavaa uudelleen. KOULUTUS Toinen koulutuspäivä 1 RISKIKAAVIO: Täytetään riskikaavio yksin tai pareittain. Käydään keskustellen läpi. Tukea keskusteluttamiseen löytyy Lisätietoa -osiosta. Jaetaan vastuualueita. Kuka tekee ja mitä, jos ilmenee ongelmia. 32 Päivän päätös (15 min) TÄRKEÄÄ & KOULUTUS 1 PROJEKTIMATO: Vaikka väsymys uhkaisi, kannattaa taas tehdä projektimato päivän päätteeksi. Nuoret tietävät jo, ettei siihen kulu kauaa aikaa. Toisena koulutuspäivänä projektimatoon tulee usein valtavasti asiaa. 2 KIITOKSEN JAKAMINEN: Muista kiittää ryhmäläisiä hyvin tehdystä työstä ja ahkeruudesta. Tässä vaiheessa ryhmäläiset työskentelevät tapahtuman eteen omalla ajallaan. Heillä on oma ohjaaja, jonka kanssa tapahtumaa viedään eteenpäin. Myös kouluttaja voi auttaa esimerkiksi mainosten tekemisessä.

33 Kolmas koulutuspäivä 33 Tarvittavat materiaalit Koulutuspäivän kulku Ryhmäytykseen yhden sanan paperilappuja (hedelmä, kulkuväline, ruoka, herkku, vaate ) Tavoitteet-fläppi ensimmäiseltä koulutuskerralta Itsearviointi ja koulutuksen arviointi -monisteet jokaiselle (liitteenä) Fläppitaulu Värikyniä Tilannekatsaus Työryhmätyöskentely TAUKO Tapahtuman aikana huomioitavaa, jatkosuunnitelma Arviointi Papereita suunnitteluun ja projektimatoon.

34 Tilannekatsaus ja työryhmätyöskentely (1 h 45 min) TÄRKEÄÄ Tässä vaiheessa ryhmäläiset ovat työskennelleet tapahtuman eteen omalla ajallaan. Heillä on oma ohjaaja, jonka kanssa tapahtumaa on viety eteenpäin ja myös kouluttaja on voinut auttaa esimerkiksi mainosten tekemisessä. Kouluttajalle on tärkeää saada kokonaiskuva tapahtumasta ja selkeyttää tapahtumaa myös ryhmäläisille. Kouluttajan tehtävä on olla jo melko sivussa, ryhmäläisten tukena. Kouluttajalla on kuitenkin langat käsissään niin, että hän on perillä asioista ja kokonaiskuva on selkeänä. Kouluttaja voi vielä kerrata itsekseen mahdollisia ongelmakohtia, joita voi esittää ryhmille. Kolmas koulutuspäivä 34 KOULUTUS 1 RYHMÄYTYS: Kaikki istuvat ringissä ja kertovat, millä mielellä ovat tulossa koulutukseen. Jokaiselle jaetaan paperilappu. Ryhmäläiset kertovat muille perustellen, mikä lapulla oleva asia olisi ja miksi. Esimerkiksi: Jos olisin hedelmä, olisin appelsiini, koska olen niin pirteä ja värikäs. 2 PIENRYHMÄT KERTOVAT MUILLE TILANTEENSA: Kysymyksiä, joita voit esittää: Mitä ryhmä on tehnyt edellisen kerran jälkeen? Missä se tarvitsee apua? Mistä asioista pitäisi vielä päättää? Mitä ryhmä aikoo tehdä seuraavaksi? Muut ryhmät kommentoivat ja asioista keskustellaan. 3 VAPAATA JA ITSEOHJAUTUVAA TYÖSKENTELYÄ: Hoidetaan myös sellaisia asioita, joissa tarvitaan muiden pienryhmien apua ja tukea. Tauko / välipalaa (20 min)

35 Tapahtuman aikana huomioitavaa, jatkosuunnitelma (30 min) TÄRKEÄÄ & KOULUTUS 1 TYÖNJAKO: 2 AIKUISTEN ROOLIT: Tarkasta, että kaikille tehtäville töille on tekijä. Jos vastuuhenkilöä ei ole, työ saattaa jäädä tekemättä. Muistuta, että muilta voi pyytää apua, ellei jotain asiaa saada hoidettua. Viime kädessä esteistä ilmoitetaan ohjaajalle sähköpostilla tai puhelimitse. Tämä on myös vastuun kantamista. Ohjaajalle on hyvä raportoida muutenkin tapahtuman lähestyessä. Nuoret ovat myös tapahtumassa vastuussa asioiden sujuvuudesta. Aikuiset ovat tapahtumassa taka-alalla. Tietyt vastuut ovat automaattisesti aikuisilla (esimerkiksi turvallisuutta uhkaavat tilanteet). Keskustellaan aikuisten roolista tapahtumassa. Voidaan sovitusti tehdä aikuisille työnjakoa tapahtuman aikana. Selvitetään ensiapuvälineiden ja sammuttimien säilytyspaikat sekä hätäpoistumistiet tapahtumapaikassa. 3 AIKATAULUTUS JA DEADLINET: Tehdään viimeiset suunnitelmat siitä, mitä ennen tapahtumaa tulee hoitaa omalla ajalla. Tehdään tarkka aikataulutus tapahtuman kulusta. Kolmas koulutuspäivä Arviointi (25 min) 35 TÄRKEÄÄ & KOULUTUS 1 PROJEKTIMATO: Kirjataan taas ylös, mitä kolmannella koulutuskerralla on tehty ja opittu. 1 ITSEARVIOINTI JA KOULUTUKSEN ARVIOINTI: 1. koulutuskerralla fläppitaululle kirjatut tavoitteet otetaan esille. Täytetään liitteenä oleva itsearviointi ja koulutuksen arviointi moniste. Ohjaaja kerää monisteet.

36 TAPAHTUMA JÄRJESTETÄÄN TAPAHTUMA 36

37 Neljäs koulutuspäivä (tapahtuman jälkeen) 37 Tarvittavat materiaalit Tarinaviiva -arvioinnin lomakkeet kaikille (liitteenä) Todistukset allekirjoituksineen kaikille (liitteenä) Papereita ja värikyniä projektimatoon Herkkuja, esimerkiksi hedelmiä, karamelleja, soodamehua. Koulutuspäivän kulku 1 Tapahtuman arviointi 2 Raportin kirjoittaminen 3 Todistusten jakaminen

38 Tapahtuman arviointi (1 h 30 min) TÄRKEÄÄ Neljäs koulutuspäivä (tapahtuman jälkeen) Tässä osiossa arvioidaan tapahtuman tuottamista ja tapahtuman onnistumista. JUHLIMINEN JA KIITOKSEN ANTAMINEN: Viimeisellä kerralla on tärkeää, että juhlistetaan koulutuksen päättymistä ja todistusten saamista. Kiitä nuoria heidän koulutukseen antamastaan panoksesta ja puhu hyvin onnistuneista osioista. Varaa viimeiselle kerralle myös herkkuja. ARVIOINTI: Koulutusprosessi suljetaan loppuarvioinnilla. Tavoitteena on, että jokaiselle selkiytyy, mitä on oppinut koulutuksen ja tapahtuman aikana. Osiossa arvioidaan myös oman työn osuutta ja ryhmän toimivuutta. OPITUN KIRKASTAMINEN: Tässä vaiheessa monilla on se käsitys, että tapahtuma oli koulutuksen tärkein anti. Tapahtuma onkin merkittävä, mutta tehtäväsi on eri menetelmien avulla havainnollistaa, mitä matkan varrella on opittu. Kyseessä on siis koulutus, ei ainoastaan mukavan tapahtuman tuottaminen. Tämä on usein myös helpotus niille, joiden tapahtuma ei sujunut toivomusten mukaisesti. VIRHEISTÄ OPPIMINEN: Yhtenä oppimiskokemuksena tässä osiossa on myös se, mitä olisi voitu tehdä toisin. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole käydä tätä läpi ketään syytellen. Tässä vaiheessa on oltava tarkkana. Jos ryhmässä yhtä tai muutamaa henkilöä aletaan syytellä, pysäytä tilanne ja muistuta, että yhteistoiminnallisuuden yhtenä periaatteena on toisten auttaminen. Ristiriitoja saa olla myös arviointivaiheessa, mutta niiden käsittelyn tulisi olla ratkaisukeskeistä. 38

39 KOULUTUS 1 TUNNELMOINTI JA HERKUTTELU: Tunnelmaringissä kaikki saavat vuorollaan sanoa, mitä tapahtumasta jäi mieleen. Muut kuuntelevat ja puheenvuoroja ei kommentoida. Ringin jälkeen keskustellaan yhdessä. 2 PROJEKTIMATO: Kaikille jaetaan projektimadon viimeiset A4-paperit. Kouluttaja kirjoittaa fläpille: Miten tapahtuman toteutus sujui? Miten ryhmä toimi ennen tapahtumaa? Miten ryhmä toimi tapahtuman aikana? Projektimato kiinnitetään kokonaisuudessaan seinälle aikajärjestyksessä. 3 TARINAVIIVA ARVIOINTI: Projektimadosta etsitään niitä kohtia, joita ryhmä haluaa arvioida asteikolla 1-5. Jokainen arvioi arviointilomakkeeseen, miltä itsestä tuntui. Arvioinnista ei voi kiistellä, koska kyseessä on jokaisen henkilökohtainen kokemus. Alla on esimerkkejä osioista, joita voidaan arvioida. Kouluttaja voi johdatella. Esimerkit ovat koko perheen tapahtumasta. Tutustuminen Sääntöjen tekeminen Ohjelman suunnitteluvaihe Ryhmätyöskentelyn toimivuus Oma panos Esitysten harjoittelu Kahvila Näytelmän harjoittelu Näytelmän esitys Korupaja Keskustellaan siitä, mitä olisi voinut tehdä toisin tai miksi joku meni niin hyvin. Jos ryhmässä on alle 5 jäsentä: Käydään läpi jokainen arviointilomakkeen kohta keskustellen ja perustellen; miksi antoi tämän arvosanan. Jos ryhmässä on yli 5 jäsentä: Jokainen kertoo, mikä kohta itsellä sai parhaan ja mikä heikoimman arvosanan. Perustellaan arviointeja. Jos jää aikaa, voidaan keskustella myös muista kohdista mielenkiinnon mukaan. Neljäs koulutuspäivä (tapahtuman jälkeen) 39 4 ITSEARVIOINTI JA KOULUTUKSEN ARVIOINTI: Nuoret täyttävät liitteenä olevan lomakkeen. Keskustelua. Kouluttaja kerää lomakkeet arkistoitaviksi. Tarkastellaan koulutuksen alussa asetettuja tavoitteita. Toteutuivatko ne?

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET 2013-2014 VASTUUVALMENTAJALLE! Kiitokset päätöksestä osallistua yhtenä tärkeänä osana joukkuetoimintaan. Kädessäsi on vastuuvalmentajan toimenkuva tässä seurassa.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen Otetta opintoihin -ryhmämalli 19.5.2011 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun yliopistoon olin mukana vetämässä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli Auditointikoulutus II Tampere 16. 17.11.2010 Nuorten osallistuminen auditointeihin Pks kokemukset ja vinkit 15.11.2010 P.Mäkelä 1 Taustaa Lähtökohta: Auditointi ja itsearviointi > nuorisotyön kehittäminen

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Osallisuus yhdessä vaikuttamista. Tervetuloa mukaan Pedagogiseen kahvilaan

Osallisuus yhdessä vaikuttamista. Tervetuloa mukaan Pedagogiseen kahvilaan Osallisuus yhdessä vaikuttamista Tervetuloa mukaan Pedagogiseen kahvilaan Toimintakulttuurin kehittämistä OPS2014 / 4.2 ohjaavat periaatteet Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA?

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA? MISTÄ PERHEASIOIDENSOVITTELUSSA ON KYSE? Jari Kekäle, TT, perheasioiden sovittelija ja kouluttaja, työnohjaaja, perheterapeutti VET SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA? - Mitä tekemistä palapelin kokoamisella

Lisätiedot

PÄÄ EDELLÄ -TOIMINTAMALLI

PÄÄ EDELLÄ -TOIMINTAMALLI Pää edellä on Terveys ry:n ehkäisevän päihdetyön malli, jossa nuoret ja aikuiset yhdessä perehtyvät ja vaikuttavat lähiympäristöönsä. Pää edellä -toimintamalli on syntynyt Terveys ry:n Innostu! Innosta!

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys Itsearviointi 1.lk Nimi 1. Uskallan kysyä. 2. Osaan noudattaa ohjeita. 3. Osallistun luokan yhteiseen keskusteluun. 4. Tulen toimeen luokkatovereitteni kanssa. 5. Huolehdin läksyistäni ja tavaroistani.

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

Ryhmätyöskentelyn tuotokset

Ryhmätyöskentelyn tuotokset Ryhmätyöskentelyn tuotokset PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Ryhmäkeskustelun aihe ja näkökulmat Pohdi ryhmäkeskustelun aihetta alla olevista erilaisista näkökulmista: Miten

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

Opiskelijatutoreiden välitapaaminen

Opiskelijatutoreiden välitapaaminen Opiskelijatutoreiden välitapaaminen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Keskiviikkona 10.9.2014 Iiro Korhonen, JYYn hallituksen tutorkoulutusvastaava Jenna Anttonen, JYYn hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot