- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö"

Transkriptio

1 - Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 I Nykytila ja tulevan kehityksen ennakointi 6 1. Lastensuojelulain mukainen palvelujärjestelmä Lasten ja nuoren kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut Lastensuojelun tarve kunnissa II Lastensuojelun strateginen suunta Lastensuojelun arvot ja strategiset tavoitteet Lastensuojelun arvot Lastensuojelun strateginen suunta Yhteenveto strategisesta suunnasta Keskeiset kehittämiskohteet, päätöksenteko, toteutus ja seuranta Keskeiset kehittämiskohteet Seurantasuunnitelma Toiminnan käynnistäminen Vakka-Suomen sosiaalijaoksen tehtävänä 25 Liitteet Liite 1. Toimijaverkosto Liite 2. Viiteaineisto. Lyhennelmä Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisesta ohjelmasta, Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksestä ja Vakka-Suomen Päihdestrategiasta Liite 3. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Vakka-Suomessa. Liite 4. Lastensuojeluilmoituksen malli. Liite 5. Tilastoja Vakka-Suomesta. Kuviot Kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelukokonaisuus. Taulukot Taulukko 1. Vakka-Suomen Hyvinvointitilinpäätökseen 2007 perustuva Vakka-Suomen sosiaalijaoksen arviointi asukkaiden hyvinvoinnin kehityksestä tilastojen ja kokemusten valossa. Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna Taulukko 2. Lastensuojelun asiakasstrategia. Taulukko 3. Lastensuojelun palvelustrategia. Taulukko 4. Lastensuojelun henkilöstöstrategia. Taulukko 5. Lastensuojelun talousstrategia. 2

3 Johdanto Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua sekä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. o Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. o Lastensuojelun tarve kunnassa. o Lastensuojeluun varattavat voimavarat. o Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä. o Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. o Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. o Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Yhteistyö on tärkeä Vakka-Suomen lastensuojelun arvo ja tavoite. Käytännössä yhteistyötä tehdään monella eri tavalla: o Yhteistyö lapsen, nuoren ja perheen kanssa on toiminnan lähtökohtana. o Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä kehitetään edelleen laajaa alueellista ja hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä Vakka-Suomen seutukunnassa. Vakka-Suomen Sosiaalijaos on lastensuojelun asioissa keskeinen toimija, mutta lasten ja nuorten kasvuoloja 3

4 ja palveluita käsitellään myös muissa jaoksissa. Yhteistyön muotoja ovat myös yhteinen kouluttautuminen, kehittäminen ja koordinaation järjestäminen, o Kuntien sisäinen poikkihallinnollisuus ja kunnanvaltuuston vastuu ovat lasten ja nuorten elinolojen kehittämisessä ja palveluissa ja resurssien turvaamisessa keskeisessä asemassa. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on sosiaalitoimen vastuulla, mutta myös muut hallintokunnat ovat tärkeässä roolissa koko lasten ja nuorten palveluverkon kehittämisessä. o Kuntien välinen yhteistoiminta turvaa lastensuojelulain velvoitteita niissä tilanteissa, joissa esim. lastensuojelun työntekijöitä ei ole riittävästi. o Moniammatillisessa asiakastyössä tehtävä yhteistyö eri ammattiryhmien kesken sisältää mm. suunnittelu- ja ohjelmatyötä sekä naapurikunnista saatavaa apua lastensuojelun hätätilanteissa. o Yhteistyötä tehdään mm. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Vakka- Suomen kunnat ovat mukana myös maakunnallisessa sijaishuoltopankkitoiminnassa. o Toimijaverkostossa (liite 1.) ovat kunnallisten palveluiden lisäksi mukana seurakunnat, järjestöt, poliisi ja yksityiset palvelujen tuottajat. Seurakuntien ja järjestöjen tehtävässä korostuvat hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut ja toimet. Poliisi toimii oman toimivaltansa puitteissa rajojen asettajan, ennaltaehkäisijän ja puuttujan roolissa. Yksityisten palvelutuottajien tehtävissä korostuu mm. sijaishuolto. Yksi lastensuojelun haaste Vakka-Suomessa on henkilökunnan saatavuus ja vaihtuvuus. Vakka- Suomessa löytyy kuntia, joissa ei tällä hetkellä ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää, joka voisi tehdä lastensuojelulaissa mainittuja viranomaistehtäviä. Jatkossa lastensuojelusuunnitelman toteuttamisen yhteydessä pitää kiinnittää huomiota myös ehkäisevien palveluiden koordinaation ja johtamisen haasteisiin. Ratkaisuja ollaan mahdollisesti lähdössä etsimään myös lastensuojeluun keskittyvän Remontti hankkeen avulla. Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto käsitteli lastensuojelusuunnitelman tekemistä ja päätti, että Vakka-Suomessa tehdään yhteinen lastensuojelun suunnitelma vuosille Työssä käytettiin soveltaen Balanced Score Card menetelmää. Suunnitelmaa työsti syksyn 2008 aikana ryhmä, johon kuuluivat: o Sari Rantanen, sosiaalijaosto, ryhmän pj. Laitila o Lauri Heino, sosiaalijaosto, Pyhäranta o Sirpa Ikala-Suomalainen, Vehmaa, kulttuurijaosto o Jonna Kari, terveyskeskus o Eija Kesälahti, opetustoimi, Uusikaupunki o Jaana Kulmala, seurakunta o Kimmo Laasonen, seurakunta o Terhi Melos, poliisi o Tiina Ojansuu, opetusjaosto, Laitila o Tuija Suominen, vapaa-aikajaosto, Uusikaupunki o Katja Törrönen, vapaa-aikajaosto, Pyhäranta o Jukka Vehmas, kulttuurijaosto, Laitila ), o Meeri Kojonkoski, Turun ammattikorkeakoulu, lastensuojelusuunnitelman kirjoittaja, Suunnitelman teon aikana pyrittiin saamaan mukaan kaikki lastensuojelutyötä Vakka-Suomessa tekevät henkilöt ja organisaatiot. Työryhmä käytti Balanced Score Card- menetelmää arvojen ja strategisten tavoitteiden asettamisessa. 4

5 Kevättalvella 2009 lastensuojelun suunnitelma menee vahvistettavaksi kunkin Vakka-Suomen kunnan kunnanvaltuustoon. Laitila Sari Rantanen Laitilan sosiaalijohtaja Lauri Heino Pyhärannan sosiaalisihteeri 5

6 I Nykytila ja tulevan kehityksen ennakointi 1. Lastensuojelulain mukainen palvelujärjestelmä Yhteistyö lapsen, nuoren ja hänen perheensä kanssa on lastensuojelusuunnitelman punainen lanka. Lähtökohtana on vaikuttaa lapsen ja nuoren kasvuolosuhteisiin niin että yksilöllinen hyvä elämä ja kasvu ovat mahdollisia. Jos vanhemmat, lapsen lähellä elävät, lasten kanssa työskentelevät tai lapsi tai nuori itse kokevat huolta lapsen kasvusta tai kehityksestä, tulee antaa oikea-aikaisesti sellaista tukea ja palveluita, joiden avulla lapsi, nuori ja perhe selviävät hankalista olosuhteista ja tilanteista huolimatta. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Palvelut toimivat etenevänä yksilökohtaisena prosessina ja toisaalta ne muodostavat yhdessä toimivan palveluverkoston, jonka avulla vastataan lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin. L A S T E N S U O J E L U 1. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISEMINEN Kuntien kaikissa hallintokunnissa, seurakunnassa, järjestöissä, yhteisöissä ja koko alueella tehtävä työ lasten, nuorten ja perheiden hyvän elämän edellytysten turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ongelmien ehkäisemiseksi. 2. EHKÄISEVÄ LASTEN- SUOJELU Edistää ja turvaa lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukee vanhemmuutta. Erityinen tuki sosiaalihuollossa, äitiys- ja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa, nuorisotyössä. 3. LAPSI- JA PERHE- KOHTAI- NEN LASTEN- SUOJELU Sosiaalilautakunnan vastuulla LASTEN- SUOJELU- TARPEEN SELVITYS LAPSEN KIIREEL- LINEN SIJOITUS SIJAIS- HUOLTO AVO- HUOLLON TUKI- TOIMET HUOS- TAAN- OTTO JÄLKI- HUOLTO Kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelukokonaisuus. 6

7 1. Hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen Kuntien tehtävänä on Kuntalain mukaan turvata väestölleen hyvän elämän edellytyksiä. Vakkasuomen hyvinvointipoliittinen ohjelma kuvaa tätä tehtävää, jossa työ ja toimeentulo, terveys, rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen, koulutus, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen on otettu hyvinvointia luoviksi tavoitteellisiksi kehittämiskohteiksi. (Tarkemmin liite 2. Viiteaineisto.) Myös seurakunnan, yhteisöjen ja järjestöjen keskeisenä tehtävänä on järjestää mielekästä toimintaa ja lisätä väestön hyvinvointia. 2. Ehkäisevä lastensuojelu Kunnat järjestävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta silloin kun lapsi ei vielä ole lastensuojelun asiakas. Ehkäisevä lastensuojelutyö on mm. lapsille ja nuorille järjestettävää informaatiota, neuvontaa, perhepalveluja, perhetyötä, vertaistukea, yhteisön tukea, oppilashuoltoa, tehostettua tukea päivähoidossa ja neuvolassa (liite 3.). Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tästä kerrotaan lisää kappaleessa Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Usein lastensuojelun asiakkuus alkaa (1.) lastensuojeluilmoituksella (liite 4.) ja sen jälkeen tehtävällä lastensuojelutarpeen arvioinnilla tai kiireellisellä lastensuojelutoimella. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, myös nimettömänä, mutta monilla virnaomaisilla on siihen myös salassapitosäännöksistä riippumaton velvollisuus. Lastensuojeluviranomaisen on ilmoitettava myös poliisille, mikäli on syytä epäillä rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädettyä vakavaa tekoa. Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa myös (2.) vanhempien aloitteesta tai (3.) työntekijöiden huolen perusteella. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään viivytyksettä ja siinä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana lastensuojelun työntekijä tapaa lasta ja perhettä ja lastensuojeluselvitys on saatava valmiiksi kolmen kuukauden kuluessa.(lastensuojelulaki 2007/ ) Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia lastensuojelun toimenpiteitä ja niiden on oltava lapsen edun mukaisia, huolenpidon toteuttamisen kannalta riittäviä, sopivia ja mahdollisia. Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon järjestämisestä vastaa lapsen kotikunta ja siellä vastuullinen sosiaalihuollon toimielin. Avohuollon tukitoimia voivat olla mm. toimeentulon ja asumisen turvaaminen, tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseksi, tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankkimisessa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa tai läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä, 7

8 tukihenkilötoimintaa, kuntoutumista tukevaa hoitoa ja terapiaa, perhetyötä, koko perheen sijoitusta perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoimintaa, loma- ja virkistystoimintaa tai lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena. (Lastensuojelulaki 2007/ ) Lapsen kiireellinen sijoitus tehdään jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa. Kiireellinen sijoitus lakkaa kun peruste siihen poistuu tai kun siitä tehdään uusi lastensuojelun päätös (sijoituksen lopettaminen, jatkaminen tai huostaanotto). Huostaanotto on tehtävä jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla vastaavalla käytöksellä. Alle 18 -vuotias lapsi otetaan hallinto-oikeuden päätöksellä sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon. (Lastensuojelulaki 2007/ ) Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on yhteydessä sijaishuoltoon sijoitettuun lapseen, hänen vanhempiinsa ja huoltajaansa sekä sijaishuoltopaikan edustajaan lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi. (Lastensuojelulaki 2007/417, luku 10.) Jälkihuoltoa on järjestettävä lapselle tai nuorelle jonka sijaishuolto on päättynyt. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelama. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen lakkaa viiden vuoden kuluttua sijoituksen päättymisestä. Jälkihuollossa tuetaan lasta, nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan pääsääntöisesti samoilla keinoilla kuin avohuollon tukitoimissa. (Lastensuojelulaki 2007/417, luku 12.) Yhteenveto palvelujärjestelmästä Niin lasten ja nuorten hyvinvointia edistävissä ja ongelmia ehkäisevissä toimissa ja palveluissa, kuin lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussakin painopiste on ehkäisevissä palveluissa ja tukitoimissa sekä varhaisessa ja kuitenkin oikea-aikaisessa puuttumisessa. Lisäksi korostuvat seuraavat periaatteet: Perheiden ensisijainen kasvatusvastuu. Lapsen, nuoren ja perheen osallisuuden ja kuulemisen korostaminen. Riittävä ja oikea-aikainen ohjaus, tuki ja puuttuminen. Eri tahojen sujuva yhteistyö sekä verkostomaisesti toimivat palvelukokonaisuudet ja yksilölliset asiakasprosessit. Yhteistyössä järjestettävät ja koordinoidut ehkäisevät toimet, peruspalvelut, perheiden kasvatustyön varhainen tuki ja lastensuojelupalvelut. Hyvinvoiva, riittävä ja osaava henkilöstö. Palvelujen saatavuuden ja resurssien turvaaminen. Palvelujen vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden seuraaminen. Palvelujärjestelmän tarkoituksena on tukea lasta ja nuorta sekä lapsiperheitä niin, että perhe sekä lapsi ja nuori itse ovat ensisijaisia toimijoita kaikissa tilanteissa. Hyvinvoinnin edistäminen ja 8

9 ongelmien ehkäiseminen ovat koko kunnan sekä alueen muiden toimijoiden vastuulla. Vasta kun tämä ei onnistu, tulevat mukaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun keinot. Oikea-aikainen puuttuminen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tae silloin kun on selvästi nähtävissä että lapsen tai nuoren elämässä tai käytöksessä ei kaikki ole hyvin. Puheeksi ottaminen ja vaikeammassa tapauksessa lastensuojeluilmoituksen teko (liite 4. Lastensuojeluilmoituksen malli). ovat keinoja tuoda ongelmat pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Vakka-Suomen alueella monia palveluja hoidetaan yhteistyössä. Yhdessä järjestetään ja tehdään mm. perheneuvola- ja perhetyöpalveluita, päihdepalveluita, sosiaalipäivystys (yhteistyö Merikratoksen kanssa) ja strategista suunnittelua. Palvelujen yhteisessä järjestämisessä on vielä paljon kehitettävää ja kukin kunta on viimekädessä itse vastuussa lastensuojelulain velvoitteiden toteutumisesta omalla alueellaan. 9

10 2. Lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila Suurin osa vakkasuomalaisista lapsiperheistä voi hyvin (Vakka-Suomen lapsiperhebarometri), ja kun perhe voi hyvin se edistää myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Tämä on lähtökohtana hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien ehkäisyn toimissa. Lapsille ja nuorille järjestetään turvalliset kasvuolot, jossa kasvu ja kehitys etenevät hyvään suuntaan. Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman tavoitteissa korostetaan hyvää kasvuympäristöä ja arjen sujumista. Lastensuojeluun soveltaen hyvinvointipoliittista ohjelmaa voidaan kuvata seuraavasti: Vakka-Suomi on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta ensisijaisesti itsenäiseen suoriutumiseen eri elämäntilanteissa. Vakka-Suomen seutukunta hyödyntää vetovoimatekijöitään turvaamaan kaikkien kuntalaisten oikein kohdennetut ja riittävät palvelut eri ikäkausina. Lasten ja perheiden arki Vakka-Suomessa on viihtyisää ja turvallista. Perheiden itsenäistä suoriutumista ja arkielämän sujumista edistetään vaikuttamalla lasten ja nuorten kasvuolosuhteisiin, tukemalla vanhemmuutta sekä järjestämällä osallistavia, riittäviä ja oikea-aikaisia palveluita. Vakka-Suomen alueella kouluterveyskysely ja hyvinvointibarometri tukevat näitä ajatuksia. Niiden avulla voidaan myös seurata lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteita ja riskejä. Vakkasuomalaisten nuorten kokemuksia vakkasuomalaisen nuoren elämästä koottiin vuotiaiden tyttöjen ja poikien ryhmähaastatteluilla Ihoden nuorisotalolla joulukuussa Haastattelun teemoja olivat vakkasuomalaisuus (tyytyväisyys asuinseutuun ja sen tarjoamiin vapaaajanviettomahdollisuuksiin ja kouluun), osallisuus ja tuki (voiko vaikuttaa nuoria koskeviin päätöksiin, saavatko nuoret tukea ongelmiinsa) ja tiedonsaanti (saavatko nuoret tietoa siitä, mitä kautta tieto tulisi parhaiten perille). Nuoret mielsivät Vakka-Suomen hyväksi ja rauhalliseksi asuinpaikaksi. Rauhallisuus ja mielekäs vapaa-aika koettiin positiivisena ja harrastuksia oli riittävästä, jos oli valmis käymään myös toisella paikkakunnalla. Urheilu, nuorisotalo, jalkapallo, jääkiekko, motocross, VPK -toiminta ja nyrkkeily olivat mieluisia. Rahan vähyyden koettiin rajoittavan joidenkin lajien harrastamista, mutta mielekästä vapaa-ajan toimintaa oli kuitenkin riittävästi. Nuoret kokivat voivansa vaikuttaa kotona tehtäviin päätöksiin ja usein myös päätöksiin vapaa-ajan harrasteistaan. Kaverit ovat tärkeitä ja tytöt kokivat saavansa heiltä tarvittavaa tukea. Myös lähisukulaisilta kuten sisaruksilta, vanhemmilta ja isovanhemmilta sai tarvittaessa tukea. Nuoret kokivat saavansa pienellä paikkakunnalla väkisinkin tietoa jos jotakin tapahtuu. Sana kulkee parhaiten kavereiden keskuudessa suusta suuhun ja jos nuoret kaipasivat joistakin tapahtumista, harrasteista tai aiheista enemmän tietoa, he etsivät sitä internetistä tai ilmoitustauluilta. Vakka-Suomen lasten ja nuorten parissa työtä tekevät henkilöt kokevat, että vakkasuomalaisille lapsille ja nuorille on onnistuttu järjestämään turvallinen ja virikkeinen kasvuympäristö, jossa on kattavat monipuoliset harrastemahdollisuudet. Kulttuuri-, nuoriso- ja 10

11 liikuntapalveluiden järjestäjät toimivat yhteistyössä alueen lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Muita aktiivisia toimijoita ovat mm. seurakunnat ja järjestöt. Kouluilla on myös tärkeä merkitys lasten ja nuorten arkipäivien sujumisessa. Harrastemahdollisuuksia ovat mm. tyttö- ja poikakerhot, iltapäiväkerhot, perhekerhot, nuorten leirit, ja illat, partio sekä päivähoidon ja koulun kautta tuleva harrastustoiminta. Suurella osalla lapsista on myös rahaa käytössä. Aktiivisilla lapsilla ja nuorilla on paljon mahdollisuuksia, mutta asian kääntöpuolena on että passiivisuus ja harrastamattomuus tuntuvat myös kasaantuvan tietyille lapsille ja nuorille. Tätä pyritään ehkäisemään korostamalla lapsen ja nuoren osallisuuden, kuulemisen ja päätöksentekoon osallistumisen tärkeyttä. Toisena ongelmana harrastamismahdollisuuksissa ja virikkeisyydessä ovat paikoin pitkät välimatkat. Nuoren pariin jalkautuminen ja etsivä nuorisotyö ovat keinoja löytää juuri niitä nuoria jotka tarvitsevat tukea. Vanhemmuuden ongelmat, yhdessä vietetyn ajan ja yhteisöllisyyden merkitys sekä päihteet nousivat selvästi esille yhteistyöryhmän kommenteissa. Vanhemmuuden ongelmat johtavat usein lastensuojelun tarpeeseen. Jos perheet ja vanhemmat voivat huonosti se heijastuu myös lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ongelmia ovat mm. vanhempien väsymys, keskinäiset ristiriidat, kypsymättömyys ja elämäntapa. Perheen rikkonaisuus ei tue tasapainoista kehitystä. Osalla vanhemmista on vaikeuksia tukea lasta tai asettaa rajoja ja päihteet kuuluvat kiinteästi joidenkin vanhempien vapaa-aikaan. Ongelmat kasautuvat helposti tietyille perheille ja yksilöille. Ongelmana voi olla myös yhteisöllisyyden heikkous, yksinäisyys ja aikuisuuden puute lasten ja nuorten elämässä. Netistä voi tulla liian keskeinen tai velttoon elämäntapaan houkutteleva vapaaajanviettotapa, jos lapsen ja nuoren elämästä puuttuvat oikeat läsnä olevat kaverit ja perheen yhteistä virikkeinen vapaa-aika. Koulukiusaaminen on ongelma johon on puututtava. Ryhmään kuuluminen on lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen kannalta tärkeää, ja ne jotka eivät jostain syystä löydä vertaisryhmää, voivat syrjäytyvät nopeasti ja valitettavan syvälle. Nuorten päihdemyönteisyys, liiallinen alkoholin käyttö ja huumekokeilut tulevat esille keskeisenä nuorten kanssa työskentelevien huolena. Myös huomattavan paljon rikoksista kuten näpistykset ja rattijuopumus liittyy päihteiden käyttöön. Päihteet ovat jollakin tavalla mukana lähes kaikissa lastensuojelun asiakkuuksissa. (Liite 2.) Lapsiin, etenkin tyttöihin kohdistuva hyväksikäyttö ja siihen liittyvä alaikäisten tyttöjen harrastama seksin myynti on räikeä ongelma. Siihen tulee puuttua tekemällä lastensuojeluilmoitus aina kun sitä havaitaan. Yhteiskunnan kilpailu, lasten liian aikainen aikuistuminen, näköalattomuus ja kovat arvot ovat muutenkin osa arkea johon nuoret törmäävät. Riittävän ajoissa tapahtuva syrjäytymisvaaran tunnistaminen sekä syrjäytymisvaarassa olevan lapsen ja nuoren tavoittaminen on tärkeää. Varhainen ja oikea-aikainen puuttuminen on siksi oltava kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien lähtökohtana. Tähän tarvitaan resursseja ja yhteistyöosaamista. Monen lasten ja nuorten kanssa peruspalveluissa työtä tekevän kokemuksena on että nuoret hakevat herkästi apua, etenkin tytöt ja siihen pitäisi osata myös vastata. Toisaalta 11

12 avun tarve, varsinkin psyykkiset ongelmat, voivat joskus jäädä tunnistamatta ja aina ei tavoiteta niitä jotka tarvitsevat apua, jos lapsi, nuori tai perhe ei itse ole aktiivinen. Usein ne jotka tarvitsevat apua eniten eivät sitä välttämättä hae ja siksi kodilla, päivähoidolle, kouluterveydenhuollolla ja etsivällä nuorisotyöllä on tärkeä tehtävä ongelmatilanteiden tunnistamisessa. Nuoren elämän keskeisinä kehitystehtävinä ovat itsenäistyminen, ammatin saaminen ja työelämään siirtyminen. Jos tämä ei onnistu, vaan nuori keskeyttää opintonsa, jää kotiin eikä pääse työmarkkinoille, tarvitaan tähän yhteistyössä annettavaa tukea. MYÖNTEISIÄ MUUTOKSIA Myönteistä kehitystä on Vakka-Suomen asukkaiden koulutustason parantuminen ja laitoshoitopäivien vähenemisen esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiaiden hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa ovat vähentyneet v ( ). Seutukunnassa on panostettu ennaltaehkäiseviin avopalveluihin. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä on kääntynyt selvään nousuun. Muutoksen syitä analysoitiin monipuolisesti. Nämä palvelut ovat muuttuneet raskaspainotteisemmiksi, sillä erikoissairaanhoito on siirtänyt osan asiakkaistaan avohuollon palvelujen piiriin. Toisaalta jaostossa pohdittiin, että taustalla saattaa olla kuntien strategiset valinnat keskittyä ennalta ehkäisevämpään näkökulmaan. Siten tämä muutos koettiin kaiken kaikkiaan myönteisenä. Koulutustason parantuminen näkyy sekä keski- että korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuden kasvuna. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset ovat pääosin vähentyneet koko väestön osalta, samoin alle 18-vuotiaiden tekemät varkausrikokset. KIELTEISIÄ MUUTOKSIA Haasteita ovat (1.) nuorten ns. väliinputoajien joukko, joilla on useita kasautuvia ja monimutkaisia ongelmia, jotka voivat käynnistää syrjäytymiskehityksen, (2.) päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja (3.) yleinen talouden laskusuhdanne, joka vaikuttaa negatiivisesti seutukunnan kehitykseen ja sitä kautta asukkaiden hyvinvointitilanteeseen. Nuorten väliin putoajien tilanne. Huoli näkyy esim. ehkäisyneuvolakäynneillä. Nuorilla tytöillä on epäsosiaalista käytöstä (esim. välinpitämättömyyttä itsestä) ja päihteiden riskikäyttöä. Nuorilla pojilla on päihteiden riskikäyttöä. Mielenterveyspalvelujen käyntimäärät ovat lisääntyneet avopalveluissa ( ). Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy työttömyyden kasvuna. Työttömyysaste on noussut Vakka-Suomessa v (6,9 % 7,3 %). Nuorisotyöttömiä oli 2008 seutukunnassa 116 henkilöä ja 2007 luku oli 94. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vielä toistaiseksi laskussa. Huoltosuhteen nousu on maakunnan ja koko Suomen lukuja korkeampi. Huolen vyöhykkeet -mittarin tuloksen. Vuoden 2008 kevään tilanteessa päivähoidon piirissä olevat 0 6- vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Asiantuntija-arvioiden mukaan n. 69 % päivähoidon piirissä olevaista lapsista, N=753, ei ole huolta. Toisaalta päivähoidon asiantuntijat ovat arvioineet, että 30 % lapsilla (N=327) on joko pieni huoli tai he ovat ns. huolen harmaalla vyöhykkeellä. Taulukko 1. Vakka-Suomen Hyvinvointitilinpäätökseen 2007 perustuva Vakka-Suomen sosiaalijaoksen 1) arviointi asukkaiden hyvinvoinnin kehityksestä tilastojen ja kokemusten valossa. 1) Vakka-Suomen sosiaalijaokseen kuuluvat Vakka-Suomen kaikkien kuntien sosiaalijohtajat. 12

13 3. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut Keskeistä hyvinvoinnin edistämisessä, kasvun ja kehityksen turvaamisessa sekä vanhemmuuden tukemisessa on hyvän elämän edellytysten turvaaminen ja ongelmien ehkäiseminen, joka tehdään yhteistyössä eri toimijatahojen kesken. Erityistä tukea voidaan antaa mm. sosiaalihuollossa, äitiysja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä tehdään ja nuorten asioita hoidetaan usein poikkihallinnollisena ja moniammatillisena toimintana ja yhteistyö on silloin tärkeää. Yhteistyötä tehdään käytännössä erityisesti koulujen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, kulttuuri-toimen, seurakunnan sekä nuorisoja raittiusjärjestöjä ja urheiluseurojen kanssa. Kaikkien lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien pitää tunnistaa lapsen ja nuoren hyvän kasvun ja kehityksen tekijät ja siihen liittyvät ongelmat sekä osata puuttua niihin oikealla tavalla. Toiminnan ja yhteistyön tavoitteita ja toteutumista kuvataan mm. Vakka-Suomen Hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa sekä Hyvinvointitilinpäätöksessä. Lisäksi eri tahot tekevät alueellisia ja kunnallisia suunnitelmia ja hankkeita, jotka ohjaavat osaltaan myös yhteistä työtä (mm. Lapsipoliittiset ohjelmat, terveydenhuollon, vapaa-aikapalvelujen ja koulutoimen kuntakohtaiset ja alueelliset strategiat). Näitä dokumentteja sekä kuntien ja terveyskeskusten wwwsivuja ja kommentointia on käytetty lähteinä suunnitelmaa työstettäessä. Päivähoito ja esiopetus koskettavat hyvin suurta osaa lapsista ja lapsiperheistä ja siksi se on myös oleellinen välinen lasten ja perheiden tukemisessa. Päivähoitoa järjestetään perhepäivähoidossa, päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoitona. Onnistunut päivähoito on kokonaisvaltaista varhaiskasvatusta joka sisältä pedagogisen tehtävän, mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun sekä tukee heitä kotien kasvatustehtävässä. Päivähoidolla on myös ehkäisevä tehtävä lastensuojelutyössä. Päivähoidossa toteutuvat lapsen hoidolliset, kasvatukselliset ja esiopetukselliset näkökulmat. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset saa tarvitsemaansa tukea mm. integroiduissa pienryhmissä ja erityislastentarhanopettajan palveluista. Päivähoidossa tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma sekä yksilölliset suunnitelmat lasten tavoitteellisen kasvun ja kehittymisen tueksi. Koulu on kaikkien lasten ja nuorten toimintaympäristö ja opiskelupaikka. Koululla on opetus- ja kasvatustehtävä ja koulu antaa nuorelle tarpeellisia tietoja ja taitoja elämää varten. Perusopetuksesta saa päättötodistuksen ja sen myötä jatko-opintokelpoisuuden. Koulussa toimitaan ryhmässä, harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja kartutetaan voimavaroja ja mahdollisuuksiaan turvallisessa ja tukevassa ympäristössä. Koulu tukee siis omalta osaltaan nuorten kasvua yhteiskunnan jäseniksi. Työtä tehdään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Koulu tekee yhteistyötä huoltajien ja vanhempien kanssa sekä tarvittaessa verkostotyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Jos lapsi tai nuori ei jostain syystä mene kouluun tai pääse jatko-opintoihin, se tarkoittaa riskiä, joka pitää tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Siinä koulun toiminta ja vastuu on tärkeää. Jos lapsi tai nuori ei käy koulua, se ei vielä sinänsä ole huostaanoton peruste. 13

14 Koululaisille on taattava opetuksen lisäksi turvallinen oppimisympäristö ja oppilashuollon palvelut (esim. kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa mainittu kasvatuksen tukeminen). Koulu tarjoaa oppilaille yleistä, erityistä tai tehostettua tukea ja tätä koskeva lakiuudistus tulee voimaan Yleinen tuki koskee mm. tukiopetusta, kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista sekä kriisiapua. Erityinen tuki on erityisoppilaita koskevaa tukea, josta tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Tehostetussa tuessa otetaan käyttöön astetta pidemmälle viedyt toimet, kuten yksilökohtaiset pedagogiset suunnitelmat tai mahdolliset koululykkäykset. Vakka-Suomessa on kuvattu yhdessä oppilashuollon arvot ja strategia ja täällä on meneillään alueellisia kehittämishankkeita, joissa haetaan yhteisiä toimintaohjeita alueen oppilashuoltotyöhön. Koulut ovat voimavarojensa puitteissa mukana myös muissa kunnan ja seutukunnan lapsiin ja nuoriin liittyvissä hankkeissa. Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sekä sosiaalityö voivat auttaa lasta ja perhettä haastavien elämäntilanteiden yli. Lapsiperheille suunnatun kotipalvelun merkitys on nostettu uudelleen esille valtakunnallisissa tavoitteissa (esim. STM Hyvinvointi 2015 ohjelma.). Oikea-aikainen kotipalvelu ja perhetyö ovat keinoja auttaa perhettä konkreettisissa arjen asioissa riittävän ajoissa. Lapsiperheille suunnattujen palvelujen, niin myös lastensuojelun ja sosiaalityön kehittäminen, on tiiviisti yhteydessä kansalliseen ohjaukseen (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ( ). Ohjauksessa korostetaan mm. lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuksien kehittämistä ja yhteen nivomista yli sektorirajojen. Vakka-Suomessa kehittämistyötä on tehty mm. hankkeiden avulla. Esimerkkejä tästä ovat: o Verkostoyhteistyön, koulutusyhteistyön, tilastoinnin ja lapsiperheiden kuulemisen kehittäminen (Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalipalvelujen kehittämishanke VASOKE ) o Lastensuojeluosaamisen kehittäminen ja apu pienille kunnille. Julkaisu Arjen tuella ja työvälineillä laatua lastensuojeluun. Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais- Suomen kunnissa -hanke Ritva Alkio. Julkaisuja 2/2008 löytyy osoitteestawww.vasso.fi / julkaisut ja raportit. o VAKASSO 2005 o Erityissosiaalityöntekijöiden ja poliisin yhteistyön kehittäminen (ESSO) o Menetelmällisen ammatillisen osaamisen kehittäminen (esim. MLL:n vauvaperhehanke ja VARVAS hanke). Vakka-Suomen kunnat osallistuvat myös Remontti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnan kunnissa hankkeeseen, jonka lähtökohtana on lapsilähtöinen verkostoyhteistyön malli. Siinä tavoitellaan palvelurakenteen uudistamista ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseksi, työkäytäntöjen ja menetelmien kehittämistä sekä hyvinvointitiedon keräämistä ja yhteisten mittareiden käyttöönottoa. Äitiys- ja lastenneuvola sekä muu terveydenhuolto ovat tiiviisti mukana lapsiperheen elämässä. Äitiysneuvolassa tuetaan äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvointia sekä vanhemmuuteen valmistautumista säännöllisin terveystarkastuksin ja perhevalmennuksen keinoin. Sekä terveydenhoitajien että lääkärin vastaanotolla voi keskustella kaikista 14

15 raskauteen liittyvistä asioista, myös masennuksesta, perhe- ja parisuhdeongelmista, päihteistä, peloista sekä mukavista asioista. Lastenneuvolassa tuetaan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään. Tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys ennaltaehkäisemällä sairauksia terveysneuvonnan ja rokotuksien keinoin sekä havaitsemalla poikkeavuudet terveydentilassa ja kehityksessä riittävän ajoissa. Jos lapsi tarvitsee erityistä tukea, hänet ohjataan kyseisten palvelujen piiriin (esim. fysioterapia, toimintaterapia, psykologipalvelut), hänelle tehdään kuntoutussuunnitelma ja annetaan suunnitelman mukaista palvelua. Lastenneuvolassa ohjataan perhettä yksilöllisesti erilaisissa kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä tilanteissa. Lapsen sairastuessa tai perhekriisin kohdatessa voi ottaa yhteyttä omaan terveydenhoitajaan ja keskustella luottamuksellisesti kaikista perheeseen liittyvistä asioista. Neuvolan tulee myös huomata riittävän ajoissa poikkeamat lapsen, nuoren ja perheen elämässä. Koko perheen ja vanhempien hyvinvointi erityisesti voimavaroja vaativissa tilanteissa on neuvolan perustehtäviä. Kouluterveydenhuolto työskentelee kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämiseksi sekä terveen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi yhteistyössä oppilaiden, opettajien, oppilashuollon, vanhempien ja muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuolto antaa apua erityistukea tarvitsevien koululaisten tunnistamiseen, mielenterveysongelmien ja kiusaamisen havaitsemiseen ja hoitamiseen sekä painonhallintaan. Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu nuorisotyöstä. Nuorisotyön eri menetelmin tuotetaan palveluja, jotka edesauttavat nuorten elämänhallintaa ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuorisotyö tukee kotien ja vanhempien kasvatustehtävää; rohkaisee vanhemmuutta ja luo mahdollisuuksia vanhempien ja lasten rakentavaan yhdessäoloon ja hyvään elämään. Perusnuorisotyön tavoitteena on vaikuttaa vahvasti nuorten elämänhallintaan siten, että jokainen nuori löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. Elämänhallinnan tukeminen on myös ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Perusnuorisotyöhön tarvitaan riittävästi nuorisotiloja ja motivoituneita, tukevia, koordinoivia ja huolehtivia nuorisotyöntekijöitä. Nuorten on saava myös tietoa päätöksenteosta, vaikuttamisen tavoista, meneillään olevista projekteista, harrasteista ja tapahtumista ja heillä pitää olla vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorten osallistuminen yhteisönsä päätöksiin on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteista. Kunnallisdemokratia, nuorisodemokratia ja kouludemokratia toimivat hyvinä lähidemokratian oppimismuotoina. Erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta toimivat yhteistyössä koulujen, kotien, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin sekä seurakunnan kanssa. Erityisnuorisotyön kohdejoukko on usein saavutettavissa koulujen kautta ja tavoitteena on löytää jokaiselle nuorelle oma juttunsa esimerkiksi nuoriso-, liikunta- tai kulttuuripalvelujen kautta, nuorten osallisuushankkeista tai työpajatoiminnan avulla. Liikuntatoimi tuottaa liikuntapalveluja myös terveysliikuntapalveluja rakentamalla uimahalleja ja muita liikuntapaikkoja, vaikuttamalla ulkoilu- ja virkistyspalvelujen ja 15

16 kevyen liikenteen väylien syntymiseen ja järjestämällä ohjattua liikuntaa sekä tekemällä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa terveysliikunnan edistämiseksi sekä arki- ja lähiliikuntamahdollisuuksien luomiseksi. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnalle edistämällä liikunta-alan paikallista ja alueellista yhteistyötä, tukemalla liikunnan kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä tarvittaessa itse järjestämällä liikuntatoimintaa ottaen huomioon myös liikunnan erityisryhmien tarpeet. Osa vapaa-aikapalveluista tuotetaan seutuyhteistyönä. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden leiritoimintaa järjestetään kuntakohtaisesti ja leirejä organisoidaan seutukunnallisessa yhteistyössä (Vakka-Suomen Suurleiri, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten liikuntaleiri). Kulttuuritoimi vahvistaa myös lasten ja nuorten identiteettiä. Se luo myös edellytyksiä kulttuuriharrastuksiin järjestämällä mahdollisimman monipuolisia ja vaihtoehtoisia kulttuuripalveluja ja mahdollisuuksia niiden käyttämiseen. Seurakuntien tarjoama lapsi-, nuoriso- ja perhetyö tarjoaa osalle nuorista yhteisöllisyyttä ja mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Seurakuntien diakoniatyöllä on myös oma tehtävänsä lapsiperheiden köyhyyden poistamisessa. Poliisin huomioi lapset ja nuoret työssään esimerkiksi kotikäyntien yhteydessä ja koulupoliisitoiminnassa. Poliisin näkyminen ja jalkautuminen nuorten joukkoon luo turvallisuutta ja opettaa lapsille ja nuorille käyttäytymisen ja laillisuuden rajoja. Poliisin ja lastensuojelun yhteistyö liittyy myös alaikäisistä rikoksentekijöistä tehtäviin ilmoituksiin lastensuojelulle. Järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamat palvelut tukevat omalta osaltaan lasten, nuorten ja perheiden arjen sujumista. Yhteenveto lasten ja nuorten ongelmia ehkäisevistä toimista Hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut ovat Vakka-Suomessa pääsääntöisesti kunnossa, mutta palvelujen järjestämisessä ja toimivuudessa on kuntakohtaisia eroja (Liite 3). Jatkossa ehkäisevien palveluiden koordinointi ja vastuiden selkeyttäminen koko Vakka- Suomen alueella on tärkeä edistysaskel ehkäisevien palveluiden kohdalla. Joissakin kunnissa ei ole tarjolla riittävästi kouluterveydenhuoltoa, kuraattoripalveluita tai terapeuttisia palveluita. Vastaavasti voidaan kertoa esimerkkejä myös siitä että päivähoito ja neuvolapalvelut toimivat joka kunnassa hyvin ja puuttuvia palveluita on paikoin saatu kehitettyä ja lisättyä. Lapsiperheiden perhetyön ja kotipalveluiden saatavuutta pitää parantaa. Kotikäyntejä pitää lisätä, jotta perheiden todellinen tilanne saadaan selvitettyä. Henkilöstön saatavuus on paikoin ongelma, joka vaikuttaa mm. perheneuvolan haavoittuvuuteen, psykologityön vähyyteen ja sosiaalityön saatavuuteen. Palvelujen saatavuutta voi vaikeuttaa tarjonnan keskittyminen ja syrjäkyliltä tulevien pitkät välimatkat. Tavoitteena on turvata toimiva palveluverkko kaikille vakkasuomalaisille. 16

17 4. Lastensuojelun tarve kunnissa Keväällä 2008 on mitattu päivähoidon henkilökunnan kokemaa huolta päivähoidossa olevien lasten tilanteesta koko Vakka-Suomessa. Päivähoidon piirissä olevat 0 6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Päivähoidon piirissä olevaista lapsista n. 69% kohdalla (N=753) ei koettu huolta. Toisaalta päivähoidon asiantuntijat arvioivat, että 30 % lapsen kohdalla (N=327) on joko pieni huoli tai he ovat ns. huolen harmaalla vyöhykkeellä. Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden käyttö eri kunnissa tilastoidaan tarkasti. Se ei kuitenkaan kerro suoraan palvelujen tarpeesta, vaan pikemminkin palvelujen tarjonnasta ja sitä myötäilevästä käytöstä. Ongelmana onkin joissakin kunnissa kasvatus- ja perheneuvolan puuttuminen ja neuvolan perhetyön / muun perhetyön puuttuminen. Kunnat eroavat todella paljon alle18 vuotiaiden kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrissä. Kun Uudessakaupungissa ja Laitilassa oli 2007 yli 90 asiakasta / 1000 asukasta, niin Pyhärannassa heitä oli 0 / 1000 asukasta. Keskimäärin kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18 vuotiaita asiakkaita Vakka-Suomessa oli noin 77 asiakasta / 1000 asukasta, Varsinais-Suomessa 69 / 1000 asukasta ja koko Suomessa 68 / 1000 asukasta. Lastensuojelun avohuollossa olleita vuotiaita lapsia oli vuoden aikana 5,5 % Vakka-Suomen vastaavan ikäisestä väestöstä. Kunnista Uudessakaupungissa luku oli suurin (7,4%) ja Vehmaalla pienin (3%). Myös tämä luku kertoo sekä avohuollon palvelujen käytöstä että palvelujen tarjonnasta eri kunnissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia 2007 oli suhteellisesti eniten Vehmaalla ja lukumääräisesti eniten Uudessakaupungissa. Ei yhtään sijoitettua oli Kustavissa ja alle 5 sijoitettua oli Pyhärannassa ja Taivassalossa. Yhteensä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Vakka-Suomessa lasta. Tarkempia tilastotietoja löytyy liitteestä (liite 5.). Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö perhetyö: lapset (/ perheet) 3 51 (/17) 9/5 4 82/37 10/6 lapsiperheiden toimeentulotuki Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) / /159 26/18 sijaishuolto jälkihuolto ensi- ja turvakoti Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna

18 II Lastensuojelun strateginen suunta 5. Lastensuojelun arvot ja strategiset tavoitteet 5.1. Lastensuojelun arvot Lastensuojelusuunnitelman tekeminen lähti liikkeelle nykytilan kuvaamisesta, jota on tehty työn alkuosassa sekä arvojen pohdinnasta. Vakka-Suomen lastensuojelutyön arvoja ovat: Osallisuus: Lapsen ja nuoren osallisuus. Perheen osallisuus ja ensisijainen kasvatusvastuu. Yksilön kunnioittaminen: Kuuleminen, aito välittäminen, lapsilähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja oppilaslähtöisyys. Terve elämäntapa ja elämän sisältö, harrastusmahdollisuudet ja harrastaminen, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä elämän säilyminen. Kasvatuksen sääntöjen ja rajojen esillä pitäminen ja toteuttaminen. Tieto (ymmärrys) siitä miten kasvatamme. Oikeudenmukaisuus: Yhdenvertaisuus vakkasuomalaisena ja palvelujen käyttäjänä, tasa-arvoisten ja oikeudenmukaisten periaatteiden noudattaminen, mahdollisuuksien tasa-arvo kasvuolojen ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa sekä ja positiivinen diskriminaatio syrjäytymisvaaran uhatessa ja lastensuojelupalveluja resursoitaessa ja käytettäessä. Turvallisuus: Oikeudenmukaiseksi koettu yhteiskunta tuottaa turvallisuutta kasvuolosuhteisiin ja asenteisiin. Oikea-aikaisuus: Ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja palvelujen oikea-aikaisuus. Tulevaisuuteen suuntautuminen ja muutosvalmius. Vastuullisuus, systemaattisuus, suunnitelmallisuus, luotettavuus ja luottamus. Osaaminen: Olemassa olevan hyvän ammatillinen vahvistaminen. Osaaminen ja jatkuva koulutus. Ammatillinen osaaminen sisältää yhteistyöosaamisen (yksittäiset työntekijät, organisaatiot, moniammatillisuus). Yhteistyö: Lähtökohtana on lapsen, nuoren ja perheen ensisijainen toiminta (subjektius) ja osallisuus (yksilöllisyys, yhteisöllisyys, kunnioitus, joustavuus ja yhteisvastuu). Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä tarvitaan ja kehitetään laajaa alueellista ja hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä: o Kunnan sisäinen poikkihallinnollisuus, o julkisen, yksityisen ja järjestötoiminnan yhteistyö ja o seutukuntaa koskeva ja alueellinen yhteistyö. 18

19 5.2. Lastensuojelun strateginen suunta Lastensuojelun suunnitelman ytimen muodostaa strateginen kartta, jossa kuvataan asiakkuuden, palveluiden henkilöstön ja talouden näkökulmista arvoja, tavoitteita, kriittisiä menestystekijöitä sekä mittareita ja resursseja. Työssä siis käytettiin soveltaen Balanced Score Card menetelmää. ASIAKKUUDET Strateginen päämäärä: Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Vanhemmuuden vahvistaminen. Lasten ja nuorten terveellisen ja vastuullisen elämäntavan edistäminen. Lasten, nuoren ja perheiden ongelmiin puututaan oikeaaikaisesti. Vanhemmuuden tukeminen painottuu ehkäiseviin palveluihin. Turvallisten ja ohjattujen vapaaajanviettomahdollisuuksien turvaaminen eri ikäisille lapsille, nuorille ja perheille. Välitön puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön siellä missä se havaitaan. Kodin, vapa-ajan, koulun ja päivähoidon yhteinen kasvatusvastuu ja kasvatustavoitteet. Otetaan käyttöön verkostot, suku, naapurit ja ystävät yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Kehitetään vakkasuomalaisessa yhteistyössä toimintatapoja, joilla tunnistetaan lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen riskit ja voidaan ehkäistä niitä. Lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuus katkaistaan. Aito välittäminen lapsesta ja nuoresta. Rohkea ongelmakäytökseen puuttuminen siellä missä se havaitaan, etenkin palveluiden rajapinnoilla. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tarvittaessa. Lastensuojelupalveluiden oikeaaikainen kohdentaminen, myös oikeaaikainen huostaanotto. Varhaisen puuttumisen palvelut ovat käytettävissä ja ne on oikein resursoitu. Harrastustoiminnan määrä ja laatu. Kirjataan hyvän elämän kasvatustavoitteet ja päihteiden käyttöön puuttumisen säännöt kouluikäisille ja nuorille. Yhteisöllisyyden kokemusta mitataan kysymällä sitä lapsilta ja nuorilta. Toimintatapa kuvataan vuoden 2010 loppuun mennessä. Sen resursointi tarkennetaan vuoden 2011 alkuun mennessä. Lastensuojeluilmoitusten määrä. Oikea-aikaisuuden arviointi. 19

20 Lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta parannetaan. Riskiäitien seulonta neuvolassa ja seurantamittareiden käyttäminen. Tehdään vakkasuomalainen malli koulunsa keskeyttäneiden ohjaamiseen Kehitetään vakkasuomessa etsivää nuorisotyötä Vertaistuen ja yhteisöllistä tukea antavien verkostojen toiminta turvataan. Turvataan suositusten mukaiset peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö). Nuorisofoorumin käyttöönotto. Tiedottamisen parantaminen. Osallisuuden vahvistaminen Lasta tavataan henkilökohtaisesti kun hänen asioitaan päätetään Käytetään masennusseulaa ja päihde-äitien seulontaa tarpeen mukaan. Koulunsa keskeyttäneiden tukemisen ja etsivän nuorisotyön malli on valmis vuoden 2010 loppuun. mennessä. Ehkäisevän työn ja vertaistuen koordinointi on käynnistynyt. Taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit. Vakka-Suomen nuorisofoorumi alkaa Verkkopalvelu aloitetaan 2009 Lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Osallistumisaktiivisuus. Taulukko 3. Lastensuojelun asiakasstrategia. PALVELUT Strateginen päämäärä: Palvelut järjestetään yhteistyössä Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Turvataan peruspalvelut: a) Peruspalvelut ovat laadukkaita ja asiakasprosessit toimivat sujuvasti. Kuvataan lastensuojelun asiakasprosessit, tavoitteet ja suunnitelmapohjat. Kuvataan neuvolan, oppilashuollon ja nuorisotyön asiakasprosessit verkostomaisena kokonaisuutena lastensuojeluprosessien kanssa. Tehdään kuntakohtainen realistinen palvelutarpeen ja palvelun saatavuuden arviointi. a) Onko kuvattu vuoteen 2011 mennessä? Tehdään palveluiden arviointi 2011 mennessä. Tehdään asiakaskohtainen vaikuttavuuden arviointi joka toinen vuosi. 20

21 b) Peruspalvelujen resurssit ovat riittäviä. c) Peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Lastensuojelun vaikuttavuutta arvioidaan vähintään joka toinen vuosi vuodessa. Turvataan resurssit. Kuntakohtaista yhteistyötä tehostetaan. Vakkasuomalainen verkostomainen palvelumalli on kuvattu ja sitä koordinoidaan. b) Lastensuojeluun käytetyt resurssit tilastoidaan. c) Peruspalvelujen käyttäjien arvio. Lastensuojelun erityispalveluiden turvaaminen Seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö. Ostopalvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Sovitaan vastuista. Tilastoidaan käyttö. Taulukko 4. Lastensuojelun palvelustrategia. HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä: Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Henkilöstön mitoitus on riittävä. Henkilöstön tehtävärakenne vastaa palvelutarpeeseen Vältetään määräaikaisia työsuhteita. Tunnistetaan ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaamisen alueet. Oikea rekrytointi ja hyvä johtaminen. Kehitetään tarkoituksenmukaista lastensuojelun työnjakoa ja hyödynnetään ammattiryhmien erityisosaamista. Kehitetään lasten ja nuorten ohjauksen käytäntöjä. Vakinaistetaan työsuhteita. Otetaan käyttöön osaamisen johtamisen malli ja määritellään ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaaminen. Henkilöstön osaaminen vastaa ydinosaamista ja osaamisen vajeet on tunnistettu. Kehitetään erityisesti nuorten yksilökohtaisen tukemisen ja aktivoinnin menetelmiä ja palveluohjauksen seudullista mallia. Rekrytointimalli on kuvattu Riittävä henkilöstömäärä on arvioitu. Sovitaan vastuista STM:n tehtävärakennesuosituksen mukaisesti. Määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä. Ydinosaamisen alueet on määritelty. Osaamisvajeet on tunnistettu. Koulutussuunnitelma on tehty ja siihen on varattu riittävät resurssit. Kehittämiskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. 21

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013. Toteutumaraportti 2009 2013/18.6.14

VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013. Toteutumaraportti 2009 2013/18.6.14 Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013 Toteutumaraportti 2009 2013/18.6.14 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOTEUTUMINEN 2.1.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2014-2018. Toteutumaraportti 2014

Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2014-2018. Toteutumaraportti 2014 Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2014-2018 Toteutumaraportti 2014 Uudenkaupungin sosiaalilautakunta 20.8.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

- Osallisuus - yhdenvertaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen

- Osallisuus - yhdenvertaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Osallisuus - yhdenvertaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO.4 I HYVINVOINNIN NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. YLEISTÄ NUORISOPALVELUISTA 3 3. YLEISTÄ LIIKUNTAPALVELUISTA 3 4. UUDENKAUPUNGIIN KAUPUNGIN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot