Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 3, joulukuu 2011

Transkriptio

1 TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 3, joulukuu 2011 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Toivotamme kaikille lukijoillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012

2 PUHEENJOHTAJA arkena. Muistan miten jouluna sai syödä appelsiinia ja banaania ja olohuoneen pöydällä oli korissa punaposkisia omenoita ja banaaneita. Juhlamekko laitettiin päälle. Sitten illalla jaettiin yhdessä lahjat. Farfar teki minulle kerran nukketalon. Lapsuuden jouluista muistona on vielä tallella se nukketalo, Marjella-nukke ja Elisabetnukke. Minkä niminen oli sinun nukkesi? Tai millainen oli rakkain lelusi? JOULUNA VOI palata muistelemaan menneitä lapsuuden vuosien kultaamia jouluja. Miten silloin oltiin pienestä iloisia, ja miten joulut ovat olleet erilaisia, vaikka kuitenkin monin tavoin samanlaisia. Osa jouluista on mennyt tavanomaisesti, osa jouluista on ollut erityisen ilon täyttämää ja osa jouluista on ollut täynnä surua. Sotavuodet kokeneet muistavat pelon, joka sävytti joulua. Mutta siitä kaikesta on kuitenkin selvitty. Kaikilla ei ole niin hyvin kuin meillä, kun saamme viettää joulua rauhassa täällä Suomessa. Silti väkivaltaa ja sen pelkoa voi olla kuitenkin tänään Suomessa kotien sisällä. Egyptin kristittyjen tätä joulua taas varjostaa ulkoisen väkivallan pelko. Joulun alla monet muistavat tuntemattomia hädänalaisia ihmisiä lahjoittamalla erilaisiin joulukeräyksiin. Joulu on ilon aikaa. Perheet ja ystävät kokoontuvat. Olohuoneessa tuoksuu kuusi ja koko kodissa leijailee kinkun, joulupiparin ja hyasintin tuoksuja. Iloitsemme kuluneesta vuodesta, perheestä ja ystävistä. Ihminen voi saada uusia ystäviä vielä vanhanakin. Moni on saanut ystävän tai ainakin tuttavan Ikäystävien tilaisuuksista, tai sairaalassa huonekumppanistaan. Olemme kaikki toisillemme tärkeitä. Joulu lähestyy ja odotusta leijuu ilmassa. Itsenäisyyspäivänä maahan lankesi ensilumi. Saammekohan tänä vuonna valkean joulun? Kaupat ovat koristellut kuusin, kynttilöin ja nauhoin. Kaupoista raikuvat iloiset joululaulut. Joulurauhaa! toivottaa Pirjo Immonen-Räihä ja Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus Joulu on satu lapsuuden. Farmor ja farfar tulivat perheeseemme jouluna, tai sitten menimme Turkuun heitä tapaamaan. Ihan pikkuisena sain virsikirjakseni Valitut Palat, josta kuulemma lauloin Turun tuomiokirkossa Enkeli taivaan leusuu naa. Jouluna on aina syöty paremmin kuin 2

3 YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous pidettiin Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen Juhlasalissa maanantaina Paikalla oli 27 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin edelleen yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä. Yhdistyksen hallituksesta oli erovuorossa Sirpa Jompero, Terttu Raitanen ja Mervi Lempinen sekä varajäsen Olavi Salmi. Lisäksi hallituksessa oli yksi avoin paikka johtuen siitä, että Jenny Oldenburg-Tiitto oli eronnut hallituksen jäsenyydestä Hallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin Sirpa Jompero, Terttu Raitanen ja Risto Kapari. Lisäksi seuraavaksi vuodeksi valittiin varsinaiseksi jäseneksi Olavi Salmi. Täten uusien sääntöjen mukaisesti taas hallituksesta on erovuorossa vuosittain aina puolet. Varajäseneksi valittiin Tuire Järvinen. Tervetuloa mukaan uudet hallituksen jäsenet! Sydämelliset kiitokset nyt hallitustyöskentelyn jättäneelle Mervi Lempiselle. Hän hoiti hallituskautensa erittäin aktiivisesti ollen mukana yhdistyksen Tiedotusryhmässä sekä Vapaaehtoisessa Vanhustyön Kehittämisryhmässä ja myös sen Iloa-ryhmässä. On myös yhdistykselle tärkeää, että hän on edelleen lupautunut olemaan yksi yhdistyksemme vapaaehtoistoimija. Turun Seudun Vanhustuki ry Hallitus 2012 Puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä Varsinaiset jäsenet Sirpa Jompero Risto Kapari Minna Löppönen Terttu Raitanen Pirjo Rinne Olavi Salmi Varajäsenet Tuire Järvinen Raija Vuorinen 3

4 EDUNVALVONTARYHMÄ LUOLAVUOREN VANHUSTEN SIIRTOON HALUTAAN PAREMMAT PERUSTELUT Turun Sanomat Aluehallintovirasto AVI odottaa Turun kaupungilta kunnon selvitystä Luolavuoren vanhainkodin alasajosta. Turun peruspalvelulautakunnan aiempi selvitys ei antanut vastausta. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin moitti jo kesäkuun alussa, että 150 vanhuksen siirto palveluyksiköstä toiseen oli hyvän hallintotavan vastaista ja ihmisarvoa loukkaavaa. Se oli virkamiesten menettelynä huonoa virkamiestyötä ja ihmisten kannalta raakaa. Peruspalvelulautakunta on antamassa 1. lokakuuta mennessä uuden selvityksen Aluehallintovirastolle. Turun Seudun Vanhustuki ry vaatii, että peruspalvelulautakunnan lausunto on nostettava julkiseen käsittelyyn ja kaupunginhallituksen vahvistettavaksi. Asian avoin esiintuominen on perusteltua viitaten voimassa oleviin suosituksiin koskien julkishallinnon avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Seija Loponen, Turun Seudun Vanhustuki ry:n Edunvalvontaryhmän puolesta Yleisradion rahoitusta selvittänyt työryhmä ehdottaa, että nykyinen tv-maksu korvataan julkisen palvelun mediamaksulla, joka kerättäisiin automaattisesti kaikilta asuntokunnilta ja tietyn kokoisilta yrityksiltä. Yksittäisen asuntokunnan maksu laskisi nykyisestä 224 eurosta noin 175 euroon. Maksu tulee olemaan kaikille asuntokunnille sama tuloista riippumatta. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Ehdotetun mediamaksun on kaavailtu astuvan voimaan vuonna Uudesta järjestelmästä tulevat hyötymään ne asuntokunnat, joilla on televisioita, tietokoneita (Ylen tarjoamat verkkopalvelut internetissä) ja matkapuhelimia, joihin voidaan vastaanottaa myös Ylen sisältöjä mobiilipalveluna. Turun Seudun Vanhustuki ry pitää suunniteltua mediamaksua sosiaalisesti hyvin epäoikeudenmukaisena mm. yksin asuville ja vähävaraisille vanhuksille. Valitettavasti uuden järjestelmän maksumiehiksi joutuisivat henkilöt, joilla ei ole muita laitteita kuin radio, josta ei ole mennyt lupamaksua. Turun Seudun Vanhustuki ry on huolissaan jos mediamaksu toteutetaan. Mielestämme oikea tapa rahoittaa Yleisradiota on valtion budjettirahoitus. KIRJE MEDIAMAKSUSTA: Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru olette antamassa Yleisradion rahoituksesta esityksen vielä tänä vuonna ennen joulua. Vaihtoehtoina on esitetty: mediamaksu 175 euroa / vuosi maksun poistaminen / budjettirahoitus maksun muuttaminen progressiiviseksi. Kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoinna. 4 Onko esim. tutkittu, ettei suunniteltu maksu ole perustuslain vastainen? Onko tulossa pakkolaki? Esim. Suomen Kuluttajaliiton mielestä ehdotettu mediamaksu johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Turussa Pirjo Immonen-Räihä puheenjohtaja, yleislääketieteen dosentti Turun Seudun Vanhustuki ry

5 VANHUKSIA EI PIDÄ SIJOITTAA PERHEISIIN Turkulainen ja Turun Sanomat ilmestyneessä kaupunkilehti Turkulaisessa oli kirjoitus vanhusten sijoittamisesta pitkäaikaishoitoon perheisiin. Tämä on nostattanut vanhusten keskuudessa pelkoa ja huolta, mihin ollaan menossa vanhusten hoidossa. Vanhustyönjohtaja, perhetyön suunnittelutyöryhmän mediavastaava Kirsi Ollonqvist antaa ruusuisen kuvan vanhusten sijoittamisesta perheisiin. Hänen mukaansa perhehoitajalla ei tarvitse olla alan koulutusta vaan hänelle annettaisiin valmennusta kyseiseen tehtävään 23 tuntia. Hän voisi hoitaa 1-4 vanhusta. Asunnon tulisi olla tilava, pääsääntöisesti vanhuksella tulisi olla oma huone. Vanhusten hoito vaatii sitoutumista ja korkeatasoista osaamista. Osaamista ei voi kuitata 23 tunnin valmennuksella. Turun Seudun Vanhustuki ry pitää Varsinais- Suomen kunnissa ensi vuoden alussa alkavaksi suunniteltua perhehoitoa yksinäisille ja muistamattomille pitkäaikaishoitona monelta osin lyhytnäköisesti suunniteltuna ja vanhusten ihmisarvoa loukkaavana. Lyhytkestoisissa sijoittamisissa perhehoito voisi olla paikallaan, mutta jatkuvan hoidon onnistumisesta syntyy monenlaisia epäilyjä ja ajatuksia, kuten: - laitoshoidossa olevien vanhusten hoidossa vaaditaan hoitoalan koulutus ja määrätty määrä henkilökuntaa asukasta kohden. Kuinka perhehoitajaksi voi ryhtyä lyhyen valmennuskurssin suorittanut henkilö ja kuinka niin monta vanhusta voidaan antaa yhdelle henkilölle hoidettavaksi? - tuskin perhehoitoon on halukas muuttamaan virkeä omatoiminen vanhus, sijoitettaviksihan on kaavailtu yksinäisiä ja muistamattomia vanhuksia. Heidän puolestaan yhdistyksemme on huolissaan. Mielestämme heille tulisi tarjota joko omassa kodissaan tai vanhuksille tarkoitetuissa hoitolaitoksissa kaikki mahdollinen vanhuksen tarvitsema hoiva. - miten perhehoitaja tulee ympärivuorokautista jatkuvaa hoitoa jaksamaan, sillä hoidettava/ hoidettavat asuu hänen kodissaan. - perheessä on ilmeisesti hoitajan lisäksi muitakin perheenjäseniä. Miten perheen muut jäsenet hyväksyvät vieraan, sairaan vanhuksen läsnäoloa pitkän päälle? - pitkäaikaisissa hoitosuhteissa perhehoitaja sitoutuu tehtävään määräajaksi. Jos hoitajan ja vanhuksen hoitosuhde ei toimi, miten tällaisessa tapauksessa on suunniteltu tehtäväksi? Jos hoitosuhde katkeaa, vanhukselle on löydettävä uusi hoitopaikka. Hoitopaikasta toiseen siirtäminen on vanhukselle fyysisesti ja psyykkisesti kohtuutonta. - kun on kysymys yksinäisistä ja muistamattomista vanhuksista, miten valvonta heidän hoidostaan pystytään toteuttamaan? Turun Seudun Vanhustuki ry ei hyväksy vuoden alussa suunniteltua perhehoitoa vanhusten pitkäaikaishoitona. Vanhukset ansaitsevat turvallisen vanhuuden, muulla tavoin kuin vieraisiin perheisiin sijoitettuna. Ei anneta historian toistaa itseään. Turun Seudun Vanhustuki ry, Pirjo Immonen- Räihä, puheenjohtaja, yleislääketieteen dosentti Turun Seudun Vanhustuki ry:n Edunvalvontaryhmän tehtävänä on vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin. Vuonna 2011 edunvalvontaryhmän jäsenet: Immonen-Räihä Pirjo Junninen Terttu Loponen Seija Löppönen Minna Oldenburg-Tiitto Jenny Rinne Pirjo Vuorinen Raija Ryhmän vetäjänä on toiminut Pirjo Rinne Ryhmän tekemät lehtikirjoitukset ja aloitteet löytyvät yhdistyksen kotisivuilta sekä suurin osa myös Tukiviestistä. 5

6 IKÄYSTÄVÄT Mukavaa yhdessäoloa iloisella mielellä Ikäystävät Tilaisuuden alkajaisiksi juotiin kahvit erään vapaaehtoistoimijamme leipoman omenapiirankan ja haitarimusiikin kera. Ritva Ilmanen avasi tilaisuuden toivottamalla salin täyteisen yleisön tervetulleeksi viettämään vanhustenviikon tiistai-iltapäivää Marimba-ryhmä esitti sikermän vanhoja tuttuja kappaleita vuosien takaa. Tilaisuus jatkui Ritva Ilmasen runon lausunnalla, joista tuli esiin miten arvokas ikäihminen on elämän kokemuksineen. Saimme myös nauttia tanhuryhmä Säpinän tanssiesityksistä kahteen eri kertaan. Musiikki oli myös valittu kaikille monen vuosikymmenen takaisista vanhoista tanssikappaleista tähän tilaisuuteen sopiviksi. Sketsi kahdesta vanhasta piiasta oli myös hupaisa. He olivat tutut jo nuoruusvuosilta ja viettivät vanhuuden päiviään samassa vanhainkodissa. Siinä menneitä aikoja muistellessa he keskustelivat miehistä, joita heidän elämäänsä ei ollut ilmaantunut, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut. Siviä Raittiina oli myös saapunut kertomaan meille ajankohtaisista asioista huumorilla höystettynä. Hirvikärpästen karkottamiseen kamferintipat kuulemma ovat hyviä. Karhut ja sudet kulkevat omilla tutuilla reviireillään, joihin ihmiset rakentavat kotinsa. Meillä isovanhemmilla on vaikea pysyä ajan tasalla millä luokalla lastenlapsemme ovat koulussa. Siihenkin asiaan hänellä oli hyvä kommentti; ala-asteella katsellaan pikkukakkosta ja yläluokalla isoa kolmosta. Kaikkea uutta kuulee ja oppii, kun Siviä Raittiina kertoilee. Marimba-ryhmä esitti sketsin vanhainkodin arkipäivästä. Jokainen tarvitsi kuka mitäkin, juomista, vessaan, ulos, hiljaisuutta, kun huuliharppu soi korvan juuressa. Sitten yhdellä asukkailla välähti ja hän kertoi asiansa vain yhdelle asukkaalle suurena salaisuutena. Ehdotus oli, että tehdään pankkiryöstö niin päästään vankilaan ja pois vanhainkodista. He lähtivät toteuttamaan suunnitelmaansa, mutta pankkiin asti pääsivät, kunnes poliisi nappasi heidät kiinni. Sen saimme kuulla Turun radion välityksellä, että kaksi ikäihmistä oli pidätetty paikan päältä - pankista. Niinpä he joutuivat palaamaan takaisin vanhainkotiin seikkailunsa jälkeen. Ohjelmassa lausuttiin useita koskettavia runoja esitettiin yksinlauluja haitarimusiikin säestyksellä. Muutama yhteislaulu ehdittiin laulaa ja lopuksi tanssittiin vielä istumatanssia vetreyttämään kroppa notkeaksi kotimatkaa varten. Kotimatkalle voitiin lähteä hyvillä mielin monipuolisen ja hyvän ohjelman jälkeen ja paistoihan ulkona syksyinen kirkas aurinko. Kaija Niemistö IKÄYSTÄVÄT tuo toiminnallisia ja sosiaalisia virikkeitä ikäihmisten/vanhusten elämään. Vietämme mukavaa iltapäivää iloisessa ja lämminhenkisessä tunnelmassa yhdessä laulaen sekä iloista ohjelmaa esittäen. Ikäystävät kokoontuvat Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo Toimimme yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. Ikäystävien toiminta on maksutonta ja avointa kaikille. Iloa iltapäivään tervetuloa mukaan! 6

7 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA Mukavaa yhdessäoloa iloisella mielellä Joulu koputtelee jo ovella ja vuosi 2011 alkaa olla lopuillaan. Kotona asuville vanhuksille tarkoitettua tukiystävätoimintaa on ollut yhdistyksessämme jo useamman vuoden ajan. Tukiystävämme toimivat ystävänä, juttukaverina, tukena ja apuna ulkoilussa. Tällä hetkellä meillä on tukiystäviä toiminnassa mukana 35 ja tuettavia 38.Uusia vapaaehtoisia toimintaan kaivataan jatkuvasti lisää, mikäli olet kiinnostunut joko tulemaan tukiystäväksi tai tarvitset tukiystävän toivomme, että otatte yhteyttä toimistoomme. Vuodelle 2012 on haettu Raha-automaattiyhdistykseltä kohdennettua toiminta-avustusta tukiystävätoimintaa ja saimme juuri tietää, että RAY tukee toimintaamme tulevana vuonna, joten toiminta jatkuu ensi vuonna kokoaikaisen työntekijän turvin. Siitä saadaan paljon lisää potkua toimintaan. Kiitos teille kaikille toiminnassa mukana oleville. Tästä on hyvä jatkaa tukiystävätoimintaa taas tuleva vuonna. Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! Tiina Wåg TUKIYSTÄVÄTAPAAMISET Toiminnassa olevat tukiystävät kokoontuvat kerran kuukaudessa keskustelemaan tukiystävätoiminnan asioista ja saamaan opastusta sekä ohjausta. Vuoden 2012 ensimmäinen tapaamisaika on torstaina klo Yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, Turku Tervetuloa! 7

8 YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ! Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten edunvalvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta. Toimintaamme: Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin. Kaikille avoin, maksuton toiminta. Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin. Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, Turku puh S-posti Viihdekonsertit Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turun alueella. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien tahojen kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon tai ilmoittautua netin kautta! JÄSENHAKEMUS varsinaiseksi jäseneksi 10 /vuosi kannatusjäseneksi vähintään 50 /vuosi Etunimet Sukunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 8

9 JÄSENEDUT VUODELLE 2012 Hoitola Aika Kosmetologi Katri Mattila. Humalistonkatu 15 a (katutaso), Turku. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 40 (norm. hinta 47 ).Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Holiday Club Caribia Kylpylän käyttö jäsenillemme maanantaisin ja torstaisin klo välisenä aikana 5 /hlö. Instrumentarium Instru optiikka Oy Tarjous Optiikan tuotteista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä! 1.SILMÄLASIT. Nettohinnoiteltujen linssien yhteydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintaisista kehyksistä. Ei koske muita tarjouksia tai nettohinnoiteltuja silmälaseja. 2. NÄÖNTARKASTUS. Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys AURINKOLASIT. Normaalihintaiset aurinkolasit - 20 %. Ei koske Oakley-aurinkolaseja. Käsityö-Kaisa Ky Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh Avoinna ma-pe klo Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %. Nummen Pyörä Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark , la Normaalihintaisista apukulkuvälineistä alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia näyttämällä. Etu ei koske tarjoushintaisia tuotteita. Parturi-Kampaamo ART Maariankatu 5, Turku, puh Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 22 (norm.25 ) Miesten hiustenleikkaus 18 (norm.20,50) Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50 Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50 Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52. Myös kotikäyntejä. 4. TERVEYDENHOITOTUOTTEET. Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet - 10 %. Tarjouksessamme mainitut alennusprosentit eivät koske kulloinkin voimassa olevia myymälöiden tarjouksia. Tarjous on voimassa toistaiseksi kaikissa Instrumentariumin myymälöissä. Lisätietoja saa myymälöistä ja Merja Ruokojärveltä, puh JP-Vaate / Marilyn Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Jalkineliike V. Lehto Hämeenkatu 12, Turku. Avoinna ma-pe 9-17, p Normaalihintaisista jalkineista 10 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. ClubBello Kosmetologi-hieroja Katri Ahlman. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista kauneudenhoitopalveluista -15 %. Yliopistonkatu 26 c 2.krs, Turku. Puh Ruissalon Kylpylä Allasosaston käyttö 6 /hlö. Etu on voimassa toistaiseksi. Turun Huoltoexpertit Jorma Puttonen Nuppulantie 40, Turku, puh Avoinna arkisin klo Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihde-elektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat - 10% normaalihinnoista sekä kotikäynnit 10% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa vuoden 2012 loppuun. 9 Huom! Huom! Huom! Huom! Huom! Yhdistyksen vuoden 2012 jäsenkortti toimitetaan Tukiviesti 1/2012 postituksen yhteydessä maaliskuun lopulla, kuten myös jäsenmaksulaskukin. Kaikki vuoden 2012 jäsenedut ovat saatavissa maaliskuuhun asti vuoden 2011 jäsenkortilla.

10 AVUKSESI APUA IKÄÄNTYNEIDEN ARKEEN Oman eläke-ikänsä lähestyessä pitkän linjan yrittäjä Raija Vuoriselle syntyi ajatus vielä uudesta yritysmuodosta. Etenkin naisten jäädessä eläkkeelle toimeentulon pienuus paljastuu monelle heistä yllätyksenä ja varsin ikävänä tosiasiana, toteaa Raija Vuorinen. Asiaa pohdittuaan Raija Vuorinen suunnitteli palvelumuodon niille vähävaraisille vanhuksille, joilla ei ole varaa maksaa esimerkiksi siistimispalveluista 35 euron tuntipalkkiota. Vuorinen yhdistää uudessa yrityksessään pientä eläkettä saavat työhaluiset ja palveluita edulliseen hintaan tarvitsevat vanhukset kohtaamaan toisensa kysynnän sekä tarjonnan markkinoilla. Tällä hetkellä työtä tekevät eläkeläiset saavat ansaita maksimissaan palkkatuloja ilman arvonlisäveroa vuodessa toimiessaan toiminimellä. Toiminimi mahdollistaa myös sen, ettei ansiosta tarvitse maksaa yrittäjäeläkemaksuja. Toiminimen alla yrittäjyyden hallinnollinen osuus on vaivaton ja palveluista maksavat saavat kotitalousvähennyksen. Vuorisen liikeidean mukaan palveluja tarvitsevat vanhukset saavat hänen uuden yrityksensä kautta esimerkiksi siivous-, saatto- ja asiointiapua maksamalla palvelusta 15 /h. Tällä kaavalla molemmat edellä mainitut ryhmät hyötyvät taloudellisesti: eläkeläiset saavat tehdä haluamaansa työtä ja vanhukset saavat apua arkeensa. Vähätellä ei voi sitäkään, että tutuksi tulevat osapuolet saavat osakseen myös turvallisuuden tunnetta ja luottamusta sekä kokea sosiaalista vuorovaikutusta. Vuorisen mukaan palvelusta saa joustavan, kun autettava ja auttaja asuvat lähellä toisiaan. Palvelusta saa rakennettua valtakunnallisestikin toimivan verkoston. Vanhusten tarpeita ja odotuksia kuuntelemalla toimintaa voi kehittää sekä muokata toimivaksi hyvinkin akuuteissa avuntarpeissa, Raija Vuorinen korostaa. Avuntarpeen kokonaistilannekartoitus mahdollistaa avuntarvitsijalle parhaan lopputuloksen, hän painottaa. Mistä yrittäjä löytää luotettavat työntekijät? Joku tuntee aina jonkun tuttavan, joka on innokas ja soveltuva työtehtävään. Tuttavan tuttavallakin on tiedossa lisää sopivia henkilöitä, tietää Vuorinen. Olen löytänyt myös Työ- ja elinkeinotoimiston kautta todella hyviä osaajia töihin. Minulla itselläni on synnynnäinen halu auttaa. Luotan myös siihen, että oikeat asiat sujuvat kuin itsestään ja palaset loksahtavat paikoilleen, Raija Vuorinen paljastaa. AVUKSESI-yritys aloittaa toimintansa tarjoamalla siistimispalveluita, saatto- ja asiointiapua vähävaraisille vanhuksille. Keskustellaan tilanteessa puhelimitse, sovitaan tehtävien yksityiskohdista niin, että tarvittava apu ja ratkaisu löydetään, lupaa Raija Vuorinen. Anna-Liisa Raunio A V U K S E S I Tiedustelut arki-iltaisin klo puhelin tai s-postilla info@avuksesi.fi T:mi AVUKSESI Raija Vuorinen 10

11 ÄLÄ KOSKAAN TULE NIIN VANHAKSI! Mitään suurta ei ole koskaan saavutettu ilman innostunutta mieltä. Ellet pysty innostumaan siitä mitä teet, on syytä huolestua jotakin on pahasti pielessä. Kilpaile itsesi kanssa; käy päättäväiseen hyökkäykseen oman ennätyksesi rikkomiseksi. Kukaan ei pysty säilyttämään innostustaan automaattisesti. Kun olet innostunut, päiväsi kuluvat nopeammin. Saat enemmän aikaiseksi ja ihmiset viihtyvät paremmin seurassasi. Vedät myös muita innostuneita ihmisiä puoleesi. He haluavat olla siellä missä tapahtuu ja on hauskaa. Ja siellä samassa osoitteessa viihtyy myös innostus. Jos joskus aiot tulla niin vanhaksi, että et enää usko pystyväsi innostumaan, olet tosi vanha. Älä koskaan tule ihan niin vanhaksi. Kiitos Humaliston Apteekille Hyvän Tuulen Iltamien tukemisesta! ANNELI KIITTÄÄ Sydämellisen lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka olette osaltanne mahdollistaneet tuolijumpan suosion ja jatkuvuuden. Kiitokseni myös saamastani huomiosta Vuoden Vanhusteko kunniamaininnan muodossa sekä SuomiExpress -ohjelman kautta saamastani kiitoksesta ja kunniakirjasta. Anneli Virta PS. Tuolijumppa jatkuu Ruusukorttelissa 12.1 alkaen joka torstaina kello 13. Tervetuloa mukaan! 11

12 KYLÄ ELÄÄ Kirjoittaja Kaarlo Mäkinen Osa 3 Ilolan Riitta oli kaupunkireissullaan nähnyt Aallon emännän. Oli kuitenkin pysytellyt kauempana huomattuaan, että emännällä oli mieskaveri vierellään. Riitta oli ottanut taksin ja mennyt Aallon Vilhon perheen luokse. Kuulumisia oli vaihdettu, naurettu ja itkettykin. Alatalot olivat luvanneet tulla katsomaan entistä kotikylää. Monesti oli oikein ikävä ollut. Riitan lähtiessä halattiin hyvästiksi ja terveisiä pyydettiin viemään. Syksy on saapunut. Sato on saatu korjattua, ja kioskiakin ollaan laittamassa talvilepoon. Sointu ja Janne ovat muuttaneet kirkonkylään, rivitalokaksioon. Perhelisäystä odotetaan jo. Kyläläisten tuomat vaaleansiniset ja vaaleanpunaiset pikkupaketit odottavat. Arvaillaan, että onko uusi tulokas tyttö vai poika. Janne myi moottoripyöränsä velipojalleen, ja perheeseen hankitaan vähänkäytetty pikku- Fiat. On sitten vauvallakin lämmintä kyytiä. Iloista perhetapahtumaa varjostaa kuitenkin Soinnun isän sairastuminen. Tulevalle isoisälle löydetään asunto terveystalolta, ja niin tyttärellä on lyhyt matka käydä isäänsä tervehtimässä. 12 Kylän kauppa on K-kauppa, jota hoitavat Vallin Esko ja Meeri. Tytär Eila on myös kaupassa töissä. Perheellä on asunto kauppakiinteistössä. Eilalla on oma huone omalla sisäänkäynnillä. Eila on käynyt oppikoulun ja suunnittelee kauppaopistoon menoa. Kaupan yhteydessä on myös bensanmyyntiä ja veikkaus. Nämä tuovat asiakkaita. Lisäksi oluen myynti on melkoista, sillä kylässä ei baaria ole. Joskus, asiakkaan tullessa sulkemisajan jälkeen, Esko palvelee, sillä hän ei halua suututtaa ketään. Ja elanto on asiakkaista kiinni. Keväällä kauppias ottaa kioskin pidon itselleen Eilan toimiessa kioskissa kesämyyjänä. Kauppias Valli tunnetaan siitä, että hän saa myytyä kyläläisille siemenet, lannoitusaineet sekä öljyt ostamatta viljaa keneltäkään kyläläiseltä. Kyläkaupassa tiedetään tarkalleen kaikki kylän ja asukkaiden asiat, mutta kauppiaspariskunta pitää visusti tiedot ominaan. Näin säilyi molemminpuolinen luottamus. Tämä tiedettiin kirkollakin, sillä Esko Valli tuli valituksi luottamustehtäviin, jotka Aallon Maurilta oli jättänyt. Vallit olivat uskovaisia ihmisiä ja kävivät usein kirkossa. Myös heidän kotonaan pidettiin hartausiltoja. Kesäisin kun kioski oli auki, pyöri asiakaskunta kioskin ympärillä. Joku vääräleuka oli Eilalle sanonut, että Taidat voittaa isäsi kaupanteossa. Tämä oli Eilaa vain naurattanut. Kioskilla viipyi eräs tietty asiakas usein myöhään iltaan, Järvisen Toni päristeli kioskin liepeillä veljeltään ostamalla moottoripyörällä. Eilaa kiusattiin, että milloinka kihlajaisia vietetään, nimittäin Tonin ja Eilan. Eila oli punastunut ja ollut sanaton. Tonin keksintöä se oli, että kioskille laitettiin heidän gramofoninsa. Näin soittimesta kuuluivat monrepoot ja tiikerihait aina orpopojan valssiin asti. Asiakaskunta kasvoi kasvamistaan, ei puuttunut myöskään herkkiä hetkiä. Pohjanmaan pojat olivat näin virkistäneet kylän elämää vanhemmalla väelläkin oli hauskaa. Ja lopulta kävi niin, että Eila ja Toni menivät kihloihin. Soinnun synnytys läheni, ja piti mennä naimisiin. Sointu, Janne, Eila ja Toni päättivät järjestää kaksoishäät. Kun kuulutukset oli haettu, varattiin kirkko ja seurojentalo. Juhlapäivänä notkuivat seurojentalon pöydät tarjottavasta, kyläläisten yhdessä loihtima ateria ja kahvit odottivat häävieraita. Pohjanmaalta tuli poikien sukulaisia ja ystäviä juhlimaan. Iloittiin ja tanssittiin ja tutustuttiin toisiinsa. Vastavierailu Pohjanmaalle oli nuortenparien ohjelmassa myöhemmin. Siellä olisivat viihtyneet kauemminkin, mutta työt ja asuntojärjestelyt odottivat.. jatkuu seuraavassa Tukiviestin numerossa.

13 Turun Seudun Vanhustuki onnittelee vielä näin jälkikäteenkin yhdistyksemme jäsentä Irma Kuvajaa hänen täytettyään pyöreät 100 vuotta Sydämelliset onnittelumme! Hei Parturi Kampaamo TURUN HIUSKAMARI Opiskelen Helsingin yliopistossa Erityistason voimavarakeskeiseksi psykoterapeutiksi (perheterapian sovellus) ja valmistun marraskuussa Peruskoulutukseltani olen terveydenhoitaja ja minulla on viimeisten yli 15 vuoden ajalta vankka perhetyön kokemus. Olen koko työurani työskennellyt ikäihmisten, muistisairaiden ja heidän omaistensa parissa. Arja Aalto Myllärinkatu 1 (Myllymäentie 50) Turku Perustamani yritys Katriinan Kammari tarjoaa terapeuttista keskusteluapua yksilöille, pariskunnille ja perheille kaikissa elämään liittyvissä, pienissä ja suurissa murheissa ja pulmatilanteissa hintaan 40 /45 min. Tulen myös kotiin ja palvelutaloihin. Ota yhteyttä ja kysy lisää. Katriina Pihlava, p , katriinankammari@hotmail.fi Kiitos arpajaisvoittojen lahjoittajille Yhdistys haluaa kiittää jäseniään ja yrityksiä arpajaisvoitoista, joita on saatu vuoden mittaan. Teidän tuellanne meillä on ollut mahdollista järjestää arpajaisia ja saada näin varoja toimintamme pyörittämiseen. Lämpimät kiitokset! Olemme kiitollisia jos jatkossakin saamme arpajaisvoittoja. Otamme niitä ilolla vastaan toimistollamme ja tilaisuuksissamme. 13

14 ÄÄNIKIRJOISTA ILMAISTA ILOA JA AJANVIETETTÄ Kun näkö tai lihaskunto heikkenee iän myötä, voi painetun kirjan lukeminen käydä mahdottomaksi. Kirjallisuuden maailmaa ei kuitenkaan tarvitse hylätä, sillä Celian äänikirjojen avulla mieluisaa harrastusta voi jatkaa helposti ja täysin maksutta. Celia on valtion ylläpitämä erikoiskirjasto, joka tarjoaa kirjallisuutta mm. äänikirjoina kaikille niille, jotka eivät voi lukea tavallisia painettuja kirjoja sairauden tai vamman vuoksi. Valtaosa Celian asiakkaista on iäkkäitä, ja keski-ikä on 80 vuoden tuntumassa. Celian valikoimasta löytyy jo noin äänikirjaa, joiden joukossa on niin klassikoita kuin kohuttuja ja kiitettyjä uutuuksia. Helsingin Oulunkylän kuntoutussairaalan asukas Lauri Keskipasma on ollut pari vuotta Celian asiakas aivoinfarktin vietyä näöstä suuren osan. Hän on tyytyväinen äänikirjojen tuomasta ajanvietteestä. Ainakin minulle tämä äänikirjojen kuuntelu sopii. Mitäpä sitä muutakaan täällä tekisi, hän toteaa naureskellen. Välillä koko iltapäivä hurahtaa kirjaa kuunnellessa. Äänikirjojen lainaaminen ja kuuntelu on maksutonta. Kirjoja lainattaessa kullekin asiakkaalle poltetaan kirjasta henkilökohtainen kopio cdrom-levylle, joka lähetetään suoraan kotiin tai laitokseen muutaman päivän kuluessa lainauksesta. Cd-levyjä ei palauteta Celiaan, vaan ne pitää hävittää käytön jälkeen. Jos haluaakin kuunnella jonkin kirjan myöhemmin uudestaan, sen voi lainata niin monta kertaa kuin haluaa. Kirjakerhot helpottavat lainaamista Celian kirjakerhot ovat suosittu tapa lainata kirjoja. Kustakin kerhosta saa yhdestä kolmeen kirjaa kuukaudessa automaattisesti. Kerhot toimivat suomeksi ja ruotsiksi, ja ne ovat maksuttomia. Lauri Keskipasma kuuluu kahteen kirjakerhoon, Kevyttä ja viihdyttävää sekä Elämää ennen ja nyt, joiden kautta hän saa mm. viihdettä, seikkailuja, sukuromaaneja, muistelmia ja historiaa. Iloinen yllätys oli, että samasta kylästä kotoisin olevan tuttavan sodan- ja neuvostoaikaiset muistelmatkin löytyivät Celian äänikirjoina. Lainata voi toki myös juuri haluamiaan kirjoja, ja tällöin voi käyttää Celianet-verkkopalvelua tai lähettää sähköpostia tai soittaa Celian asiakaspalveluun. Lainausasioita voi hoitaa myös yhteyshenkilö, esimerkiksi omainen tai hoitaja. Celian kautta saa myös laitteen, jolla äänikirjoja kuunnellaan. Keskipasman mielestä kuuntelulaitetta on helppo käyttää. Alussa oli tietysti vähän opettelemista, mutta ongelmia ei ole ollut. Nappuloita laitteessa on enemmän kuin itse tarvitsee, mutta eihän se rikki mene, vaikka joskus painaisi väärin, Keskipasma kommentoi. Celian asiakkuutta varten tarvitaan terveydenhoitoalan asiantuntijan, kuten sairaan- tai perushoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin lausunto siitä, ettei henkilö voi lukea painettuja kirjoja. Lausunnon voi kirjoittaa esimerkiksi Celiasta saatavaan ilmoittautumiskorttiin. Lisää tietoa Celiasta löytyy internetsivuilta: tai soita (09) Teksti: Johanna Eerikäinen 14

15 TIETOISKU KORJAUSAVUSTUKSET Ruusukorttelissa tiistaina kello 14 alkaen Paikalla Turun kaupungin korjausneuvoja Mika Palmroos. Tietoisku järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. Turun kaupungille tulee vuosittain satoja kodin remontteihin liittyviä avustushakemuksia mutta vain parikymmentä hakijan ikään (yli 65 v) perustuvia korjausavustuksia myönnetään. Turun kaupungin korjausneuvoja kertoo, ettei tiedä miksi yli 65-vuotiaat hakevat korjausavustuksia niin vähän. Avustuksen hakemista kannattaisi kuitenkin harkita, sillä korjausavustus on tuntuva. Yli 65- vuotias hakija voi saada korjausavustusta mihin tahansa kodin remonttiin ja avustus voi olla jopa 40 % kustannuksista. Veteraanitunnuksen omaava tai vammaisuuden perusteella voi saada avustusta jopa 70 % kustannuksista. Vammaisuuden perusteella haettava korjausavustus myönnetään kuitenkin vain kodin muutoksiin, jotka liittyvät vammaisuuteen, esimerkiksi kynnysten poistoon. Yli 65-vuotiaille myönnetään korjausavustuksia periaatteessa mihin tahansa kodin remonttiin, periaatteena on kuitenkin, että sen täytyy tukea kotona asumista. Korjausavustuksen saamisen jälkeen asunnossa täytyy asua vähintään 5 vuotta, muuten avustus voidaan periä takaisin. Korjausavustuksia haetaan keväisin, hakuaika on yleensä tammikuusta huhtikuulle. Avustusta varten täytyy täyttää hakemus, toimittaa korjausneuvojalle verotodistus, varallisuusarvio sekä remontin kustannusarvio. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksille on tuloja varallisuusrajat. Jos korjaustarve on akuutti, korjausavustusta voi hakea myös jälkikäteen, mutta työn aloittamista ennen on haettava ennakkoaloituslupa korjausneuvojalta. Ilman aloituslupaa tehdyt työt eivät oikeuta avustukseen. Jos remonttiin saa korjausavustusta, siihen ei voi saada kotitalousvähennystä. Erikoishammasteknikko Teuvo Merikivi Tarjoan kokonaisvaltaisia erikoishammasteknikon ratkaisuja kaikkiin hammasproteeseihin liittyviin asioihin monen vuoden kokemuksella. Hyvä palvelu ja paras mahdollinen lopputulos ovat asiat, joista minut tunnetaan. Palvelen myös viikonloppuisin sekä teen kotikäyntejä. Yliopistonkatu 39-41, Turku Puh PALVELEVA KENKÄKAUPPA Kotimaisia kenkiä ongelmajaloille Jalkineliike V.LEHTO Hämeenkatu 12, Turku Puh ma-pe 9-17 ja la suljettu Ilmainen venytyspalvelu 15

16 SYYSRETKI KROOKILAN KOTISEUTUKESKUS Krookilan tilasta löytyy ensimmäinen maininta asiakirjoista jo vuodelta Tuolloin tila kuului Turun tuomiorovastille. Kruununtalona Krookila oli vuonna 1577, jolloin sen sai lahjoituksena ikiajoiksi Juhana III avioton tytär Sofia Gyllenheim. Krookila lunastettiin itsenäiseksi tilaksi vuonna Vuodesta 1965 alkaen on Raision kaupunki omistanut tilan. Krookila on ollut aikakautensa tyypillinen talonpoikaistalo. Sen vanhimmat osat ovat mahdollisesti jo peräti 1700-luvulta. Tuolloin pihapiirin ovat muodostaneet aitta, kellari, luhti, navetta, päärakennus, syytinkitupa kaksoisaitalla, talli, traktorivaja, tuulimylly sekä yhdistetty puu- ja kärryvaja. Maata Krookilan tila käsitti 1900-luvulla 58 hehtaaria, josta peltoa oli 26 hehtaaria. Vuosisadan alussa tilalla harjoitettiin myös kalastusta, sittemmin Krookila oli maanviljelys- ja karjataloustila. Nykyisen Krookilan miljöö muodostuu umpipihaympäristöstä. Tilalla järjestetään juhlia, näyttelyitä ja työnäytöksiä. Kotiseutukeskuksena Krookila toimii tärkeänä perinteen välittäjänä. Juhla Mummolan lounas- ja pitopöytä katetaan ympärivuotisesti. Juhla Mummolassa Jaana Kaarto Krookilan Pito & Lounas Ky:stä huolehtii herkut pöytiin. Pihapiirissä kannattaa astua astiataivaaseen, jota isännöi Harri Koski. Krookilan Wanhat Kupit ostaa ja myy vanhoja Arabian astioita kahvin sekä pullan tuoksuessa. Tarjolla on myös lahjatavaroita. Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämä syysretki Krookilaan tehtiin Sää oli syksyä tyypillisimmillään; sade vaihtui poudaksi ja auringonpaiste kaatosateeksi. Siitä huolimatta täysi bussilastillinen reippaita retkeläisiä saapui Raisioon tehden aikamatkan lapsuuden maaseudulle. Ritva Ilmasen johdolla raikui Vanhustuen valssi yhteisen iltapäivän alkajaisiksi. Irmeli Salorannan esittämiä elämän läheisiä runoja suorastaan hiljennyttiin kuuntelemaan. Viileydelle annettiin kyytiä istumajumpalla ja nauruhermoja kutitteli Ritva Ilmasen hauska kupletti Kymmenestä pienestä neekeripojasta. Retkestä jäi monelle mieleen kaunis pala maaseudun historiaa ja herkullisesta ruuasta suuhun hyvä maku. Reippain askelin ja iloisin mielin asteltiin Krookilan pihamaalla. Tiskin takana Harri Koski iloisena ja valmiina myymään astioita valtavasta valikoimastaan. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Raunio 16

17 17 JOULUN AIKANA SU KLO 12-21

18 VANHUSTEN VIIKOLLA TAPAHTUI Ilo pisaroi arjessa hyvyytenä, hipaisee odottamatta kesken kaiken, sytyttää silmiin hymyn ilman erityistä syytä. Lämpimin syysterveisin Turun Seudun Vanhustuki ry Pia Perkiö Vuonna 2011 Vanhustenviikkoa vietettiin teemalla VAPAAEHTOISUUS VOIMANA Turun Seudun Vanhustuki oli monessa mukana viikon aikana. RUNOKORTTITERVEHDYS VANHUKSILLE Maanantaina Yhdistys oli mukana Lehmusvalkaman Seniorimessuilla esittelemässä toimintaansa sekä myös myymässä tuotteitansa. Tiistaina Ikäystävissä Ruusukorttelissa oli paikalla 200 vierasta. Tilaisuudesta on juttu sivulla 6 Kaija Niemistön kirjoittamana. Torstaina yhdistyksemme pääsi valtakunnalliseen Ajantasa-radiolähetykseen. Aiheena oli Vanhuslaki ja siellä aluksi haastateltiin emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelää ja sen jälkeen Turun Seudun Vanhustuki ry:n puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihää ja edunvalvontaryhmän jäsen Seija Loposta. Toimittajana oli Lassi Lähteenmäki. Tuo ohjelma on edelleen kuultavissa netistä osoitteesta Kiitoksia myös paikallisille lehdille; sekä Turun Sanomille että Turkulaiselle jotka tiedottivat yhdistyksemme Vanhustenviikon tapahtumista. Sen avulla saimme näkyvyyttä tapahtumillemme. 18 Vajaat pari vuotta sitten oli yhdistyksen ohjelmatyöryhmässä ideoitu ajatus kuvakortin lähettämisestä ateriapalvelun piirissä kotona asuville turkulaisille vanhuksille. Kortin tarkoitus oli ilahduttaa pienenä yllätystervehdyksenä. Hieno ajatus oli kuitenkin jäänyt kiireellisempien toimenpiteiden vuoksi tekemättä. Melko pian aloitettuani työt yhdistyksen toimistossa heinäkuun puolessa välissä sain kuulla tuosta ajatuksesta. Sehän oli loistava ja ehdottomasti toteuttamisen arvoinen. Alkajaisiksi otin yhteyttä Turun kaupunkiin ja neuvottelin korttien jakelun hoituvan keskuskeittiöiden välityksellä vanhusten koteihin. Kortteja saimme pyynnöstä lahjoituksena suoraan korttien valmistajilta. Liimasimme kortteihin kopioidun runotekstin ja valmiit kortit kiikutin viiteen turkulaiseen keskuskeittiöön, joista ne matkasivat ruokaa jakelevien kuljettajien toimesta vanhusten luettaviksi. Jakeluun lähti kaikkiaan 690 korttia viikon 40 aikana. Anna-Liisa Raunio

19 TIETOISKU SYDÄNPOTILAAN HOITOPOLKU Sydänpotillaan hoitopolku oli aiheena tiistaina Ruusukorttelissa pidetyn tietoiskumme asiana. Varsinais Suomen Sydänpiiristä olivat asiasta kertomassa sydänhoitaja Nanette Huovinen ja sydänleikkauksen läpikäynyt, vertaistuki Aaro Aitamäki. Huovinen kertoi piirin toiminnasta maakunnallisena sydänjärjestönä, joka toimii yhdyssiteenä Sydänliittoon ja alueensa yhdistyksiin, joita on 16. Piirin tärkein tehtävä on sydänpotilaitten ohjaus, neuvonta ja kuntoutus. Seuraavaksi näimme kuvia sydämen rakenteesta ja toiminnasta. Sydänsairaus, lähinnä veritulppa voi kehittyä pikkuhiljaa ja salakavalasti. Jopa lähes 80 % verisuonista voi olla ahtautuneita ennen kuin muodostuu eräänlainen haavauma, jonka hyytymisprosessi aiheuttaa tukoksen eli infarktin. Altistuminen sydänsairauksiin voi alkaa jo lapsuudessa, mikäli liikutaan liian vähän, syödään epäterveellisesti ja perimässä on vahva taipumus sydäntauteihin. Hoitona sydänveritulppaan käytetään lääkehoitoja, pallolaajennusta tai sydänleikkausta. Kaikki hoitomuodot vaativat potilaalta lisäksi elämäntapamuutoksia. Turussa huolehditaan hyvin sydänleikkaukseen menevistä potilaista. Leikkaus-valmisteluihin kuuluu hampaitten huolto, fysioterapeutin kanssa opeteltavat yskimis- ja hengitysharjoittelut sekä vuoteeseen menot ja vuoteesta nousut. Sydänfilmi, iso keuhkokuva ja tietyt verinäytteet kuuluvat myös asiaan. Sairaalassa potilas tapaa ennen leikkausta toimenpiteeseen osallistuvat lääkärit. Leikkauksen jälkeen Aitamäki oli ensin teho-osastolla ja kaiken kaikkiaan runsaan viikon sairaalassa. Sen jälkeen alkoi määrätietoinen kuntoutuminen. Piti välttää sauvakävelyä ja oman auton käyttöä kaksi kuukautta. Raskaita taakkoja ja pahoja sivuliikkeitä piti karttaa. Yskimistä ja aivastelua tuli varoa ilman rintakehän tukemista tyynyllä tai käsivarsin. Fyysisen kuntoutumisen lisäksi sydänleikatulta potilaalta vaaditaan malttia monessa asiassa. Masennusta tulee melkein aina, harhaaistimuksia ja painajaisunia voi esiintyä. Eteisvärinää tulee noin puolelle, se hoidetaan lääkkeillä. Leikatun sydänpotilaan tulee pitää aina matkustaessaan mukanaan sairauskertomus, reseptit ja lääkkeet.. Aitamäen kertomus oli hoitoihin tyytyväisen potilaan sairauskertomus. Hänen hoitopolkuaan tukivat perheen lisäksi ystävät ja kaikki hoitoprosessiin osallistuneet alan ammattilaiset. Lopuksi yleisö sai kysellä sydämen terveyteen liittyvistä asioista. Sirkku Salomaa Potilaan puheenvuorossa Aaro Aitamäki kertoi oman hoitopolkunsa eri vaiheineen. Hänellä on äidin puolelta perimänä alttius sydänverisuoniheikkouteen. Hänen kolme vanhinta veljeään ovat menehtyneet sydänverisuonitukokseen. Hän itse sattui oikealla hetkellä oikean lääkärin tutkimuksiin ja sitä tietä leikkaukseen. Sydämellinen kiitos! Kiitos teille lahjoittajille, joiden tuen turvin olemme saaneet toimia tänä vuonna täysipainoisesti vanhusten edunvalvojana, olemme pystyneet jatkamaan Tukiystävätoimintaa ja pystyneet vuokraamaan itsellemme kunnon toimintatilat. Mikäli joskus tulevaisuudessa haluatte lahjoittaa esimerkiksi merkkipäivälahjanne tai joululahjakorttirahanne vanhusten hyväksi tehtävään työhön niin tilinumeromme on Liedon Säästöpankki FI Lisätietoja puh /Jenny Oldenburg- Tiitto. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

20 PANEELIKESKUSTELU MITEN TURVATAAN HYVÄ VANHUUS SUOMESSA? Yhdistyksemme järjestämä perinteinen paneelikeskustelu pidettiin Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa. Vieraiksi oli kutsuttu edustajat eri puolueista seuraavasti: Riitta Karjalainen (Keskusta), Maija Perho (Kokoomus), Ritva Elomaa (Perussuomalaiset), Kjell Wennström (RKP), Ilkka Kantola (SDP), Kaija Kiessling (SKP), Mirka Muukkonen (Vasemmistoliitto) ja Elina Rantanen (Vihreät). Puheenjohtajamme Pirjo Immonen- Räihä toivotti kaikki osallistujat lämpimästi tervetulleiksi. Hän kertoi myös miten paljon vanhuksia osallistuu yhdistyksemme eri tilaisuuksiin ja että tuleva vuosi 2012 on kymmenes toimintavuotemme. Illan juontajana toimi ansiokkaasti jo monen vuoden kokemuksella radiotoimittaja Lassi Lähteenmäki. Niin usein hän on juontanut, että yleisön joukossa alkaa olla tuttujakin. Osallistujille oli ennakkoon jaettu aihetta koskevia kysymyksiä. Tunnelma oli tiivis jännittynytkin kuin vaalivalvojaisissa ikään. Vaaleista ei ollut kysymys - hallituskin vasta valittu muutama kuukausi sitten. Yleisö odotti keskustelua sekä lupauksia siitä, miten vanhustenhoitoa laitoksissa parannetaan ja miten vältetään, ettei kukaan yksin asuva jää hoitamatta vaan hänenkin tarpeensa huomataan. Paneelin vastaajat olivat vanhusten hoidon hyviä asiantuntijoita joko työnsä puolesta tai päättäjinä asiaan paneutuneita muun muassa Turun valtuustossa, peruspalvelulautakunnassa tai kansanedustajina eduskunnassa. Ilta alkoi esittelykierroksella ja kysymyksellä: mitä olet tänään tehnyt vanhusten hyväksi? Kaikilla oli jokin yhtymäkohta tai konkreettinen kontakti läheisen auttamisessa ellei juuri tänään niin ainakin edeltäneenä viikonloppuna joko vapaaehtoisena ystävänä, käyntinä iäkkäitten vanhempiensa luona, varjobudjetin valmisteluna tai työssä hoitolaitoksessa. Monen puheenvuorosta ilmeni, että seniori-ikäisten kasvava määrä ja tiukka rahatilanne leikkauksineen on vaikeasti ratkaistava yhtälö nykyisessä tilanteessa. Pitääkö vanhus pestä päivittäin, ulkoiluttaa, auttaa käsien pesussa ennen ruokailua ja WC-käyntien yhteydessä, avustaa syömisessä ellei itse siitä suoriudu? 20 Vastaukset: Totta kai itsestään selvää, välttämätöntä jo henkilön toimintakyvyn säilyttämiseksi mahdollisimman pitkään. On myös henkilökuntakysymys kotona asuminen olisi toivottavaa ja useimmat niin haluavat huonona ja iäkkäänäkin. Riittääkö avustavaa henkilökuntaa? Ateriapalvelun piirissä olevilla ongelmana on, että ruokalaatikot jätetään eteiseen tai sivupöydälle, varmistamatta saako asiakas sen itse otettua ja päivän aterian syödäkseen. Kysymykseen saa olla vain myöntävä vastaus; rahaa ja voimavaroja mitoitettava niin, että toteutuu. Yhteisömuotoisen asumisen lisääminen ja eri palvelujen saaminen lähellä auttaisi. Lähiomaisten tai asianomaisen tulee esittää tarpeet ja kaupungin ja sosiaalityötekijän kanssa sovitaan hoitosuunnitelma, miten asiakasta voidaan auttaa. Palvelu tulee saada myös ruotsiksi. Kun ei hyvinvointivuosinakaan toteutunut, niin hyvin skeptisesti suhtaudun. Ei suurin odotuksin, miten nyt kun kaikesta muutenkin leikataan, voisi toteutua hyvä hoito kaikille tarvitseville. Puheet ovat kauniita mutta konkreettiset teot vähäisiä, vastuun kantajina omaiset. Esteettömyys näkökanta huomioitava jos vanhus on liikuntakyvytön, hän on vankina omassa kodissa, ellei taata vapaan liikkumisen mahdollisuuksia. Sairaalan ja laitosten on erittäin vaikea saada työntekijän sairastuessa sijainen paikkaamaan poissaoloa. Henkilökunnan puute on yhtä vaikea kotisairaanhoidossa. Kyllä kaikki kysytyt toimenpiteet tulee toteutua päivittäin. Jo hygieniakäytännöt ja bakteerien leviämisuhka vaativat hyvää puhtautta ja peseytymistä. Laitoksissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa oleville tehdyissä asiakaskyselyssä ilmeni, että omaiset käyvät potilaitten luona 84 %:lla vastanneista ja ystävätoiminnan vapaaehtoiset ulkoiluttavat vanhuksia viikoittain. Yleisöltä kysyttäessä, moniko hyväksyy vapaaehtoiset työntekijät avustajina, lähes puolet vastasi myöntävästi. Paneeliin osallistujista kaikki hyväksyivät vapaaehtoistyön.

21 Seuraavana kysymyksenä käsiteltiin edelleen valmistelussa olevaa lakia: Miten vanhuspalvelulakiin saadaan kirjattua selkeämmät ohjeet kunnille henkilökuntamääristä, tiloista ja toimintatavoista? Mikäli annettuja ohjeistuksia ei kunnissa toteuteta, asetetaanko seuraamuksina sanktiot? Vastaukset: Tulee suureen tarpeeseen, ongelma on ikä potilaat ovat kunnoltaan hyvin eritasoisia, ei voida rajata koskemaan vain 80-vuotiaita ja sitä vanhempia, tulee alkaa vähintään 75- vuotiaista. Lain toteuttamatta jättämisestä tulee olla seuraamuksia. On rahakysymys keneltä veloitetaan ja kuka rahat saa! Kyllä Suomella on varaa satsata vanhushuoltoon, kunhan on yhteinen poliittinen tahto. Hyvä, että tulee ja takaa yhtäläisen hoitotason kaikille. Selkeästi on määriteltävä henkilökunnan määrä, tilojen- ja hoitotason mitoitus. Henkilökunnalla tulee olla pätevä koulutus. Myös johtamis-koulutusta painotetaan lain valmistelun työryhmässä. Lain valmistelu on edelleen kesken, ministeriöön on tullut lakiluonnoksesta 130 lausuntoa. Tavoitteena on, että nykyisen hoito-suosituksen aiheuttamat vääristymät pystytään korjaamaan. Kaikkien tulee saada palvelua omalla äidinkielellään Epäiltiin kylläkin, kuinka kunnat pystyvät toteuttamaan lainvaatimukset, kun kunnilta nyt jo leikataan ja henkilökuntaa on vaikea saada. Painotusta pitää lisätä ennaltaehkäisyyn: yhä monipuolisemman ammattiryhmän tulee olla arvioimassa asiakkaan kunto ja toimintakyvyn heikkeneminen, sosiaalityöntekijä, ravinto- ja fysioterapeutti ja lääkäri havaitsemaan olotilan muuttuminen huonompaan. Terveydenhuoltoalalla kyllä koulutetaan hoitajia, mutta heistä suuri osa on työssä muulla alalla esim. sairaanhoitajista ja perushoitajista on poissa hoitotyöstä. Syynä on alhainen palkkataso. Yleisöltä lähti Ilkka Kantolan kautta terveiset peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardssonille: Laki tulee voimaan vuonna 2013 alusta ja ikäraja koskemaan 75-vuotiaista lähtien kaikkia vanhuksia ja sanktiot tarvitaan. Näin Turun kulttuuripääkaupunki vuonna, keskusteltiin myös paljonko kulttuuritapahtumat vaikuttavat vanhusten aktiivisuuteen. Palvelutaloissa suoritetussa kyselyssä 75 % vastanneista ilmoitti osallistuneensa ja näistä 35 % aikoi osallistua jatkossakin järjestettäviin tapahtumiin. Muistisairaille maalausja musiikkiesitykset tuovat hyvää oloa ja rauhoittumista. Fyysiset tarpeet on pyritty toteuttamaan, mutta kulttuurillisten tapahtumien tarjonnan toivotaan jatkuvan. Vanhusten ja nuorten aktivointi 21 hanke EVIRA:n toivotaan toteuttavan tämän tulevinakin vuosina. Hoitolaitoksissa vanhukset voivat kuunnella konsertteja tai kotikirkkonsa kirkonmenoja nettiyhteyksien kautta. Paljon on käyty palvelu- ja hoitokodeissa pitämässä esityksiä vietetty erikseen vanhusten kulttuuriviikkoa jne. On koulutettu kulttuuriystäviä, jotka kuljettavat yksityishenkilöitä (vanhuksia ja liikuntarajoitteisia) teatteriin, konsertteihin tai elokuviin. Raikuvat aplodit sai yleisökysymys: Kun on jatkuva vaikerrus ja valitus rahasta, niin missä ovat eläkeyhtiöitten 40 miljardin rahastot. Miksi niitä ei käytetä vanhusten hoidon kustannuksiin? Ministeri Risikko on luvannut 3,5 % senioreille rahaa tulevana vuonna. Paluumuuttaja Kuopiosta esitti 72-vuotiaana esimerkkiä, mitä on hyvä olo vanhanakin, mitä Turun tulee tehdä: Ei yhtään siltaa enää, nykyiset riittää ja sillä rahalla vanhusten asiat kuntoon. Lihashoitoharjoituksia on alikäytetty, proteiinin puutos ravinnossa yleistä, liikunta parantaa muistisairaita, henkinen hyvinvointi tulee sosiaalisista suhteista ja ystävistä. Sitten äänestettiin myös saavatko ulkomaalaiset hoitaa vanhuksia yleisöstä hyvin harva kannatti asiaa, paneelin edustajista muut kyllä, kaksi ei. Ilman vastaavaa koulutusta kuin Suomessa ja hyvää suomen- tai myös ruotsinkielen taitoa eivät saisi työskennellä. Yhteenvetona vanhus on nähtävä arvokkaana ja tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Kartoitettava mitkä kaikki hankaluudet vaikeuttavat arkielämää mm. esteettömyys kotona ja kodin ulkopuolella, sairauksienhoito, lääkitykset, liikuntapalvelut kunnolla hoidettu ja virikkeitä. Vanhusasiamiehen toimen perustamista valmistelee vanhusneuvosto ja asia on etenemässä. Poijussa näitä asioita hoitaa kolme asiointihenkilöä. Aikamme loppui tähän tiiviissä vuoropuhelussa. Enempikin olisi ollut tarpeen. Juontaja kiitti aktiivisesta osallistumisesta toivoen lakiesityksen pikaista etenemistä ja terveisten perillemenoa eduskunnassa. Ilta oli antoisa. Kiitos siitä yhdistyksen aktiiveille vapaaehtoisille. Terttu Raitanen