2072 Hossan retkeilyalue, Papin en suu Papin petäjä

Transkriptio

1 2072 Hossan retkeilyalue, Papin en suu Papin petäjä MH-tunnus: Kohdetyyppi: 7 Kul paikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Kohde on entuudestaan tunne u, mu a se ei varsinaises ole mj-rekisterissä. Merkkipuun itäpuolella sijaitseva pieni Papin en suun kivikau nen asuinpaikka ( ) on rekisterissä merki ynä, tässä yhteydessä toki merkkipuukin mainitaan. Kohteet ovat kuitenkin selväs eri aikaisia ja lii yvät eri toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Tämän vuoksi ne on erote u (2012) omiksi pisteikseen Reiskaan. Kohde tarkaste in ja dokumentoi in Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan opaskeskuksesta 0.7 km lounaaseen, Nurmiselän ja Keihäslammen välisellä kannaksella. Kannaksella on opaskeskukselta länteen kulkevan en eteläpuolella asfaltoitu pysäköin paikka, jonka reunalla kelo unut honka seisoo. Parkkipaikalta parikymmentä metriä itään on Nurmiselän rannalla venevalkama. Täällä on rantatörmällä havai avissa tarkastushetkelläkin joitakin hyvälaatuisia kvartsi iskoksia. Keihäslammen rannat ovat kosteat, muuten maasto on pääosin kuivaa mäntykangasta. Huosiharju kohoaa vesistöjen luoteispuolella jyrkäs kolmisenkymmentö metriä vesistöjen yläpuolelle. Kohteen kuvaus Aivan en reunassa sijaitseva mäntykelo on parikymmentä metriä korkea ja halkaisijaltaan noin 60-sen nen puuvanhus. Parkki on pääosin ppunut pois, tyvi lahoaa hiljalleen. Puun kylkeen on haka u merkkitaulu noin puolen metrin korkeudelta alkaen. Taulun mitat ovat 1 x 0.25 metriä. Avoin ken ä on painunut vajaat kymmenen sen ä puun runkoon. Puun kuivumisen vuoksi ken ä on halkeillut muutamasta kohdin. Kentässä voi myös paikoin havaita kirveen iskuja. Hakkaukset, jotka ovat pääosin vuosilukuja, ero uvat kuitenkin paikoin selväs. Ylimpänä hakkaksissa ero uu kaksi säännöllistä ympyrää, jotka ovat halkaisijoiltaan parisen siä. Ne lienee tehty jollakin muo nomaisella työkalulla. Niiden alapuolella on kaksi kirjainta, joista ensimmäinen on E, toinen on epäselvä, mahdollises C. Näiden alapuolella on suurikokoinen S, joka on lohjennut ja jonka päällä on myöhempi viilto tai isku. Kirjaimen vieressä on hennompi vuosiluku sen alapuolella on epäselviä lohkeilleita kirjaimia. S-kirjaimen alapuolella, kuvataulun keskellä, on vuosiluku 174? Viimeinen numero on jäänyt lohkeaman alle. tämän alapuolella on seuraava, epäselväksi jäävä vuosiluku. Alimmat hakkaukset on erote u epätasaisin kirveeniskuin yllä kuvatuista hakkauksista. Ne ovat syvimmälle haka uja, ylimpänä vuosiluku 1842, jossa 4 on väärin päin. Vuosiluvun alla on kolme yhteen kirjoite ua kirjainta, ilmeises JAP. P jpg Kaikkien edellä kuva ujen kaiverrusten lisäksi taulussa on joitakin epäselviä tai pois kuluneita kaiverruksia. Ne ovat pääosin kirjaimia. 118

2 Kohteen rajaus Papinpetäjä sijaitsee pisteessä , Tulkinta Papin petäjä on pitkään käytössäollut merkkipuu. Paikallisen perimä edon mukaan pappi on käynyt kastamassa Hossan lapsia petäjän äärellä. Myös muuta tarinaperinne ä lii yy puuhun. Lisä etoja Räihälä Oili Mihin näillä selkosilla ennen vanhaan usko in? Näy elyjulkaisu. Metsähallitus. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Oikean puolinen nuoli osoittaa Papin petäjää, vasemman puolinen rannan kivikautista asuinpaikkaa. Taustalla häämöttää Kenttijärvi. P jpg. 119

3 Kohdetyyppi: 7 Kul paikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

4 2072 Hossan retkeilyalue, Luontokeskus korsu MH-tunnus: Kohdetyyppi: 5 Puolustusvarustukset Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7119 Toinen maailmansota Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: 1940 Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Korsun rauniot on entuudestaan tunne u Reiska-kohde, jonka on kirjannut Tapani Seppänen. Kohde tarkaste in 19. heinäkuuta 2012 yhdessä Kaisa Forsbergin kanssa. Ympäristön kuvaus Korsu on rakenne u aivan Hossa luontokeskuksen tuntumaan, järven jyrkkään rantarinteeseen, vii sen metriä rannasta ja satakunta metriä keskuksen päärakennuksesta. Väli ömäs korsun raunioiden vieressä kulkevat portaat laiturille. Rinne samoin kuin Luontokeskuksen lähimaastot muutenkin ovat kuivaa hiekkaista maastoa, jossa kasvaa lähestulkoon ainoastaan mäntyjä. Ranta nousee jyrkäs. Sen yläpuolella kangas polveilee loivapiirteisenä. Rinne on osi ain sortunut korsun yläpuolella, maan pintaa pei ää lähinnä vahva neulaskerros. Kohteen kuvaus Korsu on jatkosodan aikainen kalastuskomennuskunnan majoituskorsu. Ainoastaan liesi ja osa perustuksia on kuopan lisäksi säilynyt. Rakennelman pohja on noin 4 x 5 metriä siten, e ä pitempi sivu on rannan suuntainen. Vankka uuninpohjakiveys on rakennuksen rannan puoleisessa nurkassa, josta sisäänkäyn korsuun on myös ollut. Korsun rakentamisessa on jyrkän rinteen maaston muotoa käyte y hyväksi. Peräseinä on kaive u noin metrin syvyyteen, etuseinää on noste u hieman rinteestä. Kaikkien neljän seinän hirsiä on edelleen näkösällä. Ne ovat jykeviä, päät ovat saha uja. Salvokset eivät ole mitenkään erityisen huolella tehdyt. Uunikiveys on nykyisellään noin metrin korkuinen kasa, joka on levinnyt pitkälle alarinteeseen. Osa kivistä voi kuulua korsun alareunan pengerrykseen. Kiveys vaiku aa alun pitäen olleen halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen, vaikka täy ä varmuu a asiasta ei olekaan. Korsusta romahtaneita hirsiä lahoaa myös rakennuksen ulkopuolella. Kohteen rajaus Kohteen piste on sama kuin entuudestaan Reiskaan merki y paikka eto. Se tarkaste in vielä käsi-gps:llä ja paikka eto osoi autui täsmälliseksi. Tulkinta Rakennelma on jatkosodan aikainen kalastuskomennuskunnan majoituskorsu. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 121

5 Kohdetyyppi: 5 Puolustusvarustukset Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

6 Yllä: Jatkosodan aikaisen kalastuskunnan korsun jäänteet Öllörin rinteessä, opaskeskuksen takana jpg. Alla: Lipposenlammen kunnostettu porokatiska. P jpg. 123

7 2072 Hossan retkeilyalue, Lipposenlampi poroka ska MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 7 Digitoin, mi akaava >=1:20000 Tausta edot Lipposenniemen poroka ska on entuudestaan reiskaan merki y en söity tai uusiorakennelma. Se dokumentoi in Ympäristön kuvaus Poroka ska sijaitsee Lounajan pohjoisrannalla sijaitsevan Lipposenniemen laavun itäpuolella, Lipposenlammen eteläpuoleisella harjanteella. Matkaa lammelle on joitakin kymmeniä metrejä, Lounajalle vajaat sata metriä. Paikka on kuivaa hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohteen kuvaus Poroka ska on ka skamainen keräystarha. Se on mitoiltaan noin 10 x 4 metriä, ja se on jae u rimoilla kahteen suunnilleen saman kokoiseen huoneeseen. Tarhaan johtava aukko on ka skamaiseksi rakenneltu. Koko tarhaus on tehty keveistä rimoista, joiden halkaisija ei juurikaan ylitä kymmentä sen ä. Kohteen rajaus Kohteen piste, , , on ote u käsi-gps:llä ka skan suulta. Tästä kohde jatkuu lammen suuntaan reilun painkymmenen neliön säteellä. Tulkinta Kyseessä on en söity tai uusiorakenne u poroaitaus, tehty viimeisten vuosikymmenten aikana. Lisä etoja Rapor asianhallinnassa 4847/41/2007. Inventoin ja suojeluehdotukset Hossan kaavaa varten. Päivi Tervonen Kainuun Museo Toimenpiteet Tila: 2 Suunniteltu Laji: 18 Merkintä Toimenpidevuosi: 2007 Kuvaus: Ulkopuolinen hanke Tila: 3 Toteute u Laji: 18 Merkintä Toimenpidevuosi: 2007 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 0 Ei määritelty Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 1 Käytössä 7 Kaava Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 124

8 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

9 2072 Hossan retkeilyalue, Korealah porotalli MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 8199 Muu rakennelma Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: 1930 Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: Digitoin Tausta edot Perangan-Hossan rei kuuluu valtakunnallises merki äviin kul uurihistoriallisiin ympäristöihin sekä valtakunnallises arvokkaisiin perinnemaisemiin nimellä Hossan eräkul uurimaisemat. Porotalli on entuudestaan tunne u Reiska-kohde, joka tarkaste in ukkosta odotellessa. Porotalli on käytössä ja siten rakennusperintökohde. Ympäristön kuvaus Porotalli sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Tallia ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Itse tallirakennus on kankaan puolella. Tallin ympäristön kangas on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennuksen eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Tallin ympäristössä on myös runsaas katajia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee aivan rakennuksen nurkalta. Kohteen kuvaus Porotalli on kooltaan 5 x 8 metriä ja sen harjakorkeus on pari metriä. Hirsikertoja on kymmenen, hirret ovat jykeviä ja saha uja. Hirsien välit on lki y runsaalla kun akerroksella. Oviaukko antaa nousevan rinteen puolelle etelään. Se on noin metrin korkuinen. Nauloja siinä ei näy, sitä vastoin oven tukirimat on kiinnite y vahvalla rautalangalla. Oven yläpuolella on lauta, johon on kauniis kirjoite u porotalli. Rakennuksessa on päreka o, joka on naula u. Rakennus on hyväkuntoinen ja käytössä. Paikalle saapuessamme sieltä vilis ulos poroparka. Kohteen rajaus Kohteen alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä tallin ovelta. Virhemarginaaliksi laite ilmoi 11 m. Tämän perusteella sijoi uisi talli luontopolun länsipuolelle, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Asian la on selväs nähtävissä myös valokuvissa. Lisäksi kuvissa näkyy, e ä talli lienee merki y väärinpäin kartalle, jossa se on kuva u siten, e ä rakennuksen pitkä sivu on etelä-pohjois -suuntainen. Valite avas tähän seikkaan ei kiinnite y huomiota maastotarkastuksen aikana vaan tallin ja sen ympäristön rakennelmien sijainteja on joudu u rekonstruoimaan raportoin vaiheessa valokuvien ja muis inpanojen pohjalta. Sekaannuksen täydellisyy ä korostaa vielä se seikka, e ä paikalla ote ujen koordinaa pisteiden virhemarginaalit olivat poikkeuksellisen suuria (lähes kau aaltaan yli 10 metriä), mikä edelleen sekoi aa kuvaa vieri vieressä sijainneiden rakennelmien sijainneista. Porotallin sijain eto on ratkaistu siten, e ä tallin koordinaa ksi on digitoimalla anne u piste kartalla näkyvän rakennuksen keskeltä. Tallin ympäristön muut kohteet on digitoitu aluerajaukseksi osi ain mita ujen pisteiden, osi ain valokuvien perusteella. Käytännössä tämä tarkoi aa sitä, e ä yksi äisissä kohdepisteissä voi olla useiden metrien hei oja vaikka itse alue sisältää kaikki rakennelmat. Tilanteen hahmo amissa maastossa toki helpo aa se, e ä kaikki yksi äiset Koreanlahden rakennelmat ero uvat suhteellisen selväs ja vaiva omas maastossa. Tulkinta Kohde on Hossa-Irnin paliskunnan käytössä oleva porotalli. Se lienee rakenne u 1900-luvun alkupuoliskolla. Tieto 1930-luvusta on peräisin varhemmasta Reiska-päivityksestä (Tapani Seppänen). 126

10 Lisä etoja Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Suomussalmi Hossan yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventoin. Kainuun Museo. Esa Suominen Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 1 Käytössä Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen 7 Kaava suojelu: Selitys: Selitys: Hossan yleiskaava 2006 SR-1 Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Kokalmuksen Korealahden porotalli. Polku kiertää tallia kahdelta sivulta. Kuvan oikeassa reunassa näkyvä kasvillisuuden peitossa oleva kumpare on tulkittu rajapyykiksi jpg. 127

11 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

12 Kohdetyyppi: 2 Asuinpaikat? Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

13 Aittojoen Valkealammen tervahaudan vallit on merkitty kuvaan ympyrällä. P jpg Hossan retkeilyalue, Ai ojoki Valkealampi E tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Ai ojoen Valkealammen tervahauta on merki y peruskartalle. Se on dokumentoitu ja tallete u Reiska- etokantaan kesän 2007 inventoinnin yhteydessä. Tervahauta on muinaisjäännösrekisterin kohde numero Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Ai ojoen Valkealammen tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Moilasenvaaran Natura-alueen eteläpuolella. Tervahautaa on polte u Valkealammen ja Ai ojoen välisellä havupuita kasvavalla kankaalla, parikymmentä metriä lammen rannasta. Luontopolku kulkee haudan itäpuolelta, Lavajärven vanhan kämppä en pohja haudan länsipuolelta. Ai ojärven eteläpuolelta alkava nii ylatojen nauha jatkuu tervahaudan ohi koh etelää. Kohteen kuvaus Valkealammen tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja siten jonkin verran isompi, kuin aiemmassa inventoin rapor ssa väite in. Sen vallit ovat kolme metriä leveät ja selväs ero uvat. Korkeus vaihtelee lähes maantasaisesta yli puolen metrin. Vallia kiertää nauha syviä palokuoppia. Painauma haudan keskellä on halkaisijaltaan viisi-kuusi metriä. Sen syvyys lähentelee metriä. Tervahaudan ränni on suunna u koh Ai ojokea. Ura on 5-6 metriä pitkä ja syvimmillään vallin kupeessa noin 1.3 metriä. Tervahauta ero uu suhteellisen hyvin kumpuilevassa maastossa. 130

14 Kohteen rajaus Tervahaudan koordinaa piste on vuoden 2007 inventoinnin mukaan , Kesän 2012 tarkastuksessa saa in lähes metrilleen sama mi austulos virhemarginaalin ollessa viisi metriä. Tulkinta Tervahautaa voitaneen pitää samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen lii yvänä kuin nii yladotkin vaikkakin ajoituksellises se voi olla hieman nii ytalouden jälkiä vanhempikin. Tervanpolton huippukausi ajoi uu Kainuussa 1800-luvulle, miltä ajalta tämäkin hauta lienee peräisin. Terva on kuljete u Ai ojokea pitkin Lavajärvelle ja siitä eteenpäin koh itää ja Emäjoen rei n väylää. Matkaa Lavajärvelle on noin 700 metriä. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 131

15 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

16 33002 Moilasenvaara (M-nat), Alanne laavu MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen laavun paikka on vanha Reiska-kohde, joka on dokumentoitu kesällä Se tarkaste in Aiemmin rakennelmaa arvel in rakennuksen pohjaksi, mu a todennäköisemmin kyseessä on laavun paikka. Ympäristön kuvaus Laavun pohja sijaitsee Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen halki kulkevalta Piston eltä menee kapeimmalla kohdalla kärrypolku yli kannaksen. Saarijärven puolella rannassa on pyyn kuoppia sekä laavun sija kärrypolun länsipuolella. Kohteen kuvaus Kymmenkunta metriä rannasta on kangastöyrään päällä kun akerroksen pei ämä liesikiveys. Se on halkaisijaltaan noin metrin, ja kiviä siinä näy äisi olevan vain yhdessä kerroksessa. Kivet eivät vaikuta erityisen palaneilta. Metrin päässä kiveyksestä kankaalle päin on lahoava hirsi, joka on noin 3.5 metriä pitkä. Kuntan alla tuntuu toinen samanlainen. Näiden hirsien päissä on molemmilla puolilla kaksi lyhyempää hir ä, Vaikka nämä noin 1.5 metriä pitkät hirret eivät ole alkuperäisillä paikoillaan, ovat ne todennäköises muodostaneet pohjan rakennelman lyhyemmille seinustoille. Muita hirsiä ei paikalla ole, joten rakennelma lienee ollut avoin tulisijan puolelle. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on kesän 2007 inventoinnissa mita u piste. Se tarkaste in kesän 2012 inventoinnissa, ja sen tarkkuus lienee noin kuusi metriä. Tulkinta Laavu lii ynee alueen monipuoliseen hyödyntämiseen ja 1900-lukujen aikana. Sen tarkempi merkitys ei maastohavaintojen pohjalta paljastu. Lisä etoja Rapor asianhallinnassa 4018/41/2007. Kalevalapuiston kul uuriperintöinventoin, Oili Forsberg. Alanne 3. Kohde: Moilasenvaara Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 133

17 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

18 Yllä: Alanteen laavun paikka. Nuolet osoittavat hirsiperustaisen takaseinän sijaintia. Taustalla häämöttää Saarijärvi. P804.laavu.alanne.jpg. Alla: Alanteenniemen vastarannan kiukaan riekaleiden vieressä on moderni tulipaikka. Taustalla Sonja-koira ihailee Aittojoen suuta. P jpg. 135

19 33002 Moilasenvaara (M-nat), Alanteenniemen vastaranta kiuas MH-tunnus: Kohdetyyppi: 10 Valmistuspaikat/työpaikat? Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteenniemen vastarannalla sijaitseva kiukaan raunio on vanha Reiska-kohde, jonka olen dokumentoinut kesällä Se tarkaste in Ympäristön kuvaus Kiuas sijaitsee Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen halki kulkevalta Piston eltä menee kapeimmalla kohdalla kärrypolku yli kannaksen. Ai ojärven puolella rannassa on kiukaan pohja. Kohteen kuvaus Kiuas sijaitsee vajaat 10 metriä ruohikkoisesta rannasta. Se lienee hajote u, eikä sitä mahdollises ympäröineestä rakennuksesta ole mitään jäljellä. Paikalla on moderni tulipaikka, joka on kasa u metrin päähän sammaloituneesta kiukaasta. Kiuas on halkaisijaltaan noin 1.5 metriä ja puolisen metriä korkea. Se jatkuu lisäksi itään matalampana kiveyksenä, joka pää yy noin metrin päässä varsinaisesta kiuaskasasta. Kuntan alta pilkistävät kivet ovat särmikkäitä ja tulen pol amia. Kohteen rajaus Kiukaan koordinaa piste, , , on kesän 2007 inventoinnissa mita u. Se tarkaste in kesän 2012 inventoinnissa, ja tarkkuus lienee noin kuusi metriä. Tulkinta Kiuas lii ynee alueen monipuoliseen hyödyntämiseen ja 1900-lukujen aikana. Paikka olisi ihanteellinen kalasaunan kohta, mu a Alanteenvirran eteläpuolisella Ai ojoella on liiku u myös luonnonniityillä heinää tekemässä. Lähin talo lienee vajaan neljän kilometrin päässä sijaitseva Lehtovaaran vuonna 1890 peruste u kruununmetsätorppa. Toki kauempaakin on voitu Ai ojärvellä käydä kalassa tai niityllä. Kiukaan päällä kasvavasta kun akerroksesta päätellen kiuas ja rakennus sen ympärillä on hävinnyt jo hyvän aikaa si en, mahdollises 1900-luvun alkuun mennessä. Lisä etoja Kohde näy suunnilleen samanlaiselta kuin edellisen tarkastuksen yhteydessä viisi vuo a aiemmin. Tulta oli toki pide y näiden vuosien aikana viereisellä nuo onpaikalla, mu a itse kiukaan jäännös näy muu uma omalta. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 136

20 Kohdetyyppi: 10 Valmistuspaikat/työpaikat? Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

21 33002 Moilasenvaara (M-nat), veneenvetotaival MH-tunnus: Kohdetyyppi: 13 Liikennekohteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteenvirran veneenvetotaival on dokumentoitu alunperin vuoden 2007 inventoinnin yhteydessä (Forsberg). Kohde tarkaste in 4. elokuuta synkkien pilvien alla. Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, Hossan retkeilyalueen länsipuolella, Moilasenvaaran Natura-alueella. Paikalla on hiekkainen kannas, joka ero aa toisistaan Saarijärven ja Ai ojärven. Kannas on lounas-koillinen suuntainen, vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsevat pyyn kuoppakohteet Alanteenvirta ja Alanne, sekä runsaas jäänteitä 1800-luvun ja 1900-luvun alun ak viteeteista alueella. Kohteen kuvaus Veneenvetotaival Saarijärven ja Ai ojärven välissä ero uu selväs maastossa. Se alkaa Alanteenvirran pohjoisrannalta ja jatkuu koh pohjoista seuraten 230-metrin käyrää siten, e ä taival jää tämän korkeuden alapuolelle. Se on siten vain muutamia kymmeniä sen ejä vedenpintaa korkeammalla. Saarijärven puolella ranta on soinen, eikä taival jatku enää suolle. Kokonaisuudessaan kaive ua uraa on noin 70 metrin matkalla. Taival on 3-4 metriä leveä, ja sitä reunustavat noin metrin korkuiset palteet. Kaivanto on kokonaan sammalen ja muun aluskasvillisuuden peitossa. Kesän 2007 inventoinnin jälkeen alueella on raivonnut myrsky, minkä vuoksi taipaleen yli on rojahtanut mänty. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa on taipaleen laskennallinen keskipiste. Sijain edot on alunpitäin mita u käsi-gps:llä. Tulkinta Ai osalmi on ilmeises ollut liian matala veneellä kulje avaksi, koskapa näin massiiviseen rakennustoimeen on käyty käsiksi. Kaivannon reunat ovat täysin maatuneet ja aluskasvillisuuden peitossa, eikä liene epäilystäkään siitä, e eikö tämä taival lii yisi luvun ak vitee eihin alueella. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 138

22 Kohdetyyppi: 13 Liikennekohteet Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

23 Yllä: Alanteenvirran veneenvetotaival kulkee Aittojärven ja Saarijärven välisen kannaksen yli. P jpg. Alla: Pillupuron niittylato tyypillisessä maastokohdassa kankaan reunassa, kohti suoniittyä. P jpg. 140

24 Ai ojoki Pillupuro nii ylato MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Pillupuron nii ylato on Reiska- etokannassa entuudestaan oleva kohde, joka on dokumentoitu Moilasenvaaran inventoinnissa kesällä Kohde tarkaste in 5. elokuuta 2012 poutasäässä, ukkosen jyristessä jossain kauempana. Ympäristön kuvaus Pillupuron nii ylato sijaitsee Moilasenvaaran Natura-alueella, Ai ojoen länsirannalla. Kohta on kuivahkoa mäntykangasta aivan joen rantaniityn reunalla. Matkaa Pillupuron laukopuolille on pari kymmentä metriä. Ai ojoki, jonka varrella on seitsemän nii yladon ketju, saa alkunsa Moilasenvaaran Ai ojärvestä. Etelässä tämä nii yrantainen, voimakkaas meanderoiva väylä laskee Lavajärven kau a Hossan eteläisiin vesiin. Joen suulla on erityises raja u luonnonsuojelualue, joka on erote u 1800-luvun pitäjänkartalla Hemmilän Alatalon palstaksi. Joki on vii sen kilometriä pitkä ja se näy ää muovaavan uomansa kulkua kaiken aikaa alavilla rantaniityillä. Rannat ovat varmaankin olleet heinästä tuo oisat. Joessa on useita koskipaikkoja. Pudotusta Ai ojärven ja Lavajärven välillä on seitsemän metriä. Laukopuolten ja ladon kohdalla Ai ojokeen laskee pieni Pillupuro idästä. Rakennelmien ja joen länsirannalla on laajempi kangasalue, jota pitkin kulkee vanha enpohja rannan tuntumaan Piston maan eltä. Kohteen kuvaus Kesän 2007 inventoinnissa nii ylato dokumentoi in. Raportoinnissa latoa kutsu in järjestysnumerolla viisi. Kesän 2012 tarkastuksessa ei havai u rakenteissa olennaisia muutoksia. Lato on ollut 4 x 4 metrin suuruinen huolellises kirveellä salvo u rakennus. Sen oviaukko on ollut joen suuntaan, jonne päin rakennus on myös si emmin romahtanut. Ladon sisällä on jäljellä ohuista puista tehtyä harvahkoa la aa. Romahtaneen rakennuksen päällä on myös tukevia ka olautoja. Sahausjälkiä tai esimerkiksi rautanauloja ei rakennuksen jäänteissä näy. Parhaiten säilyneellä, kankaan puoleisella seinustalla, on jäljellä vielä yhdeksän hirsikertaa. Kohteen rajaus Pillupuron nii yladon koordinaa piste on vuoden 2007 inventoinnin mukaan , Tulkinta Ai ojoen rantaniityt lienevät olleet aika tuo oisat ja niihin on panoste u runsaas työtä. Latojen lisäksi joen varteen on rakenne u majoitusrakennelmia, ja jokea on myös tamme u nii yjen rehevöi ämiseksi. Alueen nii ytalous lienee elänyt kukoistuskau aan ja 1900-luvuilla. Tähän vii aa rakennusten tekemisessä käyte y materiaalien valinta, sillä mitään 1900-luvun aikana ilmaantuneita materiaaleja ei näytä käytetyn. Tämän perusteella voisi arvella, e ä nii yviljelys on myös loppunut 1900-luvun alkupuolella, sillä korjauksiinkaan ei näy uusia tarvikkeita tuhlatun. Pitäjänkartaston ( ) mukaan on 1900-luvun alussa Ai ojoen suussa, Lavajärven rannalla sijainnut Hemmilän Alatalon palsta. On mahdollista, e ä myös jokivarren ladot ovat kuuluneet samalle talolle, tervaa on voitu pol aa useammankin talon voimin. Hemmilä on niitä Perangan uudis loja, jotka on peruste u jossain vaiheessa vuosien välillä. Ensimmäinen Hemmilän isäntä oli vuonna 1694 syntynyt Hemmi Tauriainen. Hänen iästään päätellen on talo ollut paikalla jo ennen vuo a Ilmeises talon veronmaksu on kuitenkin alkanut vasta mainitun vuoden 1771 jälkeen. Kar amerkintä Hemmilän Alatalosta vii aa siihen, e ä ennen 1900-luvun alun kar aa on pää lasta lohko u ainakin yksi la, Alatalo. Matkaa Hemmilästä linnun etä jokisuulle on lähes 14 kilometriä, joten niityltä heinää tehdessä olivat varmaankin lapäiset majoituspaikat tarpeen. 141

25 Lisä etoja Oiva Turpeinen Suomussalmi 1500-luvulta 1990-luvulle. Teoksessa: Huurre & Turpeinen. Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen vuosituha a. Otava, Helsinki. Oulun maakunta-arkiston kokoelmat. h ps://as a.narc.fi/as aui/digiview.php?imageid=646065&aytun= ka&j=1 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Pillupuron ladon veistettyjä kattolautoja lepäsi romahtaneita seiniä vasten. P jpg. 142

26 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

27 Ai ojoki Alakoski nii ylato MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Ai ojoen Alakosken nii ylato on Reiska- etokannassa entuudestaan oleva kohde, joka on dokumentoitu Moilasenvaaran inventoinnissa kesällä Kohde tarkaste in 5. elokuuta 2012 poutasäässä, ukkosen jyristessä jossain kauempana. Ympäristön kuvaus Alakosken nii ylato sijaitsee Moilasenvaaran Natura-alueella, Ai ojoen länsirannalla. Ladon etämillä Ai ojokeen yhtyy lännestä Laihajoki. Nii yalue jatkuu laajana siten myös länteen. Maasto on eri äin kosteaa. Ai ojoki, jonka varrella on seitsemän nii yladon ketju, saa alkunsa Moilasenvaaran Ai ojärvestä. Etelässä tämä nii yrantainen, voimakkaas meanderoiva väylä laskee Lavajärven kau a Hossan eteläisiin vesiin. Osa ladoista sekä niihin lii yvistä muista rakenteista on retkeilyalueen puolella. Joki on vii sen kilometriä pitkä ja se näy ää muovaavan uomansa kulkua kaiken aikaa alavilla rantaniityillä. Rannat ovat varmaankin olleet heinästä tuo oisat. Joessa on useita koskipaikkoja. Pudotusta Ai ojärven ja Lavajärven välillä on seitsemän metriä. Retkeilyalueen raja on noin 150 metriä etelään ladolta. Kohteen kuvaus Kesän 2007 inventoinnissa nii ylato dokumentoi in, eikä kesän 2012 tarkastuksessa havai u rakenteissa olennaisia muutoksia. Alakosken lato on vuoden 2007 inventoinnin lato numero kuusi. Lato on ollut 4 x 4 metrin suuruinen huolellises kirveellä salvo u rakennus. Sen oviaukko on ollut joen suuntaan, jonne päin rakennus on myös si emmin romahtanut. Ladon sisällä on jäljellä ohuista puista tehtyä harvahkoa la aa. Osa seinähirsistä on saha u. Parhaiten säilyneellä, kankaan puoleisella seinustalla, on jäljellä vielä kahdeksan hirsikertaa. Kohteen rajaus Alakosken nii yladon koordinaa piste on vuoden 2007 inventoinnin mukaan , Kesän 2012 tarkastuksessa piste ovensuusta oli muutaman metrin säteellä rekisteröidystä. Tulkinta Ai ojoen rantaniityt lienevät olleet aika tuo oisat ja niihin on panoste u runsaas työtä. Latojen lisäksi joen varteen on rakenne u majoitusrakennelmia, ja jokea on myös tamme u nii yjen rehevöi ämiseksi. Alueen nii ytalous lienee elänyt kukoistuskau aan ja 1900-luvuilla. Tähän vii aa rakennusten tekemisessä käyte y materiaalien valinta, sillä mitään 1900-luvun aikana ilmaantuneita materiaaleja ei näytä käytetyn. Tämän perusteella voisi arvella, e ä nii yviljelys on myös loppunut 1900-luvun alkupuolella, sillä korjauksiinkaan ei näy uusia tarvikkeita tuhlatun. Pitäjänkartaston ( ) mukaan on 1900-luvun alussa Ai ojoen suussa, Lavajärven rannalla sijainnut Hemmilän Alatalon palsta. On mahdollista, e ä myös jokivarren ladot ovat kuuluneet samalle talolle, tervaa on voitu pol aa useammankin talon voimin. Hemmilä on niitä Perangan uudis loja, jotka on peruste u jossain vaiheessa vuosien välillä. Ensimmäinen Hemmilän isäntä oli vuonna 1694 syntynyt Hemmi Tauriainen. Hänen iästään päätellen on talo ollut paikalla jo ennen vuo a Ilmeises talon veronmaksu on kuitenkin alkanut vasta mainitun vuoden 1771 jälkeen. Kar amerkintä Hemmilän Alatalosta vii aa siihen, e ä ennen 1900-luvun alun kar aa on pää lasta lohko u ainakin yksi la, Alatalo. Matkaa Hemmilästä linnun etä jokisuulle on lähes 14 kilometriä, joten niityltä heinää tehdessä olivat varmaankin lapäiset majoituspaikat tarpeen. 144

28 Lisä etoja Oiva Turpeinen Suomussalmi 1500-luvulta 1990-luvulle. Teoksessa: Huurre & Turpeinen. Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen vuosituha a. Otava, Helsinki. Oulun maakunta-arkiston kokoelmat. h ps://as a.narc.fi/as aui/digiview.php?imageid=646065&aytun= ka&j=1 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Aittojoen Alakosken niittylato on häviämässä kostean aluskasvillisuuden syliin. P jpg. 145

29 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

30 2072 Hossan retkeilyalue, Ai ojoki Valkealampi N nii ysauna MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Ai ojoen Valkealammen nii ysauna on Reiska- etokannassa entuudestaan oleva kohde, joka on dokumentoitu Moilasenvaaran inventoinnissa kesällä Kohde tarkaste in 6. elokuuta 2012 sateen alkamista odotellessa, valtavan sääskilauman avustuksella. Ympäristön kuvaus Valkealammennniitysauna sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Moilasenvaaran Natura-alueen eteläpuolella, Ai ojoen länsirannalla, pari sataa metriä koilliseen lammelta. Täällä rantanii y tekee laajan pussin koh luode a. Heinäinen nii y on yli pari hehtaaria kooltaan. Nii ysauna ja sen viereinen lato sijaitsevat tämän niityn ja joen välisellä kuivemmalla kankaalla. Luontopolku, joka on paikoitellen joen varressa täysin veden alla, kulkee aivan saunan vierestä. Ai ojoki, jonka varrella on seitsemän nii yladon ketju, saa alkunsa Moilasenvaaran Ai ojärvestä. Etelässä tämä nii yrantainen, voimakkaas meanderoiva väylä laskee Lavajärven kau a Hossan eteläisiin vesiin. Joki on vii sen kilometriä pitkä ja se näy ää muovaavan uomansa kulkua kaiken aikaa alavilla rantaniityillä. Rannat ovat varmaankin olleet heinästä tuo oisat. Joessa on useita koskipaikkoja. Pudotusta Ai ojärven ja Lavajärven välillä on seitsemän metriä. Kohteen kuvaus Kesän 2007 inventoinnissa nii ysauna dokumentoi in, eikä kesän 2012 tarkastuksessa havai u rakenteissa olennaisia muutoksia. Rakennuksen pohja, jonka seinähirsiä saa aa vielä hieman hahmo aa sammalen alta, on noin 4 x 5 metriä ja siten suhteellisen suuri saunaksi. Kiuas, joka on sijainnut rakennuksen etelänurkassa, on edelleen noin 3 x 2 metrin laajuinen ja noin metrin korkuinen kiveys. Se on kokonaan sammalen peitossa kuten rakennus muutenkin. Vaikka hirsiä ei olekaan näkösällä, voi maaston muotojen perusteella ole aa, e ä oviaukko on sijainnut kiukaan vieressä. Nii ytukikohdan alueella on rakennuksenpohjan ja ladon lisäksi muitakin rakenteita. Nelisen metriä saunalta ladolle päin on kive y nuo on paikka. Se on suurimmaksi osin sammalen alla eikä siinä ole pide y tulta aikoihin. Saunan molemmin puolin idässä ja lännessä on kaksi kaive ua kuoppaa. Ne ovat molemmat halkaisijaltaan metriset. Itäpuolinen kuoppa on 80 cm syvä, länsipuolinen jopa metrin. Syvemmän kuopan pohja on neliskulmainen ja samalla korkeudella kuin viereinen suo. Se voi olla vedeno okohta. Tosin matkaa joelle on vain vii sentoista metriä. Kohteen rajaus Valkealammen pohjoisen nii ysaunan koordinaa piste on vuoden 2007 inventoinnin mukaan , Kesän 2012 tarkastuksessa saa in lähes metrilleen sama piste virhemarginaalin ollessa kuusi metriä. 147

31 Tulkinta Ai ojoen rantaniityt lienevät olleet aika tuo oisat ja niihin on panoste u runsaas työtä. Latojen lisäksi joen varteen on rakenne u majoitusrakennelmia, ja jokea on myös tamme u nii yjen rehevöi ämiseksi. Alueen nii ytalous lienee elänyt kukoistuskau aan ja 1900-luvuilla. Tähän vii aa rakennusten tekemisessä käyte y materiaalien valinta, sillä mitään 1900-luvun aikana ilmaantuneita materiaaleja ei näytä käytetyn. Tämän perusteella voisi arvella, e ä nii yviljelys on myös loppunut 1900-luvun alkupuolella, sillä korjauksiinkaan ei näy uusia tarvikkeita tuhlatun. Pitäjänkartaston ( ) mukaan on 1900-luvun alussa Ai ojoen suussa, Lavajärven rannalla sijainnut Hemmilän Alatalon palsta. On mahdollista, e ä myös jokivarren ladot ovat kuuluneet samalle talolle, tervaa on voitu pol aa useammankin talon voimin. Hemmilä on niitä Perangan uudis loja, jotka on peruste u jossain vaiheessa vuosien välillä. Ensimmäinen Hemmilän isäntä oli vuonna 1694 syntynyt Hemmi Tauriainen. Hänen iästään päätellen on talo ollut paikalla jo ennen vuo a Ilmeises talon veronmaksu on kuitenkin alkanut vasta mainitun vuoden 1771 jälkeen. Kar amerkintä Hemmilän Alatalosta vii aa siihen, e ä ennen 1900-luvun alun kar aa on pää lasta lohko u ainakin yksi la, Alatalo. Matkaa Hemmilästä linnun etä jokisuulle on lähes 14 kilometriä, joten niityltä heinää tehdessä olivat varmaankin lapäiset majoituspaikat tarpeen. Saunan ja sen viereisen nuo on pei eisyys vii aa suhteellisen korkeaan ikään. Rakennus voi hyvinkin olla 1800-luvun puolelta. Lisä etoja Oiva Turpeinen Suomussalmi 1500-luvulta 1990-luvulle. Teoksessa: Huurre & Turpeinen. Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen vuosituha a. Otava, Helsinki. Oulun maakunta-arkiston kokoelmat. h ps://as a.narc.fi/as aui/digiview.php?imageid=646065&aytun= ka&j=1 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Aittojoen Valkealammen niittysaunan pohja on merkitty punaisilla linjoilla. Nuoli osoittaa kiukaan paikkaa. P tyhmä.jpg. 148

32 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

33 Ai ojoki Pillupuro laukopuolet MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Kohde on dokumentoitu Se tarkaste in muiden Ai ojoen kohteiden kera Ympäristön kuvaus Ai ojoki, jonka varrella sijaitsee seitsemän nii yladon ketju, jonka eteläpäässä nii ytukikohta/nii ysauna sijaitsee, saa alkunsa Moilasenvaaran Ai ojärvestä. Etelässä tämä pieni nii yrantainen, meanderoiva joki laskee Lavajärven kau a Hossan vesiin. Joki on vii sen kilometriä pitkä, ja se näy ää muu avan uomaansa alavilla rantaniityillä kaiken aikaa. Rannat ovat todennäköises olleet tuo oisassa nii ykäytössä kau aaltaan, vaikka latoja ei ihan koko matkalta löytynytkään. Laukopuolien lisäksi latojonon eteläpäästä löytyi nii ysaunan paikka. Kohteen kuvaus Ai ojokeen laskevan Pillupuron suun vastarannalla, mäntyvaltaisen kankaan puolella, törmällä, on kahden lähes tykkänään maatuneen pienen hirsirakennelman perustoja. Niistä niityn puoleinen on paremmin säilynyt, ja siinä on kolmisen hirsikertaa jäljellä. Rakennelmat ovat kooltaan 2x2 metriä, ja siten tuskin minkään talomaisen rakennelman perustoja. Kehikoiden väliin jää parin metrin rako, jossa pintaturpeen alla palaneita kiviä ja hiiltä. Todennäköises kyseessä ovatkin laukopuolet, vastakkain hirsistä salvotut laavut, joiden väliin on virite y pitkulainen rakotuli. Kohteen rajaus Kohde sijaitsee koordinaa pisteessä, joka tarkaste in sekä maastolai eella e ä käsi-gps:llä. Virhemarginaali oli alle kymmenen metriä. Pillupuron nii ylato sijaitsee reilut parikymmentä metriä koilliseen laavulta. Tulkinta Laukopuolten kaltaista lapäissuojaa on todennäköises käyte y niityllä työskenneltäessä. Rakennelma lii yy nii ytalouteen Ai ojoen rannoilla ja on siten ajoite avissa viime vuosisadan tai een molemmin puolin. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: P jpg 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 150

34 Yllä: Aittojoen Pillupuron laukopuolten sijainti on merkitty kuvaan punaisilla kehikoilla. Taustalla nuoli osoittaa niittylatoa. P jpg. Vas. Nurkkasalvosta. P jpg. Alla: Parhaiten säilyneen reunan seinämää. P jpg. 151

35 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

36 Pystynkoski tammi MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7118 Historiallinen aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Kohde on dokumentoitu kesän 2007 inventoinnin yhteydessä. Tuolloin sitä on nimite y Porkkakosken nii ypadoksi. Jos hyvin tarkkoja ollaan, sijaitsevat tammen jäänteet Pystykosken niskalla, minkä vuoksi nimi on muute u Pystykosken tammeksi. Niin eli näin: Ilmeistä on, e ä tammen avulla on säännöstelty Ai ojoen rantanii yjen kosteu a. Tammen alapuolella, reilun neljän kilometrin matkalla koh Lavajärveä, on jäljellä seitsemän nii ylatoa sekä muita nii ykul uuriin lii yviä jäännöksiä. Ympäristön kuvaus Ai ojoki, jonka varrella sijaitsee kuuden nii yladon ketju, saa alkunsa Moilasenvaaran Ai ojärvestä. Etelässä tämä pieni nii yrantainen, meanderoiva joki laskee Lavajärven kau a Hossan vesiin. Joki on vii sen kilometriä pitkä, ja se näy ää muu avan uomaansa alavilla rantaniityillä kaiken aikaa. Rannat ovat todennäköises olleet tuo oisassa nii ykäytössä kau aaltaan, vaikka latoja ei ihan koko matkalta löytynytkään. Ai ojoessa on useita pikkukoskia Ai ojärven ja Lavajärven välillä. Pudotusta kertyy kaikkiaan seitsemisen metriä. Ensimmäinen koskista on Porkkasuvannon alapuolinen Porkkakoski, seuraava jo muutaman sadan metrin päässä oleva Pystynkoski, jonka niskalta löytyi lahoavia tammen jäänteitä. Kohteen kuvaus Tammen jäänteitä oli erote avissa pisteen , kohdalla. Täällä pis ylös vedestä kaksi lahoavaa hir ä. Vesi oli tarkastushetkellä tava oman korkealla, joten havainnoin mahdollisuudet olivat kehnot. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on nyt mita ua ( , ) yli 70 metriä ylempänä. Kesän 2012 jäännökset löytyivätkin keskemmältä koskea. Rakenteita on voinut olla pitkin virtaavaa koskea. Tulkinta Nii yjokia on pado u varsin yleises veden nosta amiseksi niitylle. Kaikki säilyneet nii yladot (7 kpl) ovatkin tammen alapuolisilta rantaniityiltä. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 5 Talousveden laadun tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 153

37 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

38 Yllä: Aittojoesta törröttää tänäkin päivänä joitakin niittytammeen kuuluneita ohuita hirsiä, joita kuvassa osoitetaan nuolella. P _edited-1.jpg. Alla: Aittojoen rantaniityt olivat kesällä 2012 moninpaikoin veden vallassa. P jpg. 155

39 2072 Hossan retkeilyalue, Pikku Tolosenvirta ui otammi MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Perangan-Hossan rei kuuluu valtakunnallises merki äviin kul uurihistoriallisiin ympäristöihin sekä valtakunnallises arvokkaisiin perinnemaisemiin nimellä Hossan eräkul uurimaisemat. Pikku Tolosenvirran ui otammi on osa kaavamääräyksellä suojeltua kokonaisuu a Tolosenjoen ui orakenteet ja rakennukset. Tolosenjoen varressa on kaksi ui otammea sekä kaksi rankorakenteista neulavarastoa. Neulavarastolla ei tarkoiteta rakennuspuiden säilytyssuojaa kuten Hossan kaavainventoinnin (2005) teks ssä kerrotaan vaan uiton yhteydessä neulat olivat ns. neulapadossa käyte yjä puita, joita manuaalises nostelemalla ylös vedestä kye in ohjailemaan veden virtauksen voimakkuu a. Ui otammi tarkaste in ja dokumentoi in sateen vihmoessa jo valmiiksi kosteaa maisemaa. Ympäristön kuvaus Ui otammi sijaitsee Pikku Tolosenvirran koillisnurkassa, kapeassa salmessa, jossa yhtyvät Tolosenlammen ja Pikku Tolosenvirran vedet. Salmi virtaa vuolaas paikalla koh etelää, josta vedet purkautuvat idempänä koskipaikan kau a Lounatkoskeen. Pohjoisessa Tolosenlammesta virtaa toinenkin uoma koh Lounatkoskea. Täällä on rakenne u kevytrakenteinen silta vanhojen ui orakenteiden varaan. Tämän rakenteen ja tammen välisellä kangaskaistaleella polku kulkee selkeäs ihmisvoimin tehdyn pengerryksen päällä. Sitä on ilmeises ui otöissä tarvi u, sillä kangas on kosteahkoa sekametsää. Tammen kohdalla salmi on noin 20 metriä leveä. Kohteen kuvaus Ui otammi on jykevärakenteinen hirsistä, kivitäy eestä ja pel stä koo u rakennelma. Se näy ää muodostuvan neljästä kivitäy eisestä arkusta, jotka ovat pari metriä leveät ja kuu sen metriä pitkät. Arkut on rakenne u virran suuntaisiksi. Länsirannan arkut ovat parempikuntoisia, itäisimmästä on lähinnä kiveystä jäljellä. Arkut ovat huolellises salvo uja, ja niitä tukee sivustoilta kaksin puolin neljän pystyhirren muodostama pilari. Hirret on kiinnite y tukevilla pulteilla toisiinsa. Ilmeises neulapadot (sulut) ovat olleet kiinnitetyt näihin pylväisiin, sillä arkkujen väliin jää 5-6 metriä virtaavaa ve ä. Arkuista on parhaimmillaan veden pinnan yläpuolella 6-7 hirsikertaa, mikä luonnollises vaihtelee riippuen veden korkeudesta. Kohteen rajaus Inventoinnissa mita u koordinaa piste, , , on ote u virran itärannalta, tammen kohdalta. Kohde etoihin merki y piste, , , on keskemmällä virtaavaa ve ä. Rakennelma jatkuu koko virran poikki. Se on noin kolmisenkymmentä metriä pitkä kolmisen metriä leveä. 156

40 Tulkinta Ui orakenteet lii yvät Hossan alueen ui oihin 1900-luvun aikana. Kaavamääräyksellä suojeltava rakennus (SR). Kul uurihistoriallises, rakennushistoriallises tai maisemakuvan kannalta arvokas maankäy ö- ja rakennuslain perusteella suojeltavaksi tarkoite u rakennus tai rakennusryhmä. Tolosenjoen ui otammi ja neulavarastot ovat arvokkaita ui operinteeseen lii yviä rakennuksia ja rakenteita. Oulujoen rei n uitolla on pitkät perinteet Hossaa myöten. En nen Oulujoki teoksessa (1954) kuvataan varhaisinta ui oa seuraavas : Viime vuosisadan (1800) puolivälin jälkeen sahapuita on kuljete u Ouluun jo niinkin kaukaa kuin Suomussalmelta as. Erik Bisi (Suomussalmen lukkari) kirjoi aa keväällä 1858, e ä kappamies Wiigerin (Oulun vesisahan uuden omistajan) oli pitänyt pölkkyjen laskuun toimi a työväkeä Iisalmelta ja muualta Savosta as, kun kiantalaisilla ei ollut työnhalua. Kiantalaiset eivät näytä kykenevän näihin yri ämään, havainnevat kuitenkin petäjien arvon, kun ne muuksikin kelpaavat, ei vain tervaksi, huhdaksi ja petäjäleipäpuiksi haaskata, valis Bisi. Mu a ei ollut helppoa saada puita Kiannalta as Ouluun. Bisi kertoo, e ä vuoden 1862 toukokuussa oli Hossasta, josta tuli Ouluun peninkulman matka, pantu liikkeelle noin tukkia ja e ä ne juhannukseen mennessä olivat liikkuneet peninkulmaa. Tuuli oli ajanut ne Jalonkoskeen sumaksi. Vähintään 30 miestä oli ollut töissä 6 viikon ajan ja rahaa oli kulunut 500 ruplaa, mu a silloin vasta vastukset olivat edessä. Koskista tukit pi yksin puin sui aa ja järvillä aina koota lau aan tai puomiin. Perkaama omissa ja mataloissa koskissa ne täytyi yksitellen vieritellä kiveltä kivelle, joten rahan kulunki oli iso, ennen kuin puut joskus eh sivät Ouluun. Suomussalmella puukauppa alkoi käydä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, erityisen suuren hyppäyksen metsästä saatava tulo teki 1930-luvulla. Teiden puu uessa - Hossaa halkova ainoa e oli 1920-luvulla valmistunut yhteys Juntusrannasta Iijärvelle - vesistöistä muodostui keskeinen puutavaran kuljetusrei. Puroui o oli tavallista kunnan pohjoisosissa aina 1950-luvulle saakka. Perangan rei n varrelta puutavara uite in Jatkonjärvelle, Hossan koillispuolelta ui o tapahtui Iikoskelta Huosinvirralle. Vasta siirtyminen nippu-ui oon 1963 lope purouitot. Hossan ja Perangan välinen Kekkos ekin oli valmistunut 1950-luvun lopulla. Lisä etoja - Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki En nen Oulujoki. Historiikkia ja muis etoja. Oulujoki osakeyh ö Kauppakirjapaino oy, Helsinki. - Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Suomussalmi Hossan yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventoin. Kainuun Museo. Esa Suominen Tervonen Päivi Kainuun Museo Inventoin ja suojeluehdotukset Hossan kaavaa varten. Rapor asianhallinnassa 4847/41/ Turpeinen Oiva Suomussalmi 1500-luvulta 1990-luvulle. Teoksessa: Huurre & Turpeinen. Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen vuosituha a. Otava, Helsinki. - Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Selkosten kyläseura. Otava, Keuruu. - Väkevä Tauno Historiikkia Kiannan hoitoalueesta. Käsikirjoitus. Metsähallitus, metsätalous, Suomussalmi. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen 7 Kaava suojelu: Selitys: Selitys: Hossan yleiskaava 2006 SR Ympäristön suojelu: 4 Valtakunnallises merki ävä kul uuriympäristö 157