2072 Hossan retkeilyalue, Vanha ken ä tervahauta

Transkriptio

1 jpg 2072 Hossan retkeilyalue, Vanha ken ä tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Tervahautaa ei varsinaises ole merki ynä muinaisjäännösrekisteriin, mu a sen olemassaolo mainitaan Vanhan kentän kiukaiden yhteydessä. Tämä on sikäli mielenkiintoista, e ä tervahaudan olemassaolo lienee lähinnä käsillä oleva selitys kiukaille: Kiukaat ovat voineet lii yä paikalla mahdollises sijainneisiin tervasaunoihin. Peruskartallekaan tervahautaa ei ole merki y. Tervahauta dokumentoi in Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Lounajan pohjoisrannalla, lähellä Lipposensalmea. Matkaa Lipposensalmen laavulle koilliseen on reilut puoli kilometriä. Tervahauta sijaitsee nelisenkymmentä metriä rannasta loivalla kumpareella. Sen pohjoispuolella on pieni nimetön lampi, jota ympäröivät soistumat. Tervahaudan ympäristö on kosteahkoa kangasmaastoa, joka kasvaa pääasiassa eri-ikäisiä mäntyjä. Puolukan ja mus kan lisäksi rannassa kasvaa suopursuja. Paikka on eri äin soveltuva tervan pol oon. Matkaa käytössä olevalle porotallille on noin sata metriä. Kohteen kuvaus Tervahauta on pienehkö ja soma, halkaisijaltaan vain noin metriä. Sen vallit ovat nelisen metriä leveät ja pohjoisreunalla aika epämääräiset. Rannan puolella vallit ero uvat selvemmin. Niiden korkeus vaihtelee metrin välillä. Haudan keskellä on selkeä, kolmimetrinen kuoppa, jonka syvyys on puolisen metriä. Haudan ränni on suunna u koh rantaa. Se on kolme metriä pitkä. Haudan kyljessä ura on noin puolitoista metriä syvä, mu a se loivenee voimakkaas. Selviä palon leviämisen estokuoppia on vain muutamia, mu a maaston epätasaisuuden vuoksi niitä on hieman vaikea hahmo aa. Tervahaudan vallilta ja keskuskuopasta tuli kairauksessa esiin voimakas, noin 10 cm paksuinen hiilikerros. 193

2 Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u vallin päältä käsi-gps:llä. Tulkinta Tervahauta lii yy alueen tervaperinteeseen. Sen muotojen pehmeys ja täydellinen pei eisyys voivat kieliä korkeasta iästä. Hauta voi olla 1800-luvun alkupuolelta, mahdollises tätäkin vanhempi. Vanhan kentän kiukaanpohjat lii ynevät terven pol oon. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 194

3 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:10000! 195

4 2072 Hossan retkeilyalue, Ry puron suu kivikau nen asuinpaikka? MH-tunnus: Kohdetyyppi: 2 Asuinpaikat? Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7111 Kivikausi Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria 4 Gps-mi aus, korjaamaton tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: palanu a luuta, nuo okiveyksien jäänteitä Tausta edot Kohteesta, joka tarkaste in , ei ollut aiempia etoja. Se löytyi lähinnä topografian perusteella. Ry puron suulla on merkkejä mahdollisesta kivikau sesta leiri- tai asuinpaikasta. Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Lounajan länsirannalla, Ry puron suun pohjoispuolella. Täällä on laakea lah, jonka ranta on hiekkainen. Rantatörmä kohoaa nopeas noin metrin, ja törmän reunalla kulkee retkeilyrei. Törmä on vain muutaman metrin levyinen hiekkapohjainen kaistale, joka kasvaa mäntyä. Sen takana maasto laskee hieman kosteammaksi männiköksi, jossa kasvaa myös koivuja sekä suopursuja. Rantatörmä vaiku aakin tuulen ja jäiden kasaamalta. Vähäiset löydöt teh in tältä hiekkaiselta kaistaleelta, polun kohdalta. Kohteen kuvaus Polun varresta löytyi yksi äinen, hyvän kokoinen ja sinistynyt palaneen luun kappale. Polun pintaa tongi in pelkalla usean kymmenen metrin matkalta, mu a lukuun o ama a muutamia epämääräisiä kvartsikappaleita, ei muita löytöjä tehty. Polun varressa ja rantahie kossa on monin paikoin eri äin selväs pieneksi mureneksi palaneita kiviä, joten tulta on tällä rannalla pide y varmas moneen o eeseen. Palanut luunsiru jäte in paikalleen. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u vallin päältä, palaneen luunsirun löytökohdasta, käsi-gps:llä. 196

5 Tulkinta Paikalla voi olla jäänteitä pyyn asuinpaikasta. Sen ajoi aminen on inventoinnin perusteella mahdotonta. Tulenpidon jäänteet voivat olla monen vuosituhannen ajalta. Palanut luun sirkama osoi aa toisaalta selväs, e ä joskus on lihaakin tällä rannalla paiste u. Kohde a esitetään pyyn asuinpaikaksi/kivikau seksi asuinpaikaksi kysymysmerkillä varuste una. Hossan esihistorialliset asuin- ja leiripaikat ovat lähes kau aaltaan hyvin pesäkkeisiä tulenpitopaikkoja, mikä vii aa liikkuvaan elämänmuotoon ja lyhytkestoiseen asutukseen. Esimerkiksi Mykräniemen tutkitulla (Laurila 2007) asuinpaikalla tode in, e ä asutus on hyvin pesäkkeistä ja löydöt koostuivat pelkästään kvartsista ja palaneesta luusta. Mykräniemen asuinpaikka ajoi uu mesolii selle kivikaudelle (7400 BP, 6300 BC). Lisä etoja Mykräniemen edot (Laurila 2007): h p://kul uuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/r_hanke_det.aspx?hanke_id=7950 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 0 Ei määritelty Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 197

6 Kohdetyyppi: 2 Asuinpaikat? Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:10000! 198

7 Rytilammen tervahauta lammen rannalla kpg 2072 Hossan retkeilyalue, Ry lampi tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Ry lammen rannalla kulje in matkalla Ry puron entuudestaan edossaoleville nii yladoille. Lammen länsipäässä, kohdassa missä soistuma alkaa, havai in tervahauta, tervasaunan pohja sekä hieman näitä myöhäisempi poroka ska. Ympäristön kuvaus Ry lammen tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Lounajan länsipuolella sijaitsevan Ry lammen pohjoisrannalla, aivan lammen luoteisnurkalla. Täällä lampi muu uu soistumaksi, jota halkoo Ry puro. Puron rannoilla on puolenkymmentä nii ylatoa noin puolentoista kilometrin matkalla. Lammen ranta on kostea kohdassa, jossa tervahaudan ja -saunan jäännökset sekä luhistuneen poroka skan jäänteet sijaitsevat. Rannalla kasvaa hillaa ja suopursua. Väli ömäs tervahaudan länsipuolella ranta muu uu heinäiseksi niityksi. Kaikki mainitut rakenteet sijaitsevat kankaalla, joka kohoaa muutamia metrejä rantaa korkeammaksi. Kangas jatkuu loivas kohoten koh Lounajalle ja Kokalmukselle vievää etä reilun puolen kilometrin päässä. Kangas on hiekkainen ja kuiva. Se kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuus on pääasiassa puolukka-mus kkaa. Kohteen kuvaus Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13 metrinen ja se ero uu säännöllisen muotoisena loivassa kangasrinteessä. Haudan keskellä on noin kolmimetrinen painauma, vallit ovat kau aaltaan vii sen metriä leveät. Vallien korkeus on puolisen metriä, haudan pohjoispuolella hieman vähemmän. Tervahaudan ränni on luonnollises suunna u koh rantaa. Sitä näy ää kaivellun terhaudan polton jälkeen, eikä sen alkuperäisestä koosta siten voi saada varmuu a. 199

8 Kohteen rajaus Kohteen piste, , , on ote u käsi-gps:llä haudan vallilta. Tulkinta Tervahauta ja siihen lii yvä sauna lii yvät alueen tervaperinteeseen. Hautaa lienee polte u 1800-luvulla, jolloin saunaakin on tarvi u. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 1 Hyvä 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 200

10 jpg 2072 Hossan retkeilyalue, Ry lampi tervasauna MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Ry lammen rannalla kulje in matkalla Ry puron entuudestaan tunnetuille nii yladoille. Lammen länsipäässä, kohdassa missä soistuma alkaa, havai in tervahauta, tervasaunan pohja sekä hieman näitä myöhäisempi poroka ska. Ympäristön kuvaus Tervasaunan pohja sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Lounajan länsipuolella sijaitsevan Ry lammen pohjoisrannalla, aivan lammen luoteisnurkalla. Täällä lampi muu uu soistumaksi, jota halkoo Ry puro. Puron rannoilla on puolenkymmentä nii ylatoa noin puolentoista kilometrin matkalla. Lammen ranta on kostea siinä kohdassa, jossa on tervahauta ja tervasaunan jäännökset sekä luhistunut poroka ska. Rannalla kasvaa hillaa ja suopursua. Väli ömäs kohdan länsipuolella ranta muu uu heinäiseksi niityksi. Rakenteet sijaitsevat kankaalla, joka kohoaa muutamia metrejä rantaa korkeammaksi. Kangas jatkuu loivas kohoten koh Lounajalle ja Kokalmukselle vievää etä reilun puolen kilometrin päässä. Kangas on hiekkainen ja kuiva. Se kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuus on pääasiassa puolukkamus kkaa. Kohteen kuvaus Pienen tervasaunan jäännökset sijaitsevat kymmenkunta metriä lammen rannasta, kolmisenkymmentä metriä tervahaudan kaakkoispuolella. Saunan ja haudan väliin jää vielä myöhempi poroka ska, joka on myös luhistunut. Sauna ero uu ennen muuta pienen kiukaansa ansiosta. Kiuas on nykyisellään pyöreä, noin 25 cm korkea kiveys, jonka halkaisija on noin 1.5 metriä. Kiukaan ympärillä voi maassa ero aa kiviä, joista ainakin osa näy äisi lii yneen rakennuksen vaa ma omaan kivijalkaan. Kuntan alta pilkistää lisäksi muutamia lahonneita ja hiiltyneitä hirren pätkiä. Rakennus näy äisi olleen noin 3 x 3 metriä. Kiuas on sijainnut rakennuksen kaakkoisnurkassa. Oven sijainnista ei enää voi saada selvää. Muutaman metrin päässä on eri äin voimallises kirveellä pilko u puu pisteessä , Toki pilkkapuita on runsaas pitkin rantaa ja kangastakin. 202

11 Kohteen rajaus Kohteen koordinaa, , , on ote u käsi-gps:llä kiukaan päältä. Tulkinta Tervasauna lii ynee 1800-luvulla harjoite uun tervan pol oon. Hiiltyneistä hirsistä päätellen sauna on lopulta joko palanut tai polte u. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Oik. Tervahautojen läheisyydessä on usein monintavoin veisteltyjä puita jpg. Viereisellä sivulla on kuvan etualalla merkitty ympyrällä kiukaan pohja, joka lienee peräisin Rytilammen tervasaunasta. Hirsiset jäännökset kiukaan takana ovat peräisin porokatiskasta. Itse tervahauta sijaitsee katiskan takana ylärinteessä jpg. 203

13 2072 Hossan retkeilyalue, Ry lampi poroka ska MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Ry lammen rannalla kulje in matkalla Ry puron entuudestaan tunnetuille nii yladoille. Lammen länsipäässä, kohdassa missä soistuma alkaa, havai in tervahauta, tervasaunan pohja sekä hieman näitä myöhäisempi poroka ska. Ympäristön kuvaus Poroka ska sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Lounajan länsipuolella sijaitsevan Ry lammen pohjoisrannalla, aivan lammen luoteisnurkalla. Täällä lampi muu uu soistumaksi, jota halkoo Ry puro. Puron rannoilla on puolenkymmentä nii ylatoa noin puolentoista kilometrin matkalla. Kohteen kuvaus Luhistunut poroka ska sijaitsee tervahaudan ja lammen välissä. Aitaus on ollut kooltaan noin 5 x 15 metriä. Se on pystyte y hieman poiki ain rantaan nähden. Aitauksessa käytetyt hirret ja laudat ovat kirveellä veiste yjä. Rakennelmassa on käyte y tehdastekoisia nauloja. Pitkää seinämää tukemassa on käyte y myös eläviä, kitukasvuisia mäntyjä. Oviaukko on sijainnut lyhyellä sivulla, rannan puolella. Rakennelma sijaitsee aivan kankaan ja kosteamman rantakaistaleen rajalla. Viereisen tervahaudan ränniä on kaiveltu haudan polton jälkeen. Tämä toiminto on saa anut lii yä aitauksen käy öön. Kohteen rajaus Kohteen piste, , , on ote u käsi-gps:llä tervahaudan puoleiselta lyhyeltä sivulta. Tulkinta Rakenteellisista yksityiskohdista päätellen aitaus on rakenne u 1900-luvun jälkipuoliskolla. Ajoitusta tulee myös se, e ä aitauksen tukirakenteisiin kuuluu eläviä mäntyjä. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Lammen ranta on kostea kohdassa, jossa on tervahauta ja tervasaunan jäännökset sekä luhistunut poroka ska. Rannalla kasvaa hillaa ja suopursua. Väli ömäs kohdan länsipuolella ranta muu uu heinäiseksi niityksi. Rakenteet sijaitsevat kankaalla, joka kohoaa muutamia metrejä rantaa korkeammaksi. Kangas jatkuu loivas kohoten koh Lounajalle ja Kokalmukselle vievää etä reilun puolen kilometrin päässä. Kangas on hiekkainen ja kuiva. Se kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuus on pääasiassa puolukkamus kkaa. Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 0 Ei määritelty 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 205

15 2072 Hossan retkeilyalue, Ry suo laavu 1 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Laavu löytyi tarkaste aessa entuudestaan tunne uja Ry puron nii ylatoja. Ympäristön kuvaus Laavu sijaitsee Hossan retkeliyalueella, Lounajan ja Kokalmuksen länsipuolella. Täällä on Lounajaan laskeva suhteellisen laaja Ry lampi, jonka halki Ry puro tuo ve ä suoniityiltä. Puro solisee vilkkaana. Se mutki elee voimakkaas nii ypurojen tapaan. Nii y on tarkastushetkellä hyvin kostea ja paikoin vaikeakulkuinen. Se kasvaa runsaas heinää, mu a erityises latojen ympäristössä rämeellä kasvoi runsaas hillaa. Puron puolessa välissä lammen länsipuolella on pieni metsäinen saareke aivan yhden ladon pohjoispuolella. Tällä kivikkoisella havupuita kasvavalla alueella havai in jäänteitä laavusta. Matkaa ladon jäänteille on sata kunta metriä. Kohteen kuvaus Laavun jäänteet sijaitsevat metsäsaarekkeen eteläreunassa, suoniityltä muutaman metrin päässä. Rakennelma on ollut noin 2 x 2 metriä. Sen pohjoisseinää on ollut tukemassa kivijalan tapainen, myös län sellä reunalla on joitakin kiviä. Itäseinämän kohdalla sitä vastoin on maatunut hirsi. Ohuempia runkoja pilkistää pohjois-etelä -suuntaisina kuntan alta. Ilmeises rakennelma on ollut avoin etelässä, suon puolella, vaikka tälläkin puolella on joitakin kiviä. Kuntan keskeltä pilkistää huoma ava määrä kuivunu a ja murenevaa tuohta suurina rullina. Laavu lienee ollut kate u tuohella, sillä koivuja ei kasva mailla ei halmeilla. Tulenpidon jälkiä ei laavun enoilla erotu. Kohteen rajaus Kohteen piste, , , on ote u käsi-gps:llä. Tulkinta Laavu lii ynee nii ytalouteen. Se on arvatenkin toiminut lepo- tai yöpymispaikkana niityltä heinää tehtäessä. Latojen ja laavun jäänteistä päätellen tämä lienee tapahtunut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Latojen rakennusvuodeksi on ilmoite u Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 1 Havainto Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 207

17 Yllä: Rytipuron ensimmäisen laavun pohja on merkitty linjoilla kuvaan jpg. Alla: Rytipuron toisesta laavusta on jäljellä vielä joitakin kevyitä hirren pätkiä. Sekin sijaitsee kuivalla kankareella, aivan suon tuntumassa jpg. 209

18 2072 Hossan retkeilyalue, Ry suo laavu 2 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Laavun jäänteet löytyivät sunnuntaina hillan poiminnan yhteydessä. Ne dokumentoi in pääosin seuraavana päivänä ukkosen jyristessä, 28 asteen lämmössä. Ympäristön kuvaus Laavu sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Lounajan ja Kokalmuksen länsipuolella. Täällä on Lounajaan laskeva suhteellisen laaja Ry lampi, jonka halki Ry puro tuo ve ä suoniityiltä. Puro solisee vilkkaana. Se mutki elee voimakkaas nii ypurojen tapaan.. Puron pohjoispuolella metsäisemmät saarekkeet työntyvät suohon. Yhdellä näistä kaistaleista oli jäänteitä hirsiperustaisesta laavun paikasta. Lähimmät nii yladot sijaitsevat reilun parin sadan metrin päässä laavulta. Kohteen kuvaus Laavu on ollut hirsiperustainen, noin 3 x 2.5 metrinen rakennelma. Sen alimpia hirsiä on edelleen näkösällä. Hirret ovat hyvin lahonneita, mu a yhdestä niistä voi nähdä, e ä hirsi on käsitelty kirveellä. Laavu on ollut avoin poiki ain metsäkaistaleella siten, e ä toinen pitkistä sivuista on ollut suon reunan suuntainen. Pitkistä seinustoista on jäljellä kevyitä hirsiä, metsän puolella kolmessa kerroksessa. Laavun puolessa välissä on kulkenut poikkipuita. Ne eivät ole romahtaneet ka orakenteista, sillä ne ovat seinärakenteiden lomissa. Laavun maatuneisuuden vuoksi sen rakenteesta on vaikea sanoa mitään tarkempaa. Kanervainen kun a pei ää laavun ympäristöä eikä esimerkiksi tulenpidosta tehty havaintoja. Kohteen rajaus Kohteen piste, , , on ote u laavun edustalta. Tulkinta Nii ytalou a lienee harjoitetun alueella viimeistään 1900-luvun alkuvuosikymmeninä päätellen latojen ja laavun rakenteista.. Ry puron ladot lienevät samanaikuisia ja kuuluneet saman talon omistukseen, sillä ne muodostavat selvän järjestelmän Ry puron varrella. Laavuissa on yövy y niityiltä heinää tehtäessä. Nykyiset ladot on rakenne u 1930-luvun alussa, mu a niityltä on varmas kerä y heinää aiemminkin. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 1 Havainto Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 210

20 2072 Hossan retkeilyalue, Ry puro silta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 13 Liikennekohteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 8199 Muu rakennelma Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Silta ei ollut entuudestaan tunne u Reiska-kohde. Se löytyi Ry puron nii ylatojen dokumentoinnin yhteydessä. Silta tarkaste in sääskien ja Sonja-koiran avustamana hkusateessa. Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Lounajan ja Kokalmuksen länsipuolella. Täällä on Lounajaan laskeva suhteellisen laaja Ry lampi, jonka halki Ry puro tuo ve ä suoniityiltä lännestä. Suo kasvaa runsaas heinää. Puro mutki elee paikoin vain noin metrin levyisenä, paikoin vuolaampanakin. Sillan kohdalla, nii yladon eteläpuolella puro on epämääräinen heinikkoinen uoma. Suo puron eteläpuolella on hyvin kostea. Laajaa suonii yalue a Ry puron varsilla täpli ävät monin paikoin metsäisemmät saarekkeet. Paikoin oli puron varsilla tarkastushetkellä hyvinkin runsaas lakan raakileita. Kohteen kuvaus Silta kulkee puron yli muutaman metrin päässä nii yladon eteläpuolella. Silta on kuu sen metriä leveä ja viisi metriä pitkä. Nurkissa on pystypaalut tukemassa rakenne a. Alimmaisena näkyy yli puron tukevia hirsiä, joiden päälle on puron suuntaises asete u hieman keveämpirakenteisia luonnon hirsiä. Sillan reunoilla kulkee päällimmäisenä molemmin puolin keveähköt hirret, jotka on sido u monesta kohdin rautalangalla alempiin hirsiin. Rautanauloja tai muuta modernia materiaalia ei sillan teossa ole käyte y. Kohteen rajaus Kohteen piste, , , on ote u käsi-gps:llä sillan ladon puoliselta reunalta. Gps:n tarkkuus oli vain 12 metriä. Tulkinta Sillan rakenteet lienevät peräisin samoilta ajoilta kuin muutamia Ry puron ladoista on kunnoste u. On kuitenkin täysin mahdollista, e ä silta on tehty vanhan sillan paikalle. Nii yladothan sijaitsevat molemmin puolin puroa, joten ylityspaikkoja on tarvi u. Rautalangan käy ö kuitenkin vii aa 1900-luvu- jälkipuoliskon rakentamiseen. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 0 Ei määritelty Kohteen suojelu: 0 Ei määritelty 1 Käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 212

21 Kohdetyyppi: 13 Liikennekohteet Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:10000! 213

22 Yllä: Siltarakennelma, joka ylittää Rytipuron aivan niittyladon tuntumassa. Silta on tuskin kovin vanha, mutta puron yli on varmasti niittytalouden harjoittamisen aikana ollut useitakin siltoja jpg. Alla: Kukkurin kämpän saunasta on näkösällä vielä hieman nurkkasalvosta. Sitä vartioi kuvassa suomenlapinkoira Sonja jpg. 214

23 40488 Hossan osayleiskaava; VR-alueet, Kukkurin kämpän sauna MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Kukkurin kämpän rauniot oli entuudestaan tunne u kohde, joka tarkaste in lämpimässä ja aurinkoisessa kesäsäässä. Tällöin löytyivät myös saunarakennuksen jäänteet kämpän pohjoispuolelta. Ympäristön kuvaus Kukkurin metsätyökämppä ulkorakennuksineen on sijainnut Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Iso-Kukkurijärven luoteisrannalla, järveen pistävän Talkkuna- eli Kylmäniemen puolenvälin etämillä. Kämppäkompleksin jäänteet sijaitsevat Ison Kukkurin länsirannalla, pienen puron eteläpuolisessa loivassa niemessä. Kämppäaukio on edelleen suhteellisen avoin heinää kasvava maaston kohta. Suuren hirsirakennuksen rauniot sijaitsevat aukion keskellä. Saunarakennus sitä vastoin sijaitsee metsikössä pari kymmentä metriä hirsirakennuksen pohjoispuolella, vii sentoista metriä rannasta. Aukiota ympäröivät katajat ja männyt. Osa puustosta on suhteellisen nuorta, mu a joukossa on myös vanhempaa, kämpän aikuista ja sitäkin vanhempaa männikköä. Erityises Ison Kukkurin rannassa on useita suuria puita, joita on eri tavoin pilko u. Saunan päällä kasvaa useita kuusia ja mäntyjä, jotka ovat ainakin vuo aita. Kämppäkompleksia ympäröivä maasto on kumpuilevaa kuivaa kangasta, jossa on mainitun puron lisäksi pikku lampia ja soistumia. Kohteen kuvaus Saunarakennus on sijainnut 22 metriä edelleen osi ain pystyssä olevan hirsirakennuksen pohjoispuolella, lähellä järven rantaa. Siitä on jäljellä joitakin maatuvia hirsiä. Kaakkoisnurkka parine hirsikertoineen näkyy edelleen selväs kuntan lomasta. Maatuvia hirsiä ero uu myös kuntan alla, mu a ovatko ne alkuperäisillä paikoillaan, onkin toinen asia. Paksun sammalen alla tuntuu yksi äisiä kiviä siellä täällä, mu a kiukaan paikka ei rakennuksesta hahmotu. Myöskään oven sijain a ei enää voi päätellä. Sammalen alta hahmo uvista hirsistä päätellen rakennus on voinut olla 3 x 4 metrinen ja siten suhteellisen suuri saunaksi. Rakennuksen ympärillä on useita kuoppia, jotka ovat pei yneet sammaleeseen ja lienevät siten kämpän aikuisia. Sauna lienee lahonnut paikalleen tai si en se on osi ain pure u. Reilun kymmenen metrin päässä, pisteessä , , on maakuopassa lahonneita hirsiä sekä kuopan reunalla isohkoja kiviä. Tässä on voinut sijaita vessa. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on tallenne u käsi-gps:llä tarkkuuden ollessa 7 metriä. Piste on ote u nurkasta, jossa hirsisalvos näkyy. Tulkinta Kukkurin kämppä lii yy Hossan alueen hakkuisiin. Puolenkymmentä kilometriä itään on sijainnut Lavajärven metsätyökämppä. Osi ain pystyssä olevaa hirsirakennusta on arveltu kämpän talliksi, tosin se on voinut olla myös itse kämppäkin. Kukkurin rakennukset ovat samanaikaisia. Aivan mahdotonta ei ole sekään, e ä saunan jäänteet olisivatkin tallin pohja. Saunaksi rakennus on suuri, toisaalta Kukkurin kokoisen kämpän talliksi pieni. Kiuasta ei kuitenkaan voi rakennuksessa hahmo aa. Voi toki olla, e ä se on hajote u, ja sammalen alla tuntuvat kivet ovat peräisin kiukaasta. 215

24 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty 216

26 2072 Hossan retkeilyalue, Salakkolampi tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Salakkolammen tervahauta on merki y peruskartalle, mu a ennen inventoin a sitä ei oltu kirja u Metsähallituksen järjestelmään. Hauta tarkaste in lämpimänä ja aurinkoisena päivänä, , yhdessä suomenlapinkoira Sonjan kanssa. Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Tuiranvaaran ja Pikku-Kukkurin eteläpuolella sijaitsevan Salakkolammen tuntumassa. Tervahauta on rakenne u lammen lounaisnurkan loivaan rinteeseen noin sadan metrin päähän lammesta. Lammen ja tervehaudan väliin jää matala kosteikko. Pikku-Kukkurin eteläpuolinen maasto on hyvin kumpuilevaa ja lampien sekä kosteikoiden täpli ämää mosaiikkia. Kasvusto on havupuuvaltaista, mu a tervahaudan tuntumassa kasvaa myös jonkin verran koivuja. Aluskasvillisuus on mus kka-puolukkasuopursu -tyyppiä. Kohteen kuvaus Tervahauta on suhteellisen pieni mu a selvärajainen. Se on halkaisijaltaan noin 9 metriä, keskellä on loiva muutaman metrin halkaisijaltaan olevan painauma. Vallit ero uvat selväs. Ne ovat ylärinteessä eteläpuolella noin puolen metrin korkuiset, kosteikon puolella valli on toista metriä korkea. Täällä on myös 4-5 metriä pitkä juoksutusura. Se on syvimmillään lähes metrin ympäröivän maan pinnan alapuolella mu a loivenee nopeas. Selkeitä palontorjuntakuoppia on haudan ympärillä vain muutamia. Kairatessa haudan keskeltä sekä vallilta tuli näkyviin yli 10 cm paksu, hyvin vahvas hiilen ja noen sekainen kerros he kuntan alta. Tämän alapuolella on sekoi unut hiekkakerros. Luonnollises mitään podsoloitumista ei ole eh nyt tapahtua. Kohteen rajaus Kohde sijaitsee pisteessä , Piste on ote u maastolai eella tervahaudan keskeltä. Tulkinta Tervahauta lii yy alueen tervanpol operinteeseen 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 218

27 Salakkolammen lounaisnurkassa on poltettu tervaa. Haudan pohja erottuu jyrkähkössä rinteessä vaikka aluskasvillisuus paikalla on suhteellisen korkeaa. Kuvaan haudan vallit on merkitty punaisella ympyrällä jpg. 219

29 2072 Hossan retkeilyalue, Myllykoski tammi MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Kohde on entuudestaan rekisteröimätön tammi tai ui opato, jonka olemassaolosta kertoi suojelubiologi Jyri Mikkola, joka liikkui Hossassa samaan aikaan kun kul uuriperintöinventoin a teh in alueella kesällä 2012.Mikkola arveli padon lii yneen ui oon, mikä saa aakin pitää paikkansa. Kartalle kohta on kuitenkin merki y Myllykosken nimellä. Kohde tarkaste in 25. heinäkuuta Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Lavajärven eteläpuolella, Salakkoharjulta noin puolitoista kilometriä eteläkaakkoon. Täällä mutki elee Salakkolammesta alkunsa saava Kellojoki polveillen koh etelää. Kellojoki on kohdalla kivikkoinen ja vii sen metriä leveä uoma, jossa on tammen kohdalla pieni koski, joka on peruskartalle merki y Myllykoskeksi. Puron rannat ovat sen väli ömässä läheisyydessä rehevät ja lehtomaiset, mu a ainakin joen länsipuolella, josta paikalle tul in, on maisema kumpuilevaa kangasta, jota kosteammat laikut täpli ävät. Matkan varren suon sirkamilta, polun varresta, poimi in samalla kesän ensimmäiset kypsät lakat. Kohteen kuvaus Myllykosken alaosassa, kohdassa. josta polku tulee pienelle epävakaalle siltarakennelmalle, on runsaas jäännöksiä tammesta. Pitkin iloises pulpu avan pikku kosken rantoja on runsaas pitkälle lahonneita hirsiä. Niitä havai in ainakin 25 metrin matkalla. Näiden lisäksi juuri puron yli kulkevien pitkosten alla on ainakin viisi hirrenpätkää sieväs rinta rinnan, mi aansa katko uina. Hirret ovat niin lahonneita, e ei niiden käsi elystä yleises voi sanoa mitään varmaa, mu a muutamissa pitkissä hirsissä oli selväs kirveellä tehtyjä loveuksia. Mitään selkeää rakenne a eivät purossa olevat hirret muodosta enää. Selvää on kuitenkin, e ä ne alun pitäen ovat muodostaneet jonkin selkeän rakenteen. Noin metrin päässä koordinaa pisteestä on suurehko kivi, jossa on selviä hakkauksia. Nii en tulkitsemista vaikeu aa ainoastaan se seikka, e ä yksi hakkauksista saa aa olla muu lohkeama kiven pinnassa. Ylinnä hakkauksissa on ris, joka on erote u muista hakkauksista viivalla. Viivan oikeassa reunassa on E-kirjain kääntyneenä vasemmalle. Viivan alapuolella on numeroita kahdessa rivissä. Näi en rivien halki kulkee pystyviiva, joka voi olla kiven luonnollinen halkeama. Ylemmällä rivillä on pystyviivan vasemmalla puolella kaiverre uina numerot 3 0 ja oikealla puolella 5. Alemmalla rivillä ovat numerot 1 9 ja 3 8 samoin lohkeaman toisistaan ero amina. Hakkausten lii yminen tammeen ei ole varmaa. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa, , , on ote u puron yli ävien pitkosten kohdalta, puron länsirannalta. Hirsirakenteet purossa jatkuvat tästä vii sentoista metriä pohjoiseen ja parikymmentä metriä etelään. Erityises eteläpäässä, missä koski on vilkkaimmillaan, on runsaas rakenteita jäljellä. 221

30 Ylhäällä: Rytipuro tammen kohdalla. Purossa on runsaasti hirsiä, joista osa oli peräisin tammen rakenteista jpg. Viereisellä sivulla: Hirsi, jossa on salvosta, on kuulunut tammen rakenteisiin jpg. Alla: Tammen kohdalla on nykyäänkin ylityspaikka. Puron pohjassa on tällä kohdalla runsaasti hirsiä. Vastarannalla olevassa kivessä on kaiverruksia jpg. 222

31 Tulkinta Joko paikalla on sijainnut ui otammi tai jokin muu ui oon lii yvä rakenne, tai si en paikalla on sijainnut nimensä mukaises mylly, josta on vain muuan hirsi jäljellä. Tähän vii aisivat suuret kivet keskellä koskea, sillä ne olisivat voineet hyvin soveltua myllyn pohjaksi. Toisaalta puurakenteet puron pohjalla ennemminkin johtavat ajatukset ui oon. Kellojoen ui o on ilmeises jatkunut ainakin 1950-luvulle saakka, purouitot pää yivät lopullises Suomussalmella 1960-luvun alussa (Väkevä 1983). Hossan ja Selkoskylän kyläkirjassa (Vester 1999:277) on Erkki Karvosen omistama valokuva ui omiehistä Kellojoella. Hakkaus puron rannalla nökö ävässä kivessä ajoi unee vuoteen 1938, jos sitä pidetään päiväyksenä. Tuolloin olisi ajateltavissa, e ä se olisi kaiverre u esimerkiksi muistoksi jonkin kuolemasta 30. päivänä toukokuuta Vaikka kiven ja tammen toiminnallinen yhteenkuuluminen ei olekaan aivan kirkossa kuulute u, on kaike perusteltua uskoa tukkijätkien myös tehneen kaiverruksen. Lisä etoja Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Selkosten kyläseura. Otava, Keuruu. Väkevä Tauno 1983, Historiikkia Kiannan hoitoalueesta. Käsikirjoitus. Metsähallitus, metsätalous, Suomussalmi. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 223

32 224 Myllykosken partaalla olevaan suureen maakiveen on kaiverrettu päivämäärä sekä joitakin merkkejä. Toukokuussa 1938 on Kellojoella todennäköisesti ollut meneillään purouitto. Lieneekö joku kuollut tuolloin työnsä ääreen, minkä muistoksi kiveen olisi kaiverrettu risti ja päivämäärä? jpg.

34 2072 Hossan retkeilyalue, Kukkuri tammi MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 6 Digitoin, mi akaava >=1:10000 Tausta edot Kukkurin ui otammi tarkaste in Vaikka se on luonnollises ns. yleisessä edossa ollut rakennelma, ei sitä ollut merki y Metsähallituksen paikka etojärjestelmään ennen inventoin a. Tammen yli kulkee tätä nykyä luontopolun silta, jonka itäpuolella, rantatöyräällä, on nykyään au otupana toimiva vanha Kukkurin ui okämppä. Ympäristön kuvaus Kukkurin ui otammi on sijainnut aivan nykyisen Hossan retkeilyalueen lounaisnurkassa, Pikku- ja Iso-Kukkurin välisessä Peurokoskessa. Rannat ovat paikalla suhteellisen jyrkät ja kivikkoiset. Kosken itärannalla on sijainnut ui okämppä. Maasto on havupuuvaltaista rehevää sekametsää kosken rannoilla. Kohteen kuvaus Kukkurin tammi on ollut kolmilaa kkoinen pato. Laa kot ovat suorakaiteenmuotoisia hirsikehikoita, jotka on täyte y kivillä. Laa koiden pitkät sivut ovat kuu sen metriä, lyhyet sivut reilut puolitoista metriä. Kehikot ovat huolella salvotut ja hyvin säilyneet. Vain muutamat ylimmät hirret näy ävät kärsineen lahovaurioita. Kosken itärannalla tammen kohdalla on au otupana oleva en nen ui okämppä. Kohteen rajaus Kohteen piste on digitoitu kartalle keskelle koskea. Patorakenteita on joen molemmilla rannoilla sekä keskellä. Tulkinta Iso- ja Pikku-Kukkurin välisessä Peurokoskessa on sijainnut yksi Hossan alueen kolmesta suuresta ui otammesta. Muut tammet sijaitsevat Somerjoella Värikallion itäpuolella sekä Lounatkoskessa Tolosenvirran yläpuolella (Sillman 2006:21). Kukkurin tammen perustoja on käyte y retkeilyrei n sillan tukirakenteina. Lisä etoja Sillman Samuli Hossan retkeilyalueen hoito- ja käy ösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 12. Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Selkosten kyläseura. Otava, Keuruu. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 226

35 Kukkurin tammi Peurokoskessa. Tammen yli kulkee nykyään retkeilyreitin silta. Takana Kukkurin uittokämppä, joka toimii nykyään autiotupana jpg. 227

37 Viidanaho tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Viidanahon tervahauta oli merki y peruskartalle mu a ei Reiska- etokantaan. Se tarkaste in 26. heinäkuuta 2012 aurinkoisessa säässä, sääskien ja mäkäräisten avustamana, matkalla retkeilyalueen puolella sijaitsevalle Kellojoelle. Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen eteläreunalla, metsätalousmaalla, satakunta metriä retkeilyalueen ulkopuolella. Rajalla solisee puro, Kellojoki, joka laskee pohjoisessa Salakkolampien kau a Lavajärveen. Tervahauta sijaitsee loivassa rinteessä Viidanahon länsireunalla. Maasto on täällä kumpuilevaa, osin kivikkoistakin kangasta. Kangas on hossalaiseksi rehevähköä, ja se kasvaa sekametsää, jossa on myös koivuja. Rinne laskee loivana koh jokirantaa, joka on kostea, soinen kaistale joen molemmilla rannoilla. Maasto on tyypillinen tervahautojen tekopaikka. Kuljetus jokea pitkin Lavajärveen on ollut suhteellisen helppoa. Kohteen kuvaus Tervahauta on säännöllinen ja selkeäs maastossa ero uva kehä loivassa rinteessä. Se on halkaisijaltaan noin 13 metriä. Painanne haudan keskellä on laaja, lähes viisimetrinen. Se on myös syvä, sillä pohjalla se on lähes metrin vallin harjaa matalemmalla. Vallit ovat vain noin kolme metriä leveät. Haudan itäreunalla ylärinteessä ne ovat noin 30 cm korkeat, alarinteen puolella vallin korkeus on reilu metri. Säännöllistä palokuopparinkiä ei haudan ympärillä hahmotu, vaan siellä täällä sen ympärillä on epämääräisiä kuoppia. Haudan kaakkoissyrjällä, vallissa, on lahonnut kanto. Puu on ollut suuri mänty, ja kannosta päätellen tämä pari satavuo as puu on haka u vähintään 50 vuo a si en, mahdollises aiemminkin. Tervahaudan juoksutusura on joelle päin, länteen. Se on 4-5 metriä pitkä, ja haudan kupeella lähes metrin syvyydessä maanpinnasta katso una. Ura loivenee nopeas alarinteessä. Niin urasta kuin haudan valleilta sekä keskustan painaumasta tuli kairatessa esiin vähintään kymmenen sen n kerros nokea ja hiiltä. Sen alapuolella on sekoi unut hiekkakerros. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa, , , on ote u maastolai eella haudan keskeltä. Tervahauta ulo uu pisteestä noin kymmenen metrin laajuisena kehänä eri suun in. Tulkinta Tervahauta lii yy kainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka valta-aikaa oli 1800-luku. Vaikka ajoituksesta ei tämän tarkempaa arviota olekaan mahdollista tehdä, kiinni yy huomio kantoon tervahaudan vallin ulkosyrjällä. On etys mahdollista, e ä puu on kasvanut paikalla tervan polton aikana, mu a todennäköisempää on kuitenkin, e ä se on kasvanut ja kaade u tervan polton jälkeen. Kasvava mänty aivan haudan reunalla lienee ollut pienoinen turvallisuusriski. Jos tämä arvelu pitää paikkansa, ajoituu tervahauta jo 1700-luvun puolelle. 229

38 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Viidanahon tervahaudan ulkovallit on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä jpg. 230

40 2072 Hossan retkeilyalue, Kellojoki ui oränni MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Tieto Kellojoen ui orännistä saa in suojelubiologi Jyri Mikkolalta, joka liikkui Hossan maastoissa samoihin aikoihin, kun retkeilyalueen kul uuriperintöinventoin a teh in kesällä Paikka tarkaste in kauniissa kesäsäässä. Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaisnurkassa aivan retkeilyalueen reunalla. Rajalla solisee puro, Kellojoki, joka laskee pohjoisessa Salakkolampien kau a Lavajärveen. Viidanahon kohdalla joessa on hieman isompi koskipaikka, johon on tehty ui oränniä. Puron rannat ovat kosteat ja heinikkoiset. Rännin kohdalla joen länsirannalla on kitukasvuista puustoa kasvava suo, itärannalla maasto kohoaa rannasta loivas kivikkoiseksi ahoksi. Täällä kasvaa sekametsää, ja aluskasvillisuus on mus kkasuopursuvaltaista. Kellojoki on voimakkaas virtaava uoma, joka laskee useita metrejä muutaman kilometrin matkalla Pienestä Kellojärvestä Lavajärveen. Niinpä se onkin monin paikoin yhtä pitkää ja loivaa koskea. Todennäköises joen yläjuoksulla etelässä on ollut myös tammi. 232

41 Yllä: Uittoränniä Kellojoessa. Rakenne oli edelleen hyvin kasassa jpg. Viereisellä sivulla: Kellojoki. Uittorännin jäänteet on merkitty kuvaan ympyrällä jpg. Kohteen kuvaus Ui orännin jäänteitä in Kellojoen koskipaikassa jäljellä noin kymmenen metrin matkalla. Rännin kohdalla puro on vajaat kolme metriä leveä. Poiki ain joen yli on jäljellä yksi jykevähkö poikkihirsi, jossa on useita muutaman sen n läpimi aisia kiinnitysreikiä. Tämän poikkipuun yläpuolella on vieri vieressä pitki äin kahdeksan noin kymmenen metrin mi aista hir ä. Muutamissa näkyvät vielä puiset tapit, joilla hirret on kiinnite y poikkipuihin. Rakenne on suurilta osin tuhoutunut, mu a se ero uu kuitenkin selväs joessa. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa, , , on ote u käsi-gps:llä rännin kohdalla, joen itärannalla. Tulkinta Ui orakenteet lii yvät Hossan seudun puutavaran ui oon 1900-luvulla. Puroui o pää yi Suomussalmella 1960-luvun alussa. Rännin kohdalla joki on kivikkoinen ja se laskee suhteellisen voimakkaas, joten ränni on kohdassa ollut paikallaan. Varmas Kellojoessa on ollut enemmänkin samanmoisia rakenteita, sillä kivikkoisia koskipaikkoja on runsaas pitkin matkaa. Rännit edelly änevät ui opatoa joen ylävirralle. On mahdollista, e ä Myllykosken patorakenteen jäänteet lii yvätkin ui oon, vaikka paikan nimi toki vihjaisi myllyn sijainneen padon enoilla. 233

42 Kosteissa hirsissä oli jäljellä runsaasti rakenteellisia yksityiskohtia. Hirret oli kiinnitetty alustaan puutapeilla, jotka olivet edelleen tukevasti paikoillaan jpg. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 234

44 Kylmäkankaan tervasaunan jäännökset. Nuoli osoittaa kiuasta, joka erottuu kasvillisuuden seasta pienenä kumpareena _edited-1.jpg Hossan retkeilyalue, Kylmäkangas tervasauna MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Tieto Kylmäkankaan tervasaunasta saa in suojelubiologi Jyri Mikkolalta, joka liikkui Hossan maastoissa samoihin aikoihin, kun retkeilyalueen kul uuriperintöinventoin a teh in kesällä Lisäksi saunan lähistöllä on peruskartalle merki y tervahauta. Paikka tarkaste in kauniissa kesäsäässä. Erityisen innostava kohde oli siitäkin syystä, e ä inventoinnissa avustanut suomenlapinkoira Touhu-ukon Sonja pääsi ahman jäljille Kylmäkankaan alapuolisen suon reunalla. Turve pöllysi ja rapa lensi, kun ahma o jalat alleen. Koirakin taisi kisasta vähän häkeltyä. 236

45 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kukkurivaaran pohjoisrinteellä. Matkaa Iso-Kukkurijärvelle länteen on kolmisensataa metriä. Tervasauna ja -hauta sijaitsevat vaaran alarinteellä parisataa metriä retkeilyalueen rajasta. Retkeilyalueen puolella rinne on kivinen ja polveileva. Havumetsää laiku avat yksi äiset koivut. Puustossa on myös vanhoja honkia, aluskasvillisuus on pääosin mus kka-suopursuvaltaista. Vii senkymmentä metriä rakennelmien pohjoispuolella alkaa osin avoin suo, jota pitkin terva on todennäköises kuljete u Ison Kukkurin rantaan. Kohteen kuvaus Tervasauna on ollut kooltaan 4 x 4 metriä. Sen itä- ja eteläseiniä on jäljellä nelisen hirsikertaa. Hirret ovat olleet jykeviä, käsi elemä ömiä puita, jotka on kuitenkin joko kuori u tai keloina käyte y. Rakennelman hirsiä on saha u ja kirveellä veiste y. Salvokset ovat aika karkeas tehdyt. Nauloja ei saunan teossa ole käyte y. Muutakaan modernia rakennusmateriaalia ei näy. Oviaukko on sijainnut saunan länsiseinällä. Oven vieressä, sen pohjoispuolella, on kiuaskiveys, joka on nykyisellään 1.5 x 1.5 metriä. Kiveyksen korkeus on puolisen metriä. Kuntan alta pilkistävistä kivistä osa on aika suuria. Kiuas ei kaike ole kovin paljoa levinnyt. Kiukaan vastapäisellä itäisellä seinällä on ollut pieni aukko. Se on kooltaan 0.3 x 0.15 metriä. Aukko sijaitsee aika matalalla, mu a saunarakennus on voinut aikojen saatossa painua. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa, , , on käsi-gps:llä ote u saunan keskeltä. Tulkinta Sauna ja tervahauta lii yvät yläkainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Saunan säilymisasteesta päätellen tämä työkohde lienee perinteen nuoremmasta päästä. Ikää sillä on joka tapauksessa yli sata vuo a, joten se on luokiteltavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi tervahaudan tapaan. Vas. nurkan salvosrakennetta sisäpuolelta jpg. Oik. Nurkkaa rakennuksen ulkopuolelta jpg. 237

46 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Rakennuksen seinässä oli jäljellä vielä tuuletusräppänän paikka jpg. 238

48 2072 Hossan retkeilyalue, Kylmäkangas tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Kylmäkankaan tervahauta on merki y peruskartalle, mu a sitä ei ennen inventoin a ollut tallete u Reiska- etokantaan. Paikka tarkaste in kauniissa kesäsäässä, jolloin myös uutena kohteena tarkaste in viereinen tervasauna. Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kukkurivaaran pohjoisrinteellä. Matkaa Iso-Kukkurijärvelle länteen on kolmisensataa metriä. Tervasauna ja -hauta sijaitsevat vaaran alarinteellä parisataa metriä retkeilyalueen rajasta. Retkeilyalueen puolella rinne on kivinen ja polveileva. Havumetsää laiku avat yksi äiset koivut. Puustossa on myös vanhoja honkia, aluskasvillisuus on pääosin mus kka-suopursuvaltaista. Vii senkymmentä metriä rakennelmien pohjoispuolella alkaa osin avoin suo, jota pitkin terva on todennäköises kuljete u Ison Kukkurin rantaan. Kohteen kuvaus Tervahauta on iso, halkaisijaltaan noin 18 metrinen, mu a muhkuraisessa maastossa kaatuneiden puidenrunkojen lomassa se ei erotu kovin kauas. Haudan vallit ovat kuusimetriset, myös keskelle jäävä painauma on suunnilleen kuusi metriä halkaisijaltaan. Vallien korkeus vaihtelee puolesta metristä suon puolen reunan metriin. Ränni, joka niin ikään on suon puolella, on neljä metriä pitkä ja syvimmillään haudan reunalla toista metriä syvä. Se loivenee nopeas suolle. Tervahautaa ympäröi selkeä oja, jolla lienee torju u kytemisen leviämistä maastoon. Tervahaudan päällä kasvaa lukuisia täysikasvuisia mäntyjä. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa, , , on käsi-gps:llä ote u tervahaudan keskeltä. Tulkinta Sauna ja tervahauta lii yvät yläkainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Saunan säilymisasteesta päätellen tämä työkohde lienee perinteen nuoremmasta päästä. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 240

50 Yllä: Kylmäkankaan tervahauta. Vallien reunat on merkitty kuvaan ympyrällä, nuoli osoittaa selvästi erottuvan rännin sijaintia jpg. Alla: Panoraamakuva Nurmivaaran itäisemmästä tervahaudasta loivassa kangasrinteessä jpg. 242

51 2072 Hossan retkeilyalue, Nurmivaara E tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Tervahauta on merki y peruskartalle, mu a sitä ei ennen inventoin a ollut tallete u reiska- etokantaan. Paikka tarkaste in kauniissa kesäsäässä. Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen itäpäässä, Seipiniemessä. Tervahauta on rakenne u Nurmivaaran itäpuolelle, vajaat sata metriä pienen nime ömän lammen länsipuolelle. Ympäristö on kumpuilevaa kuivaa kangasta, jolla kasvaa pääasiassa mäntyjä. Aluskasvillisuudessa dominoivat mus kka ja puolukka. Kangas on lähes kivetön. Suuri ja komea tervahauta ero uu selvärajaisena kauas maastossa. Kohteen kuvaus Tervahauta sijaitsee loivassa alarinteessä, joka vie ää koh lampea ja sen rantasoistumaa. Hauta on halkaisijaltaan parikymmenmetrinen. Sen kau aaltaan lähes metrin korkuiset vallit ovat seitsemän metriä leveät. Vallien takana kulkee kapeahko oja. Haudan keskellä on kuu sen metriä halkaisijaltaan oleva painauma, jonka pohja on suunnilleen vallien ulkopuolisen maan tasalla. Ränni on suunna u koh lampea. Se on tervahaudan kupeessa pari metriä leveä, mu a häviää nopeas rinteeseen. Vaiku aa siltä, e ä maata uran edustalla olisi myöhemmin kaiveltu. Kohteen rajaus Tervahaudan koordinaa, , , on käsi-gps:llä ote u tervahaudan vallilta, juoksutusuran kohdalta. Tulkinta Tervahauta lii yy yläkainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 1 Hyvä 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 243

53 Nurmivaaran eteläisempi tervahauta erottui suhteellisen heikosti maastossa. Se sijaitsee lähellä pienen lammen rantaa, suhteellisen tasaisessa maastossa. Kuvaan tervahaudan vallit on merkitty ympyrällä jpg Hossan retkeilyalue, Nurmivaara S tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Tervahauta on merki y peruskartalle, mu a sitä ei ennen inventoin a ollut tallete u Reiska- etokantaan. Paikka tarkaste in kauniissa kesäsäässä. Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen itäpäässä, Seipiniemessä. Tervahauta on rakenne u Nurmivaaran eteläpuolelle, parikymmentä metriä Hossanjärven rannasta itään. Ympäristö on kumpuilevaa kuivaa kangasta, jolla kasvaa pääasiassa mäntyjä. Aluskasvillisuudessa dominoivat mus kka ja puolukka. Tervahaudan yli kulkee epämääräinen polku. Sen päälle on kasa u risuja, joita on ilmeises syntynyt myrskytuhojen yhteydessä. Kaatuneita puita ei paikalla enää ole. Nurmivaaran lounaisrinne on haka u suhteellisen harvaksi jo useita vuosikymmeniä si en. Kohteen kuvaus Tervahauta sijaitsee loivassa alarinteessä, parikymmentä metriä Hossanjärven rannasta. Se ei erotu maastossa kovin hyvin osi ain päälle kasa ujen risujen vuoksi, mu a myös itse hauta on hieman epämääräinen. Se on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Vallien harjoilta koh keskiosaa on loiva painauma, mu a se ei hahmotu kovin selvärajaisena. Reunoilla valli on korkeimmillaan puolimetrinen, monin paikoin tätä matalampi. Haudan ympärillä on runsaas erillisiä pikku kuoppia ja palo-ojan pätkiä. Ränni on suunna u koh järveä. Haudan kupeessa se on noin kolme metriä leveä ja puolisentoista metriä syvä. Se loivenee nopeas, mu a jonkinlainen ura näy äisi jatkuvan lähes järveen saakka. Uran alueella, haudan kupeella, näy äisi maata myllätyn myöhemmin. 245

54 Kohteen rajaus Tervahaudan koordinaa, , , on ote u tervahaudan keskeltä. Tulkinta Tervahauta lii yy yläkainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 1 Hyvä 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 246

56 Korealah tupasija MH-tunnus: Kohdetyyppi: 2 Asuinpaikat? Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 Suomussalmi Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 6 Digitoin, mi akaava >=1:10000 Tausta edot Koreanlahden tupasija-alue dokumentoi in ukkosta odotellessa. Paikalle tul in alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään etoa, ja niiden löytyminen alue a halkovan retkeilyrei n ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista ero uvat hyvin selväs jopa polulle saakka. Ympäristön kuvaus Koreanlahden porotalli ja rakennelmien rauniot sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Alue a ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Talli ja muut rakennusten pohjat sekä rakennelmat ovat kankaan puolella. Kangasmaasto on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee halki alueen, jolle tupasijan rakennelmien rajaus muodostuu. Kohteen kuvaus Koreanlahden tupasijan alueella on erilaisia rakennelmia seuraavas : 1. tuvan pohja pisteessä , saunan pohja, , (digitoitu) 3. rajapyykki, , (digitoitu) 4. maakuoppa 1, , maakuoppa 2, , maakuoppa 3, , maakuoppa 4, , Kohteen rajaus Kohteen rajaus on tehty aluerajauksena vaikka rakennelmat alueella eivät todennäköises kokonaisuudessaan muodostakaan yhtenäistä toiminnallista kokonaisuu a. Tupa ja sauna lienevät kuuluneet yhteen, mu a rajapyykki on kaike niitä myöhäisempi. Maakuoppien lii yminen rakennelmiin on sitä vastoin määri ämä ä. Alueen keskellä sijaitsevan porotallin alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä tallin ovelta. Virhemarginaaliksi laite ilmoi 11 m. Tämän perusteella talli sijoi uisi luontopolun länsipuolelle, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Asian la on selväs nähtävissä myös valokuvissa. Lisäksi kuvissa näkyy, e ä talli lienee merki y väärinpäin kartalle, jossa se on kuva u siten, e ä rakennuksen pitkä sivu on etelä-pohjois -suuntainen. Valite avas tähän seikkaan ei kiinnite y huomiota maastotarkastuksen aikana vaan tallin ja sen ympäristön rakennelmien sijainteja on joudu u rekonstruoimaan raportoin vaiheessa valokuvien ja muis inpanojen pohjalta. Sekaannuksen täydellisyy ä korostaa vielä se seikka, e ä paikalla ote ujen koordinaa pisteiden virhemarginaalit olivat poikkeuksellisen suuria (lähes kau aaltaan yli 10 metriä), mikä edelleen sekoi aa kuvaa vieri vieressä sijainneiden rakennelmien sijainneista. Porotallin sijain eto ( , ) on ratkaistu siten, e ä tallin koordinaa ksi on digitoimalla anne u piste kartalla näkyvän rakennuksen keskeltä. Tallin ympäristön muut kohteet on digitoitu aluerajaukseksi osi ain mita ujen pisteiden, osi ain valokuvien perusteella. Käytännössä tämä tarkoi aa sitä, e ä yksi äisissä kohdepisteissä voi olla useiden metrien hei oja vaikka itse alue sisältää kaikki rakennelmat. Tilanteen hahmo amissa maastossa toki helpo aa se, e ä kaikki yksi äiset Koreanlahden rakennelmat ero uvat suhteellisen selväs ja vaiva omas maastossa. 248

57 Kokalmuksen Korealahden tupasijan ydinaluetta. Kunnostetun porotallin etupuolella on pitkälti aluskasvillisuuden peitossa kumpare kiviä. Tämä rakennelma on tulkittu jonkinlaiseksi rajamerkiksi. Taustalla nuolet osoittavat erillisten maakuoppien sijaintia jpg. Tulkinta Koreanlahdella on sijainnut noin 30 neliön laajuinen tupa ja sitä puolet pienempi sauna jossain vaiheessa ennen porotallin paikalle pysty ämistä. Aivan poissulje ua ei rakennusten yhteiselokaan ole, vaikka toki tuvan ja saunan seinien sammalpeite vii aa yli sadan vuoden ikään. Saunan nurkalle pystyte y rajapyykiltä vaiku ava kiveys lienee jonkin verran rakennelmia nuorempi. Sen merkitys jää avoimeksi, sillä porotallin kupeelta ei tunneta mitään kovin tuoreita rajoja. Sammaloituneet maakuopat rakennelmien ympäristössä saa avat lii yä tähän asutusvaiheeseen, mu a ne voivat olla myös aivan muihin tarkoituksiin kaive uja. Kuopat ovat sammaloituneita eivätkä kovin tuoreita. Tuvan rakentajasta tai käy äjästä ei Hossassa tunnu u ede ävän mitään. Yksi mahdollinen selitys voisi olla poromiesten kämppä saunoineen. Lisä etoja Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Suomussalmi Hossan yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventoin. Kainuun Museo. Esa Suominen Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 249

58 Kohdetyyppi: 2 Asuinpaikat? Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

60 2072 Hossan retkeilyalue, Korealah rajapyykki MH-tunnus: Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 6 Digitoin, mi akaava >=1:10000 Tausta edot Koreanlahden tupasija-alue dokumentoi in ukkosta odotellessa. Paikalle tul in alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään etoa, ja niiden löytyminen alue a halkovan retkeilyrei n ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista ero uvat hyvin selväs jopa polulle saakka. Rajapyykki on entuudestaan tuntematon kiveys tupasijaksi määritellyn alueen eteläreunalla ja se dokumentoi in porotallin tarkastuksen yhteydessä. Ympäristön kuvaus Koreanlahden porotalli ja rakennelmat sen ympärillä sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Rakennelmia ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Itse rakennelmat ovat kankaan puolella. Kiveys on aivan polun reunalla muutaman metrin päässä tallin nurkasta. Ympäristön kangas on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Rakennelmien ympäristössä on myös runsaas katajia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee rakennelmien välistä jpg. 252

61 Kohteen kuvaus Kiveys, joka ehkä on ollut jonkinlainen rajamerkki, on säännöllisen neliön muotoinen. Toisin kuin muut porotallin ympäristön rakennelmat, se on vain osin sammalen peitossa. Kiveys on 1.3 x 1.3 metriä ja sen korkeus on 0.7 m. Se on koo u suurehkoista särmikkäistä kivistä. Se on kiinni viereisen saunan uunikiveyksessä, mu a ero uu siitä selväs erilliseksi rakennelmaksi. Kiveyksiä ero aa myös sammalen vahvuus, sillä saunan kiuas on täysin sammalen alla. Ympäristössä on useita muitakin rakennelmia.. Maini ujen porotallin ja saunan lisäksi muutaman metrin päässä on kämppärakennuksen pohja ja kuoppa, joka voi lii yä kämppään. Kaikkien edellä maini ujen lisäksi niiden luoteispuolella on vielä yksi laaja kuoppa. Kohteen rajaus Koreanlahden tupasijan rajaus on tehty aluerajauksena vaikka rakennelmat alueella eivät todennäköises kokonaisuudessaan muodostakaan yhtenäistä toiminnallista kokonaisuu a. Tupa ja sauna lienevät kuuluneet yhteen, mu a rajapyykki on kaike niitä myöhäisempi. Maakuoppien lii yminen rakennelmiin on sitä vastoin määri ämä ä. Alueen keskellä sijaitsevan porotallin alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä tallin ovelta. Virhemarginaaliksi laite ilmoi 11 m. Tämän perusteella talli sijoi uisi luontopolun länsipuolelle, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Asian la on selväs nähtävissä myös valokuvissa. Lisäksi kuvissa näkyy, e ä talli lienee merki y väärinpäin kartalle, jossa se on kuva u siten, e ä rakennuksen pitkä sivu on etelä-pohjois -suuntainen. Valite avas tähän seikkaan ei kiinnite y huomiota maastotarkastuksen aikana vaan tallin ja sen ympäristön rakennelmien sijainteja on joudu u rekonstruoimaan raportoin vaiheessa valokuvien ja muis inpanojen pohjalta. Sekaannuksen täydellisyy ä korostaa vielä se seikka, e ä paikalla ote ujen koordinaa pisteiden virhemarginaalit olivat poikkeuksellisen suuria (lähes kau aaltaan yli 10 metriä), mikä edelleen sekoi aa kuvaa vieri vieressä sijainneiden rakennelmien sijainneista. Rajapyykin alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä kiveyksen päältä. Virhemarginaaliksi laite tarjosi 12 m. Porotallin sijain eto ( , ) on ratkaistu siten, e ä tallin koordinaa ksi on digitoimalla anne u piste kartalla näkyvän rakennuksen keskeltä. Tallin ympäristön muut kohteet on digitoitu aluerajaukseksi osi ain mita ujen pisteiden, osi ain valokuvien perusteella. Käytännössä tämä tarkoi aa sitä, e ä yksi äisissä kohdepisteissä voi olla useiden metrien hei oja vaikka itse alue sisältää kaikki rakennelmat. Tilanteen hahmo amissa maastossa toki helpo aa se, e ä kaikki yksi äiset Koreanlahden rakennelmat ero uvat suhteellisen selväs ja vaiva omas maastossa. Yksi äisistä pisteistä on porotallin sijain edon lisäksi digitoitu rajapyykki sekä saunan pohja. Erityises näissä sijain edoissa voi siis olla huojuvuu a vaikka rakennelmat sijaitsevat toisiinsa nähden suunnilleen oikeilla paikoilla. Tulkinta On mahdollista, e ä kaikki alueen rakennelmat lii yvät porotalouteen. Osa niistä - kämpän pohja sekä sauna - edustanevat vanhinta vaihe a, kiveys näitä hieman nuorempaa ja porotalli lähes modernia vaihe a. Lisä etoja Koreanlahden porotalli on Hossan yleiskaavassa suojeltu rakennusperintökohde. - Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Suomussalmi Hossan yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventoin. Kainuun Museo. Esa Suominen Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 253

62 Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:1000! 254

63 Korealahden tuvan pohja. Nuolet osoittavat kahta kiuaskiveystä rakennuksen toisessa päädyssä, lyhyellä seinällä. Vasemmalla takana näkyy porotallin kattoa jpg Hossan retkeilyalue, Korealah tuvan pohja MH-tunnus: Kohdetyyppi: 2 Asuinpaikat? Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Koreanlahden tupasija-alue dokumentoi in ukkosta odotellessa. Paikalle tul in alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään etoa, ja niiden löytyminen alue a halkovan retkeilyrei n ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista ero uvat hyvin selväs jopa polulle saakka. Tupasija-alueeksi rajatulla kaistaleella on tuvan pohjan lisäksi jäänteitä saunasta, rajapyykki sekä ainakin neljä suhteellisen iäkästä maakuoppaa. 255

64 Ympäristön kuvaus Porotalli ja rakennelmat sen ympärillä sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaisåpäässä. Rakennelmia ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Itse rakennelmat ovat kankaan puolella. Kämpän raunio on aivan kosteikon rajalla. Ympäristön kangas on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Rakennelmien ympäristössä on myös runsaas katajia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee rakennelmien välistä. Kohteen kuvaus Kämpän rauniot sijaitsevat käytössä olevan porotallin itäpuolella, suon reunalla. Rakennus on ollut maan pinnan alle kaive u, 4 x 7 metrinen kämppä. Sen valleissa, jotka ovat noin metrin levyiset, on runsaas kiviä, mu a suon puoleisella pitkällä itäseinällä on myös hir ä jäljellä sammalen alla. Koko rakennus on paksun sammalen peitossa. Sen keskusta on edelleen noin metrin ympäröivää maan pintaa matalemmalla. Suon puolella seinävalli on metrin korkuinen, polun puolella sitä ei juuri erota. Rakennuksen tallin puoleisella lyhyellä länsiseinustalla näy äisi olleen kaksikin uunikiveystä, joista erityises suota lähempänä oleva on lähes kokonaan seinavllien ulkopuolella. Tämä kiveys on hieman epämääräisempi. Selkeämpi uunin pohja on halkaisijaltaan parimetrinen ja metrin korkuinen. Voi olla, e ä kiveysten välillä on ollut oviaukko. Toinen selkeämpi oven kohta näy äisi sijainneen etelänpuoleisella pitkällä seinällä, sen puolessa välissä. Ympäristössä on useita muitakin rakennelmia, jotka saa avat olla saman aikuisia. Aivan rakennuksen itänurkalla on suorakaiteen muotoinen sammalen pei ämä metrin syvyinen kuoppa. Sen mitat ovat 3 x 2 metriä. Sen funk o jää epäselväksi. Muita rakennelmia ovat muun muassa tallin luoteispuolella oleva syvä ja sammaloitunut, laaja kuoppa, joka lii ynee tähän toimintavaiheeseen. Joitakin kymmeniä metrejä kämpän raunioilta etelään on pienemmän saunarakennuksen pohja sekä mahdollises tuoreempi kiveys sen kupeella. Tämä kiveys on tulki u rajapyykiksi. Kohteen rajaus Koreanlahden tupasijan rajaus on tehty aluerajauksena vaikka rakennelmat alueella eivät todennäköises kokonaisuudessaan muodostakaan yhtenäistä toiminnallista kokonaisuu a. Tupa ja sauna lienevät kuuluneet yhteen, mu a rajapyykki on kaike niitä myöhäisempi. Maakuoppien lii yminen rakennelmiin on sitä vastoin määri ämä ä. Alueen keskellä sijaitsevan porotallin alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä tallin ovelta. Virhemarginaaliksi laite ilmoi 11 m. Tämän perusteella talli sijoi uisi luontopolun länsipuolelle, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Asian la on selväs nähtävissä myös valokuvissa. Lisäksi kuvissa näkyy, e ä talli lienee merki y väärinpäin kartalle, jossa se on kuva u siten, e ä rakennuksen pitkä sivu on etelä-pohjois -suuntainen. Valite avas tähän seikkaan ei kiinnite y huomiota maastotarkastuksen aikana vaan tallin ja sen ympäristön rakennelmien sijainteja on joudu u rekonstruoimaan raportoin vaiheessa valokuvien ja muis inpanojen pohjalta. Sekaannuksen täydellisyy ä korostaa vielä se seikka, e ä paikalla ote ujen koordinaa pisteiden virhemarginaalit olivat poikkeuksellisen suuria (lähes kau aaltaan yli 10 metriä), mikä edelleen sekoi aa kuvaa vieri vieressä sijainneiden rakennelmien sijainneista. Rajapyykin alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä kiveyksen päältä. Virhemarginaaliksi laite tarjosi 12 m. Porotallin sijain eto ( , ) on ratkaistu siten, e ä tallin koordinaa ksi on digitoimalla anne u piste kartalla näkyvän rakennuksen keskeltä. Tallin ympäristön muut kohteet on digitoitu aluerajaukseksi osi ain mita ujen pisteiden, osi ain valokuvien perusteella. Käytännössä tämä tarkoi aa sitä, e ä yksi äisissä kohdepisteissä voi olla useiden metrien hei oja vaikka itse alue sisältää kaikki rakennelmat. Tilanteen hahmo amissa maastossa toki helpo aa se, e ä kaikki yksi äiset Koreanlahden rakennelmat ero uvat suhteellisen selväs ja vaiva omas maastossa. Yksi äisistä pisteistä on porotallin sijain edon lisäksi digitoitu rajapyykki sekä saunan pohja. Erityises näissä sijain edoissa voi siis olla huojuvuu a vaikka rakennelmat sijaitsevat toisiinsa nähden suunnilleen oikeilla paikoilla. Sitä vastoin tuvan pohjan tallenne u koordinaa piste, , , tuntuu pitävän paikkansa. Virhemarginaali tälle pisteelle oli 10 metriä. 256

65 Tulkinta Rakennelman pei eisyyden perusteella se voi olla peräisin jopa 1800-luvulta tai si en 1900-luvu- alkupuolelta. On mahdollista, e ä kaikki alueen rakennelmat lii yvät porotalouteen. Osa niistä - kämpän pohja sekä sauna - edustanevat vanhinta vaihe a, kiveys näitä hieman nuorempaa ja porotalli lähes modernia vaihe a. Lisä etoja Koreanlahden porotalli on Hossan yleiskaavassa suojeltu rakennusperintökohde. - Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Suomussalmi Hossan yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventoin. Kainuun Museo. Esa Suominen Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 257

67 2072 Hossan retkeilyalue, Korealah saunan pohja MH-tunnus: Kohdetyyppi: 2 Asuinpaikat? Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 6 Digitoin, mi akaava >=1:10000 Tausta edot Koreanlahden tupasija-alue dokumentoi in ukkosta odotellessa. Paikalle tul in alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään etoa, ja niiden löytyminen alue a halkovan retkeilyrei n ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista ero uvat hyvin selväs jopa polulle saakka. Tupasija-alueeksi rajatulla kaistaleen eteläreunalla on jäänteitä saunan pohjasta. Tämän lisäksi alueella on jäänteitä tuparakennuksesta, rajapyykki sekä ainakin neljä suhteellisen iäkästä maakuoppaa. Ympäristön kuvaus Porotalli ja rakennelmat sen ympärillä sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Rakennelmia ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Itse rakennelmat ovat kankaan puolella. Ympäristön kangas on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Rakennelmien ympäristössä on myös runsaas katajia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee rakennelmien keskeltä. Kohteen kuvaus Saunarakennuksen pohja sijaitsee vajaat kymmenen metriä käytössä olevalta porotallilta kaakkoon. Luontopolku kulkee rakennelmien välistä. Rakennus on kaive u hieman maanpinnan alapuolelle. Se on kokonaan paksun sammalen peitossa, mu a nykyäänkin la a jää nelisenkymmentä sen ä maan pinnan alapuolelle. Seinät ero uvat metrin levyisinä ja puolisen metriä korkeina valleina, jota pei ää sammal. Seinävalleissa on runsaas kiviä. Rakennus on ollut noin 4 x 4 metriä. Sen oviaukko lienee suunna u länteen, nykyisen porotallin suuntaan. Luoteisnurkalla, oviaukon vieressä, on halkaisijaltaan yli kaksimetrinen uunikiveys, joka jää osin rakennelman ulkopuolelle. Voi olla, e ä uunikiveys on alunpitäinkin tehty osi ain seinien ulkopuolelle. Nykyään se on noin 70 cm korkea. Ympäristössä on useita muitakin rakennelmia, jotka saa avat olla saman aikuisia. Tallin luoteispuolella on syvä ja sammaloitunut, laaja kuoppa, joka lii ynee tähän toimintavaiheeseen. Aivan kankaan ja suon reunalla, tallin koillispuolella on toinen, isompi rakennuksen pohja. Lisäksi nyt dokumentoidun saunan nurkalla on toinen, tuoreemman oloinen kiveys, joka on tulki u rajapyykiksi. 259

68 Kohteen rajaus Kohteen alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä uunikiveyksen päältä. Virhemarginaaliksi laite ilmoi 7 metriä. Tämä piste sijoi uu kuitenkin kartalla näkyvän luontopolun koillispuolelle, porotallin seinustalle, mikä ei ole todellisuu a vastaavaa. Muutenkin kohteella otetut koordinaa pisteet ovat ongelmallisia: Alueen keskellä sijaitsevan porotallin alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä tallin ovelta. Virhemarginaaliksi laite ilmoi 11 m. Tämän perusteella talli sijoi uisi luontopolun länsipuolelle, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Asian la on selväs nähtävissä myös valokuvissa. Lisäksi kuvissa näkyy, e ä talli lienee merki y väärinpäin kartalle, jossa se on kuva u siten, e ä rakennuksen pitkä sivu on etelä-pohjois -suuntainen. Valite avas tähän seikkaan ei kiinnite y huomiota maastotarkastuksen aikana vaan tallin ja sen ympäristön rakennelmien sijainteja on joudu u rekonstruoimaan raportoin vaiheessa valokuvien ja muis inpanojen pohjalta. Sekaannuksen täydellisyy ä korostaa vielä se seikka, e ä paikalla ote ujen koordinaa pisteiden virhemarginaalit olivat poikkeuksellisen suuria (lähes kau aaltaan yli 10 metriä), mikä edelleen sekoi aa kuvaa vieri vieressä sijainneiden rakennelmien sijainneista. Rajapyykin alkuperäinen koordinaa piste, , , ote in käsi-gps:llä kiveyksen päältä. Virhemarginaaliksi laite tarjosi 12 m. Porotallin sijain eto ( , ) on ratkaistu siten, e ä tallin koordinaa ksi on digitoimalla anne u piste kartalla näkyvän rakennuksen keskeltä. Tallin ympäristön muut kohteet on digitoitu aluerajaukseksi osi ain mita ujen pisteiden, osi ain valokuvien perusteella. Käytännössä tämä tarkoi aa sitä, e ä yksi äisissä kohdepisteissä voi olla useiden metrien hei oja vaikka itse alue sisältää kaikki rakennelmat. Tilanteen hahmo amissa maastossa toki helpo aa se, e ä kaikki yksi äiset Koreanlahden rakennelmat ero uvat suhteellisen selväs ja vaiva omas maastossa. Yksi äisistä pisteistä on porotallin sijain edon lisäksi digitoitu rajapyykki sekä saunan pohja. Erityises näissä sijain edoissa voi siis olla huojuvuu a vaikka rakennelmat sijaitsevat toisiinsa nähden suunnilleen oikeilla paikoilla. Sitä vastoin tuvan pohjan tallenne u koordinaa piste, , , tuntuu pitävän paikkansa. Tulkinta Rakennelman pei eisyyden perusteella se voi olla peräisin jopa 1800-luvulta tai si en 1900-luvu- alkupuolelta. On mahdollista, e ä kaikki alueen rakennelmat lii yvät porotalouteen. Osa niistä - kämpän pohja sekä sauna - edustanevat vanhinta vaihe a, kiveys näitä hieman nuorempaa ja porotalli lähes modernia vaihe a. Lisä etoja Koreanlahden porotalli on Hossan yleiskaavassa suojeltu rakennusperintökohde. - Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Suomussalmi Hossan yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventoin. Kainuun Museo. Esa Suominen Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 260

69 Kohdetyyppi: 2 Asuinpaikat? Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:1000!! 261

70 Yllä: Korealahden saunan pohja on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä jpg. Alla: Nuoli osoittaa ensimmäistä maakuoppaa tuvan pohjan edustalla. Tuvan seinät on merkitty kuvaan punaisella linjalla jpg. 262

71 2072 Hossan retkeilyalue, Korealah maakuoppa 1 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Koreanlahden tupasija-alue dokumentoi in ukkosta odotellessa. Paikalle tul in alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään etoa, ja niiden löytyminen alue a halkovan retkeilyrei n ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista ero uvat hyvin selväs jopa polulle saakka. Tupasija-alueeksi rajatulla kaistaleen eteläreunalla on jäänteitä tuvan ja saunan pohjista sekä useita maakuoppia. Näiden lisäksi on porotallin vieressä rajapyykiksi tulki u kiveys. Ympäristön kuvaus Porotalli ja rakennelmat sen ympärillä sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Rakennelmia ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Itse rakennelmat ovat kankaan puolella. Ympäristön kangas on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Rakennelmien ympäristössä on myös runsaas katajia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee rakennelmien keskeltä. Kohteen kuvaus Maakuoppa tuvan jäänteiden koillispuolella on selväs ero uva painauma, jonka mitat ovat noin 3 x 1.5 metriä. Kuoppa on yli puoli metriä syvä ja se on kokonaan sammalen ja aluskasvillisuuden peitossa. Kuopan funk o ei selviä silmämääräisellä tarkastelulla. Kohteen rajaus Maakuopan sijain eto, , , on mita u käsi-gps:llä. Virhemarginaaliksi laite antoi 10 metriä. Koreanlahden tupasijan sijain eto on tallenne u aluerajauksena, jonka koillispäässä maakuoppa sijaitsee. Matkaa tuvan jäänteille on muutama metri. Tulkinta On mahdollista, e ä kaikki alueen rakennelmat lii yvät porotalouteen. Osa niistä - kämpän pohja sekä sauna - edustanevat vanhinta vaihe a, kiveys näitä hieman nuorempaa ja porotalli lähes modernia vaihe a. Maakuoppa sijaitsee väli ömäs tuvan jäänteiden koillispuolella. Se on samalla tavoin pei einen kuin rakennelmakin, joten on mahdollista, e ä se lii yy samoihin ak vitee eihin kuin tupa ja saunakin. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 263

72 Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:1000!! 264

73 2072 Hossan retkeilyalue, Korealah maakuoppa 2 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Koreanlahden tupasija-alue dokumentoi in ukkosta odotellessa. Paikalle tul in alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään etoa, ja niiden löytyminen alue a halkovan retkeilyrei n ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista ero uvat hyvin selväs jopa polulle saakka. Tupasija-alueeksi rajatulla kaistaleen eteläreunalla on jäänteitä tuvan ja saunan pohjista sekä useita maakuoppia. Näiden lisäksi on porotallin vieressä rajapyykiksi tulki u kiveys. Ympäristön kuvaus Porotalli ja rakennelmat sen ympärillä sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Rakennelmia ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Itse rakennelmat ovat kankaan puolella. Ympäristön kangas on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Rakennelmien ympäristössä on myös runsaas katajia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee rakennelmien keskeltä. Kohteen kuvaus Säännöllisen muotoinen maakuoppa sijaitsee porotallin lounaispuolella metsässä, joitakin metrejä luontopolulta. Kuoppa on 4 x 1 metrin laajuinen ja lähes 70 cm syvä selvärajainen painauma. Kohteen rajaus Maakuopan sijain eto, , , on mita u käsi-gps:llä. Virhemarginaaliksi laite antoi yhdeksän metriä. Koreanlahden tupasijan sijain eto on tallenne u aluerajauksena, jonka lounaispäässä maakuoppa sijaitsee. Tulkinta Kuopan funk o ei paikalla kirkastu. Hyvin saman tyyppisiä, säännöllisiä kuoppia dokumentoi in samassa yhteydessä neljä. On mahdollista, e ä kaikki alueen rakennelmat lii yvät porotalouteen. Osa niistä - kämpän pohja sekä sauna - edustanevat vanhinta vaihe a, kiveys näitä hieman nuorempaa ja porotalli lähes modernia vaihe a. Maakuoppa on samalla tavoin pei einen kuin rakennelmatkin, joten on mahdollista, e ä se lii yy samoihin ak vitee eihin kuin tupa ja sauna. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 265

75 2072 Hossan retkeilyalue, Korealah maakuoppa 3 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Koreanlahden tupasija-alue dokumentoi in ukkosta odotellessa. Paikalle tul in alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään etoa, ja niiden löytyminen alue a halkovan retkeilyrei n ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista ero uvat hyvin selväs jopa polulle saakka. Tupasija-alueeksi rajatulla kaistaleen eteläreunalla on jäänteitä tuvan ja saunan pohjista sekä useita maakuoppia. Näiden lisäksi on porotallin vieressä rajapyykiksi tulki u kiveys. Ympäristön kuvaus Porotalli ja rakennelmat sen ympärillä sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Rakennelmia ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Itse rakennelmat ovat kankaan puolella. Ympäristön kangas on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Rakennelmien ympäristössä on myös runsaas katajia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee rakennelmien keskeltä. Kohteen kuvaus Pieni maakuoppa sijaitsee tupasija-alueen luoteispäässä toisen, hieman isomman kuopan eteläpuolella. Maakuoppa on suorakaiteen muotoinen, 2 x 1 metrin laajuinen painauma, joka on metrin syvyinen. Se on kokonaan sammalen ja aluskasvillisuuden peitossa. Kohteen rajaus Maakuopan sijain eto, , , on mita u käsi-gps:llä. Virhemarginaaliksi laite antoi kuusi metriä. Koreanlahden tupasijan sijain eto on tallenne u aluerajauksena, jonka luoteispäässä maakuoppa sijaitsee. Tulkinta On mahdollista, e ä kaikki alueen rakennelmat lii yvät porotalouteen. Osa niistä - kämpän pohja sekä sauna - edustanevat vanhinta vaihe a, kiveys näitä hieman nuorempaa ja porotalli lähes modernia vaihe a. Maakuoppa on samalla tavoin pei einen kuin rakennelmatkin, joten on mahdollista, e ä se lii yy samoihin ak vitee eihin kuin tupa ja sauna. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 267

77 2072 Hossan retkeilyalue, Korealah maakuoppa 4 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Koreanlahden tupasija-alue dokumentoi in ukkosta odotellessa. Paikalle tul in alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään etoa, ja niiden löytyminen alue a halkovan retkeilyrei n ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista ero uvat hyvin selväs jopa polulle saakka. Tupasija-alueeksi rajatulla kaistaleen eteläreunalla on jäänteitä tuvan ja saunan pohjista sekä useita maakuoppia. Näiden lisäksi on porotallin vieressä rajapyykiksi tulki u kiveys. Ympäristön kuvaus Porotalli ja rakennelmat sen ympärillä sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Rakennelmia ero aa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Itse rakennelmat ovat kankaan puolella. Ympäristön kangas on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkäs pari kymmentä metriä Ry kankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaas kuusia. Rakennelmien ympäristössä on myös runsaas katajia. Aluskasvillisuus paikalla on mus kka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee rakennelmien keskeltä. Kohteen kuvaus Maakuoppa sijaitsee tupasija-alueen luoteisimmassa nurkassa muutaman metrin päässä toisesta samanlaisesta kuopasta. Maakuoppa on säännöllisen suorakaiteen muotoinen, 3 x 1 metrin laajuinen ja 70 sen n syvyinen painauma. Se on kokonaan sammalen ja aluskasvillisuuden peitossa. Kohteen rajaus Maakuopan sijain eto, , , on mita u käsi-gps:llä. Virhemarginaaliksi laite antoi 10 metriä. Koreanlahden tupasijan sijain eto on tallenne u aluerajauksena, jonka luoteispäässä maakuoppa sijaitsee. Tulkinta On mahdollista, e ä kaikki alueen rakennelmat lii yvät porotalouteen. Osa niistä - kämpän pohja sekä sauna - edustanevat vanhinta vaihe a, kiveys näitä hieman nuorempaa ja porotalli lähes modernia vaihe a. Maakuoppa on samalla tavoin pei einen kuin rakennelmakin, joten on mahdollista, e ä se lii yy samoihin ak vitee eihin kuin tupa ja sauna. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 269

79 2072 Hossan retkeilyalue, Likolah tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Likolahden tervahauta on merki y peruskartalle, mu a siitä ei ole ollut erikseen etoja Reiska- etokannassa. Vii senkymmentä metriä haudan eteläpuolella, lähellä Ison Syrjäjärven lahden pohjukkaa, on toinen tervahauta. Tervahaudat tarkaste in painostavassa mu a kauan kaivatussa helteessä. Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee kumpuilevalla ja ru kuivalla mäntykankaalla Hossa retkeilyalueen lounaispäässä, Lavajärveä ja Isoa Syrjäjärveä ero avan niemen kannassa. Matkaa tervahaudalta Likolahden rantaan on vajaat pari sataa metriä ja Ison Syrjäjärven rantaan satakunta metriä. Näiden kahden lahden väliin jää leveä niemi, jonka kantaan tervahauta on tehty. Toisin kuin peruskartalle on merki y, kulkee merki y luontopolku väli ömäs haudan itäpuolitse. Maasto tervahaudan kohdalla kumpuilee voimakkaas. Ainoana puulajina on mänty, aluskasvillisuus muodostuu puolukasta ja kanervasta. Hauta on yksi äisellä kumpareella, jolloin juoksutusura on saatu eräänlaiseen alamäkeen. Kohteen kuvaus Tervahauta ei ole erityisen suuri, vain noin 12 metriä halkaisijaltaan, mu a se ero uu selväs maastossa säännöllisen muotoisena ympyränä. Hyvään ero uvuuteen vaiku aa myös se, e ä aluskasvillisuus paikalla on hyvin matalaa. Vallit ovat reilun kolme metriä leveät ja korkeimmillaan puolisen metriä. Haudan keskellä on laakea painanne, joka on puolesta metristä koko metriin syvä. Haudan ulkoreunalla ei ole erityistä palokourua, myöskään yksi äisiä kuoppia ei ole ympäristössä. Haudan kairauksessa tuli esiin vahva nokikerros. Tervahaudan ränni on suunna u alarinteeseen, koh län ä. Ura on lähes kolmion muotoinen. Haudan reunalla se on yli kaksi metriä leveä, mu a se kapenee nopeas. Kokonaisuudessaankaan ränni ei ole juuri kolmea metriä pidempi. Sen syvyys on metrin verran tervahaudan kyljessä. Tervahaudan päällä kasvaa joitakin täysikasvuisia mäntyjä, joista pari on jo kelo umassa. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u käsi-gps:llä rännin yläpuoliselta vallilta virhemarginaalin ollessa viisi metriä. Tulkinta Likolahden tervahauta lii yy Ylä-Kainuun tervaperinteeseen, jonka huippukausi osuu 1800-luvulle. Tervaa oli polte u jo tätä aiemminkin, mu a Oulun kaupungin saatua tapulikaupunkioikeudet 1786 muodostui Pohjanmaasta tervanpolton keskusalue. Oulujoen koskia perka in 1800-luvun alkupuolella, mikä helpo tervan kuljetusta Pohjanlahdelle. Kaskitalouden joudu ua yhä ahtaammalle näh in maailmanmarkkinoilla kysytyn tervan mahdollisuudet Kainuussakin, jossa tervanpol oa voidaan pitää lähes pääelinkeinona ja 1870-luvuilla. Samoihin aikoihin loppuun saate u isojako heikensi kuitenkin vuosisadan lopulla elinkeinon harjoi amisen mahdollisuuksia. Lopulta 1900-luvun alussa siirry in puulaivoista teräksisiin, mikä tyrehdy kysynnän ja lopulta tervan valmistuksenkin. Lisä etoja Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Myllylah oy. 280

80 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Likolahden tervahauta jpg. 272

81 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:10000!! 273

Näytä lisää