Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:10000

Transkriptio

1 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

2 2072 Hossan retkeilyalue, Likolah tervasauna MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Tervasauna löytyi dokumentoitaessa peruskartalle merki yjä tervahautoja Likolahdessa Saunan kiuas dokumentoi in painostavassa mu a kauan kaivatussa helteessä. Ympäristön kuvaus Mahdollisen tervasaunan jäänteet sijaitsevat kumpuilevalla ja ru kuivalla mäntykankaalla Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, aivan Lavajärven rannan tuntumassa, tervahautojen alapuolella. Maasto tervasaunan kohdalla kumpuilee voimakkaas. Ainoana puulajina on mänty, aluskasvillisuus muodostuu puolukasta ja kanervasta. Kohteen kuvaus Ainoa merkki mahdollisesta tervasaunasta paikalla on kiuaskiveykseltä vaiku ava kasa. Sen päällä kasvaa kolme suurta mäntyä. Neljä puu, kelo, on kaatunut jo aikoja si en kasan päältä, mikä vaikeu aa kiukaan alkuperäisen koon ja muodon arvioin a. Muutama metri rannan suuntaan kiveyksestä on muutamia kiviä rivissä sammalen alla. Tässä on voinut sijaita seinä. Kiveys on suhteellisen säännöllisen muotoinen, 2.5 x 1.5 metrinen kasa, joka on valtaosin sammalen peitossa. puolisen metriä kasalta ylärinteeseen näy äisi maata kaivellun siten, e ä kiuas ja mahdollinen la ataso olisi jäänyt hieman rinteen maanpinnan alapuolelle. Jos tässä on ollut seinän paikka, voisi saunan yhden seinän pituudeksi arvioida nelisen metriä. Koska mitään hirsirakenteita ei ole jäljellä, jää tervasaunan alkuperäinen asu arvailujen varaan. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u käsi-gps:llä kiveyksen päältä. Virhemarginaali oli 10 metriä. Tulkinta Likolahden tervahaudata lii yvät Ylä-Kainuun tervaperinteeseen, jonka huippukausi osuu 1800-luvulle. Tervaa oli polte u jo tätä aiemminkin, mu a Oulun kaupungin saatua tapulikaupunkioikeudet 1786 muodostui Pohjanmaasta tervanpolton keskusalue. Oulujoen koskia perka in 1800-luvun alkupuolella, mikä helpo tervan kuljetusta Pohjanlahdelle. Kaskitalouden joudu ua yhä ahtaammalle näh in maailmanmarkkinoilla kysytyn tervan mahdollisuudet Kainuussakin, jossa tervanpol oa voidaan pitää lähes pääelinkeinona ja 1870-luvuilla. Samoihin aikoihin loppuun saate u isojako heikensi kuitenkin vuosisadan lopulla elinkeinon harjoi amisen mahdollisuuksia. Lopulta 1900-luvun alussa siirry in puulaivoista teräksisiin, mikä tyrehdy kysynnän ja lopulta tervan valmistuksenkin. Likolahden kiukaan päällä kasvavasta puustosta sekä erityises kelosta päätellen lii yy sauna viimeistään 1800-luvun alkupuolen urakoihin. Lisä etoja Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Myllylah oy. 276

3 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Likolahden tervasaunan kiuas on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä jpg. 277

5 Peurokosken pohjoispuolella sijaitseva tervahauta on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä jpg Hossan retkeilyalue, Peurokoski N tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 161 Metsätalous Kainuu Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 161 Metsätalous Kainuu Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Tervahauta on merki y peruskartalle, mu a se puu ui ennen inventoin a 2012 Reiska- etokannasta. Kohde dokumentoi in ukkosmyrskyn jälkeisessä pilvipoudassa. Ympäristön kuvaus Peurokosken tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaisnurkassa, parikymmentä metriä retkeilyalueen ulkopuolella, Pikku-Kukkurin luoteisrannalla. Matkaa rantaan on pari kymmentä metriä. Ranta kohdalla on kostea, mu a maasto kumpuilee nopeas rannan pohjoispuolella sekametsää kasvaviksi kankaaksi. Tervahaudan etämillä kasvaa mäntyjä, kuusia, koivuja ja leppiä. Aluskasvillisuudessa dominoi mus kka-puolukka-suopursu. Kohteen kuvaus Tervahauta on vii sentoista metriä halkaisijaltaan ja se ero uu maastossa hyvin. Luontopolku kulkee aivan haudan kulmalla. Ero uvuu a hai aavat hieman haudan päälle kaatuneet puut sekä aluskasvillisuus. Haudan päällä kasvaa myös useita puita. Tervahaudan vallit ovat vii sen metriä leveät ja niiden ulkopuolella kulkee yksi äisten palontorjuntakuoppien nauha koko haudan ympäri. Vallit ovat puolisen metriä korkeat. Keskellä oleva laakea painanne on halkaisijaltaan niin ikään vii sen metriä. Syvimmillään se on 0.7 metriä. Tervahaudan ränni on suunna u koh järveä, etelään. Ura on eri äin pitkä ja selvä. Haudan kupeella se on pari metriä leveä ja 1.3 metriä syvä. Se kapenee nopeas, mu a jatkuu järvelle päin toista kymmentä metriä noin 40 cm syvyisenä juonteena. 279

6 Kohteen rajaus Kohteen koordinaa, , , on ote u käsi-gps:llä vallin päältä, rännin kohdalta virhemarginaalin ollessa 11 metriä. Tulkinta Tervahauta lii yy kainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 280

8 2072 Hossan retkeilyalue, Tuiranniemi E tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Tuiranniemen tervahauta on merki y peruskartalle, mu a se puu ui ennen inventoin a 2012 Reiska- etokannasta. Kohde dokumentoi in ukkosmyrskyn jälkeisessä pilvipoudassa. Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaisnurkassa, Lavajärven länsipäässä, Tuirankosken itäpuolella. Lavajärven pohjoisranta on tervahaudan etämillä kuivaa hossalaiskangasta, jonka aluskasvillisuus on niukkaa. Kangas, joka laskee loivas kohdalla Tuiranvaarasta rantaan, kasvaa lähes yksinomaan mäntypuita. Luontopolku kulkee tervahaudan ja järven välissä. Matkaa haudalta rantaan on kymmenkunta metriä. Kohteen kuvaus Tervahauta ero uu selväs kuivassa kangasmaastossa. Se on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Vallit ovat suhteellisen kapeat - noin kolmimetriset - eivätkä ne kohoa puolta metriä korkeammiksi. Haudan keskellä on laakea kuusimetrinen painauma, joka on syvimmillään 0.7 metriä. Vallin ulkosyrjällä ei hahmotu palouraa eikä yksi äisiä palokuoppiakaan. Noin nelimetrinen ränni on suunna u järvelle päin. Se on alaosastaan erodoitunut ilmeises osin polun vuoksi, mu a myös porot näy äisivät myllänneen hiekkamaassa. Ura on syvimmilläänkin vain puolisen metriä. Tervahaudan päällä kasvaa useita täysimi aisia tukkimäntyjä. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa, , on ote u vallin päältä, rännin kohdalta. Tulkinta Tervahauta lii yy kainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Tervan kysyntä oli tuolloin maailmanmarkkinoilla suurta, ja Oulusta oli kehi ynyt 1800-luvun alussa yksi merki ävimmistä tervasatamista Suomessa. Vuosisadan loppupuolella isojaon saa aminen päätökseen vaikeu tuotantoa Suomussalmellakin. Lopulta puisten laivojen rakentamisen loppuminen 1900-luvun alkupuolella supis kysynnänkin. Kuitenkin vielä vuonna 1900 tuote in Suomussalmella tervaa noin 7000 tynnyriä, lähes litraa. Lisä etoja Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Myllylah oy. 282

9 Tuiranniemen itäpuolinen tervahauta Lavajärven länsipäässä on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä jpg. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 283

11 2072 Hossan retkeilyalue, Pikku-Nimetön N tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Pikku-Nime ömän pohjoisrannalla sijaitseva tervahauta on merki y peruskartalle, mu a ennen kesän 2012 inventoin a sitä ei oltu dokumentoitu Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in tuulisessa säässä 2. elokuuta Paikalle saavu in opaskeskukselta lainatulla soutuveneellä. Omat kommervenkkinsä oli saada inventoin koira Sonja tulemaan mukaan veneen kyy in Joukovirran niskalla. Koira-poloinen pi ensin kyy ä sangen arvelu avana, mu a suostui lopulta mukaan. Ympäristön kuvaus Pikku-Nime ömän tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, alueen etelärajalla, järven pohjoisrannalla. Tällä kohden pistää tähän kapeaan järveen kaitainen niemeke, jonka län sessä kainalossa tervahauta sijaitsee. Matkaa Joukovirran laavulle itään on vajaat kolmesataa metriä. Län sin retkeilyalueelle ulo uva latvavesi on Iso-Kukkuri, joka laskee Peurokosken kau a Pikku-Kukkuriin. Täältä vedet jatkavat Tuirankosken kau a Lavajärvelle, jonka halkaisee idempänä kah a pitkä Syrjäharju. Harjun pohjoispuolinen järvi on Iso Syrjäjärvi, eteläpuolinen haara jatkuu Nime ömänkosken kau a Iso-Nime ömänä ja kapeikon kau a edelleen Pikku-Nime ömänä. Pikku- Nimetön purkautuu koh pohjoista Joukojärveen Joukovirran kau a. Tämän vesirei n varrella, erityises sen pohjoisrannalla, on runsaas tervahautoja. Järviketjun retkeilyalueen puolinen pohjoisranta on enimmäkseen harjuista ja kuivahkoa maastoa. Tervahaudan kohdalla harju nousee hyvin jyrkäs rannasta parikymmentä metriä tervahaudan sijaitessa loivalla rantakaistaleella. Kohdan puusto on yksinomaan mäntyä ja aluskasvillisuus puolukkaa ja suopursua. Tervahauta ero uu hyvin selväs maastossa säännöllisen muotoisena rakennelmana. Kohteen kuvaus Tervahauta sijaitsee vii sen metriä rannasta, loivassa rinteessä. Se on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Vallit, joiden korkeus vaihtelee metriä, ovat kolmisen metriä leveät. Haudan ylärinteen puolella valli ero uu lähes yksinomaan sen ulkopuolta kiertävän palouran vuoksi. Uran lisäksi hautaa ympäröi joissain paikoin yksi äisemmän näköisiä palokuoppia. Haudan keskellä on laakea kuusimetrinen painanne, joka on noin 0.8 metriä syvä keskeltä. Tervahaudan ränni on järvelle päin. Se on epämääräisen muotoinen ja vain pari metriä pitkä, hyvin kevyes maastoon kaive u. Tämä johtuu varmas siitä, e ä uran päästä on vain muutama metri järveen. Uran reunat ovat erodoituneet, hiekka ja hiiltyneet puut pistävät selväs esiin maasta. Puut ovat edelleen ladotun näköises kasassa. Tervahauta on mainios retkeilyrei n varrella. Polku kulkee metrin päässä sen pohjoispuolella. Vaikka haudan päällä kasvaa joitakin täysikasvuisia mäntyjä, ero uu se selväs maastossa. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa t, , , on ote u aivan tervahaudan keskeltä. Tulkinta Pikku-Nime ömän tervahauta lii yy kainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Tervan kysyntä oli tuolloin maailmanmarkkinoilla suurta, ja Oulusta oli kehi ynyt 1800-luvun alussa yksi merki ävimmistä tervasatamista Suomessa. Vuosisadan loppupuolella isojaon saa aminen päätökseen vaikeu tuotantoa Suomussalmellakin. Lopulta puisten laivojen rakentamisen loppuminen 1900-luvun alkupuolella supis kysynnänkin. Kuitenkin vielä vuonna 1900 tuote in Suomussalmella tervaa noin 7000 tynnyriä, lähes litraa 285

12 Lisä etoja Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Myllylah oy. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Pikku-Nimettömän pohjoisrannalla aivan veden partaalla, jyrkässä rinteessä, on kauniisti erottuva ja selväpiirteinen tervahauta. P jpg. 286

14 2072 Hossan retkeilyalue, Pahkoniemi N rajapyykki MH-tunnus: Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Vaa maton rajapyykin näköinen kiveys havai in Hossan kesän 2012 inventoinnin yhteydessä Joukojärven Pahkoniemen pohjoispuolelta. Se dokumentoi in Ympäristön kuvaus Vaa maton rajapyykin näköinen kiveys sijaitsee Joukojärven Pahkoniemen pohjoispuolella, harjun ja järven välisellä kankaalla, vii sentoista metriä rannasta ja vii sen metriä luontopolun itäpuolella. Kehän toisen puolen päälle ovat muurahaiset keränneet pesän. Hossan retkeilyalueen etelälaitaa reunustaa kapeiden järvien nauha. Län sin retkeilyalueelle ulo uva latvavesi on Iso-Kukkuri, joka laskee Peurokosken kau a Pikku-Kukkuriin. Täältä vedet jatkavat Tuirankosken kau a Lavajärvelle, jonka halkaisee idempänä kah a pitkä Syrjäharju. Harjun pohjoispuolinen järvi on Iso Syrjäjärvi, eteläpuolinen haara jatkuu Nime ömänkosken kau a Iso-Nime ömänä ja kapeikon kau a edelleen Pikku-Nime ömänä. Pikku-Nimetön purkautuu koh pohjoista Joukojärveen Joukovirran kau a. Tämän vesirei n varrella, erityises sen pohjoisrannalla, on runsaas tervahautoja. Järviketjun retkeilyalueen puolinen pohjoisranta on enimmäkseen harjuista ja kuivahkoa maastoa. Rajapyykin kohdalla harju nousee jyrkäs rannasta parikymmentä metriä. Puusto on harvaa ja mäntyvaltaista. Aluskasvillisuus on hyvin niukkaa ja siinä dominoivat puolukka ja kanerva. Kohteen kuvaus Rajapyykiksi tulki u kiveys on vaa maton kivikehä, jonka keskelle on noste u muita hieman isompi kivi pystyyn. Kehästä on näkösällä reilu puolet, sillä muurahaispesä pei ää kehän toisen reunan. Näitä kehäkiviä on viisi, ja niiden halkaisija vaihtelee cm. Pystyyn noste u keskuskivi on hieman isompi suippo kivi, jonka pisin mi a on noin 30 cm. Kiveys on selväs ihmisen tekemä. Se on säännöllisen muotoinen ja maaperä ympärillä on kivetöntä hiekkaa. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u käsi-gps:llä tarkkuuden ollessa yhdeksän metriä. Tulkinta Kiveys on ihmisen tekemä, mu a sen tulkinta rajapyykiksi on epävarma. Ei ole edossa, mitä rajaa sillä olisi merki y. Kiveys on osin sammaloitunut, mu a on todennäköises 1900-luvulta peräisin. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 288

15 Kohdetyyppi: 17 Kivi- ja maarakenteet Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

16 Yllä: Epämääräinen, rajamerkiksi tulkittu kiveys muurahaispesän alla Joukojärven rannan tuntumassa. P jpg. Alla: Nahkavirran eteläpuolella, lähellä Joukojärven rantaa, on tasaisella kankaalla tervahauta. Se on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä. P jpg. 290

17 2072 Hossan retkeilyalue, Nahkavirta S tervahauta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 620 Etelä-Suomen luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Nahkavirran tervahauta on merki y peruskartalle, mu a siitä ei ennen inventoin a ollut etoja Reiska- etokannassa. Kohde tarkaste in ja dokumentoi in leppeässä kesäsäässä. Ympäristön kuvaus Tervahauta sijaitsee Joukojärven pohjoisrannalla, Nahkavirran eteläpuolella. Maasto on loivaa ja kuivaa mäntykangasta Nime ömänharjun koillisnurkalla. Aluskasvillisuus on kanerva-puolukka-juolukkaa. Haudan eteläpuoliselta rannalta alkaa kolmisensataa metriä pitkä niemi, joka työntyy koh koillista ja osaltaan ero aa Joukojärven Virtajärvestä. Retkeilyalueen eteläreuna kulkee kapeiden järvien nauhana alueen lounaispäässä. Erityises järvinauhan pohjoisrannalla, retkeilyalueen puolella, on runsaas tervahautoja. Kohteen kuvaus Tervahauta on pieni ja kompak kehä kankaalla. Se on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Vallit ovat noin 3.5 metriä leveät ja vain cm korkeat. Valleja kiertää nauha palokuoppia, joista syvimmät sijaitsevat pohjoisen puolella vastapäätä ränniä. Haudan keskellä oleva painanne on kolmisen metriä ja sen syvyys on vain noin 30 cm. Haudan ränni antaa etelän suuntaan, kosteikolle päin, ei siis idän puolella sijaitsevalle järvelle. Tähän ovat selityksenä maaston muodot: Tervahaudan paikka on suhteellisen tasaisella kankaalla, joka ei vietä järvelle vaan kosteikolle, josta kuljetusmatka veteen on lyhyt. Ränni on nelisen metriä pitkä ja 70 cm syvä syvimmillään. Tervahaudan vaa ma omista mitoista huolima a se ero uu selväs maastossa.. Sen päällä ei kasva lainkaan puita. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u käsi-gps:llä tarkkuuden ollessa kuusi metriä. Piste on ote u vallin päältä rännin kohdalta. Tulkinta Tervahauta lii yy kainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka huippukausi osui 1800-luvulle. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 muu suojeluarvoa sisältävä alue 291

19 2072 Hossan retkeilyalue, Ry puron niska tammi MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 8199 Muu rakennelma Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Ry puron niskan tammi löytyi inventoinnissa , jolloin se myös dokumentoi in. Ry puroa lammelta Kokalmukseen kulje in lähinnä siitä syystä, e ä vuoden 1980 ulkoilukartalle on merki y nii ylato jonnekin puron tämän osuuden etelärannalle. Nii ylatoa ei löytynyt, mu a purossa näy olleen useita pikku tammia, joista ainoastaan nyt dokumentoitu oli vielä selväs hahmote avissa. Ympäristön kuvaus Tammen jäänteet sijaitsevat Hossan retkeliyalueella, Lounajan ja Kokalmuksen länsipuolella. Täällä on Lounajaan laskeva suhteellisen laaja Ry lampi, jonka halki Ry puro tuo ve ä suoniityiltä lännen puolelta. Suo kasvaa runsaas heinää. Puro on lammen ja Kokalmuksen välillä kolmisen metriä leveä, rannat ovat heinäiset. Ry suolla, lammen länsipuolella, on puolenkymmentä nii ylatoa sekä pari ilmeises nii ytalouteen lii yvää laavun paikkaa. Kohteen kuvaus Tammi on muutaman metrin leveän puron yli kulkeva kevyehkö rakennelma, josta pinnalla on muutama poikkipuu sekä pystyssä törrö ävät tukikepit. Mutaisen vedenpinnan alle on vaikea nähdä, mu a ainakin jonkun verran on puuta jäljellä myös vedessä. Voi olla, e ä pystyssä olevat kepit on myöhemmin pystyte y, jo a paikalle on saatu puron ylityspaikka. Tähän tarkoitukseen tammea käyte in myös inventoinnin yhteydessä. Kohteen rajaus Kohteen piste, , , on ote u tammen etelärannalta. Tulkinta Nii ytalou a lienee harjoite u alueella viimeistään 1900-luvun alkuvuosikymmeninä päätellen Ry puron latojen ja laavujen rakenteista.. Ry puron ladot lienevät samanaikuisia ja kuuluneet saman talon omistukseen, sillä ne muodostavat selvän järjestelmän puron varrella. Tässä yhteydessä lienee puroa tamme u myös lammen itäpuolella. Vaikka täältä ei latoa löytynytkään, on sellainen hyvinkin voinut olla. Tietys on myös mahdollista, e ä tuo oisan niityn heinät on kuljete u pois jo kesällä eikä latoa ole tarvi u. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 1 Käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 293

20 Yllä: Rytipuron pienen tammen kohdalla on köykänen ylityspaikka, joka on kyhätty muutamasta keveästä puun rungosta. Sonja-koira halusi takaisin Rytilammen pohjoisrannalle ja päätti yrittää onneaan ylityksessä. P jpg. Alla: Kastumatta ei koira vastarannalle päässyt. Emännällä oli parempi tarkkuus ylityksessä. P jpg. 294

22 2072 Hossan retkeilyalue, Leväpuro porokämppä MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Porokämppä on merki y rakennuksena 1960-luvun peruskartalle, mu a siitä ei ole sen kummemmin nykyisellä kartalla kuin Reiska- etokannassakaan mitään etoja. Hossalainen poromies, Eero Karvonen, vahvis haasta elussa , e ä paikalla on sijainnut poromiesten kämppä. Joitakin satoja metrejä pohjoiseen kämpän raunioilta alkaa nykyäänkin käytössä oleva erotusaita. Kohde tarkaste in ja dokumentoi in 4. elokuuta Ympäristön kuvaus Porokämpän rauniot sijaitsevat Hossan retkeilyalueella, sen luoteispäässä, Iso-Valkeaisen länsipuolella. Täällä sijaitsee nime ömänä säilynyt lampi Kirkasve sen eteläpuolella. Lammesta, joka on eteläisin Levälampien ketjussa, solisee koskena Leväpuro koh Iso-Valkeaista. Tämän ja Kirkasve sen välisellä kankaalla on käytössä oleva erotusaita. Lampien ja aidan pohjoispuolella kulkee retkeilyalue a halkova Piston e. Maasto on hossalaiskangasta, jota dominoi mänty sekä matalahko aluskasvillisuus. Lammen rannassa, jossa kämppä sijaitsee, on maasto hieman kosteampaa. Lammen rannat ovat heinäiset. Keskellä lampea kulkee kapeahko kannas, joka ero aa lammesta sen koillisreunalla toisen, pienemmän lampareen. Kämpän eteläpuolella Leväpurossa on koski, joka on lyhyellä matkalla parinkin metrin korkuinen. Kohteen kuvaus Kämppä on ollut eri äin jykevistä hirsistä rakenne u noin hirsikertainen rakennus. Se on ollut 6 x 6 metriä laajuudeltaan. Oviaukko on ollut suunna u purolle etelään. Ovi jökö ää romahtanu a seinää vasten. Se on lautarakenteinen ja naula u, 1.3 x 1 metrin suuruinen. Rakennuksen romahtaneisuudesta johtuen ei ikkuna-aukkojen paikkoja voi ero aa. Rakennuksen salvokset näy äisivät olleen pyöreiksi veistetyt. Rakentamisessa on käyte y nauloja ainakin ovipielissä sekä katossa. Ka o, joka on romahtanut osi ain rakennuksen sisään, on ollut laudoista peruste u ja päreillä kate u. Rakennuksen sisällä, hirsien välistä pistävät näkyviin pel kaminan jäännökset. Ovisuun hirsissä on monenlaisia kaiverruksia yksi äisistä viivoista numeroihin. Ne ovat kuitenkin niin epäselviä, e ä vies t jäävät hämärän pei oon. Oven suussa roikkuu vanha pel nen kastrulli. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u rakennuksen luoteisnurkalta käsi-gps:llä tarkkuuden ollessa kuusi metriä. Tulkinta Poromiesten kämppä lienee ollut käytössä sodan jälkeen, kuten informan Eero Karvonen kertoo. Pel kamina puoltaa ajoitusta. Rakennus on kuitenkin todennäköises 1900-luvun alkupuolella rakenne u. Se on kaike hylä y 1960-luvulla. Savolaisperäisen uudisasutuksen levitessä koh pohjoista 1600-luvulla omaksu in ilmeises pienimuotoinen poronhoitokin Kainuun-Kuusamon rajoilla ns. metsälappalaisilta. Heistä ei Kainuun puolelta ole historiallisia dokumen eja, sitä vastoin Kuusamon puolella saamelaisia eli varmuudella vielä 1700-luvun alkupuolellakin. Saamelaisten perinteistä elämäntapaa ja kul uuria oli pyri y Kitkan ja Maanselän talvikylien alueella ak ivises tuhoamaan koko 1600-luvun ajan. Tämä tapahtui paljol kirkonmiesten käännytystyön avulla, mu a uudisasukkai en maankäy ö vaikeu myös osaltaan perinteisiin pyyn elinkeinoihin nojautuvaa alkuperäisasutusta. Hossaa lähimmät saamelaisten talvikylät, Kitka ja Maanselkä, sijaitsivat Kuusamossa, reilun viidenkymmenen kilometrin päässä, mikä ei kovin kummoinen matka ollut tuolloinkaan. Vaikka Kainuusta ei saamelaisasutuksesta ole kirjallisia dokumen eja, on heidän kielestään jäänyt runsaas muistoja paikannimistöön. 296

23 Lisä etoja Kortesalmi J. Juhani Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa. SKS. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Yllä: Leväpuron poromiesten kämpän rauniot. P jpg. Alla: Kämpän ovensuulla oli peltinen kattila. P jpg. 297

25 2072 Hossan retkeilyalue, Leväpuro pato MH-tunnus: Kohdetyyppi: 10 Valmistuspaikat/työpaikat? Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Lammen ja padon enoille päädy in tarkastamaan vanhaa porokämpän paikkaa. Porokämppä on merki y rakennuksena 1960-luvun peruskartalle, mu a siitä ei ole sen kummemmin nykyisellä kartalla kuin Reiska- etokannassakaan mitään etoja. Hossalainen poromies, Eero Karvonen, vahvis haasta elussa , e ä paikalla on sijainnut poromiesten kämppä. Joitakin satoja metrejä pohjoiseen kämpän raunioilta alkaa nykyäänkin käytössä oleva erotusaita. Samassa yhteydessä havai in Leväpuron niskalla patorakennelma. Se tarkaste in ja dokumentoi in 4. elokuuta Ympäristön kuvaus Padon ja sen viereisen porokämpän rauniot sijaitsevat Hossan retkeilyalueen luoteispäässä, Iso-Valkeaisen länsipuolella. Täällä sijaitsee nime ömänä säilynyt lampi Kirkasve sen eteläpuolella. Lammesta, joka on eteläisin Levälampien ketjussa, solisee koskena Leväpuro koh Iso-Valkeaista. Tämän ja Kirkasve sen välisellä kankaalla on käytössä oleva erotusaita. Lampien ja aidan pohjoispuolella kulkee retkeilyalue a halkova Piston e. Pato sijaitsee lammen itäreunalla alkavan Leväpuron niskalla. Purossa on tässä koskipaikka, jonka alapuolella on heinäinen kosteikko. Muutoin maasto on hossallaiskangasta, jota dominoi mänty sekä matalahko aluskasvillisuus. Lammen rannassa, jossa kämppä sijaitsee, on maasto hieman kosteampaa. Lammen rannat ovat heinäiset. Kämpän eteläpuolella Leväpurossa on koski, joka on lyhyellä matkalla parinkin metrin korkuinen. Kohteen kuvaus Lammesta koh Iso-Valkeista solisevan Leväpuron niskalla on patorakennelma, jossa on käyte y luonnonkiviä ja hirsiä. Puro putoaa vajaan kymmenen metrin matkalla pari metriä. Patoa on koko tällä matkalla. On mahdollista, e ä padon kovan y men muodostavat suuret luonnonkivet ovat alkuperäisillä paikoillaan, mu a muuten vähäkivisessä ympäristössä syntyy vaikutelma, e ä ne ovat ihmisen koskipaikkaan suurella vaivalla siirtämiä. Vaikutelmaa tehostaa se, e ä niin rakennelman ylä- kuin alapäässäkin on paksuja hirsiä, joista erityises padon alaosassa näy äisi käytetyn vanhoja ui opuomeja. Padon funk o paikalla ei selviä. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u padon pohjoisreunalta, kosken niskalta käsi-gps:llä tarkkuuden ollessa seitsemän metriä. Tulkinta Viereinen poromiesten kämppä lienee ollut käytössä vielä sodan jälkeen ja se on kaike hylä y 1960-luvulla. Todennäköises pato lii yy kämpän käy öön ja ajoi unee sodan jälkeiseen aikaan päätellen padossa käyte yjen hirsien uusiokäytöstä. 299

26 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Patorakennelma Leväpuron suulla. P jpg. 300

27 Kohdetyyppi: 10 Valmistuspaikat/työpaikat? Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

28 33002 Moilasenvaara (M-nat), Alanne pyyn kuoppia MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Lukumäärä: 8 Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 6 Digitoin, mi akaava >=1:10000 Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Muinaisjäännösrekisterin mukaan (kirjoitusvirheet mj-rekisterissä): Kumpareen kärjessä, notkelman lounaisreunassa kääntyy kannasta pitkin kulkevalta eltä pieni enpätkä luoteeseen., Saarijärven rantaan, jossa on rangoista tehty verkkovaja. Saarijärven puolella, verrkovajasta noin 35 m ja noin 20 m länteen, rannasta nousevan rinteen päällä, on laakeat, noin 3,0 m halkaisijaltaan ja noin 0,3 m syviset kuopat (kuopat 1 ja 2). Verkkovajasta noin 5 m etelään ja rannasta noin 10 m päässä on pyöreä, noin 3,5 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,5 m syvä kuoppa (kuoppa 3). Se on osi ain täy ynyt roskista. Verkkovajalle johtavan enpätkän pohjoispuolella, osaksi en alle jääneenä on epämääräinen painanne (kuoppa 4) noin 15 m:n päässä estä ja noin noin 20 m kuopasta 3 kaakkoon. Tien toisella puolella olevasta saunan jäännöksestä 5 m länteen, rannasta noin 20 m ja estä noin 10 m:n päässä on pyöreähkö, noin 3,0 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,6 m syvä kuoppa (kuoppa 5). Tästä kuopasta noin 100 m lounaaseen, Porkkasuovannon rannasta nousevassa rinteessä on samanlainen kuoppa (kuoppa 6). Tästä vielä saman verran lounaaseen, suunnilleen kohdassa, jossa Porkkasuvannon ranta kääntyy etelään, on matala noin 2,0 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,3 m syvä painanne (kuoppa 7). Metsähallituksen inventoinnissa 2007 on tode u kuopan 2 länsipuolella yksi kuoppa lisää. Samoin kuopan 1 itäpuolelta rannasta on havai u esihistorialliseen toimintaan vii aava kvartsi-iskos. Alueella on myös useita historiallisen ajan - todennäköises lukujen - toimintaan lii yviä jäännöksiä, kuten hirsirakennuksenpohja, mahdollises kalasaunaan kuuluva kiuas, maakuoppia ja vetotaipaleeksi tulki u kanavakaivanto. Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukuje- toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. 302

29 Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 1: , Kuoppa 2: , Kuoppa 3: , Kuoppa 4: , Kuoppa 5: , Kuoppa 6: , Kuoppa 7: , Kuoppa 8: , Kuoppien numeroin nouda aa muinaisjäännösrekisterin numeroin a ja poikkeaa vuoden 2007 inventoin raportoinnin numeroinnista. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on alueen laskennallinen piste. Alue on digitoitu kuoppien ympärille. Yksi äisten kuoppien pisteet on mita u gps:llä. Muinaisjäännösrekisterin piste, , , on rekisterin etojen mukaan siirre y... niemekkeen keskeltä pyyn kuoppien kohdalle, jotka kiertävät niemekkeen reunoja PAK. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. On todennäköistä, e ä kuoppapyyn kannaksella on kalasaunaa ja veneenvetotaivalta vanhempaa perua. Tuskinpa näitä toimia olisi samaan aikaan harraste u kapealla kannaksella. Muinaisjäännösrekisteri sekoilee hieman Alanteen pyyn kuoppien suhteen. Ensinnäkin rekisterissä kuvitellaan, e ä kalasaunan kiuas ja sauna ovat eri asioita vaikka kyseessä on yksi ja sama kohde. Rekisterin aluerajauksen sisälle on merki y pyyn kuoppien lisäksi ilmeises myös sauna/kiuas sekä jopa pyyn kuoppien itäpuolinen vetotaival. Millä perusteilla tämän on ajateltu kuuluvan pyyn kuoppien konteks in, on epäselvää. Lopulta myös pyyn kuoppa 4:n piste puu uu kartalta. Laavun paikkaa ei kartalla näy. Muinaisjäännösrekisterissä käyte y tapa surpostaa saman nimen alle aivan erityyppisiä kohteita (kulkuväylä - sauna - pyyn kuoppajärjestelmä) on perustelema a. Aivan yleises pyyn kuopat mainitaan jonkin muun kohteen alavii eessä. Tämä on suuri ongelma muinaisjäännösrekisterin käy ökelpoisuudessa. Alanteen kohdalla on selvää, e ä Reiska- edot ovat ajantasaisemmat ja tarkemmin yksilöidyt kuin muinaisjäännösrekisterin. Lisä etoja Alanteen pyyn kuoppien lounaispuoliset hakkuut on tehty aivan vas kään. Niiden toteutuksessa ei ole lainkaan huomioitu sitä, e ä paikalla on lain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Tämä on hieman hämmästy ävää, kun o aa huomioon, e ä kohde on merki y Reiskaan jo puolenkymmentä vuo a si en. 303

30 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Useimmat Alanteen pyyntikuopat erottuvat heikosti maastossa, jossa aluskasvillisuus on tiheää ja varvut korkeita. Kuvan kolmas pyyntikuoppa on ympyröity punaisella. P jpg. 304

32 33002 Moilasenvaara (M-nat), Alanne pyyn kuoppa 1 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 1: , Kuoppa 1 on halkaisijaltaan noin 3 metriä, cm syvä. Siinä ei ole selkeitä valleja, mu a paikalla maasto nousee rantatörmältä. Kuoppien numeroin nouda aa muinaisjäännösrekisterin numeroin a ja poikkeaa vuoden 2007 inventoin raportoinnin numeroinnista. Kohteen rajaus Pyyn kuopan sijain on mita u käsi-gps:llä. Järjestelmän aluerajaus on tehty digitoimalla. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 306

34 33002 Moilasenvaara (M-nat),Alanne pyyn kuoppa 2 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 2: , Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3.5 metriä ja sen syvyys on noin 40 cm. Siinä ei ole selkeitä reunavalleja. Kuoppien numeroin nouda aa muinaisjäännösrekisterin numeroin a ja poikkeaa vuoden 2007 inventoin raportoinnin numeroinnista. Kohteen rajaus Pyyn kuopan sijain on mita u käsi-gps:llä. Järjestelmän aluerajaus on tehty digitoimalla. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 308

36 33002 Moilasenvaara (M-nat),Alanne pyyn kuoppa 3 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 3: , Kuoppa 3 on halkaisijaltaan 3.5 metriä, sen syvyys on noin 60 cm. Kuoppa ero uu maastossa hyvin. Sen länsireunalla on selkeä noin metrin levyinen valli, joka on cm korkea. Kuoppien numeroin nouda aa muinaisjäännösrekisterin numeroin a ja poikkeaa vuoden 2007 inventoin raportoinnin numeroinnista. Kohteen rajaus Pyyn kuopan sijain on mita u käsi-gps:llä. Järjestelmän aluerajaus on tehty digitoimalla. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 310

38 33002 Moilasenvaara (M-nat),Alanne pyyn kuoppa 4 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 4: , Kuoppa 4 on hieman epämääräinen, eikä sen koon määri eleminen ole helppoa, sillä vajalle kulkeva kärrypolku on tuhonnut kuoppaa. Kuoppien numeroin nouda aa muinaisjäännösrekisterin numeroin a ja poikkeaa vuoden 2007 inventoin raportoinnin numeroinnista. Kohteen rajaus Pyyn kuopan sijain on mita u käsi-gps:llä. Järjestelmän aluerajaus on tehty digitoimalla. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 312

40 33002 Moilasenvaara (M-nat), Alanne pyyn kuoppa 5 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 5: , Kuoppa 5 on halkaisijaltaan 3 metrinen ja lähes metrin syvyinen. Siinä on erote avissa vallia rannan puoleisella reunalla. Kuoppien numeroin nouda aa muinaisjäännösrekisterin numeroin a ja poikkeaa vuoden 2007 inventoin raportoinnin numeroinnista. Kohteen rajaus Pyyn kuopan sijain on mita u käsi-gps:llä. Järjestelmän aluerajaus on tehty digitoimalla. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 314

42 33002 Moilasenvaara (M-nat), Alanne pyyn kuoppa 6 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 6: , Kuoppa on halkaisijaltaan 3 metrinen, syvyy ä kuopalla on metri. Kuopan lounaispäässä on erote avissa vallia. Kuoppa sijaitsee mäntyisen rinteen yläreunalla, parinkymmenen metrin päässä rannasta, aivan polun vieressä. Kohteen rajaus Pyyn kuopan sijain on mita u käsi-gps:llä. Järjestelmän aluerajaus on tehty digitoimalla. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 316

44 33002 Moilasenvaara (M-nat),Alanne pyyn kuoppa 7 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 7: , Kuoppa on epämääräinen, halkaisijaltaan noin kaksimetrinen. Sen syvyys on noin cm. Kuopan ympärillä ei erotu valleja. Kuoppien numeroin nouda aa muinaisjäännösrekisterin numeroin a ja poikkeaa vuoden 2007 inventoin raportoinnin numeroinnista. Kohteen rajaus Pyyn kuopan sijain on mita u käsi-gps:llä. Järjestelmän aluerajaus on tehty digitoimalla. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Keskinkertainen 2 Ei käytössä 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 5 Kansallinen kaupunkipuisto 318

46 33002 Moilasenvaara (M-nat),Alanne pyyn kuoppa 8 MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7199 Ajoitus epäselvä Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Alanteen pyyn kuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde , joka on ollut merki ynä jo aiemmin myös Reiska- etokantaan. Kohde tarkaste in Ympäristön kuvaus Pyyn kuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka ero aa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Ai ojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyn kuoppakohde a, sekä jäänteitä ja 1900-lukujen toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maan etä, on yhteensä kahdeksan pyyn kuopaksi tulki ua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maan en kaakkoispuoli on vähän aikaa si en haka u täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet ero uvat selkeäs. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. Kohteen kuvaus Alanteen pyyn kuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 8: , Kuoppa on laakea, vain noin 20 cm syvä painauma, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Se sijaitsee vii sen metriä rantatörmän harjalta. Siinä ei erotu vallirakenteita. Kuoppien numeroin nouda aa muinaisjäännösrekisterin numeroin a ja poikkeaa vuoden 2007 inventoin raportoinnin numeroinnista. Kohteen rajaus Pyyn kuopan sijain on mita u käsi-gps:llä. Järjestelmän aluerajaus on tehty digitoimalla. Tulkinta Kuoppapyynnillä on vahvas esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköises luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistu u hävi ämään sukupuu oon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyyde y tämänkin jälkeen, mu a Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät vii aavat vahvas nimenomaan peuran tai hirven pyyn in. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 2 Keskinkertainen Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 2 Muinaisjäännösrekisteri II Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 320

48 Ai ojoki Alakoski silta MH-tunnus: Kohdetyyppi: 13 Liikennekohteet Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Ai ojoen Alakosken silta noteera in jo vuoden 2007 inventoinnissa, mu a tuolloin sitä ei dokumentoitu kul uuriperintönä. Dokumentoin tapahtui Ympäristön kuvaus Alakosken silta sijaitsee Moilasenvaaran Natura-alueella, Laihajoessa, joka virtaa lännestä koh Ai ojokea. Laihajoki yhtyy Ai ojokeen vii senkymmentä metriä sillan itäpuolella. Ai ojoki, jonka varrella on seitsemän nii yladon ketju, saa alkunsa Moilasenvaaran Ai ojärvestä. Etelässä tämä nii yrantainen, voimakkaas meanderoiva väylä laskee Lavajärven kau a Hossan eteläisiin vesiin. Osa ladoista sekä niihin lii yvistä muista rakenteista on retkeilyalueen puolella. Joki on vii sen kilometriä pitkä ja se näy ää muovaavan uomansa kulkua kaiken aikaa alavilla rantaniityillä. Rannat ovat varmaankin olleet heinästä tuo oisat. Joessa on useita koskipaikkoja. Pudotusta Ai ojärven ja Lavajärven välillä on seitsemän metriä. Retkeilyalueen raja on noin 150 metriä etelään sillalta. Seutu on eri äin kosteaa rantanii yä, jolle johtaa Piston eltä tuleva vanha en pohja. Rantanii yjen ulkopuolella maasto on kuivaa ja suhteellisen matalaa mäntyvaltaista kangasta. Kohteen kuvaus Siltarakennelmasta on jäljellä seitsemän vahvaa hir ä yli joen. Ne ovat osi ain veden alla. Sillan leveys on kuusi metriä. Pohjoisrannan puolella on jäljellä hieman sillan poikkipuitakin. Ne ovat hieman kevyempi rakenteisia hirsiä. Joki paikalla on tarkastushetkellä vii sen metriä leveä. Kesällä 2007 inventoinnissa joki ylite in sillan kohdalta, mu a viisi vuo a myöhemmin ve ä oli niin runsaas, e ei ylitysyritys tuntunut houku elevalta vaihtoehdolta. Kohteen rajaus Alakosken sillan koordinaa piste on , Piste on ote u sillan pohjoisreunalta. Tulkinta Siltarakennelma kuuluu ehen, joka tulee joelle Piston eltä luoteesta. Se ei enää ole muuta kuin umpeen kasvava en pohja, jota ilmeises käytetään polkuna. On mahdollista, e ä e ja silta lii yvät sodan jälkeisiin hakkuisiin alueella. Toki on mahdollista, e ä e siltoineen on alun pitäen vanhempaa perua ja lii yy alun pitäen nii ytalouden aikaisiin ak vitee eihin alueella. 322

49 Aittojoen Alakosken silta oli veden alla kesällä P jpg. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 0 Ei edossa 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 323

50 Kohdetyyppi: 13 Liikennekohteet Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaa t: X , Y Mi akaava: 1:

51 Lavajärven tallin jäännöksiä lännen suunnalta, hevosaitauksen puolelta. P jpg Hossan retkeilyalue, Lavajärvi metsätyökämpän talli MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: 1938 Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Lavajärven metsätyökämpän talli oli ennen vuoden 2012 inventoin a merki y kahteenkin kertaan Reiska- etokantaan - kertaalleen rakennuksena, toisen kerran historiallisena rakennelmana. Sekaannusten väl ämiseksi on kohteiden edot yhdiste y yhdeksi edostoksi. Talli tarkaste in 6. elokuuta 2012 sateen vihmoessa. Se on kuulunut Lavajärven kämppäkartanolle, jonka paikalla on nykyään retkeilytarkoitukseen kunnoste u au otupa ja nuo opaikka pöy neen ja penkkeineen. Viereisessä au otuvassa on informaa okansio, joka kertoo seuraavaa: Tämä tupa on kunnoste u vanhasta Lavajärven kämppäkartanon savusaunasta. Puutavaran hakkuut Hossan alueella alkoivat 1800-luvun loppupuolella ja syrjäy vät tervanpolton metsän pääasiallisena käy ömuotona. Alkuaikoina (vuosina ) haka in pelkästään parhaita tukkipuita aivan vesirei en varsilta. Myöhemmin siirry in yhä kauemmas vesistöistä ja aloite in myös pinotavaran hakkuut. Tuolloin ui o oli ainoa kaukokuljetusmuoto, ensimmäinen eyhteys Hossaan saa in vasta luvulla. Eri-ikäiset kämpät ja kämppäkartanot ovat muistoina vanhoista hakkuista. Vanhimmat, hakkuuporukoiden itsensä rakentamat kämpät ja metsäpir t ovat jo raunioina; raunio Lavajärven rannalla ja Lihapyörteellä. Kartanoista on parhaiten säilynyt Metsähallituksen vuonna 1938 rakentama Lavajärven rannalla oleva kämppäkartano. Siitä on jäljellä vielä suuri, n. 20 hevosen talli ja tämä Lavajärven au otuvaksi kunnoste u vanha savusauna. Itse kämppä on pure u ja kuljete u pois. Viimeksi käytössä olleet hakkuukämpät on kunnoste u ja edelleen käytössä; Tolosenvirran kämppä ja Jatkonsalmen kämppäkartano. Maastossa näkyvät hevosteiden ja kämppäpolkujen pohjat ovat myös muistoja vanhoista puutavaran hakkuista. 325

52 Ympäristön kuvaus Lavajärven metsätyökämppä talleineen ja muine mahdollisine rakennuksineen on sijainnut järven pohjoisrannalla, puolisen kilometriä Ai ojokisuulta länteen. Järven ranta on kohdalla kuiva, ja kangas nousee loivas. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta, jossa aluskasvillisuudessa mus kka, kanerva ja suopursukin esiintyvät runsaina. Paikalle johtaa vanha kämppä en pohja pohjoisesta Ry suon eltä. Merki y luontopolku kulkee samalta suunnalta hieman idempänä pitkin Ai ojoen kosteita rantoja. Molemmat polut päätyvät kämppäalueelle, jossa on nykyään au otupa tulipaikkoineen ja muine rakennuksineen. Kohteen kuvaus Tallirakennus on ollut suuri, kokonaisuudessaan noin 16 x 8 metriä. Se on ollut jae una kahteen yhtä suureen laan. Rakennuksen pohjoisseinustalla on ilmeises myöhemmin tehty hirsikehikko. Se on yltänyt poikki koko lyhyen päätyseinän ollen pari metriä tallista ulkoneva. Rakennelman funk o lii ynee talliin. Tallin länsipuolella on laaja aitaus. Sen mitat ovat noin 10 x 15 metriä. Aitaus on ollut eri äin jykevätekoinen. Sen ulkopuolella lännessä näy äisi olleen vielä erillisiä karsinoita. Muutaman metrin päässä näistä ovat itse kämppärakennuksen rauniot. Tallista on suuri osa sen seinäkehikkoa jäljellä, itse sisärakenteet ovat pahoin lahonneet ja romahtaneet. Seiniä on pystyssä ilmeises harjakorkeuteen saakka, toistakymmentä hirsikertaa. Käyte y puu on ollut jykevää, rakentaminen huolellista. Molempien huoneiden ovet on suunna u koh itää. Aukot ovat noin metrin levyiset ja 1.4 m korkeat. Vastapäisellä seinällä on ainakin pohjoisemmassa huoneessa ollut aukko, mu a täällä seinä on niin tuhoutunut, e ei sen koosta saa tarkempaa selkoa. Säilyneistä oviaukoista näkee, e ä ne on tehty perinteises salvoksien ja tukipuiden avulla. Myös pitkien seinien hirsiä on salvo u huolella yhteen lyhyemmistä puista. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on saatu Reiska- etokannan aiemmista edoista. Dokumentoinnin yhteydessä ote in piste eteläisemmän, rannanpuoleisen huoneen keskeltä: , virhemarginaalin ollessa kahdeksan metriä. Lavajärven talli paraatipuolelta. P jpg. 326

53 Tulkinta Lavajärven kämppäkartanon pihapiiriin on kuulunut si emmin puretun kämppärakennuksen lisäksi suuri talli aitauksineen sekä suuri savusauna, josta on myöhemmin tehty au otupa. Ilmeises rakennukset on pystyte y 1930-luvulla. Kämpän päärakennus on myöhemmin pure u, vain sen tukevat perustukset ero uvat sammalen alla. Lavajärven rantaan kulkee e pohjoisesta halki kankaan. Tämä e on jatkunut Kokalmuksen en pohjoispuolella ja yhtynyt Piston ehen. Tien ympäristön kankaat on haka u 1950-luvun puolenvälin enoilla ja sen jälkeen. Missä vaiheessa Lavajärven kämppä on jäänyt au oksi, ei ole edossa. Lavajärven kämppäkartanon pihapiiri on kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Rakennus ja siihen lii yvä maisemallinen arvo rakentuu osana Hossan kul uurimaisemakokonaisuu a. Tallin jäänteet edustavat viime vuosisadan alkupuolen erä- ja metsätyöperinne ä. Kaavasuosituksen mukaan kohteita ei (kohde a) tulisi ilman pako avaa syytä purkaa eikä niiden ulkoasua muu aa siten, e ä niiden kul uurihistoriallises arvokas luonne turmeltuu. Lisä etoja Lavajärven au otupa -tupakansio. Metsähallitus. Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Talli rannalta päin katsottuna. P jpg. 327

54 Vas. Lavajärven tallin ovensuu. P jpg. Oik. Jatkoskohtaa salvottuna tallin pitkällä seinällä. P jpg. 328

55 Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 7 Kaava Ympäristön suojelu: 4 Valtakunnallises merki ävä kul uuriympäristö Nurkkasalvos. P jpg. 329

57 2072 Hossan retkeilyalue, Lavajärvi metsätyökämppä MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Lavajärven metsätyökämpän talli on merki y Reiska- etokantaan, tarkemmat edot itse kämpästä sitä vastoin puu uivat. Metsäkämpän pohja tarkaste in ja dokumentoi in 6. elokuuta 2012 sateen vihmoessa. Viereisessä au otuvassa on informaa okansio, joka kertoo seuraavaa: Tämä tupa on kunnoste u vanhasta Lavajärven kämppäkartanon savusaunasta. Puutavaran hakkuut Hossan alueella alkoivat 1800-luvun loppupuolella ja syrjäy vät tervanpolton metsän pääasiallisena käy ömuotona. Alkuaikoina (vuosina ) haka in pelkästään parhaita tukkipuita aivan vesirei en varsilta. Myöhemmin siirry in yhä kauemmas vesistöistä ja aloite in myös pinotavaran hakkuut. Tuolloin ui o oli ainoa kaukokuljetusmuoto, ensimmäinen eyhteys Hossaan saa in vasta luvulla. Eri-ikäiset kämpät ja kämppäkartanot ovat muistoina vanhoista hakkuista. Vanhimmat, hakkuuporukoiden itsensä rakentamat kämpät ja metsäpir t ovat jo raunioina; raunio Lavajärven rannalla ja Lihapyörteellä. Kartanoista on parhaiten säilynyt Metsähallituksen vuonna 1938 rakentama Lavajärven rannalla oleva kämppäkartano. Siitä on jäljellä vielä suuri, n. 20 hevosen talli ja tämä Lavajärven au otuvaksi kunnoste u vanha savusauna. Itse kämppä on pure u ja kuljete u pois. Viimeksi käytössä olleet hakkuukämpät on kunnoste u ja edelleen käytössä; Tolosenvirran kämppä ja Jatkonsalmen kämppäkartano. Maastossa näkyvät hevosteiden ja kämppäpolkujen pohjat ovat myös muistoja vanhoista puutavaran hakkuista. Ympäristön kuvaus Lavajärven metsätyökämppä talleineen ja muine mahdollisine rakennuksineen on sijainnut järven pohjoisrannalla, puolisen kilometriä Ai ojokisuulta länteen. Järven ranta on kohdalla kuiva, ja kangas nousee loivas. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta, jossa aluskasvillisuudessa mus kka, kanerva ja suopursukin esiintyvät runsaina. Paikalle johtaa vanha kämppä en pohja pohjoisesta Ry suon eltä. Merki y luontopolku kulkee samalta suunnalta hieman idempänä pitkin Ai ojoen kosteita rantoja. Molemmat polut päätyvät kämppäalueelle, jossa on nykyään au otupa tulipaikkoineen ja muine rakennuksineen. Kohteen kuvaus Metsätyökämpän perusta ero uu selväs maastossa tallin länsipuolella. Lähinnä kämpän pohjaa on laaja hevosaitaus, joka yhtyy noin viidentoista metrin päässä tallirakennuksen seinään. Kämppä ja talli ovat siten muodostaneet kompak n kokonaisuuden, josta reilut 50 metriä itään on sijainnut suuri savusauna. Se on si emmin kunnoste u retkeilyalueen au otuvaksi. Kämppärakennus on pure u ja kuljete u pois, mu a sen perusta ero uu selvänä vallina sammalen alla. Perusta on voinut olla jopa betoninen, ainakin kiviä tuntuu maan sisässä. Valli on hyvin säännöllinen ja selvärajainen. Se on cm leveä matala valli. Rakennuksen kokonaismitat ovat olleet 13 x 8 metriä. Tämän lisäksi on pohjoisseinustalla ollut 3 x 3 metrinen uloke, ilmeises porstua. Rakennus on ollut jae una kahteen huoneeseen. Suurempi pohjoispään huone on ollut 8 x 8 metriä, pienempi 5 x 8 metriä. Se on ilmeises ollut ns. terävä pää. Rakennuksessa on toki voinut olla enemmänkin erillisiä huoneita, mu a se ei perustuksista käy ilmi. Huoneiden lämmitys on kaike tapahtunut kaminoiden avulla, sillä mitään merkkejä uunista ei näy, sitä vastoin pel n riekaleita on useammassakin paikassa rakennuksen sisällä. Muutoin on rakennuksen jäte kerä y talteen tarkas purkamisen yhteydessä. Sammal pei ää kau aaltaan rakennuksen pohjaa. Kohteen rajaus Kohteen koordinaa piste, , , on ote u keskeltä rakennuksen pohjaa. Virhemarginaali oli kahdeksan metriä. 331

58 Tulkinta Lavajärven kämppäkartanon pihapiiriin on kuulunut si emmin puretun kämppärakennuksen lisäksi suuri talli aitauksineen sekä suuri savusauna, josta on myöhemmin tehty au otupa. Ilmeises rakennukset on pystyte y 1930-luvulla. Kämpän päärakennus on myöhemmin pure u, vain sen tukevat perustukset ero uvat sammalen alla. Lavajärven rantaan kulkee e pohjoisesta halki kankaan. Tämä e on jatkunut Kokalmuksen en pohjoispuolella ja yhtynyt Piston ehen. Tien ympäristön kankaat on haka u 1950-luvun puolenvälin enoilla ja sen jälkeen. Missä vaiheessa Lavajärven kämppä on jäänyt au oksi, ei ole edossa. Lavajärven kämppäkartanon pihapiiri on kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Rakennus ja siihen lii yvä maisemallinen arvo rakentuu osana Hossan kul uurimaisemakokonaisuu a. Tallin jäänteet edustavat viime vuosisadan alkupuolen erä- ja metsätyöperinne ä. Kaavasuosituksen mukaan kohteita ei (kohde a) tulisi ilman pako avaa syytä purkaa eikä niiden ulkoasua muu aa siten, e ä niiden kul uurihistoriallises arvokas luonne turmeltuu. Lisä etoja Lavajärven au otupa -tupakansio. Metsähallitus. Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 5 Pure u / palanut 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 4 Valtakunnallises merki ävä kul uuriympäristö Etualalla Lavajärven savusaunasta kunnostettu nykyinen autiotupa. Nuoli osoittaa tallin raunioita, joiden takana on kämpän pohja. P jpg. 332

60 Takkilan mylly ja myllypirtti Lounatkoskessa. P jpg. Takkila mylly ja myllypir MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 995 Yksityinen Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 995 Yksityinen Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 6 Digitoin, mi akaava >=1:10000 Tausta edot Mylly ja rannalla muutaman metrin päässä sijaitseva myllypir sijaitsevat yksityisellä, ns. Takkilan myllypalstalla. Kyseessä on alkuperäisellä paikallaan seisova mylly. Nykyään kunnoste una esiteltävä Lounatkosken mylly, joka sijaitsee 150 metriä luoteeseen, on paikalle siirre y Tuiranvaaran vanha mylly. Tuirankoskesta ei inventoinnissa 2012 enää kye y paikallistamaan sen alkuperäistä sijain a. Takkilan myllyn myllypir on kaavalla suojeltu. Takkilan mylly tarkaste in harmaassa ja sade a enteilevässä säässä. Dokumentoin teh in Lounatkosken länsirannalta. Ympäristön kuvaus Takkilan mylly sijaitsee Lounatkosken kaakkoisnurkassa retkeilyalueen rajalla, yksityisen Takkilan myllypalstan puolella. Lounatkoski on voimakkaas virtaava koskipaikka, joka saa alkunsa Pieneltä Tolosenvirralta lännessä. Tänne koski polveilee suistoisena Ison Tolosenvirran ohi retkeilyalueen keskiosan eteläreunalla. Lounatkoski laskee Jatkonjärvelle pohjoisessa. Maasto kosken rannoilla on kivikkoista, rehevää sekametsää. Erityises rannoilla kasvaa runsaas leh puita ja pensaita. Kohteen kuvaus Takkilan mylly on ollut noin 4.5 x 4.5 suuruinen hirsinen, huolellises salvo u rakennus. Hirret on kirveellä suoristeltu suorakaiteen muotoisiksi, salvosten päät on saha u. Salvokset ovat heät ja huolellises tehdyt. Tilkkeitä ei ainakaan myllyn vastarannalta voinut ero aa. Hirsiseiniä on 7-8 hirsikertaa jäljellä, ka o on rakenteesta jo hävinnyt. Vii sen metriä myllyn yläpuolella koskessa on vahvoista hirsistä rakenne u pato. Sitä on tue u 2.5 x 2.5 metrin suuruisilla hirsikehikoilla, jotka on täyte y kivillä. Kehikkoja on ollut kolme, ja niistä län sin yksityismaan puolella on parhaiten säilynyt. Irtonaisia tukevia hirsiä on pitkin rantoja. Ne ovat irronneet pato- ja siltarakennelmista. Vii sen metriä myllystä, kosken itärannalla, on hirsinen myllykämppä. Se on pyöröhirsistä tehty, noin 4 x 3 metrin suuruinen rakennus. Siinä on huopaka o ja uudennäköinen pel nen savupiipun kate. Mökin äärelle ei päästy, vaan tarkastus teh in vastarannalta, joten mökin yksityiskoh a ei kye y dokumentoimaan. Toisin kuin myllyä on tätä rakennusta korjailtu ja se lienee edelleen jossain käytössä. Pir on myllyä nuorempi, sillä se on rakenne u 1930-luvun lopulla varhaisemman, palaneen myllysaunan lalle. 334

61 Kohteen rajaus Myllyn sijain on digitoitu kartalle. Myllypir on merki y peruskartalle myllyn koillispuolelle, Lounatkosken itärannalle. Täällä sijaitsee erillinen Takkilan myllypalsta. Tulkinta Lounatkoskella edetään vanhastaan olleen kaksi myllyä, ns. hossalaisten mylly sekä Takkilan mylly, joka oli selkoskyläläisten yhteinen. Sekaannusta on aiheu anut se, e ä myös Takkilan myllyä on luonnollisista syistä johtuen mones kutsu u Lounatkosken myllyksi. Mylly sijaitsee keskellä val on maata, retkeilyalueen eteläpuolella. Tänne on aikanaan erote u Takkilan talolle myllypalsta. Takkilallaisten varhaisimman myllyn rakentamisen ajankohtaa ei edetä, mu a Takkilan vanhin päärakennus neljä kilometriä lounaaseen myllypalstalta, on peräisin vuodelta Aiemmin mylly sijaitsi Joukovirralla, mu a kerran kevä ulva vei myllyn mennessään. Seuraamuksia kuvataan Selkoskylän kyläkirjassa seuraavas : Tässä vaiheessa selkoskyläläiset joutuivat käy ämään hossalaisten myllyä. Selkoskylän miehet ryhtyivät puuhaamaan omaa myllyä. Tämä tapahtui vuosina Kerrotaan, e ä poliisi oli tullut Takkilaan Ma Kemppaista käräjiin haastamaan. Syynä oli myllyn rakennuspuiden maksun viivästys. Takkilan naiset o vat virkavallan edustajan neuvokkaas vastaan. Ma oli Suopellolla täytemaan ajossa. Hän sai naisten salaa toimi aman vies n. Ma kävi maksamassa puut metsähallituksen edustajalle. Näin kaatui vellikuppi käräjille manaajan syliin. Sota-aikana kansanhuolto valvoi myllyissä jauhe avan viljan määrää säännöstelyn ja luovutusvelvollisuuden vuoksi. Takkilan myllyssä jauhe in tuolloin puoli ain salaa, sillä kansanhuolto ei kyennyt kunnolla tämän syrjäisen myllyn käy öä vah maan. Lisä etoja Informan Eetu Väisänen, Siirtola, Hossa. Rapor asianhallinnassa 4847/41/2007. Inventoin ja suojeluehdotukset Hossan kaavaa varten. Päivi Tervonen Kainuun Museo Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Selkosten kyläseura. Otava. Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 7 Kaava Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue 335

63 Lounatkoski ui orakenteita MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 Suomussalmi Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 6 Digitoin, mi akaava >=1:10000 Tausta edot Lounatkosken ui orakenteita ei jostain syystä ollut ennen kesän 2012 inventoin a tallenne u Reiska- etokantaan. Ne tarkaste in sateen alkua odotellessa. Ympäristön kuvaus Lounatkosken ui orakenteiden jäännöksiä on koskessa kohdassa, jossa koski kääntyy koh pohjoista ja Jatkonjärveä. Puun kulkua on mutkassa ollut syytä ohjailla siksikin, e ä mutkassa koskeen yhtyy Myllyputaan uoma. Se on vahvas virtaava haara, Takkilan vanha mylly sijaitsee tämän uoman varrella, vii senkymmentä metriä yhtymäkohdan yläpuolella. Ui orakenteiden kohdalla koski on eri äin voimakkaas virtaava uoma, jonka rannat ovat luonnostaan kivikkoiset. Rannat kasvavat puskikkoa ja leh puita. Rannan takana molemmin puolin koskiuomaa maasto on rehevää sekametsää. Kohteen kuvaus Lounatkosken näkyvät ui orakenteet ovat pääasiassa kivivalleja, jotka voivat osin olla luontaisia, mu a ihmiskäsi on niitä koho anut ja parannellut ui oväylää ajatellen. Rakenteita on ainakin kosken yli ävältä sillalta koh itää ja kosken pohjoista kohden kääntyvää mutkaa. Varmas rakenteita on edelleen muuallakin kosken rannoilla, mu a kivikkoisen ja koskisen väylän rantojen tarkastelu osoi autui inventoitaessa suhteellisen haastavaksi. Huomiota herä ävin rakenteellinen yksityiskohta on hirsinen arkku, joka on täyte y kivillä. Se sijaitsee pisteessä , Arkku on epäsäännöllisen neliön muotoinen, noin 10 neliön suuruinen rakennelma. Sen muoto on määräytynyt kosken virtaaman mukaan. Etuosaa on vahviste u tukevalla pel llä, ja hirsissä käytetyt naulat ovat kunnioitusta herä ävän kokoisia sepän nauloja. Kehikon länsipuolella, sillan suunnassa, on näkösällä erityises kivivallia, joka on paikoin kolmekin metriä leveää ja metrin korkuista (inventoin hetkellä). Koskessa oli tarkastuksen aikaan poikkeuksellisen runsas virtaus rankkasateiden jäljiltä. Kiveykset ja kiviarkkujen jäännökset jatkuvat koordinaa pisteen itäpuolellakin, mu a eivät aivan yhtenäisinä. Joen mutkassa on iso kivikasa ja sen edustalla tukevia hirsiä. Kaikki ui orakenteet ovat joen etelärannalla. Pohjoisrannalla niitä ei näy lainkaan. Kohteen rajaus Kohteen sijain on digitoitu kartalle. Koordinaa piste, , , on laskennallinen keskisijain tämän käsityön pohjalta. Ui orakenteiden keskipaikkeilla sijaitsevasta arkkurakenteesta on mita u piste , Ui orakenteita on ollut pitkin kosken rantoja, joten kohteen tarkempi rajaaminen on hyödytöntä. Näkyvillä pengerrystä on lähes sadan metrin matkalla. Lisää ui orakenteita on jäljellä Tolosenvirralla, joka sijaitsee Lounatkoskelta noin 400 metriä lounaaseen. 337

64 Tulkinta Ui orakenteet lii yvät Hossan alueen ui oihin 1900-luvun aikana. Oulujoen rei n uitolla on pitkät perinteet Hossaa myöten. En nen Oulujoki teoksessa (1954) kuvataan varhaisinta ui oa seuraavas : Viime vuosisadan (1800) puolivälin jälkeen sahapuita on kuljete u Ouluun jo niinkin kaukaa kuin Suomussalmelta as. Erik Bisi (Suomussalmen lukkari) kirjoi aa keväällä 1858, e ä kappamies Wiigerin (Oulun vesisahan uuden omistajan) oli pitänyt pölkkyjen laskuun toimi a työväkeä Iisalmelta ja muualta Savosta as, kun kiantalaisilla ei ollut työnhalua. Kiantalaiset eivät näytä kykenevän näihin yri ämään, havainnevat kuitenkin petäjien arvon, kun ne muuksikin kelpaavat, ei vain tervaksi, huhdaksi ja petäjäleipäpuiksi haaskata, valis Bisi. Mu a ei ollut helppoa saada puita Kiannalta as Ouluun. Bisi kertoo, e ä vuoden 1862 toukokuussa oli Hossasta, josta tuli Ouluun peninkulman matka, pantu liikkeelle noin tukkia ja e ä ne juhannukseen mennessä olivat liikkuneet peninkulmaa. Tuuli oli ajanut ne Jalonkoskeen sumaksi. Vähintään 30 miestä oli ollut töissä 6 viikon ajan ja rahaa oli kulunut 500 ruplaa, mu a silloin vasta vastukset olivat edessä. Koskista tukit pi yksin puin sui aa ja järvillä aina koota lau aan tai puomiin. Perkaama omissa ja mataloissa koskissa ne täytyi yksitellen vieritellä kiveltä kivelle, joten rahan kulunki oli iso, ennen kuin puut joskus eh sivät Ouluun. Suomussalmella puukauppa alkoi käydä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, erityisen suuren hyppäyksen metsästä saatava tulo teki 1930-luvulla. Teiden puu uessa - Hossaa halkova ainoa e oli 1920-luvulla valmistunut yhteys Juntusrannasta Iijärvelle - vesistöistä muodostui keskeinen puutavaran kuljetusrei. Puroui o oli tavallista kunnan pohjoisosissa aina 1950-luvulle saakka. Perangan rei n varrelta puutavara uite in Jatkonjärvelle, Hossan koillispuolelta ui o tapahtui Iikoskelta Huosinvirralle. Vasta siirtyminen nippu-ui oon 1963 lope purouitot. Hossan ja Perangan välinen Kekkos ekin oli valmistunut 1950-luvun lopulla. Lounatkosken uittoväylältä. Nuolet osoittavat rannalla kohtiin, joissa on selviä kivi- tai hirsisuisteita ohjaamassa uiton kulkua. P jpg. 338

65 Lisä etoja En nen Oulujoki. Historiikkia ja muis etoja. Oulujoki osakeyh ö Kauppakirjapaino oy, Helsinki. Turpeinen Oiva Suomussalmi 1500-luvulta 1990-luvulle. Teoksessa: Huurre & Turpeinen. Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen vuosituha a. Otava, Helsinki. Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Selkosten kyläseura. Otava, Keuruu. Väkevä Tauno Historiikkia Kiannan hoitoalueesta. Käsikirjoitus. Metsähallitus, metsätalous, Suomussalmi. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen suojelu: 3 Huono 2 Ei käytössä 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Lounatkosken rannan suisteita oli tuettu hirsisillä arkuilla, joissa oli täytteenä kiviä. P jpg. 339

67 2072 Hossan retkeilyalue, Pikku Tolosenvirta N ui otammi MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Perangan-Hossan rei kuuluu valtakunnallises merki äviin kul uurihistoriallisiin ympäristöihin sekä valtakunnallises arvokkaisiin perinnemaisemiin nimellä Hossan eräkul uurimaisemat. Pikku Tolosenvirran pohjoisempi ui otammi on osa kaavamääräyksellä suojeltua kokonaisuu a Tolosenjoen ui orakenteet ja rakennukset. Tolosenjoen varressa on kaksi ui otammea sekä kaksi rankorakenteista neulavarastoa. Neulavarastolla ei tarkoiteta rakennuspuiden säilytyssuojaa kuten Hossan kaavainventoinnin (2005) teks ssä kerrotaan vaan uiton yhteydessä neulat olivat ns. neulapadossa käyte yjä puita, joita manuaalises nostelemalla ylös vedestä kye in ohjailemaan veden virtauksen voimakkuu a. Ui otammi tarkaste in ja dokumentoi in sateen vihmoessa jo valmiiksi kosteaa maisemaa. Sitä ei ole ennen inventoin a kirja u Reiskaan. Ympäristön kuvaus Ui orakenteet sijaitsevat Hossan retkeilyalueen keskipaikkeilla, alueen eteläreunalla. Täällä retkeilyalueen eteläpään vedet virtaavat Tolosenlammen ja Pikku Tolosenvirran salmien ja koskipaikkojen kau a koh koillista ja Lounatkoskea, joka purkautuu pohjoisessa Jatkonjärveen. Vesistö on kapea ja koskinen noin kilometrin matkalla. Tänne onkin puutavaran uiton yhteydessä rakenne u useita puun kuljetusta helpo avia rakenteita. Ui orakenteet sijaitsevat Tolosenvirran pohjoisemman uoman keskipaikkeilla, noin sata metriä kankaalla kulkevasta maan estä, jolta tuleva polku on selväs ihmistoimin pengerre y. Ui orakenteiden päälle on myöhemmin rakenne u kevyt silta. Etelärannalla on hyväkuntoinen neulavarasto. Uoma virtaa koskena, rannoilla kasvaa kosteaa sekametsää. Kohteen kuvaus Ui otammi muodostuu virran molemmille rannoille rakennetuista hirsiarkuista, jotka on täyte y kivillä. Hirret on salvo u ja tukevilla pulteilla tue u. Myös pel siä tukirakenteita on arkkujen reunoilla. Hirsikertoja on veden yläpuolella näkösällä seitsemän. Rakenne a tukevat parilliset pystypuut. Arkut ovat noin yhdeksän metriä pitkät ja pari metriä leveät. Käytetyt hirret ovat pyöröhirsiä. Virta on kohdalla noin kymmenen metriä leveä. Joen pohjassa ero uu hirsirakenteinen la a, jolla on ilmeises este y tukkeja tar umasta pohjaan kiinni. Veden syvyy ä on mahdotonta arvioida, mu a puut näkyvät selväs. Rakennelma näy ää ka avan koko joen leveyden. Pohjalla ero uvat puut ovat noin 10 metriä pitkät. Rantaa on pengerre y joen molemmin puolin. Pengerrys ero uu noin metrin korkuisena ja paikoin parinkin metrin levyisenä. Kohteen rajaus Koordinaa piste, , , on ote u virran etelärannan puolelta siltarakenteiden päältä. 341

68 Tulkinta Ui orakenteet lii yvät Hossan alueen ui oihin 1900-luvun aikana. Kaavamääräyksellä suojeltava rakennus (SR). Kul uurihistoriallises, rakennushistoriallises tai maisemakuvan kannalta arvokas maankäy ö- ja rakennuslain perusteella suojeltavaksi tarkoite u rakennus tai rakennusryhmä. Tolosenjoen ui otammi ja neulavarastot ovat arvokkaita ui operinteeseen lii yviä rakennuksia ja rakenteita. Oulujoen rei n uitolla on pitkät perinteet Hossaa myöten. En nen Oulujoki teoksessa (1954) kuvataan varhaisinta ui oa seuraavas : Viime vuosisadan (1800) puolivälin jälkeen sahapuita on kuljete u Ouluun jo niinkin kaukaa kuin Suomussalmelta as. Erik Bisi (Suomussalmen lukkari) kirjoi aa keväällä 1858, e ä kappamies Wiigerin (Oulun vesisahan uuden omistajan) oli pitänyt pölkkyjen laskuun toimi a työväkeä Iisalmelta ja muualta Savosta as, kun kiantalaisilla ei ollut työnhalua. Kiantalaiset eivät näytä kykenevän näihin yri ämään, havainnevat kuitenkin petäjien arvon, kun ne muuksikin kelpaavat, ei vain tervaksi, huhdaksi ja petäjäleipäpuiksi haaskata, valis Bisi. Mu a ei ollut helppoa saada puita Kiannalta as Ouluun. Bisi kertoo, e ä vuoden 1862 toukokuussa oli Hossasta, josta tuli Ouluun peninkulman matka, pantu liikkeelle noin tukkia ja e ä ne juhannukseen mennessä olivat liikkuneet peninkulmaa. Tuuli oli ajanut ne Jalonkoskeen sumaksi. Vähintään 30 miestä oli ollut töissä 6 viikon ajan ja rahaa oli kulunut 500 ruplaa, mu a silloin vasta vastukset olivat edessä. Koskista tukit pi yksin puin sui aa ja järvillä aina koota lau aan tai puomiin. Perkaama omissa ja mataloissa koskissa ne täytyi yksitellen vieritellä kiveltä kivelle, joten rahan kulunki oli iso, ennen kuin puut joskus eh sivät Ouluun. Suomussalmella puukauppa alkoi käydä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, erityisen suuren hyppäyksen metsästä saatava tulo teki 1930-luvulla. Teiden puu uessa - Hossaa halkova ainoa e oli 1920-luvulla valmistunut yhteys Juntusrannasta Iijärvelle - vesistöistä muodostui keskeinen puutavaran kuljetusrei. Puroui o oli tavallista kunnan pohjoisosissa aina 1950-luvulle saakka. Perangan rei n varrelta puutavara uite in Jatkonjärvelle, Hossan koillispuolelta ui o tapahtui Iikoskelta Huosinvirralle. Vasta siirtyminen nippu-ui oon 1963 lope purouitot. Hossan ja Perangan välinen Kekkos ekin oli valmistunut 1950-luvun lopulla. Lisä etoja - Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II. Helsinki En nen Oulujoki. Historiikkia ja muis etoja. Oulujoki osakeyh ö Kauppakirjapaino oy, Helsinki. - Heikkinen Liisa - Pouke Mika: Ko seutumme kasvot. Suomussalmen kul uuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus Oksala Arvi Ui oteknologia. WSOY. Porvoo. - Rakenne u ympäristö. Valtakunnallises arvokkaat kul uurihistorialliset ympäristöt. Helsinki Suominen Esa Suomussalmi Hossan yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventoin. Kainuun Museo. - Tervonen Päivi Kainuun Museo Inventoin ja suojeluehdotukset Hossan kaavaa varten. Rapor asianhallinnassa 4847/41/ Turpeinen Oiva Suomussalmi 1500-luvulta 1990-luvulle. Teoksessa: Huurre & Turpeinen. Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen vuosituha a. Otava, Helsinki. -Vester Lippo (toim.) Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Selkosten kyläseura. Otava, Keuruu. -Väkevä Tauno Historiikkia Kiannan hoitoalueesta. Käsikirjoitus. Metsähallitus, metsätalous, Suomussalmi. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: 3 Huono Olo la: 2 Ei käytössä Arvotus: 8 Muu suojeluarvo Kohteen 7 Kaava suojelu: Selitys: Selitys: Hossan yleiskaava 2006 SR Ympäristön suojelu: 4 Valtakunnallises merki ävä kul uuriympäristö 342

69 Yllä: Pikku Tolosenvirran pohjoisempi uittopato, jonka yli kulkee nykyään retkeilyreitin silta. Vahvat hirsiarkut kivitäytteineen ovat tukeneet patoa. P jpg. Alla: Tammi vastakkaiselta suunnalta nähtynä. Rakennus vastarannalla on neulavarasto. P jpg. 343

71 2072 Hossan retkeilyalue, Variskangas talviruokintapaikka MH-tunnus: Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Hal ja: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Ajoitus: 8199 Muu rakennelma Ylläpitäjä: 660 Pohjanmaan luontopalvelut Rakentamisvuosi: Kunta: 777 SUOMUSSALMI Koordinaa -selitys: Geometria tuote u: Koordinaa t: X , Y Löydöt: 4 Gps-mi aus, korjaamaton Tausta edot Hossan Variskankaan talviruokintapaikka on merki y poroerotusaitana peruskartalle. Se lienee hilja ain jäänyt pois käytöstä vaikka asiasta ei kyllä paikan päällä saa selvää. Aitaus tarkaste in sateen vihmoessa. Ympäristön kuvaus Variskankaan talviruokintapaikka sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Honkavaaran luoteispuolella. Aidan reuna on lähes kiinni alue a halkovassa essä. Maasto on kuivaa ja tasaista mäntykangasta, jolla tarkastushetkellä kasvoi kiite äväs kangasrouskuja. Kohteen kuvaus Aitaus on suhteellisen pienialainen, moderni rakennelma. Se on tehty ohuista puista ja laudoista, ja siinä on käyte y metalliverkkoa. Parin aarin laajuinen karsina on aivan en vieressä. Aita lienee sen nykykunnosta päätellen jäänyt pois käytöstä, eikä siitä kohta ole jäljellä muuta kuin metalliverkkoa maastossa. Kohteen rajaus Koordinaa piste, , , on ote u por nkohdalta, muutama kymmenen metriä estä. Lisä etoja Jos aitausta ei ole enää tarkoitus käy ää, olisi se syytä purkaa ja kerätä jä eet pois. Tällä hetkellä on metallisen kanaverkon riekaleita ympäri kangasta. Tämä tulee jo muutaman vuoden sisällä aiheu amaan turvallisuusriskin kankaalla liikkuville eläimille ja ihmisille. Tarkastukset Tila: 3 Toteute u Laji: 6 Suojeluarvojen tarkastus Tarkastusvuosi: 2012 Tarkastuspvm: Tarkastaja: O. Räihälä Viranomaisrekisterinro: Kunto: Olo la: Arvotus: 0 Ei määritelty Kohteen suojelu: 3 Huono 0 Ei edossa 0 Ei määritelty Ympäristön suojelu: 99 Muu suojeluarvoa sisältävä alue Variskankaan talviruokintapaikka tien vieressä. P jpg. 345

Näytä lisää