edistää lapsen kannalta hyvän ympäristön suunnittelua tehdä nuorisotyötä antaa mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "edistää lapsen kannalta hyvän ympäristön suunnittelua tehdä nuorisotyötä antaa mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa."

Transkriptio

1 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 2014

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on lapsiperheiden vapaaehtois-, palveluja etujärjestö. Varsinais-Suomen piiri on yksi Liiton kymmenestä piiristä. Sen alueella on 67 itsenäistä paikallisyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä ( ). Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtävänä Varsinais-Suomessa on koota lapsiperheet yhteen auttamaan toinen toisiaan tukea lapsiperheitä, lapsia ja nuoria erilaisten vapaaehtoisten työmuotojen avulla tuottaa lapsiperheille palveluja ajaa lapsiperheiden asioita kuntien päätöksenteossa edistää lapsen kannalta hyvän ympäristön suunnittelua tehdä nuorisotyötä antaa mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, Turku varsinaissuomenpiiri.mll.fi Varsinais-Suomen piirin toimisto on Turussa ja aluetoimisto sijaitsee Salossa. Lisäksi piirillä on kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa. Piiri tekee tiivistä yhteistyötä Varsinais- Suomen kuntien ja useiden järjestöjen kanssa. Toimintaa tukevat mm. Rahaautomaattiyhdistys ja kunnat.

3 Sisällys Johdanto s Tukihenkilötoiminta MLL:ssa s Tukihenkilötoiminta vuonna 2014 s Tukisuhteiden solmiminen s Tukisuhteiden pituus s Kaveritoiminnan vuosi 2014 s Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan vuosi 2014 s Perhekummitoiminnan vuosi 2014 s Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan vuosi 2014 s Tarpeita tukihenkilötoiminnalle s Toiminnan prosessit s Kumppanuus osana vapaaehtoistoimintaa s Ehkäisevää työtä sivuava lainsäädäntö s Vapaaehtoistoiminnan korvaukset s Vapaaehtoistoiminnan dokumentointi ja raportointi s Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus s Vapaaehtoistyön eettiset periaatteet s Toiminnan vaikuttavuus ja arviointi s Tukisuhteiden arviointia s Tukihenkilöiden itsearviointi s Johtopäätökset s. 15 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 3

4 Johdanto Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin (MLL) tukihenkilötoiminnat ovat yksi järjestömme tärkeimmistä työmuodoista. Ne ovat piirin maakunnallisesti toteuttamia työmuotoja: Kaveritoiminta, Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta, Perhekummitoiminta ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka voidaan helposti kytkeä sekä kuntien että MLL:n omiin ammatillisiin palveluihin niitä täydentämään tai ne voivat olla osa perhekeskusten työtä. Tukihenkilötoiminnan historia ulottuu piirissämme luvun alkuun, jolloin saimme kunnilta sellaisia signaaleja, joissa ilmeni tukihenkilötoiminnan tarve ja hajanainen toimintakenttä. Nuorille suunnattu toiminta käynnistyi vuonna 2006, kun varsinaissuomalaiset kunnat olivat selvittämässä keskenään mahdollisuutta käynnistää tukihenkilöpankki. Kunnat olivat omaan kokemukseensa perustuen nähneet tärkeäksi toiminnan käynnistämisen kunnallisena vapaaehtoistoimintana. Samalla MLL:ssa ja muutamassa muussa lastensuojelujärjestössä tunnistettiin aukkoja palveluissa ja aito tarve toiminnalle. MLL:lla oli hyvää osaamista vapaaehtoisten ohjauksessa, joten katsottiin, että toiminnan toteuttaminen voisi lähteä käyntiin järjestövetoisesti yhteistyössä kuntien kanssa. Vuosina MLL:n valtakunnallisen Lasten ja nuorten puhelimen toimintaa organisoitiin uudelleen ja Varsinais- Suomen päivystyspiste lakkautettiin. Näin MLL:n Varsinais- Suomen piirillä oli käytössään noin 40 erityisesti lasten ja nuorten asioihin erikoistunutta vapaaehtoista päivystäjää, jotka olivat edelleen hyvin motivoituneita auttamaan nuoria. Syntyi ajatus, että heistä koulutetaan nuorille tukihenkilöitä. MLL:n toimesta tämä toiminta lähti nopeasti käyntiin Turun ja Kaarinan kaupungeissa. Toimintaan luotiin malli, jolla ajateltiin silloin olevan taloudelliset mahdollisuudet toteutua ilman RAY:n tukea. Toimintaa avustivat Turun ja Kaarinan kaupungit ja lisärahoitusta saatiin muutamalta säätiöltä. Vuoden 2009 aikana yhteistyössä valmistui Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja, jossa kuvataan tukihenkilötoiminnan laadunhallinnan ja kehittämistyön menettelytavat. Myös MLL:n Varsinais- Suomen piirin tukihenkilötoiminnan malli valmistui vuoden 2009 aikana ja siinä kuvataan järjestökohtainen vastuu ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Toiminnan laajeneminen ja jatkuva kehittäminen on arkea. Toiminnan talouteen ja järjestämiseen liittyy aina haasteita, mutta kehittävällä työotteella niihin saadaan ratkaisuja. Samalla saadaan kokemuksia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää MLL:ssa valtakunnalliseksi sekä lisätä yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tähän vuosiraporttiin on koottu tietoa tukihenkilötoiminnastamme, jota vapaaehtoiset toteuttavat. Raportista on rajattu pois ammatillinen tukihenkilötoiminta. Nyt on ensimmäistä kertaa koottu yhteen toteuttamamme tukihenkilötoiminta. Toivomme, että raportti antaa kattavan kuvan tukihenkilötoiminnasta, sen muodoista, laajuudesta ja vaikuttavuudesta. Pyrimme jatkossakin systemaattisesti kokoamaan arviointi- ja vaikuttavuustietoa ja paketoimaan sen vuosittain kansankieliseksi raportiksi. Turussa maaliskuussa 2015 Juhani Rantanen Päällikkö, lapsiperheiden tukipalvelut Perhekummitoiminta sai alkunsa Vauvaperhe -hankkeessa vuosina Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta nousi yhdeksi hankkeen kehittämiskohteeksi ja sen tavoitteena oli vastata alkukartoituksen tarpeeseen lisäämällä keinoja vanhemmuuden tukemiseen ja vauva-arjessa jaksamiseen. Toimintaa lähdettiin kehittämään syksyllä 2005 työryhmässä, joka koostui sekä hankkeen että perusorganisaation henkilöstöstä. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta aloitettiin piirissämme vuonna 2011 Turun kaupungin Eviva-hankkeessa. Tällä hetkellä sitä toteutetaan RAY:n tuella Monikulttuurinen lapsi-ja perhetoiminta -hankkeessa, jossa kehitetään muun muassa toimintaan liittyvää ryhmätoimintaa. 4 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti

5 1. Tukihenkilötoiminta MLL:ssa MLL:n tukihenkilötoiminta on vapaaehtoistyötä, jota toteutetaan ehkäisevänä työnä ja lastensuojelun avohuollon tukitoimena varhaisen tuen näkökulmasta. Tukihenkilötoiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista sekä vapaaehtoista kaikille osapuolille. Tukihenkilötoiminta ei korvaa ammattityötä. Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua ja yhteisiin laatukriteereihin perustuvaa vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtina ovat lapsen ja nuoren etu sekä vanhemmuuden tukeminen. Yhteistyön muodot ja tukihenkilötoiminnan toteuttamiseen liittyvät vastuut on määritelty. Kaveritoiminta Kaveritoiminta on suunnattu 6-16-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Tavoitteena on parantaa lapsen tai nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsi tai nuori tulee Kaveritoimintaan usein oman opettajan, koulukuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhoitajan ohjaamana. Myös vanhemmat voivat hakea lapselleen kaveria. Kaverista voi olla apua esimerkiksi silloin, kun lapsi tai nuori kokee itsensä yksinäiseksi tai hänellä ei ole vapaa-ajalla mielekästä tekemistä. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on suunnattu vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka tulevat toimintaan useimmiten kunnan lastensuojelun kautta. Tavoitteena on parantaa nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa. Tukihenkilö on mukana nuoren arjessa muun muassa koulunkäyntiin, kaveripiiriin, kotiin ja perheeseen, itsenäistymiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Kunnan työntekijä määrittelee tuettavan lapsen tai nuoren tuen tarpeen ottaessaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan. Aloituspalaverissa tuen tarve vielä tarkennetaan ja tukisuhteelle asetetaan tavoitteet. Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on toimintaa, jossa tuki suunnataan odottaville äideille tai neuvolaikäisten lasten vanhemmille. Perhekummitoiminta on ehkäisevää ja tavoitteellista toimintaa. Perhekummi on tukihenkilö, joka tukee vanhemmuutta, lapsiperheen hyvinvointia ja vanhempien elämänhallintaa. Toiminta täydentää kunnan tarjoamia peruspalveluita osana MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan päätavoitteena on tukea maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista, laajentaa sosiaalisia verkostoja sekä vähentää ennakkoluuloja. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan kautta maahanmuuttajaäidit saavat ystäväkseen suomenkielisen naisen, jonka kanssa he voivat harjoitella suomen kielen puhumista sekä tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin tapoihin. Suomea puhuva vapaaehtoinen puolestaan pääsee tutustumaan uusiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Tukihenkilötoiminnan arvot: ihmisen arvostus, vapaaehtoisuus, avoimuus ja luottamus, ilo ja vastavuoroisuus. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 5

6 Tukihenkilötoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä KAVERITOIMINTA LASTEN JA NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTA PERHEKUMMITOIMINTA YSTÄVÄKSI MAAHAN- MUUTTAJAÄIDILLE Sijoittuminen palvelukokonaisuuteen - Hyvinvointia vahvistava varhaisen tuen muoto. - Nuori ei ole lastensuojelun asiakas. - Ongelmien kärjistymistä ehkäisevä tuen muoto. - Nuori voi olla lastensuojelun asiakas tai hänellä voi olla muu erityinen syy. Ehkäisevää tukea, joka on suunnattu odottaville ja neuvolaikäisten lasten perheille. Vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttajaäitien kotoutumisen ja kielenoppimisen edistämiseksi Tuen tarpeen määrä - Tapaamiset 1-2 x kk - Tuen tarve usein nuoresta itsestään johtuva - Tapaamiset 2-3 x kk - Tuen tarve usein nuoren perhetilanteesta johtuva Tapaamiset n. 2 x kk Tuen tarve liittyy vanhemmuuteen ja perhearkeen. Tapaamiset n. 2 x kk Tuen tarve perhetilannekohtainen Tuettavan elämäntilanne ja perheen taustat Toiminnan tavoite ja sisältö Koulunkäyntivaikeuksia, koulukiusaamista ja oppimisvaikeuksia, motivaatioongelmia, ei mielekästä tekemistä vapaa-aikana, ei kavereita - Aktiivisuuden ja positiivisen asenteen lisääminen - Harrastuksiin tutustuminen ja mielekkään tekemisen lisääminen vapaaaikana kaveriyhteisössä - Elämänhallinnan vahvistaminen - Yhteistä aikaa aikuisen kanssa - Tukea koulunkäyntiin Perheen elämäntilanne haasteellinen; yksinhuoltajuus, avioero, kriisi perheessä, koulunkäyntivaikeuksia - Ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen - Vapaaehtoisen auttamisen niveltäminen viralliseen palvelujärjestelmään - Yhteistä aikaa aikuisen kanssa ja mielekästä tekemistä vapaa-ajalle. - Keskusteleva ote ja ongelmien ehkäisy Perheessä voi olla yksinhuoltajuutta, verkostojen vähyyttä, arjen hallinnan haastavuutta ja vanhemmuuden tuen tarvetta. Perhekummin kanssa tutustutaan eri toimintoihin ja etsitään uusia sosiaalisia verkostoja, jotta tukisuhteen päättyessä perhe ei jäisi ilman tukea. Vanhemmuuden tukeminen on yleisin tavoite, joka mm. sisältää keskustelua, yhdessä tekemistä ja lasten kanssa yhdessä tekemistä. Perhe tarvitsee tukea kotoutumiseen ja kielenoppimiseen. Lisäksi perheellä voi olla vähäiset kontaktit kantaväestön kanssa ja tiedot paikallisista harrastusmahdollisuuksista Tavoitteena on ehkäistä maahanmuuttajaäitien ja lasten syrjäytymistä vapaa -ajantoiminnan myötä. Toiminta rakentuu normaaliin vuorovaikutukseen; vapaaajantoimintoihin tutustumiseen, harrastamiseen, erilaisissa paikoissa yhdessä käymiseen, koko perheen tai lasten ja äitien puuhailuun. Ohjautuminen palvelun piiriin Ohjausotteen intensiivisyys Koulukuraattorit, opettajat, perhe- ja kasvatusneuvola, koulupsykologit, terveydenhoitajat, nuoren vanhemmat, nuori itse, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelun sosiaalityöntekijät Tukisuhteen tarkistus 4-6 kk:n välein, voidaan tehdä ilman lähettäjätahon läsnäoloa Toiminnan rahoitus RAY (85 %) Kunta (15 %) Raportointi Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto Lastensuojelun työntekijät, vammaispalvelun sosiaalityöntekijät Tukisuhteen tarkistus 3-4 kk:n välein, yhteistyössä kunnan työntekijän kanssa Kunta Kunta (75 %) RAY (25 %) Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto Neuvolan terveydenhoitajat ja perheohjaajat. Toimintaan voi hakeutua myös itse ja esim. MLL:n perhekahvilan kautta. Tukisuhteen tarkistus 6 kk:n välein. Voidaan tehdä ilman lähettäjätahoa. Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto. Mm. etniset yhdistykset. Toimintaan voi hakeutua myös itse ja esim. MLL:n perhekahvilan kautta. Tukisuhteen tarkistus 6 kk:n välein. Voidaan tehdä ilman lähettäjätahoa. RAY Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto. Muuta huomioitavaa Vanhemmille tarjotaan vanhemmuuden tueksi mahdollisuutta vanhempainryhmiin ja -iltoihin. 6 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti

7 2. Tukihenkilötoiminta vuonna 2014 Avun saaneita Tukihenkilöitä odottavia Toiminnassa mukana olevia kuntia Kaveritoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Perhekummitoiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta Yhteensä Toiminnan kautta sai apua 182 ihmistä. Tukihenkilöitä oli toiminnan piirissä yhteensä runsaat 150. Kaikki tukihenkilöt saavat yhteisen 20 tunnin koulutuksen, jonka jälkeen he perehtyvät valitsemaansa osa-alueeseen. Yhteisellä koulutuksella edistetään sitä, että tukihenkilö voi halutessaan siirtyä tehtävästä toiseen. Työntekijöitä tukihenkilötiimissä on kuusi, viisi ohjaajaa ja päällikkö. Perhekummitoiminnan ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan ohjaajat ovat myös piirin muissa tehtävissä ja tekevät osa-aikaisesti tukihenkilötoimintaa Tukisuhteiden solmiminen Tukihenkilösopimus voidaan solmia ammattilaisen, perheen tai tuettavan itsensä aloitteesta. Tukihenkilöä haettaessa otetaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan, joka selvittää asiakkaan soveltuvuuden toimintaan. Mikäli vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta ei ole sopiva tai riittävä tukitoimi, tai asiakas ei kuulu kohderyhmään, hänet voidaan ohjata tarvittaessa muun tuen piiriin. Jos tukihenkilötoiminta on sopiva tukitoimi, tukihenkilötoiminnan ohjaaja kartoittaa vapaita tukihenkilöitä ja tiedottaa tilanteesta tukipyynnön tekijälle. Tukisuhdetta valmisteltaessa tukihenkilötoiminnan ohjaaja selvittää sekä tuettavan että tukihenkilön tarpeet ja toiveet mahdollisimman yhteensopivan parin löytämiseksi. Huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, asuinpaikka ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi huomioidaan se, miten kauan tuettava on odottanut tukihenkilöä. Sopivan tukihenkilön löydyttyä sovitaan yhteinen aloituspalaveri tukisuhteen osapuolten kanssa. Tukisuhteella tulee olla alaikäisen lapsen huoltajan suostumus. Tukisuhde perustuu vuorovaikutukseen ja sen periaatteina ovat luottamuksellisuus, läsnäolo, kuunteleminen ja kohtaaminen. Tukihenkilö raportoi säännöllisesti tukisuhteen etenemisestä ja tapaamisista tukihenkilötoiminnan ohjaajalle Tukisuhteiden pituus Tukisuhteet solmitaan aina lähtökohtaisesti yhden vuoden ajaksi ja siihen ovat MLL:n tukihenkilötoiminnassa mukana olevat tukihenkilöt sitoutuneet. Tukisuhde alkaa aloituspalaverilla ja vuoden aikana tukisuhteita seurataan yhdestä kolmeen seurantapalaverin avulla. Kaveritoiminnassa ja perhekummitoiminnassa seurantapalavereja on vuoden aikana yleensä yksi, tukisuhdevuoden puolivälissä. Lastensuojelusta ohjautuvissa tukisuhteissa seurantapalavereja puolestaan pidetään tuettavan lapsen tai nuoren ja hänen elämäntilanteensa mukaan tarvittaessa ja useammin. Tukisuhde lopetettaan lopetuspalaverilla, missä myös kerätään palautetta tukisuhteen arviointikaavakkeen avulla. Saadun palautteen perusteella pyrimme kehittämään tukihenkilötoimintaamme. Tukisuhteiden kesto eri tukihenkilötoiminnan muodoissa vaihtelee. Suurin osa perhekummitoiminnan tukisuhteista kestää vuoden, maksimissaan yksi ja puoli vuotta. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa sekä kaveritoiminnassa on usein tarvetta pidempikestoiselle tukisuhteelle. Varsinkin lastensuojelun kautta ohjautuvissa tukisuhteissa saattaa tuettavan elämäntilanne olla sen kaltainen, että tuen tarve ei vielä vuodessa häviä mihinkään. Tämän takia lastensuojelun kautta tukisuhteen aloittaneiden tukiparien suhteen kesto saattaa olla useitakin vuosia. Keskimääräinen tukisuhteen pituus lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa on kahdesta kahteen ja puoleen vuotta. Jos tukisuhde toimii ja siitä on selkeää hyötyä tuettavalle jatkossakin, jatketaan tukisuhdetta yleensä toisella vuodella, joskus vain puolikin vuotta kerrallaan, tuettavan tarpeen mukaan. Tämä tukisuhteitten suhteellisen pitkä kesto tietysti luo tilanteen, missä tukihenkilöt eivät vapaudu kiertoon eli uuteen tukisuhteeseen jonkun toisen lapsen tai nuoren kanssa. Ja näin ollen jonot toimin- Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 7

8 nan pariin eivät purkaannu niin nopeasti kuin olisi toivottavaa. On kuitenkin katsottu tärkeäksi mennä lapsen etu kärkenä ja näin ollen jatkettu mieluummin jo olemassa olevia tukisuhteita, kuin lopetettu tukisuhde vuoden jälkeen vain sen takia, että joku muu tuen tarvitsija on jonossa. Tukisuhteiden pitkä kesto kertoo toisaalta myös toiminnan laadukkuudesta, kun homma toimii ja tuettavan elämäntilanne paranee tukihenkilön avulla, niin mikä sen hienompaa ja tulosvastuullisempaa toimintaa! 2.3. Kaveritoiminnan vuosi 2014 Kaverisuhteita on ollut vuonna 2014 voimassa yhteensä 71. Kaverisuhteiden lähtökohtana on yhden vuoden sitoutuminen toimintaan, mutta kaverisuhdetta voidaan jatkaa, kun kaikki osapuolet ovat halukkaita ja kun jatkaminen nähdään edelleen tarpeelliseksi lapsen tai nuoren kannalta. Kaverisuhteita päättyi vuoden 2014 aikana 26. Suhteet päättyivät vuoden määräajan täyttyessä tai esimerkiksi tukihenkilön muuttaessa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, lähtiessä armeijaan tai opiskelemaan, tuen tarpeen loppumiseen, yhteisen ajan puuttumiseen tai nuoren haluttomuuteen jatkaa kaverisuhdetta. Yhdessä tukisuhteessa siirryttiin lastensuojelun puolelle, kahdessa tukisuhteessa ammattilaisen antama tieto tuettavasta oli riittämätöntä haasteellinen tuettava. Kaverisuhteiden keskeisin sisältö on tukihenkilön ja tuettavan yhteinen mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti Perhekummitoiminnan vuosi 2014 Perhekummitoiminnan 12 tukisuhdetta kohdistuivat pääasiassa yksinhuoltajaäitien tukemiseen. Uusia suhteita solmittiin yhdeksän ja viisi tukisuhdetta päätettiin. Tukea tarvittiin perheissä, joissa kaivattiin perheen ulkopuolista aikuista tukemaan vanhemmuutta. Muun muassa nuoret äidit kärsivät vähäisistä sosiaalisista verkostoista ja pienten vauvojen äidit kaipasivat tukea arjen hallintaan. Äidit kokivat itsensä yksinäisiksi ja väsyneiksi Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan vuosi 2014 Uusia ystävyyssuhteita käynnistyi vuoden 2014 aikana 20. Toiminnassa vapaaehtoisena oli 39 kantasuomalaista ja yksi saksalais- ja yksi venäläistaustainen sekä 39 maahanmuuttajanaista. Maahanmuuttajaäitejä oli toiminnassa mukana viidestätoista eri maasta: Marokosta, Iranista, Irakista, Turkista, Syyriasta, Somaliasta, Uzbekistanista, Egyptistä, Afganistanista, Kongosta, Thaimaasta, Venäjältä, Malesiasta, Sudanista ja Kolumbiasta. Tuettavat maahanmuuttajaäidit puhuivat seuraavia kieliä: englanti, ranska, ruotsi, venäjä, italia, espanja, turkki, kurdi, saksa, arabia, lingala, swahili ja arami. Kolme ystävyyssuhdetta päättyi noin kuukauden päästä alkamisestaan. Syinä olivat tukihenkilön elämäntilanteen muutos, sairaus ja paikkakunnalta pois muutto. Vuonna 2014 Liedon Säästöpankki tuki kaveritoiminnan laajentamista omalle toiminta-alueelleen Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan vuosi 2014 Lastensuojelusta ohjautuvia tukisuhteita oli vuoden 2014 aikana yhteensä 54. Suurin osa lastensuojelusta ohjautuvista tukisuhteista on kestoltaan yli vuoden pituisia suhteita. Keskimääräinen suhteen kesto oli kaksi vuotta. Vuoden 2014 aikana muutamia tukisuhteita päättyi alle vuoden kuluttua ja ennen sopimuskauden loppua. Niissä kaikissa tukisuhteen loppumisen syynä oli tuettavan nuoren elämäntilanne, muutto pois toiselle paikkakunnalle, sijoitus tai tuen tarpeen lisääntyminen ja nuoren oma rajaton käytös. Tukisuhteissa nousee sisältöä määrittelevänä tekijänä ykkössijalle mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa tehdä ja kokea asioita. Mukavan tekemisen 8 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti

9 2.7. Tarpeita tukihenkilötoiminnalle Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 9

10 3. Toiminnan prosessit Tukihenkilötoiminnan ydinprosesseja ovat tukihenkilön valinta, tukihenkilön peruskoulutus, soveltuvuushaastattelu, itse tukisuhde ja tukihenkilön ammatillinen ohjaus. MLL:ssa jokaisella tukihenkilötoiminnan muodolla on nimetty vastuuhenkilö, joka raportoi työstään esimiehelleen. Jokainen vastuuhenkilö vastaa omalta osaltaan toiminnan toteuttamisesta tavoitteiden mukaisesti. Kehityskeskusteluilla ohjataan työn kohdentumista ja toteuttamista. MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on voimassa oleva vastuuvakuutus ja vakuutusmaksujen maksamisesta on huolehdittu. Vapaaehtoisten vakuuttamisesta on huolehdittu asianmukaisella tavalla Kumppanuus osana vapaaehtoistoimintaa MLL:n Varsinais-Suomen piirin ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistoiminnan perustana on tiivis kumppanuus sekä kuntien että muiden järjestöjen kanssa. Tällä varmistetaan, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat määrällisesti enemmän, tarkemmin kohdennettua ja helpommin löydettävissä olevaa vapaaehtoista tukea. Yhteistyössä toimittaessa säästetään resursseja ja vältetään päällekkäistä toimintaa. Sopimuspohjainen kumppanuus Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia siirtämään toimintansa painopistettä ehkäisevään työhön. Tämä on aiheuttanut sen, että järjestöjen tarjoamat ehkäisevät toimintamuodot ovat nousseet kuntien palvelukokonaisuuksissa entistä tärkeämmiksi. Kunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä on alettu kehittää entistä kiinteämmän yhteistyön suuntaan, tavoitteena saumattomien palveluketjujen aikaan saaminen. Kunta voi avustaa MLL:n yksittäistä ehkäisevän tuen toimintamuotoa, kuten esimerkiksi nuorten tukihenkilötoimintaa tai lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuus on vaihtoehtona joustava. Sen avulla voidaan vuosittaista toiminnan painopistettä muuttaa kunnan lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi, kun asiasta sovitaan yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa. Malli mahdollistaa myös MLL:n tarjoaman ehkäisevän tuen kokonaisuuden liittämisen osaksi kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa. Tällöin voidaan puhua kunnan ja järjestön välisestä strategisesta kumppanuudesta. Strateginen kumppanuus on pitkäjänteistä ja ennustettavaa yhteistyötä, jolloin myös järjestö voi suunnata tietoisemmin omaa kehittämistyötään ja henkilöstöresurssejaan kunnan näkökulmasta tarpeellisiin ehkäisevän tuen muotoihin. Kuntakumppanit 2014 Kaveritoiminta Koski, Lieto, Paimio, Raisio, Salo, Turku, Uusikaupunki Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lieto, Paimio, Parainen, Raisio, Salo, Turku Perhekummitoiminta Turku Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Kaarina, Lieto, Raisio, Sauvo, Turku 3.2. Ehkäisevää työtä sivuava lainsäädäntö Lastensuojelulaki määrittelee lastensuojelun puitteet ja toimintatavat. Lastensuojelulaissa painotetaan ehkäisevän työn merkitystä ensisijaisena tukimuotona. Laki antaa hyvät puitteet ja perustelun MLL:n vapaaehtoiselle, ehkäisevälle työlle. MLL:n tekemä vapaaehtoistoiminta tukee vanhempana jaksamista ja on siten ennaltaehkäisevää sekä varhaista tukea tarjoavaa palvelua, joka kuuluu lastensuojelulain mukaisiin lastensuojelu- ja perhepalveluihin. Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä on tullut voimaan Lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja siten edistää ja turvata alaikäisten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Lasten turvallisuuden edistäminen MLL:n vapaaehtoistoiminnassa -toimintaohjeessa on kuvattu menettelyt ja toimintatavat, joita soveltamalla MLL:n piiri voi ennaltaehkäistä tekoja, jotka vaarantavat alaikäisten koskemattomuutta ja turvallisuutta. Lisäksi toimintaohjeessa on kuvattu lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan menettely. MLL:n Varsinais-Suomen piiri on toiminnassaan sitoutunut lasten turvallisuutta ja koskemattomuutta edistäviin toimintatapoihin. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki), jossa määritellään salassapitoa, vaitiolovelvollisuutta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia kysymyksiä sekä asiakkaan osallistumista. Asiakaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista. Laissa on myös säännöksiä alaikäisten itsemääräämisoikeudesta ja itsemääräämisoikeudesta erityistilanteissa. Laki koskee asiakkaan asemaa sekä viranomaisen että yksityisen järjestämässä sosiaalihuollossa. Henkilötietolaki määrittää vapaaehtoistoimintaa erityisesti vapaaehtoisten henkilötietojen keräämisessä, säilyttämisessä ja luovuttamisessa. Tämä koskee niin yksittäisiä vapaaehtoisia eri toimintamuodoissa kuin yhdistysten hallitusten jäseniä. Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvää lainsäädäntöä on paljon ja siihen perehdytään toiminnan tarpeen mukaan. 10 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti

11 3.3. Vapaaehtoistoiminnan korvaukset MLL:n vapaaehtoistoiminta on täysin vapaaehtoista, mutta siitä ei kuitenkaan saisi aiheutua vapaaehtoiselle kuluja. Vapaaehtoisille maksettavissa korvauksissa noudatetaan seuraavia periaatteita: Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa tai palkkioita Vapaaehtoisille korvataan tositteita vastaan kulut, joita tehtävä edellyttää ja joista on ohjaajan kanssa ennakkoon sovittu Vapaaehtoistoiminnan matkakorvausten ja muiden korvausten perusteet päätetään yhtenäisesti vuosittain tai ne on sidottu johonkin yleiseen taksaan 3.4. Vapaaehtoistoiminnan dokumentointi ja raportointi Vapaaehtoistoiminnan käytössä on sähköinen tietojärjestelmä, joka on pohjana sekä asiakassuhteiden hoitamiselle että vapaaehtoisten ohjaukselle. Tietojärjestelmästä saadaan kootusti tietoa kaikesta MLL:n Varsinais-Suomen piirin ohjaamasta vapaaehtoistoiminnasta; asiakkaista, vapaaehtoisista, vapaaehtoistyön määristä jne. Raportit ovat saatavissa kuukausittain ja niiden avulla voidaan jatkuvasti ohjata ja kehittää ammatillista ohjausta. Asiakastiedon dokumentoinnista huolehtivat aina ohjaajat ja dokumentoinnissa ja rekisterien ylläpidossa noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Kunnalle toimitettavista asiakastiedoista, tiedostojen säilyttämisestä ja hävittämisestä sovitaan ennakkoon ja menettelytavoissa noudatetaan lainsäädäntöä Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus Koulutus on osa tukihenkilön valinta- ja valmennusprosessia ja se on osallistujille maksutonta. Koulutuksen toteuttamisesta vastaa tukihenkilötoiminnan ohjaaja mahdollisuuksien mukaan työparin kanssa. Koulutuksessa käytetään alustusten lisäksi monipuolisia vuorovaikutuksellisia ja toiminnallisia menetelmiä. Ryhmä- ja parityöskentely ja tukihenkilöiden vierailut, osallistuminen ja keskustelu ovat tärkeitä työskentelyssä. Tukihenkilön peruskoulutus on vielä harkinta-aikaa molemmille osapuolille, jolloin sekä vapaaehtoisen että tukihenkilötoiminnan ohjaajan on mahdollista arvioida vapaaehtoisen soveltuvuutta tukihenkilöksi. Tukihenkilön peruskoulutuksen tavoitteena on tukea tukihenkilöksi kasvua. Koulutuksessa vapaaehtoinen saa perustietoa tukihenkilötoiminnasta ja valmiuksia tukihenkilönä toimimiseen. Hän sisäistää vapaaehtoistyön eettiset periaatteet ja ymmärtää vapaaehtoistoiminnan ja ammatillisen työn erot. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa omat voimavarat ja tiedostaa rajat tukihenkilönä toimimisessa. Koulutuksen jälkeen toimintaan mukaan haluavat haastatellaan, minkä avulla ohjaaja arvioi soveltuvuuden toimintaan. Tukihenkilöiden ohjaus, virkistys ja koulutuksellinen tuki Tukihenkilön ammatillinen ohjaus koostuu toiminnanohjauksesta, täydennyskoulutuksesta, tukisuhteen seurannasta, tiedottamisesta ja kiittämisestä. Ammatillisessa ohjauksessa annetaan palautetta ja kannustetaan tukihenkilöitä sekä luodaan edellytyksiä vertaistukeen ja uuden oppimiseen. Tukihenkilöt saivat säännöllistä ohjausta ja tukea työhönsä. Ohjaajat antoivat sekä yksilöllistä tukea että ryhmämuotoista tukea. Toiminnanohjauksia järjestettiin, niin että jokaisella oli mahdollisuus osallistua neljä kertaa vuodessa. Lisäksi tukihenkilöille oli tarjolla täydennyskoulutuksia, jotka pääosin järjestettiin yhteistyössä muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kiitos- ja virkistystilaisuuksia oli kaksi. Lisäksi tukihenkilöille ja tuettaville järjestettiin muun muassa seuraavaa toiminnallista ja sisällöllistä toimintaa: teatteripajoja, leivontailtoja, jousiammuntaa, geo-kätköilyä, muinaisleikkejä, koruaskartelua, retkiä Sagalundiin ja Söderlångvikiin ja Tulipysäkki -ilta palolaitoksella. Tukihenkilöiden peruskoulutuksissa koulutettiin 55 uutta vapaaehtoista. Toiminnanohjaus Yksilöohjaus, ryhmäohjaus, vertaisryhmätoiminta Kiittäminen Jatkuva palaute, arvostus, virkistystoiminta, tapahtumat, ansiomerkit Koulutuksellinen tuki Peruskoulutus, täydennyskoulutus Ammatillinen ohjaus vapaaehtoistoiminnassa Toiminnan seuranta Dokumentointi, arviointi ja puuttuminen tarvittaessa Tiedottaminen Tiedotteet, kirjeet, tapahtumakalenteri, nettisivut, sähköposti, tekstiviestit Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 11

12 3.6. Vapaaehtoistyön eettiset periaatteet Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on laatinut jäsenjärjestöjensä käyttöön vapaaehtoistyön eettiset periaatteet toimittaessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Eettisten periaatteiden laadinnassa ovat olleet mukana monet jäsenjärjestöt. MLL:n Varsinais-Suomen piirin piirihallitus on hyväksynyt ne piirin käyttöön. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoisten ohjauksessa perehdytään vapaaehtoistoiminnan eettisiin periaatteisiin. Ne varmistavat toiminnan luotettavuuden ja laadukkuuden. Vapaaehtoisena toimit aikuisen roolissa. Työsi ei korvaa ammattityötä Toimit omana itsenäsi, omin tiedoin ja taidoin Oma elämänkokemuksesi ja persoonallisuutesi ovat työkalujasi Olet mukana vapaaehtoisesti Olet mukana toiminnassa omasta halustasi Toimintasi pohjana on vilpitön halu auttaa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä Toimintasi vapaaehtoisena on vuorovaikutuksellista ja merkityksellistä Voit olla mukana toiminnassa, joka on parhaimmillaan mielekästä ja palkitsevaa kaikille osapuolille Antamasi aika ja tuki lapselle, nuorelle tai lapsiperheelle on tärkeintä Toimintasi on suvaitsevaa, tasa-arvoista ja puolueetonta Kunnioitat ihmisten erilaisia taustoja ja mielipiteitä etkä tuputa omia käsityksiäsi Arvostat perheiden itsemääräämisoikeutta Toimit yhteistyössä lapsen tai nuoren edun mukaisesti rinnalla kulkien, kuunnellen, auttaen ja tukien Saat tukea ja ohjausta vapaaehtoisena työskentelyyn Taustaorganisaatiosi huolehtii sinusta antamalla riittävästi tietoa, koulutusta ja tukea sekä nimeämällä yhteyshenkilön Vapaaehtoisena voit ottaa huolen puheeksi Aikuisena autat lasta, nuorta tai lapsiperhettä arkitilanteissa Ongelmatilanteissa sinun ei tarvitse yksin kantaa huolta ja vastuuta. Voit ottaa asian puheeksi yhteyshenkilösi kanssa Vapaaehtoisena sinua sitoo vaitiolovelvollisuus Kunnioitat saamiasi tietoja etkä levitä niitä ulkopuolisille Vaitiolovelvollisuutesi ei pääty, kun päätät vapaaehtoistyösi Vapaaehtoistoiminnan eettiset periaatteet varmistavat toiminnan luotettavuuden ja laadukkuuden 12 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti

13 4. Toiminnan vaikuttavuus ja arviointi Vapaaehtoistoiminnan onnistumisen arviointi MLL:n Varsinais-Suomen piiri kerää säännöllisesti arviointitietoa tukisuhteista ja itsearviointitietoa tukihenkilöiltä. Tietoa kerätään toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan vaikutuksista, vapaaehtoisten osaamisesta ja toiminnan puitteista. Vapaaehtoisilta kerätään palautetta omasta osaamisesta ja kehittymistarpeista, ohjauksesta ja puitteista sekä siitä, miten he ovat kokeneet onnistuneensa tehtävässä ja miten tehtävä on sopinut heidän elämäntilanteeseensa. Oman organisaation palautteessa kerätään tietoa sisäisestä työnjaosta, kokemusta omasta osaamisesta, kehittymistarpeista, toiminnan organisoinnista, johtamisesta ja puitteista. Mikäli kunta avustaa toimintaa, järjestetään kunnan kanssa vuosittain yhteinen suunnittelu- ja arviointipalaveri, jossa sovitaan tavoitteet seuraavalle vuodelle ja arvioidaan edellisen vuoden toiminnan laatua, määritellään kehittämistarpeet ja sovitaan niiden toteuttamisesta. Keskustelussa huomioidaan laadun kannalta olennaiset seikat ja kokouksesta tehdään muistio Tukisuhteiden arviointia Vastaajina tukihenkilöt, tuettavat, huoltajat ja ammattilaiset (1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=lähes samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Keskiarvo Tukisuhteesta oli hyötyä tuettavalle 4,36 Asetetut tavoitteet toteutuivat tukisuhteen aikana 4,19 Tukimuoto oli tilanteeseen sopiva 4,43 Yhteensä 4,32 Kun oli tukihenkilö ja sen kanssa tapaaminen, odotin tapaamista aina innolla. En olisi tällainen mitä nyt olen ilman tukisuhdettani. Meistä tuli oikeasti ystäviä tuon tukisuhteen aikana ja toivon, että se kestää vielä pitkään. On ollut ilo olla tuettavalle ehkä hyödyksi. Pienillä asioilla on joskus suuri merkitys. pojalla ei ollut kavereita lähtötilanteessa. Nyt päättyessä on ja harrastus löytynyt Lapselle muuta tekemistä kuin tietokone ja tie. On päässyt kokeilemaan uutta ja lapsi on saanut "laatuaikaa". Ihanaa kun tuntuu että joku on oikeasti välittänyt lapsesta. Poika sai huomiota tukisuhteessa. Löysi itselleen kaksi harrastusta. Oppi kulkemaan kaupungilla ja sai itseluottamusta lisää. Poika sai Tukihenkilöstä turvaa ja tukea itselleen. Itsetunto vahvistui ja kohosi. Vanhemmat sai aikaa toisilleen Vanhemmat saivat aikaa. Lapsi / nuori sai huomiota (monta lasta perheessä). Veli tuli läheisemmäksi. Pääsi harrastamaan asioita ja kokeilemaan uusia juttuja Reissuilta palasi aina hyväntuulinen lapsi ja hyvä mieli kesti monta päivää. Tapaamiset ovat selvästi vahvistaneet itseluottamusta. Auttanut poikaa paljon, koska ei olisi lähtenyt minnekään kotoa pois. Pääsee kokeilemaan omia asioita. Keilaaminen oli nyt se rakkain. Auttanut nyt meitä vanhempia selviytymään eteenpäin perheen asioissa. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 13

14 Tuettavan tilanteen muutos tukisuhteen aikana 4.2. Tukihenkilöiden itsearviointi (1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=lähes samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Tukihenkilötoiminta on ollut palkitsevaa 4,21 Olen saanut riittävästi tukea tukihenkilötoiminnan ohjaajalta tukihenkilönä toimiessani 4,48 Tukihenkilön peruskoulutuksesta on ollut hyötyä ja tukea 4,07 Tukihenkilön täydennyskoulutuksesta on ollut hyötyä ja tukea 3,86 Tiedottaminen on toiminut hyvin 4,46 Tukihenkilötoiminta on ollut toimiva tukimuoto tuettavalle 4,21 Ryhmätapaamiset ovat olleet hyödyllisiä 4,05 Virkistystoiminta on ollut mielekästä 4,07 Yhteensä 4,18 On ollut palkitsevaa todeta tuettavan ilo tapaamisista ja nähdä hänen itsetuntonsa kehittyvän. On hyvä tuntea itsensä tarpeelliseksi, se antaa tukihenkilölle intoa jatkaa vapaaehtoisena :) Antoisa tehtävä ja ihana on ollut huomata, että vaikka tukisuhde olisi loppunutkin, niin tuettava muistaa vielä. Olen siis tarjonnut hyvän aikuisen mallin tuettavalle. 14 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti

15 5. Johtopäätökset Oikea-aikaista ja vaikuttavaa toimintaa MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on kuntakumppaneita, joiden kanssa toimintaa toteutetaan. Toiminta onkin noussut merkittäväksi ehkäisevän työn muodoksi. Tukisuhteista kerätyn arviointitiedon pohjalta voidaan todeta, että toiminta koetaan oikea-aikaiseksi ja siitä on hyötyä tuettavalle. Suurin osa tuettavista ja heidän huoltajistaan oli sitä mieltä, että tukisuhteen aikana tilanne on muuttunut hyvään suuntaan. Mielekästä vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoisten itsearviointi kertoo, että tukihenkilötoiminta on osoittautunut mielekkääksi toiminnaksi, jossa vapaaehtoiset voivat kokea olevansa oikeasti hyödyksi. Ilman toiminnan ammatillista ohjausta tämä ei kuitenkaan toteutuisi. Vapaaehtoiset tarvitsevat tuekseen luotettavan ja osaavan ohjaajan. Ohjaajan osaamisessa korostuvat arvostava kohtaaminen, motivointi ja toiminnan arviointi. Tukihenkilötoiminnassa ohjaajien pitää kuitenkin jatkuvasti uudistaa omaa osaamistaan, jotta vapaaehtoiset ja tuen saajat kokevat saavansa toiminnasta iloa ja sisältöä elämäänsä. On ollut palkitsevaa todeta tuettavan ilo tapaamisista ja nähdä hänen itsetuntonsa kehittyvän. On hyvä tuntea itsensä tarpeelliseksi, se antaa tukihenkilölle intoa jatkaa vapaaehtoisena Minusta oli aina kivaa kun me nähtiin, usein kaupungilla ja siitä sitten mentiin aina jonnekki. Parhaiten on mieleen jäänyt, ku naurettii nii et kokis pursu nenäst. Ratkaisuja yksinäisyyteen ja arjen haasteisiin Tukihenkilötoiminta on hinta-laatu-suhteeltaan hyvä palvelu. Siinä voittavat kaikki, niin apua tarvitsevat kuin vapaaehtoisetkin, puhumattakaan kunnista, joille panostus tuottaa hyvinvointia ja sitä kautta säästöjä. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 15

16 MLL:n tukihenkilötoimintaa Varsinais-Suomessa Kaveritoiminta Tuomas Vuorela, p , Turun ja Loimaan seudut, Vakka-Suomi Sirpa Stenström, p , Salon seutu Ennaltaehkäisevää toimintaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Kohderyhmä 6 16-vuotiaat lapset ja nuoret Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Katja Tamminen, p , Turun seutu Sirpa Stenström, p , Salon seutu Ehkäisevää avohuollollista lastensuojelua varhaisen puuttumisen näkökulmasta Kohderyhmä 7 18-vuotiaat lapset ja nuoret Perhekummitoiminta Jaana Loimisto, p , Perheille maksutonta, vapaaehtoisten toteuttamaa ennaltaehkäisevää toimintaa Kohderyhmä odottavat perheet sekä perheet, joissa on neuvolaikäisiä lapsia Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Hatice Kütük, p , Vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttajaäitien kotoutumisen ja kielenoppimisen edistämiseksi Kohderyhmä maahanmuuttajaäidit Yhteystiedot Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, Turku p varsinaissuomenpiiri.mll.fi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Johanna Syrjänen (toim.) Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Johanna Syrjänen (toim.) Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Johanna Syrjänen (toim.) Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 2010 Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia Sisältö Resurssit Tavoitteet Hankkeen toimintalinjat ja tulokset Matkan varrella opittua Hankkeen resurssit 2009-2013 RAY on rahoittanut hanketta kahdessa

Lisätiedot

MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen

MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen MLL:n Kainuun piiri 2017 Vierailu MLL:n Lapin piiriin 20.5.2017 Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry Perustettu 1950 Vuosikokoukset, piirihallitus, puheenjohtaja Toivo Sistonen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija

VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija MENTORISUHDEPROSESSI ASIAKAS Tarve matalan kynnyksen tuelle KAUPUNGIN TT Ohjaa asiakkaan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013 Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Tietoa antaneet ehkäisevän työn järjestöt Tietoa ehkäisevän työn palvelujen käytöstä vuonna 2013 Käytetyimmät

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Kaveritoiminnan periaatteet ja pelisäännöt

Kaveritoiminnan periaatteet ja pelisäännöt Kaveritoiminnan periaatteet ja pelisäännöt Terhi Auvinen ja Riina Muotka Liekeissä yhteisö välittää ja vahvistaa -projekti 18.11.2016 Kaveritoimintaa koordinoi Liekeissä-projekti Liekeissä - yhteisö välittää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille

Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta! Mitä vapaaehtoistoiminta on? Vapaaehtoistoiminnassa toimit omasta halustasi ja ilman rahallista korvausta,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja

Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen käsikirja Sisällys 1. Käyttäjälle s.3 2. Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset s.4 3. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestönä s.5 4. Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot