Fusarium-mätien leviämisreitit ja torjuntavaihtoehdot luomusipulin tuotannossa

Transkriptio

1 1 Fusarium-mätien leviämisreitit ja torjuntavaihtoehdot luomusipulin tuotannossa Maataloustieteen päivät Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi MTT, Hanna Avikainen, Sari Iivonen, Helsingin yliopisto Kuva: Hanna Avikainen

2 Sipulinnäivete eli Fusarium-mätä (sipulimätä) 2 Pilaa sipulia pelloilla, varastoissa, kaupan ketjuissa ja kuluttajien ruokakaapeissa Viljelijä Satotappiot ja tuotannon kannattavuus Jalostus/Kauppa Saatavuusongelma ja varastokestävyys Loppukäyttäjä Yllätyksiä laadun suhteen Viime vuosina % satotappioita Merkittävä ongelma myös tavanomaisessa viljelyssä

3 Sipulinnäivete taudinkuva 3 Tauti voi iskeä missä tahansa tuotannon vaiheessa Kasvien ennenaikainen kuihtuminen ja epätasaiset kasvustot Sipuleiden mätäneminen pellossa tai sadonkorjuun jälkeen Kuva: Hanna Avikainen

4 Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteet: 4 Taustalla useita Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittämishankkeita (Ely-keskusten ja MMM:n rahoitus; MTT, HY, viljelijöitä, muita yrityksiä) Ongelman tunnistaminen Ratkaisujen löytyminen Toimijoiden yhteistyö on tekemisen YDIN Ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja toimintasuunnitelman laatiminen Saatujen tulosten arviointi Tiedon etsintä ja kenttätestaukset

5 Sipulinnäivete tutkimuksen tavoitteet 5 1. Selvittää näivetettä aiheuttava Fusarium-lajisto 2. Selvittää eri primaaritartuntalähteet, jotta leviämistä voitaisiin rajoittaa Istukassipuli leviääkö oireettomana? Siemen olisiko turvallisempi kuin istukas? Viljelykierto erityisesti viherlannoitus- /kerääjäkasvit ja rikkakasvit Sato 3. Kehittää keinoja ongelman vähentämiseksi Istukkaan biologinen peittaus Taimituotannon kehittäminen

6 Fusarium-lajit istukassipulissa 6 Kesällä 2013 tutkittiin 2 punasipulin ja 4 keltasipulin istukaserää yhdeltä istukkaan toimittajalta (yhteensä 1250 näytettä) Näytepalat maljattiin PCNB-agarille ja sienet tunnistettiin mikroskooppisesti Fusarium PDA PCNB

7 Fusarium-lajit istukassipulissa 7 Istukaserissä 4,5-8,4 % sipuleista oli sairaita tai heikkolaatuisia Aiempina vuosina laatu on ollut vielä heikompi Kaikki vialliset tutkittiin, oireettomista tietty satunnaisotos Istukkaista löytyi viittä eri Fusarium-lajia Oireettomissa ja viallisissa niitä oli jokseenkin yhtä paljon Oireettomat (n=726) Vialliset (n=524) Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum

8 8 Fusarium-lajit istukassipulissa Istukkaissa esiintyneet Fusarium-lajit ovat ulkomaisten tutkimusten perusteella patogeenisiä sipulille Oireettomista keltasipuleista Fusarium 22,0 %:ssa Oireettomista punasipuleista Fusarium 37,1 %:ssa Oireeton istukas on merkittävä tartuntalähde Keltasipuli (n=896) Punasipuli (n=354) Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum

9 9 Fusarium-lajit sadossa Satonäytteissä esiintyi kolmea eri Fusarium-lajia F. proliferatum oli valtalaji, vaikka sitä oli istukkaissa hyvin vähän F. redolens ja F. tricinctum puuttuivat sadosta Kesän sääolot ja maasta tuleva tartunta ratkaisevat, mikä laji lopulta pilaa sadon Oireettomat (n=157) Mädät (n=57) Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum

10 Fusarium-lajien tarkempi tutkimus on tarpeen 10 Etenkin F. oxysporum-, F. solani- ja F. proliferatum-lajien morfologinen määritys varmuudella on hankalaa ITS-sekvenssi Lajispesifiset alukkeet Fusarium-lajien patogeenisyys sipulille tärkeä tietää, aiheuttavatko istukkaista löytyneet kannat oikeasti myös tautia Kustannustehokkaan ja luotettavan testimenetelmän kehittäminen aloitettu marraskuussa 2013 (Minna Haapalainen, HY) Varsinaiset testaukset 2014 F.solani? F.proliferatum? F.solani

11 Miten parantaa istukkaan laatua? Valvonta? Pystyykö viljelijä vaatimaan ulkomaiselta istukkaan toimittajalta nykyistä parempaa laatua? Reklamointi johtaako mihinkään? Onko hyvälaatuista istukasta ylipäätänsä saatavissa? Peltolohkon pilaantuminen vuosiksi Onko Eviralla resursseja ja valtuuksia lisätä istukassipulin terveystarkastuksia? Fusarium-sienet eivät ole karanteenituhoojia Piilotartunnan toteaminen nykymenetelmillä on hidasta ja työlästä esim. tässä hankkeessa tulokset varmistuivat vasta heinä-elokuussa PCR-menetelmätkin maksavat, kun on useita eri lajeja tunnistettavana 11

12 Miten parantaa istukkaan laatua? - Peittaus 12 Peittauskokeissa luomutiloilla testatut kaupalliset valmisteet: Mycostop (2012 ja 2013) Suomalainen Streptomyces-sädebakteerivalmiste Estävät taudinaiheuttajien kasvua aineenvaihduntatuotteillaan. Prestop (2012 ja 2013) Suomalainen Gliocladium catenulatum-sienivalmiste Häiritsee tauteja aiheuttavien mikrobien toimintaa juuristovyöhykkeessä eritteillään Loisii patogeenien rihmastossa FZB 24 (2013) Abitepin valmistama Bacillus amyloliquefaciens (aik. tunnettu B. subtilis) bakteerivalmiste Aktiivisia itiöitä, jotka vievät elintilaa patogeenisieniltä

13 Miten parantaa istukkaan laatua? - Peittaus 13 Mycostop ja Prestop (2012 ja 2013) Eivät upotuskäsittelynä vähentäneet sadon tautisuutta eivätkä lisänneet kauppasadon määrää(2012 istutus heti käsittelyn jälkeen, 2013 kolmen vrk:n kuivatus ennen istutusta) Vuonna 2012 yhdellä tilalla valmisteet ruiskutettiin maahan istutuksen yhteydessä kauppasadon määrä lisääntyi ja sato oli terveempää kuin käsittelemättömässä FZB 24 (2013) Upotuspeittaus ja 3 vrk kuivatus käsittelyn jälkeen lisäsi satoa ja paransi sadon terveyttä muihin käsittelyihin verrattuna Yhden kesän tulos kaipaa toistoa Parhaimmillaankin valmisteiden antama hyöty jäi verraten vaatimattomaksi istukas oli lähtökohtaisesti hyvin tautista

14 14 Onnistuisiko sipulin kasvatus taimista? Tutkituissa sipulin siemenissä oli vain vähän Fusarium-lajeja F. oxysporum- sientä löytyi kahdesta siemenerästä Muitakin sieniä oli verraten vähän ja itävyys oli hyvä Lajike Maljattu kpl Itävyys % Sieniä % F. oxysporum % Barito ,2 7,5 0,0 Centro ,5 12,4 2,9 Hytech ,5 1,7 0,0 Kamal ,0 30,0 0,0 Premito ,3 9,2 1,7 Red Baron ,8 6,7 0,0 Kaikki yhteensä ,1 11,4 1,0

15 Sato, kg/ha 15 Taimikasvatusta kannattaa kehittää Parhaiten soveltuvat lajikkeet satoerot olivat suuret Siemenen pienikin tautisuus näkyi sadossa peittaus? Varastokestävyys? Teknologia ja kannattavuus? Taimisipulilajikkeiden sadon jakautuminen laatuluokkiin (kg/ha) Muut Pienet Vioitus Sairaat Kauppasato

16 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä? Monissa lajeissa oli hyvin paljon tyvi- ja juuristovioituksia Terveistäkin kasveista löytyi Fusarium-sieniä Kasvi keruupv Kpl Sairaat % Härkäpapu ,0 Jauhosavikka ,0 Muokkausretiisi ,0 Valkomesikkä ,0 Herne ,0 Sinappi ,0 Rehumailanen ,3 Herne ,4 Puna-apila 24.heinä 31 45,2 Puna-apila 24.heinä 32 62,5 Sinappi 24.heinä ,0 Rehuöljyretikka 24.heinä 97 17,5 Tatar 29.heinä 28 0,0 Savikka 29.heinä 26 3,8 Ohra 29.heinä 65 35,4 Virna 29.heinä ,8 Puna-apila 30.heinä 50 50,0 Herne Valkomesikkä 16

17 17 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä? Etenkin palkokasveissa oli samoja lajeja kuin sipulissa Toistaiseksi ei tiedetä, ovatko nämä patogeenisiä sipulille % tutkituista näytteistä F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum

18 18 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä? Lisäksi löytyi useita lajeja, joita ei ollut istukassipulissa Näistäkin valtaosa voi olla sipulin patogeenejä % tutkituista näytteistä F. avenaceum F. sporotrichoides F. equiseti F. sambucinum F. culmorum

19 19 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä? Patogeenit, jotka ovat haitallisia muille vihanneksille kuin sipulille Rhizoctonia solani ja Pythium-lajit aiheuttavat taimipoltetta ja juuristotauteja hyvin monille eri kasveille % tutkituista näytteistä Rhizoctonia solani Pythium-lajit

20 Yhteenvetona tähänastisesta 20 Istukassipulin terveystilanne ei ole paras mahdollinen Etenkin oireeton Fusarium-tartunta yllätti Tuonti-istukkaan laatuun viljelijän voi olla vaikea vaikuttaa, mutta jotakin pitäisi tehdä Biologiset peittausvalmisteet eivät ainakaan nykytekniikalla anna luotettavaa suojaa tauteja vastaan Bacillus-valmistetta kannattaa vielä testata Sipulin tuottaminen taimista on kehittämisen arvoinen vaihtoehto Oikeat lajikkeet ja kustannustehokas teknologia Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit eivät ole tautien suhteen ongelmattomia Taudinaiheuttajien patogeenisyys viljelykasveille pitäisi selvittää tarkemmin

21 Tutkimus- ja kehittämisryhmän yhteistyönä tätä tehdään! Mukana työssä ovat olleet: Hanna Avikainen, Sari Iivonen ja Minna Haapalainen Helsingin yliopistosta Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi, Veikko Hintikainen, Terhi Suojala- Ahlfors, Tuuli Haikonen, Marjo Segerstedt, Satu Latvala ja Anu Koivisto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Luomusipulinviljelijät Itä-Suomen alueella ja useat yritykset Kiitokset rahoittajille! Työtä on tehty useissa HY:n ja MTT:n yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa EKOkas Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen / Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kaakkois-Suomen ja Hämeen Elyt Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto / MMM Makera Kannattava tuotanto, toimivat myynti- ja jakelukanavat sekä markkinamekanismit luomukasviksilla / MMM Laatuketju 21

22 Kiitokset mielenkiinnosta! 22