Aluetalous ja aluetilinpito Erkki Niemi Tilastokeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluetalous ja aluetilinpito Erkki Niemi Tilastokeskus"

Transkriptio

1 Erkki Niemi Tilastokeskus 1

2 Jakso 1 Kansantalous ja kansantalouden tilinpito Peruskäsitteitä ja lähtökohtia Erkki Niemi Tilastokeskus 2

3 Virrat ja varannot Virtatiedot vastaavat liikekirjanpidon tilejä. Ne kuvaavat talouden tapahtumia tarkasteluajanjakson aikana, esimerkiksi tuotantoa, tulojen muodostusta tai tulojen käyttöä. Virtatilit alkavat nollasta ja kasvavat kumulatiivisesti Varantotiedot vastaavat yrityksen tilinpäätöksen tasetietoja. Ne kuvaavat tietyn ajankohdan varoja ja velkoja. Varantotileihin vaikuttavat muutokset kirjataan virtatilillä. Kansantalouden tilinpidon varallisuustilien alkutaseesta voidaan virtatileillä tapahtuneiden taloustoimien perusteella muodostaa lopputilanteen varantotilit. 3

4 Kansantalouden toiminta Kansantalouden kolmikantamalli Tuotanto Tulot ja tulojen uudelleenjako Kulutus ja säästöt/ investoinnit TUOTANTO TULOT JA UUDELLEENJAKO KULUTUS, SÄÄSTÄMINEN 4

5 5

6 Kansantalouden tilit (1) Tuotanto- ja työllisyystilit (bruttokansantuote) 6

7 7

8 Tuotantotili Tuotos - Välituotekäyttö = Arvonlisäys = + Palkansaajakorvaukset + Kiinteän pääoman kuluminen + Toimintaylijäämä 8

9 Tuotannon taloustoimet P1: Tuotos - Output P2: Välituotekäyttö - Intermediate consumption P3/P4: Loppukulutus - Final consumption P5: Pääoman bruttomuodostus - Gross capital formation P6/P7: Vienti ja tuonti - Exports and imports B1: Arvonlisäys - Value added = P1 P2 9

10 Tuotantoraja Kaikki tuotanto, joka tapahtuu institutionaalisen yksikön hallinnassa Kuuluu: tuotanto omaan loppukäyttöön asuminen omassa asunnossa perheenjäsenten palkallinen työ tuotteita tuottava vapaaehtoistyö harmaa talous Ei kuulu: - Luonnon prosessit - Kotitaloustyö Tuotantoraja 10

11 Arvonlisäys - brutto ja netto Tuotos - Välituotekäyttö = Arvonlisäys, brutto - Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto 11

12 Miksi arvonlisäys? leipä jauho jauho 800 Arvonlisäys vehnä vehnä 600 siemen Väli-.. tuote- käyttö Maatila Mylly Leipomo 12

13 Kansantalouden ja yritystalouden käsitteiden vertailu Kansantalouden tilinpito TUOTOS - Välituotekäyttö => ARVONLISÄYS) - Palkat - Sosiaaliturvamaksut BR. TOIMINTAYLIJÄÄMÄ - Kiinteän pääoman kuluminen => TOIMINTAYLIJÄÄMÄ Liikekirjanpito LIIKEVAIHTO - Materiaalit, palvelut ym. liiketoimikulut [~>JALOSTUSARVO] - Palkat, palkkiot - Henkilöstösivukulut [~>KÄYTTÖKATE] - Poistot ja arvonalennukset => LIIKEVOITTO/ -TAPPIO 13

14 Bruttokansantuote (bkt) 14

15 Bruttokansantuote (bkt) Bruttokansantuote on...? 15

16 Bruttokansantuotteen kolme laskentatapaa (1) Bruttokansantuote tuotoksen kautta eli Bruttokansantuote = kansantaloudessa toimivien tuotantoyksiköiden tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvonlisäysten summa. (2) Bruttokansantuote kysynnän (käytön) kautta eli Bruttokansantuote = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit+ (vienti tuonti) + varastojen muutos (3) Bruttokansantuote tulojen kautta eli Bruttokansantuote = palkansaajakorvaukset + korvaukset pääomasta + tuotantovälineistön kuluminen + (tuotantotoiminnan ja tuonnin verot tukipalkkiot) 16

17 Bruttokansantuote tuotantonäkökulma Tuotos - Output Välituotekäyttö - IC Arvonlisäys (brutto) - GVA BKT - GDP Tuotevero Tuotetuki 17

18 Bruttokansantuote käyttönäkökulma Loppukulutus Kiinteän pääoman brutto muodostus Vienti Bruttokansantuote (BKT) Tuonti 18

19 Kansantalouden tilit (2) Kotitalouksien tulotili 19

20 20

21 Kotitalouksien tulotili Tilit ja taloustoimet = Ensitulon jakotili Toimintaylijäämä ja sekatulo Palkansaajakorvaukset Omaisuustulot Omaisuusmenot Ensitulo Tulojen uudelleenjakotili Ensitulo Sosiaalietuudet Muut tulonsiirrot Verot ja maksut Sosiaaliturvamaksut Muut tulonsiirrot Käytettävissä oleva tulo 21 Aluetalous Aluetilinpito ja aluetilinpito ja aluetutkimus, Pekka Tamminen

22 Kansantalouden tilit (3) Julkisen talouden tilit 22

23 23

24 Jakso 2 Aluetalous ja kansantalous Lähtökohtia ja peruskäsitteitä Erkki Niemi Tilastokeskus 24

25 Aluetalous ja taloudellinen toiminta Taloudellinen toiminta voidaan jakaa osiin esimerkiksi: Omistajuuden (sektorijako) Toiminnan laadun (toimialajako) Toiminnan sijainnin (aluejako) perusteella Aluetalous Aluetalous on osa kansantaloutta ja Kansantalous on aluetalouksien summa 25

26 Aluetalous ja tuotanto Alueen taloudellisen toiminnan perustana on tuotanto Tuotantotoiminnan tuloksena syntyy tuotteita Tuotteet ovat Tavaroita tai palveluita Valmistettuja tai valmistamattomia Aineellisia tai aineettomia Tavarat voivat olla lyhyt- tai pitkäikäisiä 26

27 Aluetalous ja tuotteiden käyttö Tuotteita käytetään alueella: Tuotannossa (muiden tuotteiden valmistuksessa) Raaka-aineet, Energia, Tukipalvelut Investoinneissa Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja laitteet sekä kuljetusvälineet Tietojärjestelmät ym. Loppukulutuksessa Tuotteita viedään alueelta Kotimaan muille alueille Ulkomaille 27

28 Alueen yritystoiminta tuottaa alueen sisäisiä ja alueiden välisiä rahavirtoja: Yrittäjä... saa tuotteiden myynnistä myyntituloja... maksaa käytetyistä välituotteista alueen muille yrittäjille tai tuoduista tuotteista alueen ulkopuolisille tuottajille/ myyjille... maksaa tuotannontekijäkorvauksia (alueelle / ulkopuolelle) työstä Palkansaajat saavat työpanoksestaan korvauksen palkkana ja luontaisetuina sekä maksettuina sosiaaliturvamaksuina (palkansaajakorvaukset) Yrittäjien työpanoksestaan saamat omat korvaukset ovat palkkoja ja/tai omaisuustuloja (sekatulo) omistamisesta Yrittäjä maksaa yrityksen toimintaylijäämästä korvauksen osakkeen omistajille (omaisuustulo) 28

29 Aluetalouden tulot Tuotanto synnyttää tuloja ( tuotannontekijätulot ) Palkka raha& luontaisetuudet + työnantajan sosiaaliturvamaksut = Palkansaajakorvaukset Yrittäjätulo Yrittäjän työstään ja omaisuudestaan saama Sekatulo Omaisuustulot ml. maankorko / -vuokra 29

30 Aluetalouden perusteet Tuotanto on aika- & paikka -sidonnaista Tuotannon tarkkailujakson pituus riippuu seurattavasta ilmiöstä Jaksolla on ennalta määritelty alku- ja loppuhetki Jaksot tavallisesti kalenterin mukaan: vuosi, ¼-vuosi, kuukausi Jakson kesto voidaan mitata kalenteriaikana tai tuotantoaikana Taloudelliset varannot arvotetaan tiettynä ajankohtana Varannon arvon määrittely tehdään usein kalenterivuoden mukaan Varannon arvoon vaikuttaa määrän lisäksi myös arvottamisajankohdan hinta 30

31 Aluetalouden perusteet Tuotannon ja tuotteiden aika- ja paikkasidonnaisuuden yhteys talouden kuvaamisen keskeisiin käsitteisiin: Varanto tietyllä hetkellä, tietyssä paikassa sijaitsevat tavarat ja varat Virta tietyn ajan kuluessa, tietyssä paikassa tuotetut tavarat ja palvelut 31

32 Aluetalouden resurssit Tuotannon lähtökohtana ovat tuotteiden tekemisessä käytetyt resurssit eli tuotannontekijät, joiden on oltava... oikeaan aikaan, oikeassa paikassa,... Työ Työlliset = yrittäjät & palkansaajat; Työpanos henkeä & työtuntia Pääoma Maa Kiinteä / aineellinen & aineeton; Inhimillinen & sosiaalinen pääoma (osa työpanoksen laatua) Sijainti, ominaisuudet, määrä Maankäyttö Luonnonvarat 32

33 Jakso 3 Aluetalous ja talousalue Erkki Niemi Tilastokeskus 33

34 Kansantalous ja alueet Kansantalouden alueet Valtiollisten rajojen sisällä tapahtuva tuotantotoiminta (domestic) Bruttokansantuote Gross domestic product (GDP) Valtiollisten rajojen sisällä olevien yksiköiden saamat tulot (national) Bruttokansantulo Gross national income (GNI) 34

35 Aluetalousalueiden määrittely Maapallon geometria (geodata) Lähtökohtana piste (koordinaatit) -> jana (kahden pisteen välinen lyhin yhteys) -> alue (sulkeutuva viiva, ruutu) -> tila (alue x korkeus / syvyys) Funktionaaliset / toiminnalliset alueet Geodatan avulla toiminnan ominaisuuskriteereistä muodostetut alueet Vapaasti muodostuvat alueet (ominaisuuskäyrät, sisäkkäiset vyöhykkeet, korkeusmalli) Karttaruudut tai muut geometriset kuviot ja niistä ominaisuuskriteerein koostetut alueet Muista (olemassa olevista) alueista koostetut funktionaaliset alueet Hallinnolliset alueet (kunnat, maakunnat, Muut alueet (postinumeroalueet, kuntien osa-alueet) 35

36 Aluetalous ja hallinnolliset alueet Kunnat, maakunnat, TE-keskusalueet, + kunnan alue ja tehtävät lakiperusteisesti määritelty (itsehallinto) + kunnat ennestään kaikille tuttuja, maakuntien tuntemus kasvussa + seutu parhaassa tapauksessa = talous-/ työssäkäyntialue - vain kuntatalous rajautuu kuntarajan sisäpuolelle (yhteistyö kuntien välillä lisääntyy Paras-hanke) - muu taloudellinen toiminta ei tunnista hallinnollisia rajoja (keskusalueet - kehyskunnat) - kuntien suuret kokoerot (Helsinki <-> Sottunga tai Velkua) - seutukuntajaon epäonnistumiset, vähittäinen rapautuminen - maakunnat / TE-keskukset moneen tarkasteluun liian suuria (kokoerot suuret!) - tulossa olevat väliportaan hallinnon muutokset ( Ellut ja Allut ) 36

37 Aluetalous ja EU:n aluejako NUTS EU:n aluejärjestelmä NUTS perustuu direktiiviin NUTS -alueet noudattavat hallinnollisia rajoja Suomen NUTS-jako: NUTS 1: Manner-Suomi ja Ahvenanmaa NUTS 2: Suuralueet NUTS 3: Maakunnat LAU 1: Seutukunnat LAU 2: Kunnat EU-alueilla paineet hallinnollisista rajoista riippumattomiin Suomen rekisteripohjainen tietojen tuotanto mahdollistaa monipuoliset aluetarkastelut muualla tilanne heikompi! 37

38 Esimerkkejä aluetalouden aluejaoista 38

39 39

40 Uudet kunnat

41 Aluetalous ja työssäkäynti Toiminnalliset / funktionaaliset aluerajaukset > Työssäkäynti -> työssäkäyntialueet Työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja siihen vähintään 10 %:n osuudella työvoimasta pendelöivät ympäryskunnat... Keskuskunta on pääsääntöisesti kunta, jonka työvoimasta enintään 25 % käy töissä muissa kunnissa, eikä siitä käy töissä missään muussa yksittäisessä kunnassa yli 10 % työvoimasta. + Toiminnallinen työpaikkaan ja asumiseen perustuva alue - Ei alueellisesti kattava (miten huomioidaan ulkopuolelle jäävät alueet) 41

42 Aluetalous ja asiointialueet Tavaroiden ja palveluiden hankinta-alue -> asiointialueet Tavaroiden ja (yksityisten) palvelujen hankinta-alue Päivittäistavarat Kestokulutustavarat Investointi -tavarat Kulttuuri- ja elämys -palveluiden ym. hankinta-alue + Täydentää työpaikan ja asumisen määrittämää aluetta - Asiointialueiden koot vaihtelevat (päivittäis-/ kestokulutustavarat; palvelut/ elämykset) - julkisten palveluiden hankinta-alueet muutoksessa ja vaikuttavat muuhun asiointiin 42

43 Aluetalous ja saavutettavuus Saavutettavuuden perusteella muodostetut alueet / vyöhykkeet Keskus periferia Rautatien ja maantien joukkoliikenteen vaikutusalueet Asutus- ja työpaikkatiheyden perusteella muodostetut alueet Taajamat kokoluokittain Muut asutustihentymät (~kylät) Haja-asutusalueet Asumattomat alueet 43

44 Työssäkäyntialueet Helsingin ta 02 Lohjan ta 03 Tammisaaren ta 04 Loviisan ta 05 Turun ta 06 Salon ta 07 Loimaan ta 08 Porin ta 10 Rauman ta 11 Huittisten ta 12 Kankaanpään ta 13 Hämeenlinnan ta 15 Forssan ta 16 Tampereen ta 17 Parkanon ta 18 Mäntän ta 19 Vammalan ta 20 Lahden ta 21 Kouvolan ta 22 Kotkan ta 23 Lappeenrannan ta 24 Imatran ta 25 Mikkelin ta 26 Savonlinnan ta 28 Kuopion ta 29 Iisalmen ta 30 Varkauden ta 31 Joensuun ta 32 Kiteen ta 33 Nurmeksen ta 34 Jyväskylän ta 35 Äänekosken ta 36 Jämsän ta 37 Keuruun ta 38 Seinäjoen ta 39 Alavuden ta 40 Alahärmän ta 41 Vaasan ta 42 Kristiinankaupungin ta 43 Pietarsaaren ta 44 Kokkolan ta 45 Oulun ta 46 Raahen ta 47 Ylivieskan ta 48 Kajaanin ta 50 Kemin ta 52 Maarianhaminan ta 53 Euran ta 54 Joutsan ta 55 Karstulan ta 56 Närpiön ta 57 Dragsfjärdin ta Oulaisten ta 00 Muu

45 Aluetalous ja talousalue Kompromissi 1 Kuntien kokoaminen -> seutukunta asettuu kunnan ja maakunnan väliin seutukuntia pian kohtuullinen määrä (Manner-Suomi nyt 74 ja vähenee!) muodostettu osin työssäkäynnin, osin kuntien yhteistyön perusteella kokoerot - osa liian suuria (Helsingin seutukunta), osa liian pieniä (alle as.) työssäkäyntiä seutukuntarajan yli (Länsi-Saimaa, Kyrönmaa, Porvoo) seutukuntajako rapautunut kuntien yhdistyessä (Pieksämäki, Salo, Kouvola, Hämeenlinna) 45

46 Aluetalous ja talousalue Kompromissi 2 Kuntien jakaminen pienempiin osiin -> Postinumeroalueet / kuntien yhtenäinen jako pienempiin osiin Postinumerot Koko maassa ~ 2.700, Hgin seutukunnassa ~240, Helsingissä ~80 + olemassa oleva jako + kaikille tuttu - epävirallinen - perustuu yhden yrityksen yksin tekemiin päätöksiin Kuntien osa-aluejako ja uusjako Kuntien itsensä muodostama jako (tilastojen hankinta) Osassa kunnista järkevä osa-aluejako (myös sisäiset hierarkiatasot, kuten Helsingissä) Tarvitaan koko maan kattava, yhtenäisin perustein luotu kuntien jako pienemmiksi alueiksi (kuntaliitosten seuranta, palvelurakenneuudistuksen seuranta) 46

47 Aluetalous ja talousalue Kompromissi 3 Alueiden hallinnollisista rajoista vapaa muodostaminen -> paikkatiedot Karttaruudut (,250mx250m, 1kmx1km,... ) Käyttöesimerkki: Asutut ja rakennetut alueet -> ensimmäiset taajamat; Voidaan käyttää myös tuotanto-, tulo-, varallisuus-, ym. taloudellisten ilmiöiden tiheyden kuvaamiseen ja homogeenisten alueiden määrittelyyn... + pitkä käyttökokemus + helppo muodostaa - sama ruutukoko ei sovi kaikkien ilmiöiden ja alueiden kuvaukseen - ruutujen kulma-alueet ongelmallisia 47

48 Esimerkkejä alueellisista teemakartoista 48

49 Bkt per asukas seutukunnittain 2006, koko maa =100 49

50 Koulutuspääoma vuotiaiden koulutuspääoma suhteessa vuotiaiden koulutuspääomaan 50

51 Koulutuspääoma vuotiaat, koko maa =100 [ euroa vuoden 2005 rahassa] 51

52 Koulutuspääoma vuotiaat, koko maa =100 [ euroa vuoden 2005 rahassa] 52

53 Koulutuspääoma 1975 ja 2005, koko maa =100 53

54 Alueiden tyypittely 54

55 Suomalaiset kaupunkiseudut neljä pääluokkaa 1. Helsingin seutu lähiseutuineen muodostaa ensimmäisen tason. Lähiseuduiksi luetaan Lohjan, Riihimäen ja Porvoon seutukunnat. Aluetta voidaan perustellusti kutsua Helsingin metropolialueeksi. 2. Monipuoliset yliopistoseudut muodostavat seuraavan tason. Tähän ryhmään kuuluvat suurimmat kaupungit: Tampere, Turku ja Oulu sekä muut merkittävät yliopistokaupungit Jyväskylä, Kuopio, Vaasa ja Joensuu. Ryhmää voi kutsua myös nimellä suuret kaupunkiseudut. 3. Alueelliset keskukset muodostavat seuraavan ryhmän. Kaupunkityyppiin kuuluu 14 kaupunkiseutua, osa teollisuusvetoisia, osa monipuolisia ja osa julkissektorivetoisia. Kokonsa puolesta niitä kuvaa nimitys on keskisuuret kaupunkiseudut. 4. Teolliset keskukset muodostavat kaupunkityyppien neljännen ryhmän. Ne sijaitsevat eri puolilla maata ja ovat vahvasti kytköksissä Suomen teolliseen kehitykseen. Aluetyyppiä voi hyvällä syyllä kutsua nimellä teolliset kaupunkiseudut. 55

56 Suomalaiset maaseudut Kunnat - maaseudun kolmijako Kuntapohjainen jako, jossa kunnat luokitellaan kolmeen maaseututyyppiin: Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Muut kunnat ovat kaupunkimaisia Seutukunnat Yhteisymmärrys keskuskaupunkien määrittelyn kanssa Kaupunkien läheinen maaseutu vaihettumisvyöhykettä ja maaseudun rajan määrittely kuntatasolla ongelmallista Maaseutumaiset seutukunnat määritelty kuntatyypittelyn perusteella Kaupunkien läheinen maaseutu sulautuu kaupunkiseudun osaksi 56

57 Taajama Yleiskielessä taajama on tavallisesti rakennettu alue, tiheään asuttu alue, tiheään rakennettu alue, kaupunkimainen alue, asutuskeskittymä, Määrittelykriteerit: väestötiheys, rakennustiheys, maankäyttö, ihmistoiminta, elinkeinotoiminta, kaupunkimaisuus, Lainsäädännössä taajaman tunnistaa: Tieliikennelaki: mm. nopeusrajoitukset Maankäyttö- ja rakennuslaki: rakentamista koskevat määräykset Yleinen järjestyslaki: koiran kiinnipitäminen taajama-alueella 57

58 Tilastollinen taajama Pohjoismainen määritelmä: Rakennus- ja asutuskeskittymä, jossa vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on korkeintaan 200 metriä Taajama on hallinnollisista aluejaoista ja -rajoista riippumaton Taajamat vuonna 2005 määrä: 745 kpl pinta-ala: 2,4 % Suomen pinta-alasta väestö: 84 % Suomen väestöstä Koko: yli puolessa taajamista on alle asukasta yli asukkaan taajamia on vain kuusi kappaletta 58

59 Tilastolliset taajamat

60 Tilastolliset taajamat

61 Tampereen keskustaajama + lähiseudun muut taajamat 61

62 Oulun seudun tilastolliset taajamat 1990 ja 2000 Väestötiheys asukasta / km2 Väestötiheys 906 asukasta / km2

63 Jakso 4 Aluetilinpito aluetalouden kuvausjärjestelmä Lähtökohtia, peruskäsitteitä Erkki Niemi Tilastokeskus 63

64 Aluetilinpito on..... kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus ESA Regional accounts are a regional specification of the corresponding accounts of the total economy. The regional accounts make use of the concepts used for the accounts of the total economy unless indicated otherwise in this section. Aluetilinpito noudattaa kansantalouden tilinpidon käsitteitä määritelmiä luokituksia tilikehikkoa Aluetilinpito kattaa osan kansantalouden tilinpidon sisällöstä 64

65 Aluetilinpito on aluetalouden universaali kuvausjärjestelmä (... tai olisi, mikäli kaikki toimisivat kuten Suomi). Apt perustuu YK:n asiantuntijoiden kehittämään kansantalouden tilinpitojärjestelmään (SNA93), jonka pohjalta EU on muokannut oman tarkennuksen (ESA95). Valtiot ovat yritysten tavoin kirjanpitovelvollisia (maksut, etuudet, seuranta,...) kansantalouden tilinpito laaditaan (lähes) kaikissa valtiossa - aluetilinpito useissa, mm. kaikissa EU -maissa. Yhteisesti sovitun taloutta koskeva tilikehikon ja kielen ansiosta minkä tahansa aluetalous on kytkettävissä oman maan kansantalouteen, EU:n alueisiin, muihin valtioihin, koko maailmantalouteen yli rajojen zoomautuvaa yhteismitallisuutta! 65

66 Aluetilinpito toimintaympäristö Bkta Pääoma Työ Prosessi R T 66 B BTV V

67 Aluetilinpito käsitteet (1) Alue Kotipaikan käsite Tuotanto Tulot Kulutus Kotipaikan sijainti Koordinaatit Osoite (-> koordinaatit) Sijaintikunta => Kuntapohjaiset aluejaot (seutu, maakunta, TEK ) 67

68 Aluetilinpito käsitteet (2) Tarjonta ja käyttö Kansantalouden tilinpidossa/ aluetilinpidossa rekisteröidään vuosittain tavaroiden ja palveluiden tarjonnan ja kysynnän arvo. Tarjonnan ja käytön komponentit ovat: Bruttokansantuote + tuonti = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + vienti + varastojen muutos Tarjonta = Kysyntä (käyttö) 68 Ks. Jukka Jalava ja Arto Kokkinen: Kansantalouden tilinpito ja bruttokansantuote kuvaavat taloutta laajasti. Tietoaika 2/2002 Tilastokeskus, Verkkokoulu -> Kansantalouden tilinpito

69 Aluetilinpito tuotannon ja työllisyyden aluetilit Varsinainen aluetili Tuotos - Välituotekäyttö = Arvonlisäys + Palkansaajakorvaukset + Kiinteän pääoman kuluminen + Toimintaylijäämä Muut aluetilinpidon tiedot Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) (Pääomakanta) Työlliset Yrittäjät Palkansaajat Työpanos (1000 h) Keskiväkiluku 69

70 Aluetilinpito käsitteet Bruttokansantuotteen kolmen laskentatapaa (1) Bruttokansantuote tuotoksen kautta eli Bruttokansantuote = kansantaloudessa toimivien tuotantoyksiköiden tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvonlisäysten summa. (2) Bruttokansantuote kysynnän (käytön) kautta eli Bruttokansantuote = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit+ (vienti tuonti) + varastojen muutos (3) Bruttokansantuote tulojen kautta eli Bruttokansantuote = palkansaajakorvaukset + korvaukset pääomasta + tuotantovälineistön kuluminen + (tuotantotoiminnan 70 ja tuonnin verot tukipalkkiot)

71 Aluetilinpidon kotipaikka -käsite Tuotantotoiminta (arvonlisäys, palkansaajakorvaukset, työllisyys,...) kirjautuu tuotannon sijainnin mukaan Yrityksen, monitoimipaikkaisen yrityksen toimipaikan sijainti (koordinaatit, postiosoite, kunta) Erikoistapauksia (liikenne,..) Kotitaloudet (palkansaajakorvaukset, yrittäjä- ja omaisuustulot, tulonsiirrot, käytettävissä oleva tulo ja sen käyttö säästämiseen ja kulutukseen) kirjautuu asuinpaikan sijainnin mukaan => Yrityksen/ toimipaikan maksamat palkansaajakorvaukset kirjautuvat usein eri alueelle kuin kotitalouden jäsenen yritykseltä saama palkka [työpaikka <-> asuinpaikka]. 71

72 ESA 95: virrat Tuotanto Arvonlisäys Tulot Kulutus Säästö Varojen ja sitoumusten muutokset Ei-rahoitusvarat Rahoitusvarat Varojen ja virtojen tilinpito 3 72

73 Aluetilinpidon muut taloustoimet Muita aluetilinpidon käsitteitä Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) Palkansaajakorvaukset (palkat+ palkkiot + sotut) Työllisyys, työpanos Yrittäjät ja palkansaajat (tarkennukset-> SAM) Työllisyys kansantalouden tilinpidon mukainen Yritys- ja työpaikkarekisterissä vuosityöllinen Työssäkäyntitilastossa poikkileikkaustieto Työpanostieto työtunteina 73

74 Aluetilinpito - toimialat Toimialat Pohjana tol 2002 Kansantalouden tilinpidon oma sovellus Aluetilinpidon laskentataso 100 -> Julkaisutasot: Maakunta 30 Seutukunta 20 Toimialojen uudelleen ryhmitys (klusterit, teknologiatasot, ) 74

75 Aluetilinpidon sektorijako Sektorit [3] Yksityiset yhteisöt ja kotitaloudet Julkisyhteisöt Sektorit yhteensä Sektorijaon tarkennukset Yksityiset yhteisöt <-> kotitaloudet Valtio <-> kunta <-> sosiaaliturvarahastot Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (järjestöt/ kolmas sektori ) 75

76 Aluetilinpidon hintakäsitteet Hinta-käsitteet Arvo käyvin hinnoin, cp Arvo kiintein hinnoin, fp (= edellisen vuoden hinnoin) Vuonna 2006 kiinteähintaisissa laskelmissa siirryttiin käyttämään edellisen vuoden hintaa (ketjutus) Parantaa vuosittaisten volyymimuutosten laskentaa Vaikeuttaa useamman vuoden kattavien vertailujen tekemistä Arvo viitevuoden hinnoin, rp Painorakenteen vuosittaisen muuttumisen vuoksi toimialoittaiset ja alueittaiset arvot eivät summaudu! 76

77 Aluetilinpito - käsitteet Tuotantoon liittyviä käsitteitä (->erillinen tiedosto) 77

78 Aluetilinpito kotitalouksien tulotilit 78

79 Aluetilinpito lähdetiedot ja laskenta (1) Lähteenä Tilastokeskuksen rekisteritiedot ja niitä täydentävät tilastoaineistot toimipaikkarekisteri, yritysten rakennetilasto,verottajan aineistot,... Ensisijaisesti toimipaikkakohtaista tietoa (laskennan lähtökohtana tarkat alue- ja toimialatiedot) aineistojen tiivistäminen -> tilastovuoden kunnat ja 100 toimialaa Alueellistaminen kotipaikkaperiaatteen mukaisesti Tuotanto ja työllisyys: tuotantoyksikön sijaintipaikka (kunta) Tulot: kotitalouden asuinpaikka (kunta) 79

80 Aluetilinpito lähdetiedot mistä tietoja saadaan? Yritysrekisteri: * toimipaikat * henkilöstö * liikevaihto * toimiala * sektori * alue * omistajatyyppi Rakennetilasto Kuntien talous- ja toimintatilasto MAVA-aineisto Suora tiedonkeruu: * liikevaihdon erittely * kulujen erittely * tasetietojen erittely * investointien jako tavaratyypeittäin 80 Verohallinnon elinkeinoveroaineisto: * kirjanpitolain mukaiset tilinpäätöstiedot * investoinnit

81 Aluetilinpito tilinpäätöstilastot Rakennetilastot: tilinpäätöstilastojen aineisto Muuttuja t 400 Suora tiedonkeruu Eräkato Elinkeinoverotusaineisto Yksikkökato 81 Yritys- ja toimipaikkarekisteri Yritykset

82 Tietojen alueellistaminen Alueellistamismenetelmät Osista kokonaisuuteen (Bottom up) perusdata saatavissa kunnittain Yhdistemämenetelmät (Mixed) yritysjako: yritystietojen toimipaikkaistaminen (kunta) toimialajako: koko maan/ alueen toimialatieto jaetaan kunnittaiseksi esim. toimipaikkojen liikevaihdon avulla Kokonaisuudesta osiin (Top down) toimialan/ taloustoimen koko maan tieto jaetaan indikaattorin avulla 82

83 Aluetilinpito laskenta menetelmittäin Taulukko:. Aluetilinpidon tuotoksen jakautuminen menetelmittäin ja maakunnittain vuonna Alue Aluenimi 1 Alhaalta ylös 2 Yritysjako 3 Toimialajako 4 Ylhäältä alas 01 Uusimaa 89,1 3,5 7,3 0,1 02 Varsinais-Suomi 92,8 3,2 3,8 0,2 04 Satakunta 93,8 2,2 3,7 0,3 05 Kanta-Häme 89,8 5,3 4,6 0,2 06 Pirkanmaa 92,9 3,4 3,4 0,2 07 Päijät-Häme 93,1 2,4 4,3 0,2 08 Kymenlaakso 89,5 3,9 6,4 0,2 09 Etelä-Karjala 91,7 4,6 3,4 0,2 10 Etelä-Savo 87,0 6,5 6,1 0,4 11 Pohjois-Savo 90,8 4,8 4,1 0,3 12 Pohjois-Karjala 89,4 5,7 4,4 0,4 13 Keski-Suomi 90,3 5,7 3,7 0,2 14 Etelä-Pohjanmaa 92,3 2,4 4,8 0,4 15 Pohjanmaa 91,4 3,7 4,5 0,3 16 Keski-Pohjanmaa 92,0 2,4 5,3 0,3 17 Pohjois-Pohjanmaa 92,9 3,5 3,3 0,3 18 Kainuu 83,3 8,4 7,4 0,9 19 Lappi 89,3 6,7 3,6 0,3 20 Itä-Uusimaa 98,0 0,6 1,3 0,1 83

84 Aluetilinpito tuotanto- ja työllisyystilit Tuotos - Välituotekäyttö => Arvonlisäys + Palkansaajakorvaukset + Bruttotoimintaylijäämä ( = kuluminen + toimintaylijäämä) Kiinteän pääoman bruttomuodostus (-> pääomakanta) Työlliset ja työpanos Yrittäjät Palkansaajat Väestö (keskiväki) 84

85 Aluetilinpito tietojen saatavuus Tietojen julkistus Julkistamistiedote Tiedotustilaisuus & lehdistötiedote Taulukot omilla nettisivuilla (>Tilastot> Tilastot aiheittain> Kansantalous> Aluetilinpito Excel -taulukot (perustiedot, aluetalouden indikaattorit) PcAxis taulukot (laajat tietokantataulukot) Muu säännöllinen nettijakelu PxWep -taulukot (Altika, Indikaattoripalvelut, ToimialaOnline) AlueOnlinen kartta- ja kuviopalvelu (Oulu) 85

86 Aluetilinpidon tietoja muista lähteistä Tietojen muu jakelu ja saatavuus Tilastokeskuksen tilastojulkaisut Vuosijulkaisun teko lopetettu (-> kokooma-/ teemajulkaisu?) Tilastollinen vuosikirja (taulukot, kartat) TK:n lehdet - artikkeleita, kuvioita, taulukoita Tieto & Trendit Hyvinvointikatsaus Muut kuin Tilastokeskuksen julkaisut Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Aluekeskusohjelma AKO -> kaikkien alueiden raportointi Aluekehityksen seurantatietokanta Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus (vuosittain tuotanto, työllisyys, väestö) Alueiden omat tietokannat ja julkaisut (itse/ tilatut) 86

87 Aluetilinpidon tietojen käyttökoulutus Koulutustilaisuudet Aluetilinpidon/ Tilastokeskuksen omat tilaisuudet Asiakaskoulutus TK:n tiloissa (usein maksullisia) Muut tilaisuudet kuten seminaarit (maksuttomia) Maakuntakurssit yksi tai useampi maakuntaliitto/tem, aluekehittäjä aloite: alue (kysyntä), TK (tarjonta), yhteinen sopimus aihe yleinen tai teema (aineisto aluekohtaista) Muiden tilaisuuksien yhteydessä yliopistojen kurssit ja vierailukäynnit muut koulutus-/ opetustilaisuudet muiden tilaisuuksien/ esitysten yhteydessä 87

88 Aluetilinpidon tietojen käyttöopastus ja neuvonta Opastus oman lähetystyön keskeinen osa Laajat, kaikille avoimet, tuetut nettipalvelut Puhelinkeskusteluissa, sähköpostiviesteissä neuvontaa Henkilökohtaiset tapaamiset (opastus, lobbaus) Kokoukset, muut tilaisuudet (mahdollisuudet) Jalkautuminen, mukanaolo ja haasteiden otto ministeriöt, virastot, tutkimuslaitokset (verkostot) maakuntamatkat (liitot, TEK, seudut, kunnat) kehittämisprosesseissa mukanaolo (VATT:n aluemalli) asioiden seuranta, kirjoittaminen, esitykset vieraille alueille meno (P-Suomen hyvinvointiklusteri) 88

89 T o i m i a l a t 89

90 PcAxis tietokantataulukoiden haku Tietokantojen haku TK:n etusivu >Tilastot > Aiheittain > Kansantalous > Aluetilinpito (Tilasto seuraavalla sivulla) Esimerkki tietokantataulukon lähtövalikosta: Tuotanto ja työllisyys maakunnittain * hinta: arvo käyvin hinnoin, arvo edellisen vuoden hinnoin (2) alue: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme,... (22) taloustoimi: Tuotos perushintaan, Välituotekäyttö ostajanhintaan,... (9) vuosi: 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982,... (33) 90

91 Kansantalous aihealue verkossa olevat aihealueet Tilastot (Kansantalous -otsakkeen valikossa) Alueellinen panos-tuotos Aluetalouden indikaattorit -> Aluetilinpito Kansantalouden tilinpito Kotitalouksien aluetilit -> Aluetilinpito Matkailutilinpito Neljännesvuositilinpito Panos-tuotos Pääomakanta Rahoitustilinpito Tuotannon ja työllisyyden aluetilit -> Aluetilinpito Tuotannon suhdannekuvaaja Tuottavuustutkimukset 91

92 PcAxis tietokantataulukko maakunnittain Tuotanto ja työllisyys maakunnittain *, 30 toimialaa hinta: arvo käyvin hinnoin, arvo edellisen vuoden hinnoin (2) alue: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme,... (22) sektori: Yksityiset yhteisöt ja kotitaloudet, Julkisyhteisöt, Sektorit yhteensä (3) toimiala: Maa- ja riistatalous, Metsätalous, Kalatalous, Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus,... (31) taloustoimi: Tuotos perushintaan, Välituotekäyttö ostajanhintaan,... (11) vuosi: 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982,... (33) Yhteensä ~1,5 milj. tietoa 92

93 PcAxis tietokantataulukko seutukunnittain Tuotanto ja työllisyys seutukunnittain *, 20 toimialaa hinta: arvo käyvin hinnoin, arvo edellisen vuoden hinnoin (2) alue: Helsinki, Lohja, Tammisaari, Åboland-Turunmaa, Salo,... (79) sektori: Yksityiset yhteisöt ja kotitaloudet, Julkisyhteisöt, Sektorit yhteensä (3) toimiala: Maa- ja riistatalous, Metsätalous, Kalatalous,... (21) taloustoimi: Tuotos perushintaan, Välituotekäyttö ostajanhintaan,... (11) vuosi: 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982,... (32) ->Yhteensä ~3,5 milj. tietoa 93

94 PcAxis kotitalouksien tulotilien tietokantataulukko Kotitalouksien taloustoimet seutukunnittain * Seutukunta: Koko maa, Helsinki, Lohja, Tammisaari, Åboland-Turunmaa,... (n=79) Taloustoimi: Palkansaajakorvaukset, Sekatulo, netto, Omaisuustulot (sisältää luovutusvoitot ja -tappiot),... (n=13) Vuosi: 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002,... (n=13) Yhteensä ~ tietoa 94

95 Aluetilinpidon aluejaot Laskentataso kunta - julkistus seutu- ja maakunta TE-keskusalueet (mikäli TEK on kahden maakunnan summa) Muut alueet Periaatteessa muut kuntapohjaiset alueet AKO:t, kaupunkiseudut, maaseudun kolmijako, EU:n tavoitealueet, tarpeen tai tilausten mukaan Alueiden tyypittely Kaupunki maaseutu (kunnittain) Seututyypit - 4 kaupunkimaista, 2 maaseutumaista Muut tyypittelyt 95

96 Aluetalouden indikaattorit Aluetalouden indikaattorit Valmiit indikaattorit Aluetilinpidon netti (excel-taulukoina) Kaupunki- ja maaseutuindikaattoripalvelut EU-indikaattorit (EU 27 vertailut, ESPON) Kuviot ja kartat Valmiit kuviot ja kartat (AlueOnline, ToimialaOnline, Tilastollinen vuosikirja) Kuvio- ja karttaominaisuuksien kehittäminen nettiin 96

97 Aluetilinpidon kehittäminen Tietosisällön tarkennukset Sektorijaon tarkentaminen (valtio - kunta) Alueet Vanhojen jakojen uusiminen (seutukuntajako) kokonaan uudet aluejaot/ -tyypittelyt esim. keskusseutu reuna-alue (periferia) Alueiden tyypittely (seutu, kunta, kunnan osat) Toimialat Toimialojen uudelleen ryhmitys (klusterit, teknologia-aste) Suuret, monipuoliset alueet tarkemmin Hinta viitevuoden mukaiset aikasarjat (?) 97

98 Tuotanto- ja työllisyystilien laajennukset Tuotanto- ja työllisyystilit Tuoteverot ja -tuet (ovat jo saatavissa) Kiinteän pääoman kuluminen (pääomakannan laskenta) -> Toimintaylijäämä Työllisyys ja työpanos Vuosityötunnit toimialoittain ja alueittain (ovat jo saatavissa) Työpanoksen kertymä (osa-aika, pätkätyö) Työllisten ja työpanoksen laatutekijät (->SAM) Tarjonta- ja käyttötaulut Alueiden väliset tuotevirrat (maakunnat, ulkomaat) saatavissa vain aluepanos-tuotostutkimusvuosilta 98

99 Kotitaloustilien laajennukset Kotitalouksien tilit Kotitalouksien tulotilit (valmiit) Kotitalouksien kulutustiedot Alueellinen panos-tuotos (vain karkea luokitus) Satelliittitilinpidot, kuten matkailu- ja kulttuuritilinpito (tehty, tekeillä) Kotitalouksien tulot ja kulutus tyypin / sosiaalisen aseman mukaan ->SAM Julkisyhteisöjen aluetilit EU pilotti vuodelta 1998 Gradu-työ tehty 2007 (Jyväskylä) Jatko - monissa EU-maissa ei valmiuksia - aikataulu avoin 99

100 Alueellinen panos-tuotostutkimus Ensimmäinen atp vuodelta 1995 Tehty aiemmin vain muutamassa maassa Ainutlaatuinen ja ainutkertainen Toinen atp vuodelta 2002 Edellisen apt:n kokemukset > tieto-taito ehti kadota Tavoite apt kiinteäksi osaksi aluetilinpidon tuotantoa Alueiden välillisten tuotevirtojen mallintaminen Apt 2002 julkistettiin syksyllä tulokset netissä Ongelmana vertailtavuus 1995 ja 2002 Tulevaisuus Tiivis integrointi aluetilinpitoon saman aineistot ja tekijät Rullaava laskentamalli raskas - osa-alueiden tarkennukset Uusi apt-tutkimus toistaiseksi 5 -vuoden välein ->2007 (?) 100

101 Tilastolliset klusterit - muodostaminen Aluetilinpidon laskentatasolla 100 toimialaa Toimialat voidaan ryhmitellä panos-tuotos-tutkimuksen riippuvuuksien perusteella ydintoimialojen ympärille Ydintoimialojen panostoimialat (tuotteiden toimittajat), asiakastoimialat (tuotteiden ostajat) sekä ydinalojen kanssa myyjinä ja ostajina kauppaa käyvät yhteistoimintatoimialat muodostavat verkoston Toisistaan tilastollisesti riippuvien toimialojen rypästä voidaan kutsua tilastollisiksi klustereiksi Aidot klusterit muodostetaan todennettujen yritysten välisten yhteyksien perusteella (verkostot, yhteistyö) 101

102 Tilastolliset klusterit - käyttö Tuotannon ja työllisyyden analysoinnissa on käytetty tilastollista pääklusteria, jotka ovat vielä jaettu kahteen tai kolmeen alaklusteriin Klusterit muodostuvat pääosin ydinaloista ja niille panoksia toimittavista toimialoista - asiakastoimialat hajaantuvat moneen klusteriin Tilastolliset klusterit ovat (riittävän) hyviä alueen tuotantorakenteen ja niissä tapahtuneiden muutosten kuvaajina - niiden tuottamisen hinta-laatusuhde kohdallaan Aluepanos-tuotos mahdollistaa tilastollisten klustereiden tarkentamisen / uusimisen ja alueellisten täsmäklustereiden muodostamisen 102

103 Tuotannon teknologiatietointensiivisyystaso Toimialat voidaan ryhmitellä myös esim. Teknologiaintensiivisyyden Tietointensiivisyyden Osaamisintensiivisyyden Muotoiluintensiivisyyden perusteella Teollisuuden teknologiaintensiivisyys OECD:n tekemä suositus Kriteereinä on käytetty tutkimus- ja kehittämismenojen osuutta liikevaihdosta sekä ostettuihin välituotteisiin sitoutuneen teknologian määrä Palveluiden tietointensiivisyys Ryhmittely tietointensiivisyyden perusteella Muut kriteerit (kuten luovuus) vaikeasti määriteltäviä ja mitattavia 103

104 Jakso x -> OHITA! VÄHÄN KEVYEMPÄÄ Aluetilinpidon käsitteitä Tuotantoon liittyvät taloustoimet 104

105 Bruttokansantuote tuotantonäkökulma Tuotos - Output Välituotekäyttö - IC Arvonlisäys (brutto) - GVA BKT - GDP Tuotevero Tuotetuki 105

106 Bruttokansantuote käyttönäkökulma Loppukulutuskäyttö Kiinteän pääoman brutto muodostus BKT Vienti Tuonti 106

107 BKT - tulonäkökulma BKT = Palkansaajakorvaukset työllisille + Tuotannon ja viennin verot miinus tuet + toimintaylijäämä, brutto 107

108 BKT - tulonäkökulma BKT = Palkansaajakorvaukset työllisille + Tuotannon ja viennin verot miinus tuet + toimintaylijäämä, brutto 108

109 Miksi arvonlisäys? leipä jauho jauho 800 Arvonlisäys vehnä vehnä 600 siemen Väli-.. tuote- käyttö Maatila Mylly Leipomo 109

110 Tuotantoraja Kaikki tuotanto, joka tapahtuu institutionaalisen yksikön hallinnassa Kuuluu: tuotanto omaan loppukäyttöön asuminen omassa asunnossa perheenjäsenten palkallinen työ tuotteita tuottava vapaaehtoistyö harmaa talous Ei kuulu: - Luonnon prosessit - Kotitaloustyö Tuotantoraja 110

111 P1: Tuotos Tuotteet, jotka on tuotettu laskentakauden aikana (tuotannon tulos) Tuotos = myynti + tuotteiden varastoarvon muutos 111

112 Tuotostyypit P11: Markkinatuotos P12: Tuotos omaan käyttöön P13: Muu markkinaton tuotos Samaa erottelua sovelletaan kaikille institutionaalisille yksiköille Määrittää tuotannon arvon 112

113 P11: Markkinatuotos Tuotos, joka on tarkoitettu markkinoille Myytäväksi taloudellisesti merkittävään hintaan Vaihtokaupattavaksi Maksettavaksi luonnossa Varastojen lisäykseksi Tuotoksen arvo määritellään osaksi vertailukelpoisten tuotteiden kautta, osaksi vertaamalla kustannus- ja myyntihintoja 113

114 P12: Tuotos omaan loppukäyttöön Tuotetut tavarat ja palvelut, jotka on tarkoitettu loppukäyttöön (vain kotitaloudet) tai saman institutionaalisen yksikön pääoman muodostukseen 114

115 P13: Muu markkinaton tuotos Tavarat ja palvelut, jotka ovat tarkoitettu Julkiselle vallalle tai kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille Yksiköille (vty) Maksuttomiksi tai joiden hinta ei ole taloudellisesti merkittävä (ei kata tuotantokustannuksia) 115

116 Arvottaminen => Tuotettu tuotos kirjataan ja arvotetaan => Markkinatuotos arvotetaan perushintaan Tuotos perushintaan + tuoteverot miinus tuotetuet + kaupan ja liikenteen marginaalit = Tuotos ostajan hintaan 116

117 Arvottaminen (jatkoa) Tuotos omaan loppukäyttöön Periaate: samanlaisen markkinoilla myytävän tuotteen perushintaan (sisältäen myös toimituslisät) Käytännössä usein kustannusten summa Muu markkinaton tuotos Kustannusten summa 117

118 Asuminen omassa asunnoissa Asumispalveluiden arvottamismenetelmät vaihtelevat maittain Suomessa asumispalvelut arvotetaan vastaavan vuokralla olevan asunnon tuottamaan arvoon 118

119 P2: Välituotekäyttö = tavarat ja palvelut, jotka käytetään panoksina tuotantoprosessissa Käyttö tarkoittaa joko muuntoa tai loppuun käyttämistä Kiinteiden varojen käyttö ei ole välituotekäyttöä 119

120 P2: Välituotekäyttö (2) Sisältää myös esimerkiksi: Panokset avustaviin toimintoihin Pientyövälineiden ostot Sotaväen aseet ja laitteet Maksut patenttien ja muiden aineettomien varojen käytöstä 120

121 P2: Välituotekäyttö (3) Ei kuulu: Arvoesineet Mineraalien etsintä Merkittävät parannus- ja korjaustoimet Ohjelmistot Luontaismuotoiset tulot 121

122 P2: Välituotekäyttö (4) Välituotekäyttö tulee kirjata ja arvottaa sen hetken arvoon, jolloin ne saapuvat tuotantoprosessiin (saman tuotteen ja saman ajankohdan ostajanhintainen arvo). Käytännössä: ostot vähennettynä varastojen arvon muutoksella. 122

123 Jakso 5 Miksi bkt ja atp? Bkt:n ja atp:n kritiikki! Erkki Niemi Tilastokeskus 123

124 Why GDP? - Miksi BKT? 124 GDP is gross domestic product = output of resident producers of the country (maassa pysyvästi sijaitsevien tuottajien tuotos BKT). Alternative concept: GNI is gross national income = income of residents of the country earned at home or abroad (maassa pysyvästi sijaitsevien yksiköiden saama tulo BKTL) GNI = GDP plus income from abroad minus income paid to non-residents Suuret erot: esim. Irlanti +15%

125 Mitä vikaa aluetilinpidossa? Aluetilinpito on järjestelmällisesti muodostettu, laaja-alaisesti ja monipuolisesti aluetaloutta kuvaava tilinpitojärjestelmä. Yhteys kansantalouden tilinpitoon mahdollistaa monensuuntaiset ja -tasoiset vertailut Yksi on puute ylitse muiden hitaus! Suomessa viive normaalisti kk (yksi nopeimmista) Haittaa aluekehityksen seurantaa ja elvyttämistä Tutkijat arvostavat laajaa, yhtenäistä tietosisältöä ja pitkiä, vertailukelpoisia aikasarjoja Päättäjät kaipaavat tuoretta tietoa! 125

126 Muutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuotteen volyymin muutos ,0 6,0 5,4 6,2 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8, , * 2007* 2008*

127 Kansantalouden tilinpito neljännesvuosittain ,7 4,6 3,7 3,8 2,6 2,6 1, , , , N1 2007N2 2007N3 2007N4 Aluetalous 2008N1 ja aluetilinpito 2008N2 2008N3 2008N4 2009N1 2009N2

128 Tilastot & tulevaisuus Tilastot kuvaavat menneitä tosiasioita järjestelmällisesti (käsitteet, määritelmät, luokitukset, tilikehikot, ) toistuvasti ( vuosittain, neljännesvuosittain, kuukausittain, ) viiveellä ( muutamista päivistä vuosiin ) Tilastot & ennusteet Tilastoviranomaiset eivät laadi ennusteita - muut kyllä (käyttäen tilastoja) TK:n väestöennuste on trendilaskelma menneestä muutoksista Barometrit - vastaajan käsitys / mielikuva tulevasta Tilastokeskus: kuluttajabarometri, aluebarometri (kuntapäättäjät) Muut barometrit: 128

129 Onko BKT:n antama kuva vääristynyt? (GDP = Grossly distorted picture?) 129 BKT (GDP) on tavaroiden ja palveluiden nettotuotoksen mitta - ei esim. hyvinvoinnin! NKTL (NNI) nettokansantulo olisi ehkä parempi mitta - se on kuitenkin vaikea mitattava! BKT:n antaman kuvan täydentäminen muilla mittareilla, esimerkiksi ympäristön tila vapaa-aika

130 Tilastot matkaoppaina! 130 mennyt aika nykyhetki tuleva

131 Näihin kuviin ja tunnelmiin päättyi tämä esitys! Hyvää syksyä ja menestystä opinnoille! 131

132 132

133 Malli x 133

134 Aluetalous ja talousalue Erkki Niemi Tilastokeskus 134

135 Aluetilinpito - aluepanos-tuotos - aluetilinpidon satelliitit aluetalouden indikaattorit Käsitteet, menetelmät, tietolähteet Tulokset, tietojen saatavuus Alueindikaattorit, -tutkimukset Kehittämistarpeet, -mahdollisuudet 135

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Arvonlisäys kasvoi parhaiten Lapissa ja Uudellamaalla vuonna 2013

Arvonlisäys kasvoi parhaiten Lapissa ja Uudellamaalla vuonna 2013 Kansantalous 2015 Aluetilinpito 2013 Arvonlisäys kasvoi parhaiten Lapissa ja Uudellamaalla vuonna 2013 Alueellinen arvonlisäys kasvoi käyvin hinnoin mitattuna vielä vuonna 2013 koko maassa ja 12 maakunnassa.

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu

Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu Työttömyys Työllisyys BKT Liite 1: Keskeiset tilastolähteet Liite 2: Liitetaulukot 27.2.2017/MH Väkiluku: neljä suurinta maakuntaa,

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Aluetilinpito 2008. Kanta-Häme talouskasvun kärjessä 2008

Aluetilinpito 2008. Kanta-Häme talouskasvun kärjessä 2008 Kansantalous 2010 Aluetilinpito 2008 Kanta-Häme talouskasvun kärjessä 2008 Kanta-Häme ei viime vuosina ole yleensä esiintynyt kasvulukujen kärkipaikoilla alueellisen BKT:n mittauksissa. Maakunnan hyvä

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Itä-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi suuralueista eniten

Itä-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi suuralueista eniten Kansantalous 2013 Aluetilinpito 2011 Itä-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi suuralueista eniten Suuraluetasolla tarkasteltuna asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen volyymin kasvu oli

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta laski 1,1 prosenttia vuonna 2009

Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta laski 1,1 prosenttia vuonna 2009 Kansantalous 2011 Pääomakanta 2009 Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta laski 1,1 prosenttia vuonna 2009 Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta pieneni Tilastokeskuksen tarkistettujen tietojen

Lisätiedot

Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2008

Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2008 Kansantalous 2010 Pääomakanta 2008 Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2008 Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen pääomakannan

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Aluetilinpito Talous kasvoi parhaiten Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa vuonna 2015

Aluetilinpito Talous kasvoi parhaiten Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa vuonna 2015 Kansantalous 2016 Aluetilinpito 2015 Talous kasvoi parhaiten Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa vuonna 2015 Alueellinen arvonlisäys kasvoi käyvin hinnoin mitattuna vuonna 2015 koko maassa ja lähes kaikissa

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Aluepäällikkö Pekka Kettunen

Tilastokeskuksen Yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Aluepäällikkö Pekka Kettunen Tilastokeskuksen Yritysrekisterin monet mahdollisuudet Aluepäällikkö Pekka Kettunen SYÖTTEET Hallinnolliset aineistot n. 70 päivitysprosessia / v. - Verohallinto - Patentti- ja rekisterihallitus - Väestörekisterikeskus

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot