Yhteistyötä ryhmissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyötä ryhmissä"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Santahaminassa 20-vuotisjuhlat Maanpuolustuskorkeakoulu elää muutoksen keskellä uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 2 (1113) verkossa > Yhteistyötä ryhmissä Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtajan, kenraali Patrick de Rousiersin mukaan eurooppalainen sotilasyhteistyö näyttää nyt kehittyvän maaryhmien välillä. Vähentyneiden taloudellisten resurssien myötä Euroopassa on lähdetty etsimään uusia ratkaisuja yhteistyön avulla. Myös Suomi on alueellisen lähestymistavan kannalla, ja tässä työssä tärkeimpänä yhteistyöryhmänä on pohjoismainen yhteistyö eli Nordefco. uutiset, sivu 3 Vuoden sotilasurheilijat palkittiin uutiset, sivu 4 Sotilaspappi on pappi sodassakin kentällä, sivu 10 Kuva: Atte Tanner Inttislangi elää ja muuttuu vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 2/2013 pääkirjoitus Uudet aseet ja terve vainoharhaisuus nurkka Tietoa ja tunnetta Suomen kyberturvallisuusstrategia nostanee taas tietoverkkojen turvallisuuden monien huulille. Toisin kuin naapurimaamme Viro, Suomi ei vielä ole joutunut laajamittaisen kyberhyökkäyksen kohteeksi. Uhkiin varautuminen on tärkeää, mutta toimenpiteiden oikeanlainen mitoittaminen liki mahdotonta. Joitakin kuukausia sitten verkkolaitteita valmistavat kiinalaiset ZTE ja Huawei joutuivat Yhdysvalloissa kongressin tutkintakomitean hampaisiin.yrityksiä epäiltiin kytköksistä Kiinan hallitukseen ja asevoimiin, ja niiden valmistamien laitteiden pelättiin olevan ikään Koodiriveillä voi saada aikaan uskomattomia määriä tuhoa ja halvalla. kuin verkkoreitittimiksi naamioituja aikapommeja, jotka voitaisiin tarpeen tullen siirtää sotilaalliseen käyttöön. Yhdysvaltalaisten epäilysten heräämiseen oli kaksi selkeää syytä. Ensimmäinen oli kiinalaisten yritysten ja maan poliittisen johdon usein hyvin symbioottinen suhde. Toinen tornitouhua taas oli verkkolaitteista löytyneet tietoturvapuutteet reikäisyydelle uskottiin olevan muukin syy kuin puutteellinen suunnittelu. *** Vainoharhaisuutta vai järkevää ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä? Mielipiteitä riitti molempiin suuntiin. Kyberaseet ja tietoverkkohyökkäykseen käytettävät työkalut eivät ole kuin panssarivaunut ja lentokoneet, jotka ovat selkeästi havainnoitavissa. Kyberase voi olla, kuten Yhdysvallat ZTE:n ja Huawein tapauksessa pelkäsi, piilossa tavallisessa tekniikassa.tai se voi olla tietokonemato, joka ei ole loppujen lopuksi muuta kuin rivejä koodia. Koodiriveillä voi kuitenkin saada aikaan uskomattomia määriä tuhoa ja halvalla. Kourallinen lahjakkaita ohjelmoijia voi hyvin yksinkertaisilla välineillä toteuttaa aseen, joka on vaikuttavampi kuin yksikään panssarivaunu. Kiinalaisyrityksiin kohdistunutta tutkintaa puoltaa se, että kyberpuolustus on hyvin työlästä toteuttaa. Lukuisissa ohjelmistoissa ja laitteissa on haavoittuvuuksia, eikä niiden tutkiminen ja paljastaminen ole edes laitonta. Moni tienaa moisella jopa elantonsa.turvallisuuteen liittyvä päätöksenteko on erittäin epäkiitollista puuhaa: liika varovaisuus on merkki isovelivaltiosta, höllyys taas kertoo heikkoudesta ja välinpitämättömyydestä. Pahinta olisi tietysti, jos joku vältettävissä ollut riski toteutuisi. Kyberaseiden käyttömahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu pelkkään vakoiluun ja sabotaasiin. Hyökkäys on mahdollista suunnata patojen tai ydinvoimaloiden tietojärjestelmiin, jolloin viruksella voitaisiin aiheuttaa ihmisuhreja tai kiristää hallituksia tällä mahdollisuudella. *** Vielä ei ole nähty yhtään aseellista konfliktia, jossa kyberaseilla olisi merkittävä rooli, mutta sellaisen alkaminen on varmasti vain ajan kysymys.vaikka sodankäynti ei todennäköisesti koskaan siirry täysin tietoverkkoihin, ovat nollat ja ykköset ottamassa paikkaansa panssarivaunujen rinnalla. Niillä voi sekä lamauttaa vastustajan johtamisjärjestelmiä että aiheuttaa sekasortoa kotirintamalla. Toivokaamme, että päättäjät ottavat uudet uhat niiden vaatimalla vakavuudella ja ovat vastuullisen vainoharhaisia. > Helsingin Sanomat teetti gallupkyselyn, jossa tiedusteltiin, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja joidenkin talouden peruskäsitteiden merkitystä. Lehden otsikot tuloksista totesivat: Vain kolmannes kansasta tietää hallituspuolueet ja Talouden peruskäsitteet hukassa suomalaisilta. Miehet tiesivät naisia paremmin, mitkä puolueet ovat hallituksessa sekä talouden peruskäsitteiden merkityksen. Mitä parempi koulutustaso, sen parempi tietämys. Oppositiopuolue Keskustan kannattajistakin joka neljäs uskoo puolueen olevan hallituksessa. Ulkoministerin henkilöllisyys on yli puolelle kansalaisista epäselvä. Tutkijoiden kommentit tuloksista hieman vaihtelivat. Hyvänä pidettiin sitä, että kuitenkin yli 90 prosenttia tiesi kaksi suurinta hallituspuoluetta. Ja tulokset eivät suinkaan tarkoita sitä, etteikö suomalaisilla olisi mielipiteitä päivän poliittisista kysymyksistä. *** MTS eli Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on tutkinut suomalaisten mielipiteitä ulkoja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta koko olemassaolonsa ajan, eli vuodesta Tätä ennen mielipidetutkimuksia teki kymmenen vuotta toiminut Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta HMS. MTS järjesti viimeksi vajaa vuosi sitten tutkimusseminaarin, jossa pohdittiin mm. tiedon ja mielipiteen suhdetta. Åbo Akademin tutkija Lauri Rapeli kertoi meille, että Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan enemmistöllä ihmisistä ei ole harkittua poliittista mielipidettä asioista, mutta he kertovat sen silti. Vain muutamalla prosentilla mielipiteet perustuvat sofistikoituneeseen ajatteluun ja harkintaan. Usein on pohdittu, millä tiedoilla mielipidekyselyihin vastataan, vai onko yleensä tietoa koko asiasta? Onko tunne tärkeämpi kuin tieto? Molemmat varmaan vaikuttavat. On myös niin, että samat tiedot asiasta voivat johtaa erilaisiin johtopäätöksiin ja mielipiteisiin. Ja mitä kaikkea pitäisi tietää ennen kuin voi sanoa mielipiteensä esimerkiksi yleisestä asevelvollisuudesta? Professori Sami Borg, joka on Suomen johtavia asiantuntijoita mielipidetutkimuksessa, on todennut, että hyvä mielipidetutkimuskysymys on selkeä, kysyy vain yhtä asiaa ja siitä ilmenee, että kysytään mielipidettä. Mielipide on yhtä arvokas, perustuu se sitten järkeen, tunteeseen, tai molempiin. *** MTS on pyytänyt sekä tutkijoita, että poliittisia päättäjiä aika ajoin arvioimaan mielipidetutkimuksiaan. Kaikki ovat sitä mieltä, että arvokkainta ovat pitkät aikasarjat. Koska tutkimus tehdään samalla metodilla, saadaan vertailukelpoisia tuloksia. Tärkeänä pidetään sitä, että näihin aihepiireihin liittyviä asioita kysytään ja seurataan. Hyvänä pidetään myös sitä, että ajankohtaisia ja uusia teemoja pidetään esillä. Tutkimusten luotettavuutta arvostetaan. Mikä tärkeintä, kansalaiset joilta näitä mielipiteitä kysytään, arvostavat sitä että myös näistä asioita kysytään ja mielellään kertovat mielipiteensä. Heli Santala MTS:n pääsihteeri kysymys mielipide Helppoa rahaa varusmiehille Varusmiehiä halutaan jatkuvasti kannustaa liikkumaan enemmän. Vapaa-ajan liikuntakerhot pyörivätkin jo useissa varuskunnissa. Niiden ongelmat eivät kuitenkaan aina ole kävijämäärissä. Laatu ja monipuolisuus ovat olennainen asia liikunnasta puhuttaessa. Varusmiehen täytyy voida luottaa pääsevänsä liikkumaan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Luottamus kerhojen toimintaan on tärkeä. Sen lisäksi tarvitaan laadukkaita välineitä ja monipuolisuuden nimissä useita eri kerhoja. Laadusta puhuttaessa tulee kyseeseen raha. Sitä ei monissa varuskunnissa vain riitä tarpeeksi varusmiesten vapaa-ajan liikunnan tukemiseen. Ehkä varusmiehet voisivat tienata itse rahansa? Kaartin Jääkärirykmentissä on jo kaksi vuotta ollut käynnissä pullopalautus -projekti, joka valjastettiin paikallisen varusmiestoimikunnan harteille. Homma sujuu kuin rasvattu. Joka yksikössä on pullonpalautuslaatikoita, joihin tyhjät pullot palautetaan. Kerran Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. viikossa pullot kerätään ja toimitetaan kierrätykseen. Viikkotasolla puhutaan sadoista euroista, vuositasolla jopa yli euron bonuksesta varusmiesten kassaan. Helppoa rahaa hyvään tarkoitukseen ja kierrätyksestä tulee tapa. Varusmiestoimikunnat, tarttukaa toimeen! Henri Höytiä Multimediavarusmies Kaartin Jääkäritoimikunta Edellisessä numerossa kysyimme: Väheneekö tupakointi puolustusvoimissa? Kyllä 70% 30% Ei Seuraava kysymys: Pitäisikö puolustusvoimien materiaalihankintoja keskittää enemmän EU:n yhteisiksi? Vastaa lähettämällä tekstiviesti RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Leo Piirto Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Eira Talka Puh Alikersantti Moona Veijola Puh Alikersantti Olli Pietiläinen Puh Kaartinjääkäri Lassi Kuisma Puh Kaartinjääkäri Ville Paso Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuomas Hämäläinen Puh VALOKUVAAJAT Kaartinjääkärit Antti Heikkinen Atte Tanner Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 2/2013 uutiset 3 Maaryhmistä esimerkkiä sotilasyhteistyölle Vaikea taloustilanne Euroopassa on saanut EU:n jäsenmaat etsimään uusia tapoja asevoimien välisen yhteistyön tiivistämiseksi. Suomi uskoo Pohjoismaisen yhteistyön voimaan. Olli Pietiläinen Tällä hetkellä sotilasyhteistyö näyttää kehittyvän yksittäisten maaryhmien välisenä yhteistyönä, kertoo EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja, ranskalainen kenraali Patrick de Rousiers. Tämä puolestaan vahvistaa alueellisia kokonaisuuksia ja niiden yhteistoimintaa. De Rousiers näkee Euroopan nykyisen ankaran taloudellisen tilanteen toisaalta haasteena, toisaalta mahdollisuutena Euroopan sotilaallisen yhteistyön kehitykselle. Resurssien vähetessä maat joutuvat ajattelemaan uudelleen toimintaansa puolustusasioissa. Samalla uudelleenarviointi avaa ovia uudenlaiselle yhteistyölle. Esimerkki uudenlaisesta asevoimien välisestä yhteistoiminnasta löytyy Keski-Euroopasta, jossa viiden maan ilmavoimat ovat alkaneet järjestää sotilaskuljetuksia yhteistyössä. Viisi maata, Luxemburg, Belgia, Hollanti, Saksa ja Ranska, hoitavat päivittäistä sotilasliikennettä yhdessä optimoidakseen kaluston käyttöä, de Rousiers kertoo. Maat toimivat edelleen omien lippujensa alla, mutta yhteistyössä koordinoidusti Euroopan ilmakuljetuksista vastaavan johtoportaan (European Air Transport Command) alaisuudessa. EU:n sotilaskomitea on oma kokonaisuutensa Kuva: Antti Heikkinen Suomi kannattaa alueellista sotilasyhteistyötä, ja meidän sotaratsumme tässä suhteessa on Nordefco, kertoo kenraalimajuri Markku Nikkilä, Suomen pysyvä edustaja Euroopan sotilaskomiteassa. De Rousiers kävi Maanpuolustuskorkeakoululla luennoimassa esiupseerikurssin opiskelijoille Euroopan sotilaskomiteasta sekä sotilaspuolustuksen näkymistä Euroopassa. Luennossaan De Rousiers korosti, että Euroopan unionin sotilaskomitean rooli ei ole verrattavissa Naton rooliin Euroopan sotilaspuoluksessa. Sotilaskomitea osallistuu Euroopan unionin instituutioiden kehittämiseen, sekä yhteisten toimintatapojen tuottamiseen jäsenmaiden välille esimerkiksi suorituskykyjen osalta. Tulevaisuuden tapahtumista hän nosti esille tänä vuonna järjestettävän puolustusasioita käsittelevän valtioiden päämiesten kokouksen, jonka hän näki osoituksena puolustusasioiden tärkeydestä Euroopan mittakaavassa. Myös siviilipuolen yhteistyötä tulee hänen mukaansa viedä yhä eteenpäin, sillä se kasvattaa yhä enemmän painoarvoaan tulevaisuuden kriisinhallinnassa. Sotilasyhteistyötä EU:ssa Euroopan sotilaskomiteassa on de Rousierin mukaan meneillään useita aloitteita koskien sotilasyhteistyötä maiden välillä. Tämä on osa siitä työstä, mitä me sotilaskomiteassa teemme. Pyrimme yhdistämään eri Euroopan maiden tarpeet sekä ilmaisemaan, mitä maiden puolustuvoimien komentajat yhteistyöltä haluavat, toteaa de Rousiers. De Rousierin mukaan puolustusvoimien komentajien tahto yhteistyöstä tulee näkyviin esimerkiksi Euroopan puolustusviraston (EDA) tekemässä työssä. Euroopan sotilaskomitean Suomen pysyvän sotilasedustajan, kenraalimajuri Markku Nikkilän mukaan Euroopan puolustusvirasto on tärkeänä osana Euroopassa voimavarojen yhteiskäyttöä ja jakamista, eli niin kutsuttua pooling and sharing -ajattelua. Euroopan puolustusvirasto keskittyy tällä hetkellä sotilaallisten suorituskykyjen tuottamiseen sekä tutkimus ja kehityshankkeisiin, Nikkilä tähdentää. Valtaosanhan näistä materiaali- ja koulutushankinnoista kukin Euroopan maa hoitaa kuitenkin edelleen itsenäisesti. Pitkällä tähtäimellä yksittäisten maiden välisessä sotilasyhteistyössä on kuitenkin kyse yhteisistä pelisäännöistä, de Rousiers toteaa. Nyt säännöt vaihtelevat maittain, sillä ne kumpuavat usein valtioiden historiasta. Tärkeää on kuitenkin, että joukot kykenevät tarvittaessa yhteistyöhön. Kuten lentomekaanikot eri lentoyhtiöissä, myös meidän on kyettävä yhdistämään toimintaamme tarpeen tullen, entinen Ranskan ilmavoimien komentaja de Rousiers kuvaa. Suomi on alueellisen lähestymistavan kannalla Olli Pietiläinen Suomen sotilasedustaja EU:n sotilaskomiteassa, kenraalimajuri Markku Nikkilä vakuuttaa, että Suomi on alueellisen lähestymistavan puolella eurooppalaisessa sotilasyhteistyössä. Alueellisena maaryhmänä Nordefco on meille luonteva yhteistyöryhmä ja ehdottomasti se, mihin me uskomme, Nikkilä evästää. Nikkilä kehuu yhteistyötä Nordefcon puitteissa luontevaksi ja hyvin toimivaksi. Uskon, että sieltä on mitattavissa ulos vieläkin enemmän, kuin mitä sieltä on tähän mennessä saatu. Nikkilä painottaa, että sotilaallisesti liittoutumattomalla Suomella on oltava tärkeimmät sotilaalliset suorituskyvyt itsellä koko ajan käytettävissä. Haemme kuitenkin jatkuvasti erilaisia yhteistyöetuja pienemmissä tai isommissa maaryhmissä, Nikkilä lisää. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Nikkilän mukaan juuri pohjoismainen yhteistyö, joka kulkee nykyään Nordefcon nimellä. Nordefcon puitteissa on valmisteilla ja käynnissä useita yhteistyöprojekteja. Työlle on myös syntymässä tulosta. Vuosien saatossa parhaiten ovat toimineet esimerkiksi yhteiset sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden tukitoimet. Huoltolentoja on tehty parhaimmillaan usean Pohjoismaan yhteistyönä, tällä hetkellä esimerkiksi Afganistaniin, Nikkilä täydentää. Tämä on toimiva esimerkki pienen maaryhmän yhdessä tekemistä asioista, joista kaikki hyötyvät, ja yhteistyön kautta operointi on varmasti halvempaa myös rahallisesti. Esimerkki puhtaasti Euroopan unionin puitteissa tapahtuvasta sotilasyhteistyöstä on EUBG, eli EU:n taisteluosastot. Seuraava pohjoismainen taisteluosasto EUBG tulee olemaan jälleen ruotsalaisvetoinen ja se pannaan toimeen vuonna 2015, Nikkilä mainitsee. Kannustimia reserville ja tiivistä yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa Kuva: Atte Tanner Ville Paso Paikallisjoukkojen koulutuksessa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviä, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen lausui 204. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Puolustusministeri Carl Haglund näkee puolustuskeskustelussa uutta dynamiikkaa. maanantaina. Osa nykyisistä alueellisista joukoista organisoidaan paikallisjoukoiksi, kun sodan ajan joukkoja uudistetaan. Tulevia paikallisjoukkoja ovat muun muassa maakuntakomppaniat ja sotilaspoliisikomppaniat sekä taistelukoulutusyksiköt ja perustamiskeskukset. Puheloisen mukaan reservin käyttöä ollaan kehittämässä laajemminkin kuin paikallisosastojen osalta. Tähän pyritään muun muassa siten, että reserviläisten omaa osaamista halutaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Puolustusvoimat myös suunnittelee reserviläisten sitoutumista lisäävää kannustejärjestelmää, joka parantaa reserviläisten omaehtoista osaamista. Lisäksi komentaja toi esille Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton tukevan vaikutuksen harjoituksissa sekä sen kehittämisen. Hän painotti puolustusvoimien tiivistä suhdetta muuhun yhteiskuntaan ja erityisesti reserviin ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. "Puolustuksen perustana kansallinen kyky" Puolustusministeri Carl Haglund toi avajaistilaisuudessa esille puolustuksen resursseista käytävän keskustelun. Ministerin mukaan taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta puolustuskyvyn on jatkossakin vastattava toimintaympäristön tuomia haasteita. - On pidettävä mielessä, että kaikissa tilanteissa puolustuksemme perustana on oma kansallinen kyky. Jatkossa tämä kyky luodaan yhä enenevissä määrin yhteistyössä muiden kanssa. Oma puolustus ja monikansallinen puolustusyhteistyö eivät ole toisistaan irrallisia tai vastakohtia, Haglund totesi.

4 4 uutiset ruotuväki 2/2013 lyhyesti Rajavartiolaitos suunnittelee keskittämisiä Rajavartiolaitos suunnittelee Raja- ja merivartiokoulun toimintojen keskittämistä Imatralle vuonna Koulu toimii tällä hetkellä Imatran lisäksi Espoossa, ja toiminnan keskittämistä koskeva päätös esitellään sisäasianministeri Päivi Räsäselle helmikuun aikana. Keskittämisellä arvioidaan saatavan 1,2 miljoonan euron säästöt. Henkilöstön toivotaan hyväksyvän ratkaisun ja sitoutuvan siihen. Koululla toivotaan vilpittömästi, että pääsisimme jatkamaan töitä täsmälleen samalla porukalla muutoksen jälkeenkin, Raja- ja merivartiokoulun johtaja, eversti Vesa Huuskonen sanoo. LKu Vihreää valoa Malin operaatiolle EU:n ulkoasiainneuvosto esitti viikko sitten, että unioni lähettää kouluttajia ja muuta henkilökuntaa Maliin, jonka pohjoisosassa hallituksen joukot ja islamistikapinnalliset taistelevat. Suomesta kaavaillaan lähtevän alle 10 henkilöä, jos sekä EU että Suomi antavat asiasta poliittisen päätöksen. Alueelle on ollut kuukausia suunnitteilla EUTM-Somalian kaltainen koulutushanke. Sen käynnistämisellä koetaan nyt olevan nopeampi tarve kuin aiemmin arveltiin, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, ylijohtaja Esa Pulkkinen toteaa. VPa Rynnäkkökiväärille suunnitellaan seuraajaa Suomalaisen RK 62-rynnäkkökiväärin ja sen patruunoiden käyttöikä päättyy 2030-luvulla. Puolustusvoimat seuraa maailman aseteollisuutta ja harkitsee vaihtoehtoja tulevaisuuden aseeksi. Seuraajasta tulee ainakin aiempaa yhteensopivampi lisälaitteiden, kuten kiikaritähtäimen kanssa. Teemme koko ajan tutkimustyötä, mutta mitään konkreettista suunnitelmaa ei vielä ole, tähdentää majuri Ville Haapala Maavoimien Esikunnasta. Uusia aseita saattaa tulla joidenkin joukkojen käyttöön tällä vuosikymmenellä, mutta pääasiassa hankintojen aika on vuoden päässä. MVe Uudet upseerikokelaat ylennetään Maavoimien reserviupseerikurssi 241 päättyy torstaina Pohjantähti-nimen saanut kurssi alkoi lokakuun lopulla viime vuonna. Kurssilla aloitti 744 upseerioppilasta, joista loppuun asti kurssin suoritti 732. Naisia aloittaneissa oli 22 ja heistä upseerikokelaiksi ylentyy 20. Aika huikea ja haikea fiilis. Varsinkin johtajaharjoitus tällä viikolla pisti koetukselle, upseerioppilas Joni Niskanen jääkärilinjalta kommentoi. Kurssilta valmistuneet upseerikokelaat jatkavat asepalvelustaan heille määrätyissä joukkoosastoissa. ETa Liikettä henkilökunnan sydämiin Vuoden liikuntateema nostaa ylös tuolista ja tietokoneen äärestä. Liikuntavuoden avajaisissa julkistetaan teeman lisäksi puolustusvoimien palkitut sotilasurheilijat Moona Veijola Puolustusvoimauudistuksen myötä muutokset seuraavat toisiaan. Nyt katse käännetään henkilöstön terveyteen vuosien liikuntateemalla "Liikettä Sydämeen". Varusmiehillekin teema näkyy. Ilman liikettä sydän ei toimi. Uusimmat, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:n, tilastot ennenaikaisista sydän- ja verisuonitautikuolemista ovat tuoneet esille, että liikkumattomuus on tällä hetkellä neljänneksi suurin riskitekijä sydän- ja verisuonitautikuolemien ennaltaehkäisyssä, teemaa perustelee liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila. Puolustusvoimat tukee henkilöstönsä työhyvinvointia näiden haasteellisten vuosien aikana. Uuden liikuntateeman vuosina puolustusvoimat läpikäy peruskuntokauden, jonka tavoitteena on päästä toimintakyvyssä hyvään kilpailukuntoon, henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa valottaa teeman taustoja. Kannustusta, tukea ja esimerkkiä Antti Heikkinen Puolustusvoimien liikuntakasvatukseen liittyvää korkeatasoista ja ajantasaista kuvamateriaalia oli saatavilla hyvin rajallisesti, joten koimme liikuntakuvakilpailun olevan mielekäs tapa kartuttaa kuvapankkiamme, liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo. Pääesikunnan henkilöstöosaston ja viestintäosaston järjestämä puolustusvoimien Liikuntakuvakilpailu 2012 keräsi 89 kuvaa ja yhden videon kilpailemaan palkinnoista. Osa kilpailuun osallistuneista kuvista soveltuu erinomaisesti lähivuosina uusittavaan koulutusmateriaaliin, Pihlainen täsmentää. Varusmies nappasi kärkiotoksen Tykistöprikaatissa multimediavarusmiehenä palvellut tykkimies Vuoden varusmiesurheilijaksi valittu upseerioppilas Ville Hukkanen on armeija-aikanaankin saavuttanut mitalisijoja Euroopassa. Seuraavaksi suunnitelmissa ovat Rio de Janeiron olympialaiset. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen julkisti vuoden liikuntateeman liikuntavuoden avajaisissa Teeman tarkoitus on katkaista pitkiä istumisjaksoja toimistossa ja kannustaa liikkumaan säännöllisesti. Esimiesasemassa olevien henkilöiden tuki, kannustus ja esimerkki ovat avainasemassa liikunnallisen työympäristön syntymisessä. Periaatteena on, että jokainen kouluttaja on myös oman joukkonsa liikuntakouluttaja, Honkamaa erittelee käytännön linjauksia. Lisäksi panostetaan monipuoliseen liikuntatarjontaan ja ammattitaitoiseen liikunta-alan osaajaverkostoon. Työpisteisiin koulutetaan liikunta-aktivaattoreita, joiden tehtävä on tukea vertaisiaan liikunnallisesti. Muutkin työntekijät voivat haastaa toisiaan liikkumaan PVTORNI-portaalin haastetyökalulla. Menestyneitä urheilijoita laidasta laitaan Puolustusvoimat kannustaa liikunnallisuuteen myös palkitsemalla liikuntavuoden avajaisissa vuoden 2012 menestyneet sotilasurheilijat, joukko-osastot ja liikuntavaikuttajan. Sotilasurheilija: ylimerivartija Kai Jahnsson, pistooliammunta Varusmiesurheilija: upseerioppilas Ville Hukkanen, nyrkkeily Sotilasvalmentaja: yliluutnantti Kari Mäkinen, ammunta Puolustusvoimien erikoistunnustus: kersantti Ari Mannio, keihäänheitto ja Timo Laitinen, maalipallo (valmentaja paralympialaisissa) Kansainvälisen Sotilasurheiluliiton (CISM) arvomerkki Officer: Moona Veijola Vuoden 2012 varusmiesurheilijaksi valittiin nyrkkeilijä, upseerioppilas Ville Hukkanen Hämeen Rykmentistä. Hukkanen saavutti nuorten EM-kisoissa pronssia ja sotilaiden avoimissa EM-kisoissa hopeaa. Ihan hyvältä tuntuu. On kuitenkin uhrattu aikaa kilpailuihin, ja kun on pärjätty hyvin, niin sitten palkitaan tuollaisella tittelillä, kapteeni Ville Rosenlund, ilmailu- 5-ottelu Vuoden liikuntavaikuttaja: Hämeen Rykmentti Hukkanen kertoo. Nyt Hukkanen suorittaa reserviupseerikurssia Urheilukoulussa. Palveluspaikan ansiosta armeija on sisältänyt niin treeniä kuin marssejakin. Johtajaksi Hukkanen haki työllistymisen vuoksi. Kamppailulajit ovat sellaisia, että ei voi tietää mitä tapahtuu, niin pitää olla varasuunnitelma tulevaisuuden kannalta. Pelkän nyrkkeilyn piikkiin ei voi laittaa elämää. Patria Oyj:n tunnustus esimerkillisestä liikuntakerhotoiminnasta: Lapin Ilmatorjuntarykmentti, Pohjois-Karjalan Rajavartiosto Intistä uutta ammattiurheilijallekin Palloillen liikuntakuvakilpailun voittoon Kuva: Jose Jompero Seuraavana nuorella nyrkkeilijällä ovat tähtäimessä kuitenkin olympialaiset. Treenaamiseenkin armeija on tuonut uutta: johtajakoulutuksen aikana eri lajien urheilijat ovat ohjanneet toisilleen harjoituksia. Siinä on saanut virikkeitä omaankin harjoitteluun, kuten oppia erilaisista harjoitusmuodoista, upseerioppilas kiittelee koulutustaan. Jose Jompero saavutti kuvallaan kärkipaikan. Meitä multsareita kehotettiin osallistumaan kilpailuun jo sen alkuvaiheilla, mutta kilpailuun sopivan kuvan sain otettua vasta varusmiesaikani loppupuolella Tykistöprikaatin liikuntapäivillä. Liikuntarastilla palloa pompotellut varusmies herätti kiinnostukseni ja päätin hakea itselleni hyvää kuvakulmaa, Jompero selostaa kuvansa taustoista. Hyvän kuvan voi ottaa kuka vain, mutta koen, että kokeneemmalla kuvaajalla on tarkempi silmä nähdä hyviä hetkiä joita kuvata, Jompero toteaa. Hän uskoo Paasikivi-Opistossa suoritetulla audiovisuaalisella perustutkinnolla olleen osuutta kilpailussa menestymiseen. Vaikka voitto tuli Jomperolle yllätyksenä, oli valinta raadille ollut sinänsä helppo. Voittajaksi valittu kuva sai sekä yhteenlaskettuna eniten pisteitä että raadin jäsenistä suurin osa antoi voittajakuvalle pisteitä, Pihlainen summaa. Palkintogaala liikuntavuoden avajaisissa Neljä raadin valitsemaa kuvaa palkitaan puolustusvoimien valtakunnallisen liikuntakauden avajaisjuhlan yhteydessä Pääesikunnassa Kuvat ovat esillä tilaisuutta varten koostettavassa näyttelyssä ja lisäksi ne julkaistaan puolustusvoimien verkkosivuilla. Palkintoina juhlallisuuksissa jaetaan järjestelmäkamera, kaksi älypuhelinta ja sykemittari. Valituille osallistujille lähetetään myös yllätyspalkintoja. Erilainen kuvakulma ja kaunis vastavalo toivat Jose Jomperolle voiton liikuntakuvakilpailussa. Kuva: Lehtikuva

5 ruotuväki 2/2013 uutiset 5 Presidentti Niinistö toppuutteli liittoutumiskeskustelua tähtäimessä Karvalakin korvaläpät milloin ja miten? Eira Talka Ruotsalaisministerien viime viikolla mediassa herättämä spekulointi kahdenvälisen yhteistyön tiivistämisestä valtiosopimuksin kirvoitti tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä kannanoton aiheeseen. Areenana toimi menneenä torstaina Maanpuolustuskurssiyhdistyksen keskusteluilta, jossa käsiteltiin turvallisuuspolitiikkaa. Ennätysmäiset yli 900 kuulijaa odotti Helsingin yliopiston juhlasalissa Niinistön puhetta. Pohjoismaista yhteistyötä rakennetaan niin yhdessä kuin kahdestaan todellisten edellytysten ja käytännön tarpeiden pohjalle. Viime päivinä on syntynyt kuva yhtäkkisestä hyppäämisestä kokonaan uudelle tasolle, presidentti pohjusti. Viesti Ruotsista on tervetullut, sillä se kertoo tahtotilan ja ajattelun suunnan olevan sama Pohjanlahden länsipuolellakin, mutta on hyvä tarkasti pitäytyä tuon viestin sanomassa, siis ajatuksessa kehittää muiden Pohjoismaiden kanssa puolustusmateriaalin pooling and sharing -periaatetta. Siitä olisi pitkä loikkaus Suomen ja Ruotsin kahdenkeskiseen sotilas- tai puolustusliittoon, Niinistö totesi. Natolle ei nyt ole sijaa Suomi jatkaa turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä muun muassa Pohjoismaiden kanssa, mutta liittoja ei olla solmimassa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Suomen puolustuspolitiikkaa. Myöskään Natoon liittyminen ei Niinistön mukaan ole ajankohtaista, vaikka yhteistyö puolustuksen ja turvallisuuden saralla niin Euroopan unionin sisällä kuin sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa on pidettävä hengissä. On syytä varmistaa, että Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulausekkeen ja keskinäistä avunantoa koskevan velvoitteen toimeenpanolle ei ole esteitä, vaan siihen luodaan valmiuksia, presidentti sanoi. Turvallisuudessamme ei nyt ole Nato-jäsenyyden kokoista aukkoa, hän kuitenkin painotti. Suomen turvallisuuden perimmäinen lukko on nyt ja tulevaisuudessa oma uskottava sotilaallinen puolustuskyky, Niinistö lisäsi. Omaa puolustusta taas ei tulla hoitamaan edelleenkään ammattiarmeijalla, ja presidentti painotti, että puolustusratkaisu lähtee aina koko Suomen puolustamisesta. Mikään likimainkaan kuviteltavissa oleva budjetti ei riittäisi tarvittavan kokoisen ammattiarmeijan ylläpitoon. Ammattiarmeija maksaisi liikaa eikä tuottaisi tarvittavaa reserviä. Siksi Suomella ei ole siihen varaa niin kauas kuin silmä siintää, hän kiteytti. Kuva: Atte Tanner Lassi Kuisma Armeijassa kaikkien sääntöjen ristitulessa yksinkertainenkin asia voi herättää pohtimaan. Varsinkin kun on kouluttajien väsymättömän tarkkailun alla. Kapteeni Ville Kostian Pääesikunnan henkilöstöosastolta, milloin karvalakin läppiä saa käyttää? Karvalakin läppien tarkoitus on suojata kylmältä tuulelta ja säädellä lämmön haihtumista. Läppien kääntämiselle ei ole pakkas- tai tuulirajaa. Joukon liikkuessa kootusti muodossa, joukon yhtenäisen varustuksen ja tarvittaessa lakin "läppien" asennon käskee tilaisuuden tai joukon johtaja. Jos sotilaalla on epäselvyyttä varusteiden käytöstä, hän seuraa joukkonsa johtajan esimerkkiä. Taisteluharjoituksessa käytetään taistelijanasua. Tällöin päässä pidetään yleensä kypärää, jonka alla voidaan käyttää alushuppua, palosuojahuppua tai pipoa. Talvilakkia voidaan käyttää taisteluharjoituksessa uutisia muualta Ruotsi hankkii 60 uutta Jas-hävittäjää esimerkiksi tauolla tai levossa. Tällöin lakin käyttöasento on henkilön päätettävissä olosuhteiden ja omien tuntemustensa mukaisesti. Lomamatkoilla käytetään varusmiehen lomapukua. Lomille lähdettäessä, joukon ollessa joukkona, lakin asennon käskee joukon johtaja. Lomille päästyä, liikuttaessa yksittäisenä sotilaana, sotilas käyttää korvasuojaimia sään ja tuntemustensa mukaisesti. Karvalakissa on korville kahdet suojat, lakin sisään sekä sen päälle kääntyvät. Onko näiden käyttöperiaatteissa jotain eroja? Karvalakissa olevat kahdet suojat on rakennettu siten, että ensisijaisesti käytetään ohuempia suojia, eli sään ollessa lauhempi ja vähemmän tuulinen. Pakkasen noustessa ja voimakkaassa tuulessa voidaan päälle kääntyvät läpät kääntää alaasentoon, jolloin suoja on parempi. Lakin päälle käännettävissä olevat suojaimet kiinnitetään leuan alle niissä olevalla tarranauhalla. Maanpuolustuskorkeakoulu muutoksen keskellä Eira Talka Parikymmenvuotista taivalta juhlineen Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksella Santahaminassa vastaanotettiin yli 300 arvovaltaista juhlavierasta. Samalla virkaan astui koulun uusi rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus. Rehtorina vuosina toiminut kenraalimajuri, filosofian tohtori Vesa Tynkkynen siirtyi sotahistorian laitoksen professoriksi. Säästöjä keskittämisestä ja verkko-opetuksesta Historiansa varrella monia muutoksia kokenut korkeakoulu näkee uudistuksia myös lähivuosina erityisesti käynnissä olevan puolustusvoimauudistuksen takia. Puolustusvoimauudistus keskittää Maanpuolustuskorkeakoulun väen Santahaminan kampukselle vuoteen 2015 mennessä valmistuvaan uudisrakennukseen. Opetussuunnitelma, jossa tutkinto- ja erillinen ammatillinen opetus kytketään toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi, otetaan Kuva: Atte Tanner käyttöön syksyllä Äärimmäisen monimuotoinen ja usein vain muutaman opiskelijan tarpeita palveleva opetussuunnitelmarakenne on raskas hallinnoida ja edellyttää opiskelijavahvuuksien kasvaessa voimavarat ylittäviä opettajaresursseja, Tynkkynen totesi. Opiskelijamäärä nousee muun muassa siksi, että Maanpuolustuskorkeakoulun vastuu täydennyskoulutuksen tuottajana kasvaa. Supistuvaan opettajaresurssiin liittyviin haasteisiin on vastattava kehittämällä uusia opetusmenetelmiä, Taipalus esitti. Esimerkiksi verkko-opiskelun laajentamisessa piilee hyviä mahdollisuuksia asian hoitamiseksi, hän jatkoi Puolustusvoimauudistuksen vauhdissa myös koulun sijainti muuttuu. Tuusulassa ja muualla Helsingissä sijaitsevat toimipisteet keskitetään Santahaminaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Turun Sanomat kertoo Ruotsin puolustusvoimien saaneen maan hallitukselta luvan ostaa 60 uuden sukupolven Jas 39 Gripen -hävittäjää. Puolustusministeri Karin Enströmin mukaan määrä vastaa puolustusvoimien operatiivisia tarpeita. Tilaus voidaan kuitenkin perua, jos Sveitsi tai joku muu valtio ei tilaa samaa konetta. Sveitsi on periaatteessa päättänyt tilata parikymmentä Gripeniä, mutta kauppa on ollut Sveitsissä vastatuulessa. Ruotsin valtiopäivät antoi joulukuussa hallitukselle valtuudet tilata hävittäjää, joten hallitus päätyi enimmäismäärään. Uudet koneet toimitetaan asevoimille alkaen vuodesta Koneiden kokonaishinta ei ole vielä tiedossa. Turun Sanomat Ranskalaissotilas kuoli Somaliassa Turun Sanomat kertoo Somaliassa vangiksi jääneen ranskalaissotilaan kuolleen. Asiasta ilmoitti al-shabaab-järjestö maanantaina Mies haavoittui epäonnistuneessa sotilasoperaatiossa lauantaina. Ranskalaiset yrittivät vapauttaa agenttinsa, mutta operaatio epäonnistui: yksi sotilas kuoli ja toinen haavoittui. Ranskalaislähteiden mukaan myös Denis Allex kuoli, mutta al-shabaab ilmoitti agentin olevan yhä elossa. Allex oli ollut kapinallisjärjestö al-shabaabin panttivankina vuodesta Puolustusministeri Jean-Yves Le Drian sanoi kommandojoukkojen tunkeutuneen lauantain vastaisena yönä paikkaan, jossa panttivankia pidettiin. Joukot kohtasivat kuitenkin kovaa vastarintaa. Rynnäkössä Etelä-Somaliassa sai surmansa 17 somalialaista islamistikapinallista. Turun Sanomat Kuljettajakoulutukselle kunniaa Leo Piirto Puolustusvoimien kuljettajakoulutus sai myönteistä huomiota 15.1 pidetyssä tilaisuudessa, jossa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry luovutti puolustusvoimille kerran vuodessa myönnettävän Kuljetuskuutio-tunnustuspalkintonsa. Palkinnolla haluamme arvostaa puolustusvoimien pitkäaikaista ja erinomaista työtä ammattikuljettajien koulutuksessa. Puolustusvoimat on esimerkillinen tavassaan tehdä yhteistyötä, kiitteli SKAL:n viestintäpäällikkö Heini Polamo. Alan suurimpana kouluttajana puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin kuorma-auton kuljettajaa. Toimiala tarvitsee vuosittain lähes uutta työntekijää. Olisimme hukassa ilman puolustusvoimien alalle kouluttamia kuljettajia. Puolustusvoimat on myös omalta osaltaan rakentanut toimialalle hyvää imagoa, vahvisti SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola. Kuljetuskuution otti vastaan puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen. Kuljettajakoulutus antaa varusmiehelle ajopätevyyden kuormaautoille ja raskaalle kalustolle. Sitä osaamista tarvitaan ensisijaisesti sodan ajan joukkojen tehtävissä, mutta se saattaa myös auttaa työllistymisessä palveluksen jälkeen. Ei voi jättää mainitsematta ajopätevyyden varusmiehelle tuomaa rahallista merkitystä, kertoo Rotonen. SKAL on perustanut verkkosivuilleen työvoimapankin kuljetusalasta kiinnostuneille. Työvoimapankissa (www.skal.- fi/tyovoimapankki) voi ilmoittautua työnhakijaksi tai selata jäsenyritysten avoimia työpaikkoja. Palvelun kautta kuljettajakoulutuksen suorittanut varusmies voi löytää vaikkapa hyvän kesätyön, kertoo Polamo. Obama esittää rynnäkköaseiden kieltämistä Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on julkistanut suunnitelmansa aseväkivallan vähentämiseksi, kertoo YLE verkkosivuillaan. Obama antoi yhteensä 23 toimeenpanomääräystä aseiden myynnin rajoittamiseksi. Ne voidaan panna täytäntöön ilman kongressin hyväksyntää. Niissä edellytetään muun muassa lainvalvojia tarjoamaan tarvittavat tiedot aseiden ostajien taustojen tarkistamiseksi. Suuret päätökset edellyttävät kuitenkin kongressin hyväksynnän. Obama kehotti kongressia palauttamaan rynnäkköaseiden kiellon ja rajoittamaan ammusten määrän lippaissa kymmeneen. Obama pyysi lisäksi kongressia hyväksymään yleiset taustojen tarkistukset aseita ostaville. Nykyisin 40 prosenttia aseista hankitaan ilman tarkistuksia. YLE Toimittanut Leo Piirto

6 6 maailmalla ruotuväki 2/2013 lyhyesti hi-idän nykytilanteen takia. Luonnollisesti esimerkiksi Syyrian turvallisuustilanteen heikkeneminen hankaloittaa aseettoman tehtävän suorittamista. On tärkeää, että yksi organisaatio voi hahmottaa koko alueen tilanteen ja raportoida siitä YK:n esikuntaan päätöksentekijöille. Juha Kilpiä pohtii hetken kysymystä, kuinka sotilastarkkailijan tulee valmistautua henkisellä puolella työhönsä. Hänen mukaansa tarkkailijan on ensin ymmärrettävä ongelma, jota on menossa ratkaisemaan. Lisäksi on sisäistettävä ja ymmärrettävä paikallinen kulttuuri, mentaliteetti ja toimintatavat. Muuten ei ole mitään edellytyksiä, Kilpiä päättää keskustelun ja poistuu valmistelemaan huomista työpäiväänsä. Aikaisin aamulla on lähtö Libanoniin. Amerikkalaissotilaiden itsemurhat huipussaan Yhdysvaltalaissotilaat tekivät viime vuonna enemmän itsemurhia kuin koskaan aikaisemmin. Itsemurhan teki 349 aktiivipalveluksessa ollutta sotilaista. Luku on reilusti enemmän kuin esimerkiksi Afganistanissa kuolleiden yhdysvaltalaissotilaiden määrä vuonna Merijalkaväessä itsemurhien määrä kohosi peräti 50 prosenttia. Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeri Leon Panetta on kutsunut sotilaiden itsemurhia epidemiaksi. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan lisääntyneillä konflikteilla ja itsemurhilla ei ole suoraa yhteyttä. (STT, AP 14.1.) VPa Uusi sukellusvene Venäjän merivoimien mahdiksi Venäjän merivoimat sai torstaina käyttöönsä uuden Moskova-luokan ydinsukellusveneen. Taloudellisten sekä teknisten ongelmien takia lähes 20- vuotiseksi venynyt sukellusveneprojekti sai näin arvoisensa askeleen eteenpäin. Venäjän presidentti Vladimir Putin on korostanut ydinaseiden sekä merivoimien merkitystä maan turvallisuudelle. Tähän huutoon uusi Juri Dolgorukiksi nimetty alus vastaa, kantaen sisällään 16 mannertenvälistä ohjusta. Neuvostoliiton aikaiset sukellusveneet on tarkoitus ajan myötä korvata kokonaan uusilla Moskova-luokan aluksilla. (STT-REUTERS 10.1.) AHe Kreikalla yhä suuri puolustusbudjetti Talouskriisissä painiva Kreikka ei ole pienentänyt puolustusbudjettiaan muiden leikkausten mukana. Maalla on Nato-maiden toiseksi suurin budjetti USA:n jälkeen, 2,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Budjetista valtaosa on henkilöstökuluihin, mutta Kreikka on myös suuri aseostaja. Maa ei osallistu Naton tai EU:n operaatioihin. Suuria määrärahoja perustellaan Turkin aiheuttamalla uhalla. Lisäksi osankin maan 500 tukikohdasta sulkeminen jättäisi työttömäksi tuhansia. Voikin olla, että Kreikan armeija saa odottaa merkittäviä uudistuksia talouden nousuun. (The New York Times 7.1.) MVe Merirosvokomentaja jäi eläkkeelle Somalian merirosvoja vuosia johtanut Mohamed Abdi Hassan, lempinimeltään Suurisuu (Big Mouth), ilmoitti hiljattain jäävänsä eläkkeelle. Adabon kaupungissa järjestetyissä juhlissa hän piti puheen, jossa hän kertoi olleensa likaisessa bisneksessä jo kauan mukana, ja joutuneensa kokemaan sen huonot puolet. Samalla hän kehotti muita merirosvokomentajia eroamaan. Abdi Hassanin tiedetään keränneen miljoonia dollareita lunnasrahoina Intian valtamerellä kaappaamistaan aluksista. (MTV3, AFP ) OPi Herra YK:n apulaispääsihteeri Kenraalimajuri Juha Kilpiä johtaa UNTSOn komentajana 153 sotilastarkkailijaa ja 270 siviiliä 44 eri maasta. Tarkkailijan on ensin ymmärrettävä ongelma, jota on menossa ratkaisemaan. Tuomas Mustikainen Kenraalimajuri Juha Kilpiä on palvellut runsaat puolitoista vuotta korkeassa tehtävässä YK:n sotilastarkkailijaoperaatio UNTSO:n komentajana. Lähi-idän nopeasti muuttuvassa epävakaassa tilanteessa YK:n apulaispääsihteerinäkin toimiva Kilpiä seuraa tilanteen kehittymistä aitiopaikalta. Jerusalemissa YK:n sotilastarkkailijaoperaatio UNTSO:n esikunnassa on vastassa mies, jolla on ollut kiire viimeiset puolitoista vuotta. Kiireiset ajat odottavat jatkossakin. Hänellä on johdossaan 153 sotilastarkkailijaa ja 270 siviiliä 44 maasta Libanonissa, Israelissa, Syyriassa ja Egyptissä. Myös sisäpoliittisissa ongelmissa kierivä Jordaniakin kuuluu UNTSO:n toimialueeseen. Kaksi vuotta on hyvä aika tällaiseen pestiin, jossa ei koskaan voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Juha Kilpiä sanoo. Toimistonsa nahkasohvalle istahdettuaan kenraalimajuri Kilpiä hengähtää ja sanoo, ettei ikävöi Suomea. Jos koti-ikävä iskisi, päivät ja viikot kävisivät muuten liian pitkiksi. Siihen ei ole varaa. Kilpiä sanoo, että aika Jerusalemissa on kulunut nopeasti, koska Lähi-idän tilanne on jännittyneempi kuin moneen kymmeneen vuoteen. Työnteon vastapainona liikunta, erityisesti ratsastus, luo edellytyksiä jaksamiselle. Liikunnalla saa työpaineet tasapainotettua ja Olli Pietiläinen Suomalaiset rauhanturvaajat jalkapartiossa sinisellä linjalla Libanonin ja Israelin välillä. Perinteinen rauhanturvaaminen saa kenraalimajuri Juha Kilpiältä kritiikkiä: Perinteinen rauhanturvaaminen on toistaiseksi perusteltua, mutta sille pitää olla oikeat olosuhteet. Rauhaa ei pitäisi turvata, mikäli rauhaa ei jossain paikassa ole. Perusongelmaa rauhanturvaoperaatioilla ei ratkaista. Kuva: Puolustusvoimat/Markus Malila jaksaa pitkien työpäivien rasituksia, Kilpiä myöntää. Syyrian sisällissota, Libanon alati laajenevat levottomuudet, Egyptin vallankumous ja sen seuraukset, Jordanian sisäpoliittisen tilanteen heikentyminen sekä Israelin toimet. Siinä on työsarkaa paljon, mutta Juha Kilpiä ei pienestä hätkähdä. Tällä hetkellä elämme Lähiidässä mielenkiintoisia aikoja, ja koen olevani etuoikeutetussa asemassa ollessani tapahtumien keskipisteessä. Vuosien kokemus Yli 20 vuotta sitten nuori majuri Kilpiä aloitti uransa rauhanturvaajana Libanonin UNIFIL-operaatiossa. Tämän jälkeen hän on toiminut UNDOF-operaatiossa Golanilla, EU:ssa ja Natossa. Jokin rauhanturvaamisessa kiehtoi ja synnytti mielenkiintoa. Ajattelen aika samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset rauhanturvaajat. Voin nyt ainakin sanoa Suurin osa itävaltalaisista päätyi alustavissa mittauksissa kannattamaan asevelvollisuuden säilyttämistä sunnuntaina järjestetyssä kansanäänestyksessä. Toisena vaihtoehtona asevelvollisuuden säilyttämisen rinnalla oli ammattiarmeijan perustaminen. Äänestysinto oli odotettua suurempi, sillä lähes puolet puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Kansanäänestys oli neuvoa-antava, mutta puolueet ovat sitoutuneet kunnioittamaan äänestyksen tulosta. Kansanäänestyksellä haettiin ratkaisua maan hallituspuolueiden väliseen kiistaan asevelvollisuuden säilyttämisestä. Sosiaalidemokraatit kannattivat ammattiarmeijaan siirtymistä, kun taas konservatiivinen kansanpuolue halusi säilyttää asevelvollisuuden ainakin jossakin muodosssa. Kansanäänestyksellä kiistaan haluttiin saada ratkaisu ennen elokuussa järjestettäviä parlamenttivaaleja, kertoo itävaltalaisen Truppensdienst-lehden päätoimittaja Jörg Aschenbrenner. Itävallassa asevelvollisuuden voi suorittaa joko puolen vuoden asepalveluksena tai yhdeksän kuukauden siviilipalveluksena. Tärkeä tekijä kansanäänestyksessä oli siviilipalveluksen tarpeellisuus. Erityisesti maaseudulla sairaankuljetusjärjestelmä on rakennettu siviilipalveluksen pohjalle, valaisee Aschenbrenner. Äänestyksen lopulliset tulokset eivät olleet varmistuneet lehden painoon mennessä, mutta suuria muutoksia alustaviin kyselyihin ei odotettu. Tuloksen odotetaan herättävän keskustelua naapurimaassa Sveitsissä, jossa äänestetään yleisestä asevelvollisuudesta luopumisesta marraskuun lopulla. Sveitsi on tunnettu kansanäänestyksistään. jälkikäteen, että olen yrittänyt tehdä oman osuuteni. Tuloksia ei kuitenkaan aina tule. Perinteinen rauhanturvaaminen saakin kenraalimajuri Kilpiältä kritiikkiä. Perinteinen rauhanturvaaminen on toistaiseksi perusteltua, mutta sille pitää olla oikeat olosuhteet. Rauhaa ei pitäisi turvata, mikäli rauhaa ei jossain paikassa ole. Perusongelmaa rauhanturvaoperaatioilla ei ratkaista. Tarkkailijan rooli korostuu Asevelvollisuudella on vankka kannatus Itävallassa Suurin osa kannatti kansanäänestyksessä ase-ja siviilipalveluksen jatkamista. Itävallassa on ollut asevelvollisuusjärjestelmä toisesta maailmansodasta alkaen. Kuvassa panssarintorjuntajoukkoja alppiympäristössä. Eleettömän rauhallisesti puhuva Juha Kilpiä korostaakin oman yksikkönsä tarpeellisuutta nykyajan rauhanturvaamisessa. Käytännössä sotilastarkkailutoiminnassa hämärtyy siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan rajapinta. Roolimme on korostunut Lä- Kuva: Toni Koskinen Kuva: Itävallan armeija

7 ruotuväki 2/2013 reportaasi 7 Kuvat: Antti Heikkinen Monet varuskunnat ovat kaukana kaupunkien vilskeestä, mutta Panssariprikaatista matka Hämeenlinnan keskustaan ei kauaa kestä. Vääpeli Mika Myllylä tietää, millä kulmilla on hyvä käydä kääntymässä. Kaupungin rauhaa partioimassa Panssariprikaatin noin varusmiehestä iltavapaille lähtee tavallisesti toista sataa. Prikaatin sotilaspoliisilla on hyvä vainu siitä, mihin varusmiehet iltavapaillaan suuntaavat. Lassi Kuisma Sanonta "keskiviikko on pikkulauantai" pätee Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevan Panssariprikaatin varusmiehiin. Panssariprikaatissa tapahtuu luonnollisesti yhtä jos toistakin, kuten missä tahansa isossa joukko-osastossa. Vääpelit Mika Myllylä ja Ville Virta partioivat sotilaspoliisin järjestyspartiossa tammikuisena keskiviikkona Ruotuväen toimittajakuvaajakaksikon seuratessa herkeämättömästi mukana. Varusmiesten vetonaula Alokkaat ovat hämyiseen pakkasiltaan mennessä palvelleet reilun viikon, joten luvassa on sotilaskodin sisarten järjestämä alokasjuhla. Lisäksi erään keskustan ravitsemusalan liikkeen keskiviikkoillan strippariesitykset ovat valloittaneet iltavapaille rynnistävien varusmiesten suosion jo vuosia. Tämä päivä ei ole poikkeus. Nousemme Volkswagen Transporterin kyytiin ja hurautamme Hämeenlinnan keskustaan. Strippariesityksiä tarjoavan baarin ikkunasta näkyy vihertävä väri ja kuosi, joista ei voi erehtyä. Siellä kiskotaan kaksin käsin, etupenkiltä kommentoidaan. Kaupungilta hurautamme takaisin kasarmeille ja sotilaskotiin, jossa esiintyvät Karri Koira ja Ruudolf. Vääpeli Virta käy käskemässä muutaman penkeillä tähyilevän varusmiehen takaisin lattiatasoon, mutta muuten alokasjuhlassa ei ole ongelmia. Puoli seitsemän aikaan pidetty kahvitauko keskeytyy, kun Myllylälle ja Virralle annetaan tehtävä. Jätkät, tuli keikka. A-tasoa, päävartiosta ilmoitetaan. Prikaati valistaa häiriökäyttäytymisestä Panssariprikaatissa oli viime vuonna 34 tapausta, joissa varusmies vietti yönsä sotilaspoliisin putkassa. Mystinen piikki tilastossa oli vuosi 2009, jolloin luku oli 63. Huomautuksesta seuraavan kurinpidollisen toimenpiteen, rikkomusilmoituksen luvuissa samanlaista heittoa ei ole ollut. Viime vuonna niitä kirjattiin 87. Myllylän ja Virran saama hälytys ei onneksi Salviston diagrammien pylväitä kasvata, vaan A-tason hälytys jäi ironiseksi heitoksi. Vääpelikaksikko lähtee nimittäin viemään vara-avainkaapin avainta komppaniaan, jonka yksi taistelija makaa sairaalassa. Tilastoja kerää vartioston johtaja, sotilasmestari Anssi Salvisto, joka on vuodesta 2010 lähettänyt prikaatin johdolle puolivuosikatsaukset varusmiesten käyttäytymisestä. Lisäksi Salviston aloitteesta prikaatin varusmiesten koulutusohjelmaan on sisällytetty häiriökäyttäytymistä käsittelevät kaksi oppituntia, joista toisen pitää Poliisi. Salvisto näkee selvin päin tapahtuvan häiriökäyttäytymisen uutena ilmiönä varusmiesten keskuudessa. Esimerkiksi tupa saatetaan silmittömän raivokohtauksen vallassa kääntää aivan ylösalaisin. Toisaalta joukossa on myös pitkälle alkoholisoituneita nuoria. Koulukiusaamisenkin merkkejä on myös havaittavissa varusmiesten keskuudessa. Siellä kiskotaan kaksin käsin. Vääpeli Ville Virran piti huomauttaa varusmiehiä varustuksesta ja siisteydestä. Jos toimintamalli ja elämäntapa on opittu jo varuskuntaporttien ulkopuolella niin puolustusvoimatkaan ei tee ihmeitä vuodessa tai puolessa. Pääosa palveluksensa aloittavista on hyvää ja motivoitunutta, mutta yksikin niin sanotusti väärinymmärretty voi olla muille palvelusturvallisuusriski, Salvisto muistuttaa. Kaupungilta kasarmikierrokselle Puoli yhdeksän jälkeen näky ravitsemusliikkeen edustalla on odotettu: tyhjää. Iltavapaat eivät suinkaan ole vielä päättyneet esitys on käynnissä alakerrassa, jonne katutasosta ei näe. Loppuilta keskustassa sujuu mallikkaasti, eikä testosteroniaallon ja alkoholin sekoitus aiheuta ylilyöntejä. Aina näin ei kuitenkaan ole. Kapakoitsijat tykkäävät juottaa varusmiehet känniin, ja sitten heittää kadulle, Virta kertoo. Kaupungin meno ei vaadi toimenpiteitä, ja kurvaamme tarkastamaan yksiköiden nukkumaanmenoa. Joka kerta avatessamme yksikön oven naamalle pöllähtää hien, tunkkaisuuden ja suihkutilojen kosteuden hämmentävä yhdistelmä. Mikä toi oli? yksi uusista alokkaista ihmettelee huuli pyöreänä. Saksanpaimenkoira Tankki herättää ihmetystä, ja alokkaiden tupien ovenkarmit täyttyvät uteliaista ja hieman pelokkaista kasvoista. Joku kurkkii jopa tuvan katonrajassa olevasta ikkunasta. Käyntimme poikii vain muutamia pieniä huomautuksia kasarmielämän perussäännöistä, ja kellon lyödessä kymmenen valot sammuvat salamana. Jännityksen ja arkistuneen inttielämän välimaastossa hapuilevat alokkaat käyvät nukkumaan. Sotilaspoliisiauto starttaa viimeisen kerran tänä iltana, ja radiossa Yön Olli Lindholm tulkitsee kappaletta, joka nostattaa aamujaan laskevalle taistelijalle hymyn huulille: Etkö unta saa? Aaveetko taas sun vuoteelles omin luvin istahtaa / sua valvottaa, jo kohta aamu sarastaa. Huumekoira Tankki kiinnosti uusia alokkaita kovasti. Tällä kertaa Tankki haistoi onneksi vain yksiköiden ominaishajut.

8 8 PINKKA JA MUITA ARMEIJAN PERINTEITÄ ruotuväki 2/2013 Pinkan tarkoitus sekä muut kasarmielämän kiperät kysymykset ja vastaukset Teksti: Eira Talka Kuvat: Antti Heikkinen, Puolustusvoimat Ulkoasu: Tuomas Hämäläinen Jo isoisämme ja isämme tuskailivat samojen inttiarjessa tuttujen ongelmien parissa: Miksi ruutukuvioisesta päiväpeitteestä on taiteltava jakkaralle särmä neliö? Mistä syystä torstaisin syödään aina hernekeittoa? Entä miksi sotilas tervehtii juuri lippaan vetämällä? Näihin härnääviin ja useana kasarmipäivänä mieleen kaivautuviin kysymyksiin on olemassa käytännölliset vastaukset. Sota ratkaistaan pinkoilla Pinkka-nimitys yleistyi Suomen armeijassa sotien jälkeen, ja ruotsin kielestä (binga, binge) tullut sana merkitsi kaappiin järjesteltyjä tai jakkaralle huoliteltuja vaatekasoja tai -läjiä. Pinkan särmäystä on harrastettu kansainvälisesti kaikissa armeijoissa, mistä juontuukin sanonta Jos sota menee tasan, ratkaisevat pinkat. Päiväpeitteen särmääminen jakkaralle punkan päätyyn iltatoimena on lähes jokaiselle nykyvarusmiehellekin tuttu tapa. Kaikissa komppanioissa perinnettä ei noudateta, mutta suurin osa tietää, miltä pinkka näyttää ja on vähintään kuullut siitä joskus. Harva kuitenkaan tietää, miksi pinkkoja todella tehdään, etenkin kun pinkalla viitataan usein enää pelkkään päiväpeittoon kokonaisen vaatekasan sijaan. Juhani U. E. Lehtosen Sotilaan käsikirjan mukaan pinkanteko on alkanut 1800-luvun alussa, jolloin yleisen asevelvollisuuden yleistyessä pidettiin välttämättömänä, että kirjava sotilasaines oppi järjestyksenpitoa ja säntillisyyttä myös ulkoisesti. Opin perillemenossa koetinkiveksi valikoituivat muun muassa pinkat. Vaatteiden ja päiväpeiton säilyttäminen särmässä pinkassa edesauttoi varusteiden kestävyyttä ja puhtautta, ja mikä tärkeintä vaatetus löytyi hälytystilanteessa nopeasti. En ole kuullut, että päiväpeitosta pinkan tekemiseksi olisi annettu mitään vahvistettuja määräyksiä. Kyseessä on ollut täysin luonnollinen ja olosuhsen jakkaran päälle, joka sotilaalle oli osoitettu. Toimivat johtajat yleensä perusyksiköissä sitten määrittivät lähemmät ohjeet yksityiskohdista ja tarvittaessa ylemmät päälliköt tai komentajat ne vahvistivat, hän selvittää. Entä miksi päiväpeite on juuri ruudullinen? Päiväpeitteen sinivalkoruudullisen kuvion arvelen tulleen jääkärien mukana Saksasta, jossa tämä baijerilainen, sinivalkoinen kuvio sopi hyvin suomalaisten mieleen ja arvomaailmaan. Ruutukuvio oli tuolloin ominainen armeijoissa teisiin soveltuva käytäntö, että sotilaan kaapin sisältöön kuulumattomia käyttö- tai varusesineitä ei ahtaissa kasarmimajoitustiloissa voitu heitellä yöksi pitkin lattioita tai käytäviä, So- tamuseon entinen johtaja, VTM Kansa on puhunut ja hernerokka pitää pintansa sotilaiden suosikkiruokien joukossa. Markku Palokangas sanoo. Ne pinkattiin muiden samoissa tiloissa asuvien toimintaa häiritsemättömällä tavalla kautta maailman, koska sen linjat ja symmetrisyys helpottivat vuoteiden päiväkelpoisuuteen pääsemistä ja kontrollointia, Palokangas kertoo. Hernekeittopäivä sai jäädä Nostalgisia tunteita entisissäkin varusmiehissä herättää joka- torstainen hernekeiton tarjoilu kasarmeilla ja leireillä. Rokkatorstain perinne tulee niinkin kaukaa kuin Ruotsin vallan ajalta 1500-luvulta. Kustaa Vaasa määräsi, että kaikissa Ruotsin valtakunnan linnoissa oli syötävä torstaisin hernekeittoa. Rasvainen ja tukeva keitto nautittiin ennen katoliseen aikakauteen oleellisena kuulunutta perjantain paastoa. Herneet olivat kätevä raaka-aine siksi, että ne säilyivät hyvin ja ne sai kätevästi varastoitua. Miksi ihmeessä vielä vuosisatojen jälkeenkin tarjotaan varuskunnissa viikoittain hernekeittoa? Kun silloinen puolustusministeri esitti tästä perinteestä luopumista parikymmentä vuotta sitten, maahan oli syntyä pahempi kapina kuin Mäntsälän aikoihin, Palokangas toteaa. Kansa on siis puhunut ja hernerokka pitää pintansa sotilaiden suosikkiruokien joukossa sekä varuskuntien ruokalistoilla. Tervehdysten merkitys muuttuu Kuten esimerkiksi siviilielämässä tuttu kättely, juontaa myös sotilaallinen kädenvienti ohimolle käytännöstä osoittaa tervehtijän aseettomuus. Tästä syystä tervehtimiskäsi on molemmissa tapauksissa oikea, eli se, jossa suurin osa pitäisi asetta. Lippaanvedon synnystä on myös toinen teoria: ritarien aikaan soturi osoitti lähestyvälle taistelijalle vaarattomuutensa riisumalla kypärän tai nostamalla silmikkoa luvun sotilaspäähineet alkoivat olla hankalampia riisua, joten tervehdykseksi riitti lopulta pelkkä käden vienti päähineen reunaan. Tämän päivän tapaan alempiarvoinen soturi paljasti kasvonsa ensin. Suomessa vedetään lippaan enää ulkona tervehdittäessä. Sisällä saman tarkoituksen ajaa nykyisin nyökkääminen. Sotilaan tervehtiminen kättä lakin lippaan vetämällä on vanha vakiintunut tapa ja hieno kansainvälinen perinne. Tyhjään päähän tervehtiminen oli sen sijaan Suomen oloihin ja perinteisiin täysin vieras ja typerä jenkkitapa jonkinlaista tuontitavaraa, jonka joku maailmalla kursseja käynyt suomalainen esiupseeri toi maihinnousukenkien kaltaisena muoti-ilmiönä, mutta laajempia kokonaisuuksia ymmärtämättömänä mukanaan, Palokangas kommentoi muutama vuosi sitten päättynyttä sisätervehtimisen tapaa. Onneksi tästä vailla mitään kansallisia taustoja olleesta uusioperinteestä ymmärrettiin joidenkin vuosien käytön ja ristiriitaisten kokemuksien vuoksi luopua, hän jatkaa. Hauskana yksityiskohtana voidaan mainita, että keskisormen näyttäminenkin oli alunperin sotilastervehdys. Jos keskiajalla jousipyssyä aseenaan käyttänyt soturi jäi vangiksi, häneltä voitiin katkaista keskisormi taistelukyvyn viemiseksi. Jousethan jännitettiin keskisormea apuna käyttäen. Jousimies nosti keskarin pystyyn viholliselle pelotellakseen ja kertoakseen olevansa taistelukunnossa.

9 ruotuväki 2/2013 PINKKA JA MUITA ARMEIJAN PERINTEITÄ 9 Monen sukupolven pinkat Ruotuväen toteuttama katugallup paljastaa, että pinkka on yhä tuoreessa muistissa reserviin siirtyneillä sukupolveen katsomatta. Pinkantekotavat ja huonosta pinkasta seuranneet rangaistukset tosin saattoivat poiketa toisistaan. Osa myös katsoi, ettei pinkan särmäämiselle ollut kunnon syytä, usealle se taas merkitsi siisteyden vaalimista kasarmilla. Tehdäänkö ne yhä pallin päälle? Santahaminan 1. jääkärikomppaniassa vuonna 2002 palvellut Timo Kajander kysyy. Kyllä pinkka yleensä onnistui, mutta jos ei onnistunut, niin palli vedettiin alta, hän muistelee. Entä miksi pinkkoja tehdään? Hyvä kysymys, ei selvinnyt. Päiväpeitto piti kai saada jonnekin, vuoden palvellut Kajander pohtii. Myös reservin luutnantti Panu Routilalla on ristiriitaisia muistoja pinkan särmäämisestä. Välillä se meni hyvin, välillä huonosti. Koksuna pääsin räjäyttelemään myös toisten punkkia, hän hymyilee. Vuonna 1988 Turun Ilmatorjunnassa palvellut Routila muistaa pinkkojen liittyneen tuvan siistinä pitämiseen: Pinkka piti olla tehty ennen nukkumaanmenoa, eikö? Aliupseerikoulussa oli tarkkaa Oliko se vaatepinkka? Hämeenlinnan 4. viestikomppaniassa vuonna 1966 varusmiehenä vaikuttanut Pertti Salonen pohtii pinkan merkitystä. Erikoisviestissä oli vapaampaa, ei keskitytty pinkkoihin, hän toteaa omista pinkkamuistoistaan. Sen sijaan Isosaaressa rannikkotykistössä vuosina pinkalla oli merkitystä. Niitä hierottiin paljon. Saman värin piti kiertää ylhäältä alas ja reunojen olla suorat, Matti Kivinen kertaa. Alokasaikana ei ollut niin tarkkaa, mutta aliupseerikoulussa kyllä. Nukkumaan pääsi vasta, kun pinkka oli hyväksytty, ja punkan kanssa oltiin yhtä tarkkoja. Kankaan oli oltava niin tiukalla punkan päällä, että kun siihen heitti kolikon, kolikko tippui lattialle, Kivinen muistaa. Eikö se ole niin, että pinkat ratkaisee, jos sota täytyy ratkaista, löytyy häneltä syy pinkkojen tekoon. Parolannummella Panssariprikaatissa vuosina pinkat olivat myös erinomaisessa kuosissa. Särmiä, raidat suorassa. Pistin alaiset onnistumaan, reservin kersantti Tuomo Saari sanoo. Ihan huvin vuoksi pinkkoja ei iltaisin teetetty. Kyse oli ensinnäkin yleisen siisteyden ylläpidosta, ja lisäksi sillä koeteltiin paineensietokykyä, Saari perustelee perinteen olemassaoloa. Lähteet: haastattelut / Sotilaselämän perinnekirja, Juhani U. E. Lehtonen / Sisäpalvelusohjesäännöt vuosilta 1920 ja 1940 / Suomalainen sotilas Jääkäristä rauhanturvaajaan, Lauri Haavisto

10 10 kentällä ruotuväki 2/2013 lyhyesti Entiseen Kaartin Autokomppaniaan asuntoja 2000-luvun alussa tyhjäksi jääneen Helsingin Taivallahden kasarmeille on löytynyt käyttöä. Valtion kiinteistövarallisuudesta huolehtiva Senaatti-kiinteistöt ja yksityinen Auratum Asunnot allekirjoittivat esisopimuksen ennen joulua. Koska rakennuksille ei ole tiedossa valtion käyttöä, ne myydään. Alueelle suunnitellaan muun muassa asuntoja ja vähittäiskauppa. Alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Rakennuksille on tärkeää löytää uutta käyttöä, jotta niiden suojeluarvo voidaan turvata, toteaa myyntipäällikkö Esa Pentikäinen Senaatti-kiinteistöistä. MVe Liikuntakerhojen järjestäjiä koulutettiin Kuusamossa Varusmiesten vapaa-ajan liikuntakerhojen järjestelyt ovat nyt entistä paremmassa kunnossa, sillä Suomen Sotilasurheiluliitto koulutti liikuntakerhoista vastaavia pohjoisen alueen varusmiehiä ja joukko-osastojen henkilökuntaa. Koulutus meni hyvin. Osallistujilla oli tullessaan jo paljon tietoa, mutta paljon oli myös kerrottavaa, Timo Karsi Sotilasurheiluliitosta toteaa. Yksi vuotuisista koulutustilaisuuksista järjestettiin Kuusamossa tammikuuta. LKu Mielenterveysongelmat ovat suurin syy vapautuksiin Mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt ovat yhä syynä 40 prosentilla varusmiespalveluksesta vapauttamiselle. Viimeisimpiin kutsuntoihin osallistui nuorta miestä, joista 76 prosenttia määrättiin palvelukseen kolmen vuoden sisälle kutsunnoista. Uudelleen tarkastettaviksi määrättiin 7 prosenttia ja lähes 10 prosenttia vapautettiin rauhan ajaksi. Kutsuntatulos kuvastaa hyvin nuorten miesten tilannetta. Muun muassa huume- ja alkoholiongelmat määritellään mielenterveyden ongelmiksi, majuri Timo Koljonen Maavoimien Esikunnasta toteaa. ETa Rauhanturvaajien kuntoutukseen varaudutaan Valtiokonttori on valinnut neljä veljeskotia kuntouttamaan rauhanturvatehtävissä vammoja saaneita. Tähän mennessä vain alle 10 loukkaantunutta on ollut kuntoutuksen tarpeessa. Valinnoilla varaudutaan siihen, että tehtävät ovat jatkossa entistä vaativampia. Sotiemme veteraanien poistuessa veljeskotien erityisosaaminen kuntoutustoiminnassa halutaan hyödyntää myös tämän kohderyhmän parhaaksi, toteaa yksikön johtaja Marja-Liisa Taipale Valtiokonttorista. Veljeskodit ovat Kyyhkylän kuntoutuskeskus Mikkelissä, Kauniala Kauniaisissa, Laitilan Terveyskoti ja Kitinkannus Kannuksessa. VPa Pappina ja sotilaana Kaatuneiden huolto on osa sodan ajan tehtäviä. Vastuunjakoa mietitään logistiikan ja henkilöstöalan kanssa. Ville Paso Nykymuotoisen sotilaspapiston juuret ovat itsenäistymisen alkuhetkissä. Keväällä 1918 Mannerheim hyväksyi toimintasuunnitelman, jonka puitteissa sodassa palvelevien pappien tehtävät alkoivat kehittyä kohti puolustusvoimien nykyistä kirkollista työtä. Alkumetreiltä lähtien pappien saama ohjeistus käski välttämään sielunhoidossa ja kasvatuksellisessa työssä "tunnustuksellisia riitakysymyksiä sekä kaikkea puoluepolitiikkaa". Ne aiheuttivat ehkäpä samansuuntaisia mietteitä tuon ajan sotilaspapistossa kuin tämän päivän kirkollisen työn osaajissa, joiden on täytynyt vastata muuttuvan maailman haasteisiin. Pääesikunnan kenttärovasti Seppo Ahosen mukaan sotilaspapeilla on paikkansa esimerkiksi keskustelussa monikulttuurisuudesta ja eri uskontojen kohtaamisesta. 76,3 prosenttia suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon tänä päivänä. On tärkeää, että kaikkien asema huomioidaan, myös niiden, jotka eivät kuulu kirkkoon. Kirkollisella työllä on osaaminen ja ammattitaito, kun mietitään esimerkiksi eri uskontoihin kuuluvien oman uskonnon harjoitusta, hän toteaa muutoksista, jotka vaikuttavat myös poikkeusolojen ja kriisinhallintatyön suunnitteluun. Kaatuneiden evakuoinnilla on henkinen merkitys Sotien aikana sotilaspappien rooli kaatuneiden huollossa muodostui merkittäväksi. Juuri yksittäisten pappien työ johti siihen, että ensisijaisena hautausmuotona pidetystä kenttähautaamisesta siirryttiin periaatteeseen, että sankarivainajat täytyi saada kotimultiin. Kuolleiden sotilaiden tuominen kotiseudulle siinä mittakaavassa oli maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Sillä lienee vaikutuksensa myös tämän päivän maanpuolustushenkisyyteen. Se on ylpeyden asia. Sodan aikana tällainen periaate on tärkeä sekä sotilaiden että kotirintamalla olevien henkiselle sietokyvylle ja etiikalle, kenttärovasti toteaa. kolumni Pitääkö kaiken olla kivaa? Herätys aamuisin kello 6.15, välitön valokatkaisimen painallus ja tuvan oven avaus. Muotoon järjestyminen pihalle monta kertaa päivässä ja marssiminen paikasta toiseen ainoana näkymänä edellä kulkevan maastokuvioitu takaraivo. Pinkan viilaus. Iltavahvuuslaskenta. Hiljainen tunti aamuin ja illoin, se jonka aikana ei voi poistua tuvasta edes silloin, kun olisi kamala vessahätä. Ai miksi lähdin vapaaehtoisena asepalvelukseen? Se on kiinnostava ja tärkeältä tuntuva yhteisöllinen kokemus, joka opettaa varmaan paljon omasta itsestäni sekä muista. Kylläpä päätökseni jaksaa Sotilaspappi on pappi sodassakin, vaikka työhön sisältyy rauhan ajasta poikkeavia tehtäviä. Kyllä se on ollut sen arvoista, intin käyminen. Ei aina kovin kivaa eikä helppoa. Pitääkö kaiken elämässä olla? ihmetyttää muita. Juoksulenkit Motivaatiomäen kautta varuskuntaravintolaan. Hiekkakentän ainoan ja pitkällä sen takalaidalla sijaitsevan puun, Saharan koivun, kiertäminen juosten taisteluvarustuksessa. Kahden tunnin poterovartio yöllä sateessa Kaatuneiden huoltoon liittyy sekä hengellisiä että logistisia vaiheita. Käytännössä kaatuneiden huoltoon sisältyy vainajien tunnistaminen, evakuointi, asiakirjahallinto, hautaaminen ja yhteydenpito omaisiin, kenttärovasti Ahonen luettelee. Kaatuneiden huollon periaatteet ovat säilyneet, mutta siihen liittyvät yksityiskohdat vaativat tällä hetkellä päivitystä, sillä edellinen ohjeistus on 1990-luvulta. Tehtävä kaipaa kenttärovastin mukaan vastuiden selkiyttämistä muun muassa kirkollisen työn, henkilöstöalan ja logistiikan välillä. Tällä hetkellä puolustusvoimissa on suunnitteilla muodostaa monialaista ja -ammatillista ryhmää, jonka yksi tehtävä on kaatuneiden huollon ohjeistuksen uusiminen ja tietojen päivittäminen, Ahonen selvittää. "Eläviä varten ollaan" leirillä ja vaatteet, jotka eivät ehdi kuivua teltassa yön aikana. Kumisaappaat hörppäävät vettä yllättävässä vesistön ylityksessä. Skappariteltan kipinävahdiksi päätyminen, kun edeltäjä oli sammuttanut kamiinan. Kipeät hartiat ja vaikeus pitää silmiä auki kymmenien kilometrien marsseilla. Jännitys ennen ensimmäisiä kovapanosammuntoja metsässä. Mietin, miltä oikea luotien vihellys syöksyessä tuntuisi, suuntaan ja toiseen. Toisinaan ahdistaa ja usein joka paikkaa kolottaa. Miksi ihmeessä todella olen täällä? Haluanko kiduttaa itseäni? Isä vertailee inttimuistojamme. Armeijan käynyt veli vinoilee lempeästi aamuista ja kokkihatuksi särmätystä baretista. Naisia armeijassa kummastellut veteraanivaari kertoo soittaessani miettineensä, että miten mahdan pärjäillä ja että tulisinkohan taas käymään univormu päällä. Naispuoliset ystävät kyselevät ahnaasti kasarmielämän ihmeellisyyksistä. Nyt ei voi lopettaa. Pakko jaksaa, ja eihän tämä sentään oikea sota ole. Viimeiset marssimetrit kasarmin pihalla, kun takana on kymmeniä Vaikka kuoleman kohtaaminen kuuluukin sotaan, sotilaspapin rooliin kuuluu muutakin. Eläviä varten ollaan, vaikka kaatuneiden huolto korostuukin sodan ajan tehtävistä helposti, kenttärovasti Seppo Ahonen toteaa. Hänen mukaansa eettinen johtajuus korostuu sodan aikana, jolloin eettisen pohdiskelun käyminen on tärkeää. Ahonen näkee näissä pohdinnoissa yhden sodan ajan tehtävän itselleen ja muille kirkollisen työn tekijöille. Siinä on papilla paikkansa. Papin läsnäolon merkitys korostuu poikkeusoloissa, Ahonen toteaa. Sotilaspappi on myös sotilas, eikä aseenkantaminen ole poissuljettu siinä roolissa. Ahonen ei näe tässä ristiriitaa. Talvisotaa edeltävänä aikana sotilaspapin varustukseen katsottiin kuuluvan punaisen ristin hihamerkki. Sitä eivät suomalaiset sotilaspapit kuitenkaan ottaneet käyttöön. Olivathan he myös sotilaita ja kantoivat mukanaan pistoolia. Vaikka hätä ja kriisi tuovat sotilaspapin tehtäviin uusia puolia, Ahosen mukaan perusteet pysyvät kuitenkin samana: Perustehtävät pysyvät sotilaspapeilla samoina: julistus, opetus ja sielunhoito. Varusmiespappi ja -diakoni Vaikka teologian opiskelija onkin varusmiespalveluksensa aikana nimitykseltään varusmiespappi, sijoitetaan hänet sotilaspapiksi vasta valmistumisen ja pappisvihkimyksen jälkeen. Sama koskee myös varusmiesdiakoneja. Koulutus toteutetaan kaksiosaisella varusmiespappi- ja varusmiesdiakonikurssilla, joista toisella käsitellään poikkeusoloja. Kurssilla käsitellään muun muassa kaatuneiden huoltoa, poikkeusolojen kirkollista työtä ja sielunhoitoa sekä maanpuolustuksen etiikkaa. Työkokemusta saavan varusmiehen lisäksi palveluksesta hyötyy sekä kirkko että puolustusvoimat, kun tulevia reservin pappeja koulutetaan tehtävään jo palveluksen aikana. Opiskeluaikana käytännön harjoittelua tulee suhteellisen vähän, joten kirkonkin kannalta on hyvä, että kirkollisen alan varusmiehet ovat saaneet monenlaista kokemusta käytännön työstä jo varusmiespalveluksen aikana. Myös johtajakoulutusta, jonka osa varusmiespapeista ja -diakoneista suorittaa, arvostetaan seurakunnissa, sotilaspastori Sanna Timonen Maasotakoulusta toteaa. Kuva: Puolustusvoimat Lähde: Erkki Kansanaho, Papit Sodassa, WSOY Eira Talka > kilometrejä. Varuskunnan alueen saunassa venyttely ja pulahdus uimahallin vesiin. Torstainen hernekeitto ja pannukakku varuskuntaravintolassa leirien pakkiruokailun jälkeen. Lämmin punkka talvipakkasilla. Kaveri huomauttaa, että ryhtini on parantunut. Äiti kadehtii paisuneita hartialihaksiani eikä reppu enää paina. Isäpuoli hymyilee, että jaksoin sittenkin. Suunnittelen oikeasti joskus kiipeäväni Everestille. Kyllä se on ollut sen arvoista, intin käyminen. Ei aina kovin kivaa eikä helppoa. Pitääkö kaiken elämässä olla?

11 ruotuväki 2/2013 kentällä 11 Ainutkertainen kosinta palveluksessa Reserviupseerikurssi 241 Pohjantähti vietti kurssijuhlaansa pakkassäässä. Yllätyskihlat ja -esiintyjä siivittivät juhlaa. Joona Haataja ruotuväki 40 vuotta sitten Lassi Kuisma Eversti Timo Pöysti siirtyi Maavoimien Esikunnan operatiivisen osaston päällikön tehtävästä Reserviupseerikoulun johtajaksi. Uudessa tehtävässään hän aloitti vuoden ensimmäisenä päivänä. Uudelta tehtävältäni odotan tiivistä yhteyttä varusmieskoulutuksen parissa. RUK vastaa valtakunnallisesti maavoimien reserviupseerikoulutuksesta sekä joukkotuotannon mukaisista muista koulutustehtävistä. Parasta on johtaa ja tarkastaa erilaisia maastoharjoituksia ja ampumaleirejä. Niissä näkee Aurinko valaisee Haminan pilvettömältä taivaalta. On aamu kahdeksan ja sadat naiset astelevat ulos busseista tuntemattomaan ympäristöön. Takana on useiden tuntien matka läpi yön ja edessä Reserviupseerikurssi Pohjantähden kurssijuhla. Daamiaiseksi kutsutun aamupalan syötyään leidit ja kavaljeerit siirtyvät RUK:n päärakennuksen kentälle odottamaan upseerioppilaitaan. Kymmenen maissa aukiolle marssii violetin savuverhon lävitse yli 600 upseerioppilasta ruusu kädessään. Avecien keskuudessa tunnelma on jännittynyt. Tarkistettuaan juhlijat mahtipontisesti Pasin kyydistä kurssijuhlan johtaja, upseerioppilas Anna-Kaisa Salo pyytää kahta henkilöä astumaan yli tuhatpäisen yleisön eteen. Upseerioppilas Henri Taussi polvistuu Jenni Pennasen edessä ja pitää käsissään sormusta. Mies ei suuhun laitetun ruusun takia sano mitään. Pennanen hyväksyy kihlausehdotuksen kyyneleet silmissään ja aukio repeää korviahuumaavaan riemunhuutoon. Rynnäkkö voi alkaa ikiaikaisella komennolla. Ruusu, suuhun vie. Huomio, valmistautukaa ruusurynnäkköön. Tul-ta! Kurssilaiset juoksevat sekunneissa seuralaistensa lämpimään syleilyyn. Se tuli aivan puskista, täysin yllättäen. Olin ihan shokissa, Pennanen päivittelee rynnäkön jälkeen. Tanssijoista ei ollut pulaa Army look on out eteenpäin Upseerioppilas Henri Taussi yllätti seuralaisensa Jenni Pennasen kosimalla häntä juuri ennen ruusurynnäkköä. Aamut vähenevät. Vastustamattomasti. Pian koittaa se aamu, jolloin on luovutettava valtion tarjoamat yksinkertaiset ratkaisut pukeutusmispulmiin ja saamme omin neuvoin yrittää näyttää tyylikkäiltä. Mutta mitä pistää päälle? Vaatekomero tuoksuu epäilyttävästi naftaliinille ja vanhat housut roikkuvat päällä kuin säkki; vyötärön kohdalta kun on vajunut kahdeksan kiloa hikisillä marsseilla. Miten tänä keväänä pitäisi pukeutua ollakseen muodikas? Itsevarmuutta tarvittaisiin, kun tuo tukkakin on vielä niin surkean lyhyt. Miesten kevätmuodissa on selvä yleislinja, jonka uskotaan käytännöllisyytensä ja mukavuutensa vuoksi saavan hyvän vastaanoton kuluttajien keskuudessa: farkut mitä moninaisimpine muunnoksineen ovat kaikessa klassisuudessaan korkeinta muotia. Kankaan tulee olla haalistunutta, väriä päästävää, kauhtuneen näköistä. Kevään muoti on tuonut huippuvaatteiksi hyvin arkista alkuperää olevan vaatekappaleen. Vanha, kunnon duunarin haalari joukon koulutustason lisäksi yleensä myös joukossa vallitsevan hengen. Tuon Reserviupseerikouluun oman persoonani tiettyine painotuksineen. Erityisesti puolustusvoimien sodan ajan tehtäviin tähtäävän toiminnan tulee olla kokonaisvaltaista. Se ei ole pelkästään rauhan ajan koulutusta, vaikka se tärkeimpänä normaaliolojen toimintana korostuukin. Lisäksi toteaisin liikunnan eri muodoissaan olevan lähellä sydäntäni. Selkein haaste tehtävässäni on puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen RUK:n osalta osana maavoimia. Joukko-osaston toiminnan tason ylläpitäminen ja kehittäminen henkseleineen ja rintataskuineen on ylivoimainen muotiasu. Naisväen suosion haalari saavutti jo syyskautena ja nyt on miesväki tulossa perässä. Ollakseen todellinen muotihaalari, on vaatteen oltava valmistettu farkkukankaasta, sametista tai, jos kukkaro kestää, nahasta. Ja vaikka ei olisikaan menossa rakennukselle duuniin, vaan paikalliseen discoon, voi rintataskuun pistää mittanauhan, meisselin ja hohtimet, aivan vain muotia seuratakseen. Komentaja haluaa aistia joukon hengen on aina kokonaisuus, jossa riittää haasteita. Laadukasta koulutusta on annettava ennen ja jälkeen puolustusvoimauudistuksen, eikä tasosta tule tinkiä. Reserviupseerikoulu tulee omalta osaltaan kantamaan vastuun maavoimien uudistetun taistelutavan edellyttämästä koulutuksesta. Lisäksi on todettava, että Haminan varuskunnan tilanhallinnan kehittäminen edellyttää muun muassa kasarmien peruskorjausten jatkamista. Maavoimien Esikunta koostuu osaavista ihmisistä, joiden kanssa oli hieno ja helppo työskennellä. Tehtävien vaihtuminen kuuluu kuitenkin upseerin uraan. Juhlakansa lähtee loppupäiväksi hotelleille laittautumaan iltaa varten. Juhlinta jatkuu kuudelta Maneesissa, jossa uusi koulunjohtaja, eversti Timo Pöysti kehottaa jokaista upseerioppilasta tanssittamaan seuralaistaan oli se sitten valssia tai vaikka hip hoppia. Jos ei tapahdu, niin voi laittaa sähköpostiin viestiä, ettei tämäkään onnistunut, hän vitsailee. Tanssiaisissa parketti täyttyy ääriään myöten täyteen. Ilta huipentuu lopulta speksinäytelmään. Seuraavana päivänä yön taktisesta toiminnasta selvittyään parit palaavat vielä kerran Haminaan viettämään vapaa-aikaa ja iltapäivällä Maneesiin jäähyväiskonserttiin. Kaikkien suureksi yllätykseksi lavalle astuu lauluyhtye Club For Five. Juhla sai arvoisensa päätöksen, upseerioppilas Jani Hyytiäinen toteaa tyytyväisenä. Eversti Timo Pöystin mielestä vuoden ensimmäisenä viikonloppuna juhlitut RUK:n kurssijuhlat olivat erinomaiset. Kuva: Phillip Sabure Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Anton Ringbom, alikersantti 19 TOIMENKUVA Ryhmänjohtaja PALVELUSPAIKKA Uudenmaan Prikaati, pioneerikomppania KOULUTUS Ylioppilas Suojelulinjalle ja takaisin Olli Pietiläinen Alokaskauden loputtua alikersantti Anton Ringbom sai yllättäen kuulla lähtevänsä johtajakaudeksi Keuruulle suojelulinjalle. Ruotsinkielisestä Uudenmaan Prikaatista siirtyminen täysin uusiin ympyröihin ei sujunut aivan itsestään. Kyllähän se aikamoinen kulttuurishokki oli, kun joutui aivan uuteen paikkaan ainoana ruotsinkielisenä, Ringbom kertoo. Paikkana Keuruu oli Ringbomille muutenkin vieras ennen sinne lähtöä. Pioneerirykmenttihän on ihan keskellä ei mitään. Siinä oli sitten vähän enemmän tuota luontoa ympärillä, hän vitsailee. Uudessa palveluspaikassa odotti kuitenkin mielenkiintoinen koulutus ja hyvä joukkuehenki. Minut otettiin siellä hyvin vastaan ja sopeuduin nopeasti, Ringbom kertoo. Suojelutehtävissä maltti on paikallaan Aliupseerikoulun ensimmäisessä vaiheessa suojelulinjalla päästiin harjoittelemaan suojelutiedustelua ja puhdistamista. Ringbom harjoitteli osana suojeluryhmää esimerkiksi erilaisten kemikaalisten ja radioaktiivisten uhkien paikallistamista ja torjuntaa. Yleensä tehtävä etenee niin, että tiedustelupartio etenee valmiudessa suojapuku päällä vaarallisen alueen rajalle, missä laitetaan vielä suojanaamari päälle ja lähdetään tutkimaan saastunutta aluetta, Ringbom selostaa. Tärkeää on tiedustella tilannetta ja selvittää päästöjen lähde. Voisi kuvitella, että pitkät ajat suojapuku päällä käveleminen vaatisi kovaa kuntoa. Ringbomin mukaan asia ei ole kuitenkaan ihan näin. Tärkeintä siinä hommassa on, ASUINPAIKKA TURKU että ottaa rauhallisesti ja käy tutkittavan alueen tarkkaan läpi. Kunto ei siinä hommassa ehkä ole kaikkein oleellisin asia, hän toteaa. Palomiesharjoituksista vaihtelua Kun päästiin aliupseerikoulun toiseen vaiheeseen, tehtävänkuva muuttui melkoisesti. Pääsimme harjoittelemaan sammutus- ja pelastustehtäviä, eli samoja asioita joita palomiehet tekevät, Ringbom kertoo innostuneesti. Suurin ero tavalliseen palomieskoulutukseen varmaan oli, että meillä paloauto oli punaisen sijasta vihreä. Ringbom ei itse aio ryhtyä koulutuksen johdosta palo-tai pelastusalalle. Muilta kurssilaisilta löytyi myös tämänkaltaisia suunnitelmia. Keuruulle oli tullut Helsingistä useita, jotka olivat hakeneet linjalle myös noiden pelastushommien takia, Ringbom kertoo. Ringbomin mielestä kokonaisuudessaan suojelulinjan koulutuksessa parasta olivat haastavat tehtävät ja korkealuokkainen koulutus. Koulutus oli välillä kovaa, mutta vaihtelevissa tehtävissä mielenkiinto pysyi hyvin yllä. Pääsimme paljon myös tekniikan kanssa tekemisiin ja opimme erityisesti erilaisten mittareiden ja ilmaisimien käyttöä, Ringbom täydentää. Johtajakoulutuksen päätyttyä takaisin Uudenmaan Prikaatiin siirtynyt Ringbom totuttelee taas ruotsinkieliseen ympäristöön. Kyllä tämä tuntuu vähän siltä kuin olisi kotiin palannut, kun täällä on kuitenkin palveluksensa aloittanut. Kokemuksena uusi palveluspaikka oli silmiä avartava ja hän suosittelee vastaavanlaisia kokemuksia muillekin, jos siihen on mahdollisuus.

12 12 kentällä ruotuväki 2/2013 Koira lavalle ja maastoon Sotilaspoliisin uudet Toyota Hilux -partioautot olivat täsmäostos. Lisähankinnoista tehdään päätöksiä tämän vuoden lopulla. Lassi Kuisma Sotilaspoliisien ajoneuvoperheeseen tulee tämän kuun viimeinen päivä lisäystä viiden Toyota Hilux -mallisen partioauton verran. Katteellisten lavojensa vuoksi autot sopivat hyvin sotilaspoliisien koirien kuljettamiseen, mikä oli pääajatuksena autoja hankittaessa. Hiluxeissa koira saadaan kuskattua erillisessä tilassa, toisin kuin Transporterissa, jossa koira on taka- tai keskitilassa. Jos autossa on allergisia ihmisiä, niin koiran kuljettaminen ei aiheuta reaktiota, insinööriluutnantti Mika Heiskanen Maavoimien esikunnan materiaaliosastolta sanoo. Hiluxeja tullaan niiden Volkswagen Transportereita paremman maastoliikkuvuuden ja tilavampien lavojen vuoksi käyttämään paljon varastoalueilla, joissa erilaista materiaalia täytyy aika ajoin siirtää. Viranomaisyhteistyön uusi aluevaltaus Sotilaspoliisien uusien autojen tilaus tehtiin poliisin tekniikkakeskuksen kautta. Jo aiemmin sotilaspoliisi sai käyttöönsä kahdeksan uutta Volkswagen Transporter -partioautoa, jotka lähtivät joukko-osastoihin 12. joulukuuta pidetyn luovutustilaisuuden jälkeen. Yhteistilaus poliisin kanssa merkitsi niin edullisempaa hintaa, päällekkäisen työn karsimista kuin poliisin lukemattomista ajokilometreistä kertyneen kokemuksen hyödyntämistä. Muista viranomaisista poliisilla Grafiikka: Tuomas Hämäläinen on käytössään yksi ja Rajavartiolaitoksella useampi Toyota Hilux. Eri viranomaisien Hiluxit ovat joitakin erikoisvarusteita lukuun ottamatta samanlaisia. Kaikilla on esimerkiksi samanlainen hälytysajoneuvovarustus katolla ja kulmissa sekä VIRVE-yhteys. Poliisin jalostustyön tulokset Uusia Hilux-mallisia autoja menee yksi Maavoimien esikuntaan, kaksi Pohjois-Suomen Huoltorykmenttiin sekä Itä- ja Länsi-Suomen varastoalueille molemmille yksi. Uusia autoja on annettu loppuunajettujen tilalle, mutta Transportereiden ja Hiluxien jaossa on otettu huomioon myös käytännön tarpeet. Etelä-Suomessa on enemmän käyttöä Transportereille. Kainuun Prikaati tulee puolestaan saamaan molempia, insinööriluutnantti Heiskanen kertoo. Seuraavien autojen hankinnoista tehdään päätöksiä tämän vuoden lopulla. Jatkohankintoja tapahtuu varmaankin vuosina Päätöksiä tehdään, kun saadaan käyttäjäkokemuksia nyt hankituista autoista. Jos tulee jotain pientä viilausta, niin yhdessä poliisin tekniikkakeskuksen kanssa teemme autoista meille sopivampia. Otetaan kuitenkin huomioon, että poliisi istuu autossa keskimäärin paljon enemmän, joten ne on hyvin hierottu kohdalleen, Heiskanen muistuttaa. huomio! verkossa Some auttaa uuden edessä Släbärien orgiat. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Atte Tanner Olli Pietiläinen Some-agentti on asevelvollisen tukihenkilö verkossa. Asepalvelusta koskevat kysymykset askarruttavat monia uusia alokkaita. Näitä alokkaita varten on perustettu pilottihanke, jossa on tarjottu vertaistukea Kaartin Jääkäriprikaatissa Santahaminassa vuoden alussa palvelukseen astuville. Sosiaalisessa mediassa toimiva palvelu pyrkii vastaamaan ihmisten kysymyksiin siellä, missä he muutenkin liikkuvat. Some-agentin tehtävässä toimii kaartinjääkäri Ilja Orre yhdessä kaartinjääkäri Roope Visurin kanssa. Yhdessä he vastailivat tulevia alokkaita mietityttäviin asioihin projektin Facebook-ryhmässä. Esimerkiksi terveyteen liittyviä kysymyksiä tehtiin jonkin verran. Jotkut olivat huolissaan siitä, pystyvätkö he suoriutumaan asepalveluksesta terveydentilansa tai loukkaantumisen vuoksi, Orre kertoo. Suuri osa kysymyksistä liittyi jollakin tavoin vapaa-ajanviettoon. Paljon on kysytty esimerkiksi urheilumahdollisuuksista kasarmilla. Myös lomiin liittyvistä käytännön asioista kysyttiin paljon, Orre valottaa. Tekstiviestillä lisää klikkauksia Hankkeesta kerrottiin koeryhmän alokkaille ensimmäiseksi jo alokaskirjeessä. Tämän seurauksena ihmisiä liittyi Facebook-ryhmään vähitellen ennen palveluksen alkua. Viimeisellä viikolla alokkaille lähetettiin tekstiviestinä muistutus some-agenteista. Seurauksena oli ihmisryntäys, jonka lopuksi ihmisiä oli liittynyt ryhmään 341, noin puolet Kaartin Jääkäriprikaatissa palvelukseen astuneista. Meille tuli paljon akuutteja kysymyksiä, kuten mitä tehdä, jos palvelukseenastumispaperit olivat kadonneet. Yllättäviäkin kysymyksiä kaksikolle tuli. Meiltä kysyttiin, voiko poliittiseen toimintaan osallistuminen olla riittävä syy hakea vapautuksia. Tähän vastataksemme jouduimmekin tekemään vähän selvitystyötä. Grafiikka: Tuomas Hämäläinen Vastauksena oli, että kyllä se on mahdollista. Mutta vain tietyin perustein ja rajoitetuksi ajaksi, Orre huomauttaa. Informaatiota inttiin Projekti on osa Asevelvollisten informaatiopalvelu -hanketta, ja sitä laajennetaan mahdollisuuksien mukaan seuraavassa saapumiserässä. Lisäksi tavoitteemme on antaa alkuvuodesta ohjeet varusmiestoimikunnille ja joukko-osastoille some-läsnäolosta, kertoo verkkoviestinnän koordinaattori Anna Leena Lind. Sivuille on tuotettava palvelevaa sisältöä ja myös oikeasti ylläpidettävä sivuja, eli määrittelemme laatukriteerit, Lind toteaa. Nykyisten some-agenttien tehtävät eivät ole vielä ohi, vaan tuen antamista jatketaan myös kasarmilla. Kaartin Jääkäriprikaatissa some-agentit aikovat seuraavaksi jalkautua alokkaiden joukkoon eli harjoittaa vertaistukea muutenkin kuin netin välityksellä. Naamatusten alokkaiden kanssa jatketaan, Orre sanailee.

13 ruotuväki 2/2013 vapaalla 13 Kuvat: Atte Tanner Boffauksen säännöt ovat yksinkertaiset: osuma-alueesta riippuen osuma aiheuttaa joko raajan menetyksen tai ottelun häviön. Alokas Robert Noopila on harrastanut lajia neljä vuotta. Taisteluharjoituksia keskiaikaiseen tapaan Ystävät ja kilpailunhalu pitävät miehen pehmomiekan kahvassa. Moona Veijola Kolme päivää metsässä, yöt nukutaan teltassa ja ruoka syödään maastossa. Päivät taistellaan oman ryhmän kanssa oman armeijan puolesta raskas taisteluvarustus päällä. Yhteistyökyky, oman taistelukyvyn ylläpitäminen ja hauskanpito ovat avainsanoja. Kuulostaako tutulta? Erehdyttävistä yhtäläisyyksistä huolimatta kuvaus ei ole alokasleiriltä, vaan tyypillisestä boffaustapahtumasta. Boffaus eli pehmomiekkailu on laji, jossa ihmiset lyövät pehmustetuilla miekoilla toisiaan. Sitä voisi sanoa myös taistelun mallintamiseksi tai eläytymisharrastukseksi. Urheilu- ja kamppailulajikin se on, kuvailee harrastustaan 19-vuotias alokas Robert Noopila Uudenmaan Prikaatin pioneerikomppaniasta. Selkeä tavoite, monipuolinen laji Yllättävän paljon leikkimiekoilla lätkiminen kuitenkin antaa. Jopa 500 osallistujan suurtapahtumien lisäksi boffata voi melkein missä vaan. Lajin arkea ovat treenit, joita järjestetään ympäri Suomea. Niissä harjoitellaan joukkotaistelutilanteita ja historiallisen miekkailun tekniikkaa sekä tietysti pidetään hauskaa. Hyvä seura onkin boffauksessa Noopilalle tärkeää. Lajissa viehättää erilaisuus. Taistelussa on selvä tavoite: voittaa ja pitää hauskaa. Hienoa on Tuusulalaiselle Noopilalle boffauksessa tärkeää on paikkakunnan oma ryhmä, mutta suurissakin tapahtumissa on tunnelmaa. myös, että harrastajat ovat rehellisiä lajin suhteen. Huijausta ei sinänsä hyväksytä, eivätkä huijarit saa tästä yhtä paljon irti kuin lajista nauttivat boffaajat, Noopila erittelee. Paitsi herrasmieshenkeä, boffaus tarjoaa valinnanvaraa. Aseita on miekkojen lisäksi koko keskiaikainen kavalkadi keihäistä jousiin, ja vaikka ne tehdään pvc-putkesta ja putkieristeestä, on historiallisuus esillä panssareissa ja tapahtumien viitekehyksissä. Larppauksesta eli live-roolipelaamisesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä boffauksessa yksittäisellä taistelijalla ei ole käsikirjoitettua roolia. Boffaajia on silti monenlaisia: toiset ompelevat käsin autenttisia polvihousuja ja toiset sparraavat lyöntejään lajin suurimpaan tapahtumaan Sotahuutoon valmistautuen. Huutamalla voittoon Ennen armeijaa viikottain kuntoilunkin vuoksi treenannut Noopila aikoo jatkaa boffausta parhaansa mukaan. Taitotasoa olisi hyvä pitää yllä, vaikka boffaus ei mikään olympialaji olekaan. En suorassa taistelussa ole se paras, mutta paikan hakeminen ja pelottavalta näyttäminen onnistuu. Vaikka tappoja ei tulisi, niin niinkin saa aikaan, että näyttää mallia, järjestää rivin, huutaa kovaa ja hakkaa kilpeä miekalla. Ei ihme, että kuljettajan koulutuksen lisäksi Noopilaa kiinnostaa myös aliupseerikoulu. Onko kokemus metsässä tetsaamisesta miekan kanssa jo auttanut sotilasuralla? Ampumaharjoituksessa kun syötiin kenttämuonaa metsässä, niin se ei ainakaan juuri ongelmia tuottanut. Istahdin siihen ja aloin mutustella. Tuntui yllättävän mukavalta ja tutulta, ei ollut mitenkään orpo olo. Jos intissä on viihtynyt, niin varmaan viihtyy myös boffauspiireissä, taistelija tiivistää. tupavisa 1. Mistä maasta olivat peräisin Suomen jatkosodassa käyttämät radioluotaimet? 2. Missä tallissa Formula 1 -kuski Kimi Räikkönen ajaa nykyään? 3. Minä vuonna syntyi suomalainen kirjailija Zachris Topelius? 4. Mikä on ilveksen latinankielinen nimi? 5. Kuinka monta kertaa entinen diktaattori Josif Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi? 6. Mistä maasta kirjailija Franz Kafka oli kotoisin? 7. Minä vuonna tuhoutui Pompejin kaupunki Vesuvius-tulivuoren purkauksessa? 8. Kuka on Kone-yhtiön toimitusjohtaja? 9. Mistä sanoista lyhenne VHS muodostuu? 10. Minkä maan lippu on kuvassa? vastaukset 1. Saksasta, 2. Lotuksella, 3. Vuonna 1818, 4. Lynx lynx, 5.kaksi kertaa, 6. Itävalta-Unkarista, nykyisestä Tsekistä, 7. Vuonna 79, 8. Matti Alahuhta, 9. Video Home System, 10. Etelä-Afrikan

14 14 vapaalla ruotuväki 2/2013 elokuvat teatteri The Impossible Selviytyminen Ohjaus Juan Antonio Bayona Pääosissa Ewan McGregor, Naomi Watts, Tom Holland Ensi-ilta 4.1. Hitchcock Ohjaus Sacha Gervasi Pääosissa Anthony Hopkins, Helen Mirren Ensi-ilta 1.2. Espanjalaisen ohjaajan (Juan Antonio Bayona) tekemä ja espanjalaisen perheen kokemiin tapahtumiin perustuva katastrofielokuva vuoden 2004 tsunamista kuulostaa mielenkiintoiselta idealta ellei espanjalaisperhettä olisi korvattu australialaisia esittävillä brittistaroilla (pääosissa Ewan Mc- Gregor ja Naomi Watts), ja ellei juonen kulku olisi täydellisesti tiedossa jo alusta lähtien. Kun perheen äiti säikkyy lomalennon pahaenteisiä turbulensseja, ymmärtää katsoja, että nyt ei ole vielä aika puristaa penkin käsinojaa tai kaverin polvea, sillä pahempaa on luvassa. Ja viisihenkisen perheen joutuessa tsunamin iskiessä eroon toisistaan, tietää taustatarinaan etukäteen perehtynyt, että muutaman ikävän käänteen jälkeen he löytävät toisensa ja elävät elämänsä melkein onnellisina loppuun asti. Mitä elokuva opetti? Että tsunamin uhriksi joutuminen on kamala extreme-kokemus, koettelemukset yhdistävät ja taikovat ventovieraista ihmisistä esille inhimillisiä puolia, ja aina kannattaa uskoa hyvään. Yhden onnellisen länsimaisen perheen seuraamisen sijaan olisi ollut kiinnostavaa kokea tuhansia uhreja vaatinut tragedia monijuonisena elokuvana myös esimerkiksi paikallisen perheen ja viranomaisen silmin. Ilahduttavaa Selviytymisessä oli toimeliaisuus, jolla varsinkin pesueen lapsikatraan kuopus (Tom Holland) otti vanhempien ollessa poissa pelistä tehtäväkseen niin tuntemattomien uhrien auttamisen kuin omasta äidistä ja veljestä huolehtimisen. Se oli varsinkin sairaalaepisodissa liikuttavaa. Kaikesta voi todellakin löytää jotain hyvää. Eira Talka Ensi-iltansa Lahden kaupunginteatterissa saaneen Suomi-konepistooli-näytelmän käänteissä pureudutaan yhden suomalaisen kansallissankarin, asesuunnittelija Aimo Lahden, vaiheisiin. Kuvassa näyttelijät Jori Halttunen, Jari Nissinen ja Laura Huhtamaa. Asevalmistuksen oppitunti Kuva: Lahsen kaupungintettaeri Alfred Hitchcock oli mies, joka eli pitkään ja teki sitä, mitä rakasti. Hän rakasti elokuvia, joita syntyi hänen uransa aikana 53. Jännityksen mestarinkaan tie Hollywoodissa ei ollut aina helppoa ja suoraviivaista. Hitchcock perustuu kirjaan ja spekulaatioihin neron tunnetuimman mestariteoksen synnystä. Parhaat päivänsä jo nähneeksi väitetty Hitchcock ottaa työn alle hullusta mammanpojasta kertovan jännärin, johon kukaan ei usko. Vaimo Alma on läheisissä väleissä lahjattoman kirjailijan kanssa, eikä kukaan tunnu ottavan mestaria enää tosissaan. Ohjaaja alkaa tuntea hälyttävää sielunveljeyttä uuden projektinsa murhaajahahmon kanssa, eikä elokuvasta tunnu tulevan oikein mitään. Elokuva tuo parrasvaloihin Alman, ohjaajan terävän vaimon. Alma ei ole ainoastaan lapsellisesti kapinoivan miehensä kurinpitäjä vaan myös korvaamaton työkumppani, joka on kyllästynyt seisomaan näkymättömänä jännityksen mestarin vierellä. Olivatpa elokuvan väitteet vaimon vaikutuksesta Psychon lopulliseen ulkoasuun väritettyjä tai ei, on Helen Mirrenin eloon tuoma hahmo innostavaa seurattavaa. Elokuvaksi yhdestä alansa suurimmasta mestarista Hitchcock on yllättävän yksinkertainen ja kankea toteutuksessaan. Se vaikuttaa mukiinmenevältä tv-leffalta kokoillan teatterikokemuksen sijaan. Suuren taiteilijan seuraaminen tämän elämän vaikeassa vaiheessa on kuitenkin mielenkiintoista katsottavaa. Tyydytyksen tuntee katsomossakin, kun pääsee kokemaan Psychon suihkukohtauksen ensireaktiot mestarin itsensä seurassa. Matti Riitakorpi Ohjaaja Taru Mäkelä piti Suomikonepistooli-näytelmäänsä ehkä kurkistuksena miesten maailmaan, mutta katsomossa pääsee itse asiassa sukeltamaan kenen tahansa varusmiespalveluksen suorittaneen kokemuksiin. Keksijänero Aimo Lahden suunnitellessa entistä tehokkaampia aseita suomalaisen armeijan käyttöön pohtii Tourulan tehtaan tuotosta kädessä usein pitäneenä, miltä olisi tuntunut treenata ampumista pääosin jollakin muulla aseella kuin kotimaisella rynnäkkökiväärillä. Näin olisi ehkä ollutkin ilman itseoppineen asesuunnittelija Lahden panosta suomalaiset jatkosodassa itsenäisyyteen siivittäneiden konepistoolien kehitykseen. Sota-aiheisia teoksia on paljon, mutta aseteollisuutta ja -kauppaa ei oltu käsitelty. Esimerkiksi huumekauppaa ja muita ikäviä ilmiöitä on puitu taiteessa, mutta ei tätä. Aseteollisuus, jos mikä, on kansainvälistä toimintaa, jolla on lonkerot joka paikassa, käsikirjoittaja ja näyttelijä Jari Nissinen perustelee näytelmän hieman poikkeavaa aihevalintaa. Sota-ajan teknologiauskoa Aseteollisuuden kautta näytelmä käsittelee kaikille tutumpaa ilmiötä, kone- ja teknologiauskovaista aikaamme. Ennen Nokiaa Suomella oli myös muunlaista teknistä menestystä maailmalla: Lahden konepistoolit, joita oli jatkosodan loppuun mennessä valmistettu lähes kappaletta. Näistä neljäsosa myytiin ulkomaille ja lisäksi asetta valmistettiin lisenssillä Ruotsissa, Sveitsissä ja Tanskassa. Näytelmä kertoo teknologia- ja konekyllästetystä ihmisestä. Päähenkilö Lahti uskoo, että koneilla voi hoitaa kaiken, kuvailee todellisen henkilön pohjalta hahmon luonut Nissinen. Näytelmän roolihahmojen kekseliäs ja värikäs, monimerkityksinen ja varsin paljon asemaailmasta lainaava kieli synnyttääkin monta ymmärtävää naurunhyrähdystä miespainotteisessa yleisössä. Lahdelle aseet ovat pikkupojasta lähtien koko maailma, ja asekehittely menee miehellä usein ohi myös parisuhteen ja perhe-elämän. Työlle omistautuneisuudella on kuitenkin hintansa, ja oma luomus kääntyy lopulta myös keksijäänsä vastaan. Aseteollisuuden mattinykänen Koulunpenkillä väheksytyn neron horjuvaa itsetuntoa lääkitsee myös suomalaisstereotyyppisesti kuningas alkoholi. Tässä miestään harvinaisen kärsivällisesti tukevalla Idavaimolla on kestämistä. Hänessä oli tietynlaista rokkamaista asennetta ja herravihaa. Lahden elämä oli tosi mielenkiintoinen. Hän oli ristiriitainen henkilö: ei kouluja käymättömänä kumartanut upseerinarvoa, mutta silti hän tuli toimeen esimerkiksi ministereiden kanssa. Hänessä oli tietynlaista rokkamaista asennetta ja herravihaa, Nissinen sanoo. Miestä kosiskeltiin myös Amerikkaan tienaamaan omaisuuksia keksinnöillään, mutta isänmaallisuus, perheen vaatimukset ja viime kädessä luultavasti itseluottamuksen puute veivät lopulta voiton rikastumisesta. Lahden henkilön sekä Suomikonepistoolin kehitys- ja tuotantovaiheiden lisäksi näytelmässä seurataan itsenäisen Suomen taivalta sotien kautta. Lahden elämä kytkeytyi kriiseihin. Hän täysi-ikäistyi ja kävi armeijan sisällissodan syttyessä ja kehitti aseita Suomen sotien aikaan, Nissinen kertoo. Lahden elämäntyö päättyi vuoden 1944 välirauhaan, jolloin liittoutuneiden valvontakomissio kielsi tältä osallistumisen aseiden kehittelyyn. Mies poistui näyttämöltä kaikkensa antaneena, mutta aseet jäivät. Lahden nimissä on Suomikonepistoolin ohessa yli 50 keksintöä. Eira Talka pelit FTL Faster Than Light PC Subset Games Faster Than Light eli FTL, kahden brittikaveruksen kehittämä lautapelihenkinen avaruusseikkailu keräsi rahoituksensa Kickstarterverkkopalvelun kautta tavallisilta ihmisiltä, sillä isoilta pelitaloilta ei rahaa herunut. Kansan luottamus palkittiin, sillä kyseessä on paras indie-peli sitten Minecraftin. FTL on hatunnosto 80-luvun roguelike-rooliseikkailuille kuten Nethackille. Perusidea pelissä on yksinkertainen. Pelaaja pakenee piskuisella avaruusaluksella niskaan hengitttävää vihollislaivastoa kahdeksan tähtijärjestelmän läpi, samalla parannellen alustaan vääjäämätöntä loppukoitosta varten. Esikuviensa tapaan FTL on pirullisen vaikea, aloittelijalle suorastaan armoton, mutta myös todella viihdyttävä ja koukuttava. Matkan varrella sankarimiehistö joutuu kahnauksiin niin kapinallisten, piraattien kuin avaruusolentojenkin kanssa. Taistelussa pelaajan tehtävänä on yrittää hallita kokonaisuutta tilanteen lipuessa kohti täyttä kaaosta. Konehuoneessa syttyy tulipalo, vihollisia teleporttaa ohjaamoon ja lasertykiltä katkeaa virta juuri ratkaisun hetkellä. Lopulta alus räjähtää palaksi. Eikun uusiksi. FTL:stä ei tahdo keksiä pahaa sanottavaa: grafiikka on yksinkertaista mutta kaunista. Loistava soundtrack on tärkeä tunnelmanluoja muuten hyvin vähäeleisessä pelissä. Sisältöä FTL:ssä on parhaiden roguelike-pelien tapaan valtaisa määrä eikä yksikään pelikerta ole toisensa kaltainen. FTL on tosiaan onnistunut: harva peli saa pelaajan ensin repimään hiuksiaan tappion kohdatessa mutta siitä huolimatta (tai juuri siitä syystä) aloittamaan heti uuden yrityksen. Joni Laari DmC: Devil May Cry PS3 Capcom Sarjan uudelleenkäynnistys on hyvin toteutettua mäiskettä ja näppäinyhdistelmien juhlaa. DmC on perinteisesti japanilainen pelisarja jolla on nyt englantilainen pelinkehittäjä, ja länsimainen jälki myös näkyy. Helvetti-teemoista johdettu visuaalinen tyyli on komeaa katsottavaa, ja peli uskaltaa olla rohkeasti itsensä näköinen. Kauniilla ulkoasulla on kuitenkin varjopuolensa, sillä ainakin PS3-versiossa ruudunpäivitys tökkii välillä selvästi. Tämä näkyy tosin lähinnä taistelua rytmittävissä välianimaatioissa itse kamppailu pysyy sulavana lähes tilanteesta riippumatta ja onkin ehdottomasti pelin parasta antia. Päähenkilö Dante on demonin ja enkelin lapsi, mikä tuo hänelle molempien voimat taistelussa. Pelattavuudessa tämä näkyy siten, että Dante saattaa vaihtaa lennosta miekkansa joko demoni- tai enkeliaseeseen. Voimia yhdistelemällä syntyy lähes loputon määrä erilaisia comboja, joilla voi tuhota pelin viholliset. Järjestelmä on tehokas ja tuhoisa, sekä erityisen koukuttava. Tarina kuljettaa peliä sujuvasti eteenpäin ja samalla taustoittaa Danten ja hänen kaksoisveljensä roolia demonin ja enkelin lapsina. Tarinankerrontaan on panostettu, mikä saa tuntemaan, että kaikella mäiskeellä on oikeasti jokin tarkoitus. Iättömien demoni- ja enkeliteemojen rinnalla tarinassa kulkee myös moderneja elementtejä pahuuden ja kontrollin luonteesta nykypäivänä. Pelissä on myös joitakin ongelmia, liittyen hitaaseen ruudunpäivitykseen, pomppivaan kameraan ja lyhyehköön tarinaan, mutta vioistaan huolimatta tämä peli on nappiostos pimeiden ja kylmien talviiltojen ratoksi. Olli Pietiläinen

15 ruotuväki 2/2013 VAPAALLA 15 tetsari rynchester gona peltipi Kun kasarmin portit sulkeutuvat, pakki ryynäys kieli alkaa elää omaa elämäänsä Teksti: Lassi Kuisma Kuva: Antti Heikkinen Ulkoasu: Tuomas Hämäläinen Jos menet ja kerrot 60- ja 70-luvun vaihteessa asepalveluksen suorittaneelle miehelle gonahtavasi, ei vastaanotto todennäköisesti ole odottamasi kaltainen. Antti Penttisen kokoama Sotilasslangin Sanakirja (WSOY) vuodelta 1984 nimittäin kertoo gonahtaa-sanan olevan peruja konahtaa-termistä, joka merkitsi komentamista ja äänen korottamista. Hämmennystä voi myös aiheuttaa se, jos iäkkäämpi herra hymy huulillaan onnittelee sinua kerrottuasi olevasi gona. Muutamia kymmeniä vuosi sitten gona tarkoitti seuraavana kotiutumisvuorossa olevaa varusmiestä, ei suinkaan kiinnostuksensa menettänyttä soturia. Joukossa mielikuvitus laukkaa Armeijan tiivis ja suljettu yhteisö on ajan mittaan luonut aivan oman tyyppisensä slangin. Aivan kuten tippukivissä valuvat vesitipat muokkaavat jokainen omalta osaltaan kiven muotoa, myös jokainen saapumiserä hioo slangisanastoa omalta osaltaan. Gona-sanan ja sen johdosten muuttuneet merkitykset puoltavat sitä, että slangi muuttuu. On kuitenkin myös sanoja, jotka ovat kulkeutuneet vihreistä toisiin pitkän matkan. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi jokaiselle asepalvelusta suorittavalle tutut korppi, tetsari, mortti, kessu ja koksu. Lisäksi rynnäkkökivääriä on kutsuttu rynkyksi jo iät ja ajat, ja sotilaan henkilökohtaisen aseen vertaaminen puolisoon tai kumppaniin on myös pitkää perua. Mielenkiintoista on lisäksi se, että sanat punkka, pakki ja pinkka ovat slangisanoja, mutta nykypäivänä kyseisistä materiaaleista ei enää muuta nimeä käytetäkään. Tämän vuoksi niitä on nykypäivänä vaikea yhdistää slangiksi. Vai kuinka monta kertaa oma alikersanttisi on käskenyt sinua pesemään kenttäkeittoastiasi, petaamaan vuoteesi tai laskostelemaan päiväpeitteesi? Kielellisiä helmiä Reservin vänrikki ja äidinkielenopettaja Päivi Sirkka teki oman gradunsa Ruotuväki-lehdessä esiintyvästä sotilasslangista vuonna Hän näkee armeijassa syntyneen oman kielen hyvänä asiana. Äidinkielen opettajana kaikki kielelliset rikkaudet, kuten slangi ja murteet, ovat positiivisia. Sirkka tietää omasta kokemuksesta kuinka sanasto tarttuu omaan kieleen, unohtuu ja palautuu aika ajoin mieleen. Omana palvelusaikana ja tutkimusta tehdessä huomasi, että alokasaikana sanoja kuullaan, ihmetellään ja muutamia sanoja käytetään. Mitä pidemmälle palvelus jatkuu, sitä luontevammin ne siirtyvät omaan kieleen. Kertaamassa käydessä yllättäen sanat palautuvat, kun on siinä ympäristössä, johon ne kuuluvat. Sanoja käyttää korostuneesti, koska ne ovat niin hauskoja ja haluaa olla osa porukkaa, Sirkka pohtii. mor sian Rynnäkkökivääri Hernepyssy, morsian, neiti, rönkendahl, rynchester, ryntäilypyssy, sohlo, tyttöystävä Taisteluvyö Tetsari, vastukset, lämpöliivit, hikihenkselit, tee se itse -vyö Kypärä Fiskarsin pipo, munan kuori, wärtsilän pipo, peltipipo, yöastia Taistelukoulutus Ryynäys, puistoilu, rääkkäys, tsatsatsaa Maastopuku Maastinderi, lehmänruokinta-asu, papukaijapuku, ryynärinvaippa Alokas Neljän ja puolen markan automaatti, opetusmateriaali, laumaeläin, aamujen esi-isä Korpraali Lumiauramies, viiden millin vääpeli, sotilasharakka Alikersantti Alisotatyönjohtaja, välikersantti, ylikorpraali, matalapainekessu Jagkommerledare Tulenjohtaja. Leikillinen sanaleikkiin perustuva nimitys, jossa suomenkielinen sana on käännetty ruotsiksi niin, että sanan varsinaista merkitystä ei ole edes yritetty kääntää. Ruotsinkielinen jag kommer on suomeksi tulen ja ledare on suomeksi johtaja. Piruntorjuntaupseeri Sotilaspappi. Kissaihminen Kenraali. Leikillinen metafora, jossa merkitys on siirtynyt kenraalin arvomerkkilaatassa olevasta leijonan, kissaeläimen, kuvasta. Kevyet torjunnat Armeijan lyhyet alushousut. Armeijan lyhyitä alushousuja pidetään rumina ja epämuodikkaina. Arvattavasti leikillinen nimitys on syntynyt siitä mielikuvasta, että mies, jolla on niin rumat alushousut, tulee niiden vuoksi seksuaalisesti torjutuksi. Upseerivarma Yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Puntata Poistua luvattomasti varuskunta-alueelta. Esimerkiksi pataljoonan paras punttaaja. Lähteet: Antti Penttinen: Sotilasslangin sanakirja (WSOY, 1984), Pauliina Vainio: Pro gradu -tutkielma: Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta

16 16 rekrytointi ruotuväki 2/2013

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Kimmo Levä Pääsihteeri Auttaa museoita menestymään MUSEOPALVELUJEN SEGMENTOINTI MUSEOPALVELUJEN SEGMENTIT Yhteiskunnalliset palvelut julkiselle sektorille

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN ESITYS 8.9.2011 A. HELSINKI-PÄIVÄN PALKITSEMISET VUODEN HELSINKILÄISURHEILIJA - palkitaan aina paras

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

SOTILASURHEILULIITON SALIBANDYMESTARUUSTURNAUS 2014

SOTILASURHEILULIITON SALIBANDYMESTARUUSTURNAUS 2014 LAHVU 1968-2014 SOTILASURHEILULIITON SALIBANDYMESTARUUSTURNAUS 2014 Henkilökunnan A- ja B-sarjat HELSINGIN ENERGIA CUP Vierumäki 24.-25.1.2014 Sotilasurheilupoolissa mukana: TERVETULOA LAHDEN VARUSKUNNAN

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts).

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts). 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot