Arktisen erikoistumisen ohjelmasta menestystä yrityksille ja alueelle Lapin maakunnallinen Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä - Arctic

Transkriptio

1 Arktisen erikoistumisen ohjelmasta menestystä yrityksille ja alueelle Lapin maakunnallinen Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä - Arctic Smartness Excellence ASE

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ Lapin Älykäs Erikoistuminen Arctic Smartness Tausta Arctic Smartness konseptille Lappi klusterit Arctic Smartness Clusters Lapin maakunnallinen Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä - Arctic Smartness Excellence -ASE Miksi on tärkeä luoda lappilainen maakunnallinen osaamiskeskittymä? Miten maakunnallisen osaamiskeskittymän muodostaminen tapahtuu? Miten osaamiskeskittymä tulee palvelemaan Lapin ja sen elinkeinoelämän tarpeita? ASE-yhteistyökumppanien roolit hankkeen toteuttamisessa Arktinen teollisuus ja kiertotalous -klusteri, vastuuorganisaatio Digipolis Oy Arktinen älykäs maaseutuverkosto -klusteri, vastuuorganisaatio ProAgria Lappi Arktiset kehittämisympäristöt -Klusteri, vastuuorganisaatio: Lapin ammattikorkeakoulu Arktinen muotoilu klusteri, vastuuorganisaatio Lapin yliopisto Arktinen turvallisuus -klusteri, vastuuorganisaatio MTI/Lapin amk Miten Lappi klusteri ARCTIC Smartness cluster toimii? Arctic Smartness 2

3 TIIVISTELMÄ Lapin maakunnallinen Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä - Arctic Smartness Excellence; ASE hanke vie vuonna 2013 rakennetun Lapin arktisen erikoistumisen strategiaa käytännön tasolle. Laajan toimijajoukon ja kattavan rahoituksen turvin päästään testaamaan ja kehittämään hyvin alkanutta uudenlaista yhdessä tekemistä elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehittämistoimijoiden välillä. ASE-hanke jatkaa viime syksyisessä Arctic Smartness Portfolio (ASP) -hankkeessa käynnistettyä modernin klusterimallin rakentamista Lappiin, joka perustuu viiteen Lappi klusteriin Arctic Smartness Clusters. Hankkeen keskiössä ovat lappilaiset yritykset ja heitä tukevat kehittämisyhtiöt, tutkimus- ja koulutuslaitokset alueen viranomaisten tukiessa kehitystä. Hanke mahdollistaa laajan alueella olevan osaamisen joukkoistamisen elinkeinoelämän, uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen muodostumisen tueksi sekä parantaa yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Tämä puolestaan kasvattaa alueen elinvoimaa ja hyvinvointia. Hankkeen tavoitteet on jaettu neljään työpakettiin, jotka kehittävät edelleen Lappi klustereiden toimintaa, rakentavat vahvaa lappilaiseen osaamiseen peruutuvaa maakunnallista Arctic Smartness Excellence verkostopohjaista osaamiskeskittymää, tukevat kansainvälisen näkyvyyden ja osaamisen kasvattamista sekä Arctic Smartness brändiviestinnän toteutusta ja toiminnan koordinointia. Alueellinen rahoituskuvio EU:ssa muuttuu lähivuosina ja rakennerahastorahoituksen määrä alueille vähenee. Jo lähitulevaisuudessa rahoitusta aluekehitykseen on haettava erillisohjelmista, jotka rahoitetaan suoraan komission eri pääosastojen kautta. ASE-hanke valmistaa lappilaisia toimijoita tähän tulevaisuuteen mm. sparraamalla, kehittämällä ja kouluttamalla alueen toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia, kehittämisyhtiöitä, ym. kansainvälisiin hakuihin.. Tulevaisuudessa lappilaisten toimijoiden täytyykin olla haluttuja kumppaneita kansainvälisissä hankealoitteissa ja siksi myös aluebrändin ja klustereiden tunnettuuden rakentaminen on erittäin tärkeää Hankkeen koordinaattori on Lapin yliopisto ja osapuolina ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Digipolis, Rovaniemen Kehitys, ProAgria, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Lapin liitto. Klusterityöskentelyssä on mukana yli 200 lappilaista yritystä ja 20 muuta alueellista toimijaa. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun ja sen kokonaisbudjetti on jakaantuen em. 8 osapuolen kesken. Lisätietoja: Harri.malinen@ulapland.fi, seppo.saari@lapinamk.fi, kari.poikela@digipolis.fi, elsi.malkki@rovaniemi.fi, johannes.vallivaara@proagria.fi, kari.makitalo@luke.fi, peter.johansson@gtk.fi, ja kristiina.jokelainen@lapinliitto.fi Viimeisimmät tilastot väittävät, että 2020 vuoteen mennessä liki 2/3 Suomen työpaikoista sijoittuu Tampereen eteläpuolelle. Meidän tavoitteemme on, että Lapista ei siirry yhtään työpaikkaa, vaan täällä ne lisääntyvät. Olemme itse ottamassa maakunnallista kehitystä omalle vastuullemme ja tarvittaessa vaikka uimalla vastavirtaan, uskomme pystyvämme vaikuttamaan kehitykseen ja aikaansaamaan positiivia muutoksia. Lappi on tunnistettu uudistaja ja oman kehityksensä haltuun ottaja EUssa. Arctic Smartness -toimintaa on jo käytetty esimerkkinä Euroopan Unionin Alueiden komiteassa (Committee of the Regions) ja Euroopan Komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa (Joint Research Center) mm. siten, että Arctic Smartness - toimijat ovat toimijoita on kutsuttu asiantuntijoiksi EU:n aluekehitystapahtumiin. Arctic Smartness 3

4 1 LAPIN ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN ARCTIC SMARTNESS 1.1 Tausta Arctic Smartness konseptille EU on alueiden Eurooppa ja sen tulevaisuus perustuu pitkälti alueista lähtevään kasvuun, jota vauhdittamaan ja tukemaan Euroopan komissio ohjeisti alueita tuottamaan Älykkään erikoistumisen strategioita (S3). Alueiden pääosasto edellyttää, että ohjelmakaudella %:n EAKR-rahoituksesta on ohjattava tukemaan S3 toteuttamista. Älykäs erikoistuminen ei ainoastaan ohjaa EAKR-rahoituksen käyttöä vaan yleisemminkin alueiden kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tätä tavoitetta tukemaan komissio hakee ns. synergiarahoitusajattelua, jossa eri toimia ja rahoitusinstrumentteja yhdistämällä tuetaan alueellisiin vahvuuksiin perustuvaa alueiden erikoistumista. Ideana on, että rakenne- ja investointirahastojen (ERI) roolina on alueellisten rakenteiden, kapasiteetin ja valmiuksien kehittäminen. Vastaavasti TKI-toimintaa ja koulutusyhteistyötä rahoittavat ohjelmat koko EU-tasolla ovat keinoja linkittää alueella tehty kehittämistyö kansainvälisellä tasolla. H2020- ja Cosme- ym. ohjelmat vastaavasti tukevat suoraan uusien innovaatioiden kehittymistä tukemalla tutkimuksen ja yritysten välistä yhteistyötä. H2020- työohjelmissa on selkeät linkitykset aluekehitykseen ja älykkääseen erikoistumiseen. Syksyllä 2012 Lapin liiton johdolla käynnistettiin Lapin S3 eli Arktisen erikoistumisen ohjelmaprosessi, jonka ensimmäinen vaihe päättyi 2013 joulukuussa, jolloin Lapin Arktisen Erikoistumisen ohjelma julkistettiin. Ohjelma on laaja ja sen pohjalta on haettu vielä tarkennettuja nostoja. Tavoitteena oli löytää luontaiset vahvuudet ja niihin liittyvät arvoketjut, hakea uusi pohja yhteistyölle, ehdottaa käytänteitä ja esittää osa-alueet, joissa on suurin potentiaali uusille innovaatioille, jotka perustuvat eri osaamisalojen ja avainteknologioiden luovaan yhdistämiseen. Arktisen erikoistumisen jalkauttaminen -hankkeen aikana analysoitiin laajasti Lapissa toteutettuja kehittämistoimia (650 hanketta) ja niiden pohjalta päädyttiin esittämään viiden Lappi-klusterin rakentamista: Arktinen teollisuus ja kiertotalous Arktinen älykäs maaseutuyhteisö Arktinen muotoilu Arktinen turvallisuus Arktiset kehittämisympäristöt Klustereiden yhteinen kehittämistyö aloitettiin puolen vuoden Arctic Smartness Portfolio (ASP) -hankkeella, jonka lähtökohtana oli luoda perusta innovaatioiden kehittymistä tukevalle Alueelliselle ekosysteemille. KUVA 1: Lappi klusterit Arctic Smartness clusters - Triple Helix malli ASP-hankkeen aikana lanseerattiin virallisesti käyttöön Arctic Smartness-konsepti/brändi yhteiseksi ilmeeksi Lappiklustereiden (Arctic Smartness Clusters) tueksi. 1.2 Lappi klusterit Arctic Smartness Clusters ASP-hankkeen aikana organisoitiin viisi Lappi-klusteria, kehitettiin organisaatioiden yhteistyötä, alojen sisäisiä yhteistyömalleja ja TKI-toiminnan parempaa integroitumista vahvistamaan osaamisen kehitystä Lapin elinkeinoelämän tarpeisiin. Merkittävä panostus tehtiin myös EU-tasolla Arctic Smartness -brändinä, jolla lappilaiset toimijat ovat EU-tasolla tunnistettuja arktisia erityisosaajia ja alueensa kehittäjiä. Lapista muotoutuikin älykkään erikoistumisen mallialue ja lappilaiset toimijat alkavat olla entistä halutumpia kumppaneita kansainvälisiin hankealoitteisiin. Arctic Smartness 4

5 Digipoliksen vetämän Arktinen teollisuus ja kiertotalous -klusterin pääsy yhdeksi EU-mallialueeksi 2014 oli kimmoke klusterimaisen työskentelyn vahvistamiseksi Lapissa. Lähtökohtana oli modernin klusteritoiminnan kehittäminen, jossa korostuu monialaisuus ja rajapinnoissa tapahtuvan yhteistyön lisääntyminen sekä klusterikehityksen eri vaiheet. Keskimäärin kaupallisen klusterin kehittyminen itsenäiseksi ja yritysvetoiseksi klusteriksi kestää 11 vuotta. Viiden Lappi-klusterin valinta perustui aiemmin tehtyihin kehityspanostuksiin, Lapin vahvuuksia hyödyntävään toimintaan, tulevaisuusanalyysien tuomaan potentiaaliin ja toisaalta EU-tason politiikoihin. Tavoitteena on tukea sitä toimintaa, jolla on suurin kasvupotentiaali ja joka luo pohjaa lappilaiselle erikoistumiselle. Kaikki viisi klusteria ovat kehityksensä eri vaiheissa. Arktinen turvallisuus ja muotoilu -klusterit hakevat muotoaan ns. klusterialoitteina. Arktiset kehittämisympäristöt -klusteri on nimensä mukaisesti myös kehittämisklusteri, josta muotoutuu muita klustereita palveleva ja myös omaa liiketoimintaa toteuttava klusteri. Arktinen älykäs maaseutu -klusteri on hakemassa pohjaa pienimuotoisesta liiketoiminnasta, jonka suurin potentiaali on erityisesti niche-markkinoille kohdentuvasta liiketoiminnasta. Arktinen teollisuus ja kiertotalous -klusteri on vahvassa kasvussa ja on vain ajan kysymys, että Lapissa on ensimmäinen klusteri, joka samalla kehittää yritysverkostonsa kapasiteettia. Kaikki Lappi-klusterit ovat saamassa eurooppalaisen klustereiden pronssimerkin. Lappi-klustereita kehitetään systemaattisesti hyödyntäen jo vuosien aikana tehtyjä alueellisia kehittämistoimia. Lähtökohtana on laventaa klustereiden perustaa ja luoda selkeitä yhtymäkohtia eri klustereiden välillä. Yhdessä Lappiklusterit muodostavat maakunnallisen ekosysteemin, joka luo vahvan pohjan Lapin erikoistumiselle ja sen kilpailukyvyn kehittymiselle. Alla oleva kuva luo katsauksen kehitysvaiheista ja tulevaisuuden tavoitteista. KUVA 2: Arctic Smartness tiekartta maakuntasarjasta EU-liigaan Arctic Smartness 5

6 2 LAPIN MAAKUNNALLINEN ARKTISEN ERIKOISTUMISEN OSAAMIS- KESKITTYMÄ - ARCTIC SMARTNESS EXCELLENCE -ASE 2.1 Miksi on tärkeä luoda lappilainen maakunnallinen osaamiskeskittymä? Lappi nauttii vielä käynnissä olevalla ohjelmakaudella runsaasta ERI-rahoituksesta, jota todennäköisesti ei ole vastaavassa määrin käytettävissä enää tulevalla ohjelmakaudella. Alueellinen kehittämistyötä kuitenkin jatkuu, mutta rahoitusta siihen on haettava erillisohjelmista, jotka rahoitetaan suoraan komission eri pääosastojen kautta. Lapin kehittymiselle nyt ja tulevaisuudessa on elintärkeää, että olemme tunnistettu ja haluttu partneri kansainvälisesti. Pohjatyötä on tehty vuodesta 2012 alkaen pienin konkreettisin askelein. Työn tuloksekkuutta kuvaa, että Lappi on jo melko tunnettu ja tunnustettu osaaja ja toimijamme ovat haluttuja kumppaneita. Olemme luoneet sisäisen organisoitumisen mallin, joka perustuu viiteen Lappi-klusteriin. Tosin työ vasta alkuvaiheissaan ja tehdyt suunnitelmat ja strategiat on aika laittaa käytäntöön. Tätä varten on suunniteltu Lapin maakunnallinen Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä eli Arctic Smartness Excellence (ASE) -hanke. ASP-hankkeen aikana luodut Arctic Smartness -klusterit kokoavat yhteen parhaan Arktista erikoistumista tukevan osaamisen Lapissa. Kokonaisuus perustuu resurssien tehokkaaseen käyttöön ja osaamispohjaa kasvatetaan ja täydennetään tarpeen mukaan kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitumalla. ASE-hankkeen aikana klusterityö konkretisoituu käytännön toimenpiteiksi, joissa klusterit vahvistuvat ja toimivat alustoina Lapin yritystoiminnan kehittämisessä. ASE-hankkeen toteuttajien valmiudet vastata alueen elinkeinoelämän tarpeisiin kehittyvät ja kasvavat mm. teknologioiden hyödyntämisessä, tuotekehityksessä ja palveluosaamisessa. Hankkeen aikana muotoutuu käytännön toimimalleja, jotka kootaan yhteen maakunnallisen verkostomaiseen osaamiskeskittymään (Center for Arctic Smartness Excellence), jolla varmistetaan tekemisen jatkuvuus ja maakunnallisten hyvien käytäntöjen levittäminen. ASEhanke mahdollistaa Arctic Smartness -klustereiden kehittämistä tasolle, jossa yhteinen osaaminen on EU-tason huippuosaamista niin innovaatiotoiminnassa kuin kansainvälisen rahoituksen hankinnassakin. KUVA 3: Arctic Smartness Excellence hankkeen tavoitteellinen visio Arctic Smartness 6

7 2.2 Miten maakunnallisen osaamiskeskittymän muodostaminen tapahtuu? Maakunnallinen osaamiskeskittymä muodostuu kolmen peruspilarin päälle, joista kantavana pilarina ovat Arctic Smartness -klusterit. Tukipilareina ovat hankkeessa muodostettava maakunnallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymä ja kolmantena pilarina toimii Arctic Smartness kansainvälinen toiminta ja verkostoituminen. Yhdessä nämä kolme luovat maakunnallisen tason osaamiskeskittymän Arctic Smartness Excellence, joka on myös perusta maakunnallisella innovaatioita tukevan ekosysteemin muodostumiselle. Hankkeen tavoitteet saavutetaan neljän työpaketin (tulosalueen) kautta. Kaikissa työpaketeissa toimet perustuvat yhdessä toteutettuun mahdollistamiseen, potentiaalin kasvattamiseen, tarjolla olevien eurooppalaisten mahdollisuuksien lunastamiseen, yhteistoiminnan vahvistamiseen, päällekkäisyyksien poistamiseen ja ennen kaikkea konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin. KUVA 4. ASE-hankkeen työpaketit ja niiden suhde toisiinsa Työpaketin 1 tehtävä on koordinoida Lappilaista alueellisen klusterityöskentelyn toteutusta ja kehittymistä entistä yrityslähtöisemmäksi, joka perustuu kolmeen osa-alueeseen: Jatkaa ASP-hankkeessa perutettujen viiden Lappi-klusterin Arctic Smartness -klusterin kehittämistä ja kasvua kannustaen uusien alaklustereiden/teemaryhmien muodostumista ja osaamispohjan vahvistumista Tukea klustereiden toimintaa tuottaakseen lisäarvon yrityksille Luoda klusteritoimijoiden kanssa kehityspolkuja tukemaan yritystoiminnan kasvua ja rahoitusta Työpaketin 2 tehtävä on kehittää klustereiden tavoitteita tukevaa TKI-toimintaa ja vahvistaa sitä tukevaa osaamista luomalla perusta Lapin maakunnallisen TKI-osaamiskeskittymälle (Center for Arctic Smartness Excellence). Työpaketissa rakennetaan klustereiden ja niissä toimivien yritysten ja TKI-osaamiskeskittymän välille toimintatapa, joka mahdollistaa laajemman innovaatiotoiminnan ja jolla on selkeä rooli lappilaisen elinkeino ja kehittymisessä ja kasvamisessa. Työpaketin 3 tehtävä on jatkaa Arctic Smartness brändin profiloitumista edelleen EU yhteistyöfoorumeilla. Hankkeessa jatketaan aktiivista osallistumista S3-alueklusterityöskentelyyn ja tuetaan aktiivista kumppanuuksien hakua erillisrahoituksen toimiin. Strategisten aluekumppanuuksien vahvistaminen ja uusien hakeminen jatkuu. Työpaketin toimenpiteet perustuvat Lappi-klustereiden tarpeisiin ja aiemmin ASP-hankkeessa esille tuotuihin nostoihin tukemaan klusteritoimijoiden kansainvälistä verkostoitumista, vahvistamaan toiminnan näkyvyyttä EU-tasolla ja lisäämään kansainvälisen osaamisen tasoa. Työpaketin 4 tehtävänä on integroida edellä mainittujen kolmen osa-alueen toimet toisiinsa ja varmistaa Arctic Smartness Excellence -osaamiskeskittymän muodostuminen sekä mahdollistaa sen toimiminen keskittymän ja työpakettien holvikaaren huippukivenä (avainkivi), jota ilman rakenne romahtaa. Arctic Smartness 7

8 KUVA 5: Arctic Smartness Excellence hankkeen rakenteet ja tavoitteellinen toimintaympäristö 2.3 Miten osaamiskeskittymä tulee palvelemaan Lapin ja sen elinkeinoelämän tarpeita? ASE-hankkeen avulla rakennetaan maakunnallinen yhteinen näkemys (visio) laaja-alaisesta yhteistyöstä. Joustavat rakenteet ja toimintatapa mahdollistavat Lappi-klustereiden osaamispohjan laventamisen. ASE-hanke on myös koordinaatiohanke, jonka kautta ohjataan Arctic Smartness -klustereiden kehittymistä ja osaamispohjan vahvistamista. Klustereiden kehittämisessä ja yksittäisten toimien toteuttamisessa on mukana joukko erilaisia maakunnallisia kehittämishankkeita. Voidaankin puhua klusterikohtaisista hankeperheistä, joiden keskinäinen yhteistyö tuo lisäarvoa kaikkien osapuolten omalle toiminnalle. Arktinen teollisuus ja kiertotalous -klusterin sanoin Klusteritoiminnan parasta antia maakunnalle ovat sen elinkeinoelämän vahvistuminen ja uusi toimeliaisuus!. Hanke kehittää klusteritoimintaa tukemalla yritysrajapinnassa toimimisen mahdollisuuksia ja vahvistamalla edelleen niissä toimivien yritysten kansainvälistymistä, joka vaikuttaa liikevaihtoon, kannattavuuteen ja tuottavuuteen sekä siitä edelleen yrityskoon kasvuun. Lapin kilpailukyky ja pärjääminen perustuu alueelliseen yhteistyöhön; ASE-hankkeessa jatketaan ASP-hankkeessa alkanutta yhdessä tekemisen toimintatapaa, jota kehitetään edelleen entistä paremmin palvelemaan elinkeinoelämää. Lähtökohtana on käytännön tekeminen, yhdessä oppiminen ja ydintoimijoiden oman roolin löytäminen ja työnjako klustereiden kehittämisessä ja maakunnallisen osaamiskeskittymän rakentamisessa. Hanke nostaa siinä toimivien toteuttajien ja viiden klusterin osaamisen sille tasolle, että alue ja sen toimijat ovat yhtäältä uskottavia ja houkuttelevia EU-tasoisia kumppaneita ja toisaalta niillä on valmiudet hankkia kansainvälistä rahoitusta (suoraa EU-rahaa ja muita rajat ylittävien instrumenttien rahoitusta) ja näin valmistautua tulevan ohjelmakauden pieneneviin aluerahoituksen resursseihin ilman että positiivinen kehitys pysähtyy. Hanke luo riittävän suuren osaajapohjan (kriittisen massan) maakunnalliselle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Samalla se edesauttaa klusteritoiminnasta lähtevää tarve- ja ilmiölähtöistä alueellista tutkimus- kehitysja innovaatiotoimintaa ja vahvistaa maakunnallista elinkeinoelämää parantaen lappilaisten yritysten toimintaympäristöä, sekä alueen kilpailukykyä ja innovaatiopotentiaalia. Lapin maakunnallisen TKI-osaamiskeskittymän muodostaminen on hankkeen päättyessä kuitenkin vasta alkutekijöissään. Keskeiset maakunnalliset TKI-toimijat ovat asettaneet osaamiskeskittymälle suuria odotuksia, joita yksin tässä hankkeessa ei voida toteuttaa. Osaamiskeskittymän osaamispohjan ja tavoitteiden muodostuessa on selvää, että toimintaa pitää laajentaa, syventää ja samalla kansainvälistää laajemmin kuin ASE-hankkeessa on mahdollista. Arctic Smartness 8

9 KUVA 6: Arctic Smartness Excellence - toimintamalli KUVA 7: Arctic Smartness Excellence hankkeen osaamiskeskittymän ja klustereiden toimintaympäristö 2.4 ASE-yhteistyökumppanien roolit hankkeen toteuttamisessa Arctic Smartness Excellence on yhteishanke, joka voidaan toteuttaa ja joka voi saavuttaa asetetut tavoitteet vain, jos kaikki sen osapuolet (Lapin liitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Kemin Digipolis Oy, ProAgria Lappi, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen Kehitys Oy) ovat aktiivisesti mukana osatoteuttajina hankkeessa. Maakunnallisesti merkittävien tulosten saavuttamiseksi hankkeen toimintatapa vaatii kunkin osatoteuttajan sitoutumisen, panostuksen ja asiantuntemuksen niin Arctic Smartness -klustereiden sisällä kuin toimijoiden keskinäisessä yhteistyössäkin. Arctic Smartness 9

10 Hanketta koordinoi Lapin yliopisto ja sen vastuulla ovat työpaketit 2 - Lapin maakunnallinen TKI-osaamiskeskittymän rakentaminen ja työpaketti 4 Hankkeen hallinnointi ja viestintä. Lapin liiton vastuulla on koordinoida työpaketti 1 - Yrityslähtöisen klusteritoiminnan vahvistaminen ja alueellisen yhteistyön tiivistäminen. Lapin ammattikorkeakoulun vastuulla on työpaketti 3, joka tukee klusterilähtöistä kansainvälistymistä. ASE-hankkeen osapuolet ovat sitoutuneet yhteensä noin 240 henkilötyökuukauden käyttämiseen hankkeessa sen tulosten saavuttamiseksi. 3 ARKTINEN TEOLLISUUS JA KIERTOTALOUS -KLUSTERI, VASTUUOR- GANISAATIO DIGIPOLIS OY Klusterin kehittämistavoitteet ASE-yhteistyössä: Tavoitteena on klusteriyhteistyö Lappi, Suomi ja kansainvälisellä tasolla, kansainväliset rahoitusmahdollisuudet, osaamisen ja osaamiskapasiteetin kehittäminen elinkeinoelämän käyttöön, Lappi-brändin kehittäminen ja Lappi EU:n mallialueena luonnonvarojen kestävässä jalostuksessa työn systemaattinen jatkaminen, resurssien ristiin hyödyntäminen sekä selkeämmät roolitukset klusteriyhteistyössä. Miksi klusteri on tärkeä Lapille? Klusterin teollisuustoimijat tuottavat n. 10 % Suomen viennistä ja Lappiin on tulossa lisää teollisia suurhankkeita tulevina vuosina. Suurhankkeita on tulossa Lapissa alueille, jotka nimenomaan tukisivat koko Lapin pysymistä elinvoimaisena. Teollisuustoimijoiden kilpailukyvyn taustalla on yli 150 innovatiivisen palveluyrityksen verkosto Lapissa, jolla on osaamispotentiaalia myös suoraan kansainväliseen vientiin, kun niitä klusterin avulla lisäresursoidaan oikein tarjoamalla tehokkaita klusteripalveluja. Miten klusteri palvelee elinkeinoelämän tarpeita? Klusteri tuottaa jatkuvasti teollisuuspalveluyrityksille ja innovatiivisille start-up:eille tasa-arvoisia kehittämispalveluita riippumatta yrityksen sijainnista Lapissa. Klusterissa on toimiala- ja arvoketjurajat ylittävää osaamista, jota hyödynnetään räätälöidysti investointi-caseissa jopa laajempien ekosysteemitarkastelujen näkökulmasta. Meri-Lapissa on Digipoliksen toimesta tehty teollisten symbioosien sekä kiertotalouden edistämisen näkökulmasta edelläkävijätyötä teollisuuden sivuvirtojen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Työssä on ollut mukana koko Lapin suurteollisuus ja investointihankkeet. Työ on huomioitu myös EU-tasolla mm. Lappi EU:n mallialuevalintana. Hyviä esimerkkejä elinkeinoelämäpalveluista ovat mm. Lapin AMK:n TKI-yritysyhteistyö, joka on kerännyt suhteellisesti Suomen eniten yritysrahoitusta sekä GTK:n pitkäjänteinen tutkimustyö, jonka pohjalle Lapin kaivosinvestoinnit ovat perustuneet. Luonnonvarakeskus (Luke) tuo klusteriin laajan biotalouden osaamisensa erilaisten metsävaroja hyödyntävien yritysten ja metsätalousyrittäjien hyödynnettäväksi. Luke osallistuu aktiivisesti Lappiin suunniteltujen uusien biojalostamoiden tuotevalikoiman ja logistiikan kehittämiseen sekä raaka-ainepohjan turvaamiseen metsänhoidon ja kiertotalouden menetelmiä kehittämällä yhdessä muiden klusterin toimijoiden kanssa. Miten klusteriyhteistyön vahvistaminen on ratkaisu tarpeisiin? Yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia voidaan edistää saamalla ne osaksi kansainvälisiä projekteja, joissa niillä on mahdollisuus luoda verkostoja potentiaalisten asiakkaiden ja kumppanien kanssa ja lisätä uskottavuuttaan asiakkaiden silmissä. Kansainvälisellä klusteriyhteistyöllä päästään myös lähemmäs kansainvälistä asiakasrajapintaa sekä lisätään ymmärrystä asiakkaiden tarpeista. Samalla yrityksille aukeaa myös mahdollisuuksia uusiin tutkimuskumppanuuksiin. Tuotaessa yritykset lähemmäs tutkimustoiminnan rajapintaa, ne saavat tehokkaammin tietoa uusista liiketoimintamahdollisuuksista, teknologioista jne. Lapin pk-yritykset ovat tyypillisesti pieniä ja niillä on siitä syystä varsin rajallinen TKI-potentiaalin, jolloin tehokas klusteroituminen voi tuoda ratkaisun TKI-resurssien lisäämiseen ja hyödyntämiseen. Mitä lisäarvoa klusteri tuo alueellisille toimijoille? Klusteri- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö sekä uusien arvoketjujen ja liiketoimintamahdollisuuksien luominen: esim. Teollinen symbioosi ja kiertotaloustyö, joka lisää teollisuuden kilpailukykyä, säästää hyödyntäjien raaka-ainekustannuksia, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pienentää tuontia muualta. Yritysten ja oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten parantunut yhteistyö: esim. Arctic Design Maraton-konsepti, tehokkaampi tiedonkulku ja vuorovaikutus klusterissa, mm. Luken, GTK:n ja Lapin AMK:n yhteistyö digitaalisten luonnonvara-aineistojen yhdistämisessä. Klusteri tukee investointimahdollisuuksia, joista esimerkkinä Sangen Tornion panimo. Miten ASE yhteistyökumppanit osallistuvat klusterin kehittämiseen? ASP aikana hyvin käynnistynyt korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö jatkuu ja sen pohjalta ollaan kehittämässä uusia yhteishankkeita ja aloitteita. ASE hankkeessa TKI toiminnan perempi integroiminen osaksi klusterin toimintaa on olennaista. Lapissa Arctic Smartness 10

11 on parasta luonnonvaratutkimuksen osaamista Suomessa. ASE hankeen aikana sen integroitumine vahvistamaan klusterin toimintaa on olennaista. Toisaalta yhteistyö Rovaniemen kehityksen ja ProAgrain kanssa tuo laajempaa maakunnallista vaikuttavuutta ja auttaa uusien alaklustereiden/teemaryhmä aloitteiden muodostumisessa liiketoimintaa tukeviksi aloitteiksi. Tämä mahdollistaa tehokkaamman klusterin kehittämistyön ja uusien sekä synergisten arvoketjujen luomisen. Yhteistyön tuloksena on jo lähtenyt liikkeellä Arktinen älykäs kaivosklusteri/teemaryhmä. Työtä jatketaan seuraavien alaklusterien tarve on tunnistettu: 1. biotalous (synergia maaseutuklusterin kanssa), 2.teollinen symbioosi ja 3. metalliklusteri. 4 ARKTINEN ÄLYKÄS MAASEUTUVERKOSTO -KLUSTERI, VASTUUOR- GANISAATIO PROAGRIA LAPPI Miksi klusteri on tärkeä Lapille? Lappilaisen maaseudun ongelmana on pääomien karkaaminen paikallis- ja aluetalouden ulkopuolelle. Elämisen edellytykset ajavat ihmiset muuttamaan pois maaseudulta, vaikka maaseutu tarjoaa monipuolisen pohjan harjoittaa monenlaista liiketoimintaa. Ongelmana uusien mahdollisuuksien konkretisoitumiselle on yhteistyön puute niin aluekehityksen kuin yritysten välisessä toiminnassa. Maaseutuklusteri on yritysten ja muiden toimijoiden välinen verkosto, jonka tavoitteena on luoda alueellista lisäarvoa elinkeinoelämän kautta. Klusterin tärkein tehtävä on kolmitasoisen kehittämisyhteistyön (maakunta, kunta, yritykset) integroiminen prosessiksi. Ainoina relevantteina mittareina ovat liikevaihdon kasvu sekä uudet työpaikat/yritykset. Miten klusteri palvelee elinkeinoelämän tarpeita? Suurin osa on lappilaisista yrityksistä mikrokokoisia, joka asettaa haasteita yritystoiminnan kehittämiselle. Operatiivinen työ vie yrittäjän ajan, jolloin toimintaympäristön seuranta ja kehittäminen jäävät tekemättä. Verkottamalla mikrokokoisia toimijoita, ja luomalla saman toimialan tai arvoketjun toimijoiden välille luottamukseen perustuvia toiminnallisia kokonaisuuksia, löydetään malli, jonka kautta voidaan toimia joustavasti suurempana kuin koko antaa myöten. Muodostuvien yritysryhmien toimintaa tuetaan muiden kehittämistoimintojen kautta, jotta aluetalouteen saadaan tuloutumaan kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Toiminnan ydin on elinkeinoelämälähtöinen kehittäminen, jota tuetaan ja motivoidaan ulkopuolelta, eikä lähdetä liiketoiminnan ulkopuolelta työntämällä viemään eteenpäin. Miten klusteriyhteistyön vahvistaminen on ratkaisu tarpeisiin? Klusteriyhteistyöllä päästään tilanteeseen, jossa alueelliset toimijat alkavat itse hakemaan yhteistyötä ja luomaan malleja elinkeinoelämälähtöiseen kehittämiseen, jonka ohjaava mekanismi tulee yritysten muodostamilta ryhmiltä. Klusteritoiminnan hyöty tuloutuu yrityksille, joten kaikki kehittämistyö tulee kohdistua lyhyellä aikajänteellä elinkeinoelämän hyväksi. Yhteisesti sovitut tavoitteet ja roolitus raamittavat toimintaa ja rytmittävät seuraavien vuosien kehittämistyötä. Maaseutuklusterissa yrityksille luodaan uusia verkostomaisia toimintatapoja kasvaa ja tuottaa lisäarvoa aluetalouteen. Mitä lisäarvoa klusteri tuo alueellisille toimijoille? Klusterin teemaryhmien (elintarvikkeiden jalostus, hajautettu energia, sininen biotalous, biopohjaiset materiaalit, raaka-ainetuotanto) toiminta polutetaan ja prosessoidaan, jotta tavoitteet saadaan pilkottua pienemmiksi kokonaisuuksiksi kehittämistasoittain. Näin päästään kokoamaan myös alue- ja kuntatasolta toimijoita asialähtöiseen kehittämiseen, aiemman, organisaatiolähtöisen sijaan. Tavoitteena on luoda ns. Lapin malleja, jotka voidaan toteuttaa laajasti maakunnassa huomioimalla ja hyödyntämällä paikalliset erilaisuudet. Esimerkkinä voidaan mainita Kittilän, Sodankylän, Kemijärven ja Ranua elintarviketalon yhteissuunnittelu, jonka jokainen kunta voi toteuttaa paikalliset erityispiirteet huomioiden. Tämän kautta esim. mustikan jalostusarvo saadaan enenevissä määrin jäämään Lappiin (nyt aluetalouteen 2 /kg, jossa kertainen jalostusarvo valuu muualle). Klustereissa päästään myös turhan näpräilyn sijasta maakunnalliseen tehemä pois kokeilujen kulttuuriin. Miten ASE yhteistyökumppanit osallistuvat klusterin kehittämiseen? Lapin liitto on mukana Arktinen biotaloushankkeen kautta koordinoimassa alueellista ja kunnallista kehittämistyötä. Luonnonvarakeskus osallistuu laajasti klusterin toiminnan kehittämiseen, ja vetää kahta teemaryhmää: elintarvike sekä biopohjaiset materiaalit. Digipoliksen ja Rovaniemen kehityksen kanssa ProAgria toimii välittäjäorganisaationa, joiden kontaktien kautta saadaan elinkeinoelämän ohjausmekanismi luotua klusterille. Lapin AMK sekä yliopisto tuovat vahvan tutkimuksellisen pohjan maaseudun elinkeinojen kehittymiselle, sekä opiskelijoidensa kautta harjoittelijoita että uutta työvoimaa vastaamaan tulevaisuuden uusiin haasteisiin. GTK tuo oman tutkimusosaamisensa maaperään liittyvään tutkimukseen, jolla maaseudun raaka-aineintensiivisistä liiketoiminnoille saadaan uutta lisäarvoa. Arctic Smartness 11

12 5 ARKTISET KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT -KLUSTERI, VASTUUORGANI- SAATIO: LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU Miksi klusteri on tärkeä Lapille? Kehittämisympäristöt klusteri on toimija, jonka tehtävänä on koota Lapissa toimivat TKI- ja oppimisympäristöt yhtenäiseksi toimijaverkoksi, tehostaen niiden yhteiskäyttöä sekä mahdollistaa niiden monipuolisempi kehittämispalveluiden tarjonta yrityksille ja alueen organisaatioille. Kansainvälisellä tasolla klusterin tehtävänä on nostaa lappilaisten kehitysympäristöjen kansainvälistä profiilia ja valmiuksia, pitää yllä alueen jatkuvaa kehitystoimintaa sekä luoda tasokkaat puitteet aluetta palvelevalle kansainväliselle TKI-toiminnalle. Lapissa on löydettävä viisasten kivi TKI palveluista nousevien tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseksi yrittäjyyden kasvattamiseksi ja lisäämiseksi Lapissa. Meillä on raaka-aineet, kehittämisympäristöt, osaamista ja halukkaita yrittäjiä, mutta toiminnan orkestrointi uupuu. Tätä halutaan Arktisen kehittämisympäristöt klusterissa rakentaa, vahvistaa ja tukea Lapin muotoutumista innovatiivisimmaksi EU harvaan asutuista alueista. Miten klusteri palvelee elinkeinoelämän tarpeita? Klusteri palvelee elinkeinoelämää kehittämisympäristöjensä avulla. Kehitysympäristöt ovat ympäristöjä, joiden avulla yritykset ja organisaatiot voivat tuottaa ja kehittää paremmin tuotteita ja palveluita sekä kehittää henkilökuntansa osaamista. Klusterin tehtävänä on koota Lapissa toimivat erilliset kehitysympäristöt organisoiduiksi kehitysympäristöperheiksi ja soluiksi, joista muodostuneiden kokonaisuuksien avulla voidaan kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin palvella alueen elinkeinoelämän tarpeita. Auttaa yrityksiä löytämään käyttöönsä sopivimmat kehitysympäristö- ja asiantuntijaverkostot sekä edesauttaa yrityksiä löytämään kehitystoimintaansa sopivimman rahoitusmekanismin. Klusterin tehtävänä on luoda puitteet, jossa elinkeinoelämän tarpeet toimivat alueen TKI-toiminnan perustana. Miten klusteriyhteistyön vahvistaminen on ratkaisu tarpeisiin? Lapissa toimii useita eri kehittämisympäristöjä, mutta niiden toiminnantaso on paljolti vielä määrittämättä. Esim. kartoitetuissa kehittämisympäristöissä löytyi myös hyviä esimerkkejä asiakkaan laatustandardille auditoiduista kehitysympäristöistä. Tieto Lapissa sijaitsevista kehittämisympäristöistä ja niiden mahdollisuuksista elinkeinoelämälle on myös vielä puutteellista. Lappilaiset kehittämisympäristöt tarvitsevat toimiakseen ja kehittyäkseen lähemmäksi kv.-tasoista TKI-toimintaa, toimivan TKI- yhteistyön alueen elinkeinoelämän, koulutus- ja TKI-organisaatioiden kanssa. Klusteriyhteistyön keskeisimpänä tehtävänä on kehittää ja viedä näitä asioita eteenpäin. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisen organisaatiomallin ja strategian luomista (kehitysympäristöt ja tutkimusryhmät), kehitysympäristöjen teknologisen kypsyyden arviointia (TRL) kaikissa arktisissa kehittämisympäristöissä sekä kehitysympäristöjen kv.-valmiuksien kehittämistä. Klusteriyhteistyön avulla voidaan alueen verkostoitunut TK-toiminta saattaa tehokkaammin aluetta ja sen elinkeinoelämää palveleviksi innovaatioiksi. Mitä lisäarvoa klusteri tuo alueellisille toimijoille? Tämän hetkinen pirstaloitunut (kehittämisympäristöissä tapahtuva) TKI- ja opetustoiminta voidaan organisoida yhteiseksi verkostoituneeksi toiminnaksi, jossa klusteriyhteistyön avulla voidaan nostaa lappilaisen osaamisen profiilia niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla (Lapin älykkään erikoistumisen ohjelma). Klusteriyhteistyö mahdollistaa ja tiivistää alueen toimijoiden välistä yhteistyötä, tehostaa resurssien käyttöä sekä mahdollistaa yhteisen substanssiosaamisen kehittymistä, joka vastaa tehokkaammin alueen tarpeita. Klusterin avulla elinkeinoelämä voi paremmin hyödyntää kehittämisympäristöjen tarjoamia palveluita. Laajamittaisen TKI-yhteistyön avulla voidaan alueen elinkeinoelämälle tarjota entistä tehokkaammin heidän tarvitsemiaan palvelukokonaisuuksia ja vastata heidän tarpeisiinsa sekä lisätä alueen houkuttelevuutta. Tämä mahdollistaa myös yhteisten laajempien hankekokonaisuuksien toteuttamisen ja kansainvälisen rahoituksen hyödyntämisen. Klusterin avulla on tarkoitus viedä eteenpäin mm. ASP-hankkeen aikana nousseita klusterin hanke-ehdotuksia. Miten ASE yhteistyökumppanit osallistuvat klusterin kehittämiseen? Toiminnan tavoitteena on vahvistaa sekä kehittää uudenlaista toimintamallia, joka edistää modernin klusteriyhteistyön kehittymistä Lapissa. Tähän työhön osallistuvat kaikki ASE-yhteistyökumppanit: Lapin liitto, Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, LUKE, GTK, Digipolis Oy, Rovaniemen kehitys Oy ja ProAgria. Työnjako klusterien kehittämisestä on ASP-hankkeen aikana sovittu seuraavasi: Arktinen teollisuus ja kiertotalous (Digipolis Oy), Arktinen älykäs maaseutuverkosto (ProAgria), Arktinen turvallisuus (MTI Lapin YO/AMK), Arktiset kehitystoimintaympäristöt (Lapin AMK) ja Arktinen muotoilu (Lapin YO). Arctic Smartness 12

13 6 ARKTINEN MUOTOILU KLUSTERI, VASTUUORGANISAATIO LAPIN YLIOPISTO Klusterin kehittämistavoitteet ASE yhteistyössä: Viedä Arktisen muotoilun Lappi-klusteria ja sen osaamista kohti kansallista ja EU-tason toimintaa ja vahvistaa klusterin yhteistyötä muiden Lappi-klustereiden kanssa sekä laajentaa ja konkretisoida yhteistyötä maakunnan elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa pääsy EU-tason verkostoihin ja mahdollistaa suoran EU- rahoituksen saantia. Miksi klusteri on tärkeä Lapille? Lappi on jo vuosia profiloitunut muotoilun erityisosaajana ja klusteri vahvistaa tätä roolia. Klusteri on vasta rakentumassa, mutta sen rooli voi olla merkittävä alueellisen tutkimuksen, osaamisen, innovaatioiden ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Maakunnassa tarvitaan erikoistumista tuotteistettaessa globaaleille markkinoille suunnattuja tuotteita, palveluita ja innovaatioita. Tämä edellyttää toimivaa yhteistyötä Lappiklustereiden, erityisesti Arktiset kehittämisympäristöt klusterin, kanssa. Muotoiluosaamisen kasvaminen ja muotoilun hyödyntäminen yritysten palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä on yksi EU avainpoliitikoita ja aloitteita. Muotoiluosaamisen kehittyminen Lapissa luo pohjan Lappilaiselle hyvin erikoistuneelle yritystoiminnalle, jolla on täydet mahdollisuudet tulla kansainvälisesti merkittäväksi. Miten klusteri palvelee elinkeinoelämän tarpeita? Arktisen muotoilun klusterissa toiminta jakautuu monipuolisesti maakunnan yrityskentälle. Mukana toiminnassa on jo muotoilu (noin 40) ja muotoiluintensiiviset yritykset (noin 80), sekä yhteisöt ja julkinen sektori (noin 30), jotka tukevat ja toteuttavat maakunnallista taiteellista toimintaa, hyvinvointia, elämysteollisuutta ja muuta liiketoimintaa. Arktisen muotoilun klusterin toiminta on yritysten ja organisaatioiden prosesseja läpileikkaavaa ja linkittyy kaikkien elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseen. Muotoilu lisää tuotteen tai palvelun kilpailukykyä, laatua ja uskottavuutta. Lappilaisissa tuotteissa ja palveluissa on paljon potentiaalia, jota muotoiluajattelun kautta voidaan jalostaa entistä kilpailukykyisemmäksi liiketoiminnaksi. Miten klusteriyhteistyön vahvistaminen on ratkaisu tarpeisiin? Arktisen muotoilun klusterin ympärille on kehittymässä toimintaa, joka tuottaa kehittämis- ja tutkimustietoa tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, kehitysorganisaatioiden ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Klusterin toiminta edistää uusimman tutkimustiedon leviämistä käytäntöön, mahdollistaa ilmiö- ja tarvelähtöisyyden toiminnassa tarjoamalla konkreettisia malleja, ratkaisuja ja innovaatioita. Toiminta perustuukin organisaatioiden muotoiluprosesseja edistäviin klusteri-kompetensseihin. Lisäksi taiteiden tiedekunnan klusteriin tuomat laajat verkostot avaavat mahdollisuuden suurempiin ja pitkäkestoisempiin rahoitusmahdollisuuksiin sekä EU:sta että kotimaasta. Tämä tuo ennen kaikkea pohjan muotoilusektorin yritystoiminnan rakentumiselle ja jopa.yrityslähtöisen klusterin kasvamiselle Lappiin seuraavan viiden vuoden aikana. Mitä lisäarvoa klusteri tuo alueellisille toimijoille? Arktinen muotoilu edistää ja tuottaa uusia ratkaisuja elinkeinoelämän sekä palvelu- ja elämysteollisuuden lisäksi myös sosiaalisille innovaatioille. Klusterin toiminta lisää ihmisten viihtyvyyttä pohjoisilla alueilla, tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia arktisen olosuhdeosaamisen tuotteistamisessa ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Arktisen muotoilun tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee ilmiö- ja tarvelähtöisesti koko maakunnan kehittämistä ja mahdollistaa laajan käyttäjä- ja yhteisökeskeisen yhteistyön. Se tukeutuu suunnittelun prosessiosaamiseen ja menetelmiin, sosiaalisen muotoilun tutkimukseen sekä yhteisölähtöiseen taiteeseen ja ympäristötaiteeseen. Klusterin toiminta hyödyntää uusia teknologiaratkaisuja, ketteriä suunnittelumenetelmiä ja avointa tuotekehitystä sekä tutkii niiden soveltamista. Miten ASE yhteistyökumppanit osallistuvat klusterin kehittämiseen? Arktisen muotoilun klusterin ydin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan sekä koulutukseen on taiteiden tiedekunnassa toimiva Arktisen muotoilun osaamiskeskus. Klusterin toiminnassa ovat mukana myös Rovaniemen Kehitys Oy ja arktiset kehittämisympäristöt-klusteri (Lapin AMK). ASP hankkeen aikana nousseita klusterien välisiä aloitteita jatketaan ASE hankkeen aikana, näitä ovat mm.: Matkailuympäristöjen esteettisyys ja toimivuus (Arktinen turvallisuus klusteri), Ruokadesing - Luonnon raaka-aineille lisäarvoa (Älykäs maaseutuverkosto klusteri), Muotoilun mahdollisuudet arktisen kiertotalouden edistämisessä (Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusteri). Arctic Smartness 13

14 7 ARKTINEN TURVALLISUUS -KLUSTERI, VASTUUORGANISAATIO MTI/LAPIN AMK Klusterin kehittämistavoitteet ASE yhteistyössä: yritysten, oppilaitosten, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja 3. sektorin välisen yhteistyön kautta saavutettava yritysten ja alueen kilpailukyvyn kasvu sekä kansainvälistyminen. Miksi klusteri on tärkeä Lapille? Turvallisuusklusteri yhdistää yritykset, korkeakoulut, viranomaiset sekä kolmannen sektorin toimijat yhteisenä tavoitteenaan lappilaisten elinkeinojen häiriötön toiminta ja kilpailukyvyn kasvu. Klusteri kokoaa yhteen osaamista ja toimijoita, jotka ovat vuosien ajan omalla tahollaan huolehtineet elinkeinojen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden ylläpitämisestä ja siihen liittyvien uusien teknologioiden ja palvelujen kehittämisestä Lapista. Tästä on myös muodostunut oma Lappilainen erikoistumisen ala, joka on osoittautunut niin kansallisesti kuin kansainvälisesti merkittäväksi. Turvallisuus on yksi nousevista globaaleista trendeistä ja klusteri toimii siinä kehityksen kärjessä ja tiennäyttäjänä kansallisesti ja kansainvälisesti. Turvallisuusklusterin teemoja ovat matkailun turvallisuus, arjen turvallisuus, meriturvallisuus sekä kaivostoimintaympäristön turvallisuus. Lisäksi turvallisuus läpi leikkaa kaikkia muita klustereita. Klusterin tavoitteena on luoda yhteistyörakenne, joka parantaa yritysten ja alueen kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä generoi alueelle investointeja ja rahoitusta. Lisäksi tavoitteena on toimijoiden kansainvälisen toiminnan ja verkostojen vahvistaminen. Miten klusteri palvelee elinkeinoelämän tarpeita? Arktisen turvallisuusklusterin tavoitteena on ennakoida ja varmistaa lappilaisten elinkeinojen häiriötön toiminta. Hankkeen tuloksena Matkailun turvallisuus ja sen kehittäminen näkyy matkailun ja matkailijamäärien kasvuna ja yritysten kilpailukyvyn kasvuna. Arjen turvallisuuden -teemassa rakennetaan yritysverkosto ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia arjen turvaa tuottaville yrityksille (hoiva-, palvelu-, teknologiayritykset ym.). Kaivostoimintaympäristön turvallisuuden teemassa parannetaan kaivosten alihankintaketjujen kilpailukykyä ja menestymisen edellytyksiä kaivosalueilla. Meriturvallisuuden teemassa yhdistetään Lapin satamien, talvimerenkulun kuin myös mereen liittyvän matkailun kehittämisen intressit. Samalla kun tarjotaan testaus- ja harjoittelumahdollisuuksia kansainvälisille asiakkaille syntyy uutta osaamista elinkeinojen tarpeisiin. Korkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset liitetään entistä vahvemmin yritysten ja toimijoiden tueksi, jolla varmistetaan tutkimustulosten parempi hyödynnettävyys. Miten klusteriyhteistyön vahvistaminen on ratkaisu tarpeisiin? Vaikka Arktinen turvallisuus klusteri muodostuu hyvin erilisista turvallisuuksista, luovat ne yhtenäisen osaamispohjan ja perustan klusterin rakentamiselle. Organisatorisesti klusteri hakee vasta muotoaan ja onkin nykyisellään ns. kehittämisklusteri, jossa ensivaiheessa haetaan TKI toiminnan ja elinkeinoelämän yhteistyömallit vahvistamaan yritysten kasvua ja uusien perustamista. Yhteinen viesti turvallisuusklusterista lappilaisena toimintamallina ja sisältöinä vahvistaa Lapin ja sen toimijoiden imagoa ja tunnettuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoite on, että TKI kansainväliset kumppanuudet tuovat kansainvälistä rahoitusta, uusia investointeja ja kasvattaa alueen osaamispääomaa. Mitä lisäarvoa klusteri tuo alueellisille toimijoille? Tutkimuslaitokset suuntaavat soveltavaa tutkimusta ja tietoa entistä kohdennetummin klusterin toimijoiden tarpeisiin. Yritykset voivat hyödyntää klusterin muiden toimijoiden osaamista mm. liiketoimintansa kehittämisessä tai kansainvälistymisessä. Klustereissa yritykset voivat löytää keskinäisiä yhteistyömuotoja ja sitä kautta uusia asiakkuuksia yhdistelemällä toimintaansa uusiksi, innovatiivisiksi palvelukokonaisuuksiksi ja edelleen uudeksi liiketoiminnaksi. Mittarit: matkailijoiden määrän lisääntyminen, turvallisuusklusterin yritysten liiketoiminnan kasvu, uusien turvallisuutta kehittävien ja ylläpitävien yritysten määrän lisääntyminen, kehittämispanostuksen kasvu klusterista nousseille hankkeille, esiintymiset kansallisilla ja kv-areenoilla. Miten ASE yhteistyökumppanit osallistuvat klusterin kehittämiseen? Klusterin toimintaan osallistuvat kaikki ASE-organisaatiot ja toimijat (Lapin liitto, LY, Digipolis, Roke, Luke sekä yritykset). Paitsi, että arktinen turvallisuus on oma klusterinsa, se myös läpileikkaa kaikkia muita klustereita. Hankkeen aikana selvitetään turvallisuuden merkitys ja kehittämistarpeet muissa klustereissa, tiivistetään ja aktivoidaan klustereiden ja niiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja nostetaan esille klustereiden yhteisiä kehittämiskohteita (esim. elintarviketurvallisuus osana älykäs maaseutuklusteria tai geomatkailukohteiden turvallisuus osana matkailun turvallisuuden teemaa). Klusteriin kootaan myös kaikki turvallisuusklusteriin liittyvät hankkeet ja varmistetaan hankkeiden välinen yhteistyö. Klusteri kiinnittyy vahvasti myös kansalliseen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan ja sitä toteuttavaan kansalliseen sisäisen turvallisuuden strategiaan. Arctic Smartness 14

15 8 MITEN LAPPI KLUSTERI ARCTIC SMARTNESS CLUSTER TOIMII? KUVA 8. Miten ASE klusteri toimii Arctic Smartness 15