Postiosoite PL Rovaniemi

Transkriptio

1 02/03/2016 / 1 Lapin liitto fax: info(at)lapinliitto.fi Postiosoite PL Rovaniemi Käyntiosoite Hallituskatu 20 B Rovaniemi

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 1. Lappi kansainvälistyvässä toimintaympäristössä 3 2. Lapin Arktisen erikoistumisen ohjelma 4 Arktisen erikoistumisen visio 5 Arktisen erikoistumisen ohjelman jalkauttaminen -hanke 6 Arktisen erikoistumisen seuraavat vaiheet - Arctic Smartness Portfolio (ASP) 7 Arktisen erikoistumisen seuraavat vaiheet - Arctic Smartness Excellence ASE 10 2

3 1. LAPPI KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Tämän päivän ja tulevaisuuden Lappi elää luonnonvaroista ja luonnonolosuhteista. Lapin luonnonvaroihin kohdistunut kansainvälinen kiinnostus on koskettanut Lapissa monia ihmisiä ja kuntia. Huolimatta talouden tilanteesta, luonnonvaroja hyödyntävä yritystoiminta tuo investointeja Lappiin edistäen kuntien ja kaupunkien työllisyyttä ja kehitystä. Kestävän kehityksen, luonnonvarojen kestävän käytön ja eri elinkeinojen tasapainon ylläpito on keskeinen kynnyskysymys Lapin menestykselle ja kehittymiselle. Tasapainoiseen kehitykseen liittyy myös laajentuva keskustelu siitä, miten otetaan huomioon taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät. Tulevaisuudessa keskustelu painottuu entistä enempi alueen eri elinkeinojen kuten matkailun, porotalouden, luonnonvaroja jalostavien elinkeinojen rinnakkaiselon ylläpitämiseen ja mahdollisten konfliktitilanteiden ennakointiin. Alueellinen kehittämistyö perustuukin eri intressiryhmien tarpeiden huomioimiseen ja kompromissien luomiseen. Esimerkiksi eri toimialojen yhteensovittamisen haasteet maankäytön osalta ovat Lapissa ajankohtaisia. Lähtökohtana Lapin kehittämisessä on ylläpitää kestävän kehityksen tasapainoa ja edistää monipuolisesti alueen kehittymistä 3

4 Kuvio 1 Lapin kestävän kehityksen kulmakivet Lapissa luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä jalostaminen on nostettu esille aluekehityksen suunnittelussa. Käytännön toimeenpano tapahtuu Euroopan Unionin investointirahastojen (ERI) tuella toteutettavien kehittämis- ja investointihankkeiden kautta. Niiden käyttöä on osittain ohjaamassa alueellinen älykkään erikoistumisen strategia, joka pyrkii tuomaan esille alueelle ominaiset vahvuudet ja niistä nousevat uudet innovaatiot ja yrittäjyyden. Lapissa Älykkään erikoistumisen strategia tuotettiin nimellä Lapin Arktisen erikoistumisen ohjelma, joka näkyy Lappi sopimuksessa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa. Älykkään erikoistumisen edistämiseksi on komissiossa tuotettu ohjeet, miten eri rahoitusohjelmien välillä tuetaan ns. synergiarahoitettuja hankkeita. Erityisesti tämä näkyy ERI ja H2020 ohjelman välillä, mutta yhteistyöhön ohjataan myös muiden rahoitusohjelmien toteutuksessa. Synergiarahoituksen lähtökohtana on tehostaa TKI-toiminnan ja aluekehityksen välistä vuorovaikutusta, ohjata TKI-toimintaa huomioimaan alueen tarpeet ja ohjata aluetta toimimaan paremmin TKI-toiminnan alustana. 4

5 2. LAPIN ARKTISEN ERIKOISTUMISEN OHJELMA Innovaatioiden edistäminen on keskeisimpiä painopistealueita aluepolitiikassa. Älykkään erikoistumisen konsepti lanseerattiin Euroopan komission toimesta tukemaan alueita (ja valtioita) löytämään omat innovaatiomahdollisuutensa tukemaan alueelle ominaisia toimialoja ja palveluita. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa käytännössä erilaistumista, jossa alueen taloudellinen kasvu perustuu alueen olemassa olevien osaamisrakenteiden hyödyntämiseen alueen elinkeinoelämän kehittymisessä. Älykkäässä erikoistumisessa huomioidaan (+/-) maantieteellisen sijainnin, ilmaston, luonnonvarojen, väestörakenteen merkitystä kuin myös alueellisten innovaatiorakenteiden toimivuutta ja yhteiskunnallisia tarpeita. Älykäs erikoistuminen auttaa löytämään klustereiden, eri toimialojen, palvelujen ja teknologioiden välistä ja sisäistä vuorovaikutusta paitsi alueen sisällä niin myös alueiden välillä, jonka merkitys korostuu erityisesti Lapin kaltaisilla alueilla. Lapin liitto on vastannut Älykkään erikoistumisen strategian valmistelusta ja työ käynnistettiin Lappi vahva arktinen asiantuntija EAKR hankkeella, joka toteutettiin lokakuun 2012 ja lokakuun 2013 välisenä aikana. Lapissa työtä lähdettiin tekemään avoimesti ja pitkälti noudattaen Euroopan komission kuuden vaiheen ohjeistusta. Kuvio 2: Älykkään erikoistumisen strategian rakentamisen vaiheet Alusta lähtien työskentelyyn haettiin omaa, Lappiin sopivaa käytäntöä, jossa sopivasti hyödynnettiin oppeja muilta EU-alueilta ja omia vahvuuksia. Kehittämistyön lähtökohtana oli vahvistaa osallistavaa ja sitouttavaa hallintoa. Lapin alueella on perinteisesti toteutettu osallistavaa ja sitouttavaa kehittämistyötä. Lapin Arktisen Erikoistumisen ohjelman rakentamisessa noudatettiin osallistavan analysoinnin ja suunnittelun käytänteitä erilaisia työskentelymenetelmiä hyödyntäen: elinkeinoelämän edustajien teemahaastattelut ja tapaamiset, julkisten ja TKI-toimijoiden työpajat laaja ohjausryhmätyöskentely kuulemiset alue, kansallinen ja kansainvälinen Webropol -kyselyt Integrointi maakunnan kehittämisohjelma -työskentelyyn ja muihin alueellisiin strategioihin, 5

6 Arktisen erikoistumisen visio Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman vision mukaan Lappi on vuonna 2030 johtava arktisten luonnonvarojen ja olosuhteiden hyödyntäjä sekä kaupallistaja. Lappi on myös kansainvälinen arktisen liikenteen, tiedon ja tietoliikenteen keskus. Lapille tulevaisuuden kannalta keskiössä ovat luonnonvarojen ja olosuhteiden kestävä hyödyntäminen ja jalostusarvon kasvattaminen. Lapin arktisia kärkialoja ovat ennen kaikkea kaivos- ja metalliteollisuus, matkailu ja biotalous. Vaikka Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma keskittyy tiettyihin toimialoihin, haastaa se myös muita mukaan innovoimaan uusia ja vahvoja kärkialoja. Lappiin kertynyttä osaamista hyödynnetään läpileikkaavasti useilla aloilla. Lapin tutkimus- ja oppilaitosten sekä yritysten kaupallisesti hyödyntämättömät innovaatioaihiot käydään systemaattisesti läpi. Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman valmistelussa tunnistettiin kehittämisen kulmakivet: saavutettavuus, luonnonvarojen ja luonnonolosuhteiden kestävä hyödyntäminen, jalostusarvon lisääminen, Lappiin jo kertyneen osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen ja arktinen ylpeys. Ohjelmassa on tunnistettu Lappi arktisena elinympäristönä, jossa kehittäminen on koko ajan kiinteässä vuorovaikutuksessa asukkaiden ja arktisen luonnon kanssa. Keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ja kehittää niitä arktisia liiketoiminta-aloja, joiden hyödyntäminen kestävästi tarjoaa Lapille lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia kaupallistaa osaamistaan. Lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille työtä ja luoda yrityksille edellytyksiä uuteen liiketoimintaan. Kuvio 3: Arktisen erikoistumisen perustana olevat elinkeinot Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa on toimenpide-esityksiä ajanjaksolle Ne on ryhmitelty kolmeen pääluokkaan: arktisten luonnonvarojen jalostaminen, arktisten luonnonolosuhteiden hyödyntäminen ja arktisen kasvun mahdollistava läpileikkaava kehittäminen. Ohjelmassa on noin 50 yksilöityä toimenpide-ehdotusta. Ohjelma on yhteydessä Lapin arktisen erikoistumisen tiekarttaan, jossa on esitetty toimenpiteiden vaiheistaminen Ohjelmassa on lisäksi kuvattu Lapin innovaatio- ja elinkeinokehittämisen rahoitusrakenne, jonka puitteissa toimenpiteitä toteutetaan. Alueellisella arviointi- ja 6

7 seurantamallilla arktisen ohjelman toimenpide-ehdotukset integroidaan osaksi laajempaa maakunnallista kehittämistyötä. Vaikka Arktisen Erikoistumisen ohjelma on ollut perustana alueelliselle kehittämis- ja ohjelmatyölle, erikoistumisen tueksi haluttiin lähteä hakemaan vielä kohdennetumpaa erilaistumista. Arktisen Erikoistumisen Jalkauttamisen hanke käynnistettiin lokakuussa 2014 ja toteutettiin lokakuuhun 2015 loppuun mennessä. Arktisen erikoistumisen ohjelman jalkauttaminen -hanke Hankkeessa työstettiin Arktisen erikoistumisen ohjelmasta ja laajalla rintamalla toteutetusta kehittämistyöstä nousevia klustereita, joiden oli todettu olevan valmiita vietäväksi eteenpäin kohti kansainvälistä rahoitusta. Klustereista kirjoitetaan hankkeen aikana tausta- ja esitysmateriaaleja sekä mietittiin yhdessä avaintoimijoiden kanssa jatkossa toteutettavia etenemistapoja. Jalkautushankkeen klusterit eivät olleet perinteisiä sektoriklustereita, vaan uudenlaisia läpileikkaavia monialaista osaamista yhdistäviä ja osaamispohjaa yhteen kokoavia toimintaympäristöjä. Tunnistetut ja työn alla olevat klusterit ovat Arktinen teollisuus/ Arktinen kiertotalous (Cleantech), vetovastuu Kemin DIGIPOLIS Oy; Lappi on profiloitumassa EU-tasolla kärkialueeksi teollisten symbioosien ja sivuvirtojen käsittelyyn erikoistuneessa teollisuuspalveluyrityskentän kehittämisessä. Pk-yrityskenttä kattaa teollisten arvoketjujen eri vaiheet ja ne ovat suhteessa muuhun maahan hyvin verkostoituneita. Arktisen teollisuuden klusterissa viedään eteenpäin yhteiskunnallisen kestävyyden kehitystä ja tasapainoilua läpi koko tuotannollisen arvoketjun. Euroopan komission Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset -pääosasto valitsi syksyllä 2014 kuusi klusteritoiminnan mallialuetta EU:ssa. Lapin esitys teollisten symbioosien haltuunotosta ja sen ympärille kehittyvän uuden Pk-yrittäjyyden kehittämisestä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa valittiin yhdeksi mallialueeksi. Arktinen älykäs maaseutuverkosto, vetovastuu ProAgria Lappi; Lapin kestävän kehityksen edellytys on varmistaa monipuolisen yrittäjyyden kehittäminen myös maaseutualueilla. Pitkäjänteinen kehittämistyö on edistänyt erilaisten osaamiskeskittymien syntymistä esim. Sodankylään, Kemijärvelle, Rovaniemelle, Posiolle ja Ranualle ym. Vahvalla yhteistyöllä Lapin maaseudulta voidaan löytää EU-tasolla merkittäviä nostoja uusiksi Lapin vientituotteiksi. Lisäksi älykkäät maaseutuverkostot edistävät elinvoimaisuutta edistävien hajautettujen järjestelmien syntyä (esim. energian ja ruoan jalostava tuotanto) lähituotantoa, luonnonvara-alaa tutkimuksen ja jalostuksen kautta, omavaraisuusasteen nostoa ja huoltovarmuuden kehittymistä täydentäen kestävän teollisuuden tarpeita. Maaseutuverkosto edistää myös sosiaalisten innovaatioiden kehittymistä. Arktinen muotoilu, vetovastuu Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta; Lappi on jo vuosien ajan profiloitunut muotoilun erityisosaajaksi. Muotoilu on hyvin läpileikkaavaa toimintaa ja se linkittyy kaikkien elinkeinojen kehittämiseen kilpailukykyisemmäksi. Arktinen muotoilu edistää myös sosiaalisten innovaatioiden kehittymistä. Arktiset toimintaympäristöt, vetovastuu Lapin ammattikorkeakoulu; Viime ohjelmakaudella suurin rahoitusosuus Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta Lapissa käytettiin erilaisten ympäristöjen kehittämiseen oppilaitoksissa, kehittämisyhtiöissä ja kunnissa ympäri Lappia. (oppimis-, TKI, Living lab, testaus, simulaatio ym.). Tehostamalla ympäristöjen välistä yhteistyötä 7

8 on mahdollisuus löytää parhaat nostot uusille innovaatioille ja yritysnostoille. Ympäristöjen toiminnan tehokkaampi linkitys alueen yritysten tarpeisiin ja monialainen yhteistyö luo edellytykset uusille tulevaisuuden innovaatiolle. Arktiset toimintaympäristöt edistävät myös sosiaalisten innovaatioiden kehittymistä. Arktinen turvallisuus, vetovastuu Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti; Lappi on profiloitunut monella tavoin turvallisuuden erityisosaajaksi esim. matkailun turvallisuudessa, Arjen turvallisuudessa, kaivosturvallisuudessa, meriturvallisuudesta, ääriolosuhteissa toimimisen turvallisuudessa, avaruusturvallisuudessa ym. Alueella yhdistyy jo oivallisesti eri turvallisuuksien välinen yhteistyö ja teeman ympärillä on olemassa monenlaista yritystoimintaa. Klusterivalinnat perustuivat yli 650 alueelle toteutetun kehittämishankkeen (yli euroa) läpikäyntiin ja niistä nousseisiin erityisosaamisiin. Viiteen edellä mainittuun arktiseen klusteriin päästiin yhdistämällä erityisosaaminen ja alueellisen monialaisen klusterin ajattelumalli. Arktisen erikoistumisen seuraavat vaiheet - Arctic Smartness Portfolio (ASP) Lapin liitto toteutti yhdessä lappilaisten avaintoimijoiden kanssa Arctic Smartness Portfolio -hankkeen heinä-joulukuussa Hankkeessa käynnistettiin viiden Arktista erikoistumista tukevan alueellisen klusterin toiminta. ASP-klusterit määritettiin Arktisen erikoistumisen jalkauttaminen -hankkeen aikana seuraavasti: Arktinen teollisuus/kiertotalous Arktinen älykäs maaseutuverkosto Arktinen turvallisuus Arktiset kehittämisympäristöt Arktinen muotoilu ASP-hankkeen päättyessä kullekin alueelliselle klusterille (voidaan myös kutsua ekosysteemi) on määriteltynä klusteriverkosto ja sen sisältö. Mukana olevien toimijoiden roolit ovat tarkentuneet kunkin klusterin näkökulmasta. Klusterien kehitystasot ovat tiedossa ja sen pohjalta kullekin klusterille on tuotettu klusteriraportti määrittämään kehittämistarpeet tulevaisuudessa. Klusterien kehittämistyön toteuttamiseksi on myös määritelty hankeperheet, jotka integroivat jo tapahtuvaa kehittämistyötä ja tulevia kehittämistoimenpiteitä kokonaisuuteen. ASP-hankkeen yhtenä tärkeänä tulostavoitteena on ollut tuoda vähintään 15 ehdotusta kehitettäväksi kansainvälisiksi kehittämishankkeiksi. Yhteisen tiekartan avulla luotiin suunnitelma kansainvälisen verkostoitumisen ja osaamisen kehittämiselle. 8

9 Kuvio 4 ASP klustereiden kansainvälistymisen tiekartta Yhdessä kehittämistarpeet ja hankeperheet muodostavat yllä olevan tiekartan seuraavien kehittämistoimien toteuttamiseksi. ASP-hankkeen toteutuksessa ovat olleet mukana Lapin liitto, Luonnonvarakeskus (LUKE), Geologian tutkimuslaitos (GTK), Kemin Digipolis Oy, ProAgria, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto sekä Rovaniemen Kehitys Oy. Hankkeen osapuolten toimien kautta klusterityöhön osallistuvat toimijat laajemminkin, mukana ovat mm. Itä-Lapin alue, Sodankylä, tunturilappi, 4H, Leader-yhteisöt ym. ASP-hankkeella vahvistettiin em. klustereiden yhteistyötä ja nostettiin lappilaisen osaamisen profiilia kansainvälisissä verkostoissa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yhtenä ASP-hankkeen tavoitteena on ollut, että Lapista muotoutuu älykkään erikoistumisen mallialue ja että saavutetun ja saavutettavan tunnettuuden ja osaamisen markkinoinnin avulla lappilaiset toimijat ovat haluttuja kumppaneita kansainvälisiin hankealoitteisiin. ASP-hankkeen aikana muotoutui ASP-klusterikehityksen malli, joka toimii pohjana seuraavan vaiheen jatkotyöstämiselle Kuvio 5: Miten klusteri toimii? ASP-hanke oli luonteeltaan puhtaasti käynnistyshanke, mikä näkyy ASP-klustereiden nykytilanteessa ja kehitystarpeessa (raportit). Klustereiden kansainvälistymisen osaamisen ja toteutuksen tarve on korostunut. Klustereihin pohjautuva yhteistyö ja klustereihin erikoistuminen luovat otollisen alustan kansainvälisen hankerahoituksen entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle. EU:n rahoituskanaviin tähtäävät hankevalmisteluprosessit ovat varsin pitkäkestoisia ja erityisosaamista vaativia prosesseja. Valmisteluun tarvitaan vahvan substanssiosaamisen ja erinomaisuuden (exellence) lisäksi myös 9

10 rahoituslähteiden tuntemusta, verkostojen hallinnan, konsortioiden luomisen ja johtamisen osaamista sekä hankevalmistelun teknistä ja kirjoittamisen erityisosaamista. Lisäksi edellytetään myös monitoimijaisten sekä hallinnollisesti vaativien hankkeiden hallinnollista osaamista ja esim. sopimusteknisten asioiden hallintaa. Kuvio 4: Rahoituksellinen pelikenttä. Lapin kehittämispanostusten tavoitteena on tuoda lisäarvoa alueen elinkeinoille, joiden on tavalla tai toisella jossain vaiheessa hyödyttävä kehittämistoimista. Tämä on ollut myös selkeä tavoite ASP-klusterikehityksessä, jossa on muodostettu klusterien toiminnalliset tavoitteet, määritelty mukana olevat elinkeinot ja muut klusterin toimintaan tarvittavat yhteistyötahot. Klusteriyhteistyössä nimenomaan korostuu lisäarvo elinkeinoelämälle. Myös toimet joilla tuetaan komission suoran rahoituksen/erillisrahoituksen hankintaa, on arvioitava elinkeinoelämälle tuotavan lisäarvon kannalta. ASP-toimijoiden kesken päätettiin käynnistää ASP-hankkeen jatkona Arctic Smartness Excellence -hanke, joka jatkaa ja vahvistaa ASP-hankkeen aikana kehitettyä käytäntöä syventäen osapuolten osaamista niin kansainvälistymisessä kuin alueellisessa klusterityössä. 10

11 Arktisen erikoistumisen seuraavat vaiheet - Arctic Smartness Excellence ASE Arktisen erikoistumisen käytännön toteuttamisen kolmas vaihe on alkamassa keväällä 2016, jossa edellisen vaiheen aikana muotoutuneiden klustereiden toiminta vakiinnutetaan ja käynnistetään toimet niin sanotun Arctic Smartness Excellence (ASE) osaamiskeskittymän rakentamiselle, joka ensivaiheessa muotoutuu viiden Arktisen klusterin elinkeinoelämän tarpeista nousevan kehittämistyön toteuttamisesta. ASE-hanke vahvistaa klustereiden tarpeista nousevaa yhteistyön muodostumista, luo lappilaisia käytänteitä, uudistaa yritystoiminnan ja välittäjäorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä ja parantaa klustereiden sisäistä ja keskinäistä yhteistyötä syventämällä yhteistä osaamista. ASE-hankkeen aikana klustereissa toimivien organisaatioiden kansainvälinen osaaminen ja verkostoituminen on entisestään vahvistunut ja on muodostunut laajempi aluelähtöinen kansainvälisen yhteistyön foorumi. Klusterien kehittämisen ja kansainvälistymisen ohessa muodostetaan toimijoiden keskinäinen kansainvälistymisen ja kansainvälisen hankkeistamisen toimintatapa, josta tulee malli klustereiden muodostamalle alueelliselle osaamiskeskittymälle. Hankkeen aikana on viety pilottina eteenpäin 15 ASP hankkeen aikana noussutta klusterien kansainvälistä hanke-ehdotusta. Lisäksi hankkeessa edistetään uusia klusteri- ja hankkeen ydintoimijoiden hankenostoja, jotka tukevat klusterityötä ja yhteistä osaamiskeskittymää ja sen toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta sekä verkostoitumista kansainvälisiin innovaatioverkostoihin. Hanke-ehdotusten eteenpäin viemisen myötä luodaan klusteriyhteistyölle ja sen toimijoille yhteinen kansainvälisen verkostoitumisen (mm. innovaatioalustat ja -ympäristöt), komission hankerahoituksen hyödyntämisen sekä kansainvälisen tunnettuuden edistämisen toimintatapa. Eteenpäin vienti tarkoittaa realisoituneita hanke-ehdotuksia. Toimintatavan myötä muotoutuu Arctic Smartness Excellence (ASE) toimintamalli, joka tiivistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja tehostaa resurssien käyttöä kansainvälistymisessä ja kansainvälisen rahoituksen hyödyntämisessä niin klustereiden sisällä kuin niiden välilläkin. Lisäksi hanke vahvistaa entisestään klustereiden ja klusteritoimijoiden substanssiosaamisen kehittymistä ja keskinäistä yhteistyötä luoden samalla pohjan maakunnalliselle osaamiskeskittymälle (Centre of Arctic Smartness Excellence) sekä kehittää edellä mainittujen tavoitteiden tulosten markkinointia ja parempaa esilletuontia kansainvälisissä verkostoissa ja toimintaympäristöissä. Hankkeessa toimivat maakunnallisesti keskeiset tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Osapuolten muodostama tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden osaamispohja mahdollistaa uudenlaisen monitieteisen rajapinnassa toimivan maakunnallisen keskittymän. Yhteistyön tulevaisuuden parempi hyödyntäminen tarvitsee parempaa toisten osaamisen tunnistamista ja tuntemista ja luottamusta voidakseen rakentua todelliseksi maakunnalliseksi osaamiskeskittymäksi. Klusteritoimintaa tukeva toiminnallinen TKI-toiminta kannustaa myös osaamiskeskittymän eteenpäin viemiseen ja samalla konkretisoi sen rajapinnoissa tehtäviä innovaatioita ja oivalluksia. Toimintamallin kehittämisessä on huomioitava osaamisalueiden erilaisuus ja klusterikohtaiset erikoistumistarpeet, joiden yhdistelmästä rakentuvat maakunnallisen TKI-huippuosaamisen ja kansainvälistymisen kokonaisuudet. ASE-toimintamalli perustuu erilaisten osaamisten ja asiantuntijuuksien yhdistämiseen pysyvänä käytänteenä osana Lapin aluekehittämistä. Em. osista rakennetaan joustavasti kulloiseenkin tilanteeseen ja tarkoitukseen sopiva ja parhaalla tavalla toimiva yhdistelmä oli sitten kysymys hankevalmistelusta, kansainvälisestä alueyhteistyöstä tai kansainvälisen seminaariin tai tapahtumaan osallistumisesta tai muusta esille nousseesta tarpeesta. Yhdessä parhaaksi opittuja toimintatapoja yhdistämällä ja osaamista edelleen kehittämällä saadaan aikaan paras mahdollinen resurssien käyttö ja tuloksellinen kansainvälistyminen. Eri osa-alueiden osaamista ja erikoistumista kasvatetaan jalostamalla klustereista nousevia sisältöjä ja ideoita. 11

12 12