Vanhempainpuhelin ja -netti. Vuosiraportti 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhempainpuhelin ja -netti. Vuosiraportti 2005"

Transkriptio

1 Vanhempainpuhelin ja -netti Vuosiraportti

2 Vanhempainpuhelin ja -netti Vuosiraportti 2005 Työryhmä: Marjo Kankkonen, Kati Smeds, Tara Aminoff, Ulla Tanttu Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki 2

3 Sisältö Vanhempainnetti tullut tutuksi 4 Johtopäätökset vuoden 2005 yhteydenotoista 5 Vanhempainnetin yhteydenotot voimakkaassa kasvussa 5 Vanhemmuus kovilla avioerossa 5 Ammatillista tukea tarvitaan 6 Perustiedot Vanhempainpuhelimesta ja -netistä 7 Apu perustuu vertaisten kohtaamiseen 7 Eettiset periaatteet 8 Vapaaehtoiset päivystäjät 8 Kehittämistyö vuonna Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenotot vuonna Yhteydenottojen määrä 11 Yhteydenottajat 12 Yhteydenottojen aiheet 12 Vanhemmuuden ongelmat yhteydenottojen perusteella 19 Muutoksessa tarvitaan voimia 19 Päivystäjän näkökulma perheen muutostilanteisiin 21 Kiusaaminen 22 Ohjaus eteenpäin 23 Palautetta vanhemmilta 25 3

4 Vanhempainnetti tullut tutuksi Olen hyvin iloinen, että yhä useampi äiti ja isä on löytänyt Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavan puhelin- ja nettipalvelun. Vuonna 2005 erityisesti Vanhempainnetti kasvatti suosiotaan. Sinulla onkin nyt mahdollisuus perehtyä MLL:n Vanhempainpuhelimen ja -netin viime vuoden toimintaan. Tässä raportissa kuuluu vahvasti tämän päivän vanhempien ääni. Vanhempainpuhelin ja -netti on vanhemmalta vanhemmalle annettavaa tukea. Se on helposti tavoitettavissa ja samalla oivallinen avun kanava, joka ehkäisee ongelmien syntymistä ja kasautumista. Toiminta on mahdollista vain suuren vapaaehtoisjoukon sitoutumisella ja työllä. Toiminta oli viime vuonna erityisen haastavaa, koska kehitimme monia asioita Vanhempainpuhelin- ja nettipalvelussa. Niitäkin on kuvattu tässä raportissa. MLL haluaa vahvistaa suomalaisten vanhempien luottamusta itseensä kasvattajina ja muistuttaa perhe-elämän merkityksestä. MLL on monin tavoin mukana lasten ja perheiden arjessa. Esimerkkinä mainitsen, että MLL:n paikallisyhdistykset luovat perhekahviloissa mahdollisuuksia perheiden keskinäisille kohtaamisille. Yhdistykset järjestävät lasten kerhoja ja monenlaista lasten ja vanhempien ryhmätoimintaa. Tärkeä suoran tuen muoto vanhemmille on myös erilainen netissä julkaistava oma apu -materiaali. Vanhemmuus on jatkuvaa kasvamista lasten kanssa. Jokainen meistä tarvitsee tietoa ja kokemusten jakamista niin lapsen kehityksestä kuin parisuhdeasioista. Omasta jaksamisesta on tärkeää pitää huolta. Arvostamalla vanhemmuutta ja auttamalla arjen kiperissä tilanteissa vahvistamme lasten ja aikuisten hyvinvointia. Vanhemmuus kulkee sukupolvien ketjussa äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle, mutta myös arjen tilanteissa ihmiseltä toiselle. Rinnalleen se tarvitsee aina vahvan tuen. Sydämellinen kiitos kaikille vapaaehtoisille päivystäjille ja työntekijöille. Kiitos myös Rahaautomaattiyhdistykselle ja S-ryhmälle taloudellisesta tuesta. Yhteistyö on osoittanut voimansa. Eeva Kuuskoski pääsihteeri 4

5 Johtopäätökset vuoden 2005 yhteydenotoista Äitien ja isien kannustaminen ja heidän ajankohtaisten huoliensa jakaminen, on tärkeää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Lapset varttuvat kodeissaan ihmissuhteidensa kantamina, ja vanhemmat ovat paljon vartijoina lapsensa herkkien kehitysvuosien ajan. Välillä tuntuu, että perheen aikuisille kasaantuu liikaakin asioita. Perheitä ei saa jättää yksin selviämään. Vanhempien on voitava turvata epävarmuuden ja huolen hetkellään toisen ihmisen tukeen. Vanhempainnetin yhteydenotot voimakkaassa kasvussa Yhä useampi vanhempi on löytänyt Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavan puhelin- ja nettipalvelun. Se on matalan kynnyksen apua, jonka tarkoitus on tukea vanhempia heidän arkisissa kasvatustilanteissaan. MLL:n Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin tuli vuonna 2005 yhteensä 1533 yhteydenottoa, 921 puhelua ja 612 nettiviestiä. Tämä on historiamme suurin yhteydenottomäärä. Erityisesti nettipalvelu kasvatti suosiotaan. Viestimäärä kasvoi vuoteen 2004 verrattuna 26 prosenttia. Vanhempainpuhelin ja -netti aloitti marraskuussa 2005 päivystämisen uudessa ryhmäpäivystystilassa. Samalla avattiin lisää puhelin- ja nettilinjoja, joiden ansiosta voitiin välttää jonoja ja pystyttiin vastaamaan entistä useampaan yhteydenottoon. Marraskuusta alkaen Mannerheimin Lastensuojeluliiton työntekijät ovat olleet läsnä koko päivystysvuoron ajan ja tukeneet entistä tiiviimmin ryhmässä päivystäviä vapaaehtoisia. Vuosi 2006 on uuden päivystystavan kehittämisen ja vakiinnuttamisen aikaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kahden auttavan puhelin- ja nettipalvelun yhteistyö tiivistyi vuoden 2005 aikana. Vanhempainpuhelimen ja -netin sekä Lasten ja nuorten puhelimen ja netin lähentyminen on tuonut auttamistyöhömme lisää voimaa ja ymmärrystä. Vapaaehtoiset ja työntekijät ovat yhteisellä asialla kuullessaan ryhmäpäivystyshuoneessa nuorta, joka kertoo esimerkiksi yksinäisyydestään ja epävarmuudestaan, sekä vanhempaa, joka on huolestunut teini-ikäisensä vetäytymisestä. Vaikka molempien auttavien puhelinten kohderyhmillä on erilaisia tarpeita, yhteistä on lasten ja vanhempien tarve saada hetkeksi rinnalleen toinen ihminen. Yhteistä on myös vapaaehtoisten päivystäjien arvokas panos, halu kohdata ihminen ja antaa aikaansa. Vanhemmuus kovilla avioerossa Tänä vuonna Vanhempainpuhelimen ja -netin raportissa kiinnittyy huomio erityisesti muutostilanteita elävien perheiden vanhempien ja lasten jaksamiseen. Vanhemmuus ja parisuhde saavat voimaa toinen toisistaan. Perhe-elämässä on vaiheita, jolloin Mannerheimin Lastensuojeluliiton ydinviestin kiteytys onni löytyy arjesta kuulostaa kaukaiselta haaveelta. Aina ei kuulukaan olla helppoa, kun kasvetaan yhdessä ja yksilöinä. Väsymystä ja uupumusta ei kannata kantaa yksin. Vanhempainpuhelimessa ja -netissä toimivat päivystäjät ovat aidosti kiinnostuneita toisten vanhempien tukemisesta, valmiita antamaan aikaansa ja auttamaan. Heidän kanssaan kannattaa jakaa kokemuksiaan, pohtia lasten asioita ja sulattaa pahan mielen möykkyjään. Avioerojen määrä on Suomessa pysynyt suurena. Vuonna 2004 noin lapsiperhettä koki avioeron. Ero toteutuu eri tavalla eri perheissä. Vanhemmuus on erityisen lujilla, kun erovaihe kestää pitkään ja on riitaisa. Jos ero nähdään ainoana ratkaisuna ja siihen päädytään, lapsen kannalta on tärkeintä, miten vanhemmat käyttäytyvät häntä ja toisiaan kohtaan muutoksen keskellä. Muistavatko he olla aikuisia ja reiluja lapsensa silmissä? Jaksavatko he hoivata lastaan ja antaa hänen surulleen tilaa ja paikkansa? Yleinen harhaluulo, että lapset olisivat sivussa ja suojassa aikuisten ristiriidoissa, ei ole totta. Vanhempien riitely, väkivallan uhka tai sen kokeminen vaikuttavat aina myös lasten elämään. 5

6 Ammatillista tukea tarvitaan Yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla, toimenpiteillä ja palveluilla voidaan tukea vanhemmuutta ja lujittaa perhe-elämää. Perheen vaativa taloudellinen tilanne ja vanhempien epävarmat työsuhteet kasvattavat uupumisen ja parisuhderistiriitojen riskiä. Vanhempien väsymistä ja perheiden hajoamista tulee kaikin tavoin ennaltaehkäistä mahdollistamalla riittävän turvalliset taloudelliset olosuhteet lapsiperheille. Muutostilanteissa elävillä aikuisilla on oltava riittävästi eritasoisia, vertaistuen ja ammattimaisen avun paikkoja purkaa huoliaan, jotta he jaksaisivat olla haasteellisessa elämäntilanteessaan myös turvallisia vanhempia. Parisuhteen ristiriitojen selvittelyyn tarvitaan ammattitaitoisten ihmisten antamia varhaisen tuen palveluita. Kuntien perheasioiden sovittelupalvelujen ja lastensuojelun sosiaalityön voimavarat eivät riitä tällä hetkellä vastaamaan perheiden tarpeisiin. Kirkon perhetyöhön, parisuhdekurssien järjestämiseen sekä perheasiain neuvottelukeskusten perheneuvontaan tarvitaan lisää resursseja. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjät kohtasivat usein tilanteita, joissa vanhemmat olivat turhaan yrittäneet hakea apua ristiriitoihinsa kunnallisista perhepalveluista, mutta eivät olleet sitä saaneet. Parisuhdetta olisi päästävä käsittelemään ulkopuolisen ammattilaisen, esimerkiksi perhetyöntekijän, kanssa nykyistä helpommin. Ero vie vaiheineen aikaa useita vuosia ja koskettaa aina syvästi perheen lapsia. Siitä syystä lasten kanssa toimivilla päivähoidon ja opetustoimen aikuisilla on oltava mahdollisuus antaa riittävästi työaikaansa muutosta läpi elävälle lapselle ja hänen koko perheelleen. Lapsen näkeminen, kohtaaminen ja tukeminen eivät onnistu liian suurissa lapsiryhmissä ja liian kovan työpaineen alla. Alkoholi lisää vanhempien kyvyttömyyttä asettua lapsen asemaan. Se on usein osasyy suomalaisten perheiden vaikeuksiin ja perheväkivaltaan. Tarvitaankin entistä enemmän koko perhetilanteen huomioivia, varhaisen puuttumisen päihdepalveluita, jotka eivät leimaa avun tarvitsijaa. Tukea on yleensä tarjolla vasta sitten, kun esimerkiksi työnantaja tai sosiaalitoimi puuttuu päihdeongelmaan. Lapsen kannalta tilanteeseen on puututtava aikaisemmin. 6

7 Perustiedot Vanhempainpuhelimesta ja -netistä Vanhempainpuhelin ja -netti on vertaistukeen perustuva ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön muoto. Vanhempainpuhelimeen ( , 0,08 eur+pvm) on mahdollista soittaa ja nettiin (www.mll.fi) kirjoittaa, kun haluaa keskusteluapua, tukea tai uutta näkökulmaa. Yhteyttä voi ottaa kaikissa lapsiin ja kasvattamiseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja pohdinnoissa. Toiminnan päämääränä on vahvistaa vanhempien omaa jaksamista, ratkaisukeinoja ja asiantuntemusta kasvatusasioissa. Vanhempien kertomat huolenaiheet ja heidän kokemuksensa saamastaan tuesta tilastoidaan. Tätä tilastotietoa hyödynnetään Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyössä. Vuosi 2005 oli Vanhempainpuhelimen kuudestoista ja Vanhempainnetin kuudes toimintavuosi. Toiminta käynnistyi MLL:n Uudenmaan piirin kokeilutoimintana vuonna Vuodesta 1996 Vanhempainpuhelin on ollut MLL:n keskusjärjestön toimintaa. Vuoden 2005 yhteydenottoluvut kertovat, että vanhemmuutta tukevaa puhelin- ja nettipalvelua tarvitaan: Vanhempainpuhelin ja - netti vastaanotti ennätykselliset 1533 yhteydenottoa. Erityisesti nettipalvelu kasvatti suosiotaan. Vanhempainpuhelin on vuosiensa aikana saanut rahoituksensa osana eri projekteja. Vanhempainpuhelimelle myönnettiin 2004 alkaen RAY:n kohdennettu avustus vuosiksi Lisäksi S-ryhmä tukee 100 vuotisjuhlarahoituksellaan Vanhempainnetin kehittämistä. Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminnasta ja sen kehittämisestä vastasivat suunnittelija ja osaaikainen päällikkö. Elokuusta 2005 päivystäjien tukena on toiminut myös päivystysohjaaja. Uudet päivystysajat, maanantaisin kello 17-20, tiistaisin kello ja ja torstaisin kello ja 17-20, otettiin käyttöön Samalla päivystyksen viikkotuntimäärä nousi 27 tunnista 36 tuntiin. Vanhempainpuhelin päivysti ajalla maanantaisin klo 9-12 ja 17-20, tiistaisin klo 9-12 ja 17-20, keskiviikkoisin klo 17-20, torstaisin klo 9-12 ja 17-20, perjantaisin klo ja sunnuntaisin klo Palvelu oli suljettuna kirkollisten juhlapyhien yhteydessä sekä ja Vanhempainnettiin oli mahdollista kirjoittaa myös päivystystaukojen aikana ympäri vuoden ja vastauksen sai kahden viikon kuluessa kesäloma-aikaa lukuun ottamatta. Apu perustuu vertaisten kohtaamiseen Vanhempainpuhelimessa ja -netissä kohtaavat kaksi vanhempaa, päivystäjä ja yhteydenottaja. Kohtaamisen vertaisuus on vertaisuutta vanhemmuudessa. Päivystäjänä toimiva äiti tai isä pystyy asettumaan yhteyttä ottavan äidin tai isän asemaan ja ymmärtää perhetilanteiden haasteita. Vertaisuuden kokemusta edesauttaa, jos tukea kaipaava henkilö voi kokea, että päivystäjä ymmärtää ainakin jossain määrin omakohtaisesti sitä asiaa tai ilmiötä, jonka kanssa hän elää. Yhteyttä ottavan vanhemman ja vapaaehtoistyötä tekevän vanhemman arvomaailman ei tarvitse olla täysin yhtäläinen. Sekä yhteyttä ottava vanhempi että vertaistukea antava päivystäjä ovat hyvän lapsuuden ja vanhempana jaksamisen sekä kehittymisen asialla. MLL:n arvoista suvaitsevaisuus ja inhimillisyys ovat läsnä, kun vapaaehtoinen suhtautuu vanhemmuuteen luottavaisesti, kannustavasti ja rohkaisevasti. Ihmisillä on usein joitakin sellaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tapoja, joiden suhteen olisi omastakin mielestä hyvä tehdä jotain. Vanhempi saattaa esimerkiksi ajautua aina samanlaiseen negatiiviseen vuorovaikutusmalliin lapsensa kanssa. Ihmiset ovat kuitenkin eri vaiheissa siinä, kuinka valmiita he ovat tarttumaan pulmaansa, hakemaan siihen apua, työstämään 7

8 pulmaa ja lopulta jopa kokeilemaan jotain vaihtoehtoista tapaa toimia. Se, että vanhempi ottaa yhteyttä Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin osoittaa, että hän on jo omassa pulman selvittämisen prosessissaan ottanut hyvän askeleen harkinta on muuttunut toiminnaksi. Juuri tässä vaiheessa prosessia vanhemman on tärkeää saada kannustusta ja tukea pyrkimyksilleen päivystäjältä, toiselta vanhemmalta. Vuorovaikutuksen synnyttämä apu on yksi tutkituimmista terveyttä ylläpitävistä asioista. Hyvä sosiaalinen tuki ja vertaiskokemusten mahdollisuus ovat selkeästi yhteydessä ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Vertaiskokemuksessa on tiettyjä auttavia mekanismeja. Yhteisten kokemusten jakaminen helpottaa oman tilanteen hyväksymistä. Se myös vähentää vanhemman tunnetta siitä, että hän on ihan yksin tässä tilanteessa, eristyneenä muista vanhemmista. Huolen purkaminen lisää uskoa selviytymiseen ja parempaan huomiseen. Vertaiselle voi olla helpompi puhua arkaluontoisesta, vaikeasta tai hävettävästä asiasta kuin ystävälle tai ammattiauttajalle, varsinkin, kun sen voi tehdä nimettömänä ja luottamuksella. Maallikkoauttajan ja yhteydenottajan välille syntyy inhimillistä lämpöä huokuva kontakti ennen kaikkea siksi, että päivystäjällä on aikaa kuunnella yhteydenottajaa ja halua paneutua hänen asioihinsa. Tämä edistää yhteydenottajan kuulluksi tulemisen kokemusta ja saa aikaan autetuksi tulemisen tunteen. Eettiset periaatteet Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminnassa noudatetaan Vapaaehtoisen puhelinauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan toimintaperiaatteita. Eettisten periaatteiden mukaisesti palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. Vapaaehtoiset päivystäjät Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminnan mahdollistavat vapaaehtoiset päivystäjät. Työskennellessään Vanhempainpuhelimessa ja -netissä päivystäjä tarjoaa kokemustaan ja tukeaan toisten vanhempien käyttöön. Hän ei tee vapaaehtoistyötään yksin vaan MLL:n päivystäjien yhteisön jäsenenä. Monet päivystäjät kokevat saavansa arvokasta sisältöä henkilökohtaiseen elämäänsä. Vanhemmilta saatu palaute ja kiitos herättävät tarpeellisuuden ja hyvänolon tunteen. Päivystäjiltä kysyttiin vuonna 2005 heidän kokemuksiaan päivystystyöstä. Suurin osa koki vapaaehtoistyöhön motivoivan tunteen siitä, että voi olla tarpeellinen ja avuksi toiselle vanhemmalle. Oma kehittyminen ihmisenä vapaaehtoistyön myötä ja päivystäjille tarjottava perus- ja jatkokoulutus olivat myös motivoivia asioita. Vuoden 2005 lopussa Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminnassa oli mukana 59 vapaaehtoista päivystäjää. Suurin osa heistä päivysti säännöllisesti puhelin- tai nettipäivystyksessä kaksi kertaa kuukaudessa. Sekä keväällä että syksyllä valittiin ja koulutettiin yhteensä 26 uutta päivystäjää mukaan toimintaan. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjistä valtaosa on naisia. Mukana toiminnassa oli vuoden 2005 lopussa neljä miestä. Iältään päivystäjät ovat yleensä yli 30-vuotiaita. Päivystäjillä on kirjava ammatillinen tausta. Päivystäjät toimivat mm. opetus-, hoiva- ja sosiaalialalla. Heitä yhdistää usein 8

9 samantyyppinen elämätilanne, jossa lapset ovat jo hieman kasvaneet, mahdollisesti jo aikuistuneet. Joukossa on myös jonkin verran pienten lasten vanhempia. Valtaosa päivystäjistä on ollut mukana Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminnassa 2-3 vuotta. Päivystäjät osallistuivat peruskoulutuksen lisäksi jatkokoulutuksiin. Aiheita olivat muun muassa vertaistuen mahdollisuudet ja rajoitukset, päivystäjänä jaksaminen, päivystäjille koottujen tietopankkien käyttö, jatko-ohjaustahot sekä päihteet ja vanhemmuus. Työnohjauksia järjestettiin kaksi kertaa kuussa. Marraskuun alussa ulkopuolisten työnohjaajien ohjaus vaihtui MLL:n työntekijöiden entistä tiiviimmäksi päivystäjilleen tarjoamaksi tueksi, kun Vanhempainpuhelin siirtyi ryhmäpäivystysmalliin. Mallissa jokaisessa päivystysryhmässä on koko ajan läsnä ammattihenkilö ohjaamassa ja tukemassa. 9

10 Kehittämistyö vuonna 2005 Vanhempainpuhelimen ja -netin toiminnan tavoitteita ja toimintatapoja tarkennettiin vuonna Puhelin- ja nettikontaktissa korostettiin entistä enemmän kahden vertaisen kohtaamista. Tärkeimmäksi tukea antavaksi elementiksi nähtiin vaikeiden tunteiden, epävarmuuden ja huolen yhteinen jakaminen. Päivystäjät eivät niinkään asettuneet neuvojan rooliin, vaan miettivät yhdessä vanhemman kanssa erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Päivystäjät saattoivat etsiä vanhempien käyttöön tietoa ja vinkkejä MLL:n Joka kodin konstit - projektin ( ) tuottamasta tietopankkikansiosta, josta löytyi tietoa lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta sekä vanhemmuudesta. Varsinkin nettipäivystäjät hyödynsivät tietopankkikansiota. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjien peruskoulutuksen sisällön, rakenteen ja menetelmien uudistamistyö aloitettiin. Peruskoulutus kestää 30 tuntia sisältäen sekä lähi- että etäopiskelua. Uudistuva peruskoulutus sisältää nyt aikaisempaa enemmän tietoa vapaaehtoistyöstä MLL:ssa, vertaistukeen perustuvan puhelin- ja nettiauttamisen mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä tukea antavasta vuorovaikutuksesta. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystys siirtyi marraskuussa 2005 uuteen ryhmäpäivystystilaan yhdessä MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin Helsingin pisteen kanssa. Käytössä olevien puhelinlinjojen määrää on nyt mahdollisuus kasvattaa kahdeksaan. Vanhempainpuhelin ja -netti siirtyi ryhmäpäivystysmalliin marraskuussa Ryhmäpäivystyksessä vapaaehtoisten puhelintyöskentelyä ohjaa MLL:n ammattihenkilö, päivystysohjaaja tai suunnittelija. Hänen tehtävänään on antaa päivystäjille palautetta ja tukea. Ohjaajan tuki on osa päivystäjien henkistä työsuojelua; yhteydenottoja ja niiden herättämiä tunteita voi käsitellä jo päivystystilanteessa yhdessä työntekijän kanssa. 10

11 Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenotot vuonna 2005 Yhteydenottojen määrä Vuonna 2005 Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin tuli 1533 vastattua yhteydenottoa, 921 puhelua ja 612 nettiviestiä. Tämä on suurin yhteydenottojen määrä toiminnan aikana. Vuodesta 2004 yhteydenottojen määrä kasvoi 19 prosenttia. Nettiviestit kasvoivat 26 prosenttia ja puhelut 14 prosenttia. Yhteydenotot Puhelut Viestit Kaavio 1. Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenotot vuosina Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenottajamäärät ovat kasvaneet jonkin verran koko luvun ajan (kaavio 1). Erityisesti Vanhempainnetti on kasvattanut viestimääriään voimakkaasti. Vanhempainnetti onkin vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaisille vanhemmille tarjolla olevaa tukea. Puhelujen määrän kasvua on rajoittanut se, että päivystysvuoron aikana on ollut ennen vuonna 2005 tehtyä uudistusta vain yksi puhelinlinja käytössä. Vanhempainnettiin kirjoitettiin eniten päivällä, 64 prosenttia viesteistä kirjoitettiin kello Öisin, kello 22-6 kirjoitettiin 10 prosenttia viesteistä. Viesteihin vastattiin yleensä viikon kuluessa, kesäloma- ja jouluaikaan kahdessa viikossa. Vanhempainpuhelimeen soitettiin vilkkaimmin kello välillä arkipäivisin. Seuraavaksi eniten vanhemmat soittivat arkisin kello välillä. Tyypillinen vanhemman ja päivystäjän välinen puhelu kesti minuuttia. Nettiin otettiin eniten yhteyttä kaupunkimaisista kunnista, 40 prosenttia yhteydenotoista. Pääkaupunkiseudun asukkaat kirjoittivat 34 prosenttia viesteistä. Maaseudulta tuli 22 prosenttia yhteydenotoista. Yhteydenottajan asuinpaikkaa ei tiedetä 4 prosentissa nettiviesteistä. Puheluista 11

12 22 prosenttia tuli kaupunkimaisesta kunnasta, 20 prosenttia maaseudulta ja 17 prosenttia pääkaupunkiseudulta. Yhteydenottajan asuinpaikka ei ollut tiedossa 41 prosentissa tapauksista. Puhelimessa päivystäjät tilastoivat yhteydenottajan asuinpaikan vain, jos yhteydenottaja sen itse ilmoitti tai se muuten luontevasti kävi ilmi keskustelusta. Nettikirjeessä kysyttiin joitain yhteydenottajan taustatietoja (mm. ikä, sukupuoli ja asuinpaikka). Yhteydenottajat puhelin netti osuus kaikista yhteydenottajista naiset miehet naiset miehet puhelin netti kaikki yhteydenotot ydinperhe 86 % 14 % 95 % 5 % 42 % 38 % 41 % yksinhuoltajaperhe 91 % 9 % 96 % 4 % 19 % 12 % 16 % uusperhe 79 % 21 % 98 % 2 % 6 % 10 % 8 % yhteishuoltajaperhe 50 % 50 % 58 % 42 % 6 % 4 % 5 % ei tietoa 27 % 36 % 30 % Taulukko 1. Yhteydenottajat perhetyypeittäin ja sukupuolittain. 100 % 100 % 100 % Eniten yhteyttä ottivat ydinperheessä elävät vanhemmat. Vanhempainpuhelimen ja -netin tyypillinen yhteydenottaja oli vuotias nainen, joka otti yhteyttä oman lapsensa ja perheensä asioissa. Vanhempainpuhelimen 921 yhteydenotosta oli naisten soittoja 763 kpl ja miesten 150 kpl. Sukupuolta ei tiedetty 8 yhteydenottajan kohdalla. Vanhempainnetin 612 yhteydenotosta oli naisten lähettämiä viestejä 567 kpl ja miesten lähettämiä viestejä 42 kpl. Kolmessa tapauksessa nettiviestin kirjoittajan sukupuolta ei tiedetty. Miesten osuus yhteydenottajista oli pieni; puheluista 16 prosenttia ja nettiviesteistä vain kuusi prosenttia tuli miehiltä. Lähes puolet (47 prosenttia) yhteydenottajista oli vuotiaita. Vanhempainpuhelimen- ja netin yhteydenottajat eroavat toisistaan jonkun verran. Puhelimeen yhteyttä ottavien ydinperheistä soittavien vanhempien osuus on nousussa, kun taas Vanhempainnetissä kehitys on päinvastainen: yhteyttä ottavat yhä useammin ero- ja uusperheiden vanhemmat. Vanhempainnetti kasvatti vuonna 2005 suosiotaan erityisesti yksin- ja yhteishuoltajien sekä uusperheellisten vanhempien joukossa, joita oli vuona 2005 yhteensä 26 prosenttia. Vuonna 2004 näiden perheiden osuus Vanhempainnetin yhteydenottajista oli 18 prosenttia. Vanhempainnetti oli vuotiaiden äitien suosiossa, heitä oli Vanhempainnetin yhteydenottajista 18 prosenttia, kun Vanhempainpuhelimessa heidän osuutensa yhteydenottajista oli vain kuusi prosenttia. Yhteydenottojen aiheet Vanhempainpuhelimeen yhteyttä ottavilla on harvoin vain yksi selkeä asia tai ongelma, jonka he tahtovat jakaa päivystäjän kanssa. Usein äiti tai isä lähtee keskustelun aluksi hahmottelemaan pulmaansa, siihen liittyviä henkilöitä, tapahtumia ja tunteita. Asiat ovat kietoutuneena toisiinsa, mutta jäsentyvät vähitellen puhelun tai nettiviestin aikana. Puhelun päättyessä päivystäjän on usein vaikea tilastointia varten sanoa, oliko yhteydenoton syy esimerkiksi vanhemman oma uupuminen vai vuorovaikutusongelmat parisuhteessa. Tilastoinnissa yksi puhelu voikin tulla kirjatuksi usean aiheen alle. Tämän takia Vanhempainpuhelimessa ja - 12

13 netissä oli määrällisesti enemmän keskustelunaiheita kuin varsinaisia yhteydenottoja (921 puhelussa käsiteltiin yhteensä 1891 keskeistä aihetta, 612 nettiviestissä käsiteltiin yhtensä 1327 keskeistä aihetta). Keskimäärin jokaisessa yhteydenotossa käsiteltiin kahta aihetta. Omat lapset Muu asia 8 12 Muut lapset Lastenlapset Sukulaisten lapset Puhelu Netti % Kaavio 2. Ketä yhteydenotto Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin koski. Tulokset on ilmoitettu prosentteina. Useimmiten yhteydenottajan huoli koski omaa lasta. Vanhemmat ottivat selkeästi eniten yhteyttä omien lastensa asioissa. Puhelimessa näitä yhteydenottoja oli 77 prosenttia ja netissä 81 prosenttia. Lastenlasten tai muiden sukulaislasten asioissa otettiin yhteyttä vain harvoin. Muiden lasten, esimerkiksi oman lapsen koulukaverin tai naapurin lapsen asioissa yhteyttä otettiin myös hyvin harvoin. Murrosikäinen Koululainen Leikki-ikäinen Pikkulapsi Vauva Täysi-ikäinen 3 9 Odotus Ei lapsia Puhelu Netti Ei tietoa % Kaavio 3. Lapsen ikä, jota yhteydenotto koski. Tulokset on ilmoitettu prosentteina. Vuonna 2005 otettiin eniten yhteyttä murrosikäisten ( vuotiaat) lasten asioissa. Toiseksi eniten yhteyttä otettiin kouluikäisten (7-11 -vuotiaat) lasten asioissa. Kolmanneksi eniten askarruttivat leikki-ikäisten (4-6 -vuotiaat) asiat. 13

14 Vanhemman epävarmuus Vanhemman väsymys, uupumus Muu lapsen hoitoon liittyvä asia Lapsen kehitys Rajojen asettaminen lapselle Nuoren itsenäistyminen Huoli lapsen/vanhemman terveydestä 7 12 Ristiriidat puolisoiden kesken Huoltajuuteen/tapaamiseen liittyvät asiat Puhelu Netti Muu soiton aihe % Kaavio 4. Vanhempainpuhelimen ja netin 10 useimmin tilastoitua keskustelunaihetta vuonna Tulokset on ilmoitettu prosentteina, kuinka monessa yhteydenotossa aihetta on käsitelty ainakin yhtenä aiheena. Päivystäjät tilastoivat 1-3 keskeisintä keskusteluaihetta / yhteydenotto. Vanhemmuuteen liittyvä epävarmuus ja uupumus ovat edelleen yleisimpiä keskustelunaiheita sekä puhelimessa että netissä. Epävarmuutta vanhempana käsiteltiin 23 prosentissa puheluista ja 33 prosentissa nettiviesteistä ainakin yhtenä keskustelun aiheena. Vanhemman uupumista käsiteltiin 18 prosentissa puheluista ja 26 prosentissa nettiviesteistä. Luokkaan muu lapsen hoitoon liittyvä asia on tilastoitu mm. koulukiusaamista ja lasten kaverisuhteita käsitteleviä yhteydenottoja. Kiusaamista käsittelevien viestin määrä on jonkin verran noussut vuodesta Vähemmän käsiteltyihin aiheisiin kuuluvat mm. erilaiset kasvatusperiaatteet, vauvan hoito, nuoren päihteiden käyttö, perheen kriisitilanteet sekä asumiseen ja talouteen liittyvät huolet. Vuoteen 2004 verrattuna on tapahtunut muutos niiden yhteydenottojen määrissä, jotka kuvaavat parisuhteen ja perhetilanteen muuttumista tai ennakoivat tulevaa muutosta. Yksin-, yhteishuoltaja- sekä uusperheiden osuus Vanhempainnetin yhteydenottajista on kasvanut. Vuonna 2004 Vanhempainnetin päivystäjät vastasivat 352 yksin-, yhteishuoltaja sekä uusperheiden tekemään yhteydenottoon, vuonna 2005 nämä perheet kirjoittivat 437 viestiä. Yksin-, yhteishuoltaja- sekä uusperheiden osuus Vanhempainnetin yhteydenottajista kasvoi 18 prosentista 26 prosenttiin. Samoin pelkästään avioeroa käsittelevien viestien määrä on jonkin verran kasvanut. Muuttuneeseen tai muuttuvaan perhetilanteeseen liittyy monia muitakin huolenaiheita kuin pelkkä avioero. Muutosta tai sen ennakointia kuvaavat päivystäjien kokemusten mukaan seuraavat yhteydenotoissa esiintyvät aiheet: erilaiset kasvatusperiaatteet, huoltajuuserimielisyyden tai ongelmat tapaamisoikeuksissa, uusperhe, ristiriidat parisuhteessa, seksi, avioero, muu parisuhteeseen liittyvä ongelma ja perheväkivalta. 14

15 kaikkien eroaiheiden yhteydenottojen käsittely määrä kaikkien yhteydenottojen määrä ei-ydinperheet % % ydinperheet % % eroaiheiden käsittely Taulukko 2. Eronneesta perheestä sekä ydinperheestä yhteyttä ottavien vanhempien avo- ja avioeroon liittyvien tai eroa ennakoivien aiheiden käsittelyprosentit vuosina 2004 ja Vanhempainpuhelimeen ja nettiin yhteyttä ottaneet vanhemmat voidaan jakaa perhetilanteensa puolesta niihin, joiden perhetilanne on jo muuttunut (ei-ydinperheen vanhemmat) sekä niihin, joiden perhetilanne on pysynyt samana (ydinperheiden vanhemmat). Muutostilannetta kuvaavista tai ennakoivista viesteistä voidaan laskea prosenttiluku, joka kuvaa aiheiden käsittelyä kummassakin ryhmässä (ei-ydinperheet ja ydinperheet). Avo- tai avioeroa indikoivien aiheiden käsittelyprosentti on kasvanut etenkin ei-ydinperheiden vanhempien joukossa. Yhä useammassa yhteydenotossa käsiteltiin pari- tai perhesuhteen muutosta. Erityisesti kasvu näkyi yksin- ja yhteishuoltajien sekä uusperheen vanhempien viesteissä. Vanhemman epävarmuus 29 Vanhemman väsymys, uupumus 24 Muu lapsen hoitoon liittyvä asia 22 Lapsen kehitys Rajojen asettaminen lapselle N= % Kaavio 5. Naisten yhteydenotoissa useimmin käsitellyt aiheet prosentteina suhteessa naisten tekemiin yhteydenottoihin. Vanhempainpuhelimeen ja nettiin tehdystä yhteydenotosta 1265 on tilastoitu naisten tekemiksi. Äitien pulmina lapsiperheiden arjessa näyttävät olevan erityisesti vanhemmuuteen liittyvät uupumisen ja epävarmuuden tunteet. Äidit ottivat usein yhteyttä myös muihin lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, rajojen asettamisen kysymyksissä sekä lapsen kehitykseen liittyvissä pulmissa. 15

16 Huoltajuuteen/tapaamiseen liittyvät asiat 23 Muu lapsen hoitoon liittyvä asia Vanhemman epävarmuus Ristiriidat puolisoiden kesken Huoli lapsen/vanhemman terveydestä N= % Kaavio 6. Miesten yhteydenotoissa useimmin käsitellyt aiheet prosentteina suhteessa miesten tekemiin yhteydenottoihin. Miehet ottivat kaikkiaan yhteyttä Vanhempainpuhelimeen ja nettiin 181 kertaa vuonna Miesten yhteydenottoja leimaavat huoltajuuskysymykset. Miesten yhteydenotoissa noin joka neljännessä yhtenä aiheena olivat huoltajuuteen liittyvät kysymykset ja huolet. Naisten yhteydenotoista vain 7 prosentissa käsiteltiin huoltajuutta. Muita miesten tyypillisiä yhteydenottoaiheita olivat epävarmuus vanhempana, muut lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat, ristiriidat puolison kanssa ja huoli lapsen tai vanhemman terveydestä. Lisäksi avioero nousi keskusteluaiheeksi miesten yhteydenotoissa kaksi kertaa useammin kuin naisten. Naisten tekemissä yhteydenotoissa avioeroa käsiteltiin 4 prosentissa, miesten yhteydenotoissa 8 prosentissa yhtenä keskustelunaiheista. Naiset ottavat yhteyttä eropohdinnoissaan selkeästi varhaisemmassa vaiheessa kuin miehet, jotka ottavat yhteyttä vasta usein eron ja huoltajuuskysymysten ollessa jo osa arkipäivän elämää. On myös mielenkiintoista, että kaikki nuoria ja päihteitä käsittelevät yhteydenotot olivat naisten tekemiä. Vanhemman epävarmuus 30 Vanhemman väsymys, uupumus 25 Muu lapsen hoitoon liittyvä asia 21 Huoltajuuteen/tapaamiseen liittyvät asiat Nuoren itsenäistyminen N= % Kaavio 7. Yksinhuoltajien tärkeimmät yhteydenottojen aiheet Vanhempainpuhelimessa ja netissä prosentteina suhteessa yksinhuoltajien tekemien yhteydenottojen määrään. Yksinhuoltajien asioita käsiteltiin 244 yhteydenotossa. 93 prosenttia yhteyttä ottaneista yksinhuoltajista oli naisia. Yksinhuoltajien tärkeimmät yhteydenottosyyt muistuttavat paljon kaikkien perheiden keskustelunaiheita. Vanhemmuuteen liittyvät väsymys ja epävarmuus, nuoren itsenäistymisen kysymykset, lapsen muun kasvun ja kehityksen kysymykset sekä huoltajuusasiat näkyvät myös kaikissa yhteydenotoissa. 16

17 Yksinhuoltajien yhteydenotoissa painottuvat kaikkia yhteydenottoja enemmän murrosikäisten asiat. Nuorten itsenäistyminen lapsuuden perheestä on rankka vaihe koko perheelle, vaikka vanhempia olisi kaksikin jakamassa kasvatusvastuuta. Erityisen uuvuttavalta tilanne voi tuntua, jos yksinhuoltajana joutuu kantamaan kaiken vastuun nuoren haastavasta käytöksestä. Murrosikä saattaa myös nostaa pintaan lapsen aikaisempia, esimerkiksi vanhempien eroon liittyviä kokemuksia. Yksinhuoltajat hakivatkin usein tukea murrosikäisen nuorensa asioissa. Uusperhe 40 Vanhemman epävarmuus 25 Huoltajuuteen/tapaamiseen liittyvät asiat 21 Muu lapsen hoitoon liittyvä asia Vanhemman väsymys, uupumus N= % Kaavio 8. Uusperheiden tärkeimmät yhteydenottojen aiheet Vanhempainpuhelimessa ja -netissä. Uusperheiden asioita käsiteltiin 117 yhteydenotossa, joista naisten tekemiä yhteydenottoja oli liki 90 prosenttia. Uusperheet ottavat yhteyttä oman erityisen perhetilanteensa takia. Uusperheeseen liittyy monesti asioita, joita ei muiden perhetyyppien elämäntilanteissa esiinny. Varsinkin aloitteleva uusperhe joutuu käymään läpi pohdintoja liittyen sinun ja minun lapsiin, entisiin ja nykyisiin puolisoihin ja sukulaisiin sekä siihen, että yksittäisen lapsen elämässä on monta aikuista kasvattajan roolissa. Rajankäynti entisen ja nykyisen välillä näkyy myös siinä, että huoltajuuskysymyksiä pohditaan usein. Vanhemmuuteen liittyvät epävarmuus ja uupumus ovat tyypillisiä myös uusperheille. Huoltajuuteen/tapaamiseen liittyvät asiat 51 Muu lapsen hoitoon liittyvä asia 30 Vanhemman epävarmuus Huoli lapsen/vanhemman terveydestä Vanhemman väsymys, uupumus N= % Kaavio 9. Yhteishuoltajien tärkeimmät yhteydenottojen aiheet Vanhempainpuhelimessa ja netissä. Yhteishuoltajien asioita käsiteltiin 76 yhteydenotossa, joista 36 oli miesten ja 40 naisyhteishuoltajien tekemiä yhteydenottoja. Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin yhteyttä ottavilla yhteishuoltajilla tarkoitetaan äitejä tai isiä, jotka eivät asu eron jälkeisessä tilanteessa lähivanhempina lapsensa kanssa samassa taloudessa. Ainoana yhteydenottajaryhmänä miehet ovat lähes tasaväkisesti edustettuna tässä ryhmässä. Tämä näkyy myös yhteydenoton ja keskustelun aiheissa. 17

18 Yhteishuoltajia mietityttivät eniten huoltajuuteen ja lasten tapaamisoikeuteen liittyvät kysymykset. Näitä käsiteltiin yli joka toisessa yhteishuoltajan tekemässä yhteydenotossa. Valtaosa heistä oli miesyhteishuoltajia. Vanhemmuuteen liittyvä epävarmuus ja väsyminen olivat tuttuja myös yhteishuoltajille. Lisäksi yhteydenottoja leimasi huoli lapsen tai vanhemman terveydestä sekä ristiriidat puolison tässä tapauksessa entisen kanssa. 18

19 Vanhemmuuden ongelmat yhteydenottojen perusteella Yhteydenottojen perusteella vanhempien useimmin esiintyvä ongelma on epävarmuus ja uupumus. Vanhemmuuteen liittyvät epävarmuuden ja väsymyksen tunteet ovat monelle yhteydenottajalle vyyhti, jossa syytä ja seurausta on usein vaikea erottaa. Kovin väsyneenä ei jaksa pohtia omaa toimintaansa vanhempana. Joko hyvää tarkoittavia kasvatuksen ääniä on ympärillä niin paljon, että omaa tapaa on hankala löytää, tai on vaikea tarttua hetkeen ja ymmärtää, että lasten kasvattaminen ja vanhemmuus toteutuvat juuri niissä pienissä ohikiitävissä arjen asioissa, jolloin lasta pitäisi rajoittaa, kieltää tai ohjata. Väsymyksen ja uupumuksen tunteet ovat osa vanhemmuutta. Vanhemman omassa elämässäkin saattaa olla rasittavia tekijöitä, jotka saavat vanhemmuuden tuntumaan uuvuttavalta. Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenotoissa uupuminen vanhempana on esiintynyt yhdessä erityisesti seuraavien aiheiden kanssa: epävarmuus omista toimintatavoista vanhempana huoltajuusriidat tai -epäselvyydet nuoren itsenäistyminen huoli lapsen tai vanhemman terveydestä kouluasiat, erityisesti koulukiusaaminen vauvavuosi Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjiltä saadun palautteen mukaan vanhemman epävarmuutta lietsoo myös yhteydenotoissakin näkyvä halu olla pahoittamatta lapsen mieltä. Monet vanhemmat toivovat selviävänsä mahdollisimman pitkälle lapsensa kanssa ummistamalla silmänsä lapsen häiriökäyttäytymisen edessä. Oman lapsen kiukku ja turhautuminen kiellon jälkeen on kurjaa kestää. Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenotoissa vanhemman epävarmuus on yhdistettävissä erityisesti vanhempana uupumisen lisäksi seuraaviin tilanteisiin: lapsen kasvu ja kehitys rajojen asettaminen kasvavalle lapselle nuoren itsenäistyminen huoli lapsen tai vanhemman terveydestä ristiriidat puolisoiden kesken Muutoksessa tarvitaan voimia Vanhemmat löysivät Vanhempainpuhelimen ja -netin tilanteissa, joissa perheen rakenteet ja olosuhteet olivat muuttumassa tai jo muuttuneet. Yleisimmin muutostilanteet liittyivät parisuhteen ristiriitoihin. Vanhempainnettiin otettiin usein yhteyttä tilanteissa, joissa perheen aikuiset elivät erouhan alla tai olivat muuttaneet asumuseroon. Vanhemmat ottivat yhteyttä ennen eroa useimmiten soittamalla ja eron jälkeen kirjoittamalla. Naiset yleisemmin ennen eroa, miehet eron jälkeen. Muita yhteydenottoon johtaneita perhe-elämän muutostilanteita olivat asuinpaikkakunnan vaihdosta seuraava sopeutuminen sekä taloudelliset muutostilanteet, jotka olivat usein seurausta vanhemman työttömyydestä tai erotilanteessa syntyneestä yksinhuoltajan uudesta tilanteesta. Perheen rikkoutuminen, eroaminen lapsensa äidistä tai isästä, puolisostaan, on monelle ihmiselle elämän suurin ja syvin kriisi. Muutokseen sopeutuminen on haastavaa, ja eroava voi 19

20 yllättyä kokonaisvaltaisista ja pitkäkestoisista psykofyysisistä reaktioistaan. Surun tunne, ahdistus ja masentunut mieliala sekä erilaiset ruumiilliset tuntemukset ovat yleisiä. Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin yhteyttä ottaneet, muutostilanteessa elävät vanhemmat olivat usein huolestuneita omasta jaksamisestaan. Useat vanhemmat ymmärsivät oman jaksamisensa ja lastensa tilanteen yhteyden. Myös sitä pohdittiin, miten ero vaikuttaa lapseen. Yhteydenottajan vaikeat kokemukset liittyivät usein riitaisaan eroon ja epävarmuuteen, jonka uusi elämäntilanne oli tuonut mukanaan. Vapaaehtoiset päivystäjät tukivat vanhempia ilmaisemaan ja kestämään muutostilanteeseen liittyviä vaikeita tunteita, itsetunnon murenemisen kokemusta, huonouden tunnetta, uudenlaista yksinäisyyttä, katkeruutta ja surua. Varsinkin murrosikäisten eroavia vanhempia huolestutti usein lapsen tilanne. Heidän oli vaikeaa jaksaa kohdata yhtä aikaa lapsen pettymys ja suru. On mahdollista, että lapset ja varsinkin murrosikäiset nuoret kanavoivat menetyksen tunteensa hankalaksi käytökseksi ja kuohunnallaan haastavat vahvasti vanhempansa. Vaikuttaa siltä, että aikuisten on usein eron jälkeen vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen teini-ikäisen lapsensa kasvatuslinjauksista, mitä sallitaan ja mitä ei. Erityisesti huoltajuudesta päävastuussa oleva vanhempi koki usein, että viikonloppuisin tai harvemmin nuorta tapaava vanhempi antaa periksi yhteisistä sopimuksista ja ikään kuin hyvittelee nuorelle poissaoloaan arjesta. Lapsestaan eroon joutuneen vanhemman kipeä asia on selvittää, kuinka tulla pysyvästi toimeen ikävänsä kanssa ja kuinka muodostaa laadultaan uudenlainen suhde lapseensa, jota näkee entistä harvemmin. Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin soittavien ja kirjoittavien miesten yleisin yhteydenoton syy oli eron jälkeiset, lapsen huoltajuuteen liittyvät ristiriidat. Eronneet isät pohtivat menetyksen kokemustaan ja uudenlaista vanhemmuuttaan. Yleisimpiä ristiriitoja erotilanteissa aiheuttivat lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuksiin liittyvät kysymykset. Vanhempien pitäisi kyetä eron yhteydessä sopimaan keskenään tapaamiskäytännöistä ja kasvatusperiaatteista. Mikäli yhteisymmärrykseen ei päästä, vanhempien on haettava tuomioistuimen kautta ratkaisu huoltajuuskysymyksiin riitautuneessa tilanteessa. Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin yhteyttä ottaneet eivät usein olleet onnistuneet sopimaan tapaamisoikeuksista. Joko toinen vanhemmista oli tyytymätön ajan määrään, joka hänen oli mahdollista eron jälkeen viettää lapsensa kanssa, tai yhteishuoltajuuteen liittyvien sopimusten sisältöön. Ongelmana yhteishuoltajuustapauksissa on usein se, että lasten päähuoltaja ei pidä sovituista tapaamisoikeuksista kiinni. Toisella huoltajalla ei ole mahdollisuutta tavata lapsiaan sovittuina aikoina, kun päähuoltaja ei tuo lapsia tapaamiseen vaan esittää aina jonkun verukkeen, miksi lapsi ei nyt voi tulla. Nämä yhteydenotot tulevat pääosin miehiltä. Uusperheiden vanhemmat kokivat usein ongelmallisena yhteisten kasvatusnäkemysten löytämisen. Lasta koskevissa suunnitelmissa ja asioissa oli opeteltava huomioimaan lapsen biologisen vanhemman mielipiteet. Uusperheiden vanhemmat ottivat vuonna 2005 jonkin verran useammin yhteyttä Vanhempainnettiin kuin viime vuonna. Vanhempainpuhelimeen soittavat ja Vanhempainnettiin kirjoittavat vanhemmat ovat valveutuneita ja vastuullisia kasvattajia, jotka vaikeuksienkin keskellä jaksavat hakea vahvistusta omille ajatuksilleen tai apua taakkansa jakamiseen. Vapaaehtoisten päivystäjien on mahdollista tukea riidan keskellä elävää vanhempaa auttamalla häntä jäsentämään tilannettaan. Päivystäjät voivat antaa vanhemmalle aikaansa ja tilan ja tilaisuuden purkaa väsymystään, epävarmuuttaan sekä kiukkuisia ja katkeria tunteitaan. Näin toimiessaan päivystäjät osoittavat vanhemmalle, että hänellä on oikeus vaikeiden tunteiden ilmaisuun. 20

21 Päivystäjän näkökulma perheen muutostilanteisiin Päivystäjät ovat saaneet koulutuksessaan vahvan korostuksen lapsen näkökulman huomioonottamiseen ja puhelujen ja nettiviestien aikana he voivat varovasti, vanhempaa kunnioittaen muistuttaa lapsen tilanteesta. Eron yhteydessä lapsi kärsii vanhempien pitkäaikaisista erimielisyyksistä ja syyllistyy herkästi, jos riidat liittyvät hänen tapaamisiin tai häneen liittyviin taloudellisiin asioihin. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjät auttavat vanhempaa erottamaan toisistaan aikuisten ristiriidat ja suhteen lapseen. Näin eräs Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjä kuvaa ajatuksiaan ja tunteitaan eroa, yksinhuoltajuutta ja uusperhettä koskevien yhteydenottojen äärellä. Hakeuduin Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjäksi, koska halusin olla omien elämänkokemusteni kasvattamana avuksi muille vanhemmille. Tiesin, miten rankka avioero on, kun lapset ovat pieniä. Tiesin, millaista on tutustua uuden parisuhteen myötä vieraaseen lapseen, ja kuinka vaikea tätä on oppia ensin sietämään ja miten hyvältä tuntuu, kun vähitellen vuorovaikutus syvenee, opitaan rakastamaan. Myös mustasukkaisuuden mukanaan tuomat tunteet, niin lapsia kuin aikuisiakin kohtaan, ovat tulleet tutuiksi omassa elämässäni. Samoista asioista puhuvat monet vanhemmat, jotka Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin ottavat yhteyttä. Karkeasti jaotellen niin, että isät surevat eroa ja pelkäävät lastensa menettämistä, ja uuden parisuhteen aloittaneet naiset miettivät omaa suhdettaan miehen lapsiin. Juuri tuo ryhmä, eronneet ja uusperheelliset, jolle uskoin minusta olevan eniten apua, on minulle kuitenkin tunnetasolla vaikea. Päivystäjänä minun on helppo keskustella kymmenvuotiaan tottelemattomuudesta ja teini-ikäisen seksi- tai päihdekokeiluista. Erosurut ja uusperheiden ongelmat sen sijaan saavat huokaisemaan syvään ennen puhelinkeskusteluun tai nettivastaamiseen ryhtymistä. On hyvä tietää, että jos tarvitsen, saan MLL:n päivystystä ohjaavalta työntekijältä tukea ja voin hänen kanssaan keskustella näistä asioista ja tunnelmista. Vaikka eronneiden isien kanssa keskustellessa esiin nousee usein entisen puolison kiukku ja katkeruus, ei niistä juurikaan jutella. Sen sijaan isät kaipaavat vahvistusta sille, että lapset eivät siirry uuden isän lapsiksi. He myös kaipaavat tietoa omista oikeuksistaan: saako äiti kieltää tapaamiset, voiko äiti hakea yksinhuoltajuutta, miten järjestyvät tapaamiset, jos lapset muuttavat toiselle paikkakunnalle. Monille isille on tärkeää, että päivystäjä vakuuttaa lasten rakastavan isäänsä erosta huolimatta. Uusperheen äiti on minulle ehkä se kaikkein raskain keskustelukumppani, jos häneltä puuttuu tahto sovitteluun. Hän saattaa arvostella voimakkaasti miehensä lapsia, näiden oikeaa äitiä ja miestään. Hän on tuohtunut varsin arkisista asioista ja kaipaa tukea omille näkemyksilleen. Sitä tukea minun voi olla moraalisista syistä vaikea antaa. Silloin tyydyn lähinnä kuuntelemalla ottamaan vastaan äidin pahan mielen ja helpottamaan tilannetta. Uusperheessä uusi puoliso tulee usein tilanteeseen, jossa äiti tai isä on väsynyt yksinoloon ja kaipaa aikuista arjen jakajaa. Odotukset ovat korkealla, mutta pettymys on suuri, kun arki ei helpotukaan. Lisäksi lapset joutuvat yht äkkiä tilanteeseen, jossa he kohtaavat vanhempansa romanttisina ihmisinä, mikä synnyttää mustasukkaisuuden tunteita. Perheissä riidellään nukkumapaikoista ja sylissä istumisesta. Monet yhteydenottajat kysyvät, onko minulla kokemuksia samoista asioista. Olen huomannut, että en halua kertoa, vaikka ennen päivystäjänä aloittamista kuvittelin omien kokemusten hyödyntämisen olevan helppoa. Nyt se tuntuukin pelottavalta. Yritän puhua asioista yleisellä tasolla, ja korkeintaan vakuuttaa, että vaikeiden vuosien jälkeen meidän perheessä on jo paljon helpompaa. Onneksi sekin tieto riittää useimmille. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjänä toimiessani koen usein, että olemme yhdessä onnistuneet jakamaan ja keventämään vanhemman taakkaa. 21

22 Kiusaaminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto nosti vuonna 2005 esiin lasten välisen koulukiusaamisen. Tavoitteena oli muistuttaa lapsia, vanhempia ja kaikkia lasten kasvatustehtävissä toimivia siitä, että kiusaamista on mahdollista ehkäistä, eikä kenenkään lapsen tarvitse jäädä yksin asian kanssa. Vastuu puuttumisesta on aina aikuisilla, mutta se tulisi kuitenkin tehdä yhdessä lapsen kanssa ja rauhassa tilanteeseen tutustuen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetissä toteutettiin syyskuussa kysely koulukiusaamisesta, johon vastasi nuorta. Vastaajista 23,8 prosenttia oli kokenut useita viikkoja jatkunutta kiusaamista. Kolmasosa lapsista lähetti aikuisille vakavan viestin kertoessaan pelkäävänsä, että koulukiusaamisesta kertominen aikuiselle vain pahentaisi heidän tilannettaan. Tiedotteissa ja tilaisuuksissa vanhempia kehotettiin jakamaan lapsensa kiusaamiseen liittyvää huoltaan ja pahaa mieltään toisten vanhempien kanssa, jotta heidän olisi helpompi kohdata lapsensa rauhallisina. Jos vanhemman tuttavapiirissä ei ollut sopivaa henkilöä, häntä kehotettiin ottamaan yhteyttä esimerkiksi Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjille kerrottiin, että kampanjointi voi lisätä kiusaamisteemaan liittyviä yhteydenottoja. Heille jaettiin päivystystyötä helpottamaan tietopaketti kiusaamisilmiöstä. Heitä muistutettiin, että vanhempien on tärkeintä saada purkaa huoltaan ja jäsentää tilannettaan päivystäjän kanssa. Helppoja tai nopeita ratkaisuja kiusaamistapauksiin on valitettavasti vain harvoin tarjolla. Päivystäjiä kehotettiin keskustelemaan vanhempien kanssa esimerkiksi siitä, miten kiusaaminen määritellään, miten voi huomata, jos lasta kiusataan ja miten lasta voisi rohkaista puolustamaan itseään ja olemaan alistumatta tilanteeseen. Päivystäjät ohjeistettiin jatkoohjaamaan vanhemmat ottamaan yhteyttä opettajaan, rehtoriin, koulupsykologiin, -kuraattoriin tai -terveydenhoitajaan. Noin seitsemässä prosentissa Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenotoista jompikumpi vanhemmista oli huolestunut lapsensa kouluelämään liittyvistä asioista. Useimmiten vanhemmat olivat huolestuneita ja tahtoivat keskustella lapsensa yksinäisyydestä, sosiaalisten taitojen puutteista tai ujoudesta. Jokin yksittäinen kaverisuhde saattoi mietityttää vanhempaa, samoin lapsen suhde opettajaan. Kiusaaminen oli ollut vanhemman kokemuksen mukaan yleensä voimakasta ja pitkäkestoista. Yhteyttä ottaneet vanhemmat eivät usein tienneet, mikä olisi paras tapa purkaa tilannetta ja kuinka he parhaiten tukisivat lastaan. Jotkut yhteydenottajista kokivat, että koulussa ei ole riittävästi voimavaroja puuttua kiusaamiseen. Joidenkin yhteydenottajien mielestä opettaja oli vähätellyt ongelmaa. Toisaalta lapsi oli saattanut leimautumisen pelossa itse kieltää vanhempaansa tekemästä mitään asian johdosta. Joukossa oli myös sisällöltään sellaisia yhteydenottoja, joissa opettaja tai koulun oppilashuoltoryhmä oli kyllä puuttunut kiusaamiseen, mutta se vanhemman kokemuksen mukaan silti edelleen jatkui. 22

23 Ohjaus eteenpäin Vanhempainpuhelimessa ja -netissä yhteyttä ottava vanhempi voi keskustella puhelimitse tai nettiviestin välityksellä mieltään painavista asioista. Hyvin usein vanhempi kokee tulleensa autetuksi, kun päivystäjällä on ollut aikaa hiljentyä yhteydenottajan huolen ääreen. Ongelma ei välttämättä ole ratkennut, mutta olo tuntuu huojentuneelta, kun asian on voinut pukea sanoiksi toiselle vanhemmalle, tullut kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saanut tukea, rohkaisua ja hyväksyntää. Vanhempainpuhelin ja -netti toimii monelle vanhemmalle ensimmäisenä matalan kynnyksen yhteydenottotahona, johon pulman ilmetessä voi ottaa yhteyttä. Ongelma saattaa olla sellainen, ettei vertaisavusta ole suoraan apua, mutta silti vanhempi ottaa yhteyttä päivystäjään kuin testatakseen ajatustaan. Usein nämä yhteydenotot liittyvä tilanteeseen, jossa vanhempi on itsekin pohtinut ammatillisen avun hakemista. Näissä tilanteissa päivystäjä voi tarjota tietoa tilanteeseen sopivista ammatillisen auttamisen tahoista; tietoa voidaan etsiä yhdessä esimerkiksi netistä tai vanhempaa pyydetään ottamaan yhteyttä oman kunnan perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi neuvolaan. Yhteyttä ottava vanhempi saattaa olla myös hyvin huolissaan ja ahdistunut lapsensa tai perheensä tilanteesta. Toisinaan päivystäjällä herää huoli lapsen, vanhemman tai perheen hyvinvoinnista puhelun tai nettiviestin välityksellä. Molemmissa tapauksissa vanhempi ohjataan ottamaan yhteyttä ammattiauttajiin. Puhelimitse tai nettivastauksen välityksellä välitetään tietoa sopivista tahoista ja rohkaistaan yhteydenottoon. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjä voi ohjata yhteyttä ottavaa vanhempaa hakemaan lisää tietoa myös esimerkiksi kirjoista ja internetistä kertomalla hyvistä tietolähteistä. Yhteyttä ottavat vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun heidät opastetaan luotettavan tiedon lähteille. Päivystäjä voi tarjota vanhemman käyttöön myös MLL:n nettisivuilta löytyviä oma-apuvälineitä, joiden avulla voi työstää erilaisia vanhemmuuteen ja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä pulmia. MLL:n nettisivuilta löytyviä oma-apuvälineitä ovat muun muassa itsearviointi, tietopankki, työkirjat sekä huoneentaulut. Jatko-ohjaus on päivystäjän ja yhteydenottajan yhteistä pohdintaa ja päätöksentekoa. Päivystäjä ja yhteydenottaja voivat keskustelun lomassa yhdessä miettiä, miten asiaa voisi viedä eteenpäin, kun puhelinkeskustelu loppuu tai nettivastaus on luettu. Päivystäjän tehtävänä on tarjota asiallista tietoa erilaisista vaihtoehdoista, mutta lopullinen päätöksenteko jää aina yhteyttä ottavalle vanhemmalle. Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin yhteyttä ottaneista vanhemmista kaksi kolmesta ohjattiin hakemaan lisäapua muualta. 23

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007

Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2007 Teksti: Janne Telén Työryhmä: Janne Telén, Ulla Tanttu, Anne Ryhänen

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Perheen ennaltaehkäisevä tukeminen verkossa esimerkkinä Naistenkartanon Nettikartanon toiminta

Perheen ennaltaehkäisevä tukeminen verkossa esimerkkinä Naistenkartanon Nettikartanon toiminta Perheen ennaltaehkäisevä tukeminen verkossa esimerkkinä Naistenkartanon Nettikartanon toiminta Helena Palojärvi, VTL, toiminnanjohtaja Sonja Laine, FM, NOVAT-aluetyöntekijä Päihdepäivät 13.5.2014 1 NOVAT-toiminnan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Perhe- ja sosiaalipalvelujen jaosto 7.3.2012 Mervi Wallin Terveydenhoidon asiantuntija Lapsen ääni kehittämisohjelman osahankkeet 2011-2013 Varhainen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009. Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009. Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Vanhempainpuhelin ja -netti 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportti 2009 Teksti: Maarita Kettunen Anna Puusniekka Tatjana Pajamäki-Alasara Taitto: Camilla Heikkilä

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015

Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot