Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 26. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 26 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:40-19:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Marianne Kaunio Ossi Keränen Mauri Hämäläinen Päivi Ahlroos Pasi Laitala Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö lakimies kehittämispäällikkö, paikalla klo 17:40-18:40, poistui 46 käsittelyn jälkeen kestävän kehityksen johtaja, paikalla klo 17:40-18:40, poistui 46 käsittelyn jälkeen kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 26 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Stefan Ahlman Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 26 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 45 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 46 Katsaus kestävän kehityksen ohjelman 6 kaupunkisuunnittelun kannalta keskeisiin kohtiin 47 1 Viherlaakso, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 8 muutokseksi, alue , 61. kaupunginosa Viherlaakso (Kh-asia) Olarin kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutokset 14 asumiseen 49 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, valmisteluryhmän perustaminen 22

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Stefan Ahlman.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Katsaus kestävän kehityksen ohjelman kaupunkisuunnittelun kannalta keskeisiin kohtiin Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi asiasta annetun katsauksen. Käsittely Pasi Laitala ja Päivi Ahlroos alustivat asian. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Salon kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi kevään 2016 kuluessa valmistellaan Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävälle asetettujen tavoitteiden vahvistaminen sekä linjauspäätös toimenpiteistä, joilla kaupunkisuunnittelu toteuttaa asetettuja tavoitteita. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi asiasta annetun katsauksen, 2 päättää, että kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi kevään 2016 kuluessa valmistellaan Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävälle asetettujen tavoitteiden vahvistaminen sekä linjauspäätös toimenpiteistä, joilla kaupunkisuunnittelu toteuttaa asetettuja tavoitteita. Oheismateriaali - Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 26 Selostus Espoon kestävän kehityksen ohjelman tavoitteena on sekä kehittää ja parantaa kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten ja sosiaalisten että ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma kokoaa kaupungin poikkihallinnollisen kestävän kehityksen kehittämistoiminnan agendan ja koordinoi toimenpiteitä. Kaupunki toimii yhdessä kumppaneiden kanssa niissä asioissa, joissa se voi tehokkaasti saavuttaa omat ekologisuuteen ja kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät tavoitteet. Ratkaisut pohjautuvat korkeaan osaamiseen ja kokonaisvaltaisiin muutoksiin. Ohjelmalla on kuusi kaupunginvaltuuston asettamaa hyötytavoitetta, joiden kautta ohjelman tavoite saavutetaan: Kestävä elämäntapa, Kestävä verkostomainen kaupunki, Espoon luonto ja ympäristö, Ilmastotyön koordinointi, Energiaratkaisut sekä Kestävät liikkumisratkaisut. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinan kestävän kehityksen tavoitteita taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Ohjelmassa tarkastellaan Espoota osana Suomen ja EU:n viitekehystä ja haetaan edelläkävijyyttä tavoitteiden mukaisilla toiminta-alueilla. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja keskuksen toiminta kohdentuu erittäin monilta osin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Pitkäjänteistä kehitystyötä toteutetaan etenkin työohjelman kohdassa Edelläkävijänä ajassa -kaupunkisuunnittelun kehittäminen ja projektit 2016 kuvattujen toimenpiteiden avulla. Erityisen merkittäviä vuoden 2016 toimintakohteita, joita Keke-ohjelma koordinoi/edistää, ovat Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä sekä pääkaupunkiseudun Smart & Clean -hanke. Kehityskäytävän tueksi on valmisteltu hanke, jossa kehitetään verkostojohtamista ja luodaan alueelle kestävän kehityksen mukainen innovaatioekosysteemi yhteistyössä Aaltoyliopiston kanssa. Hankkeelle on saatu Tekes-rahoitusta. Toimintansa aloittaa pääkaupunkiseudun yhteinen Smart & Clean -säätiö, jonka tavoitteena on tehdä metropolialueesta kansainvälisesti merkittävä cleantechin referenssialue.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Viherlaakso, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 61. kaupunginosa Viherlaakso (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Viherlaakson asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Viherlaakso - Gröndal asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6907, joka käsittää korttelin tontin 2, 61. Kaupunginosassa Viherlaakso, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Viherlaakso, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Viherlaakso, tapahtumaluettelo - Viherlaakso, kaavamääräykset - Viherlaakso, kaavakartta - Viherlaakso, ajantasa-asemakaava - Viherlaakso, havainnekuva

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 26 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa yleisten rakennusten korttelialue (Y) asuinkerrostalojen (AK) sekä erillispientalojen (AO) korttelialueiksi ja suojella vanha huvilarakennus. Nykyiselle Y-tontille ei ole selvitysten mukaan tarvetta. Rakennusoikeus nousee asemakaavan muutoksessa k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Viherlaakso - Gröndal, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6907, käsittää osan korttelista 61009, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutosta on hakenut Sato-Asunnot Oy, joka on varannut Helsingin kaupungin omistaman tontin kehittämistä varten. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue ei ole rakentunut vuonna 1968 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti. Tontilla on vanha huvila, pienempi huvila ja talousrakennus. Espoon kaupunginmuseon lausunnon mukaan huvila edustaa 1920-luvulla tavanomaista huvilarakentamista. Suunnittelualueen lähiympäristössä on 4-6 -kerroksisia 70-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja, kauempana myös rivi- ja pientaloja. Lippajärven rannan tuntumassa on 20-luvun huvila sekä talous- ja saunarakennuksia. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 26 Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu nykyisellään säilytettäväksi asuntoalueeksi (A). Luoteispuolella alue rajoittuu virkistysalueeseen (V), jonne on osoitettu virkistysyhteysvaraus. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa Viherlaakso asemakaava, joka on hyväksytty Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jonka rakennusoikeus on k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on kolme. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana saatiin kolme lausuntoa ja kaksi kannanottoa. Yhtään muistutusta ei jätetty. Caruna Espoo Oy:llä ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Fortum Power and Heat Oy tulee tarjoamaan uusille rakennettaville kiinteistöille lämmitysmuodoksi kaukolämpöä. Espoon kaupunginmuseo ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä perustellen lausuntoaan kerrostalokorttelin liian suurella rakennustehokkuudella ja enimmäiskerrosluvulla sekä rakennusten sijoittelulla suojeltavaan rakennukseen nähden. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kannanotossaan täsmensi asiaa pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä (HSY) ei ollut huomautettavaa. Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu lausuntojen johdosta. Rakennusala on jaettu kahteen k-m 2 :n suuruiseen rakennusalaan, joiden enimmäiskerrosluku on laskettu viidestä neljään (IV). Tämä mahdollistaa konsultin suunnitelmakuvien ( ) mukaisen rakentamisen. Rinneratkaisuna huvilan ja järven suuntaan asuinkerroksia on neljä ja Humisevanportti -kadun suuntaan alimmassa kerroksessa kellari ja varastotilaa sekä neljä asuinkerrosta. Madaltamalla suurinta sallittua kerroslukua viidestä neljään mahdollistetaan ylimmän kerroksen porrastaminen ja vähennetään kerrostaloasumisen hallitsevuutta tontilla vanhan huvilarakennuksen suhteen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 26 Ehdotus asemakaavan muutokseksi Toteutumaton yleisten rakennusten korttelialue (Y) muutetaan asemakaavan muutoksella asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Nykyiselle Y-tontille ei ole selvitysten mukaan tarvetta. Rakennusoikeus nousee yhteensä k-m 2, ollen k-m 2. Lisäksi asemakaavan muutoksessa suojellaan huvilarakennus luvun tavanomaista huvilarakentamista edustava huvila on säilynyt melko muuttumattomana. Huvilan suojeleminen tukee läheisen Villa Sparbössan lähimiljöön säilymistä. AK-korttelialue AK-korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2 ja tehokkuus noin e = Enimmäiskerrosluku on neljä (IV). Alueelle on osoitettu kaksi k-m 2 :n suuruista rakennusalaa. Asemakaavassa on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa rakennuksen tai pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen, väestönsuoja-, huolto-, varasto- ja teknisiä tiloja. Maanalaisten pysäköintitasojen enimmäismäärä on yksi. Tilat saa rakentaa asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Jäte- ja polkupyöräkatokset voidaan sijoittaa rakennusalan rajoista riippumatta. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin. Näitä tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Rakentamattomat tontin tai pihakannen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskelutiloina tai pysäköintiin, on istutettava tai säilytettävä luonnonmukaisina. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvien asuntojen edusta ja piha-alue on erotettava tontin muista toiminnoista suojaistutuksilla. Rakennuksen pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaaleansävyinen kiviaines kuten puhtaaksimuurattu tai rapattu tiili tai väribetoni. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Pysäköintikannen julkisivut tulee toteuttaa samalla laatutasolla, kuin asuinrakennuksen julkisivut.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 26 Erillispientalojen korttelialue (AO) Huvila suojellaan sr-1 -merkinnällä: Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet on vaalittava. Rakennukseen kohdistuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Lisäksi kaavassa on osoitettu rakennusala (t I 40) autotallia tms. varten. Kulku AO-korttelialueelle on AK-korttelialueen kautta. Tontti tulee aidata AK-korttelialuetta vasten. Hulevedet AK-korttelialueella: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Pysäköinti AK-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka asuinkerrosalan 80 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto. AO-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 autopaikkaa / asunto. AK-korttelialueella pysäköintipaikat tulee reunustaa ja jäsentää istutuksin. AK-korttelialueella polkupyöräpaikkoja on rakennettava lukittuun, katettuun tilaan 1 polkupyöräpaikka asuinkerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 polkupyöräpaikkaa / asunto. Lisäksi pihalle lähelle sisäänkäyntejä tulee järjestää polkupyöräpaikkoja. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 26 Päätöshistoria - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä lausunnoista ja kannanotoista - Havainnemateriaali (DPI-U2 Arkkitehdit, ) Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Viherlaakson valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Viherlaakso - Gröndal asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6907, joka käsittää korttelin tontin 2, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / / Olarin kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutokset asumiseen Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Seppänen, puh Ross Snell, puh Sirpa Sivonen-Rauramo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy, että Olarin liiketilojen käyttötarkoituksen muutoksia arvioitaessa käytetään perusteena selvitystä Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi yleispiirteiset periaatteet, , 2 hyväksyy, että pysäköintipaikkojen riittävyyttä arvioitaessa käytetään perusteena selvitystä Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi: Pysäköinnin periaatteet. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kemppi- Virtasen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Ennen periaatteiden käyttöönottoa pitää selvittää mikä on autopaikoitusten nykyinen ja tuleva tarve alueella ja tehdä tästä aiheutuvat tarkistukset periaatteisiin. Jäsen Pöntynen ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää käyttötarkoituksen joustavuutta siten, että kivijalkatiloissa mahdollistetaan joko asuminen tai työtilakäyttö. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ja jäsen Pöntysen ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 26 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy, että Olarin liiketilojen käyttötarkoituksen muutoksia arvioitaessa käytetään perusteena selvitystä Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi yleispiirteiset periaatteet, , 2 hyväksyy, että pysäköintipaikkojen riittävyyttä arvioitaessa käytetään perusteena selvitystä Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi: Pysäköinnin periaatteet. Ennen periaatteiden käyttöönottoa pitää selvittää mikä on autopaikoitusten nykyinen ja tuleva tarve alueella ja tehdä tästä aiheutuvat tarkistukset periaatteisiin. 3 edellyttää joustavuutta siten, että kivijalkatiloissa mahdollistetaan joko asuminen tai työtilakäyttö. Liite Selostus 2 Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi yleispiirteiset periaatteet, Pysäköinnin periaatteet 4 Lupakäytännön periaatteet Valtuusto toivoi päätöksessään , että kokeiluun liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi esimerkiksi Olarin alueella ryhdytään mahdollisimman pian ja, että liiketilojen muuttamista asunnoiksi edistetään kaikin tavoin muuttamalla rakennusvalvonnan menettelytapoja ja poikkeuslupakäytäntöjä. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n mukaisesti rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakennusluvan, milloin kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista. Rakennusvalvontakeskus on arvioinut, että kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutosten edellyttämät poikkeamiset (mm. asemakaavan mukaisesta kerrosluvusta, rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen määrästä) voitaisiin katsoa vähäisiksi, mikäli muutos tapahtuu olemassa olevan rakennuksen sisällä ja hanke sijaitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet raportin mukaisilla 2A, 2B ja 3 osa-alueilla sekä Pysäköinnin periaatteet - selvityksen mukaisilla vihreillä ja keltaisilla alueilla. Alueet, joilla käyttötarkoitusten muutosten edellyttämät poikkeamiset voitaisiin katsoa vähäisiksi, on esitetty liitteessä Lupakäytännön periaatteet. Mikäli kyseessä on vähäinen poikkeaminen, rakennusvalvontakeskus pyytää kaavoittajan lausuntoa. Muilla alueilla ja alueilla, joilla pysäköintiselvityksen mukaisesti on suuri autopaikkavaje, käyttötarkoituksen muutos edellyttää poikkeamispäätöstä.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 26 Menettely keventää muutosten hallinnollista prosessia huomattavasta ja vastaa hyvin valtuuston aloitteessaan asettamaan tavoitteeseen. Alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Voimassa olevat kaavat Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue, jolle selvitys on tehty, on pääosin asuntoaluetta (A). Kuitinmäen ostoskeskuksen alue on keskustatoimintojen ja lähipalvelujen aluetta (C). Pohjoisin osa alueesta on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, joka kuuluu seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (viivoitettu alue). Aluetta koskee yleiskaavan määräys: Kaupunkikuvallisesti arvokas alue. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 26 Alueella voimassa olevat asemakaavat Alueen alkuperäisten asemakaavojen keskeisenä tavoitteena oli luoda aktiivinen, autoliikenteestä erotettu jalankulkuympäristö. Korttelirakenteella tavoiteltiin tiivistä ja kaupunkimaista rakentamista. Kortteli- ja puistoalueet tukeutuvat alueen läpi kulkevaan kevyen liikenteen pääraittiin. Asemakaavat sallivat rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi ensimmäiseen kerrokseen myymälä-, toimisto- ja sosiaalitiloja sekä osalla alueesta häiriötä tuottamattomia työtiloja enintään 5/6 rakennuksen pohjapinta-alasta. Alueen rakentajat kuitenkin velvoitettiin sopimuksella toteuttamaan 8 % kerrosalasta myymälä-, toimisto- ja sosiaalitiloina, todetaan alueelle laaditussa selvityksessä. Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka / 80 k-m² tai vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti. Muutamalla korttelilla autopaikkavaatimus on 1 autopaikka / 85 k-m². Olarissa ja Kuitinmäessä 60 % autopaikoista on tullut järjestää rakentamisen yhteydessä ja loput heti, kun autoistumistarve sitä vaatii. Kuitinmäki II:n alueella vaatimus on ollut 80 %. Alueen nykytila ja muutettavien tilojen määrä Alueen läpi kulkeva raitti, Ruomelanraitti Kuutamoinen Kuitinmäenraitti, on tärkein Olarin ja Kuitinmäen läpi kulkevan jalankulun ja pyöräilyn yhteys. Asemakaavan tilavaraus on leveä vaihdellen Ruomelanraitin 33 metrin ja Kuutamoisen 5 metrin välillä. Rakennettu ja käytössä oleva reitti on kapeampi. Raitti on paikoitellen huonossa kunnossa ja epäviihtyisä. Raitin varrelle osuu Olarin ostoskeskus ja Simo Järvisen aukio, Kuitinmäen ostoskeskus ja Kuunkehrän aukio, Auringonkehrän aukio, Maapallonkadun päätteenä oleva aukio, Kuitinmäenraitilla Kuitinmäenpuiston kohdalla oleva aukio ja raitin päätteenä etelässä oleva aukio. Osa myymälä-, toimisto- ja sosiaalitiloiksi määrätyistä tiloista on aktiivisessa kaavan mukaisessa käytössä tai esimerkiksi päiväkodin tiloina. Osa tiloista on esimerkiksi varastokäytössä, jolloin ne näyttäytyvät katutilaan suljettuina tiloina. Osa tiloista on tyhjänä tai ne on luvatta muutettu asuinkäyttöön. Asemakaavassa myymälä-, toimisto- ja sosiaalitiloiksi määrättyjen ja rakennettujen tilojen tarkkaa sijaintia ja määrää ei ole selvitetty. Tilojen määrää ja sijaintia arvioidaan voimassa olevan asemakaavan, selvityksessä mainitun rakentamista koskeneen sopimuksen ja laaditun selvityksen perusteella. Tilojen tarkan sijainnin ja määrän selvittäminen edellyttäisi toista asiaan keskittyvää konsulttityötä. Lisäksi tilanne muuttuu ainakin tilojen käyttäjien osalta jatkuvasti. Asemakaavassa myymälä-, toimisto- ja sosiaalitiloiksi määrätyt tilat ovat yksityisessä omistuksessa. Omistajina saattaa olla asunto-osakeyhtiö tai muu yksityinen toimija. Rakennusten kunto vaihtelee. Osaa rakennuksista kunnostetaan parhaillaan.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 26 Poikkeamispäätökset Alueelle on haettu poikkeuspäätöksiä asumiseen 11 kpl. Hakemuksista kolmelle on tehty myönteinen päätös ja neljälle kielteinen päätös, loput hakemuksista on käsittelemättä tai hakemus on peruttu. Käyttötarkoituksen muutoksia päiväkodeille on haettu 8 kpl, joista kaikista on tehty myönteinen poikkeamispäätös. Valtuustoaloitteet Valtuustoaloitteen vastauksessa ehdotetaan, että liiketilojen muuttamista asunnoiksi edistetään kaikin tavoin muuttamalla rakennusvalvonnan asiaa koskevia menettelytapoja ja poikkeuslupakäytäntöjä mm. autopaikkavaatimusten osalta. Valtuusto myös toivoi, että liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi kokeiluun esimerkiksi Olarin alueella ryhdytään mahdollisimman pian. Valtuustoaloitteessa esitettiin, että Espoo ottaisi pääkaupunkiseudun asuntopulan helpottamiseksi myönteisen kannan tyhjien toimisto- ja liiketilojen muuttamiseksi asunnoiksi. Valtuustoaloite merkittiin tiedoksi. Laaditut selvitykset Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet Valtuustoaloitteen seurauksena teetettiin selvitys Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet, Selvityksessä on kuvattu alueen suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen historiaa ja suunnittelun periaatteita. Selvitysalue on jaettu viiteen eri osa-alueeseen alkuperäisten käyttötarkoitusten muutosmahdollisuuksien mukaan. Jaon perusteena ovat osa-alueiden kaupunkikuvalliset, arkkitehtoniset ja toiminnalliset arvot. Ääripäinä esiintyvät osa-alue, jolla käyttötarkoituksen muutoksia ei tulisi tehdä ja osa-alue, jolla käyttötarkoituksen muutoksia voidaan toteuttaa. Kaupan rakenne ja ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet Olarin alkuajoista. Sekä kauppa, että palvelut keskittyvät suurempiin yksiköihin, jotka vähentävät Olarin kaltaisten kivijalkaliiketilojen vetovoimaa. Parhaimmat liikepaikat ovat eri liikennemuotojen kohtaamispaikoissa, jollaisessa Kuitinmäen ostoskeskus sijaitsee. Liikenteellisen solmukohdan lisäksi Kuitinmäen ostoskeskuksen etuna on päivittäistavarakauppa, joka tuo ympärilleen tasaisen asiakasvirran. Muualla liiketilat eivät enää ole kaupallisesti vetovoimaisia varsinkaan erikoistavarakaupalle. Erilaiset pienpalvelut, pientoimistot, yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat voivat kuitenkin olla kiinnostuneita kivijalkaliiketiloista. Heikosti kaupalliseen toimintaan soveltuvat tilat muuttuvat helposti varastokäyttöön,

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 26 joka ei tue alkuperäistä asemakaavan tavoitetta aktiivisesta jalankulkuympäristöstä. Suurella osalla Olarin alueesta käyttötarkoituksia voidaan muuttaa asumiseen ilman merkittäviä vaikutuksia Olari - Kuitinmäen kaupunkikuvalliseen tai toiminnalliseen luonteeseen (osa-alue 3). Käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen ei suositella pääraitin ja siihen liittyvien aukiotilojen varrella, koska liike- ja palvelutilojen säilyminen näillä paikoilla on kaupunkikuvallisesti ja / tai toiminnallisesti perusteltua (osa-alue 1AB). Osalla alueesta käyttötarkoituksen muutoksia voidaan tehdä, kunhan rakennusten kaupunkikuvalliset ja / tai toiminnalliset erityispiirteet otetaan huomioon (osa-alue 2AB). Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi: Pysäköinnin periaatteet Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikössä tehtiin pysäköintiä käsittelevä selvitys Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi: Pysäköinnin periaatteet. Siinä alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen: vihreällä vyöhykkeellä pysäköintipaikkoja on riittävästi, keltaisella autopaikkavaje on pieni ja punaisella autopaikkavaje on suuri. Vyöhykkeiden määrittelyssä on otettu huomioon olemassa olevien pysäköintipaikkojen määrä, asemakaavojen pysäköintimääräykset sekä vuoden 2015 Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma. Lisäksi arvioitiin tulevaisuuden mahdollinen pysäköintitarve tilanteessa, jossa alueen myymälä-, toimisto- ja sosiaalitilojen kerrosala muutettaisiin asuinnoiksi. Käyttötarkoitusmuutosten yhteydessä tulee huomioida polkupyöräpaikkavaatimus. Lähtökohtaisesti uusille asunnoille tulee rakentaa 1 pyöräpaikka / 30 k-m², kuitenkin 2 pyöräpaikkaa / asunto. Kaupunginmuseon kommentit Kaupunginmuseon kanssa pidettiin neuvottelu Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi -selvityksen valmistuttua. Neuvottelusta laadittiin muistio. Kaupunginmuseon mukaan olisi tärkeää saada esiin alueen arvot sekä alueen kunnostamisen ja kehittämisen tavoitteet kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen näkökulmasta. Jokaista rakennusta ei ole tarpeen inventoida erikseen, vaan selvittää alueelle ominainen rakentamisen tapa sekä rakennusten, että julkisen tilan osalta. Kaupunginmuseon mukaan alueella tulisi tehdä alueinventointi ja laatia esimerkiksi rakennustapaohje. Helsingin kaupunki on laatinut useiden lähiöiden alueelle vastaavia selvityksiä, ohjeita ja kehittämissuunnitelmia, joita voidaan käyttää ohjattaessa alueen kunnostamista, kehittämistä ja täydennysrakentamista. Tapiolan rakennustapaohje on koettu hyväksi työkaluksi kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvalvontakeskuksissa. Rakennustapaohje helpottaa myös omistajien työtä kiinteistöjen ylläpidossa ja kunnostamisessa.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 26 Muita selvitettäviä asioita Selvityksessä Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi -yleispiirteiset periaatteet on otettu huomioon vain kaupunkikuvalliset, arkkitehtoniset ja toiminnalliset arvot. Kaupunkisuunnittelukeskus toteaa antamassaan lausunnossa valtuustoaloitteeseen koskien tyhjien toimisto- ja liiketilojen muuttamista asunnoiksi, että muutettaessa työpaikkatiloja asuntokäyttöön tulee selvittää seuraavaa: - Asemakaavan ikä ja syy muutostarpeeseen. Uusien asemakaavojen muuttamiseen tarvitaan erityiset perustelut. - Maanomistus. Käyttötarkoituksen muutosta tulee tarkastella maaomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. - Muutosalueen soveltuvuus asumiseen asumisviihtyisyys huomioon ottaen. Soveltuvuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon mm. alueen meluisuus, liikenteen päästöt, autopaikat, liikenneturvallisuus ja -järjestelyt. - Vaikutukset palveluverkkoon, sen kehittämiseen ja palvelutarpeisiin. - Vaikutukset lähialueen työpaikkaomavaraisuuteen. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä tulee myös tarkastella muutettavien tilojen soveltuminen asuntokäyttöön. Asumiseen tarkoitettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä ja asuinhuoneiden tulee saada riittävästi luonnonvaloa. Lisäksi muutettavan osan tulee täyttää asumisen perusvaatimukset, kuten palo- ja käyttöturvallisuuden, sekä esteettömyysvaatimukset. Kivijalkatilojen asunnoiksi muuttamisen aiheuttamia vaikutuksia Olarin ja Kuitinmäen asemakaavoilla on pyritty yhdistämään perinteinen kivijalkatiloilla rajattu katutila 1970-luvun oppien mukaiseen eri liikennevälineet erottavaan kaupunkirakenteeseen. Tavoite on erittäin haasteellinen. Toteutusta on varmistettu pakottavilla sopimuksilla, mutta niin kuin alueella on jo pitkään ollut näkyvissä, ainakaan koko alueen mitassa idea ei ole elinkelpoinen. Tällä päätöksellä asemaakaavan toteutumista rajoitetaan varovaisesti. Säilytettävät liiketilat pyritään keskittämään parhaimmille paikoille pääraittien ja aukioiden varrelle. Alueen arvokkaimmalla osalla, Ruomelanraitilla, muutokset tulevat olemaan vähäisiä. Muilla osilla liiketiloja voidaan maltillisesti muuttaa asuntokäyttöön ehtojen täyttyessä. Tämä saattaa jopa elävöittää raittia niissä kohdin, joissa varastokäytössä tai tyhjänä oleva tila muutetaan asuntokäyttöön. Jos päätöksestä seuraa asemakaavan mukaisessa käytössä olevien tilojen muuttamista asuntokäyttöön, vaikutukset ovat kaupunkirakennetta yksipuolistavia, muutokset heikentävät palveluiden saatavuutta ja alueen palveluiden monipuolisuutta. Jos päätöksestä seuraa nyt poikkeuslupien turvin päiväkotikäytössä olevien tilojen muuttamista asuntokäyttöön, vaikutukset ovat samansuuntaiset.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 26 Vaikutukset kaupunkikuvaan jäänevät vähäisiksi, jos laaditun selvityksen ehdoista pidetään rakennusluvan myöntämisen yhteydessä kiinni. Toisaalta kivijalkatilojen muuttamisesta asuntokäyttöön ei ole laadittu rakennustapaohjeita. Harkinta muutoksen vaikutuksista jää rakennuslupavaiheessa tapauskohtaiseksi, jolloin vaikutukset kokonaisuuteen eivät ole tiedossa. Vaikutukset alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin jäävät tapauskohtaisen rakennuslupaharkinnan varaan, koska alueelle ei ole laadittu Kaupunginmuseon toivomaa rakennustapaohjetta. Tarvittaessa lupahakemuksesta pyydetään kaupunginmuseon lausunto. Valtuustoaloitteiden tavoitteena on ollut asuntojen lukumäärän lisääminen. Kivijalkatilojen muuttaminen asunnoiksi toki lisää asuntojen lukumäärää Olarissa ja Kuitinmäessä, mutta suhteessa olemassa oleviin asuntojen määrään lisäys ei ole merkittävä. Tilan omistajalle kivijalkatilan muuttamisesta asuntokäyttöön on yleensä taloudellista hyötyä, koska asuintilasta saa parhaan tuoton verrattuna muihin käyttötarkoituksiin sekä myytäessä että vuokrattaessa tilaa. Tiedoksi - Rakennusvalvontakeskus

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / / Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, valmisteluryhmän perustaminen Valmistelijat / lisätiedot: Seija Lonka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön tilannekatsauksen sekä päättää asettaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyötä varten valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä yleiskaavatyön etenemistä. Valmisteluryhmään kuuluvat kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Markku Markkula, Kirsi Louhelainen, Stefan Ahlman, Jukka Lahti, Suvi Karhu ja Pirjo Kemppi-Virtanen. Ryhmän puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtajana lautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Yhteistyö asukasfoorumien kanssa jatkuu valmistelijoiden hoitaman vuorovaikutuksen sekä asukasyhdistyksille järjestettävien tilaisuuksien kautta. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Nevanlinna ehdotti jäsen Lahden ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätösesityksen loppuun lisätään seuraava kappale: Valmisteluryhmän työn avoimuudesta huolehditaan mm. siten, että lautakunnalle tuodaan säännöllisesti tietoa ryhmän tapaamisista, valmistelun etenemisestä sekä annetuista evästyksistä. Lautakunnalle annetaan mahdollisuus evästää ryhmän työskentelyä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön tilannekatsauksen sekä päättää asettaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyötä varten valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä yleiskaavatyön etenemistä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 26 Valmisteluryhmään kuuluvat kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Markku Markkula, Kirsi Louhelainen, Stefan Ahlman, Jukka Lahti, Suvi Karhu ja Pirjo Kemppi-Virtanen. Ryhmän puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtajana lautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Yhteistyö asukasfoorumien kanssa jatkuu valmistelijoiden hoitaman vuorovaikutuksen sekä asukasyhdistyksille järjestettävien tilaisuuksien kautta. 2 valmisteluryhmän työn avoimuudesta huolehditaan mm. siten, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan säännöllisesti tietoa ryhmän tapaamisista, valmistelun etenemisestä sekä annetuista evästyksistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle annetaan mahdollisuus evästää ryhmän työskentelyä. Selostus Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan vision 2050, joka on pohjana nyt laadittavana olevalle yleiskaavaluonnokselle. Visiosta johdettiin yleiskaavan tavoitteet, jotka olivat kaupunginhallituksen käsittelyssä Visiosta järjestettiin kaksi asukastilaisuutta lautakunnan päätöksen mukaisesti helmikuussa 2016 ja pidettiin viranomaisneuvottelu. Kaavatyön vaiheita esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle yleiskaavatyön etenemisen mukaan. Nyt perustettava valmisteluryhmä toimii virkamiestyön tukena varsinaisen lautakuntatyön lisäksi. Lautakuntainfossa on esiteltävänä tilannekatsaus yleiskaavan suunnitteluvaiheesta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 24 / 26 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 44-47, 49) MUUTOKSENHAKUKIELTO KUNTALAKI 91 Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 25 / 26 Oikaisuvaatimusohje ( 48) OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunkisuunnittelulautakunnalle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan muutoksenhakijan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 26 Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)