Asiantuntijoiden teemaseminaarit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiantuntijoiden teemaseminaarit"

Transkriptio

1 Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava asuminen Asiantuntijoiden teemaseminaarit liike-elämä, asiointi, työ Loppuraportti liikenne, liikkuminen viherverkko ja tapahtumat Tampereen kaupunki / Maankäytön suunnittelu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy rakentaminen

2 Raportin sisältö: Asiantuntijaseminaarien työskentelyn pohjalta, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Raportin taitto: Birgitta Helsing, Tampereen kaupunki / Maankäytön suunnittelu 2013

3 Sisällysluettelo JOHDANTO...5 SEMINAARI I: Nykytila ja nykytilan haasteet Yleistä...7 Asuminen...9 Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet...9 Liike-elämä, asiointi ja työ Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet Liikenne ja liikkuminen...17 Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet...17 Viherverkko ja tapahtumat Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet Rakentaminen Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet Paneeli SEMINAARI II: Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Yleistä...25 Asuminen Täydennysrakentamisella elämään laatua! Keskustakulttuuri: monipuolinen, elävä, palveleva Liike-elämä, asiointi ja työ Tulevaisuuden työpaikat ovat luovilla aloilla, palveluissa ja osaamisintensiivisillä aloilla Radanvarsi esteestä yhdistäjäksi Liikenne ja liikkuminen Liikenneympäristö julkisena tilana Liikennemuotojen kohtaamispaikat Viherverkko ja tapahtumat Konkreettiset teot hyödyntäen ja kehittäen nykyistä: valokeilassa olevat kohteet Strateginen suunnittelu viherverkon ja tapahtumien kehittämisessä Rakentaminen Vetovoimaiset yhteydet Korkeatasoinen rakentaminen Paneeli SEMINAARI III: Toimenpiteet ja prosessit Yleistä...51 Asuminen Täyttä elämää keskustassa Liike-elämä, asiointi ja työ Rohkeiden ratkaisujen ansiosta pako Tampereelle kiihtyy! Liikenne ja liikkuminen Tampereen keskusta on Euroopan viihtyisin Viherverkko ja tapahtumat Tampereen keskusta on koti kaikille Rakentaminen Avohaavasta helminauhaksi radan muutos Paneeli Loppusanat LIITE 1 Seminaarien osallistujat LIITE 2 Seminaari II:n yhteenvetokartta

4

5 Johdanto Tampereen keskustan elävyys on tärkeää kaupungin ja koko kaupunkiseudun kannalta. Keskustan merkitystä on painotettu mm. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa, kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa, kaupunkistrategiassa vuosille ja pormestariohjelmassa vuosille Keskustan strategisen osayleiskaavan työohjelmaa käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa ja kaavan aloituspäätös tehtiin yhdyskuntalautakunnassa Yleiskaavaa ja keskustan muuta strategista kehittämistä varten järjestettiin kolme asiantuntijaseminaaria , ja Seminaareihin osallistui laaja joukko virkamiehiä ja toimihenkilöitä Tampereen kaupungilta ja muista organisaatioista, liike-elämän edustajia, luottamushenkilöitä ja yliopistojen edustajia. Kaikkiaan seminaarien työskentelyyn osallistui yli 120 henkilöä. Raportin liitteenä on lista työskentelyyn osallistuneista henkilöistä. Seminaareissa asioita käsiteltiin viiden teeman avulla. Teemoja olivat 1) Asuminen, 2) Liike-elämä, asiointi ja työ, 3) Liikenne ja liikkuminen, 4) Viherverkko ja tapahtumat sekä 5) Rakentaminen. Asiantuntijaseminaarien käytännön järjestelyistä vastasi konsulttitoimisto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Teemaryhmillä oli kuhunkin teemaan liittyvät ulkopuoliset puheenjohtajat. Ensimmäisessä seminaarissa pohdittiin keskustan nykytilan hyviä ja huonoja puolia. Seminaarissa nousi esille mm. keskustan yksipuolinen asukasrakenne, vajaakäytöllä olevien alueiden (etenkin radan varressa) potentiaali tulevaisuuden kannalta, keskustan hyvä palvelutarjonta, sopiva koko ja jotkin katkokset viherverkossa. Hämeenkatu ja Tammerkosken rannat nousivat seminaarissa esille sekä hyvinä identiteettiä luovina kohteina että kehittämiskohteina. Toisessa seminaarissa käsiteltiin keskustan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Seminaarissa nousivat esille mm. täydennysrakentamisen tavoitteet, yhteyksien kehittäminen (liikenteen, viherverkon, liike-elämän ja rakentamisen laadun näkökulmasta) ja radan estevaikutuksen poistaminen. Ryhmätöiden avulla koottiin kymmenen pääotsikon alle kaikkiaan 51 teesiä, jotka on esitetty tämän raportin liitteessä 2. Kolmannessa seminaarissa keskityttiin toimenpiteisiin ja prosesseihin. Teemaryhmien puheenjohtajat olivat saaneet valita edellisen kerran teeseistä yhden mieleisensä. Seminaarissa muisteltiin mennyttä vuodesta 2030 käsin ajatuksena, että kaikki nämä puheenjohtajien valitsemat viisi teesiä ovat toteutuneet. Teemaryhmien tulevaisuusmuistelun tuloksena syntyi lehtiartikkelien muotoon työstetyt yhteenvedot. Jotain päivän annista kertovat lehtiartikkeleiden otsikot: Täyttä elämää keskustassa Rohkeiden ratkaisujen ansiosta pako Tampereelle kiihtyy! Tampereen keskusta on Euroopan viihtyisin Tampereen keskusta on koti kaikille Avohaavasta helminauhaksi radan muutos Monet osallistujat kokivat seminaarit motivoiviksi ja halusivat jatkaa työskentelyä jollain tavalla. Seminaarien jatkon yksityiskohtainen toteuttamistapa ja ajankohta jäivät avoimeksi. 5

6 SEMINAARI I klo12-16, Tampereen Kylpylä

7 Seminaari I Yleistä SEMINAARI I Nykytila ja nykytilan haasteet YLEISTÄ Seminaariohjelma YHTEINEN ALOITUS Tilaisuuden avaus kaupunkikehitysjohtaja Kari Kankaala Kaupunkistrategia ja keskustan strateginen osayleiskaava johtaja Juha Yli-Rajala Keskustan kehittämisohjelma arkkitehti Kay Bierganns Osayleiskaavan ohjaustavoite vs. yleiskaavapäällikkö Pia Hastio TEEMARYHMÄTYÖSKENTELY Puheenjohtajien pohjustuspuheenvuorot: nykytila ja nykytilan haasteet YHTEINEN LOPETUS Asiantuntijapuheenjohtajien paneeli Tampereen keskustan nykytilan tärkeimmiksi nostettuja ominaisuuksia Ensimmäisessä asiantuntijaseminaarissa tehtävänä oli koota kuvaus suunnittelualueen nykytilan ominaisuuksista, sen vahvuuksista, heikkouksista ja haasteista. Kutsuttuja asiantuntijoita oli noin 80. Strategisen osayleiskaavan teemojen mukaan valitut viisi teemaryhmää työskentelivät kaksivaiheisessa työpajassa Vahvuuksia ja heikkouksia löytyi runsaasti ja ne olivat teemaryhmissä osin samansisältöisiä mutta toisaalta myös hienosti toisiaan täydentäviä. Toisissa ryhmissä tuotiin esiin myös tulevaisuudessa kehitettäviä asioita, vaikka sen ei pitänyt olla vielä tämän seminaarin tarkoitus. Kussakin teemaryhmässä oli osallistujaa. Työskentelyn aluksi jokainen osallistuja mietti ja kirjasi tärkeitä teemoja yksilötyönä ja teemat koottiin tämän jälkeen yhteen ja ryhmiteltiin kokonaisuuksiksi. Työskentelyn toisessa vaiheessa osallistujat priorisoivat esiin nousseita teemakokonaisuuksia parin kanssa keskustellen. Keskeisimpinä heikkouksina ja haasteina koettiin, että keskustan asuminen on liian kallista ja asukasrakenne tästä johtuen liian yksipuolinen. Keskustassa ei myöskään saa olla nykyisenkaltaisia lähiömäisiä alueita. Tammerkosken rantoja, suvantoa ja Takon aluetta ei ole toistaiseksi hyödynnetty tarpeeksi asumisen, monipuolisten palveluiden, liikenteen, virkistyksen, rakentamisen ja liike-elämän näkökulmista. Tämä nostettiin yhdeksi tärkeimmistä teemoista kaikissa ryhmissä. Rantojen hyödyntäminen on käyttämätön mahdollisuus, ja järvien välinen kevyen liikenteen akseli on vielä kehittämättä. Keskustassa ei ole riittävästi talviaikana käytettävää katettua kaupallista ja ei-kaupallista tilaa eikä keskeistä kokoavaa näyttäytymispaikkaa tyyliin espanjalaiset portaat. Ongelmana todettiin että Keskustorin ja Frenckellin alue tyhjenee iltaisin. Aluetta haluttaisiin elävöittää ja siitä tehdä viihtyisämpi ja että alueen yritykset ja toimijat voisivat olla tässä keskeisessä roolissa. Liikenteen hallitsevuutta alueelle pitäisi vähentää. Ydinkeskustan toimintojen sammuminen illaksi tuo alueelle myös turvattomuutta. Samankaltainen tilanne on Tammelantorilla, joka on hieno aukio, mutta sitä ei käytetä tällä hetkellä täydellä teholla. Torimyyntiä on, mutta tori hiljenee heti myyntiajan loputtua. Hämeenkadun keskeinen bussireitti luo melua ja epäviihtyisyyttä. Myös keskustan toimintojen vaatima huoltoliikenne on koettu häiritseväksi. Hämeenkadun pyöräily on ongelmallista, koska pyöräilijöille ei ole riittävästi tilaa. Joukkoliikenteen saavuttaminen on osassa suunnittelualuetta puutteellinen keskustassa on katvealueita, josta on pitkä matka joukkoliikennereitille. Joukkoliikenne on paikoin diagonaalisesti toimimatonta (liityntäaika on liian pitkä tms.). Tampereella on puistoja ja aukioita, joilla ei tapahdu mitään. Useat nykyiset hienot torit ovat vajaakäytöllä ja niitä tulisi kehittää, esim. Sorin aukio ja Pyynikintori. Kaupin ja Pyynikin välinen viheryhteys puuttuu. 7

8 Yleistä Seminaari I Hyvinä puolina ja vaalittavina vahvuuksina tärkeimmiksi nostettiin keskustan tiivis kaupunkirakenne ja helppo saavutettavuus jalkaisin. Keskustan vanhat rakenteet ja rakennukset sekä Tammerkoski ovat myös viherverkon tärkeitä elementtejä keskustassa. Hämeenkatu on kaupunkirakenteellisesti selkeä hieno pääkatu ja koskella on vahva asema toisena selkeänä pääkatuna, mutta kummassakin on vielä kehitettävää. Kosken ja Takon alueella on sijainnin, laajuuden ja rakennuskannan puolesta paljon potentiaalia. Tampereella on kevyen liikenteen yhteydet läpi kaupungin, ja arkistenkin matkareittien varsilla on paljon kauniita viheralueita ja -kohteita. Tampereen luonto on erityistä ja upeaa, hienoja luontokohteita löytyy jopa läheltä keskustaa. Keskustan rannat ovat saavutettavissa, ja niiden kevyenliikenteen reitistö on kattava, esimerkiksi koskea voi seurailla rannan virkistysreiteillä. Keskustan alueella pääsee helposti paikasta toiseen hyödyntämällä pääkatujen sivussa kulkevia oikoreittejä. Radanvarressa käyttämättömänä tai vajaa käytöllä olevaa aluetta pidettiin potentiaalisena Tampereen liikeelämän tulevaisuuden kasvun mahdollistajana ja käyttämättömänä suurena vahvuutena. Tärkeimpinä tavoitteina pidettiin saada monipuolista täydennysrakentamista keskustaan, sekoittunut rakenne ja lisää asukkaita palvelutarjonnan äärelle. Katettuja ostostiloja olisi mahdollista luoda kävelykaduille ja liikekorttelien sisäpihoille. Kohtaamispaikoiksi tarvittaisiin yhden paikan sijaan mielenkiintoisten julkisten tilojen tai paikkojen verkosto, joiden välillä olisi luontevat kevyen liikenteen yhteydet. Akseleina voisivat toimia esim. Tammerkoski ja sen rannat, Hämeenkatu ja Hämeenpuisto. Keskustorin ja Frenckellin alue voitaisiin tietyin ehdoin antaa alueen yritysten ja toimijoiden käyttöön tapahtumien järjestämistä varten. Liikenteen vähentämistä keskustorin halki pidettiin merkittävänä viihtyisyyttä parantavana tekijänä. Avoimet alueet, torit kaipaavat lisävoimaa. Ydinkeskustaa kehitettävä kaupunkimaisesti ja korkeatasoisesti. Keskustaa tulee kehittää arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena eikä siellä saa olla lähiömäisiä alueita. Rantojen rakentaminen on kartoitettava laajasti, mitä kaupunki on rannoilla. Radanvarren alue on monessa mielessä paras paikka liike-elämälle ja alueelle olisi mahdollista luoda erinomainen ja keskeinen kohtaamispaikka. Radanvarteen muodostuu käytännössä uusi ydinkeskustan alakeskus ja ydinkeskusta laajentuu näin hallitusti radan varteen. Radanvarren kehittämisen keskiössä on miten radanvarsi yhdistyy muihin alueisiin. Pyynikki - Kauppi -ajatus: tunneli antaa mahdollisuuden uudelleen arvioida tilannetta. Pitäisi olla erilaisia mahdollisuuksia liikkua tällä välillä. Kulkumatkan varrella pitäisi olla toimintapisteitä tms. Miten tähän muodostuu se ketju, joka liittää ympäröivät alueet tämän yhteyteen? Mikä on Hämeenkadun liikenteellinen rooli, kaavassa tulee määritellä onko katu joukkoliikennekatu, mikä on kevyen liikenteen ja läpikulkuliikenteen rooli. Huomiota tulee kiinnittää myös muuhun katuverkkoon. TEEMARYHMIEN TYÖSKENTELYTAPA 1. SEMINAARISSA Pohdintaa yksilötyönä Pohdintaa parin kanssa: kirjaaminen PostIt-lapuille Laput kerättiin seinälle Tauon aikana konsultti ryhmitteli laput Pari sai antaa lapuille yhteensä 10 pistettä Tuloksena seuraavien sivujen pisteytykset Keskustelu teemaryhmässä 8

9 Seminaari I Asuminen ASUMINEN Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Tavoitteena on saada täydennysrakentamista keskustaan (7 p.) Lisää asukkaita palvelutarjonnan äärelle, ei pelkästään ydinkeskustaan vaan myös muualle keskustaan. Keskusta-asumisen kuuluu olla kaupunkimaista. Tavoitteina on entistä monipuolisempi asuntotarjonta, mm. hybridiratkaisut, osa-alueiden omaleimainen identiteetti ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen mahdollistaminen. Tarvitaan sekä asuntoja että toimitiloja: olisi hyvä jos voisi elää, asua, tehdä töitä kävelyetäisyydellä Tavoitteena on sekoittunut rakenne. Tavoitteena on koskialueen ja Takon kehittäminen (7 p.) Koskialuetta ei ole toistaiseksi hyödynnetty tarpeeksi. Voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Takon aluetta ja muutoinkin kosken rantoja tulee kehittää tulevaisuudessa nykyistä monipuolisemmin, nykyisten toimintojen poistuessa alueelta ei siis pelkkään asumiseen. Alueella on sijainnin, laajuuden ja rakennuskannan puolesta paljon potentiaalia. Turvallisuuden lisääminen ydinkeskustaan (6 p.) Ryhmässä nousi esiin kysymys, onko ydinkeskustassa tarpeeksi toimintoja, jos se sammuu illaksi Turvallisuuden lisäämisen tarvetta on monilla osa-alueilla, niin kävelyn, kevyen liikenteen, henkilöturvallisuuden ja tiettyjen paikkojen osalta. Turvallisuus tulee ottaa huomioon eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Vahvuutena on laaja ja monipuolinen palvelutarjonta (5 p.) Suunnittelualueen laaja ja monipuolinen palvelutarjonta tulee säilyttää. Myös viher- ja virkistysaluepalvelut kuuluvat keskustaan. Haasteena sujuva liikkuminen ja keskustan rauhoittaminen (4-5 p.) Hämeenkatu on tukkoinen, mikä vähentää viihtyisyyttä ja sujuvuutta. Jalankulun, pyöräilyn, autoliikenteen ja keskustan kautta kulkevan liikenteen sujuvuus tulee turvata. Keskustaa tulisi rauhoittaa, mutta sujuva liikenne kaupungin päästä päähän tulee mahdollistaa. Voi haitata keskustan asumista, jos rasittaa keskustaa tai jos asuinpaikkaan on vaikea päästä eri liikennemuodoilla. 9

10 Asuminen Seminaari I 2-3 pistettä + Kaupungin keskustan sijainti on hyvä ja se on luonnonläheinen idylli kaupunkimaisemassa (3 p.) + Keskusta on tunnistettava ja historiallinen (2 p.) Asumisen hinta on liian korkea (2 p.) Halutaanko keskustaan lapsiperheitä, useimmilla ei ole varaa keskustan asuntojen hintatasoon (2 p.) Maantieteellisen sijainnin (järvet) potentiaalia ei hyödynnetä. (2 p.) Kaikki keskustan viheralueet tulee säilyttää (2 p.) 0-1 pistettä + Keskustan elinvoimaisuus (1 piste) + Palveluja, tekemistä, elämää (1 piste) + Keskustapihat asukkaille (1 piste) + Kohtaamispaikkoja + Kehittämispotentiaalin löytyminen vähitellen Tapahtumat, yhteydet, sillat, tunnelit + Maantieteellinen sijainti veden ääressä + Hyvät joukkoliikenneyhteydet keskustan ulkopuolelle + Ratikka tulossa + Vedet ja rannat mahdollisuus + Julkiset ja kaupalliset palvelut + Kattavat lähipalvelut kävelyetäisyydellä ei mene aikaa matkoihin + Monipuolinen palvelurakenne + Ratikka tulossa + Julkinen liikenne hyvä + Tapahtumat, kulttuuritarjonta + 2 Yliopistoa ja Tamk + saavutettavuus (sisäinen, muualta Tampereelle, julkinen ja yksityinen) + Keskusta tiivis, riittävän pieni, mutta iso + Paljon kulttuuritarjontaa + Kohtaamispaikka Kauppahalli: sisältö, palvelut, sijainti, rakennus + Keskustan uudet asuntoalueet sekä täydennysrakentaminen + Monipuolinen, paikoin hieno rakennuskanta + Historia: rakennukset, alueet, Finsku & Tampella + Metso-Särkänniemi-Näsinneula + Kaupungin turvallisuus: valaistus, rauha ihmisten välillä + Vanhat tehtaat hyödynnetty + Koskiympäristö, tehdasmiljöö, historia + Innovatiivinen kohdevalaistus - Vuokra-asuntojen puute keskustasta (1 piste) - Uudet avaukset asumisessa puuttuvat (1 piste) - Keskustorilla ei ole yleensä mitään/ketään (1 piste) - Nuorilla vähän maksutonta ajanvietettä (1 piste) - Keskustasta puuttuvat yllätykset ja kokonaisuuden vetovoima mikään ei hätkähdytä ellei sitten asumisen hinta. (1 piste) - Asuntojen ja asumisen hintataso korkea - Melko kallista asua keskustassa - Asuntoarkkitehtuurin laatua ohjataan kahlitaan liikaa - Liikenneväylät pirstovat asuinalueet 10

11 Seminaari I Asuminen - Liikennealueet ja nopeudet suuria - Keskustan liikenne eri muodoilla vaikeaa - Liikenteen sumput ulkopaikkakuntalaiset ongelmissa poikkeustilanteet - Hämeenkatu on autotie, ei kaupunkielämän keskus - Keskustorin mukulakivet - Kapakkapainotteisuus iltaisin - Koskipuiston puistokulttuuri - Häiriköiden kerääntyminen keskustaan - Tapahtumamelu/Asuminen - Melu ja pöly - Pyörällä hankala liikkua ja pysäköidä - Pyöräilyreittien joustamattomuus - Pyöräparkkien puute - Keskustan sisäinen liikenne ontuu, keskustan välimatkat ovat pitkiä, vaivattomuus hakusessa vielä - Liikenteen rajoittaminen ja huono opastus lisää liikennettä - Infran kuluneisuus, resurssit! - Jatkuva rakennustyömaa tapahtumia rakennettaessa ja purettaessa - Rakennuskannan ikä peruskorjaustarve? (+ hissittömyys) - Muuttuvia alueita ei käytetä tarpeeksi ennakkoluulottomasti - Vahvaa paikallista identiteettiä ei ole hyödynnetty tarpeeksi - Pelko, että ei saada kaikkia vetovoimatekijöitä yhdistettyä - Talvikunnossapito heikkoa (jalankulkuväylät, pyöräily) o Ydinkeskusta / keskusta o keskustan yksityisautoilu o Suurten virkistysalueiden liittäminen yhteen, viherreitti (Pyynikki Kauppi) o Polkupyöräpysäköinti o Puisto lapsille (uudenlaista toimintaa valmistelu lasten kanssa) o Passiiviset kivijalat: Teipatut ikkunat, kellarikerros maan päällä Aktivointi! 11

12 Liike-elämä, asiointi ja työ Seminaari I LIIKE-ELÄMÄ, ASIOINTI JA TYÖ Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Radanvarren potentiaali tulevaisuuden kasvun mahdollistajana (8 p) Kestävän kehityksen mukainen, hyvä saavutettavuus ja joukkoliikenneyhteydet. Tunnistettava mitä halutaan ko. alueelta, paras paikka liike-elämälle. Käyttämätön suuri vahvuus. Asema sisäisessä ja valtakunnan liikenneverkossa hyvä. Kohtaamispaikka Tavoite: ydinkeskusta siirtyy hallitusti radan varteen Kevyen liikenteen kannalta ankea, kehitettävä. Rongankadun tunneli Miten Radanvarsi yhdistyy muihin alueisiin? Yliopisto lähellä, myös palvelut lähellä. Pysäköintikysymys on ratkaistava Pääradan linjauksen kehittäminen Maakuntakaavassa rata-asiaa on pohdittu, ratapihan siirto on kehittämisvarauksena, tavaraliikenteen ratkaisut (oikorata?) KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Radanvarren sijaintia pidettiin erinomaisena saavutettavuuden ja joukkoliikenneyhteyksien kannalta katsoen. Radanvarren asema Tampereen sisäisessä ja valtakunnallisessa liikenneverkossa on erinomaisen hyvä. Em. seikoista johtuen alueen kehittämisen katsottiin noudattavan kestävän kehityksen periaatteita. Radanvarressa käyttämättömänä tai vajaa käytöllä olevaa aluetta pidettiin potentiaalisena Tampereen tulevaisuuden kasvun mahdollistajana ja käyttämättömänä suurena vahvuutena. Todettiin, että nyt pitää tunnistaa mitä alueelta halutaan tulevaisuudessa. Todettiin, että alue on monessa mielessä paras paikka liike-elämälle ja alueelle olisi mahdollista luoda erinomainen ja keskeinen kohtaamispaikka. Radanvarren kehittäminen ja radan päälle suunniteltu rakentaminen poistavat radan muodostaman estevaikutuksen ja yhdistävät radan eri puolet yhdeksi keskusta-alueeksi. Radanvarteen muodostuu käytännössä uusi ydinkeskustan alakeskus ja ydinkeskusta siirtyy näin hallitusti radan varteen. Radanvarren kehittämisessä tulee huomioida erityisesti kevyt liikenne ja yhteydet joukkoliikennevälineisiin, sillä tällä hetkellä alueen tilanne kevyen liikenteen osalta koettiin ankeaksi. Rongankadun alikulkutunnelia pidettiin tältä osin hyvänä askeleena oikeaan suuntaan. Radanvarren kehittämisen keskiössä on miten radanvarsi yhdistyy muihin alueisiin. Sijainti on monessa mielessä erinomainen, sillä lähellä sijaitsevat mm. yliopisto, Tampere-talo ja kaupalliset palvelut. Erinomaisista joukkoliikenneyhteyksistä huolimatta pysäköintikysymystä ja sen ratkaisemista pidettiin merkittävänä tekijänä radanvarren kehittämisen ja vetovoimaisuuden näkökulmasta. Oikoradan rakentaminen ja järjestelyratapihan siirtäminen vaikuttavat merkittävästi radanvarren kehittämismahdollisuuksiin, erityisesti käytettävissä olevan maa-alueen näkökulmasta. Maakuntakaavassa oikorata on esitetty yhteystarvemerkinnällä ja järjestelyratapihan siirto on kehittämisvarauksena. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimista varten on päätetty käynnistää Tampereen läntisen oikoradan ja Tampereen järjestelyratapihan siirron maankäyttövaraustyön suunnittelu. 12

13 Seminaari I Liike-elämä, asiointi ja työ Monipuolisten palvelujen keskusta (7 p) On jo nyt monipuolisten palvelujen keskusta, voisiko olla kuitenkin myös muuta toimintaa - minkä tyyppistä tilaa pitäisi tuoda lisää? Onko monipuolisuus toisaalta heikkous? Lapsiperheille keskustassa vain vähän tarjontaa. Katettuja ostostiloja. Ei-kaupallista tilaa, jotka olisivat käytettävissä myös talviaikana. Puuttuuko mielenkiintoinen julkinen tila, jonne kokoonnutaan ja mennään näyttäytymään - espanjalaiset portaat puuttuvat. Tammerkosken rantojen hyödyntäminen, paljon kiinteistöjä joita ei hyödynnetä Paikkojen verkosto, ei välttämättä yhtä tiettyä paikkaa Sokoksen alue on senioreiden suosiossa - esteettömyys KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Keskustan palvelutarjontaa pidettiin monipuolisena. Keskusteltiin myös voitaisiinko keskustaan tuoda uutta toimintaa ja tapahtumia ja minkä tyyppistä uutta tilaa keskustaan kaivattaisiin. Keskusteluissa nousi myös esiin kysymys: onko monipuolisuus ja alueiden/kortteleiden profi loitumisen puute heikkous? Keskusteluissa todettiin, että lapsiperheille on vain vähän tarjontaa keskustassa. Todettiin, että katettuja ostostiloja ei ole muuta kuin kauppakeskuksissa. Katettuja ostostiloja olisi mahdollista luoda kävelykaduille ja liikekorttelien sisäpihoille. Keskusta puuttuvat ei kaupalliset tilat, jotka olisivat käytettävissä myös talviaikana. Keskusteltiin puuttuuko keskustasta mielenkiintoinen julkinen tila, jossa on mahdollista kokoontua ja näyttäytyä. Vertauskuvana julkiselle tilalle käytettiin Rooman Espanjalaisia portaita. Keskustelussa nostettiin esille Tammerkosken rantojen ja sen rannalla olevien kiinteistöjen tehokkaampi hyödyntäminen. Keskusteltiin, että todellisuudessa tarvittaisiin yhden paikan sijaan mielenkiintoisten julkisten tilojen tai paikkojen verkosto, joiden välillä olisi luontevat kevyen liikenteen yhteydet. Akseleina voisivat toimia esim. Tammerkoski ja sen rannat, Hämeenkatu ja Hämeenpuisto. Todettiin, että Sokoksen alue on senioreiden suosiossa erityisesti sen esteettömyyden johdosta. Keskustori ja Frenckelin alue elävämmäksi (4 p) Alue tyhjenee klo 16 jälkeen On ollut ongelmallinen jo pitkään Sitoutetaan yritykset yms., annetaan yrityksille / keskustan toimijoille mahdollisuus luoda toimintaa alueelle Keskustorilla sijaitsevat bussilinjojen päätepysäkit ongelma tällä hetkellä KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Keskustorin ja Frenckellin alueita on kehitetty pitkään. Kehittämistoimenpiteitä on toteutettu runsaasti, mutta alue koetaan edelleen ongelmalliseksi. Alue on jopa valtakunnallisesti puitteiltaan hieno, mutta aluetta haluttaisiin elävöittää ja alueesta haluttaisiin tehdä viihtyisämpi. Alueen ongelmina koetaan, että alue tyhjenee iltaisin ja bussilinjojen päätepysäkit ja liikenne yleisesti ovat liian hallitsevassa osassa alueella. Ideana alueen elävöittämiseksi keskusteluissa nousi esiin alueen yritysten ja toimijoiden saaminen mukaan toiminnan ja tapahtumien järjestämiseen alueelle. 13

14 Liike-elämä, asiointi ja työ Seminaari I Alue voitaisiin tietyin ehdoin antaa alueen yritysten ja toimijoiden käyttöön tapahtumien järjestämistä varten. Liikenteen vähentämistä keskustorin halki pidettiin merkittävänä viihtyisyyttä parantavana tekijänä. Ihmisen kokoinen imago (4 p) Tampereen kaupungin imagoa pidetään ihmisen kokoisena. Tampereen kaupungin imago on pärjännyt erinomaisesti tehdyissä vertailututkimuksissa, joten ihmisen kokoisesta imagosta on tärkeää pitää kiinni myös jatkossa. Kaupungin sopiva koko, helposti hahmotettava sijainti ja helposti navigoitava kaupunkirakenne tukevat kaupungin ihmisen kokoista imagoa. Kävelykeskusta, Hämeenkatu, esteettömyys (3 + 3 p) Kysymys myös keskustan identiteetistä Kuka omistaa? : jalankulkijat, pyöräilijät Lämmitettyjä katuja tai katettuja katuja Kivijalkakauppojen jalankulkuympäristö huono, ei houkutteleva Pysäköinnin siirtäminen maanalle luo mahdollisuuksia Ydinkeskustan liikekorttelien kehittäminen asiakkaiden ja liike-elämän ehdoille Katettuja (katoksia) kävelyväyliä uudet sukupolvet suosivat entistäkin enemmän KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Todettiin, että eri liikennöintimuotojen asema keskustassa on puhuttanut pitkään. Keskustan eritoten Hämeenkadun osalta riittävää tilaa ei tahdo löytyä kaikille liikennöintimuodoille (jalankulkijat, pyöräilijät, yksityisautoilijat ja joukkoliikenne jne.). Kysymyksenä nostettiin esiin mitkä liikennöintimuodot halutaan ottaa erityisesti huomioon ja mikä on omistava liikennöintimuoto keskustassa tai eritoten Hämeenkadulla? Eri liikennemuotojen huomioiminen ja rooli mm. Hämeenkadulla vaikuttaa myös keskustan identiteettiin. Keskusteluissa nostettiin esiin myös jalankulkua suosivina ja viihtyisyyttä lisäävinä ratkaisuina talvella lämmitetyt kadut ja katetut kadut ja kävelyväylät. Kivijalkakauppojen kannalta keskustan ja Hämeenkadun jalankulkuympäristöä ei pidetty houkutteleva. Pysäköinnin siirtämisen maan alle katsottiin luovan uusia mahdollisuuksia keskustan ja Hämeenkadun kehittämiseen. Keskusteluissa todettiin, että ydinkeskustan liikekortteleja tulee kehittää asiakkaiden ja liike-elämän ehdoilla. Sulkupolven vaihdoksen myötä liikennöintimuotojen painotukset ja mieltymykset tulevat myös muuttumaan. Uudet sukupolvet suosivat entistä enemmän kyvyttä ja joukkoliikennettä. 2-3 pistettä muut + Ranta-alueet eläväksi (3 pistettä) + Työssäkäynti: Alue tarjoaa elementtejä, jotka houkuttavat valitsemaan Tampereen työssäkäyntikohteeksi (1 piste) o Palveleeko keskusta kaikkia ihmisryhmiä? (2 pistettä) - Tilojen ja paikkojen potentiaalin hyödyntäminen heikkoa: Puistot, torit, korttelit / olemassa oleva infra: huvipuistot, stadionit (3 pistettä) - Kaupunkilaisten osallistaminen / aktivoiminen kehittämiseen (3 pistettä) 14

15 Seminaari I Liike-elämä, asiointi ja työ + Maisema, kosken seutu (2 pistettä) - Kävely-ympäristöjen epäviihtyisyys suuressa osassa keskustaa (3 pistettä, summattu yhteen Jalankulku keskustassa katuverkko esteellinen -kohdan kanssa) - Liike-elämä/Asiointi: Talvi muodostaa haasteen houkuttelevuuteen. Enemmän panostusta vaihtoehtoisiin liikkumistapoihin, jotta keskusta-asiointi helpottuisi (2 pistettä) - Epäviihtyisä Hämeenkatu (2 pistettä) - Pysäköinti (2 pistettä) + Saavutettavuus (pidettävä huolta) (2 pistettä) + Joukkoliikenteen solmukohta / Rautatieasema on lähellä Helsingin keskustaa (2 pistettä) - Mutta miten sinne liikutaan? (3 pistettä) - Kansainvälisen kaupan ja viennin yhteydet? (Lentokenttä, yhteydet pk-kentälle) (2 pistettä) + Liike-elämän monipuolisuus: Ympäristö on vetovoimainen ja vuorovaikutteinen (2 pistettä) 0-1 pistettä + Työssäkäynti: Alue tarjoaa elementtejä, jotka houkuttavat valitsemaan Tampereen työssäkäyntikohteeksi (1 piste) + Keskustaan asumista lisää + Potentiaali (asukasmäärä) + Työssäkäynti: hyvä työpaikkaomavaraisuus + Asioinnin kohtaamispaikat ovat tunnistettavissa + Eri tyyppiset palvelut lähekkäin + Hyvät asiakasvirrat kaupallisille palveluille + Kiinnostava, arvostettu liike-elämän ympäristö (1 piste) + Kompakti + monipuolinen + Vahva pääkatu (myös heikkous) + Toimitilaa vanhoissa / toimivissa teollisuustiloissa + Työssäkäynti: tunnistettavat selkeät kokonaisuudet (Kauppi, Ratina, Yliopisto, kansi) + Hyvä saavutettavuus + Asiointi: hyvä saavutettavuus useat välineet (kevyt liikenne, bussit, junat, auto) + Asiointi: Kaupunkirakenne selkeä ja helposti navigoitava + Se, että on paljon työpaikkoja keskustaan helppo tulla + Lyhyet sisäiset etäisyydet + (Kunkku) pysäköinti + Koulutettua työvoimaa on saatavilla + Vahva kaupallinen palveluverkko + Palvelukokemuksen kombinaatio + Keskustaan keskittyneet tapahtumat + Monipuolinen liike-elämän rakenne + Kohtalaisen sekoittunut rakenne löytyy myös asumista ym. + Kivijalkakaupat (erikoisliikkeet) + Keskustan toimintojen ja rakennetun ympäristön monimuotoisuus (mutta kehitettävää) o Kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus: rautatie, lentokenttä (1 piste) o Asiointi: Kehän ja keskustan suhde? o Työpaikat: gryndataanko kuplivat alueet tukkoon? (1 piste) o Pysäköinti mahdollisuus uusiin palveluympäristöihin o Voisiko olla muitakin merkittäviä toimintoja keskusareena hyvä avaus! (1 piste) 15

16 Liike-elämä, asiointi ja työ Seminaari I o Vaikuttaako yrityselämän näkökulma kaupungin kehittämiseen? (1 piste) o Onko selkeää keskustapistettä? (vahvuus vai heikkous?) (1 piste) o Syökö palvelu/asuintoiminnot volyymia työpaikkatoiminnoilta? Eriytyykö työ/palvelut/asuminen? o Rohkeasti uusia monitoimintoisia alakeskuksia (Särkänniemi, Lapinniemi, TAYS, Kissanmaa, Hatanpää) - Kykenemättömyys puuttua keskustan siisteyteen ja turvallisuuteen (1 piste) - Keskustori ankea (1 piste) - Asiointi: Epäsiisteys ja sosiaaliset ongelmat Paljonko vetovoima kestää? - Turvattomuus - Epäsiisteys - Hämeenkatu - Jossain kaupallinen (/monipuolinen) keskusta hiljenee lähellä Hämeenkatua - Kaupungin paraatipaikkojen palvelutarjonnassa kehitettävää - Miten taataan keskustan vetovoimaisuus? Elävyys myös klo 16 jälkeen? - Valtasuoni = Hämeenkatu (kaupallinen ydinkeskusta on saatava laajentumaan korttelin verran) - Liiketilojen puute - Pysäköinnin kalleus keskustassa. - Palvelujen saavutettavuus huonoa ikääntyneille ja toimimisesteisille. (1 piste) - Ytimestä ei pääse ulos joukkoliikenteellä - Keskusta palvelujen saavutettavuus: Pitää pystyä tarjoamaan kokemuksena peltomarketteja enemmän - Profi loivatko KIBS-sijainnit Pysyykö Tampere pääkaupunkiseudun kyydissä? 16

17 Seminaari I Liikenne ja liikkuminen LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Keskustan lyhyet etäisyydet (+) (11 p) Keskustan keskellä on tiivis kaupunkirakenne, missä on lyhyet etäisyydet eri toimintojen välillä ja liikkuminen jalkaisin helppoa Rantojen hyödyntäminen on käyttämätön mahdollisuus. Järvien välinen kevyen liikenteen akseli on vielä kehittämättä Suunnittelualueella tarkoitettavan keskustan sisällä on osakeskustoja: Rautatieaseman sijainnista hyötyvät osakeskustat esim. Yliopiston kampusalue, Tullinalue, joista yliopiston alue on menestyksekkäästi liittynyt Tullin alueen suuntaan Joukkoliikenne, ketjutus (+/-) Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Joukkoliikenteen tulee olla nopein kulkumuoto keskusta-alueella Joukkoliikenteen saavuttaminen on osassa suunnittelualuetta puutteellinen keskustassa on katvealueita, josta on pitkä matka joukkoliikennereitille Joukkoliikenne on paikoin diagonaalisesti toimimatonta (liityntäaika on liian pitkä tms.) Keskustassa tulee olla yksi paikka, jonka läpi joukkoliikennelinjat kulkevat Hubi (liikennekeskittymä, solmupiste) Kauko- ja lähiliikenteen joukkoliikennematkojen tulee olla helposti ketjutettavissa Hämeenkatu (-) (7 p) Hämeenkadulla on keskeinen asema keskustassa, Hämeenkadulle osoitetut toiminnot heijastuvat muihin tekijöihin Keskeinen bussireitti luo melua ja epäviihtyisyyttä Hyvä saavutettavuus tuo mukanaan työpaikkoja ja kaupallisia ja yhteiskunnallisia palveluita Keskustatoiminnot edellyttävät toimivaa jakeluliikennettä, mikä osaltaan koetaan häiritseväksi Mikä on Hämeenkadun liikenteellinen rooli, kaavassa tulee määritellä onko katu joukkoliikennekatu, mikä on kevyen liikenteen ja läpikulkuliikenteen rooli, Hämeenkatu on esillä rooliansa enemmän, keskustan kehittämisessä (Työpaikkoja vuoteen 2030 mennessä , asukkaita vuoteen 2030 mennessä ) huomiota tulee kiinnittää myös muuhun katuverkkoon. Hämeenkadun pyöräily on ongelmallista, koska tilaa ei ole riittävästi pyöräilijöille Liikenteen häiritsevyys -> melu, huoltoliikenne, ruuhka (muiden kokemana) (-) ( Suunnittelualueella esiintyy liikenteen haittavaikutuksia, esim. melua ja ajoittaista ruuhkautumista. Myös huoltoliikenne on koettu häiritseväksi. Pyöräily (keskustan osalta -) (5 p) Haluttiin nähdä, että pyöräilyä ja kävelyä voisi olla nykyistä enemmän keskustassa Kevyen liikenteen yhteyspuutteita tulisi parantaa ja pyöräilyn ohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota, esim. omat ajosuunnat, opastus Keskustassa tulisi olla mahdollisuus parempaan pyöräpysäköintiin Kevyen liikenteen verkon laatutasossa on osin ongelmia Kaavassa huomioitu pyöräilyn olosuhteiden parantaminen on työkalu sen kulkumuoto-osuuden nostoon (viihtyisä ja käytettävä ympäristö) 17

18 Liikenne ja liikkuminen Seminaari I Yli 2 pistettä saivat lisäksi: - TAYS: Huonosti saavutettavissa, pitäisi kehittää saavutettavuutta koko maakunnasta ja kaikilla liikennemuodoilla (5 pistettä) - Asenteet toisia liikkujia kohtaan eli vastakkainasettelu / Huono liikennekulttuuri (3 pistettä) - Ydinkeskustan katuverkko henkilöautoliikenteen valtaama / Keskusta autoliikenteen läpikulkupaikka (2 pistettä) o Lisääntynyt pysäköinnin tarve (3 pistettä) o Matkakeskus: Eri kulkumuotojen risteäminen ja vaihtaminen sopivaksi / Matkaketjut keskustan kautta sujuviksi (2 pistettä) 0-1 pistettä: - Heikot mahdollisuudet matkojen ketjuttamiseen (Kaukoliikenne: juna/bussi, Kunta: paikallisliikenne, paikallisliikenne keskustorilla: pitkät etäisyydet) - Joukkoliikenteen palvelutaso - Liikkuminen ei täysin esteetöntä - Ruuhkautuminen - Keskustori on paikan historiaan nähden väärässä käytössä - Esteettömyysopastus vajanaista o Rantojen virkistyskäyttö (1 piste) o Vesibussit (1 piste) o Kulkumuotojen osuudet: autojen vähentyminen + pyöräilyn ja kävelyn kasvaminen (1 piste) o Polkupyörien pysäköinti (1 piste) o Esteettisyys ja viihtyisyys (1 piste) o Esteettömyys (1 piste) o Pysäköintipaikkoja runsaasti sekä hyvä että huono asia (kannustaa oman auton käyttöön) o Liityntäpysäköinnin kehittäminen o Joukkoliikenne nopein kulkumuoto o Joukkoliikenteen katvealueet o oikeat liikennevalinnat liike-elämän kannalta o Keskustan riskiherkkyys / pullonkaulojen purkaminen o Hämeenkatu liikenteellinen haaste o Ihmisten ajattelutavan ja käytöksen liikenteessä muuttuminen o Yhteisen näkemyksen löytäminen tavoiteltavista ratkaisuista o Tieverkon kunnossapito o Kasvava autojen määrä o Kevyen liikenteen verkostot (jalankulku ja pyöräily) yhtenäisiksi ja viihtyisiksi o Kortteleiden profi loiminen + Hämeenkatu on komea ostoskatu kävelijälle (1 piste) + Joukkoliikenneyhteydet keskustaan hyvät / Toimiva ja kehittyvä joukkoliikenne (1 piste) + Keskustan saavutettavuus (1 piste) + Laukon silta (1 piste) + Yleisesti toimiva liikenne + Liikkuminen yleisesti helppoa eri kulkumuodoilla + Hyvä saavutettavuus henkilöautolla, hyvät pysäköintihallit + Kevyenliikenteen väylät + Rongankadun tunneli 18

19 Seminaari I Viherverkko ja tapahtumat VIHERVERKKO JA TAPAHTUMAT Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Kaupin ja Pyynikin yhteys puuttuu - Viherverkko osana kulttuuriverkkoa (8 p) Keskustan vanhat rakenteet ja rakennukset sekä Tammerkoski ovat viherverkon tärkeitä elementtejä keskustassa. KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Mitä yhteys näiden välissä tarkoittaa mitään varsinaista viherväylää, metsäkaistaa tähän ei saa. Mutta puute liittyykin kysymykseen siitä, onko viherverkko läpeensä vihreä. Onko miellyttävä kulkuyhteys riittävä viherverkon linkki? Tämä tullut konkreettisesti esiin Tammelan täydentämisrakentamistyössä. Viherkansi Kaupista Tammelaan? Kokonaisena viherkansi ei ole kannattava, mutta osittain rakennettuna. Sillä kuitenkin turvataan yhteydet Kauppiin. Mutta ei tiedetä miten ratkaistaan eteläosassa Myös ajatus, että kun on isoja kortteleita, tehtäisiin siihen leveä viherkäytävä Pyynikki - Kauppi ajatus: tunneli - teollisuus esti ennen yhteyden nyt tunneli antaa mahdollisuuden, ja voidaan uudelleen arvioida tilannetta. Pitäisi olla erilaisia mahdollisuuksia liikkua tällä välillä. Kulkumatkan varrella pitäisi olla toimintapisteitä tms. Miten tähän muodostuu se ketju, joka liittää ympäröivät alueet tämän yhteyteen? Viherverkkoa ei pitäisi sitoa ennalta annettuihin säädöksiin. Pitäisi päästää irti mekaanisen viherverkon ajatuksesta; verkko ei koostu pelkistä funktioista, vaan myös symbolisista elementeistä. Esim. Kauppi-Pyynikki: Näiden välillä ei ole tietyn levyistä metsäyhteyttä, mutta voi olla kulkuyhteys, joka vapauttaa kevyenliikenteen pääsemään paikasta toiseen. Avoimet alueet, torit (kaipaavat lisävoimaa) (5 p) Useat nykyiset hienot torit ovat vajaakäytöllä ja niitä tulisi kehittää, esim. Sorin aukio ja Pyynikintori. KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Jotkin puistot ja aukiot, kuten Hämeenpuisto, Pyynikintori ja Sorinaukio eivät linkity muihin viheralueisiin riittävästi viheryhteyksillä, vaan ne jäävät liian erilleen. Tampereella on puistoja ja aukioita, joilla ei tapahdu mitään. Esimerkiksi Sorinaukiolla olisi suuri potentiaali olla elävä kokoontumisaukio kauppakeskusten välissä. Kirkkopuiston - Pyynikintorin alue on myös hyödyntämätön kokonaisuus: tori on upea, mutta nyt pelkästään bussien käytössä, vaikka ympärillä on upeita rakennuksia. Tammelantori on hieno aukio, mutta sitä ei käytetä tällä hetkellä täydellä teholla. Torimyyntiä on, mutta tori hiljenee heti myyntiajan loputtua. Onko Tammelantorin ongelmana se, että sen viereinen Tammelan puistokatu erottaa torin ja Väinölänpuiston, ja puistoa rajaavat kadut, joissa on kivijalkakauppoja ja muuta liiketoimintaa, jäävät liikenteen varjoon ja liian etäälle? Arjen reitit: Pyynikki, Kauppi, Iidesjärvi, arboretum: harjulta harjulle, järveltä järvelle. ( p) Joukkoliikenteen tehostaminen mahdollistaa viheryhteyksien kehittämistä myös ihmisten eniten käyttämien arkireittien yhteydessä. KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Tampereella on kevyenliikenteen yhteydet läpi kaupungin, ja arkistenkin matkareittien varsilla on paljon kauniita viheralueita ja -kohteita. Tampereen luonto on erityistä ja upeaa, hienoja luontokohteita löytyy jopa läheltä keskustaa. Keskustan rannat ovat saavutettavissa, ja niiden kevyenliikenteenreitistö on kattava, esimerkiksi koskea voi seurailla rannan virkistysreiteillä. 19

20 Viherverkko ja tapahtumat Seminaari I Keskustan alueella pääsee helposti paikasta toiseen hyödyntämällä pääkatujen sivussa kulkevia oikoreittejä. Laukonsillan kulkuyhteys on tärkeä viheryhteys, se on nopea ohitusreitti, jota käyttäen välttää Hämeenkadun vilinän. Reitti on myös hyvä oikotie Koskikeskukselle. Patosiltaa käyttämällä välttää Hämeensillan ja Tammerkosken sillan liikenteen. Myös Rongankadun tunneli on tärkeä kulkuyhteys. Näsinkalliolta pääsee sujuvasti Kuninkaankadulle ja edelleen Laukontorin rantaan, kun katu on suljettu liikenteeltä. Särkänniemi Onkiniemi ranta viherkäyttöön (4 p) Viherrakenteen uudet urbaanit muodot kattovihreä, seinävihreä (3+1 p) Viherrakentamisen ja muun rakentamisen järjestys on tällä hetkellä huono. Usein rakennetaan viimeisenä viheralueisiin liittyvät asiat, esimerkiksi Ranta-Tampellan viheralue on ikään kuin palkinto rannan rakentumisesta, mutta se on tehty viimeisenä. Viheralueet ja virkistysreitit ovat asukkaille ja kaupungin imagolle tärkeitä asioita, jotka tulisi toteuttaa ensimmäisenä uutta asuinaluetta rakennettaessa. Viherverkko osana kulttuuriverkkoa keskustan vanhat rakenteet ja rakennukset, Tammerkoski ( p) Kahvilat, leikkipuistot solmukohtina Historia, ajattomuus -> rakennukset myös osana viherverkkoa Keskustan historialliset puistot ovat vahvuus KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Keskustassa viherverkon arvoa lisäävät historialliset rakenteet ja rakennukset sekä niiden julkiset ulkotilat. Viheryhteyksien varrella on paljon historiallisia kohteita. Esimerkiksi Tammerkosken teollisuusmaisema on oleellinen osa keskustan viherverkkoa ja virkistysalueita. Viherverkko tukee kaupungin kulttuurikohteiden verkostoa, ja päinvastoin. Keskustan historialliset puistot ovat Tampereen viherverkon arvokohteita; ne ovat korkeatasoisesti hoidettuja, sekä myös osa kaupungin historiaa. Leikkipaikat ja koirapuistot ovat osa viherverkkoa, ja ne voivat toimia viherverkon solmukohtana. Sellaisia voivat olla myös jotkin julkiset sisätilat, kuten kahvila tai terassiravintola rannalla. Kaupungissa on vahvoja solmukohtia, kuten Sorsapuisto. Yli 2 pistettä saivat lisäksi: - Rannat epäselviä järville päin (2) o Pyöräily autoilu tukee viherverkkoa, joukkoliikenne yhteensopiva (3) o Viheralueiden riittävyyden turvaaminen täydennysrakentamisen yhteydessä (lähivirkistys) (3) 0-1 pistettä: + Kahvilat, leikkipuistot solmukohtina (1) + Keskustan läpikulku Finlaysonin kautta (kytkee Näsinkallion) (1) + Laukonsillan kulkuyhteys (1) + Avoimet tilat turvallisia (1) + Rauhaa ja hiljaisuutta ajankohdasta riippuen + Vapaa kaupunkitila viheraluetta + Ei läpeensä vihreä + Luonnon lähtökohdat + Kaupunkisuunnittelun jäänteet, Hämeenpuisto + Kukkaistutukset tuovat väriä + Ei-kaupalliset alueet oleskeluun tärkeitä + Vahvat solmukohdat: Sorsapuisto 20

21 Seminaari I Viherverkko ja tapahtumat + Rongankadun tunneli: kulkuyhteys + Puistotapahtumat elävöittäneet kaupunkia, esim. Hämeenpuisto + Onnellisia paikkoja löytyy paljon (onnistuneita, säilyneitä ja jopa parannettuja, myös uusia) + Verkko kattava (vaikka pistemäisiä puutteita) + Viheralueita voi katsoa myös etäältä + Rantojen kävelyreitistöä kehitetty (koskenvarret) + Ratina Laukonsilta (Koskikeskus toimiva kokonaisuus) + Patosilta Kulkuyhteys - Kuninkaankadun kävelykatu katkeaa ajotiehen (ei kytköstä Finlaysonille) (1 piste) - Pyynikintori, Hämeenpuisto, Sorinaukio irrallisia, eivät minkään ketjun osia. - Taskupuistot puuttuvat Tampereelta - Vaiheittain rakentaminen - ensin vihreä rantabulevardi, ja sitten muu rakentaminen. Toteuttamisen järjestys on nyt väärä. Usein rakennetaan viimeisenä viheralueisiin liittyvät asiat. Esim. Ranta-Tampella, jossa viheralue on ikään kuin palkinto alueen rakentamisesta, mutta se on tehty viimeisenä pitäisi tehdä tärkeät asiat ensimmäisenä. - Viherpalveluiden riittävyys (esim. koirapuistot, senioripuistot), parkour - Viheralueet ovat mahdollisia rakentamisen alueita - Jatkuvuus ei ole selkeää vaan katkonaista - Talvikäytön ristiriidat: hiihto vs. kävely - Viherverkosto on alisteisessa asemassa erityisesti pohjoisessa - Tampereelta puuttuu keskustan monitoimipuisto - Tammelan tori Luovat yhteydet ulos - Hämeenpuisto: silppua - Bulevardien (mm. Tammelan puistotie) potentiaaleja ei ole käytetty - Pohjoisen luonnon kasvit (havupuu) - Pysyvä tapahtumapuisto puuttuu - Näsinkallio vajaakäytöllä - Kukkaistutukset ympärivuotisia - Piittaamattomuus säilymisestä ja laadusta - Talvikunnossapitoa ei ole kaikilla alueilla - Eteläpuiston epämääräisyys (reitti itä-länsi-välille) o Kattovihreä on mahdollisuus (1) o Joukkoliikenne (viher-) yhteyksien mahdollistaja (1) o Kansallinen kaupunkipuisto-hanke jäänyt toteutumatta haaste tulevaisuudelle? (1) o Voiko ja tarvitseeko kaikkea valaista? Pimeä aika on meillä pidempi kuin valoisa. o Tapahtuminen parempi visuaalinen ilme (ei kertakäyttötapahtumia) o Solmukohdat syntyvät luonnollisesti o Sorsapuiston urheilukenttä on alikehittynyt -> toiminnalliset alueet o Rihmasto seuraa luontaisesti ihmistä -> luontevat reitit o Viherverkko on toiminnallinen, ekologinen, maisemarakenteellinen, visuaalinen ja historiallinen osa kaupunkia o Järven luonne viheralueena (tekosaaret esim.) o Viherverkon solmut ovat toiminnallisia osakokonaisuuksia, ne voivat olla viherverkon helmiä, tärkeitä palveluja o Viherverkon tulee olla kattava toimintojen näkökulmasta ja yhtenäinen liikkumisen ja ekologian näkökulmasta. o Taloudellinen tehokkuus voi tuottaa huonoja ratkaisuja (toiminta keskittyy, luistelu) o Viherverkon solmujen säilymisen turvaaminen 21

22 Rakentaminen Seminaari I RAKENTAMINEN Selkeä pääkatu (8 p) Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Lähtökohtaisesti on selkeä, mutta ei ole kunnossa Ainekset ovat olemassa, mutta ei täytä toiveita Kaipaa toiminnallista kehittämistä (toimintojen suhde katuympäristössä), katutila ei ole eduksi meille, rakennukset ok Rantojen rakentaminen kartoitettava laajasti (7 p) Näsijärven ja Pyhäjärven rannat esim. Ranta-Tampella, Hatanpään putsari, Eteläpuisto, Ratinansuvanto Tampere on rantojen kaupunki: Meillä on monta järveä, rantaa paljon, mitä kaupunki on rannoilla (nyt jätevedenpuhdistamo, Eteläpuistoa kehitetään), rannat olleet jossakin vaiheessa takapihoja (on aina ollut paljon, eivät ole aina olleet samalla tavalla merkityksellisiä) Koski (6 p) Vahva asema, toinen selkeä pääkatu Kevyen liikenteen reitti Pyhäjärveltä Näsijärvelle pitäisi olla olemassa, vahvuuksia voidaan vielä voimistaa Suvannon ympäristössä on vielä kehittämispotentiaalia Ydinkeskustaa kehitettävä kaupunkimaisesti ja korkeatasoisesti (5 p) Keskustassa ei saa olla arkkitehtuuriltaan lähiömäisiä alueita BES-rakentaminen näkyy liikakin katukuvassa = elementtirakentamisen kehto Lähiömäinen rakentaminen näkyy liikaakin keskustassa (keskustassakin lähiömäinen rakentamistapa, avoimet korttelit) Arvokeskustelu pitäisi käydä ensin: ettei mene ei-ei- keskusteluksi, positiivinen kehittäminen; räväkämpää Tamperetta ei saada enää aikaiseksi, kun kaikkea vastustetaan (suunnittelu on nyk. vuorovaikutteista, Tre suurempi ja ihmisiä enemmän) Teollisuusrakentamisen perinnettä vaalittava (4 p) On paljon muuallakin kuin kosken alueella; Tammela, Hatanpää, Lapinniemi, Haarla, Onkiniemi Historian aikana tapahtunut toiminta näkyy myös ympäristössä; Tampere liikenteen keskus, teollisuuden keskus, perinteen näkyminen jatkumona Yli 2 pistettä saivat lisäksi: + Maanalainen kaava tulee tehdä ensi tilassa (3 pistettä) + Täydennysrakentaminen sehän on aina erikseen tutkittava! (3 pistettä) o Ratapihan merkitys kaupunkirakenteessa (3 pistettä) o Vuorovaikutteisuuden lisääminen (kansalaisten tahtotilan määrittäminen, arvokeskusteluja) (3 pistettä) o Liikenneverkko (3 pistettä) o Keskusta suppeampi (3 pistettä) 22

23 Seminaari I Rakentaminen 0-1 pistettä: + Tammelan täydennysrakentaminen ja kehittäminen (1 piste) + Kun rakennetaan niin rakennetaan riittävän tehokkaasti (1 piste) + Joutomaat, joilla Ratinanniemi, suuri osa järvien rannoista, mm. ratapiha-alueet, eteläpuisto, kaupunkikesannot (1 piste) + Yhteiset, julkiset tilat: akselit järveltä järvelle, Hämeenkatu (1 piste) + Ydinominaisuuksien (liikenteen solmu, kaupan keskus, teollisuuskaupunki, maakunnallinen/valtakunnallinen keskus), pitkän historian ja kerrosten näkyminen ja jatkumo (1 piste) + Kasvukeskus + Innovatiivisuus ja yrittäjyys + Tunnistettavat aluekokonaisuudet + Tunnistettavuus: Koskimiljöön punatiilisyys, Särkänniemen Näsinneula, 2 kirkkoa, kirjasto + Säilytettävää noin 100 vuotta vanhat rakennukset + Rakennuskulttuuri: teollisuusmaisema ja teollisuusrakentaminen, kirkkojen ympäristöt Tampereen tunnusmerkit o Hämeenpuisto Eteläpuisto Näsinkallio o Ydinkeskusta / hankkeet Onko uhkana hajoaminen? o Tammelan tori (+rosoa, -?) o koski - Koko ratapiha liittymäalueineen - Kauppi - Hatanpää - 80-luvulle asti monumentaalirakentaminen näyttävää ja tasokasta nyt varovaista. - Elementtirakentaminen 23

24 Paneeli Seminaari I PANEELI Seminaarin päätteeksi pidetyssä paneelissa puheenjohtajat esittelivät edellä kuvatut ryhmän tärkeimmiksi nostamat teemat. Lisäksi yleisöllä oli mahdollisuus kysyä tai kommentoida aihetta. Esiin nousivat mm. seuraavat teemat: Tampere on myös turismin ja vierailijoiden kaupunki: Tampereen katukuvakin on jo kansainvälistä ja tarvitaan lisää wau-arkkitehtuuria, mutta on myös säilytettävä olevaa. Seminaarissa ei ollut omaa aihepiiriä erikseen perinteelle, mutta tämä voi olla hyvä, koska se on osa kaikkia aihepiirejä ja leimaa osa-alueita. Tampereen pitkästä historiasta kumpuaa perinne, joka on myös toiminnallisuutta ja symboleja, ei pelkästään näkyvää. Sanotaan, että Tampereen keskusta ei ole lapsille, mutta mikä on lapsiperhe? Kun puhutaan isommista lapsista, useat toiminnat ovat jo keskustassa. Lapsiperheet usein valitsevat paikan, joka on vanhempien näkökulmasta hyvä. Kauppojen ja palvelujen aukiolo ja saavutettavuus on merkittävää. On pidettävä mielessä, että asuntojen hinnat ovat Tampereella edullisia lähiöissä, jolloin keskustan houkuttelevuus vähenee. Kansallisten kyselyjen tulokset on purettava auki matkailun ja asumisen näkökulmasta: Tampere on leimattu ideaaliksi ja vetovoimaiseksi. Jatkossa pitäisi miettiä, että mikä ideaalissa on houkuttelevaa. Esiin nostettiin myös näkemys, että Tampere on noussut eri tutkimuksissa parhaaksi kaupungiksi, joten olisiko aika lakata olemasta valtakunnallisesti 2. paras? Voitaisiinko haluta olla ykkösiä? Massatapahtumien paikat: Tulisi ottaa kantaa, mitkä ovat massatapahtumien paikat, sillä tämä osaltaan vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, liikenteeseen ja palveluihin. Jo nyt on hyvä saavutettavuus, reitit miellyttäviä, kiinnostavia, vaikka parannettavaa onkin. Potentiaali on hyvä, mutta kehittämisen varaa on. Valaistus: Suomessa on paljon päiviä, jolloin yö on pidempi kuin päivä on perinteinen ja solidaarinen tapa valaista kaikki tasavertaisesti, kun pitäisi miettiä, mitä halutaan näyttää ja milloin, minkä värisesti, miten valaistus suunnitellaan. Keskustassa on tehty paljon, mutta voisi vielä ajatella uudella tavalla. Kesä-talvi-kontrasti: kesällä tapahtuu paljon, mutta talvella nukutaan nykyisin talviunta. Särkänniemeä sekä muita tapahtumapaikkoja voisi hyödyntää myös talvella. Tampereen seudulla talouden rakennemuutos saattaa muuttaa tilannetta. Vientiteollisuus ei ole ollut keskustassa ja nyt vientiteollisuus on muuttumassa muuksi yritystoiminnaksi. Syntyy uusia toimintoja, mihin uudet toimijat voivat sijoittua? Finlayson jo muuttunut tällaiseksi. Samalla myös liikkumisen tarve muuttuu, joten onko keskusta paikka, jonne uudet yrittäjät sijoittuvat? Pirkkalan lentoasema on nykyisin keskellä ei-mitään, ja kuitenkin se on sisääntulo Tampereelle. Sisääntuloväylään pitäisi kiinnittää huomiota: esimerkiksi keskustan kytkeytyneisyys lentoliikenteeseen ei ole kovin häävi. Voisiko autopaikkavaatimukseen saada muutosta? Hybridirakentaminen voi olla elävöittämisen lähtökohtia. 24

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia 18.11.2011

Vaasan keskustastrategia 18.11.2011 Vaasan keskustastrategia 18.11.2011 Visioseminaarin SWOT-työpajan tulokset Virkamiehet ja päättäjät 1 Kaupunkirakenne ja liikkuminen, esteettömyys, liikenneturvallisuus Tiivis ja kaupunkimainen, tyylikäs

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Urbaani Tampere ry - lisää kaupunkia Tampereelle 27.3.2015 KANNANOTTO ETELÄPUISTON SEELAKE-SUUNNITELMAAN SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Eteläpuisto on yksi tulevien vuosien keskeisimmistä täydennysrakentamishankkeista

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

KERA Tulevaisuuspyörä

KERA Tulevaisuuspyörä KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ SALON KAUPUNKI KESKUSTASEMINAARI 2.12.2010 Salon lukio RYHMÄT 1. Keskusta nuorison ja lasten toimintaympäristönä 2. Terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä keskusta seniorin toimintaympäristönä

Lisätiedot

Miten Ratapihankadun käy jos tunneli ei toteudu? Tammelan kerrostaloasuntojen. hyödyntäminen tulevaisuudessa?

Miten Ratapihankadun käy jos tunneli ei toteudu? Tammelan kerrostaloasuntojen. hyödyntäminen tulevaisuudessa? Asuminen Rakennus- ja ympäristön säilyttämisen näkökulma. Rakennus- ja ympäristön suojelu. Yhteisöllisyyden kehittyminen kerrostaloon -> vähän yhteistä tilaa ->tutustutaan ->syntyy naapurihuolenpitoa esim.

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio hyvää ja säilyttämisen arvoista Pohjois-Haagassa ja Lassilassa Vantaankosken radanvarren pyörätie! Jalankulku-,

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Turun Matkakeskus -hanke

Turun Matkakeskus -hanke Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ Kysely oli auki 27.2.-16.3.2015 Kyselyyn tuli 519 vastausta Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, vastausmahdollisuus

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Tampereen Eteläpuiston vuorovaikutusalusta - kyselyn tuloksia 10.6.2015

Tampereen Eteläpuiston vuorovaikutusalusta - kyselyn tuloksia 10.6.2015 Akordi Oy Tampereen Eteläpuiston vuorovaikutusalusta - kyselyn tuloksia 10.6.2015 - Vastanneita tähän mennessä 139 kpl - http://maptionnaire.com/fi/734/ 1. Miten Eteläpuistoa pitäisi mielestäsi suunnitella

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa?

Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa? Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa? Saara Vauramo,

Lisätiedot

Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit 18.11. 2013 klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu MUISTIO Tampere Tunnetuksi ry:n ja Tampereen

Lisätiedot

Kysely Tampereen raitiotiekaduista

Kysely Tampereen raitiotiekaduista Kysely Tampereen raitiotiekaduista www.tampere.fi/kaotie Tu lo k se t k e säku u 2 01 5 Kysely Tampereen raitiotiekaduista Tulokset kesäkuu 2015 Sisällysluettelo sivu 1. Kyselyn toteutus 3 2. Tiivistelmä

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, hankejohtaja, Keskustahanke 3 KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUSTAHANKE 1 STRATEGINEN KESKUSTA-HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 Pyöräilyseminaari 9.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ Liikennesuunnitelman päätavoitteet ja esimerkkejä liikenneratkaisuista ja muutosten perusteita. TAVOITTEISTA

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Sisältö. 1. Keskustahanke 3. 2. Keskustan kehittämisestä 4. 3. Keskustan kehittämisohjelma 7. 4. Kehittämisyhteistyöstä 23

Sisältö. 1. Keskustahanke 3. 2. Keskustan kehittämisestä 4. 3. Keskustan kehittämisohjelma 7. 4. Kehittämisyhteistyöstä 23 Sisältö Esipuhe 1. Keskustahanke 3 2. Keskustan kehittämisestä 4 2.1 Tausta 4 2.2 Strategiat, ohjelmat ja näkemykset 5 3. Keskustan kehittämisohjelma 7 3.1 Keskustavisio 8 3.2 Keskustan kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Seminaarin tulokset 28.1.2015

Seminaarin tulokset 28.1.2015 Seminaarin tulokset 28.1.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Ympäristösi parhaat tekijät Seminaari Lohjan pääkirjastossa 28.1.2015 järjestettiin seminaari Lohjan pääkirjastossa. Tilaisuuden

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

ER LUONTEISET KAUPAN ALUEET tukevat toisiaan eri asiakasryhmille hyvin saavutettavissa mahdollistaa identiteetin kehittymisen

ER LUONTEISET KAUPAN ALUEET tukevat toisiaan eri asiakasryhmille hyvin saavutettavissa mahdollistaa identiteetin kehittymisen PERUSAJATUS Suunnitelman tavoitteena on kehittää Laukaan kirkonkylään elämyksellinen kävelykeskusta, joka kokoaa yhteen monipuoliset kaupalliset palvelut ja toimivat kuntapalvelut. Samalla uusi puistomainen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE

TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE FI TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN JA SUUNNITTELU

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot