Asiantuntijoiden teemaseminaarit

Transkriptio

1 Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava asuminen Asiantuntijoiden teemaseminaarit liike-elämä, asiointi, työ Loppuraportti liikenne, liikkuminen viherverkko ja tapahtumat Tampereen kaupunki / Maankäytön suunnittelu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy rakentaminen

2 Raportin sisältö: Asiantuntijaseminaarien työskentelyn pohjalta, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Raportin taitto: Birgitta Helsing, Tampereen kaupunki / Maankäytön suunnittelu 2013

3 Sisällysluettelo JOHDANTO...5 SEMINAARI I: Nykytila ja nykytilan haasteet Yleistä...7 Asuminen...9 Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet...9 Liike-elämä, asiointi ja työ Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet Liikenne ja liikkuminen...17 Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet...17 Viherverkko ja tapahtumat Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet Rakentaminen Nykytilan hyvät ja huonot puolet sekä haasteet Paneeli SEMINAARI II: Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Yleistä...25 Asuminen Täydennysrakentamisella elämään laatua! Keskustakulttuuri: monipuolinen, elävä, palveleva Liike-elämä, asiointi ja työ Tulevaisuuden työpaikat ovat luovilla aloilla, palveluissa ja osaamisintensiivisillä aloilla Radanvarsi esteestä yhdistäjäksi Liikenne ja liikkuminen Liikenneympäristö julkisena tilana Liikennemuotojen kohtaamispaikat Viherverkko ja tapahtumat Konkreettiset teot hyödyntäen ja kehittäen nykyistä: valokeilassa olevat kohteet Strateginen suunnittelu viherverkon ja tapahtumien kehittämisessä Rakentaminen Vetovoimaiset yhteydet Korkeatasoinen rakentaminen Paneeli SEMINAARI III: Toimenpiteet ja prosessit Yleistä...51 Asuminen Täyttä elämää keskustassa Liike-elämä, asiointi ja työ Rohkeiden ratkaisujen ansiosta pako Tampereelle kiihtyy! Liikenne ja liikkuminen Tampereen keskusta on Euroopan viihtyisin Viherverkko ja tapahtumat Tampereen keskusta on koti kaikille Rakentaminen Avohaavasta helminauhaksi radan muutos Paneeli Loppusanat LIITE 1 Seminaarien osallistujat LIITE 2 Seminaari II:n yhteenvetokartta

4

5 Johdanto Tampereen keskustan elävyys on tärkeää kaupungin ja koko kaupunkiseudun kannalta. Keskustan merkitystä on painotettu mm. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa, kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa, kaupunkistrategiassa vuosille ja pormestariohjelmassa vuosille Keskustan strategisen osayleiskaavan työohjelmaa käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa ja kaavan aloituspäätös tehtiin yhdyskuntalautakunnassa Yleiskaavaa ja keskustan muuta strategista kehittämistä varten järjestettiin kolme asiantuntijaseminaaria , ja Seminaareihin osallistui laaja joukko virkamiehiä ja toimihenkilöitä Tampereen kaupungilta ja muista organisaatioista, liike-elämän edustajia, luottamushenkilöitä ja yliopistojen edustajia. Kaikkiaan seminaarien työskentelyyn osallistui yli 120 henkilöä. Raportin liitteenä on lista työskentelyyn osallistuneista henkilöistä. Seminaareissa asioita käsiteltiin viiden teeman avulla. Teemoja olivat 1) Asuminen, 2) Liike-elämä, asiointi ja työ, 3) Liikenne ja liikkuminen, 4) Viherverkko ja tapahtumat sekä 5) Rakentaminen. Asiantuntijaseminaarien käytännön järjestelyistä vastasi konsulttitoimisto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Teemaryhmillä oli kuhunkin teemaan liittyvät ulkopuoliset puheenjohtajat. Ensimmäisessä seminaarissa pohdittiin keskustan nykytilan hyviä ja huonoja puolia. Seminaarissa nousi esille mm. keskustan yksipuolinen asukasrakenne, vajaakäytöllä olevien alueiden (etenkin radan varressa) potentiaali tulevaisuuden kannalta, keskustan hyvä palvelutarjonta, sopiva koko ja jotkin katkokset viherverkossa. Hämeenkatu ja Tammerkosken rannat nousivat seminaarissa esille sekä hyvinä identiteettiä luovina kohteina että kehittämiskohteina. Toisessa seminaarissa käsiteltiin keskustan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Seminaarissa nousivat esille mm. täydennysrakentamisen tavoitteet, yhteyksien kehittäminen (liikenteen, viherverkon, liike-elämän ja rakentamisen laadun näkökulmasta) ja radan estevaikutuksen poistaminen. Ryhmätöiden avulla koottiin kymmenen pääotsikon alle kaikkiaan 51 teesiä, jotka on esitetty tämän raportin liitteessä 2. Kolmannessa seminaarissa keskityttiin toimenpiteisiin ja prosesseihin. Teemaryhmien puheenjohtajat olivat saaneet valita edellisen kerran teeseistä yhden mieleisensä. Seminaarissa muisteltiin mennyttä vuodesta 2030 käsin ajatuksena, että kaikki nämä puheenjohtajien valitsemat viisi teesiä ovat toteutuneet. Teemaryhmien tulevaisuusmuistelun tuloksena syntyi lehtiartikkelien muotoon työstetyt yhteenvedot. Jotain päivän annista kertovat lehtiartikkeleiden otsikot: Täyttä elämää keskustassa Rohkeiden ratkaisujen ansiosta pako Tampereelle kiihtyy! Tampereen keskusta on Euroopan viihtyisin Tampereen keskusta on koti kaikille Avohaavasta helminauhaksi radan muutos Monet osallistujat kokivat seminaarit motivoiviksi ja halusivat jatkaa työskentelyä jollain tavalla. Seminaarien jatkon yksityiskohtainen toteuttamistapa ja ajankohta jäivät avoimeksi. 5

6 SEMINAARI I klo12-16, Tampereen Kylpylä

7 Seminaari I Yleistä SEMINAARI I Nykytila ja nykytilan haasteet YLEISTÄ Seminaariohjelma YHTEINEN ALOITUS Tilaisuuden avaus kaupunkikehitysjohtaja Kari Kankaala Kaupunkistrategia ja keskustan strateginen osayleiskaava johtaja Juha Yli-Rajala Keskustan kehittämisohjelma arkkitehti Kay Bierganns Osayleiskaavan ohjaustavoite vs. yleiskaavapäällikkö Pia Hastio TEEMARYHMÄTYÖSKENTELY Puheenjohtajien pohjustuspuheenvuorot: nykytila ja nykytilan haasteet YHTEINEN LOPETUS Asiantuntijapuheenjohtajien paneeli Tampereen keskustan nykytilan tärkeimmiksi nostettuja ominaisuuksia Ensimmäisessä asiantuntijaseminaarissa tehtävänä oli koota kuvaus suunnittelualueen nykytilan ominaisuuksista, sen vahvuuksista, heikkouksista ja haasteista. Kutsuttuja asiantuntijoita oli noin 80. Strategisen osayleiskaavan teemojen mukaan valitut viisi teemaryhmää työskentelivät kaksivaiheisessa työpajassa Vahvuuksia ja heikkouksia löytyi runsaasti ja ne olivat teemaryhmissä osin samansisältöisiä mutta toisaalta myös hienosti toisiaan täydentäviä. Toisissa ryhmissä tuotiin esiin myös tulevaisuudessa kehitettäviä asioita, vaikka sen ei pitänyt olla vielä tämän seminaarin tarkoitus. Kussakin teemaryhmässä oli osallistujaa. Työskentelyn aluksi jokainen osallistuja mietti ja kirjasi tärkeitä teemoja yksilötyönä ja teemat koottiin tämän jälkeen yhteen ja ryhmiteltiin kokonaisuuksiksi. Työskentelyn toisessa vaiheessa osallistujat priorisoivat esiin nousseita teemakokonaisuuksia parin kanssa keskustellen. Keskeisimpinä heikkouksina ja haasteina koettiin, että keskustan asuminen on liian kallista ja asukasrakenne tästä johtuen liian yksipuolinen. Keskustassa ei myöskään saa olla nykyisenkaltaisia lähiömäisiä alueita. Tammerkosken rantoja, suvantoa ja Takon aluetta ei ole toistaiseksi hyödynnetty tarpeeksi asumisen, monipuolisten palveluiden, liikenteen, virkistyksen, rakentamisen ja liike-elämän näkökulmista. Tämä nostettiin yhdeksi tärkeimmistä teemoista kaikissa ryhmissä. Rantojen hyödyntäminen on käyttämätön mahdollisuus, ja järvien välinen kevyen liikenteen akseli on vielä kehittämättä. Keskustassa ei ole riittävästi talviaikana käytettävää katettua kaupallista ja ei-kaupallista tilaa eikä keskeistä kokoavaa näyttäytymispaikkaa tyyliin espanjalaiset portaat. Ongelmana todettiin että Keskustorin ja Frenckellin alue tyhjenee iltaisin. Aluetta haluttaisiin elävöittää ja siitä tehdä viihtyisämpi ja että alueen yritykset ja toimijat voisivat olla tässä keskeisessä roolissa. Liikenteen hallitsevuutta alueelle pitäisi vähentää. Ydinkeskustan toimintojen sammuminen illaksi tuo alueelle myös turvattomuutta. Samankaltainen tilanne on Tammelantorilla, joka on hieno aukio, mutta sitä ei käytetä tällä hetkellä täydellä teholla. Torimyyntiä on, mutta tori hiljenee heti myyntiajan loputtua. Hämeenkadun keskeinen bussireitti luo melua ja epäviihtyisyyttä. Myös keskustan toimintojen vaatima huoltoliikenne on koettu häiritseväksi. Hämeenkadun pyöräily on ongelmallista, koska pyöräilijöille ei ole riittävästi tilaa. Joukkoliikenteen saavuttaminen on osassa suunnittelualuetta puutteellinen keskustassa on katvealueita, josta on pitkä matka joukkoliikennereitille. Joukkoliikenne on paikoin diagonaalisesti toimimatonta (liityntäaika on liian pitkä tms.). Tampereella on puistoja ja aukioita, joilla ei tapahdu mitään. Useat nykyiset hienot torit ovat vajaakäytöllä ja niitä tulisi kehittää, esim. Sorin aukio ja Pyynikintori. Kaupin ja Pyynikin välinen viheryhteys puuttuu. 7

8 Yleistä Seminaari I Hyvinä puolina ja vaalittavina vahvuuksina tärkeimmiksi nostettiin keskustan tiivis kaupunkirakenne ja helppo saavutettavuus jalkaisin. Keskustan vanhat rakenteet ja rakennukset sekä Tammerkoski ovat myös viherverkon tärkeitä elementtejä keskustassa. Hämeenkatu on kaupunkirakenteellisesti selkeä hieno pääkatu ja koskella on vahva asema toisena selkeänä pääkatuna, mutta kummassakin on vielä kehitettävää. Kosken ja Takon alueella on sijainnin, laajuuden ja rakennuskannan puolesta paljon potentiaalia. Tampereella on kevyen liikenteen yhteydet läpi kaupungin, ja arkistenkin matkareittien varsilla on paljon kauniita viheralueita ja -kohteita. Tampereen luonto on erityistä ja upeaa, hienoja luontokohteita löytyy jopa läheltä keskustaa. Keskustan rannat ovat saavutettavissa, ja niiden kevyenliikenteen reitistö on kattava, esimerkiksi koskea voi seurailla rannan virkistysreiteillä. Keskustan alueella pääsee helposti paikasta toiseen hyödyntämällä pääkatujen sivussa kulkevia oikoreittejä. Radanvarressa käyttämättömänä tai vajaa käytöllä olevaa aluetta pidettiin potentiaalisena Tampereen liikeelämän tulevaisuuden kasvun mahdollistajana ja käyttämättömänä suurena vahvuutena. Tärkeimpinä tavoitteina pidettiin saada monipuolista täydennysrakentamista keskustaan, sekoittunut rakenne ja lisää asukkaita palvelutarjonnan äärelle. Katettuja ostostiloja olisi mahdollista luoda kävelykaduille ja liikekorttelien sisäpihoille. Kohtaamispaikoiksi tarvittaisiin yhden paikan sijaan mielenkiintoisten julkisten tilojen tai paikkojen verkosto, joiden välillä olisi luontevat kevyen liikenteen yhteydet. Akseleina voisivat toimia esim. Tammerkoski ja sen rannat, Hämeenkatu ja Hämeenpuisto. Keskustorin ja Frenckellin alue voitaisiin tietyin ehdoin antaa alueen yritysten ja toimijoiden käyttöön tapahtumien järjestämistä varten. Liikenteen vähentämistä keskustorin halki pidettiin merkittävänä viihtyisyyttä parantavana tekijänä. Avoimet alueet, torit kaipaavat lisävoimaa. Ydinkeskustaa kehitettävä kaupunkimaisesti ja korkeatasoisesti. Keskustaa tulee kehittää arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena eikä siellä saa olla lähiömäisiä alueita. Rantojen rakentaminen on kartoitettava laajasti, mitä kaupunki on rannoilla. Radanvarren alue on monessa mielessä paras paikka liike-elämälle ja alueelle olisi mahdollista luoda erinomainen ja keskeinen kohtaamispaikka. Radanvarteen muodostuu käytännössä uusi ydinkeskustan alakeskus ja ydinkeskusta laajentuu näin hallitusti radan varteen. Radanvarren kehittämisen keskiössä on miten radanvarsi yhdistyy muihin alueisiin. Pyynikki - Kauppi -ajatus: tunneli antaa mahdollisuuden uudelleen arvioida tilannetta. Pitäisi olla erilaisia mahdollisuuksia liikkua tällä välillä. Kulkumatkan varrella pitäisi olla toimintapisteitä tms. Miten tähän muodostuu se ketju, joka liittää ympäröivät alueet tämän yhteyteen? Mikä on Hämeenkadun liikenteellinen rooli, kaavassa tulee määritellä onko katu joukkoliikennekatu, mikä on kevyen liikenteen ja läpikulkuliikenteen rooli. Huomiota tulee kiinnittää myös muuhun katuverkkoon. TEEMARYHMIEN TYÖSKENTELYTAPA 1. SEMINAARISSA Pohdintaa yksilötyönä Pohdintaa parin kanssa: kirjaaminen PostIt-lapuille Laput kerättiin seinälle Tauon aikana konsultti ryhmitteli laput Pari sai antaa lapuille yhteensä 10 pistettä Tuloksena seuraavien sivujen pisteytykset Keskustelu teemaryhmässä 8

9 Seminaari I Asuminen ASUMINEN Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Tavoitteena on saada täydennysrakentamista keskustaan (7 p.) Lisää asukkaita palvelutarjonnan äärelle, ei pelkästään ydinkeskustaan vaan myös muualle keskustaan. Keskusta-asumisen kuuluu olla kaupunkimaista. Tavoitteina on entistä monipuolisempi asuntotarjonta, mm. hybridiratkaisut, osa-alueiden omaleimainen identiteetti ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen mahdollistaminen. Tarvitaan sekä asuntoja että toimitiloja: olisi hyvä jos voisi elää, asua, tehdä töitä kävelyetäisyydellä Tavoitteena on sekoittunut rakenne. Tavoitteena on koskialueen ja Takon kehittäminen (7 p.) Koskialuetta ei ole toistaiseksi hyödynnetty tarpeeksi. Voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Takon aluetta ja muutoinkin kosken rantoja tulee kehittää tulevaisuudessa nykyistä monipuolisemmin, nykyisten toimintojen poistuessa alueelta ei siis pelkkään asumiseen. Alueella on sijainnin, laajuuden ja rakennuskannan puolesta paljon potentiaalia. Turvallisuuden lisääminen ydinkeskustaan (6 p.) Ryhmässä nousi esiin kysymys, onko ydinkeskustassa tarpeeksi toimintoja, jos se sammuu illaksi Turvallisuuden lisäämisen tarvetta on monilla osa-alueilla, niin kävelyn, kevyen liikenteen, henkilöturvallisuuden ja tiettyjen paikkojen osalta. Turvallisuus tulee ottaa huomioon eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Vahvuutena on laaja ja monipuolinen palvelutarjonta (5 p.) Suunnittelualueen laaja ja monipuolinen palvelutarjonta tulee säilyttää. Myös viher- ja virkistysaluepalvelut kuuluvat keskustaan. Haasteena sujuva liikkuminen ja keskustan rauhoittaminen (4-5 p.) Hämeenkatu on tukkoinen, mikä vähentää viihtyisyyttä ja sujuvuutta. Jalankulun, pyöräilyn, autoliikenteen ja keskustan kautta kulkevan liikenteen sujuvuus tulee turvata. Keskustaa tulisi rauhoittaa, mutta sujuva liikenne kaupungin päästä päähän tulee mahdollistaa. Voi haitata keskustan asumista, jos rasittaa keskustaa tai jos asuinpaikkaan on vaikea päästä eri liikennemuodoilla. 9

10 Asuminen Seminaari I 2-3 pistettä + Kaupungin keskustan sijainti on hyvä ja se on luonnonläheinen idylli kaupunkimaisemassa (3 p.) + Keskusta on tunnistettava ja historiallinen (2 p.) Asumisen hinta on liian korkea (2 p.) Halutaanko keskustaan lapsiperheitä, useimmilla ei ole varaa keskustan asuntojen hintatasoon (2 p.) Maantieteellisen sijainnin (järvet) potentiaalia ei hyödynnetä. (2 p.) Kaikki keskustan viheralueet tulee säilyttää (2 p.) 0-1 pistettä + Keskustan elinvoimaisuus (1 piste) + Palveluja, tekemistä, elämää (1 piste) + Keskustapihat asukkaille (1 piste) + Kohtaamispaikkoja + Kehittämispotentiaalin löytyminen vähitellen Tapahtumat, yhteydet, sillat, tunnelit + Maantieteellinen sijainti veden ääressä + Hyvät joukkoliikenneyhteydet keskustan ulkopuolelle + Ratikka tulossa + Vedet ja rannat mahdollisuus + Julkiset ja kaupalliset palvelut + Kattavat lähipalvelut kävelyetäisyydellä ei mene aikaa matkoihin + Monipuolinen palvelurakenne + Ratikka tulossa + Julkinen liikenne hyvä + Tapahtumat, kulttuuritarjonta + 2 Yliopistoa ja Tamk + saavutettavuus (sisäinen, muualta Tampereelle, julkinen ja yksityinen) + Keskusta tiivis, riittävän pieni, mutta iso + Paljon kulttuuritarjontaa + Kohtaamispaikka Kauppahalli: sisältö, palvelut, sijainti, rakennus + Keskustan uudet asuntoalueet sekä täydennysrakentaminen + Monipuolinen, paikoin hieno rakennuskanta + Historia: rakennukset, alueet, Finsku & Tampella + Metso-Särkänniemi-Näsinneula + Kaupungin turvallisuus: valaistus, rauha ihmisten välillä + Vanhat tehtaat hyödynnetty + Koskiympäristö, tehdasmiljöö, historia + Innovatiivinen kohdevalaistus - Vuokra-asuntojen puute keskustasta (1 piste) - Uudet avaukset asumisessa puuttuvat (1 piste) - Keskustorilla ei ole yleensä mitään/ketään (1 piste) - Nuorilla vähän maksutonta ajanvietettä (1 piste) - Keskustasta puuttuvat yllätykset ja kokonaisuuden vetovoima mikään ei hätkähdytä ellei sitten asumisen hinta. (1 piste) - Asuntojen ja asumisen hintataso korkea - Melko kallista asua keskustassa - Asuntoarkkitehtuurin laatua ohjataan kahlitaan liikaa - Liikenneväylät pirstovat asuinalueet 10

11 Seminaari I Asuminen - Liikennealueet ja nopeudet suuria - Keskustan liikenne eri muodoilla vaikeaa - Liikenteen sumput ulkopaikkakuntalaiset ongelmissa poikkeustilanteet - Hämeenkatu on autotie, ei kaupunkielämän keskus - Keskustorin mukulakivet - Kapakkapainotteisuus iltaisin - Koskipuiston puistokulttuuri - Häiriköiden kerääntyminen keskustaan - Tapahtumamelu/Asuminen - Melu ja pöly - Pyörällä hankala liikkua ja pysäköidä - Pyöräilyreittien joustamattomuus - Pyöräparkkien puute - Keskustan sisäinen liikenne ontuu, keskustan välimatkat ovat pitkiä, vaivattomuus hakusessa vielä - Liikenteen rajoittaminen ja huono opastus lisää liikennettä - Infran kuluneisuus, resurssit! - Jatkuva rakennustyömaa tapahtumia rakennettaessa ja purettaessa - Rakennuskannan ikä peruskorjaustarve? (+ hissittömyys) - Muuttuvia alueita ei käytetä tarpeeksi ennakkoluulottomasti - Vahvaa paikallista identiteettiä ei ole hyödynnetty tarpeeksi - Pelko, että ei saada kaikkia vetovoimatekijöitä yhdistettyä - Talvikunnossapito heikkoa (jalankulkuväylät, pyöräily) o Ydinkeskusta / keskusta o keskustan yksityisautoilu o Suurten virkistysalueiden liittäminen yhteen, viherreitti (Pyynikki Kauppi) o Polkupyöräpysäköinti o Puisto lapsille (uudenlaista toimintaa valmistelu lasten kanssa) o Passiiviset kivijalat: Teipatut ikkunat, kellarikerros maan päällä Aktivointi! 11

12 Liike-elämä, asiointi ja työ Seminaari I LIIKE-ELÄMÄ, ASIOINTI JA TYÖ Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Radanvarren potentiaali tulevaisuuden kasvun mahdollistajana (8 p) Kestävän kehityksen mukainen, hyvä saavutettavuus ja joukkoliikenneyhteydet. Tunnistettava mitä halutaan ko. alueelta, paras paikka liike-elämälle. Käyttämätön suuri vahvuus. Asema sisäisessä ja valtakunnan liikenneverkossa hyvä. Kohtaamispaikka Tavoite: ydinkeskusta siirtyy hallitusti radan varteen Kevyen liikenteen kannalta ankea, kehitettävä. Rongankadun tunneli Miten Radanvarsi yhdistyy muihin alueisiin? Yliopisto lähellä, myös palvelut lähellä. Pysäköintikysymys on ratkaistava Pääradan linjauksen kehittäminen Maakuntakaavassa rata-asiaa on pohdittu, ratapihan siirto on kehittämisvarauksena, tavaraliikenteen ratkaisut (oikorata?) KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Radanvarren sijaintia pidettiin erinomaisena saavutettavuuden ja joukkoliikenneyhteyksien kannalta katsoen. Radanvarren asema Tampereen sisäisessä ja valtakunnallisessa liikenneverkossa on erinomaisen hyvä. Em. seikoista johtuen alueen kehittämisen katsottiin noudattavan kestävän kehityksen periaatteita. Radanvarressa käyttämättömänä tai vajaa käytöllä olevaa aluetta pidettiin potentiaalisena Tampereen tulevaisuuden kasvun mahdollistajana ja käyttämättömänä suurena vahvuutena. Todettiin, että nyt pitää tunnistaa mitä alueelta halutaan tulevaisuudessa. Todettiin, että alue on monessa mielessä paras paikka liike-elämälle ja alueelle olisi mahdollista luoda erinomainen ja keskeinen kohtaamispaikka. Radanvarren kehittäminen ja radan päälle suunniteltu rakentaminen poistavat radan muodostaman estevaikutuksen ja yhdistävät radan eri puolet yhdeksi keskusta-alueeksi. Radanvarteen muodostuu käytännössä uusi ydinkeskustan alakeskus ja ydinkeskusta siirtyy näin hallitusti radan varteen. Radanvarren kehittämisessä tulee huomioida erityisesti kevyt liikenne ja yhteydet joukkoliikennevälineisiin, sillä tällä hetkellä alueen tilanne kevyen liikenteen osalta koettiin ankeaksi. Rongankadun alikulkutunnelia pidettiin tältä osin hyvänä askeleena oikeaan suuntaan. Radanvarren kehittämisen keskiössä on miten radanvarsi yhdistyy muihin alueisiin. Sijainti on monessa mielessä erinomainen, sillä lähellä sijaitsevat mm. yliopisto, Tampere-talo ja kaupalliset palvelut. Erinomaisista joukkoliikenneyhteyksistä huolimatta pysäköintikysymystä ja sen ratkaisemista pidettiin merkittävänä tekijänä radanvarren kehittämisen ja vetovoimaisuuden näkökulmasta. Oikoradan rakentaminen ja järjestelyratapihan siirtäminen vaikuttavat merkittävästi radanvarren kehittämismahdollisuuksiin, erityisesti käytettävissä olevan maa-alueen näkökulmasta. Maakuntakaavassa oikorata on esitetty yhteystarvemerkinnällä ja järjestelyratapihan siirto on kehittämisvarauksena. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimista varten on päätetty käynnistää Tampereen läntisen oikoradan ja Tampereen järjestelyratapihan siirron maankäyttövaraustyön suunnittelu. 12

13 Seminaari I Liike-elämä, asiointi ja työ Monipuolisten palvelujen keskusta (7 p) On jo nyt monipuolisten palvelujen keskusta, voisiko olla kuitenkin myös muuta toimintaa - minkä tyyppistä tilaa pitäisi tuoda lisää? Onko monipuolisuus toisaalta heikkous? Lapsiperheille keskustassa vain vähän tarjontaa. Katettuja ostostiloja. Ei-kaupallista tilaa, jotka olisivat käytettävissä myös talviaikana. Puuttuuko mielenkiintoinen julkinen tila, jonne kokoonnutaan ja mennään näyttäytymään - espanjalaiset portaat puuttuvat. Tammerkosken rantojen hyödyntäminen, paljon kiinteistöjä joita ei hyödynnetä Paikkojen verkosto, ei välttämättä yhtä tiettyä paikkaa Sokoksen alue on senioreiden suosiossa - esteettömyys KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Keskustan palvelutarjontaa pidettiin monipuolisena. Keskusteltiin myös voitaisiinko keskustaan tuoda uutta toimintaa ja tapahtumia ja minkä tyyppistä uutta tilaa keskustaan kaivattaisiin. Keskusteluissa nousi myös esiin kysymys: onko monipuolisuus ja alueiden/kortteleiden profi loitumisen puute heikkous? Keskusteluissa todettiin, että lapsiperheille on vain vähän tarjontaa keskustassa. Todettiin, että katettuja ostostiloja ei ole muuta kuin kauppakeskuksissa. Katettuja ostostiloja olisi mahdollista luoda kävelykaduille ja liikekorttelien sisäpihoille. Keskusta puuttuvat ei kaupalliset tilat, jotka olisivat käytettävissä myös talviaikana. Keskusteltiin puuttuuko keskustasta mielenkiintoinen julkinen tila, jossa on mahdollista kokoontua ja näyttäytyä. Vertauskuvana julkiselle tilalle käytettiin Rooman Espanjalaisia portaita. Keskustelussa nostettiin esille Tammerkosken rantojen ja sen rannalla olevien kiinteistöjen tehokkaampi hyödyntäminen. Keskusteltiin, että todellisuudessa tarvittaisiin yhden paikan sijaan mielenkiintoisten julkisten tilojen tai paikkojen verkosto, joiden välillä olisi luontevat kevyen liikenteen yhteydet. Akseleina voisivat toimia esim. Tammerkoski ja sen rannat, Hämeenkatu ja Hämeenpuisto. Todettiin, että Sokoksen alue on senioreiden suosiossa erityisesti sen esteettömyyden johdosta. Keskustori ja Frenckelin alue elävämmäksi (4 p) Alue tyhjenee klo 16 jälkeen On ollut ongelmallinen jo pitkään Sitoutetaan yritykset yms., annetaan yrityksille / keskustan toimijoille mahdollisuus luoda toimintaa alueelle Keskustorilla sijaitsevat bussilinjojen päätepysäkit ongelma tällä hetkellä KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Keskustorin ja Frenckellin alueita on kehitetty pitkään. Kehittämistoimenpiteitä on toteutettu runsaasti, mutta alue koetaan edelleen ongelmalliseksi. Alue on jopa valtakunnallisesti puitteiltaan hieno, mutta aluetta haluttaisiin elävöittää ja alueesta haluttaisiin tehdä viihtyisämpi. Alueen ongelmina koetaan, että alue tyhjenee iltaisin ja bussilinjojen päätepysäkit ja liikenne yleisesti ovat liian hallitsevassa osassa alueella. Ideana alueen elävöittämiseksi keskusteluissa nousi esiin alueen yritysten ja toimijoiden saaminen mukaan toiminnan ja tapahtumien järjestämiseen alueelle. 13

14 Liike-elämä, asiointi ja työ Seminaari I Alue voitaisiin tietyin ehdoin antaa alueen yritysten ja toimijoiden käyttöön tapahtumien järjestämistä varten. Liikenteen vähentämistä keskustorin halki pidettiin merkittävänä viihtyisyyttä parantavana tekijänä. Ihmisen kokoinen imago (4 p) Tampereen kaupungin imagoa pidetään ihmisen kokoisena. Tampereen kaupungin imago on pärjännyt erinomaisesti tehdyissä vertailututkimuksissa, joten ihmisen kokoisesta imagosta on tärkeää pitää kiinni myös jatkossa. Kaupungin sopiva koko, helposti hahmotettava sijainti ja helposti navigoitava kaupunkirakenne tukevat kaupungin ihmisen kokoista imagoa. Kävelykeskusta, Hämeenkatu, esteettömyys (3 + 3 p) Kysymys myös keskustan identiteetistä Kuka omistaa? : jalankulkijat, pyöräilijät Lämmitettyjä katuja tai katettuja katuja Kivijalkakauppojen jalankulkuympäristö huono, ei houkutteleva Pysäköinnin siirtäminen maanalle luo mahdollisuuksia Ydinkeskustan liikekorttelien kehittäminen asiakkaiden ja liike-elämän ehdoille Katettuja (katoksia) kävelyväyliä uudet sukupolvet suosivat entistäkin enemmän KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Todettiin, että eri liikennöintimuotojen asema keskustassa on puhuttanut pitkään. Keskustan eritoten Hämeenkadun osalta riittävää tilaa ei tahdo löytyä kaikille liikennöintimuodoille (jalankulkijat, pyöräilijät, yksityisautoilijat ja joukkoliikenne jne.). Kysymyksenä nostettiin esiin mitkä liikennöintimuodot halutaan ottaa erityisesti huomioon ja mikä on omistava liikennöintimuoto keskustassa tai eritoten Hämeenkadulla? Eri liikennemuotojen huomioiminen ja rooli mm. Hämeenkadulla vaikuttaa myös keskustan identiteettiin. Keskusteluissa nostettiin esiin myös jalankulkua suosivina ja viihtyisyyttä lisäävinä ratkaisuina talvella lämmitetyt kadut ja katetut kadut ja kävelyväylät. Kivijalkakauppojen kannalta keskustan ja Hämeenkadun jalankulkuympäristöä ei pidetty houkutteleva. Pysäköinnin siirtämisen maan alle katsottiin luovan uusia mahdollisuuksia keskustan ja Hämeenkadun kehittämiseen. Keskusteluissa todettiin, että ydinkeskustan liikekortteleja tulee kehittää asiakkaiden ja liike-elämän ehdoilla. Sulkupolven vaihdoksen myötä liikennöintimuotojen painotukset ja mieltymykset tulevat myös muuttumaan. Uudet sukupolvet suosivat entistä enemmän kyvyttä ja joukkoliikennettä. 2-3 pistettä muut + Ranta-alueet eläväksi (3 pistettä) + Työssäkäynti: Alue tarjoaa elementtejä, jotka houkuttavat valitsemaan Tampereen työssäkäyntikohteeksi (1 piste) o Palveleeko keskusta kaikkia ihmisryhmiä? (2 pistettä) - Tilojen ja paikkojen potentiaalin hyödyntäminen heikkoa: Puistot, torit, korttelit / olemassa oleva infra: huvipuistot, stadionit (3 pistettä) - Kaupunkilaisten osallistaminen / aktivoiminen kehittämiseen (3 pistettä) 14

15 Seminaari I Liike-elämä, asiointi ja työ + Maisema, kosken seutu (2 pistettä) - Kävely-ympäristöjen epäviihtyisyys suuressa osassa keskustaa (3 pistettä, summattu yhteen Jalankulku keskustassa katuverkko esteellinen -kohdan kanssa) - Liike-elämä/Asiointi: Talvi muodostaa haasteen houkuttelevuuteen. Enemmän panostusta vaihtoehtoisiin liikkumistapoihin, jotta keskusta-asiointi helpottuisi (2 pistettä) - Epäviihtyisä Hämeenkatu (2 pistettä) - Pysäköinti (2 pistettä) + Saavutettavuus (pidettävä huolta) (2 pistettä) + Joukkoliikenteen solmukohta / Rautatieasema on lähellä Helsingin keskustaa (2 pistettä) - Mutta miten sinne liikutaan? (3 pistettä) - Kansainvälisen kaupan ja viennin yhteydet? (Lentokenttä, yhteydet pk-kentälle) (2 pistettä) + Liike-elämän monipuolisuus: Ympäristö on vetovoimainen ja vuorovaikutteinen (2 pistettä) 0-1 pistettä + Työssäkäynti: Alue tarjoaa elementtejä, jotka houkuttavat valitsemaan Tampereen työssäkäyntikohteeksi (1 piste) + Keskustaan asumista lisää + Potentiaali (asukasmäärä) + Työssäkäynti: hyvä työpaikkaomavaraisuus + Asioinnin kohtaamispaikat ovat tunnistettavissa + Eri tyyppiset palvelut lähekkäin + Hyvät asiakasvirrat kaupallisille palveluille + Kiinnostava, arvostettu liike-elämän ympäristö (1 piste) + Kompakti + monipuolinen + Vahva pääkatu (myös heikkous) + Toimitilaa vanhoissa / toimivissa teollisuustiloissa + Työssäkäynti: tunnistettavat selkeät kokonaisuudet (Kauppi, Ratina, Yliopisto, kansi) + Hyvä saavutettavuus + Asiointi: hyvä saavutettavuus useat välineet (kevyt liikenne, bussit, junat, auto) + Asiointi: Kaupunkirakenne selkeä ja helposti navigoitava + Se, että on paljon työpaikkoja keskustaan helppo tulla + Lyhyet sisäiset etäisyydet + (Kunkku) pysäköinti + Koulutettua työvoimaa on saatavilla + Vahva kaupallinen palveluverkko + Palvelukokemuksen kombinaatio + Keskustaan keskittyneet tapahtumat + Monipuolinen liike-elämän rakenne + Kohtalaisen sekoittunut rakenne löytyy myös asumista ym. + Kivijalkakaupat (erikoisliikkeet) + Keskustan toimintojen ja rakennetun ympäristön monimuotoisuus (mutta kehitettävää) o Kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus: rautatie, lentokenttä (1 piste) o Asiointi: Kehän ja keskustan suhde? o Työpaikat: gryndataanko kuplivat alueet tukkoon? (1 piste) o Pysäköinti mahdollisuus uusiin palveluympäristöihin o Voisiko olla muitakin merkittäviä toimintoja keskusareena hyvä avaus! (1 piste) 15

16 Liike-elämä, asiointi ja työ Seminaari I o Vaikuttaako yrityselämän näkökulma kaupungin kehittämiseen? (1 piste) o Onko selkeää keskustapistettä? (vahvuus vai heikkous?) (1 piste) o Syökö palvelu/asuintoiminnot volyymia työpaikkatoiminnoilta? Eriytyykö työ/palvelut/asuminen? o Rohkeasti uusia monitoimintoisia alakeskuksia (Särkänniemi, Lapinniemi, TAYS, Kissanmaa, Hatanpää) - Kykenemättömyys puuttua keskustan siisteyteen ja turvallisuuteen (1 piste) - Keskustori ankea (1 piste) - Asiointi: Epäsiisteys ja sosiaaliset ongelmat Paljonko vetovoima kestää? - Turvattomuus - Epäsiisteys - Hämeenkatu - Jossain kaupallinen (/monipuolinen) keskusta hiljenee lähellä Hämeenkatua - Kaupungin paraatipaikkojen palvelutarjonnassa kehitettävää - Miten taataan keskustan vetovoimaisuus? Elävyys myös klo 16 jälkeen? - Valtasuoni = Hämeenkatu (kaupallinen ydinkeskusta on saatava laajentumaan korttelin verran) - Liiketilojen puute - Pysäköinnin kalleus keskustassa. - Palvelujen saavutettavuus huonoa ikääntyneille ja toimimisesteisille. (1 piste) - Ytimestä ei pääse ulos joukkoliikenteellä - Keskusta palvelujen saavutettavuus: Pitää pystyä tarjoamaan kokemuksena peltomarketteja enemmän - Profi loivatko KIBS-sijainnit Pysyykö Tampere pääkaupunkiseudun kyydissä? 16

17 Seminaari I Liikenne ja liikkuminen LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Keskustan lyhyet etäisyydet (+) (11 p) Keskustan keskellä on tiivis kaupunkirakenne, missä on lyhyet etäisyydet eri toimintojen välillä ja liikkuminen jalkaisin helppoa Rantojen hyödyntäminen on käyttämätön mahdollisuus. Järvien välinen kevyen liikenteen akseli on vielä kehittämättä Suunnittelualueella tarkoitettavan keskustan sisällä on osakeskustoja: Rautatieaseman sijainnista hyötyvät osakeskustat esim. Yliopiston kampusalue, Tullinalue, joista yliopiston alue on menestyksekkäästi liittynyt Tullin alueen suuntaan Joukkoliikenne, ketjutus (+/-) Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Joukkoliikenteen tulee olla nopein kulkumuoto keskusta-alueella Joukkoliikenteen saavuttaminen on osassa suunnittelualuetta puutteellinen keskustassa on katvealueita, josta on pitkä matka joukkoliikennereitille Joukkoliikenne on paikoin diagonaalisesti toimimatonta (liityntäaika on liian pitkä tms.) Keskustassa tulee olla yksi paikka, jonka läpi joukkoliikennelinjat kulkevat Hubi (liikennekeskittymä, solmupiste) Kauko- ja lähiliikenteen joukkoliikennematkojen tulee olla helposti ketjutettavissa Hämeenkatu (-) (7 p) Hämeenkadulla on keskeinen asema keskustassa, Hämeenkadulle osoitetut toiminnot heijastuvat muihin tekijöihin Keskeinen bussireitti luo melua ja epäviihtyisyyttä Hyvä saavutettavuus tuo mukanaan työpaikkoja ja kaupallisia ja yhteiskunnallisia palveluita Keskustatoiminnot edellyttävät toimivaa jakeluliikennettä, mikä osaltaan koetaan häiritseväksi Mikä on Hämeenkadun liikenteellinen rooli, kaavassa tulee määritellä onko katu joukkoliikennekatu, mikä on kevyen liikenteen ja läpikulkuliikenteen rooli, Hämeenkatu on esillä rooliansa enemmän, keskustan kehittämisessä (Työpaikkoja vuoteen 2030 mennessä , asukkaita vuoteen 2030 mennessä ) huomiota tulee kiinnittää myös muuhun katuverkkoon. Hämeenkadun pyöräily on ongelmallista, koska tilaa ei ole riittävästi pyöräilijöille Liikenteen häiritsevyys -> melu, huoltoliikenne, ruuhka (muiden kokemana) (-) ( Suunnittelualueella esiintyy liikenteen haittavaikutuksia, esim. melua ja ajoittaista ruuhkautumista. Myös huoltoliikenne on koettu häiritseväksi. Pyöräily (keskustan osalta -) (5 p) Haluttiin nähdä, että pyöräilyä ja kävelyä voisi olla nykyistä enemmän keskustassa Kevyen liikenteen yhteyspuutteita tulisi parantaa ja pyöräilyn ohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota, esim. omat ajosuunnat, opastus Keskustassa tulisi olla mahdollisuus parempaan pyöräpysäköintiin Kevyen liikenteen verkon laatutasossa on osin ongelmia Kaavassa huomioitu pyöräilyn olosuhteiden parantaminen on työkalu sen kulkumuoto-osuuden nostoon (viihtyisä ja käytettävä ympäristö) 17

18 Liikenne ja liikkuminen Seminaari I Yli 2 pistettä saivat lisäksi: - TAYS: Huonosti saavutettavissa, pitäisi kehittää saavutettavuutta koko maakunnasta ja kaikilla liikennemuodoilla (5 pistettä) - Asenteet toisia liikkujia kohtaan eli vastakkainasettelu / Huono liikennekulttuuri (3 pistettä) - Ydinkeskustan katuverkko henkilöautoliikenteen valtaama / Keskusta autoliikenteen läpikulkupaikka (2 pistettä) o Lisääntynyt pysäköinnin tarve (3 pistettä) o Matkakeskus: Eri kulkumuotojen risteäminen ja vaihtaminen sopivaksi / Matkaketjut keskustan kautta sujuviksi (2 pistettä) 0-1 pistettä: - Heikot mahdollisuudet matkojen ketjuttamiseen (Kaukoliikenne: juna/bussi, Kunta: paikallisliikenne, paikallisliikenne keskustorilla: pitkät etäisyydet) - Joukkoliikenteen palvelutaso - Liikkuminen ei täysin esteetöntä - Ruuhkautuminen - Keskustori on paikan historiaan nähden väärässä käytössä - Esteettömyysopastus vajanaista o Rantojen virkistyskäyttö (1 piste) o Vesibussit (1 piste) o Kulkumuotojen osuudet: autojen vähentyminen + pyöräilyn ja kävelyn kasvaminen (1 piste) o Polkupyörien pysäköinti (1 piste) o Esteettisyys ja viihtyisyys (1 piste) o Esteettömyys (1 piste) o Pysäköintipaikkoja runsaasti sekä hyvä että huono asia (kannustaa oman auton käyttöön) o Liityntäpysäköinnin kehittäminen o Joukkoliikenne nopein kulkumuoto o Joukkoliikenteen katvealueet o oikeat liikennevalinnat liike-elämän kannalta o Keskustan riskiherkkyys / pullonkaulojen purkaminen o Hämeenkatu liikenteellinen haaste o Ihmisten ajattelutavan ja käytöksen liikenteessä muuttuminen o Yhteisen näkemyksen löytäminen tavoiteltavista ratkaisuista o Tieverkon kunnossapito o Kasvava autojen määrä o Kevyen liikenteen verkostot (jalankulku ja pyöräily) yhtenäisiksi ja viihtyisiksi o Kortteleiden profi loiminen + Hämeenkatu on komea ostoskatu kävelijälle (1 piste) + Joukkoliikenneyhteydet keskustaan hyvät / Toimiva ja kehittyvä joukkoliikenne (1 piste) + Keskustan saavutettavuus (1 piste) + Laukon silta (1 piste) + Yleisesti toimiva liikenne + Liikkuminen yleisesti helppoa eri kulkumuodoilla + Hyvä saavutettavuus henkilöautolla, hyvät pysäköintihallit + Kevyenliikenteen väylät + Rongankadun tunneli 18

19 Seminaari I Viherverkko ja tapahtumat VIHERVERKKO JA TAPAHTUMAT Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Kaupin ja Pyynikin yhteys puuttuu - Viherverkko osana kulttuuriverkkoa (8 p) Keskustan vanhat rakenteet ja rakennukset sekä Tammerkoski ovat viherverkon tärkeitä elementtejä keskustassa. KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Mitä yhteys näiden välissä tarkoittaa mitään varsinaista viherväylää, metsäkaistaa tähän ei saa. Mutta puute liittyykin kysymykseen siitä, onko viherverkko läpeensä vihreä. Onko miellyttävä kulkuyhteys riittävä viherverkon linkki? Tämä tullut konkreettisesti esiin Tammelan täydentämisrakentamistyössä. Viherkansi Kaupista Tammelaan? Kokonaisena viherkansi ei ole kannattava, mutta osittain rakennettuna. Sillä kuitenkin turvataan yhteydet Kauppiin. Mutta ei tiedetä miten ratkaistaan eteläosassa Myös ajatus, että kun on isoja kortteleita, tehtäisiin siihen leveä viherkäytävä Pyynikki - Kauppi ajatus: tunneli - teollisuus esti ennen yhteyden nyt tunneli antaa mahdollisuuden, ja voidaan uudelleen arvioida tilannetta. Pitäisi olla erilaisia mahdollisuuksia liikkua tällä välillä. Kulkumatkan varrella pitäisi olla toimintapisteitä tms. Miten tähän muodostuu se ketju, joka liittää ympäröivät alueet tämän yhteyteen? Viherverkkoa ei pitäisi sitoa ennalta annettuihin säädöksiin. Pitäisi päästää irti mekaanisen viherverkon ajatuksesta; verkko ei koostu pelkistä funktioista, vaan myös symbolisista elementeistä. Esim. Kauppi-Pyynikki: Näiden välillä ei ole tietyn levyistä metsäyhteyttä, mutta voi olla kulkuyhteys, joka vapauttaa kevyenliikenteen pääsemään paikasta toiseen. Avoimet alueet, torit (kaipaavat lisävoimaa) (5 p) Useat nykyiset hienot torit ovat vajaakäytöllä ja niitä tulisi kehittää, esim. Sorin aukio ja Pyynikintori. KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Jotkin puistot ja aukiot, kuten Hämeenpuisto, Pyynikintori ja Sorinaukio eivät linkity muihin viheralueisiin riittävästi viheryhteyksillä, vaan ne jäävät liian erilleen. Tampereella on puistoja ja aukioita, joilla ei tapahdu mitään. Esimerkiksi Sorinaukiolla olisi suuri potentiaali olla elävä kokoontumisaukio kauppakeskusten välissä. Kirkkopuiston - Pyynikintorin alue on myös hyödyntämätön kokonaisuus: tori on upea, mutta nyt pelkästään bussien käytössä, vaikka ympärillä on upeita rakennuksia. Tammelantori on hieno aukio, mutta sitä ei käytetä tällä hetkellä täydellä teholla. Torimyyntiä on, mutta tori hiljenee heti myyntiajan loputtua. Onko Tammelantorin ongelmana se, että sen viereinen Tammelan puistokatu erottaa torin ja Väinölänpuiston, ja puistoa rajaavat kadut, joissa on kivijalkakauppoja ja muuta liiketoimintaa, jäävät liikenteen varjoon ja liian etäälle? Arjen reitit: Pyynikki, Kauppi, Iidesjärvi, arboretum: harjulta harjulle, järveltä järvelle. ( p) Joukkoliikenteen tehostaminen mahdollistaa viheryhteyksien kehittämistä myös ihmisten eniten käyttämien arkireittien yhteydessä. KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Tampereella on kevyenliikenteen yhteydet läpi kaupungin, ja arkistenkin matkareittien varsilla on paljon kauniita viheralueita ja -kohteita. Tampereen luonto on erityistä ja upeaa, hienoja luontokohteita löytyy jopa läheltä keskustaa. Keskustan rannat ovat saavutettavissa, ja niiden kevyenliikenteenreitistö on kattava, esimerkiksi koskea voi seurailla rannan virkistysreiteillä. 19

20 Viherverkko ja tapahtumat Seminaari I Keskustan alueella pääsee helposti paikasta toiseen hyödyntämällä pääkatujen sivussa kulkevia oikoreittejä. Laukonsillan kulkuyhteys on tärkeä viheryhteys, se on nopea ohitusreitti, jota käyttäen välttää Hämeenkadun vilinän. Reitti on myös hyvä oikotie Koskikeskukselle. Patosiltaa käyttämällä välttää Hämeensillan ja Tammerkosken sillan liikenteen. Myös Rongankadun tunneli on tärkeä kulkuyhteys. Näsinkalliolta pääsee sujuvasti Kuninkaankadulle ja edelleen Laukontorin rantaan, kun katu on suljettu liikenteeltä. Särkänniemi Onkiniemi ranta viherkäyttöön (4 p) Viherrakenteen uudet urbaanit muodot kattovihreä, seinävihreä (3+1 p) Viherrakentamisen ja muun rakentamisen järjestys on tällä hetkellä huono. Usein rakennetaan viimeisenä viheralueisiin liittyvät asiat, esimerkiksi Ranta-Tampellan viheralue on ikään kuin palkinto rannan rakentumisesta, mutta se on tehty viimeisenä. Viheralueet ja virkistysreitit ovat asukkaille ja kaupungin imagolle tärkeitä asioita, jotka tulisi toteuttaa ensimmäisenä uutta asuinaluetta rakennettaessa. Viherverkko osana kulttuuriverkkoa keskustan vanhat rakenteet ja rakennukset, Tammerkoski ( p) Kahvilat, leikkipuistot solmukohtina Historia, ajattomuus -> rakennukset myös osana viherverkkoa Keskustan historialliset puistot ovat vahvuus KESKUSTELUSSA TODETTIIIN SEURAAVAA: Keskustassa viherverkon arvoa lisäävät historialliset rakenteet ja rakennukset sekä niiden julkiset ulkotilat. Viheryhteyksien varrella on paljon historiallisia kohteita. Esimerkiksi Tammerkosken teollisuusmaisema on oleellinen osa keskustan viherverkkoa ja virkistysalueita. Viherverkko tukee kaupungin kulttuurikohteiden verkostoa, ja päinvastoin. Keskustan historialliset puistot ovat Tampereen viherverkon arvokohteita; ne ovat korkeatasoisesti hoidettuja, sekä myös osa kaupungin historiaa. Leikkipaikat ja koirapuistot ovat osa viherverkkoa, ja ne voivat toimia viherverkon solmukohtana. Sellaisia voivat olla myös jotkin julkiset sisätilat, kuten kahvila tai terassiravintola rannalla. Kaupungissa on vahvoja solmukohtia, kuten Sorsapuisto. Yli 2 pistettä saivat lisäksi: - Rannat epäselviä järville päin (2) o Pyöräily autoilu tukee viherverkkoa, joukkoliikenne yhteensopiva (3) o Viheralueiden riittävyyden turvaaminen täydennysrakentamisen yhteydessä (lähivirkistys) (3) 0-1 pistettä: + Kahvilat, leikkipuistot solmukohtina (1) + Keskustan läpikulku Finlaysonin kautta (kytkee Näsinkallion) (1) + Laukonsillan kulkuyhteys (1) + Avoimet tilat turvallisia (1) + Rauhaa ja hiljaisuutta ajankohdasta riippuen + Vapaa kaupunkitila viheraluetta + Ei läpeensä vihreä + Luonnon lähtökohdat + Kaupunkisuunnittelun jäänteet, Hämeenpuisto + Kukkaistutukset tuovat väriä + Ei-kaupalliset alueet oleskeluun tärkeitä + Vahvat solmukohdat: Sorsapuisto 20

21 Seminaari I Viherverkko ja tapahtumat + Rongankadun tunneli: kulkuyhteys + Puistotapahtumat elävöittäneet kaupunkia, esim. Hämeenpuisto + Onnellisia paikkoja löytyy paljon (onnistuneita, säilyneitä ja jopa parannettuja, myös uusia) + Verkko kattava (vaikka pistemäisiä puutteita) + Viheralueita voi katsoa myös etäältä + Rantojen kävelyreitistöä kehitetty (koskenvarret) + Ratina Laukonsilta (Koskikeskus toimiva kokonaisuus) + Patosilta Kulkuyhteys - Kuninkaankadun kävelykatu katkeaa ajotiehen (ei kytköstä Finlaysonille) (1 piste) - Pyynikintori, Hämeenpuisto, Sorinaukio irrallisia, eivät minkään ketjun osia. - Taskupuistot puuttuvat Tampereelta - Vaiheittain rakentaminen - ensin vihreä rantabulevardi, ja sitten muu rakentaminen. Toteuttamisen järjestys on nyt väärä. Usein rakennetaan viimeisenä viheralueisiin liittyvät asiat. Esim. Ranta-Tampella, jossa viheralue on ikään kuin palkinto alueen rakentamisesta, mutta se on tehty viimeisenä pitäisi tehdä tärkeät asiat ensimmäisenä. - Viherpalveluiden riittävyys (esim. koirapuistot, senioripuistot), parkour - Viheralueet ovat mahdollisia rakentamisen alueita - Jatkuvuus ei ole selkeää vaan katkonaista - Talvikäytön ristiriidat: hiihto vs. kävely - Viherverkosto on alisteisessa asemassa erityisesti pohjoisessa - Tampereelta puuttuu keskustan monitoimipuisto - Tammelan tori Luovat yhteydet ulos - Hämeenpuisto: silppua - Bulevardien (mm. Tammelan puistotie) potentiaaleja ei ole käytetty - Pohjoisen luonnon kasvit (havupuu) - Pysyvä tapahtumapuisto puuttuu - Näsinkallio vajaakäytöllä - Kukkaistutukset ympärivuotisia - Piittaamattomuus säilymisestä ja laadusta - Talvikunnossapitoa ei ole kaikilla alueilla - Eteläpuiston epämääräisyys (reitti itä-länsi-välille) o Kattovihreä on mahdollisuus (1) o Joukkoliikenne (viher-) yhteyksien mahdollistaja (1) o Kansallinen kaupunkipuisto-hanke jäänyt toteutumatta haaste tulevaisuudelle? (1) o Voiko ja tarvitseeko kaikkea valaista? Pimeä aika on meillä pidempi kuin valoisa. o Tapahtuminen parempi visuaalinen ilme (ei kertakäyttötapahtumia) o Solmukohdat syntyvät luonnollisesti o Sorsapuiston urheilukenttä on alikehittynyt -> toiminnalliset alueet o Rihmasto seuraa luontaisesti ihmistä -> luontevat reitit o Viherverkko on toiminnallinen, ekologinen, maisemarakenteellinen, visuaalinen ja historiallinen osa kaupunkia o Järven luonne viheralueena (tekosaaret esim.) o Viherverkon solmut ovat toiminnallisia osakokonaisuuksia, ne voivat olla viherverkon helmiä, tärkeitä palveluja o Viherverkon tulee olla kattava toimintojen näkökulmasta ja yhtenäinen liikkumisen ja ekologian näkökulmasta. o Taloudellinen tehokkuus voi tuottaa huonoja ratkaisuja (toiminta keskittyy, luistelu) o Viherverkon solmujen säilymisen turvaaminen 21

22 Rakentaminen Seminaari I RAKENTAMINEN Selkeä pääkatu (8 p) Nykytilan hyvät ja huono puolet sekä haasteet Lähtökohtaisesti on selkeä, mutta ei ole kunnossa Ainekset ovat olemassa, mutta ei täytä toiveita Kaipaa toiminnallista kehittämistä (toimintojen suhde katuympäristössä), katutila ei ole eduksi meille, rakennukset ok Rantojen rakentaminen kartoitettava laajasti (7 p) Näsijärven ja Pyhäjärven rannat esim. Ranta-Tampella, Hatanpään putsari, Eteläpuisto, Ratinansuvanto Tampere on rantojen kaupunki: Meillä on monta järveä, rantaa paljon, mitä kaupunki on rannoilla (nyt jätevedenpuhdistamo, Eteläpuistoa kehitetään), rannat olleet jossakin vaiheessa takapihoja (on aina ollut paljon, eivät ole aina olleet samalla tavalla merkityksellisiä) Koski (6 p) Vahva asema, toinen selkeä pääkatu Kevyen liikenteen reitti Pyhäjärveltä Näsijärvelle pitäisi olla olemassa, vahvuuksia voidaan vielä voimistaa Suvannon ympäristössä on vielä kehittämispotentiaalia Ydinkeskustaa kehitettävä kaupunkimaisesti ja korkeatasoisesti (5 p) Keskustassa ei saa olla arkkitehtuuriltaan lähiömäisiä alueita BES-rakentaminen näkyy liikakin katukuvassa = elementtirakentamisen kehto Lähiömäinen rakentaminen näkyy liikaakin keskustassa (keskustassakin lähiömäinen rakentamistapa, avoimet korttelit) Arvokeskustelu pitäisi käydä ensin: ettei mene ei-ei- keskusteluksi, positiivinen kehittäminen; räväkämpää Tamperetta ei saada enää aikaiseksi, kun kaikkea vastustetaan (suunnittelu on nyk. vuorovaikutteista, Tre suurempi ja ihmisiä enemmän) Teollisuusrakentamisen perinnettä vaalittava (4 p) On paljon muuallakin kuin kosken alueella; Tammela, Hatanpää, Lapinniemi, Haarla, Onkiniemi Historian aikana tapahtunut toiminta näkyy myös ympäristössä; Tampere liikenteen keskus, teollisuuden keskus, perinteen näkyminen jatkumona Yli 2 pistettä saivat lisäksi: + Maanalainen kaava tulee tehdä ensi tilassa (3 pistettä) + Täydennysrakentaminen sehän on aina erikseen tutkittava! (3 pistettä) o Ratapihan merkitys kaupunkirakenteessa (3 pistettä) o Vuorovaikutteisuuden lisääminen (kansalaisten tahtotilan määrittäminen, arvokeskusteluja) (3 pistettä) o Liikenneverkko (3 pistettä) o Keskusta suppeampi (3 pistettä) 22

23 Seminaari I Rakentaminen 0-1 pistettä: + Tammelan täydennysrakentaminen ja kehittäminen (1 piste) + Kun rakennetaan niin rakennetaan riittävän tehokkaasti (1 piste) + Joutomaat, joilla Ratinanniemi, suuri osa järvien rannoista, mm. ratapiha-alueet, eteläpuisto, kaupunkikesannot (1 piste) + Yhteiset, julkiset tilat: akselit järveltä järvelle, Hämeenkatu (1 piste) + Ydinominaisuuksien (liikenteen solmu, kaupan keskus, teollisuuskaupunki, maakunnallinen/valtakunnallinen keskus), pitkän historian ja kerrosten näkyminen ja jatkumo (1 piste) + Kasvukeskus + Innovatiivisuus ja yrittäjyys + Tunnistettavat aluekokonaisuudet + Tunnistettavuus: Koskimiljöön punatiilisyys, Särkänniemen Näsinneula, 2 kirkkoa, kirjasto + Säilytettävää noin 100 vuotta vanhat rakennukset + Rakennuskulttuuri: teollisuusmaisema ja teollisuusrakentaminen, kirkkojen ympäristöt Tampereen tunnusmerkit o Hämeenpuisto Eteläpuisto Näsinkallio o Ydinkeskusta / hankkeet Onko uhkana hajoaminen? o Tammelan tori (+rosoa, -?) o koski - Koko ratapiha liittymäalueineen - Kauppi - Hatanpää - 80-luvulle asti monumentaalirakentaminen näyttävää ja tasokasta nyt varovaista. - Elementtirakentaminen 23

24 Paneeli Seminaari I PANEELI Seminaarin päätteeksi pidetyssä paneelissa puheenjohtajat esittelivät edellä kuvatut ryhmän tärkeimmiksi nostamat teemat. Lisäksi yleisöllä oli mahdollisuus kysyä tai kommentoida aihetta. Esiin nousivat mm. seuraavat teemat: Tampere on myös turismin ja vierailijoiden kaupunki: Tampereen katukuvakin on jo kansainvälistä ja tarvitaan lisää wau-arkkitehtuuria, mutta on myös säilytettävä olevaa. Seminaarissa ei ollut omaa aihepiiriä erikseen perinteelle, mutta tämä voi olla hyvä, koska se on osa kaikkia aihepiirejä ja leimaa osa-alueita. Tampereen pitkästä historiasta kumpuaa perinne, joka on myös toiminnallisuutta ja symboleja, ei pelkästään näkyvää. Sanotaan, että Tampereen keskusta ei ole lapsille, mutta mikä on lapsiperhe? Kun puhutaan isommista lapsista, useat toiminnat ovat jo keskustassa. Lapsiperheet usein valitsevat paikan, joka on vanhempien näkökulmasta hyvä. Kauppojen ja palvelujen aukiolo ja saavutettavuus on merkittävää. On pidettävä mielessä, että asuntojen hinnat ovat Tampereella edullisia lähiöissä, jolloin keskustan houkuttelevuus vähenee. Kansallisten kyselyjen tulokset on purettava auki matkailun ja asumisen näkökulmasta: Tampere on leimattu ideaaliksi ja vetovoimaiseksi. Jatkossa pitäisi miettiä, että mikä ideaalissa on houkuttelevaa. Esiin nostettiin myös näkemys, että Tampere on noussut eri tutkimuksissa parhaaksi kaupungiksi, joten olisiko aika lakata olemasta valtakunnallisesti 2. paras? Voitaisiinko haluta olla ykkösiä? Massatapahtumien paikat: Tulisi ottaa kantaa, mitkä ovat massatapahtumien paikat, sillä tämä osaltaan vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, liikenteeseen ja palveluihin. Jo nyt on hyvä saavutettavuus, reitit miellyttäviä, kiinnostavia, vaikka parannettavaa onkin. Potentiaali on hyvä, mutta kehittämisen varaa on. Valaistus: Suomessa on paljon päiviä, jolloin yö on pidempi kuin päivä on perinteinen ja solidaarinen tapa valaista kaikki tasavertaisesti, kun pitäisi miettiä, mitä halutaan näyttää ja milloin, minkä värisesti, miten valaistus suunnitellaan. Keskustassa on tehty paljon, mutta voisi vielä ajatella uudella tavalla. Kesä-talvi-kontrasti: kesällä tapahtuu paljon, mutta talvella nukutaan nykyisin talviunta. Särkänniemeä sekä muita tapahtumapaikkoja voisi hyödyntää myös talvella. Tampereen seudulla talouden rakennemuutos saattaa muuttaa tilannetta. Vientiteollisuus ei ole ollut keskustassa ja nyt vientiteollisuus on muuttumassa muuksi yritystoiminnaksi. Syntyy uusia toimintoja, mihin uudet toimijat voivat sijoittua? Finlayson jo muuttunut tällaiseksi. Samalla myös liikkumisen tarve muuttuu, joten onko keskusta paikka, jonne uudet yrittäjät sijoittuvat? Pirkkalan lentoasema on nykyisin keskellä ei-mitään, ja kuitenkin se on sisääntulo Tampereelle. Sisääntuloväylään pitäisi kiinnittää huomiota: esimerkiksi keskustan kytkeytyneisyys lentoliikenteeseen ei ole kovin häävi. Voisiko autopaikkavaatimukseen saada muutosta? Hybridirakentaminen voi olla elävöittämisen lähtökohtia. 24