ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ"

Transkriptio

1 81 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erillinen laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymällä tarkoitettaisiin laissa yritysryhmää, johon kuuluu sekä rahoitusalan että vakuutusalan yrityksiä. Ryhmittymän määritelmä täyttyisi, jos ryhmittymän emoyritys on luottolaitos, sijoituspalveluyritys, vakuutusyhtiö tai laissa tarkoitettu omistusyhteisö, ja ryhmittymään kuuluvista yrityksistä vähintään yksi on suomalainen luottolaitos tai sijoituspalveluyritys ja vähintään yksi on suomalainen vakuutusyhtiö. Ryhmittymään ei luettaisi työeläkevakuutusyhtiöitä. Eräitä raportointivelvollisuutta ja tarkastus- ja tiedonsaantioikeutta koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin myös ryhmittymään kuuluvan yrityksen kanssa läheisessä toiminnallisessa yhteydessä oleviin eläkesäätiöihin, eläkekassoihin ja työeläkevakuutusyhtiöihin. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymälle nimettäisiin aina yksi koordinoiva valvontaviranomainen. Sellaiseksi katsottaisiin jompikumpi toimialakohtaisista valvontaviranomaisista (Rahoitustarkastus tai Vakuutusvalvontavirasto) sen mukaan, kumman valvottava on ryhmittymän emoyrityksenä. Jos emoyritys on muu kuin valvottava, koordinoivaksi valvontaviranomaiseksi katsottaisiin pääsääntöisesti se viranomainen, jonka toimialaan kuuluva liiketoiminta ryhmittymässä on laissa säädettävin perustein laskettuna määräävämmässä asemassa. Ryhmittymän emoyrityksen olisi raportoitava säännöllisesti koordinoivalle valvontaviranomaiselle ryhmittymän rakenne, konsernitilinpäätös, riskikeskittymät, kiinteistö- ja osakeomistus, sekä ryhmittymän merkittävät sisäiset liiketoimet. Ryhmittymälle ei asetettaisi kiinteistö- tai osakeomistusta eikä riski R keskittymiä koskevia määrällisiä rajoituksia mutta luottolaitosten kiinteistö- tai osakeomistusta koskevat rajoitukset ulotettaisiin koko niiden konsolidointiryhmään. Muita koordinoivalle valvontaviranomaiselle säädettyjä tehtäviä olisivat ryhmittymään kuuluvien toimialakohtaisen valvonnan ulkopuolelle jäävien yritysten tarkastaminen, raportointiaineiston taikka muun valvonnan yhteydessä saatujen havaintojen perusteella tehtävien tarkastus- ja muiden toimenpideehdotusten antaminen toiselle valvontaviranomaiselle, lain soveltamisohjeiden antaminen sekä informointivelvollisuus ryhmittymän omistusyhteisöä koskevista päätöksistä. Koordinoivalle viranomaiselle annettaisiin samanlaiset oikeudet valvoa ryhmittymän omistajarakennetta sekä johdon sopivuutta ja luotettavuutta kuin toimiluvan alaisissa yrityksissä. Laissa säädettäisiin lisäksi erityisestä ryhmittymän yritykseen sovellettavasta ennakkoilmoitusvelvollisuudesta, joka koskisi uusia määräysvallan synnyttäviä hankintoja Euroopan talousalueen ulkopuolisessa luotto- ja vakuutuslaitoksissa sekä sijoituspalveluyrityksissä. Koordinoivalla valvontaviranomaisella olisi oikeus laissa säädetyin edellytyksin vastustaa hankintaa, jos se vaikeuttaisi ryhmittymän valvontaa. Laissa säädettäisiin myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymien konsernitilinpäätökseen ja ryhmittymän omistusyhteisön erillistilinpäätökseen sovellettavista periaatteista. Luottolaitostoiminnasta annetun lain, vakuutusyhtiölain, sijoituspalveluyrityksistä annettua lain sekä sijoitusrahastolain salassapitosäännöksiä muutettaisiin niin, että asiakastietojen luovuttaminen olisi henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja lukuun ottamatta sallittua laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvalle yritykselle asiakas-

2 2 palvelun ja muun asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä riskienhallintaa varten. Lisäksi vastaavia tietoja voitaisiin luovuttaa myös eräisiin muihin luottolaitosten ja vakuutusyritysten välisiin taloudellisiin yhteenliittymiin. Lisäksi luottolaitosten kiinteistön- ja osakeomistusta koskevat määrälliset rajoitukset laajennettaisiin koskemaan koko luottolaitoksen konsolidointiryhmää.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 3 YLEISPERUSTELUT Nykytila Nykyinen lainsäädäntö Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten valvonta Vakuutusyhtiöiden valvonta.... Valvontayhteistyö Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja vakuutusyhtiöiden ryhmävalvonta Asiakastietojen luovutusta koskevat säännökset Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskevat säännökset Kansainvälinen kehitys Ulkomainen lainsäädäntö Kansainvälisten järjestöjen suositukset Euroopan komission direktiiviehdotus finanssiryhmittymien valvonnasta Markkinoiden kehitys... Yleistä Suomi Ulkomaat... Nykytilan arviointi Rahoitus- ja vakuutusalan yhdentymiskehitykseen liittyvät riskit Yleistä... Tartuntariski Intressiriidat Sääntelyn ja valvonnan katvealueiden hyväksikäyttö... Lainsäädäntötarpeen arviointi Valvonnan peruslähtökohdat Valvonnan tehostamistarve... Ryhmittymän taloudellisen aseman valvonta Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien toiminnan tehokkuuden edistäminen Toimialakohtaisen ryhmävalvonnan jatkuvuus... Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Yleistä Valvonnan ulottuvuuden laajentaminen... Omistajakontrollin ja omistusyhteisön johdon valvonnan tehostaminen Ryhmittymän laajentumien ssäätäminen luvanvaraiseksi Koordinoivan valvontaviranomaisen määrittely ja tehtävät... Tilinpäätöstä koskevat säännökset Sektorikohtaisten lakien muutokset Yleistä... Salassapitoa ja tietojenvaihtoa koskevien toimialakohtaisten säännösten muuttaminen Omistusyhteisön ja konsolidointiryhmän määritelmän muuttaminen... Omistajakontrolli, johdon sopivuus ja luotettavuus sekä tilintarkastus Keskinäisten liiketoimien ilmoittaminen... 32

4 Pääomien kaksinkertaisen hyväksikäytön estäminen Luottolaitosten osake- ja kiinteistönomistusrajoitusten soveltamisalan laajentaminen Esityksen vaikutukset Asian valmistelu... Muut esitykseen vaikuttavat seikat YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Lakiehdotusten perustelut Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vlvonta luku. Yleiset säännökset... luku. Ryhmittymän valvonta luku. Tilinpäätös luku. Erinäiset säännökset... Laki luottolaitostoiminnasta Rahoitustarkastuslaki Sijoitusrahastolaki... Laki sijoituspalveluyrityksistä Vakuutusyhtiölaki a luku. Yleisiä säännöksiä... luku. Ensivakuutustoiminnan harjoittaminen ulkomailla luku. Vakuutusyhtiön osakkuus luku. Yhtiön johto luku. Tilinpäätös, konsernitilinpäätös ja vastuuvelan kattaminen luku. Vointojako ja yhtiön varojen muu käyttö b luku. Vakuutusryhmittymän lisävalvonta luku. Erinäisiä säännöksiä Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä Laki työeläkevakuutusyhtiöistä... Vakuutusyhdistyslaki luku. Erinäisiä säännöksiä Laki Vakuutusvalvontavirastosta... Voimaantulo Säätämisjärjestys LAKIEHDOTUKSET Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta... Laki rahoitustarkastuslain muuttamiesta Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta Laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta... Laki vakuutusyhtiölain muuttamiesta Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 79 :n muuttamisesta Laki työeläkevakuutusyhtiöstä annetun lain muuttamisesta... Laki vakuutusyhdistyslain 16 luvun 10 :n muuttamisesta Laki Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta LIITE RINNAKKAISTEKSTIT Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta... Laki rahoitustarkastuslain muuttamiesta Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta

5 5 5. Laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain muuttamiesta... Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 79 :n muuttamisesta Laki työeläkevakuutusyhtiöstä annetun lain muuttamisesta Laki vakuutusyhdistyslain 16 luvun 10 :n muuttamisesta Laki Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

6 6 YLEISPERUSTELUT 1. Nykytila 1.1. Nykyinen lainsäädäntö Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten valvonta Luottolaitoksia ja muita rahoitusmarkkinoilla toimivia valvoo Suomen Pankin yhteydessä oleva Rahoitustarkastus. Rahoitustarkastuksen asemasta, keskeisistä tehtävistä ja toimivaltuuksista valvottaviin nähden säädetään rahoitustarkastuslaissa (503/1993). Rahoitustarkastuksen valvottavia ovat rahoitustarkastuslain mukaan muun muassa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/1993, jäljempänä luottolaitoslaki) tarkoitetut luottolaitokset, sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa (579/1996) tarkoitetut sijoituspalveluyritykset, ja sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitetut rahastoyhtiöt. Rahoitustarkastuksen valvottavia ovat lisäksi luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisöt. Rahoitustarkastuksen toimivaltaan ei kuulu vakuutuslaitosten valvonta. Rahoitustarkastuksen tehtävänä on lain mukaan valvoa, että sen valvottavat toimivat lakien, asetusten, viranomaisten antamien määräysten ja ohjeiden sekä omien yhtiöjärjestystensä, sääntöjensä ja ohjesääntöjensä mukaisesti. Rahoitustarkastus pyrkii toiminnallaan edistämään rahoitusmarkkinoiden vakautta sekä luottamusta valvottavien ja markkinoiden toimintaan. Lainsäädännössä annettujen perustehtävien lisäksi Rahoitustarkastus edistää markkinoiden tiedonsaantia sekä markkinoiden rakenteellista tehokkuutta ja toimintavarmuutta. Toiminnan lähtökohtana on valvottavien omaa vastuuta sekä markkinakuria täydentävä viranomaisvalvonta. Rahoitustarkastus suorittaa tehtäväänsä muun muassa antamalla määräyksiä valvottavilleen niitä koskevien säännösten noudattamisesta sekä toimittamalla tarkastuksia valvottavissaan. Rahoitustarkastuksen tehtävänä on varmistaa, että toimiluvan saaneilla rahoitusmarkkinoiden osapuolilla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset harjoittaa toimintaansa ja että ne noudattavat päätöksenteossaan asianmukaisia menettelytapoja. Rahoitustarkastuksen valvontavaltuudet määritellään rahoitustarkastuslaissa tyhjentävästi. Valvontavaltuudet ovat lähtökohtaisesti samansisältöiset kaikkiin Rahoitustarkastuksen valvottaviin nähden. Rahoitustarkastuksella on läsnäolo-oikeus valvottavien hallintoelinten kokouksissa sekä oikeus kutsua ne koolle tarvittaessa. Rahoitustarkastuksella on oikeus saada tarkastettavakseen valvottavaa ja sen asiakasta koskevat asiakirjat ja muut tallenteet, sekä valvottavan tietojenkäsittely- ja muut järjestelmät sekä kassa ja muut varat. Rahoitustarkastuksella on laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus antaa tarpeellisia tietoja muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle viranomaiselle. Lisäksi tietoja on oikeus antaa valtion vakuusrahastolle, esitutkintaviranomaiselle, syyttäjälle tai muulle lain mukaan tiedon saantiin oikeutetulle viranomaiselle. Rahoitustarkastus voi asettaa asiamiehen valvomaan valvottavan toimintaa, jos sen asian hoidossa on esiintynyt taitamattomuutta, varomattomuutta tai väärinkäytöksiä. Rahoitustarkastus voi tehostaa vaatimuksiaan asettamalla uhkasakon sellaiselle valvottavalleen, joka ei ole toiminnassaan noudattanut sitä koskevia säännöksiä tai päätöksiä. Rahoitustarkastus voi luottolaitoslain mukaan esittää valtiovarainministeriölle luottolaitoksen toimiluvan peruuttamista tai rajoittamista, jos jokin laissa säädetyistä toimilupaa koskevista edellytyksistä ei enää täyty. Edellytykset liittyvät muun muassa omistajien ja hallintohenkilöiden luotettavuuteen, sekä luottolaitoksen tehokasta valvontaa estäviin merkittäviin sidonnaisuuksiin, joita sovelletaan sekä toimilupaa myönnettäessä, että jatkuvassa valvonnassa. Sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaan sijoituspalveluyrityksen toimilupaedellytykset ovat pääosin samansisältöiset kuin luottolaitoksilla. Jos valtiovarainministeriö päättää peruuttaa toimiluvan taikka rajoittaa sitä, on ennen pää-

7 7 töstä kuultava Rahoitustarkastusta. Toimilupaedellytykset perustuvat luottolaitoksilla luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin 2000/12/EY ja sijoituspalveluyrityksillä direktiivin 93/22/EY vaatimuksiin. Sen lisäksi, että omistajien sopivuus ja luotettavuus on mainittu nimenomaisena toimilupaedellytyksenä, asetetaan luottolaitoslaissa erityinen ennakkoilmoitusvelvollisuus tahoille, joiden suora tai välillinen omistus luottolaitoksen osake- ja osuuspääomasta taikka äänivallasta tulisi ylittämään tai alittamaan yhden kymmenesosan, yhden viidesosan, yhden kolmasosan ja puolet taikka jos hankinnan kautta muutoin syntyy oikeus käyttää vastaavaa vaikutusvaltaa luottolaitoksen hallinnossa. Rahoitustarkastuksella on oikeus kolmen kuukauden kuluessa vastustaa hankintaa, jos omistus haittaisi luottolaitoksen varovaisten ja terveiden liikeperiaatteiden kehitystä. Rahoitustarkastuksella on omistajanvaihdoksen jälkeen myös mahdollisuus kieltää äänioikeuden käyttö valvottavassa, mikäli uusi omistaja vaarantaa edellä mainittujen periaatteiden toteutumisen. Mikäli osakkeet hankitaan rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta tai jos ilmoitus jätetään tekemättä, voi rahoitustarkastus kieltää omistajan äänivallan käyttämisen. Tämä niin sanottuun laadulliseen omistajakontrolliin liittyvä ilmoitusmenettely perustuu direktiivin 2000/ 12/EY säännöksiin. Sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat laadullista omistajakontrollia koskevat säännökset ovat pääperiaatteiltaan samansisältöiset kuin luottolaitoksilla. Alin ilmoituskynnys on sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaan kuitenkin viisi prosenttia sijoituspalveluyrityksen osakkeista tai äänivallasta. Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen hallintohenkilöiden sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin kohdalla ei ole vastaavaa ennakkokontrollia kuin omistajilla, mutta muutoksista on välittömästi ilmoitettava Rahoitustarkastukselle. Direktiivissä 95/26/ETY (jäljempänä BCCI- direktiivi) säädettyjen velvoitteiden voimaan saattamiseksi rahoitustarkastuslakiin lisättiin vuonna 1996 säännökset tilintarkastajan velvollisuudesta antaa aktiivisesti tietoja Rahoitustarkastukselle. Valvottavan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Rahoitustarkastukselle tehtävänsä yhteydessä tietoonsa saamasta seikasta tai päätöksestä, jonka voidaan katsoa rikkovan valvottavaa koskevia säännöksiä, vaarantavan valvottavan toiminnan jatkamisen tai johtavan tilintarkastuskertomuksessa muistutuksen tai tilinpäätöksen vahvistamista koskevan kielteisen lausunnon antamiseen. BCCI-direktiivin voimaan saattamisen myötä luottolaitoslain ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain toimilupaedellytyksiä koskevaan luetteloon lisättiin vaatimus, jonka mukaan luottolaitoksen ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidonnaisuus ei saa estää luottolaitoksen tehokasta valvontaa. Lisäksi edellytetään, että edellä tarkoitettuun oikeushenkilöön tai luonnolliseen henkilöön sovellettavat Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset eivät estä tehokasta valvontaa. Merkittävän sidonnaisuuden syntymisestä ja siinä tapahtuneesta muutoksesta on luottolaitoslain ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaan ilmoitettava välittömästi Rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastuksen päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vakuutusyhtiöiden valvonta Vakuutusyhtiöiden ja muiden vakuutuslaitosten valvonta ja tarkastus kuuluu sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalle. Ministeriön hallinnollisessa alaisuudessa toimii Vakuutusvalvontavirasto, jonka tehtäväksi vakuutusvalvonta ja -tarkastus on säädetty. Vakuutusvalvontaviraston toiminta-ajatuksena on vahvistaa luottamusta suomalaiseen vakuutusjärjestelmään ja edistää järjestelmän tehokkuutta vakuutuksenottajien ja vakuutettujen eduksi valvomalla ja tarkastamalla vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden valvottavien toimintaa ja talouden kehitystä. Viraston tehtävänä on muun muassa operatiivisten valvontatehtävien suorittaminen, yksittäistä valvottavaa koskevien asioiden ratkaiseminen ja valvottavien hakemuksesta tehtävät päätökset ja poikkeusluvat. Lakisääteisen työeläkevakuutuksen huomattavan yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi työeläke-

8 8 vakuutuksen perusteita koskevien päätösten tekeminen kuuluu kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriölle. Vakuutusvalvontaviraston hallintoa koskevat säännökset sisältyvät Vakuutusvalvontavirastosta annettuun lakiin (78/1999) ja sen nojalla annettuun asetukseen (102 /1999). Laissa säädetään myös viraston valvottavista, keskeisistä tehtävistä ja johtokunnan kokoonpanosta. Säännökset vakuutuslaitosten valvonnan aineellisesta sisällöstä ja valvontaviranomaisen käytettävissä olevista valtuuksista sisältyvät kutakin vakuutuslaitostyyppiä koskevaan yksityiskohtaiseen erityislakiin. Tärkein vakuutuslaitoksia koskevista laeista on vakuutusyhtiölaki (1062/1979), joka sisältää säännökset vakuutusyhtiöiden toiminnasta ja valvonnasta. Lakisääteistä työeläkevakuutusta ja yrittäjäeläkevakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden valvonnasta on säännöksiä lisäksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997). Muita valvonnan alaisia vakuutuslaitoksia sekä yhteisöjä ja laitoksia tällä hetkellä ovat muun muassa ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) tarkoitetun ulkomaisen vakuutusyhtiön edustusto, vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) tarkoitettu vakuutusyhdistys, vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettu vakuutuskassa ja eläkesäätiölaissa (1774/1995) tarkoitettu eläkesäätiö. Vakuutusvalvontavirasto valvoo myös suomalaisia vakuutusomistusyhteisöjä siten kuin vakuutusyhtiölain 14 ja 14 b luvussa säädetään. Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus tarkastaa vakuutusyhtiön ja sen tytäryhteisön liikettä ja muuta toimintaa. Virastolla on oikeus suorittaa tarkastuksia vakuutusyhtiön tiloissa sekä osallistua yhtiön päättävien toimielinten kokouksiin. Vakuutusvalvontavirasto voi antaa vakuutusyhtiölle huomautuksen, kehottaa yhtiötä korjaamaan asian tai kieltää yhtiötä jatkamasta ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston virheellisenä pitämää menettelyä, jos vakuutusyhtiö ei noudata lakia, toimilupaansa, yhtiöjärjestystään tai viranomaisten antamia määräyksiä, jos yhtiö on käyttänyt hyvän vakuutustavan vastaisia menettelytapoja taikka jos yhtiön toiminnassa on ilmennyt väärinkäytöksiä. Vakuutusvalvontavirasto voi tehostaa vaatimuksiaan asettamalla uhkasakon valvottavalle. Jos viraston kehotusta tai kieltoa ei noudateta, virasto voi kieltää vakuutusyhtiötä antamasta uusia vakuutuksia, kunnes asia on korjattu. Vakuutusvalvontavirasto voi asettaa asiamiehen valvomaan valvottavan toimintaa, jos yhtiön toiminnassa on ilmennyt vakuutuksenottajien tai vakuutettujen edut taikka yhtiön toiminnan jatkuvuuden vakavasti vaarantavia puutteita tai väärinkäytöksiä. Vakuutusvalvontavirasto voi esittää sosiaali- ja terveysministeriölle vakuutusyhtiön toimiluvan peruuttamista tai rajoittamista muun muassa silloin, kun vakuutusyhtiön toimiluvalle asetetut edellytykset eivät Vakuutusvalvontaviraston käsityksen mukaan enää ole olemassa. Samoin kuin luottolaitoksilla ja sijoituspalveluyrityksillä, toimiluvan edellytykset liittyvät muun muassa omistajien ja hallintohenkilöiden luotettavuuteen sekä vakuutusyhtiön tehokasta valvontaa estäviin merkittäviin sidonnaisuuksiin, joita sovelletaan sekä toimilupaa myönnettäessä, että jatkuvassa valvonnassa. Vakuutusyhtiön omistajiin sovelletaan laadullista omistajakontrollia koskevia säännöksiä, jotka ovat pääperiaatteeltaan samansisältöiset kuin luottolaitoksilla. Vakuutusyhtiölain säännökset perustuvat kolmannen henkivakuutusdirektiivin 92/96/ETY ja kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin 92/49/ETY säännöksiin. Valvovan viranomaisen edellytykset kieltää vakuutusyhtiön osakkeiden hankinta on vakuutusyhtiölaissa kytketty vakuutustoiminnan terveen kehityksen vaarantamiseen. Äänioikeuden menettämisen lisäksi ilmoitusmenettelyyn liittyvänä sanktiokeinoina mainitaan vakuutusyhtiölaissa Vakuutusvalvontaviraston oikeus asettaa vakuutusyhtiölle ehtoja joita se pitää tarpeellisena vakuutustoiminnan terveen kehityksen kannalta. Kiellon vastaisesti toteutettu osakkeiden tai takuuosuuksien hankinta on lisäksi vakuutusyhtiölaissa erikseen säädetty rangaistavaksi vakuutusyhtiörikkomuksena. Muilta osin säännökset vastaavat sisällöltään sitä, mitä edellä on todettu luottolaitosten kohdalla. Edellä kappaleessa mainitut BCCIdirektiiviin perustuvat vaatimukset koskevat lisäksi vakuutusyhtiöitä samalla tavoin kuin luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä.

9 9 Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen Valvontayhteistyö Sekä rahoitus- että vakuutusvalvonnan tavoitteena on kehittää valvontaviranomaisten yhteistyötä rahoitusmarkkinoiden valvonnassa. Tämän vuoksi muun muassa Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston johtokunnan kokoonpano on lähes yhdenmukainen. Lisäksi Rahoitustarkastuksen johtokunnan nimenomaisena tehtävänä on rahoitustarkastuslain mukaan Vakuutusvalvontaviraston kanssa tehtävän yhteistyön periaatteiden vahvistaminen. Vastaava säännös sisältyy myös Vakuutusvalvontavirastosta annettuun lakiin. Rahoitustarkastuslaki oikeuttaa Rahoitustarkastuksen luovuttamaan salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja muuan muassa muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle viranomaiselle tai sellaiselle yhteisölle, joka kotimaassaan lain nojalla hoitaa vastaavaa tehtävää kuin Rahoitustarkastus. Lain esitöissä mainitaan kyseisen pykälän koskevan muun muassa sosiaali- ja terveysministeriölle luovutettavia tietoja. Vakuutusyhtiölaki, eläkesäätiölaki ja vakuutuskassalaki puolestaan oikeuttavat Vakuutusvalvontaviraston luovuttamaan vakuutussalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja muun muassa Rahoitustarkastukselle. Tietojenvaihtoon oikeuttavien pykälien taustalla ovat lähes samansisältöiset pankki- sijoituspalvelu- ja vakuutusdirektiivien säännökset, joissa myös viitataan nimenomaisesti toisiin toimialakohtaisiin viranomaisiin. Myös direktiivissä 2000/12/EY sekä vakuutusyritysryhmän lisävalvontaa koskevassa direktiivissä 98/78/EY mainitaan viranomaisyhteistyön osapuolena toisen toimialan valvontaviranomaiset. Tiedonvaihtooikeus on BCCI-direktiivin implementoinnin johdosta vuonna 1996 laajennettu koskemaan myös eräitä muita viranomaisia. Rahoitustarkastus on laatinut yhdessä Vakuutusvalvontaviraston kanssa yhteisen valvontapöytäkirjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida ja selkeyttää vakuutus- ja rahoitusvalvonnan yhteistyötä ja menettelytapoja valvonnan eri osa-alueilla. Mainittujen viranomaisten kesken on myös allekirjoitettu yksityiskohtaisempi valvontapöytäkirja Sampo-konsernin valvonnasta. Käytännön yhteistyötä tehdään muun muassa Sammon valvontaryhmässä. Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto ovat myös yhdessä muiden pohjoismaisten valvontaviranomaisten kanssa allekirjoittaneet pöytäkirjan rahoitus- ja vakuutusryhmittymä Nordean valvonnasta. Nordean valvontaa varten on myös perustettu valvontaryhmä, joka koostuu mainittujen valvontaviranomaisten edustajista. Valvontapöytäkirjoilla ei kuitenkaan ole oikeudellista merkitystä vaan viranomaisten oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät yksinomaan asianomaista viranomaista koskevan lain mukaisesti Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja vakuutusyhtiöiden ryhmävalvonta Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset Luottolaitoksen taloudellisen aseman arvioinnissa keskeisen osan muodostaa yksittäisen toimiluvan omaavan yrityksen valvonnan lisäksi konsolidoitu valvonta, jonka soveltamisala määritellään konsolidointiryhmän käsitteen avulla. Konsolidointiryhmän määritelmän tarkoituksena on rajata niiden yritysten joukko, johon kuuluvat yritykset ovat sellaisessa taloudellisessa tai hallinnollisessa riippuvuussuhteessa luottolaitoksen kanssa, että niiden taloudellinen asema ja keskinäiset liiketoimet luottolaitoksen kanssa voivat merkittävästi vaikuttaa luottolaitoksen taloudelliseen asemaan. Valvonnan laajentaminen toimiluvan saaneiden yritysten ulkopuolelle on tärkeää erityisesti sen vuoksi, että pääosaa luottolaitokselle ja sijoituspalveluyritykselle sallitusta liiketoiminnasta voidaan harjoittaa ilman toimilupaa. Toisentyyppinen lähestymistapa eli keskittyminen yksinomaan toimiluvan omaavien luottolaitosten valvontaan saattaisi johtaa siihen, että luottolaitos siirtäisi osan liiketoiminnastaan ilman toimilupaa olevaan tytäryritykseen. Tämä puolestaan vaikeuttaisi muun muassa luottolaitoksen taloudellisen kokonaiskuvan arviointia. Konsolidoitua valvontaa koskevat säännökset perustuvat direktiiviin 2000/12/EY.

10 10 Luottolaitoksen konsolidointiryhmään luetaan suomalaisen ja ulkomaisen luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen ja omistusyhteisön lisäksi luottolaitoslaissa ja sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitetut suomalaiset ja ulkomaiset rahoituslaitokset ja palveluyritykset. Konsolidointiryhmään kuuluvan ulkomaisen tytäryrityksen kohdalla ensisijainen valvontavastuu on tytäryrityksen kotivaltion valvontaviranomaisella, mutta tytäryrityksen luvut tulee yhdistellä suomalaisen luottolaitoksen laskelmiin esimerkiksi sen konsolidoitua vakavaraisuutta laskettaessa. Rahoituslaitoksen ja palveluyrityksen käsitteillä ei ole luottolaitoslainsäädännön ulkopuolella itsenäistä merkitystä vaan niiden tavoitteena on saattaa luottolaitoksen konsolidoidun valvonnan piiriin sellaiset luottolaitokselle sallittua liiketoimintaa tai luottolaitoksen toimintaa palvelevaa toimintaa harjoittavat yritykset, jotka ovat luottolaitoksen määräysvallassa. Konsolidoitu valvonta ulottuu luottolaitoksen määräysvallassa olevien yritysten lisäksi sellaisiin emoyrityksiin, jotka käyttävät määräysvaltaa luottolaitoksessa. Direktiivissä 2000/12/EY tällaiset emoyritykset jaetaan kahteen tyyppiin: rahoitusalan hallintayhtiöön ja monialan hallintayhtiöön. Keskeinen ero näiden välillä on edellä se, että vain rahoitusalan hallintayhtiöt luetaan luottolaitoksen konsolidointiryhmään ja ne ovat Rahoitustarkastuksen valvottavia. Rahoitusalan hallintayhtiöstä käytetään laissa nimitystä omistusyhteisö. Luottolaitoslain mukaan emoyritys kuuluu omistusyhteisönä luottolaitoksen konsolidoidun valvonnan piiriin, jos pääosa sen tytäryrityksistä on luotto- ja rahoituslaitoksia. Luottolaitoksen emoyritykset ovat kuitenkin niiden liiketoiminnan luonteesta riippumatta aina rahoitustarkastuslain 11 :n 4 momentissa tarkoitetun tarkastus- ja tiedonsaantioikeuden kohteena. Luottolaitoksen konsolidoitua taloudellista asemaa koskevat rajoitukset liittyvät muun muassa konsolidoitujen omien varojen, vakavaraisuuden ja konsolidoitujen asiakasriskien määrään. On kuitenkin huomattava, että konsolidointiryhmän kuuluvaa yritystä itseään eivät koske mainitut taloudellista asemaa koskevat rajoitukset, jollei kyse ole konsolidointiryhmään kuuluvasta toisesta luottolaitoksesta tai sijoituspalveluyrityksestä. Luottolaitoslain ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaan luottolaitoksella ja vastaavasti sijoituspalveluyrityksellä sekä sen konsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oltava sen toimintaansa nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Luottolaitoslaissa konsolidointiryhmän käsitteeseen viitataan myös muun muassa omien osakkeiden hankinnan rahoittamista ja pantiksi ottamista (24 a ), tilinpäätöstä (31 38 ), talletussuojarahaston kannatusmaksua (65 c ), salassapitovelvollisuutta (94 ) ja asiakkaiden tunnistamista (95 ) koskevissa säännöksissä. Sijoituspalveluyritysten konsolidoituun valvontaan sovelletaan samoja periaatteita kuin luottolaitosten konsolidoituun valvontaan. Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiön taloudellisen tilan arviointi perustuu ensinnäkin yksittäisen vakuutusyhtiön valvontaan. Vakuutusyhtiön on täytettävä vakuutusyhtiölain edellyttämät vakavaraisuusvaatimukset, jotta se voi jatkaa normaalisti toimintaansa. Vakuutustoimialalla on myös vastikään saatettu voiman ryhmävalvontaa koskevat säännökset vakuutusyritysryhmään kuuluvien vakuutusyritysten lisävalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja direktiivin 98/78/EY (lisävalvontadirektiivi) myötä. Lisävalvontadirektiivin tarkoituksena on täydentää yksittäisiin vakuutusyrityksiin liittyvää valvontaa koskevia direktiivejä vakuutusyritysryhmän muodostavien vakuutusyritysten valvontaa koskevalla lainsäädännöllä, jotta vakuutusvalvontaviranomaiset pystyvät tekemään perustellumman arvion ryhmään kuuluvan vakuutusyrityksen taloudellisesta tilasta. Tavoitteena on estää vakuutusyrityksen vakavaraisuuden heikkeneminen ryhmittymään kuuluvien yritysten pääoman kaksinkertaisen hyväksikäytön johdosta ja pyrkiä välttämään tästä aiheutuvat riskit sekä estää ryhmään kuuluvien yritysten taloudellisen aseman vaarantuminen ryhmän sisäisten liiketoimien johdosta. Vaikka ryhmään kuuluvat yksittäiset vakuutusyritykset täyttävät

11 11 laissa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset, myös ryhmän kokonaisuutena on täytettävä taloudellista asemaa koskevat säännökset. Lisävalvontadirektiivi saatettiin voimaan vakuutusyhtiölain muutoksella (949/2000), joka tuli voimaan pääosin Vakuutusyhtiön lisävalvontaa koskevat säännökset sisältyvät vakuutusyhtiölain 14b lukuun. Luvussa on säännökset muun ohessa vakuutusyhtiön ja vakuutusomistusyhteisön velvollisuudesta sisäisen valvonnan järjestämiseen, sekä mukautetun vakavaraisuuslaskelman laatimisesta, josta sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen. Laskelma on laadittava silloin, kun vakuutusyhtiö on osakasyrityksenä vähintään yhdessä vakuutusyrityksessä, ulkomaisessa jälleenvakuutusyrityksessä tai kolmannen maan vakuutusyrityksessä tai kun vakuutusyhtiön emoyrityksenä on vakuutusomistusyhteisö, ulkomainen jälleenvakuutusyritys tai kolmannen maan vakuutusyritys. Vakuutusyritykseen rinnastetaan laissa myös suomalainen työeläkevakuutusyhtiö. Lukuun sisältyy myös säännökset vakuutusyritysryhmään kuuluvien yritysten sisäisten liiketoimien valvonnasta. Laissa on laajennettu Vakuutusvalvontaviraston tarkastusoikeutta lisävalvonnan alaisen vakuutusyhtiön emoyritykseen ja emoyrityksen tytäryritykseen niiden tietojen tarkastamiseksi, joilla saattaa olla merkitystä lisävalvonnassa. Vakuutusyhtiön sidosyritys, osakasyritys ja osakasyrityksen sidosyritys on velvoitettu määrätyissä tapauksissa toimittamaan Vakuutusvalvontavirastolle hallussaan olevat lisävalvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Vakuutusyhtiölain mukaan vakuutusomistusyhteisöllä tarkoitetaan emoyritystä, jonka pääasiallisena toimintana on hankkia ja omistaa osuuksia tytäryrityksistä, jotka ovat vakuutusyrityksiä, ulkomaisia jälleenvakuutusyrityksiä tai kolmannen maan vakuutusyrityksiä ja joista vähintään yksi on vakuutusyhtiölaissa tarkoitettu vakuutusyhtiö Asiakastietojen luovutusta koskevat säännökset Luottolaitoslain mukaan luottolaitoksella ja sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oikeus antaa pankkisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluvalle yhteisölle, jos tietoja vastaanottavan yhteisön hallintoelinten jäseniä tai toimihenkilöitä koskee luottolaitoslaissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus. Siten pankki voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja samaan konserniin kuuluvalle muullekin yhteisölle kuin pankin kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvalle yhteisölle (esimerkiksi vakuutusyhtiölle). Vakuutusyhtiön oikeudesta luovuttaa asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja säädetään vakuutusyhtiölaissa. Toisin kuin luottolaitoslaissa, vakuutusyhtiölaissa on selkeästi määritelty ne tahot, joille vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja saa luovuttaa. Lain mukaan vakuutusyhtiö voi luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja muun ohessa vakuutusyhtiön kanssa samaan konserniin tai sen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvalle vakuutustai eläkelaitokselle korvausasioiden hoitoa, vakuutussopimuksen tekemistä ja vakuutusliikkeen harjoittamisen kannalta tarpeellisten muiden tehtävien hoitamista varten; ei kuitenkaan terveydentilaan liittyviä tietoja. Koska vakuutusyhtiö voi luovuttaa salassa pidettäviä tietoja vain samaan konserniin kuuluvalle vakuutus- tai eläkelaitokselle, se ei voi luovuttaa tällaisia tietoja esimerkiksi samaan konserniin kuuluvalle pankille. Sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaan sijoituspalveluyrityksellä ja sen konsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella on oikeus antaa asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja samaan konserniin kuuluvalle yhteisölle, jos sen hallintoelinten jäseniä tai toimihenkilöitä koskee laissa säädetty tai vastaava salassapitovelvollisuus ja jos tiedon antaminen on vastaanottavan yhteisön riskien hallinnan kannalta tarpeen. Lain säännös eroaa luottolaitoslain vastaavasta säännöksestä siinä, että tiedon antamisen on oltava vastaanottavan yhteisön riskien hallinnan kannalta tarpeen. Sijoitusrahastolaissa ei ole vastaavaa tietojen luovuttamista koskevaa säännöstä kuin luottolaitoslaissa tai sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa. Näin ollen rahastoyhtiö tai

12 12 säilytysyhteisö on oikeutettu antamaan rahasto-osuudenomistajan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai liike- tai ammattisalaisuutta koskevan tiedon ainoastaan syyttäjä- tai esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa tällaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle. Kaikissa edellä mainituissa, kuten muissakin yrityksissä, henkilötietojen luovuttamista rajoittavat lisäksi henkilötietolain (523/1999) säännökset Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskevat säännökset Nykyisessä luottolaitos- tai vakuutuslainsäädännössä ei ole varsinaisia rahoitus- ja vakuutusryhmittymiä koskevia säännöksiä. Lainsäädäntöön sisällytettiin kuitenkin luvun puolivälissä eräitä finanssiryhmäkomitean mietinnössä (1991:36) ehdotettuja muutoksia, jotka koskevat luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden muodostamia konserneja. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan erillään pitämisen varmistamiseksi saatettiin voimaan luottolaitoslain 15, jonka mukaan luottolaitoksen toimitusjohtaja ei saa olla luottolaitoksen kanssa samaan konserniin kuuluvan vakuutusyhtiön toimitusjohtaja, eikä enemmistö luottolaitoksen hallituksen jäsenistä saa olla samaan konserniin kuuluvan vakuutusyhtiön hallituksen jäseniä tai toimitusjohtaja. Vakuutusyhtiölain 7 luvun 3 a :ssä on vastaava säännös vakuutusyhtiön johdon osalta. Komitean ehdotuksiin perustuu myös luottolaitoslain 16, jonka mukaan päätökset luotonannosta ja sijoittamisesta samaan konserniin kuuluvaan vakuutusyhtiöön on tehtävä luottolaitoksen hallituksessa, sekä sitä soveltuvin osin vastaava vakuutusyhtiölain 12 luvun6. Luottolaitoslain 75 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan luottolaitoksen tai sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen sijoittaessa oman pääoman ehtoista rahoitusta (osakesijoituksen, pääomalainan tai debentuurin kautta) yli 10-prosenttisesti omistettuun vakuutusyhtiöön, tulee tällaiset sijoitukset vähentää luottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmän omista varoista. Säännöksellä on ennen kaikkea haluttu estää pääomien moninkertainen hyväksikäyttö pankkien ja vakuutusyhtiöiden välillä. Vakuutusyhtiöitä koskee vakuutusyhtiölain 1 luvun 4 :n mukainen lainanottokielto, jonka mukaan luottoa voi ottaa ainoastaan poikkeustapauksissa. Vakuutusyhtiöt eivät myöskään saman luvun 4 a :n mukaan saa antaa vakuutta samaan konserniin kuuluvan luotto- ja rahoituslaitoksen sitoumuksesta Kansainvälinen kehitys Ulkomainen lainsäädäntö Rahoitus- ja vakuutusryhmittymiä koskevien erityissäännösten laajuus ja sisältö vaihtelee Euroopan talousalueella merkittävästi. Kansallisen sääntelyn tarpeeseen on vaikuttanut ennen kaikkea rahoitus- ja vakuutusryhmittymien toiminnan laajuus asianomaisessa valtiossa. Ehkä kattavin lainsäädäntö on nykyisin Norjassa, jossa rahoitustoimintaa koskeva lainsäädäntöä on muutoinkin monilta osin harmonisoitu. Esimerkiksi rahoitustoimintalain (1988/40) säännökset koskevat sekä luottolaitoksia että vakuutusyhtiöitä, jotka on laissa määritelty rahoituslaitoksiksi. Lainsäädännön harmonisointi koskee Norjassa myös rahoituslaitosten vakavaraisuuslaskentaa. Tämä on toteutettu siten, että kaikkiin luottolaitoksiin, vakuutusyhtiöihin ja holdingyhtiöihin sovelletaan luottolaitosdirektiivin mukaista 8 %:n vähimmäisvaatimusta. Laissa on myös ryhmittymän keskinäisiä liiketoimia koskevia säännöksiä, joiden mukaan liiketoimet on tehtävä noudattaen tavanomaisia markkinahintoja ja -ehtoja. Ryhmittymällä on myös oltava johdon hyväksymät sisäiset ohjeet keskinäisissä liiketoimissa noudatettavista periaatteista. Lisäksi laissa on nimenomaiset kiellot sisaryritysten välisistä konserniavustuksista, sekä ryhmittymään kuuluvalle yritykselle tai sen puolesta annettavista luotoista ja takauksista. Myös Tanskassa on vastikään täsmennetty lainsäädäntöä rahoitus- ja vakuutusalan ryhmittymiä silmällä pitäen. Kesäkuussa 2000 annettujen säännösten myötä luottolaitosten vakavaraisuussäännösten soveltamisala on laajentunut aiemmin sääntelyn ulkopuolelle jääneisiin holdingyhtiöihin ja rahoitusalan konserneihin. Uudet säännökset koskevat ensinnäkin sellaisia konserneja, joissa holding-

13 13 yhtiön tytäryritykset ovat pääasiassa pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, eikä vakuutustoiminnan osuus ole vähäinen. Konsernien lisäksi vakavaraisuussäännöksiä sovellettaisiin myös edellä viitattuihin yksittäisiin holdingyhtiöihin. Konserneihin kuuluvat yksittäiset vakuutusyhtiöt laskevat vakavaraisuutensa edelleen vakuutusyhtiösäännösten mukaisesti. Lainsäädäntöteknisesti soveltamisalan muutos toteutettiin siten, että luottolaitoslainsäädäntöön (ja vakuutuslainsäädäntöön) luotiin uusi laajennettu omistusyhteisön käsite. Laajennetulla omistusyhteisöllä tarkoitettaisiin yritystä, joka on muu kuin direktiivissä 2000/12/ETY tarkoitettu omistusyhteisö ja jonka pääasiallisena toimintana on hankkia omistusosuuksia rahoitustoimintaa harjoitettavissa yrityksissä. Rahoitustoimintana pidettäisiin tässä yhteydessä mm. vakuutus-, pankki-, kiinnitysluottopankki- ja arvopaperivälitystoimintaa.vastaava määritelmä sisällytettäisiin myös vakuutuslainsäädäntöön, jonka mukaan tällaiseen omistusyhteisöön ja sen konserniin sovellettaisiin luottolaitoslainsäädännön mukaisia vakavaraisuusvaatimuksia. Espanjassa rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskevat säännökset tulivat voimaan Säännöksissä määritellään muun muassa rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta vastaava koordinoiva valvontaviranomainen. Myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuslaskennasta ja riskikeskittymien seurannasta on annettu erillissäännökset Kansainvälisten järjestöjen suositukset Baselin pankkivalvontakomitean toimeksiannosta perustettiin 1990-luvun alkupuolella Tripartite Group-niminen työryhmä, johon kuuluivat suurimpien EU-jäsenmaiden lisäksi myös Yhdysvaltojen ja Japanin edustajat. Työryhmä julkaisi vuonna 1995 loppuraportin (BS/95/32) rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta. Samana vuonna Baselin pankkivalvontakomitea, kansainvälinen arvopaperimarkkinakomissio (IOSCO) ja kansainvälinen vakuutusvalvojien yhdistys (IAIS) perustivat uuden yhteistyöelimen (Joint Forum on Financial Conglomerates, jäljempänä Joint Forum), jossa oli mukana myös komission edustaja. Helmikuussa 1999 Joint Forum julkaisi suosituksen kansainvälisten rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta. Joint Forumin ehdotukset käsittelevät ryhmittymän pääomavaatimusta, johdon ja omistajien luotettavuutta ja tietojenvaihtoa, koordinoivaa valvontaviranomaista, sisäisiä liiketoimia ja suuria riskikeskittymiä Euroopan komission direktiiviehdotus finanssiryhmittymien valvonnasta Tavoitteet Euroopan komissio antoi ehdotuksen finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvontaa koskevaksi direktiiviksi. Direktiiviehdotuksen johdantoosassa sääntelyn tarpeellisuutta perustellaan muun ohessa sillä, että nykyinen toimialakohtaisen sääntelyn soveltamisala ei ole riittävän kattava finanssiryhmittymiä silmällä pitäen. Tämä synnyttää sääntelyn katvealueita. Toisaalta ehdotuksen mukaan toimialakohtaisissa säännöksissä on myös tarpeettomia päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka voivat aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia valvottaville. Esimerkiksi ryhmittymän emoyritys voi olla samanaikaisesti sekä vakuutus- että luottolaitosdirektiiveissä säännelty omistusyhteisö, johon kohdistuu kaksinkertaiset velvoitteet viranomaisraportoinnin osalta. Keskeiset ehdotukset Direktiiviehdotuksessa sääntelyn kohteena olevan finanssiryhmittymän käsite määritellään huomattavan laajasti niin, että lähtökohtaisesti kaikki toisiinsa läheisessä sidoksissa olevat yritykset luetaan samaan ryhmittymään. Läheisen sidoksen määritelmästä johtuen ryhmittymän edellytykset täyttyisivät esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys omistaa välillisesti 20 % toisen yrityksen osakepääomasta. Ryhmittymän tulisi lisäksi taseella mitaten harjoittaa pääasiallisesti rahoitus- ja vakuutustoimintaa, siihen tulisi kuulua vä-

14 14 hintään yksi vakuutustoimintaa ja vähintään yksi luottolaitos- tai sijoituspalvelutoimintaa harjoittava yritys, eikä kummankaan toimialan osuus saisi olla vähäinen. Toimialojen keskinäisiä osuuksia mitattaessa rajana olisi tällöin 10 %, joka laskettaisiin vakavaraisuusvaatimuksen ja taseen perusteella. Toimivaltaiset viranomaiset voisivat yhdessä sopia 10 %:n kynnyksen alentamisesta kuten myös muiden toiminnan laajuutta kuvaavien kriteerien valinnasta Direktiiviehdotuksessa määritellään uusi monialan rahoitushallintayhtiön (mixed financial holding company) käsite. Tällä tarkoitettaisiin muuta kuin toimiluvan omaavaa emoyritystä, jonka tytäryrityksistä vähintään yksi on toimiluvan omaava yritys ja joka yhdessä tytäryritysten kanssa muodostaa finanssiryhmittymän. Ehdotuksen mukaan finanssiryhmittymään sovelletaan erillistä vakavaraisuusvaatimusta, jonka laskemisesta esitetään useita vaihtoehtoisia menetelmiä. Menetelmät perustuvat Joint Forumin helmikuussa 1999 julkaisemaan raporttiin. Vakavaraisuuspääomien osalta komissio ehdottaa pääoman jakamista kolmeen osaan (pankki/vakuutus/yhteinen pääoma), joista vain yhteisen pääoman ylijäämä voisi kattaa toisen toimialan mahdollista alijäämää. Pankkien oman pääoman eriä koskevia rajoituksia sovellettaisiin myös finanssiryhmittymän tasolla. Ehdotukseen sisältyy ryhmittymän sisäisiä liiketoimia ja riskikeskittymiä koskevia säännöksiä, joissa painopiste on ensisijaisesti laadullisissa vaatimuksissa. Siten direktiiviehdotuksessa edellytetään riskienhallintajärjestelmiltä ja sisäiseltä valvonnalta riskikeskittymien ja sisäisten liiketoimien seurantajärjestelmien kehittämistä. Raportoinnin osalta tämä merkitsee sitä, että suurille riskikeskittymille ei asettaisi määrällistä enimmäisrajaa. Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin sallia määrällisten rajojen asettamisen kansallisissa säännöksissä. Ehdotukseen sisältyy varsin kattavat säännökset ns. koordinoivan valvontaviranomaisen nimeämisestä, sen tehtävistä sekä toimivaltaisten valvontaviranomaisten yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta. Koordinoivaa valvontaviranomaisen nimeämistä koskevissa säännösehdotuksissa on selkeästi keskitytty rajat ylittävien finanssiryhmittymien valvontavastuun jakamiseen. Tämä tulee esille etenkin yksityiskohtaisissa säännösehdotuksissa, joilla pyritään määrittelemään säännöt koordinaattorin määräytymiselle useassa valtiossa toimivissa konglomeraateissa. Vaikka sääntely ensi sijassa kohdistuukin rajat ylittäviin ryhmittymiin, todetaan direktiiviehdotuksen johdanto-osassa koordinaattorin nimittämisen olevan tarpeen myös kansallisissa finanssiryhmittymissä. Koordinoivan valvontaviranomaisen tehtävinä mainitaan ehdotuksessa ryhmittymää koskevan informaation kerääminen ja edelleen välittämisen koordinointi, ryhmittymän taloudellisen kokonaisaseman arviointi ryhmittymän rakenteen, organisaation ja sisäisten riskienhallintajärjestelmien arviointi sekä valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja koordinointi. Tehtäväluettelo ei ole tyhjentävä vaan valvojat voisivat esimerkiksi valvontapöytäkirjoissaan sopia koordinaattorin muista tehtävistä. Ehdotukseen sisältyy säännöksiä, jotka liittyvät finanssiryhmittymään kuuluvien yritysten keskinäiseen tiedonvaihtoon, viranomaisten tiedonsaantiin finanssiryhmittymään kuuluvista yrityksistä, sekä viranomaisten keskinäiseen tiedonvaihtoon. Yritysten keskinäisen tiedonvaihdon osalta jäsenmaiden edellytetään varmistavan, että kansallisessa lainsäädännössä ei ole esteitä yritysten väliselle tiedonvaihdolle valvonnan piiriin kuuluvissa asioissa. Jäsenmaiden olisi myös varmistettava, että viranomaisilla on tiedonsaantioikeus kaikista finanssiryhmittymien valvonnan piiriin kuuluvista yrityksistä ja tiedoista. Viranomaisten keskinäisen tiedonvaihdon osalta ehdotukseen sisältyy vähimmäisluettelo tiedonvaihdon kohteena olevista osa-alueista. Direktiiviehdotukseen sisältyy eräitä muutoksia luottolaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä ja vakuutusyhtiöitä koskeviin direktiiveihin, joilla yhdenmukaistettaisiin toimialakohtaisia säännöksiä muun muassa ryhmittymän määritelmien, pääomien kaksinkertaisen hyväksikäytön ja viranomaisten välisen yhteistoiminnan osalta. Muutoksilla pyritään varmistamaan kilpailuneutraliteetti finanssiryhmittymien ja pääasiallisesti rahoitus- tai vakuutustoimintaa harjoittavien ryhmittymien välillä.

15 Markkinoiden kehitys Yleistä Sekä Suomessa että ulkomailla perinteisen luotonannon merkityksen väheneminen, rahoitus- ja vakuutustoiminnan kansainvälistyminen sekä riskienhallinnan ja pääomien hyväksikäytön tehostaminen ovat johtaneet kuluvan vuosikymmenen aikana merkittäviin rakennemuutoksiin pankki- ja vakuutustoimialalla. Yksi rakennekehityksen ilmenemismuotoja molemmilla sektoreilla on ollut liiketoimintakokonaisuuksien kasvattaminen sulautumisten ja muiden yritysjärjestelyjen kautta. Paitsi toimialojen sisällä, yhdistymiseen ja yhteistoiminnan tiivistämiseen tähtääviä järjestelyjä on toteutettu eri tavoin myös pankkien ja vakuutusyhtiöiden kesken. Järjestelyjen taustalla on yllä mainittujen toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten lisäksi ennen kaikkea kiristyvä kilpailu kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta. Suomessa pankkitalletusten houkuttelevuutta on lisäksi osaltaan vähentänyt myös talletussuojan rajaaminen ja talletuksia koskevien verohuojennusten purkaminen. Kilpailun kiristyminen on johtanut pankkien ja vakuutusyhtiöiden tarjoamien sijoitustuotteiden välisten erojen kaventumiseen ja tuotevalikoiman monipuolistumiseen. Tuotteiden lähentymistä on tapahtunut ennen kaikkea perinteisten pankkitalletusten ja sijoitusvakuutusten välillä. Koska toimialakohtaiset direktiivit rajaavat tiukasti yksittäisten tuotteiden tarjoamisoikeuden vain asianomaisen toimiluvan saaneille yrityksille, on tuotevalikoiman laajentaminen edellyttänyt esimerkiksi pankeilta erillisen vakuutusyhtiötytäryrityksen perustamista. Kansainvälisesti on olemassa myös useita esimerkkejä, joissa vakuutusyhtiön tytäryrityksenä on pankki. Usein pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa samassa konsernissa toimii myös sijoitusrahastotoimintaa harjoittava rahastoyhtiö. Suoran tytäryhtiöomistuksen lisäksi yleisiä ovat olleet holdingyhtiöjärjestelyt, jolloin pankki ja vakuutusyhtiö ovat yhteisen emoyrityksen omistuksessa. Viimeksi mainittuun malliin on päädytty erityisesti silloin, kun pankki ja vakuutusyhtiö ovat olleet kooltaan suurin piirtein tasavahvoja taikka jos toimialakohtainen lainsäädäntö on kieltänyt pankkien ja vakuutusyhtiöiden keskinäiset omistukset. Varsinaisia sulautumisia pankkien ja vakuutusyhtiöiden välillä ei ole voitu toteuttaa, koska pankkidirektiivit kieltävät luottolaitoksilta vakuutustoiminnan harjoittamisen ja päinvastoin. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhdistymisellä on pyritty varmistamaan täyden palvelun periaate, joka on taannut asiakassuhteen jatkuvuuden samassa konsernissa sijoituskohteen mahdollisesta muuttamisesta huolimatta. Yhdistymisen kautta on voitu saavuttaa myös merkittäviä kustannussäästöjä, koska esimerkiksi päällekkäistä konttoriverkostoa on voitu karsia. Myös muita konsernisuhdetta väljempiä yhteistoiminnan muotoja on pankkien ja vakuutusyhtiöiden välillä jossain määrin esiintynyt. Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat esimerkiksi saattaneet solmia yhteistoimintasopimuksia, joiden mukaisesti yritykset tarjoavat toistensa tuotteita omista konttoreistaan Suomi Suomen markkinoille syntyi vuoden 2001 alusta ensimmäinen sekä pankki- että vakuutustoimintaa merkittävässä laajuudessa harjoittava rahoitus- ja vakuutusryhmittymä, kun maan suurin vakuutusryhmä (Sampo) ja kolmanneksi suurin pankkiryhmä (Leonia) yhdistyivät samaan konserniin. Toukokuussa 2001 ryhmä ilmoitti tehneensä tarjouksen Norjan suurimman henkivakuutusyhtiön ostamisesta, jonka myötä se saisi enemmistöosuuden myös pohjoismaiden suurimmasta vahinkovakuutusyhtiöstä. Lisäksi Suomen suurin pankki (Merita Pankki) ja sen kanssa samassa konserniin kuuluva suurin henkivakuutusyhtiö (Merita Henkivakuutus) toimivat osana pohjoismaiden suurinta rahoitus- ja vakuutusryhmittymä Nordeaa. Myös eräillä muilla suomalaisilla pankkiryhmillä on oma henkivakuutusyhtiö, eläkesäätiö tai eläkekassa. Pankkien lisäksi myös suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat viime aikoina laajentaneet toimintaansa perustamalla omaisuudenhoitoja rahastoyhtiöpalveluja tarjoavia tytäryhtiöitä.

16 Ulkomaat Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien määrää Euroopan unionissa tai muualla maailmassa on vaikea arvioida. Arvioinnin lopputulokseen vaikuttaa merkittävästi se, millä kriteereillä rahoitus- ja vakuutustoiminnan laajuutta ryhmittymässä mitataan. Euroopan komission jäsenmaissaan keväällä 2000 teettämän epävirallisen selvityksen mukaan unionin alueella toimii taseella mitaten noin 150 sellaista rahoitus- ja vakuutusryhmittymää, jossa kummankaan toimialan toiminta ei ole vähäistä. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden välillä on viime aikoina toteutettu merkittäviä yritysjärjestelyjä, joista tuoreimpana esimerkkinä on Saksan suurimman vakuutusyhtiön ja kolmanneksi suurimman liikepankin ilmoitus yhdistymisestään keväällä Myös Belgiassa, Hollannissa ja Ranskassa, joissa ryhmittymiä on lukumääräisesti eniten, vastaava kehitys on edelleen jatkunut. EU:n ulkopuolisista maista toimialojen yhdistymiskehitystä on tapahtunut etenkin Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi vuonna 1999 syntyi taseeltaan maailman suurin rahoitus- ja vakuutusalan ryhmittymä vakuutus- ja investointipankkitoimintaa harjoittavan yhtiön yhdistyessä maailmanlaajuista vähittäispankkitoimintaa harjoittavan yhtiön kanssa. 2. Nykytilan arviointi 2.1. Rahoitus- ja vakuutusalan yhdentymiskehitykseen liittyvät riskit Yleistä Pankkien ja vakuutusyhtiöiden väliset yritysjärjestelyt ovat synnyttäneet kiihtyvällä vauhdilla rahoitus- ja vakuutusryhmittymiä lähes kaikkialla maailmassa. Samalla kun pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteenliittymisen myötä saavutettavia etuja voidaan monilta osin pitää kiistattomina, on valvojien keskuudessa kuitenkin yhä enenevässä määrin alettu kiinnittää huomiota niihin seurauksiin, joita rahoitus- ja vakuutusryhmittymien ajautumisesta taloudellisiin vaikeuksiin saattaisi aiheutua. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymät ovat usein kooltaan niin suuria, että ryhmittymien taloudellisten vaikeuksien laajentuminen saattaisi horjuttaa rahoitusmarkkinoiden häiriötöntä toimintaa ja siten vaarantaa myös tallettajien ja sijoittajien asemaa sekä vakuutettuja etuja. Lisäksi valvojien kansainvälisissä yhteistyöelimissä käydyissä keskusteluissa on arvioitu, että tiettyjen riskien realisoituminen voi olla todennäköisempää pankkien ja vakuutusyhtiöiden muodostamissa konserneissa verrattuna puhtaasti pankki- tai vakuutustoimintaa harjoittaviin ryhmittymiin. Mahdollisena uhkatekijöinä on pidetty ennen kaikkea tartuntariskiä (risk of contagion), intressiristiriitoja (conflict of interest) sekä sääntelyn ja valvonnan katvealueiden hyväksikäyttöä (regulatory/supervisory arbitrage) ryhmittymässä Tartuntariski Tartuntariskillä tarkoitetaan uhkaa, jossa ryhmittymään kuuluvan yksittäisen yrityksen taloudelliset vaikeudet laajentuvat samaan ryhmittymään kuuluviin terveisiin pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin. Tartuntariski voi johtua useista syistä. Ensinnäkin koko ryhmittymän maksuvalmiuden hallinta saatetaan keskittää yhteen yritykseen, jolloin tällaisen yrityksen vaikeudet saattavat johtaa maksuvalmiusongelmiin koko ryhmittymässä. Myös merkittävä osa sijoitustoiminnasta saatetaan ryhmittymässä keskittää yhteen yhtiöön esimerkiksi verotussyistä taikka asiantuntemuksen keskittämiseksi. Tällöin esimerkiksi markkina-arvojen muutoksista johtuvat ongelmat saattavat levitä myös sellaisiin ryhmittymän yrityksiin, joiden oma riskienhallinta on asianmukaisesti hoidettu. Tartuntariski voi myös liittyä ryhmittymän sisäiseen lainoittamiseen ja toisten puolesta annettavien sitoumusten myöntämiseen sekä ryhmittymään kuuluvien yritysten riskien vakuuttamiseen ilman riittävää jälleenvakuutusturvaa Intressiristiriidat Rahoitus- ja vakuutusryhmittymässä saatetaan joutua tilanteeseen, jossa liiketoimintaa

17 17 koskevat päätökset ja liiketoimet tehdään vastoin ryhmittymään kuuluvan yksittäisen yrityksen etua. Esimerkiksi ryhmittymän kassavirtaa, yhteisiä kuluja tai konsernitukea voidaan pyrkiä kohdentamaan heikommalle osapuolelle epäedullisella tavalla. Lisäksi muulla kuin markkinahintaan perustuvalla hinnoittelulla saatetaan siirtää varoja yrityksestä toiseen tavalla, joka heikentää tallettajien asemaa tai vakuutettuja etuja. Riskien siirtämistä yrityksestä toiseen saatetaan myös peitellä taseen ulkopuolisilla sitoumuksilla, jolloin yrityksen riskit eivät ilmene sen taseesta. Intressiristiriita voi toisaalta syntyä myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän ja sen asiakkaiden edun välillä. Esimerkiksi asiakkaan varoja voidaan pyrkiä sijoittamaan kohteisiin, jotka palvelevat ennen kaikkea rahoitus- ja vakuutusryhmittymän tarkoitusperiä. Intressiristiriidan syntymistä voidaan osin välttää sillä, että liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään mahdollisimman läpinäkyvästi, riippumattomasti ja yksittäisen valvottavan näkökulmasta liiketaloudellisesti järkevällä tavalla. Tätä on osaltaan pyritty varmistamaan edellä kohdassa viitatulla pankin ja vakuutusyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen enemmistön erillisyyttä koskevilla säännöksillä. Mainitut säännökset koskevat kuitenkin ainoastaan hallitusta eivätkä siten esimerkiksi ryhmittymän toiminnallista johtoa. Lisäksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymissä johdon sisäinen työnjako määritellään yhä useammin juridisista yksiköistä poikkeaviin liiketoimintakohtaisiin vastuualueisiin Sääntelyn ja valvonnan katvealueiden hyväksikäyttö Vakuutusyhtiöiden ja luottolaitosten taloudellisen aseman valvonnassa noudatettavat periaatteet poikkeavat toisistaan merkittävästi, mikä saattaa johtaa sääntelyn ja valvonnan katvealueiden hyväksikäyttöön rahoitus- ja vakuutusryhmittymässä Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että luottolaitosten ryhmävalvontaa koskevissa säännöksissä ei oteta riittävällä tavalla huomioon samaan ryhmittymään kuuluvia vakuutusyhtiöitä, ja päinvastoin. Onkin ilmeistä, että mikäli rahoitus- ja vakuutusryhmittymien kokonaisriskiasemaa ei riittävällä tavalla seurata, ongelmatilanteissa luottolaitos tai vakuutusyhtiö voi pyrkiä hyödyntämään toisen toimialan erilaisia informointivelvoitteita tai rajoituksia esimerkiksi siirtämällä osan omistusrajoitusten alaisesta omaisuudesta toisen toimialan yrityksen taseeseen. Mahdollisia katvealueiden hyväksikäyttötilanteita arvioidaan tarkemmin jäljempänä kappaleessa Lainsäädäntötarpeen arviointi Valvonnan peruslähtökohdat Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja vakuutuslaitosten valvonta jaetaan vakiintuneesti kahteen peruslohkoon: valvontaan (supervision) ja taloudellisen aseman sääntelyyn (regulation). Harkittaessa sekä rahoitusettä vakuutusalalla toimivan ryhmittymän valvonnan kehittämistä tulee siten arvoida sitä, 1) missä määrin ryhmittymän riskejä voidaan valvoa pelkästään valvonnan välineitä, kuten viranomaisten yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa, esteetöntä tiedonsaantia sekä tarkastusoikeutta laajentamalla; ja 2) missä määrin lainsäädännössä on tarpeen asettaa ryhmittymälle sen kokonaisriskejä koskevia määrällisiä rajoituksia tai muita ryhmittymän toimintaa rajoittavia vaatimuksia. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnan perusedellytyksenä voidaan pitää valvonnan välineiden toimivuutta kaikissa tilanteissa. Vaikka valvonnan välineiden tarpeellisuudesta vallitsee toimialakohtaisten valvojien kesken varsin pitkälle menevä yksimielisyys, edellyttää toimialakohtaisen valvonnan toisistaan osin poikkeavien tavoitteiden yhteensovittaminen ryhmittymässä yleensä yhteisesti laadittuja pelisääntöjä valvonnan käytännön toteuttamisesta. Yleisesti voidaan todeta valvonnan välineitä koskevien yhteisten pelisääntöjen tarpeen olevan sitä suurempi mitä hajautuneempaa toimialakohtainen viranomaisvalvonta on. Rakenteen suhteen ääriesimerkkejä edustavat yhtäältä Skandinavian maat ja Englanti, joissa luottolaitos-, arvopaperi- ja vakuutusvalvonta on saman viranomaisen vastuulla, sekä

18 18 toisaalta Hollanti, Ranska ja Espanja, joissa valvonta kuuluu kolmelle eri viranomaiselle mainitun toimialajaon mukaisesti. Toisaalta organisatorisesti hajautuneessakin valvontajärjestelmässä viranomaisten välisten pelisääntöjen vahvistaminen voi tapahtua eri tavalla. Viranomaisten keskinäiset toimivaltuudet ja velvollisuudet ryhmittymien valvonnassa on eräissä maissa määritelty viranomaisten välisin kahden- tai monenkeskisin valvontasopimuksin. Toisaalta suomalaisen oikeusperinteen valossa ei voida pitää riittävänä järjestää ryhmittymien valvontaa pelkästään viranomaisten välisten sopimusten tai muun sääntelemättömän yhteistyön varaan, koska tällainen järjestelmä ei välttämättä mahdollistaisi kummankaan viranomaisen puuttumista yhteisestikään havaittuihin epäkohtiin oikeudellisesti pätevällä tavalla. Suomen kaltaisessa järjestelmässä korostuu siten tarve toteuttaa valvonnan välineiden käyttöä edistävät ratkaisut lainsäädännön tasolla. Erityisesti on tarpeen kiinnittää huomiota valvonnan välineiden esteettömään ja riittävän laajaan hyväksikäyttöön ryhmittymässä, mikä tarkoittaa paitsi valvontavaltuuksien ulottamista yhtäläisesti kaikkiin ryhmittymän osiin myös sitä, että viranomaisilla on tarvittaessa riittävät keinot puuttua ryhmittymän valvontaa vaikeuttaviin järjestelyihin. Toisena ryhmittymän valvonnan osaalueena voidaan pitää taloudellisen aseman sääntelyä. Myös tältä osin valvojien kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että pelkästään toimialakohtainen valvonta voi olla riittämätöntä ryhmittymän ja sen eri osien kokonaisriskien arvioinnissa ja saattaa johtaa yritysten taloudellisen riskiaseman ali- tai yliarvioimiseen. Lisäksi toimialakohtaisia rajoituksia voidaan ryhmittymän kautta kiertää esimerkiksi käyttämällä samaa pääomaa kahteen kertaan toimialakohtaisten pääomavaatimusten kattamiseksi taikka siirtämällä osa rajoitustenalaisesta liiketoiminnasta tai omaisuudesta sellaisiin ryhmittymän osiin, jotka jäävät toimialakohtaisten rajoitusten ulkopuolelle. Ryhmittymää koskevien määrällisten rajoitusten voimaan saattaminen edellyttää kuitenkin luottolaitos- ja vakuutustoimialan keskeisten laskentaperiaatteiden varsin pitkälle menevää yhdenmukaistamista, mikä ei välttämättä ole toteutettavissa ainakaan lyhyellä aikavälillä. Koska rahoitus- ja vakuutusryhmittymää koskevaa sääntelyä ei ole vielä EU:ssa eikä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta myöskään jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä, saattaisi tiukkojen kansallisten rajoitusten välitön voimaan saattaminen heikentää luotto- ja vakuutuslaitosten kilpailuedellytyksiä ulkomaisiin yrityksiin verrattuna. Lisäksi on tältä osin otettava huomioon rahoitustoiminnan riskien valvonnassa tapahtunut kehitys, jonka mukaan valvonnan painopiste on osittain siirtymässä valvottavien sisäiselle valvonnalle asetettaviin vaatimuksiin ja sisäisten valvontajärjestelmien tarkastamiseen lakisääteisten rajoitusten sijasta. Ryhmittymän taloudellisia riskejä koskevien erillisten määrällisten rajoitusten säätämistä ei voida edellä sanotun johdosta pitää tarkoituksenmukaisena ainakaan toistaiseksi. Ryhmittymän valvontaa voidaan kuitenkin merkittävästi tehostaa nykyisestään siten, että toimialakohtaisten säännösten kannalta oleellinen tieto kootaan ja raportoidaan ryhmittymän emoyrityksen toimesta sillä tavoin yhtenäisiä periaatteita noudattaen, että viranomaiset saavat kattavan ja totuudenmukaisen kuvan yhtäältä yksittäisten valvottavien ja toisaalta koko ryhmittymän taloudellisesta asemasta Valvonnan tehostamistarve Valvonnan kattavuus ja ryhmittymän omistusrakenteiden läpinäkyvyys Toimialakohtaisten säännösten erilaisten tavoitteiden vuoksi niiden soveltamisala voi jäädä rahoitus-ja vakuutustoimintaa harjoittavaan ryhmittymän riskien kokonaisarvioinnin kannalta riittämättömäksi. Ryhmittymään saattaa syntyä viranomaisten valvontavaltuuksien taikka toimialakohtaisten rajoitusten ulkopuolelle jääviä katvealueita. Useimmiten katvealueiden taustalla on liiketaloudellisia tai historiallisia syitä, mutta katvealueita voidaan kasvattaa ryhmittymässä myös tarkoitushakuisesti. Yksittäisiä katvealueita saattaa syntyä esimerkiksi sen johdosta, että toimialakohtaiset säännökset jättävät edellä sano-

19 19 tun mukaisesti ryhmävalvonnan ulkopuolelle kokonaan tai osittain muuta kuin toimialalle sallittua liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Toimialan lisäksi katvealueiden syntymisen taustalla saattaa olla ryhmittymän poikkeuksellinen rakenne, jota ei oteta huomioon toimialakohtaisissa säännöksissä.yritys saattaa esimerkiksi olla yhteisen johdon tai hallinnon kautta ryhmittymän tosiasiallisessa määräysvallassa, vaikka kirjanpidollinen tai yhtiöoikeudellinen määräysvaltasuhde ei sen kohdalla toteudu. Myös yritysmuodoltaan poikkeukselliset taikka muutoin erityissääntelyn kohteena olevat yritykset saattavat jäädä katvealueeseen, vaikka ne tosiasialliset määräysvaltasuhteet huomioon ottaen kuuluisivat osaksi ryhmittymää. Toimialakohtaisen valvonnan puutteellisuus voi tulla esille myös sellaisessa yritysrakenteessa, jossa kooltaan samaa suuruusluokkaa olevan luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön omistus tapahtuu yhteisen, toimilupaa vailla olevan holdingyhtiön kautta. Jos holdingyhtiö tällöin omistaa vähäisessäkin määrin lisäksi muuta kuin rahoitus- ja vakuutustoimintaa harjoittavia yrityksiä, se katsotaan luottolaitosten konsolidoitua valvontaa ja vakuutusryhmittymien lisävalvontaa koskevien säännösten perusteella ns. monialan hallintayhtiöiksi (mixed activity holding company). Tällainen hallintayhtiö ei ole Rahoitustarkastuksen eikä Vakuutusvalvontaviraston valvottava eikä sitä lueta mukaan kummankaan toimialan taloudellista asemaa kuvaaviin mittareihin, vaikka huomattava osa sen omistaman ryhmittymän liiketoiminnasta on rahoitus- ja vakuutustoimintaa. Vaikka Rahoitustarkastuksella on oikeus tarkastaa myös monialan hallintayhtiöitä, joiden tytäryrityksenä on luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, Rahoitustarkastuksella ei nykyisen lain mukaan ole valtuuksia puuttua tällaisen omistusyhteisön toiminnan huomattaviin epäkohtiin. Valvonnan tehokkuus edellyttää, että olemassa olevat katvealueet poistetaan ja että luodaan keinot puuttua tarvittaessa valvontaa heikentäviin rakennejärjestelyihin ryhmittymässä. Tällaisina järjestelyinä voidaan pitää esimerkiksi ryhmittymän yrityshankintoja sellaisissa valtioissa, joiden lainsäädäntö ei mahdollista yritystä koskevien tietojen luovutusta emoyrityksen valvontaviranomaisille. Ryhmittymä, jonka omistajia, johtoa taikka taloudellista asemaa koskevaa informaatiota ei pystytä emoyritystä valvovien viranomaisten toimesta kaikilta osin varmistamaan, ei myöskään voida katsoa täyttävän luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja vakuutusyhtiöihin sovellettavan BCCI- direktiivin asettamia vaatimuksia valvonnan ja omistusrakenteen selkeydestä. Nykyiset toimialakohtaiset säännökset rajoittavat viranomaisten valtuudet valvontaa vaikeuttavissa järjestelyissä ainoastaan toimiluvan peruuttamiseen tai rajoittamiseen, eikä säännöksiä siten sovelleta esimerkiksi ilman toimilupaa oleviin omistusyhteisöihin. Toimiluvan peruuttamista ei toisaalta tällaisessa tilanteessa voida välttämättä pitää oikeantasoisena keinona puuttua mainittuihin epäkohtiin ryhmittymässä. Valvonnan katvealueiden lisäksi rahoitusja vakuutusryhmittymään sovellettavat säännökset voivat olla päällekkäisiä ja johtaa ristiriitaisiin tulkintoihin ryhmittymään sovellettavista säännöksistä. Esimerkiksi ryhmittymän emoyrityksenä oleva omistusyhteisö voidaan nykyisen luottolaitoslain ja vakuutusyhtiölain mukaan katsoa sekä luottolaitosomistusyhteisöksi että vakuutusomistusyhteisöksi. Nykyisen lainsäädännön edellä mainitut puutteet huomioon ottaen rahoitus- ja vakuutusryhmittymää koskevien säännösten soveltamisala tulisi määritellä sillä tavoin laajasti ja yksiselitteisesti, että samaan valvonnalliseen ryhmittymään luettaisiin kaikki sellaiset luottolaitos- ja vakuutustoimialalle sallittua tai niitä palvelevaa toimintaa harjoittavat yritykset, jotka ovat toisiinsa tosiasiallisessa määräysvaltasuhteessa. Lisäksi tulisi varmistaa keskinäisiä liiketoimia sekä tarkastus- ja tiedonsaantioikeutta koskevien säännösten soveltamisen sellaisiin emo- ja tytäryrityksiin, jotka harjoittavat muuta kuin luottolaitos- tai vakuutustoimialalle sallittua liiketoimintaa, tai jotka muutoin ovat ryhmittymään läheisessä toiminnallisessa yhteydessä. Samassa yhteydessä on BCCI-direktiivin tavoitteet huomioon ottaen tarpeen harkita säännöksiä, jotka oikeuttavat viranomaiset puuttumaan ryhmittymän tai siihen kuuluvan yrityksen valvontaa vaikeuttaviin järjestelyihin kieltämällä tällaiseen tilanteeseen johtavat

20 20 yrityshankinnat. Omistajien ja johdon sopivuus ja luotettavuus Nykyiset toimialakohtaiset säännökset asettavat sekä toimilupaa haettaessa että toiminnan aikana ilmoitusvelvollisuuden niille, joiden tarkoituksena on hankkia laissa säädetty määräosuus toimiluvan omaavan yrityksen osakkeista tai äänimäärästä. Näiden niin sanottujen laadullista omistajakontrollia koskevien säännösten tarkoituksena on estää omistus, joka haittaisi hankinnan kohteena olevan yrityksen varovaisten ja terveiden liikeperiaatteiden mukaista toimintaa tai vaarantaisi vakuutetut edut. Vaikka omistajakontrolliin liittyvä ilmoitusvelvollisuus koskee myös välillisiä osakeja osuushankintoja, on toimialakohtaisten säännösten ensisijaisena tavoitteena valvoa omistusta luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä ja vakuutuslaitoksessa. Jos rahoitus- ja vakuutusryhmittymän emoyrityksenä on holdingyhtiö, saattaa osakkeiden tai osuuksien hankinta holdingyhtiöstä synnyttää hankkijalle toimialakohtaisten lainsäädännön perusteella useampikertaisen ilmoitusvelvollisuuden. Toisaalta holdingyhtiörakenteella on vaikutusta välillisesti myös ilmoituskynnykseen, sillä toimialakohtaisissa säännöksissä tarkoitetun ilmoitusrajan ylittävän osake- tai äänimäärän hankkiminen ryhmittymän omistusyhteisöstä ei välttämättä merkitse vastaavan suuruista osuutta samaan ryhmittymään kuuluvassa luottolaitoksessa, vakuutusyhtiössä tai sijoituspalveluyrityksessä. Nykyisten säännösten osittaisesta erilaisuudesta sekä viranomaisten niiden perusteella suorittamasta itsenäisestä harkinnasta seuraa, että valvojien toimenpiteet ilmoituksen tehneisiin holdingyhtiön omistajiin nähden saattavat poiketa toisistaan. Samoin kuin omistajien, myös yrityksen johdon sopivuus ja luotettavuus on toimialakohtaisissa säännöksissä säädetty toimilupaedellytykseksi. Vastaavasti viranomaisten valtuudet puuttua johdon sopimattomaan toimintaan liittyvät toimiluvan peruuttamiseen tai rajoittamiseen. Ryhmittymän emoyrityksen ollessa toimilupaa vailla oleva omistusyhteisö, sen johtoon ei tältä osin sovelleta toimialakohtaisia säännöksiä vastaavia vaatimuksia. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, sillä koko ryhmittymän liiketoiminnan kannalta keskeiset päätökset tehdään yleensä emoyrityksen johdossa siitä riippumatta, onko emoyritys toimiluvan omaava yritys vai ei. Lisäksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymissä johdon sisäinen työnjako jaetaan usein liiketoimintakohtaisiin vastuualueisiin, mikä ei vastaa lainsäädännön mukaista toimialajakoa. On myös mahdollista, että holdingyhtiön johto voi pyrkiä käyttämään konsernin varoja tallettajien tai vakuutuksenottajien etujen vastaisesti. Sen varmistamiseksi, että omistajien ja johdon sopivuutta ja luotettavuutta koskeva arviointi ryhmittymän emoyrityksessä tapahtuu sekä arvioinnissa käytettävien kriteerien että arvioinnin perusteella suoritettavien toimenpiteiden osalta yhdenmukaisin perustein, tulisi rahoitus- ja vakuutusryhmittymiä koskevissa säännöksissä ulottaa toimialakohtaisia säännöksiä vastaavat vaatimukset myös omistusyhteisöihin. Valvontavastuun jakaminen viranomaisten kesken Suomen nykyisestä järjestelmästä seuraa, että rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvia yrityksiä valvoo kaksi viranomaista: Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto. Valvonta ei kuitenkaan kummankaan viranomaisen toimesta välttämättä kata koko ryhmittymää, sillä toimialakohtaisten säännösten soveltamisala rajaa valvonnan ensisijaisesti toimiluvan omaaviin yrityksiin. Myöskään toimialakohtainen ryhmävalvonta ei kaikilta osin luo riittävää perustaa ryhmittymän valvonnalle, koska yhtäältä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten konsolidoidussa valvonnassa ei kaikilta osin oteta huomioon vakuutusyhtiötä ja toisaalta vakuutusryhmittymien valvonta keskittyy ensi sijaisesti ryhmittymään luettavien vakuutusyhtiöiden valvontaan. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymiin nähden riittämätön soveltamisala saattaakin jättää tällaisen ryhmittymään valvonnallisia katvealueita, joihin kummankaan viranomaisen valvontavaltuudet eivät ulotu. Toisaalta valvontavaltuudet saattavat olla osittain päällekkäisiä erityisesti

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS Nro 203.30 Dnro 7/790/2002 Antopäivä: 7.5.2002 Voimassaoloaika: 1.6.2002 lukien toistaiseksi 1 (5)

RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS Nro 203.30 Dnro 7/790/2002 Antopäivä: 7.5.2002 Voimassaoloaika: 1.6.2002 lukien toistaiseksi 1 (5) 1 (5) Kotimaisille sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvien yritysten keskinäisten liiketoimien

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta HELSINKI Julkaisija: VALTIOVARANUINISTERIO 'ekijat: 'irkko Pohjoisaho-Aarti (pj) Aarja-Liisa Kahola (s.) Leima Letto (s.) uikaisun nimi : Moitus- ja vakuutusryhmittymm

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta sekä laeiksi

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta sekä laeiksi TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2001 vp Hallituksen esitys laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta 30.7.2004/699

Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta 30.7.2004/699 Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta 30.7.2004/699 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymän

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN KUULUVIEN LUOTTOLAITOSTEN OMISTAMIEN LUOTTO- JA RAHOITUSLAITOSTEN OSAKKEIDEN JA OSUUKSIEN ILMOITTAMISESTA

OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN KUULUVIEN LUOTTOLAITOSTEN OMISTAMIEN LUOTTO- JA RAHOITUSLAITOSTEN OSAKKEIDEN JA OSUUKSIEN ILMOITTAMISESTA RAHOITUSTARKASTUS OHJE Nro 301.5 Dnro 3/220/97 Antopäivä: 26.3.1997 Voimassaoloaika: 23.5.1997 lukien toistaiseksi 1 (3) Osuuspankkilain mukaiselle keskusyhteisölle OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 305/2015 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 9/2014

Määräykset ja ohjeet 9/2014 Määräykset ja ohjeet 9/2014 LEI-tunnuksen käyttöönotto Dnro FIVA 14/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 31.12.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004

Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Standardi RA1.4. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.4. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA1.4 Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustar Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Standardi RA3.1. Nimi ja nro 2

Standardi RA3.1. Nimi ja nro 2 Standardi RA3.1 Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon perustuvien valvontatietojen toimittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty

Lisätiedot

1 Soveltamisala ja sovellettavat säännökset

1 Soveltamisala ja sovellettavat säännökset /XRWWRODLWRNVLOOH 2PLVWXV\KWHLV LOOH 0bb5b

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Määräykset ja ohjeet 3/2013 Määräykset ja ohjeet 3/2013 Valitusten käsittely vakuutusyhtiöissä, - yhdistyksissä ja - Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 Muutospäivä: 16.7.2014 FINANSSIVALVONTA puh.

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä.

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä. LISÄTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA: 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, kuten esimerkiksi pankin tai sijoituspalveluyrityksen,

Lisätiedot

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

LOMAKE ASIAKKAAN LUOKITTELEMISEKSI

LOMAKE ASIAKKAAN LUOKITTELEMISEKSI LOMAKE ASIAKKAAN LUOKITTELEMISEKSI Asiakas täyttää ASIAKKAAN PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus/Y-tunnus Osoite Puhelinnumero Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö Yhteisöasiakkaan pääasiallinen toimiala Luokittelun

Lisätiedot

RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Valvonnan toteuttamiseksi valvottavat toimittavat Rahoitustarkastukselle tietoja, joiden avulla Rahoitustarkastus valvoo

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 922. Laki. sijoituspalveluyrityksistä. Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 922. Laki. sijoituspalveluyrityksistä. Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2007 N:o 922 941 SISÄLLYS N:o Sivu 922 Laki sijoituspalveluyrityksistä... 4011 923 Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta... 4039

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA

1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA 1 (6) 1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Corporate governancea ja liiketoimintoja koskevan sääntelyn tavoitteena

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 697. Laki. asianajajista annetun lain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 30 päivänä heinäkuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 697. Laki. asianajajista annetun lain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 30 päivänä heinäkuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä elokuuta 2004 N:o 697 710 SISÄLLYS N:o Sivu 697 Laki asianajajista annetun lain muuttamisesta... 1959 698 Laki valtion oikeusaputoimistoista annetun

Lisätiedot

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003 Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 623/2014 Laki. sijoituspalvelulain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 623/2014 Laki. sijoituspalvelulain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 2014 623/2014 Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2014. 171/2014 Laki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2014. 171/2014 Laki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2014 171/2014 Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 313/2015 Laki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 313/2015 Laki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 313/2015 Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2007 N:o 121 151

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2007 N:o 121 151 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2007 N:o 121 151 SISÄLLYS N:o Sivu 121 Laki luottolaitostoiminnasta... 378 122 Laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT

SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT POHJOLA CORPORATE FINANCE OY 1 (3) Liite 1 SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

13 VVV:lle toimitettavat tiedot

13 VVV:lle toimitettavat tiedot 153 V osa: Valvonta 13 VVV:lle toimitettavat tiedot Valtuutussäännös VYL 25 luvun 24 VakYhdL 12 luvun 5, UVYL 39, MEL 211, MYEL 131, TVYL 1 ja 30 (1) Kohdissa 13.1 13.5 tarkoitetut asiakirjat on toimitettava

Lisätiedot

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1 MILLOIN EKP RYHTYY VALVOMAAN PANKKEJA? EKP:n pankkivalvontavastuu alkaa 4.11.2014. Yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamista

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Standardi RA4.20. Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle

Standardi RA4.20. Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Standardi RA4.20 Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JC/GL/2014/01. 22. joulukuuta 2014. Yhteiset ohjeet

JC/GL/2014/01. 22. joulukuuta 2014. Yhteiset ohjeet JC/GL/2014/01 22. joulukuuta 2014 Yhteiset ohjeet rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnan koordinointijärjestelyjen yhdenmukaistamiseen liittyvästä valvontakäytäntöjen lähentämisestä 1 Sisältö Yhteiset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Standardi RA4.12. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuuden. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.12. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuuden. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.12 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuuden raportointi Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa

Lisätiedot

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen 1 (5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 102 29.11.2011 Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen kuntakonserniin 1 Lausuntopyyntö 1.1 Varsinainen lausuntopyyntö

Lisätiedot

talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 52/2001 vp

talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 52/2001 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 52/2001 vp Hallituksen esitys laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Talousvaliokunnalle JOHDANTO

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luottolaitostoiminnasta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 2014 610/2014 Laki luottolaitostoiminnasta Annettu Helsingissä 8 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: I OSA OIKEUS

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta

Laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004 Laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 12 luvun

Lisätiedot

MÄÄRÄYS OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN YHDISTELLYSTÄ TILINPÄÄTÖKSESTÄ

MÄÄRÄYS OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN YHDISTELLYSTÄ TILINPÄÄTÖKSESTÄ lukien toistaiseksi 1 (8) Osuuspankkilain mukaiselle keskusyhteisölle MÄÄRÄYS OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN YHDISTELLYSTÄ TILINPÄÄTÖKSESTÄ Rahoitustarkastus antaa osuuspankkilain 7 m :n 2 momentin nojalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

Nimi Henkilötunnus / Y-tunnus Osoite Puhelinnumero Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö Pääasiallinen toimiala

Nimi Henkilötunnus / Y-tunnus Osoite Puhelinnumero Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö Pääasiallinen toimiala LOMAKE ASIAKKAAN LUOKITTELUN MUUTTAMISEKSI Asiakas täyttää: Asiakkaan perustiedot Nimi Henkilötunnus / Y-tunnus Osoite Puhelinnumero Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö Pääasiallinen toimiala Tällä hetkellä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Asiakasluokittelu, tiedonanto- ja selonottovelvollisuus

Asiakasluokittelu, tiedonanto- ja selonottovelvollisuus Asiakasluokittelu, tiedonanto- ja selonottovelvollisuus Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Rahoitustarkastuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Rahoitustarkastuksesta, joka

Lisätiedot

ncsz) RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET LAUSUNTO Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki

ncsz) RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET LAUSUNTO Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki LAUSUNTO ncsz) 18-5.2005 fraholtustarkaslub F2ap. 19. 05. 2005 Rahoitustarkastus Markkinavalvontaosasto PL 159 00101 Helsinki DNO viite: Lausuntopyyntö Dnro 6/121/2005, 7/121/2005 RAHANPESUA KOSKEVAT STANDARDILUONNOKSET

Lisätiedot

HE 97/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi

HE 97/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusyhtiölakia, vakuutusyhtiölain

Lisätiedot

HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (8) 12.11.2015 Talousvaliokunta HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot