Soveli. Hyvän tahdon viesti liikutti tuhansia. Liikunta tukee kuntoutumista sivu 20. sivut 6 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Soveli. Hyvän tahdon viesti liikutti tuhansia. Liikunta tukee kuntoutumista sivu 20. sivut 6 13"

Transkriptio

1 Soveli soveltavan liikunnan soveltavan liikunnan asiantuntija Hyvän tahdon viesti liikutti tuhansia sivut 6 13 Liikunta tukee kuntoutumista sivu 20

2 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry. SoveLi on valtakunnallisten soveltavan liikunnan järjestöjen yhteistoiminta-, asiantuntijaja palvelujärjestö. SoveLi järjestää koulutuksia ja edistää soveltavaa liikuntaa muun muassa tapahtumilla, hankkeilla ja tiedottamalla. SoveLin hallitus Mirja-Liisa Rontu, puheenjohtaja, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet; Helena Ylikylä-Leiva, Suomen MS-liitto ry; Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto; Sonja Bäckman, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet; Jorma Lahikainen, Epilepsialiitto; Kirsi Töyrylä-Aapio, Suomen Selkäliitto; Sari Kivimäki, Suomen Parkinson-liitto; Raija Luona- Helminen, esittelijä ja sihteeri, SoveLi SoveLin jäsenjärjestöt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry Epilepsialiitto ry Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf Hengitysliitto Heli ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Psoriasisliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen MS-liitto ry Suomen Osteoporoosiliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Selkäliitto ry Suomen Sydänliitto ry SoveLin yhteystiedot SoveLi ry / toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen Yliopistonkatu Turku gsm Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Pääkirjoitus 6 Hyvän tahdon viesti toi erityisliikunnan terveiset päättäjille 8 Viesti poiki uusia tapahtumia ja liikkujia ryhmiin 12 Luova verkostotyö vaatii joustavuutta ja avoimen mielen 14 Liikuntakiellosta lenkkeilykehotuksiin Hengitysliitolla jo 20 vuotta liikuntatoimintaa 17 Talviliikkujan on pysyttävä kuivana ja lämpimänä 20 Kuntoutus ja liikunta kulkevat käsikkäin 22 Räätälöity liikunta tukee kuntoutusta 24 Retu-liikkumisohjelma tuuppaa liikkeelle 28 Reseptilliset liikkuvat enemmän 30 Hei, hau hau ja lenkille! tukikoiran avulla liikkumaan 32 Liikunnasta mielenterveyttä kuntiin 34 Kaikille avoin -ohjelma käynnistyi 38 Virveli tuo liikunnasta virtaa paikalliseen yhteistyöhön 4, 25, 27 Uutisia lyhyesti 13 Kolumni: Viestissä tehtiin upeita yhteisiä käsikirjoituksia 19 SoveLi kouluttaa paikallisesti ja alueellisesti 35, 37 Julkaisuja ja muuta uutta 36 Ilkka Vuori: Tutkittua uusi palsta! 26, 39 Vinkkejä liikkumiseen: poropurilas ja curling Soveli-lehti ISSN Päätoimittaja Raija Luona-Helminen Toimitussihteeri Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Kansi Hyvän tahdon viesti kävi Tampereella Kuvassa on käynnissä Pehmis-Lentis-näytösottelu Tampereen Koskikeskuksessa. Kannen kuva Jaana Teräväinen Lehden aineistot ja lisätiedot Heidi Hölsömäki / Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere gsm Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy marraskuussa. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

3 PÄÄKIRJOITUS Soveltuva liikunta jokaisen mahdollisuudeksi Soveltava Liikunta SoveLin arvoja ovat muun muassa yhdenvertaisuus, arvostus, luotettavuus ja suvaitsevaisuus. Toiminnan kaikilla tasoilla SoveLin toiminta perustuu yhteistyöhön, vaikuttavuuteen ja asiantuntijuuteen. Asiantuntijuudessa järjestön vahvuus perustuu jäsenjärjestöjen kokemustietoon, tutkittuun tietoon ja arkielämän kokemukseen. Tavoitteenamme on vahvojen toimintaverkostojen rakentaminen yhteistyökumppaneiden kanssa, erityisesti paikallistasolle, jotta konkreettisia toimintamahdollisuuk sia voidaan tarjota. SoveLi asemoituu parhaillaan terveyttä edistävän liikunnan kenttään. Se ei liene vaikeaa, koska kilpaurheilu tai tärkeät urheilusaavutukset eivät ole SoveLin jäsenille ominta aluetta. Jäsenjärjestöjen jäsenet kilpailevat lähinnä itsensä kanssa terveyttä edistävän liikunnan toteuttamisessa. SoveLin roolina on luoda monipuolisesti mahdollisuuksia tämän toteuttamiseen. Yhteistyö muiden liikuntaa edistävien ja kehittävien toimijoiden kanssa kaikilla tasoille kuitenkin tasoittaa tietä myös henkilöille, joille pitkäaikaissairaus tai vamma tuo omat haasteensa. Esteetön osallistuminen tarkoittaa paitsi fyysisten esteiden poistamista myös asenteiden edelleen muokkausta. Tarvitaan siis hyväksymistä, asenteita, apuvälineitä ja rakenteiden esteettömyyttä. Jari Härkönen Terveyttä edistävä liikunta on tärkeää sekä ennaltaehkäisevänä toimintana että oman kuntoutumisen tukijana. Terveysliikunnan hyödyt tulevat esiin myös sairauksien ehkäisyssä tai oman kuntoutumisen ylläpitäjänä. Hyvä olo ja terveys koostuvat toki muistakin osioista, esimerkiksi sosiaalisesta yhdessäolosta, johon niinikään yhteiset liikuntaryhmät antavat mahdollisuuden. SoveLi rakentaa yhteistyötä, kouluttaa sekä kehittää yhteisiä toimintamuotoja ja rakentaa vertaisverkostoja. Julkisten liikuntatilojen pitää olla esteettömiä riippumatta liikuntarajoitteista tai muista erityistarpeista. Oman motivaation kasvu liikuntaan voi tapahtua kokemusten kautta, esimerkiksi vertaisten ryhmissä. Kokemukset siitä, että terveyttä edistävä liikunta on mahdollista ja tuntuu hyvältä, motivoivat osallistumaan. Tästä meillä jo on osallistujien kokemuksia Mirja-Liisa Rontu Kirjoittaja on Soveltava Liikunta SoveLin hallituksen puheenjohtaja Hyvän tahdon viestejä työstetään eteenpäin Noin tuhat henkilöä, vapaaehtoisia ja ammattilaisia, yhdisti viime vuonna voimansa eri puolilla Suomea. Syntyi 18:n soveltavan liikunnan tapahtuman sarja, Hyvän tahdon viesti. Tavoitteena oli paikallisen yhteistyön harjoittelu ja tiivistäminen. Samalla lähes suomalaista sai tutustua sovellettuun liikuntaan ja kokeilla esimerkiksi sisägolfia, pehmis-lentistä ja keilailua. Nähtiin laskuvarjohyppyä, voimisteluesityksiä ja hyvän tahdon tunnustuksella palkitsemisia. Sivuilla 6 13 palataan näihin tunnelmiin. Kiitos vielä kaikille teille, jotka saitte viestin onnistumaan! Mikä sinut Tapahtumien yhteydessä kerättiin päättäjille viestejä, jotka toimitettiin valtion liikuntaneuvostolle Helsingin päätöstapahtumassa Viestien työstämistä jatketaan SoveLissa ja osin paikallisesti. Viestit muodostavat SoveLin vaikuttamispolitiikan perustan. Lehdessä käsitellään myös liikuntaa ja kuntoutusta. Kummallakin on oma roolinsa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntoutuksessa ohjataan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan, mutta miten saada liikunta jatkumaan kotona? Jokaisella on oma motivaationsa. saa liikkumaan? Kirjoita tai ota yhteyttä Sovelin toimitukseen, p Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 1/2007

4 L Y H YE S T I Voimaa vanhuuteen -ohjelma ja SoveLi yhteistyöhön Valtakunnallinen Ikäinstituutin hallinnoima Voimaa Vanhuuteen -terveysliikuntaohjelma ja Soveltava Liikunta SoveLi selvittävät yhdessä Turun kaupungin liikuntatoimen kanssa turkulaisten kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksien yli 75-vuotiaiden jäsenten määrän. Selvityksessä kysytään myös, järjestävätkö yhdistykset kohderyhmälle omaa liikuntatoimintaa ja jos, niin minkälaista liikuntatoiminta on sisältääkö se esimerkiksi voimaa ja tasapainoharjoittelua. Lisäksi selvitetään yhdistysten yhteistyöverkostoa yli 75-vuotiaiden liikuntatoiminnan järjestämisessä. Tulosten pohjalta SoveLi ja sen jäsenjärjestöt sekä Voimaa Vanhuuteen -ohjelma pohtivat, miten yli 75-vuotiaiden voima- ja tasapainoharjoittelua voitaisiin edistää kansanterveys- ja vammaisjärjestöissä sekä niiden paikallisyhdistyksissä. Tuloksista kerrotaan myös syksyn Soveli-lehdessä. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa edistetään liikunnan avulla kotona asuvien ja toimintakyvyiltään heikentyvien ikäihmisten itsenäistä selviytymistä. Lisätietoa Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta: Soveli-järjestöjen tuet ovat noin kolmannes vammaisurheilun tuesta Opetusministeriö korotti erityisliikuntajärjestöjen avustuksia yhteensä 196 tuhannella eurolla. Korotukset liittyvät veikkausvarojen siirtymiseen kirjastopuolelta liikuntaan. Kaikkiaan erityisliikuntajärjestö jen avustukset ovat nousseet vuoteen 2004 verrattuna 39 prosenttia. Suurimman korotuksen tänä vuonna korjasi huippu-urheilu, kun Paralympia komitean tuki nousi eurolla. Vammaisurheilujärjestöjen (taulukossa*) tuet nousivat yhteensä eurolla siten, että niiden avustukset olivat yhteensä euroa. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen(**) avustukset nousivat yhteensä eurolla kokonaissumman kohotessa euroon. SoveLin korotus oli euroa. Jäsenjärjestöistä tuki nousi eniten Elinsiirtoväen Liikuntaliitolla, euroa, Suomen CP-liitolla, euroa, ja Suomen MS-liitolla, euroa. SoveLin 18 jäsenjärjestöstä vain puolet saa opetusministeriön liikunta-avustusta. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen osuus koko erityisliikunnan kakusta on kasvanut neljässä vuodessa kaksi prosenttia. Soveli-järjestöjen yh teenlasketut eurot ovat nousseet vuoteen 2004 verrattuna euroa. Samaan aikaan vammaisurheilujärjestöjen avustukset ovat Erityisliikunnan järjestöavustukset 2007 Perusavustus Kehittämisavustus Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU* Näkövammaisten Keskusliitto* Kuurojen Urheiluliitto* Kehitysvammaisten Liikunta ja urh.* Mielenterveyden Keskusliitto** Hengitysliitto HELI** Suomen Sydänliitto** Suomen Reumaliitto** Suomen MS-liitto** Elinsiirtoväen Liikuntaliitto** Epilepsialiitto** Suomen Parkinson-liitto** Suomen CP-liitto** Soveltava Liikunta SoveLi** Yhteensä nössä soveli-j summa on py osassa vamma euroista. Opetusminis tämät kehittämi set ovat tauluko sa, mutta niitä ei ole huomioitu edellä mainituissa luvuissa. Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2007

5 SoveLi perusti tiedottajan toimen Jaana Teräväinen Liikettä soveli-järjestöissä SoveLin jäsenjärjestöissä on liikettä. Suomen CPliitto ry aikoo perustaa keväällä puolipäiväisen liikuntasihteerin vakanssin. CP-liiton liikuntavastaavana (oto) liki 13 vuotta toiminut ja SoveLissakin alusta asti vaikuttanut aluesihteeri Lauri Ipi Issakainen jää kokopäiväisesti eläkkeelle tänä keväänä. palavuoden alussa toimivaaltaan takaisin Suomen eumaliittoon liikuntaunnittelijan työhönsä. Soveltava Liikunta Sove- Li on perustanut tiedottajan toimen. Toimeen palkattiin yhteiskuntatieteiden yo Heidi Hölsömäki, joka aloitti helmikuun alussa SoveLin Tampereen toimistossa. Työaika on 50 prosenttia. Heidi Hölsömäki (kuvassa vas.) on tehnyt toimittajan ja tiedottajan tuntitöitä SoveLille. Aiemmin hän on työskennel lyt viestintätehtävissä mm. Kehitysvammaisten Tukiliitossa ja Suomen MS-liitossa. Li säksi hän on työskennellyt Taloussanomissa ja Aamulehdessä. Tänä vuonna tiedottajan työnkuvaan kuuluu Soveli-lehden lisäksi muun muassa Järjestöt kuntien yhteistyökumppaneina -kirjan toimittaminen yhteistyössä Editan ja kirjoittajaryhmän kanssa. Hyvän tahdon viestejä työstetään edelleen, ja suunnitelmissa on myös Liikuntavastaavien työkirja. Suomen Selkäliiton liikunnasta vastaa puolestaan nykyisin selkäneuvoja ja suunnittelija Pirjo Ailanto. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton liikuntavastuu vaihtui vuoden alussa aluesihteeri Risto Lappalaisen tontille. Elinsiirtoväen Liikuntaliitto EL- LI ry on nimittänyt toiminnanjohtajaksi Teemu Lakkasuon. Järjestöjen liikunnasta vastaavien yhteys tiedot ovat lehden takakannessa. Päivitetyt tiedot myös osoitteessa ertaisohjaajille koulutustukea KI-ohjelmalta voi hakea koulutustukea vertaisohjaajien koulutukseen. Tukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joilla on käynnissä tai suunnitteilla vertaisjattuja, yli 40-vuotiaille liian vähän liikkuville ihmile suunnattuja, liikuntaryhmiä. KKI-ohjelman koulutustukikokeilu alkoi syksyllä 06 ja kokeilu kestää näillä näkymin toukokuun lopun asti. Koulutustukea on haettava viimeistään kuuutta ennen koulutusta. Hakulomakkeet: Elina Holm, Susanna Tero Pituutta venähtänyt Saara Lehto kokeilee Hippocampekärryä, jolla hän pääsee maastoon ja jopa veteen. Äiti Kaisa Vuorenmaa ja Kenguru-vuokraamon Jyrki Loijas auttavat. Malike alkaa kehittää välineitä ja toimintaa myös aikuisille Yli diagnoosi- ja järjestörajojen toimiva Malike aloittaa Raha-automaattiyhdistyksen tuella viisivuotisen Aikuiset toiminnan rattaissa -projektin. Malike on työskennellyt 10 vuotta erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä parissa. Lapset, joiden kanssa olemme tehneet työtä, ovat kasvaneet aikuisiksi ja haluavat edelleen toimia, mutta heille ei ole valmiita ratkaisuja, Päivi Havas Malikkeesta kertoo. Toinen syy hankkeen aloittamiseen on paljon tukea tarvitsevien aikuisten huikea määrä. Siinä missä Kelan erityishoitotukea saavia lapsia on 3 000, vastaavaa tu kea saavia aikuisia on Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n hallinnoima Ma like toimii verkostomaisesti yhteistyömahdollisuuksia etsien. Oleellista on, että löydämme yhteiset tavoitteet. Esimerkiksi SoveLin jäsenjärjestöissä on varmasti monivammai sia eli paljon tukea tarvitsevia aikuisia, jotka tarvitsevat välineitä liikkumiseen, Päivi Havas sanoo. Solia ja Malike täydentävät toisiaan Tähän asti aikuisten liikuntavälineiden vuokrausta on tarjonnut soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta Solia neljällä yksiköllään. Solian Osku Kuutamo pitää uutta projektia hyvänä asiana. Tiivistämme yhteistyötä Malikkeen kanssa lisää. Mitä enemmän tiedämme toistemme välineistä ja toiminnasta, sen paremmin palvelemme. Kuutamo uskoo projektin lisäävän palveluja. Vaikeimmin vammaisten aikuisten välineille on kysyntää, meillekin on tullut tiedusteluja. Solian välineet on kuitenkin jouduttu rajaamaan aktiivisten ja itsenäisten aikuisliikkujien liikuntavälineisiin. Malikkeen toimintavälineet taas sopivat liikkujille, jotka tarvitsevat usein toista ihmistä välineen käyttämiseen ja liikkumiseen, Kuutamo pohtii. HH Lisätietoa Malikkeesta: p.(03) , Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2007

6 HYVÄN TAHDON VIESTI Ilse Kirsilä ja Mirja Pakkanen Kouvolasta, Raimo Aromaa Espoosta ja Pirjo Ailanto Turusta tuovat kentän viestejä päättäjille. Heidi Hölsömäki, kuvat Matti Saarinen ja Leena Harkimo ottivat vastaan kolmelta reitiltä saapuneen viestikapulan. Pirjo Ailanto ja Matias Mäkelä auttoivat kapulan yhdistämisessä. Hyvän tahdon viesti toi erityisliikunnan terveiset päättäjille Erityisliikunnan nykytila ja tulevaisuuden tarpeet viestitettiin Valtion liikuntaneuvostolle elävällä tavalla syksyn 2006 aikana. Soveltavan liikunnan teemavuoteen liittyen järjestettiin elo syyskuussa kaut ta maan toteutettu Hy vän tahdon viesti. Viestin tarkoituksena oli tehdä soveltavaa liikuntaa tunnetuksi sekä edistää soveltavaa liikuntaa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Minulla oli ilo ottaa viesti vastaan 15. syyskuuta Helsin gin Kisahallilla eri tyisliikuntajaoston puheenjohtajan Lee na Harkimon kans sa. Valtion liikuntaneuvosto käsitte li suosituksia lo kakuussa. Rovaniemeltä lähteneen, kolme eri reittiä matkanneen ja Helsin kiin päättyneen viestin suo situkset kerättiin kahdeksaltatoista viestipaikkakunnalta. Viestin toteutus on vaatinut kaikilta toimijoilta paljon työtä, pitkää suunnittelua ja valmiutta hyvään yhteistyöhön eri järjestöjen, kaupungien, kuntien ja yksityisten ihmisten kesken. Merkittävää asiassa on se, että terveiset ja kehittämistarpeet tulivat suoraan kentältä erityisliikunnan kanssa työtä tekeviltä ihmisiltä ja ryhmiin kuuluvilta kansalaisilta. Niitä ei ollut laadittu kirjoituspöydän ääressä. Viestin käytännön ehdotukset sisältävät paljon asioita, joita myös Valtion liikuntaneuvosto ja sen jaostot pitävät tärkeinä. Liikuntapaikkojen saavutettavuus on keskeinen asia, fyysisen ympäristön esteettömyyttä haluamme viedä eteenpäin myös ulkoliikuntapaikoilla. Erityisliikunnan käytännön tutkimus- ja kehittämistyöstä on hyvä esimerkki Soveltavan liikunnan apuvälineet -kirja, jonka Terveyden edistämisen keskus palkitsi vuoden 2006 terveysaineistona. Järjestöillä ja Valtion liikuntaneuvostolla riittää yh- Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2007

7 HYVÄN TAHDON VIESTIT Hyvän tahdon viestit antavat hyvän pohjan myös SoveLin liikuntapolitiikalle. Viesteissä korostettiin muun muassa seuraavia asioita soveltavan liikunnan edistämiseksi: Helsingin liikuntajohtaja Anssi Rauramo (vas.) ja erityisliikuntajaoston puheenjohtaja Leena Harkimo taukojumppasivat yhdessä muiden päätösjuhlan osallistujien kanssa. Hämeenlinnalaiset olivat juhlaväessä (alla) hyvin edustettuina. > Kuntiin tarvitaan enemmän yksilöllistä liikuntaneuvontaa, jotta myös vähän liikkuvat pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset löytävät itselleen sopivan liikuntamuodon. > Kuntien erityisliikunnan ryhmien lisäksi on huolehdittava siitä, että pitkäaikaissairailla ja vammaisilla on edellytykset myös omatoimiseen liikkumiseen. > Toimivat kuljetus-, saat taja- ja tulkkipalvelut ovat monelle liikkumisen ehdoton edellytys. Esimerkiksi avustajan on päästävä maksutta uimahalliin. mat kunnat ovat jo tehneetkin. > Tarvitaan lisää resursseja käytännön tutkimusta ja tiedon levittämistä varten. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöissä on asiantuntemusta liikunnan soveltamiseen, mutta tiedon tuottamiseen tarvitaan lisäresursseja. Kerättävä tieto auttaa myös rakenteiden kehittämisessä. Rakenteellisia muutoksia: > Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä on lisättävä liikuntapalveluiden kehittämiseksi. teisiä haasteita myös tuleville vuosille. Järjestöjen uudelleenryhmittelyprosessin valmistelu on meneillään OPM:n liikuntayksikössä. Asia on laaja ja vaatii perinpohjaista harkintaa ja valmistelua. Valtion liikuntaneuvosto on asiaa käsitellessään todennut, että liikuntajärjestöjen uudelleenryhmittelylle luodaan kohtuullinen siirtymäaika ja uudistusten vaikutuksista järjestöille tehdään sel keät arvioinnit ja ennakoinnit. Matti Saarinen Kirjoittaja on kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja > Fyysisen ympäristön esteettömyyttä pitää lisätä. Esteettömyys tarkoittaa inva-wc:n lisäksi esimerkiksi puhdasta ilmaa, luistamattomia pintoja, häikäisemätöntä valaistusta, lähi-liikuntapaikkoja ja selkeitä opasteita. > Liikunnan apuvälineiden saatavuutta on kehitettävä edelleen niin, että palveluja on saatavilla vähintään maakunnallisesti. Olemassa olevien palvelujen (Solia, Malike) rinnalla on kehitettävä paikallisia palveluita, kuten muuta- > Kuntien erityisliikunnan resurssien riittävyys on varmistettava myös alle asukkaan kunnissa. Erityisliikunnan työntekijät ovat avainasemassa yhteistyötä kehitettäessä. > Järjestöjen ja yhdistysten liikuntatoimintaa on tuettava. Niiden on saatava liikuntatoimintaansa avustusta muiden terveyttä edistävien liikunta- ja urheilujärjestöjen tavoin. > Soveltavan liikunnan koulutusta pitää kehittää alueellisesti. Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2007

8 HYVÄN TAHDON VIESTI Erityisliikunnan ohjaaja Katriina Merkkiniemi sai Rovaniemellä Hyvän tahdon tunnustuksen ja Joulupukki sauvat. Marjaana Väreen tähdittämiä julisteita kiinnitettiin tapahtumapaikoille. Antti Rimpiläinen Golf-liitosta teippaa. Kuopiossa liikuttiin yhdessä, toinen toistaan tukien. Monilla paikkakunnilla viesti vahvisti yhteistyötä sekä järjestöjen kesken että kuntien kanssa. Jenni Mehtälä Viesti poiki uusia tapahtumia Hyvän tahdon viestitapahtumien käytännön toteutuksesta vastasivat paikalliset yhteistyöryhmät. Kysyimme tapahtumien yhteyshenkilöiltä tunnelmia tammikuussa: 1. Mitä viestitapahtumastanne jäi päällimmäiseksi mieleen? 2. Mikä oli tapahtuman merkitys? Lauri Issakainen, CP-liiton aluesihteeri, Rovaniemi ja Kemi 1. Porukka osallistui molempien tapahtumien tekemiseen laajapohjaisesti ja vastuullisesti. Yhdistykset tulivat hyvin mukaan kokouksiin, ideoivat ja kirjoittivat juttuja lehtiinsä. Yhdistysväki oppi tuntemaan toisensa ja erityisliikunta yhdistykset. Näkyvyyttä SoveLille tuli hyvin kansanedustajia myöten. 2. Vuorovaikutusta syntyi jo silloin, kun viestitoimikunta perustettiin. Esimerkiksi hengitys- ja reumaväki perustivat omat bocciaturnauksensa. Rovaniemen tapahtuman jälkeen Joulupukki ryhtyi uuden Santa Claus -bocciaturnauksen suojelijaksi. Kyllikki Vilmi, erityisliikunnanohjaaja, Kemi 1. Mukava mieli jäi. Koettiin, että ihmisille meni perille tämä juttu ja heitä tuli kivasti paikalle. Viestin saapuminen laskuvarjolla jäi itselle ja monelle muulle mieleen. 2. Tällainen piristää ja vetää uusia ihmisiä. Uskon, että muutama uusi tuli keilaryhmään kokeiltuaan keilailua tapahtumassa. Sydänleikatut halusivat perustaa tapahtuman jälkeen oman keilaryhmän. Jukka Tauriainen, Parkinson-liiton aluesihteeri, Oulu 1. Kaikki meni jouhevasti ja oli hyvä henki, vaikka meillä oli useampi erillinen tapahtuma. Se harmitti, ettei tiedotusvälineitä tullut. 2. Tällaiset yhteiset tapahtumat tekevät näkyväksi, että on olemassa paljon hyviä toimijoita. Yhteisen tekemisen taito päivittyi. Ismo Linnus, MS-liiton aluesihteeri, Kuopio 1. Valitettavasti jäi mieleen huono sää, sillä tapahtuma oli rakennettu ulos. Toivon, että tapahtuma vahvisti läsnäolijoiden mielissä ajatusta siitä, että liikunta on iloinen asia. Palkitseminen oli hyvä asia, varsinkin kun muistetaan niitä ruohonjuuritason toimijoita, jotka liikunnan järjestävät. 2. Kuopiossa ei valtavia jälkijäristyksiä ole syntynyt, mutta tiedän kokemuksesta, että nämä ovat pitkiä prosesseja ja vaativat kärsivällisyyttä. Tämä oli toinen kerta, kun pidimme tällaisen tapahtuman, joten toivotaan, että traditio jatkuu. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2007

9 Jyväskylän tapahtumaan saapui osallistujia vauvasta alkaen. Kuvassa Pirjo Huovinen ja 1-vuotias Veera Leppänen. Ari Jokilahti Lisää kuvia ja kertomukset tapahtumista: > Tiedotearkisto (elo syyskuu 2006) Kimmo Rundström opasti Oulussa, miten purjehtiminen käy Access 303 -erikoisjollalla. Kyydissä Sari Kuivas. Antero Mertaranta antoi äänensä Kouvolan tapahtumalle. Sari Väkeväinen luovutti viestirepun Kokkolassa Asta Törmälehdolle ja Riitta Brännkarrille. Carita Laitala Matti Meriluoto / Kouvolan Sanomat Leena Eskelinen, liikunnanohjaaja, Seinäjoki 1. Soveltavan liikunnan viestitapahtumamme oli Leppoisan lenkin yhteydessä. Tällä kertaa sattui huono sää, ja ensi kerralla päätimme ottaa sisätilavaihtoehdon mukaan. 2. Iso merkitys, saimme näkyvyyttä päättäjien suuntaan. Viestien esiintuominen tuki paikallista erityisliikunnan kehittämistyötämme. Soveltava liikunta ja väja liikkujia ryhmiin Isossa mitassa viesti oli yhteistyön harjoittelua toivottavasti valtakunnalliset järjestöt sitoutuvat ensi kerralla laajemmin yhteisen tapahtuman toteuttamiseen. Riitta Brännkarr, erityisliikunnan ohjaaja, Kokkola 1. Oli mukava liikuntatapahtuma, aiomme järjestää ensi syksynä uudelleen. Tapahtuman saatiin hyvin mukaan vammais- ja eläkeläisjärjestöjä. 2. Yhteistyö parani sekä järjestöjen kesken että kuntaan päin. Esimerkiksi yhdistykset voivat järjestää yhdessä jonkin liikuntaryhmän, kun yksin ryhmää ei saataisi kasaan. Yhdessä tehdessä tutustui hyviin tyyppeihin, joiden kanssa voi jatkaa yhteistyötä. Teemu Mäki-Paakkanen, erityisryhm. liikunnanohj. Vaasa 1. Hyvät fiilikset jäi tapahtuma halutaan täällä jokavuotiseksi. Tiedotusta voisi olla enemmänkin, mutta olin tyytyväinen siihen ihmiseen, joita tuli. Näkyvyyttä saimme radiossa ja tv:ssä, joten tavoitteemme saada näkyvyyttä Vaasan seudun soveltavalle liikunnalle onnistui hyvin. 2. Yhteistyö yhdistysten ja seurojen kanssa sujui loistavasti. Toivon, että saisimme tapahtuman viestejä vietyä konkreettisesti eteenpäin. Sydänyhdistystä edustanut Milka Majava oli mukana Rovaniemen viestitapahtumassa Sopiiko liikunta sinulle? Sopii. Minulla on verenpainetautia, joten pitää liikkua jo senkin vuoksi. Millainen liikunta sinulle sopii? Käyn sauvakävelemässä ja kävelemässä. Aiemmin kävin jumpallakin, mutta olen omaishoitaja, joten en pääse niin helposti lähtemään. Mikä liikunta merkitsee sinulle? Sillä on suuri henkinen ja ruumiillinen merkitys. Omaishoitajana on aina jännitys päällä. On tullut tavaksi käydä kaksikin kertaa päivässä vähän tuulettumassa. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2007

10 HYVÄN TAHDON VIESTI Pehmis-Lentis ja sisäcurling olivat suosittuja lajeja viestin aikana. Pohojalaaset kokeilevat pehmistä Seinäjoella. Kyllä, naurujooga naurattaa! Vaasassa myös laulettiin, tanssittiin, käveltiin, pelattiin pienpelejä, puistogolfia, bocciaa... Sanni-Kaisa Harinen haki Tampereella nimmarit Ilveksen liigapelaajilta Teemu Tuomaselta ja Pasi Petriläiseltä. Joensuulaiset näyttävät, miten tuolissa jumpataan. Lahdesta (oik.) viesti lähti pyörillä eteenpäin. Ja viesti jatkuu... Susanna Välimäki Teemu Mäki-Paakkanen Heidi Hölsömäki Pentti Keränen Jenni Mehtälä line-esittelyt ovat mukana myös tulevilla Leppoisilla lenkeillä. Janne Haarala, Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija, Pori ja Tampere 1.Porissa tapahtumalle oli valmis hyvä sapluuna lasten ja nuorten perheiden tapahtumana. Kaupunki otti järjestelyissä ison vastuun. Tampereella tapahtumaa toteutti yli 25 eri tahoa. 2.Tunnettuutta ja näkyvyyttä asialle ja SoveLille saatiin radiossa ja lehdistössä. Tapahtumat ovat hyvää yhteistyöharjoittelua ja ihmisten tutustumista toisiinsa. Porissa on tarkoitus jatkaa yhteisillä Pehmis-Lentis-ryhmillä. Tampereella olisi olemassa laaja verkosto monipuoliselle toiminnalle. Oman työn ohella yhteistyöprojektien vetäminen on haasteellista. Pirjo Ailanto, Selkäliiton suunnittelija, Turku 1. Minusta oli kiva suunnitella tapahtumaa, ja ihmiset olivat innostuneita tekemään. Aurinko sattui paistamaan ja oli älyttömän hyvä keli. Fyysisesti alue oli liian laaja, huonosti liikkuvat eivät jaksaneet käydä joka paikassa. 2. Tapahtuma jäi ehkä enemmän itselle järjestetyksi en osaa sanoa, paljonko kokeilupisteissä kävi uutta porukkaa. Hyviä tuttuja tuli. Toivon, että puolin ja toisin otetaan yhteyttä. Pirjo Huovinen, erityisliikunnanopettaja, Jyväskylä 1. Mieleen jäi mukava fiilis ja yhdessä tekemisen meininki. Hauskaa oli, vaikka viesti työllistikin. 2. Tapahtuma oli onnistunut ja mukana olevat järjestöt hoitivat innostuneesti osuutensa. Tapahtuman avulla suuri yleisö sai tietoa erityisliikunnasta ja tutustui erityisliikunnan apuvälineisiin ja Jyväskylän Malike-vuokraamoon. Ajankohta oli hyvä, sillä tapahtumassa markkinoitiin samalla erityisryhmille alkavia ohjattuja ryhmiä, joita on yli 300 viikossa, joten ihmiset pääsivät kyselemään henkilökohtaisesti neuvoja itselleen soveltuvista ryhmistä sekä kokeilemaan uusia lajeja. Mika Hollo, liikunnanohjaaja, Lahti 1. Värikäs ja iloinen tapahtuma uudessa paikassa kirjaston ja teatterin välissä! 2. Saada yleisölle ja omalle väelle muistutus liikuntamahdollisuuksista, sekä tavata toisia tekijöitä. Hilkka Leskinen-Nikander, liikuntatoimisto, Hämeenlinna 1. Tapahtuma oli tarpeellinen ja sopivassa kohtaa. Olimme ajatelleet koota vammaisjärjestöt yhteen, ja tapahtuma tuki tätä. Järjestöjen pisteissä olisi voinut olla enemmän ihmisiä, moni ei ehtinyt pitää taukoja, kun väkeä tuli puskaradion kutsumana niin paljon. 2. Saimme yhdistykset innostumaan ja kiinnostumaan yhteistyöstä jokaisen ei tarvitse järjestää kaikkea yksin. Suunnittelemme yhteistä talvi- ja kesätapahtumaa. Viestin valtakunnallisuus antoi potkua osallistua. Risto Lappalainen, Aivohalvausja dysfasialiitto, Kajaani 1. Tapahtuman kokoaminen ja ihmisten sitoutuminen oli hankalaa, koska Kainuun yhdistykset ovat pieniä ja niiden liikuntakulttuuri nuorta. Samaan aikaan pidetty KKI-seminaari onnistui ja sieltä saatiin eväitä Kainuun soveltavan liikunnan kehittämisohjelmaan. 2. Se saattoi antaa ajatuksen liikuntapuolen kehittämisestä yhdistyksissä. Yhdistysten pienuuden ja pitkien välimatkojen takia olisi järkevää yhdistää voimia. Elma Pyykkö, Parkinson-yhdistyksen liikuntavastaava, Joensuu 1. Tapahtumasta jäi hyvä mieli, puolen vuoden uurastuksen tuotoksena tupa oli täynnä soveltavasta liikunnasta kiinnostunutta väkeä. Toista sataa ihmistä sai tuntuman 8 tapaan liikkua. 2. Tarvitaan vielä lisää työtä, että yhdistysten liikuntatoimintaa Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2007

11 nivoutuisi pitempiaikaisesti yhteen. Tapahtuman poikima Pehmolentisryhmä muutaman kerran kokoontuen oli aavistus siitä mahdollisuudesta. Tapahtuma teki soveltavaa liikuntaa näkyvämmäksi suurellekin yleisölle median mielenkiinnon ja ilmoittelun ansiosta. Mikko Ikävalko, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, Lappeenranta 1. Ihmisiä saimme vähän huonosti liikkeelle tapahtumaan. Liekö syy markkinoinnissa vai vetonaulan puutteessa. Erityis- ja soveltava liikunta voivat myös olla sanoina vähän pelottavia. 2. Yhdistysten, seurojen ja muiden kanssa saimme aktivoitua paikallista verkostoa. Tapahtumakonseptia voi hyödyntää jatkossakin. Yksittäisissä tempauksissa on kova työ, mutta niiden kautta tavoittaa uusia kasvoja mukaan toimintaan. Ilse Kirsilä, CP-liiton aluesihteeri, Kouvola 1. Päivä oli onnistunut ja mukavan toiminnallinen. Yhdistykset olivat hyvin esillä. Reino Laapotin ja Eeva-Liisa Pokin pyörätuolitanssiesitys oli mieleenpainuva. Päättäjiä oli hyvin mukana Pehmis-Lentis-haasteottelussa. 2. Tapahtuma varmaan lisää yhdistysten ja järjestöjen yhteistyötä yli vammarajojen. Epävirallisessa ympäristössä oli hyvä muistuttaa päättäjille, että erityisryhmät on otettava huomioon suunnittelussa ja esteettömyydessä. Minna Saira, vs. erityisliikunnansuunnittelija, Helsinki 1. Viestitapahtuma oli mukavahenkinen. Tosin enemmänkin osallistujia olisi paikalle mahtunut. Tiedottamiseen ja markkinointiin kannattaa Helsingin kokoisessa kaupungissa panostaa, koska tapahtumia on paljon. Mieleenpainuvinta oli mahtava pyörätuolitanssiesitys. 2. Eri toimijoiden yhteistyön kehittämisen kannalta tällaisilla tapahtumilla on suuri merkitys. Hyvän tahdon tunnustukset jaettiin ensimmäistä kertaa, saajia yhteensä 20 Viestin aikana myönnettiin Hyvän tahdon tunnustukset soveltavaa liikuntaa edistäneille toimijoille. Paikalliset työryhmät valitsivat tunnusten saajat. Rovaniemi: Katriina Merkkiniemi, Kemi: Kyllikki Vilmi, Oulu: Oulun kaupungin Liikuntapalvelut, Kokkola: Kai Luokkala, Vaasa: Arvo Isomäki, Seinä joki: Seinäjoen Taitoluistelijat, Kajaani: Kainuun Parkinson-yhdistys ry, Kuopio: Kuopion Reu mayhdistys ry, Joensuu: Elma Pyykkö, Lappeenranta: judo seura Kamiza, Kouvola: Kouvo lan kaupungin erityisliikun ta, Pori: Tarja Javanainen-Levonen, Tampere: Jukka Nieminen, Turku: Riitta Samstén, Jyväskylä: Pirjo Huovinen, Lah ti: Lah den reumayhdistys ry, Hämeenlinna: Hilkka Leskinen-Nikander, Helsinki: Mari Jokitalo ja Kira Durchman. Soveltava Liikunta SoveLi ry Joko sinulla on suosittu ja naistenmallin 15 euroa (+ toimituskulut). Kun tilaat ryhmälle säästät toimituskuluissa. Naistenmallin värit: musta, sininen. Koot S XL. Perusmallin värit: royal sininen, oranssi, punainen, vaaleankeltainen ja musta. Koot: S XXL. Tilaukset: > Paitatilaus tai sähköpostilla Taru Myllyvirran (oik.) muotoilema tunnustuspalkinto, hopeinen ja herkkäliikkeinen purjevene, myönnettiin 20 toimijalle. Pertti Perko oli yksi tunnustuksen saajista. muisti lisäksi kahta soveltavan liikunnan kehittäjää valtakunnallisella tunnustuksella. Sen saivat professori Ilkka Vuori ja Turun kaupungin urheiluasiamies ja valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston jäsen Pertti Perko. Heidi Hölsömäki Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2007

12 HYVÄN TAHDON VIESTI Luova verkostotyö vaatii joustavuutta ja avoimen mielen Hyvän tahdon viesti kulki ja tuli perille eri paikkakunnille. Hankkeen tehtävänä on käynnistää ja vahvistaa paikallisia yhteistyöverkostoja ja yhdistää resursseja. Käynnissä olevaa työtä varten on hyvä keskustella siitä, miten kehitetään paikallisia yhteistyön ja -toiminnan malleja. Toimijat ja heidän lähtökohtansa Kuvio 1. Kehittämisen eri tasot Paikalliset suunnitteluryhmät tekevät verkostomaista ja monia rajoja ylittäviä kunnallisia tai alueellisia kehitystehtäviä. Tämä työ on kiinnostavaa ja haasteellista monesta syystä. Yksi näkökulma kehitystyöhön on se, miten saadaan eri organisaatioita edustavat ihmiset toimimaan rakentavasti ja tuottavasti yhdessä. Tässä artikkelissa käsittelen muutamia asioita, jotka liittyvät tällaisten moniammatillisten ryhmien yhteistoimintaan ja tapaan, jolla uusia toimintamalleja synnytetään. Perinteinen yhteistyö ja verkostotyö lähtevät siitä, että eri toimijat kokoontuvat yhteen ja alkavat suunnitella yhteistä hanketta. Eri henkilöt tuovat omat ajatusmallinsa ja toimintatapansa yhteistyöhön, ja sitten vain toivotaan, että niistä löytyy riittävästi synergiaetuja. Yhteistyön pohjaksi etsitään sitä, mikä on kunkin toimijan mielestä normaalia ja järkevää toimintaa. Lähtökohdaksi otetaan nykytilanteen varmuustekijät. Tämä toimiikin ihan hyvin monissa tilanteissa, joissa yhteistyön edut ovat ilmeisiä ja kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa kuitenkin etsitään uusia toimintamalleja, joihin totutut kuviot eivät suoraan sovi. Totutut tavat toimia voivat kaventaa mahdollisuuksia kehittää uusia toimintatapoja. Siksi onkin hyödyllistä miettiä verkostotyötä vähän erilaisista näkökulmista. Lähtökohdaksi voidaan ottaa avoin keskustelu siitä mitä kehittämistyöllä tavoitellaan ja keitä kaikkia se koskee. Yhteistyössä lähdetään liikkeelle yhteisen tavoitteen määrittelyllä ja sen tunnistamisella. Tärkeää on myös ottaa kaikki asianosaiset tasa-arvoisesti mukaan. Luovien ratkaisujen, paikallisten voimavarojen ja vahvuuksien täysimittainen käyttäminen edellyttävät kehittämiskohteiden ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Tämä onnistuu silloin, kun toimijat ovat tasavertaisia ja sitoutuneita asioiden edistämiseen. Avoimuus ja tasa-arvoinen keskustelu edellyttävät yksilöiltä keskustelun ja vuorovaikutuksen taitoja. Organisaatioilta tämä vaatii riittävästi joustavuutta rakenteissa ja toimintamalleissa. Paikallisella tasolla tämä uudenlainen verkostoyhteistyö edellyttää joustavuutta toimintatavoissa, poliittisissa ja ideologisissa malleissa. Nämä kolme tasoa ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa siten, että kehitystyö vaatii kaikkien tasojen riittävää toimivuutta onnistuakseen. Kuvio 1. kuvaa näitä kehittämisen tasoja. Yksilötasolla luovan verkostoyhteistyön tekeminen merkitsee sitä, että jokainen tunnistaa omat arvonsa, uskomuksensa, ammatillisen ja koulutuksellisen taustansa vaikutukset omaan ajatusmaailmaansa. Tunnistamalla nämä taustatekijät itsessään on myös helpompi ymmärtää toisia toimijoita verkostossa. Kypsä ja rakentava toimintatapa edellyttää hyvää taitoa kommunikoida ja esimerkiksi selittää muille toimijoille omaa toimenkuvaa, työtehtäviä ja muita taustatekijöitä. Yhteisen kehittämiskohteen kanssa työskentely sujuu hyvin silloin kuin toimijat eivät linnoittaudu omiin poteroihinsa vaan heittäytyvät yhteiseen kehittämistyöhön avoimin mielin. Organisaatiotasolla kehittävä verkostotyö merkitsee sitä, että organisaation rakenteet, toimintatavat, tehtävät, tarkoitus tai päätösvalta eivät estä tai hidasta yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Turhan usein näemme erilaisissa kehittämishankkeissa organisaatioiden Kehittämiskohde ja siihen liittyvät toimintatavat Alueellinen toimintakulttuuri ja erityispiirteet Organisaatiot ja niiden joustavuus Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2007

13 TEEJIILTÄ KOLUMNI Artikkelin kirjoittaja Leena Jokinen on koulutuspäällikkö Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Vapaaajallaan hän liikkuu muun muassa meloen. jarruttavan tarpeettomasti hyviä ja luovia kehittämisideoita. Perinteinen yhteistyö on juuri sitä, että kukin organisaatio toimii omalla vanhalla tavallaan eikä pyrikään muutamaan omia toimintojaan. Tämä organisatorinen taso on vaikutuksiltaan ratkaisevin uusien toimintakäytäntöjen kehittämisessä. Alueellinen taso kehittämistyössä merkitsee sitä, että paikalliset mahdollisuudet ja erityisvahvuudet ovat käytössä. Ympäristön odotuksia kuullaan, ja poliittiset ja ideologiset tekijät eivät estä, vaan päinvastoin edistävät, alueellista yhteistoimintaa. Erilaisilla tukijärjestelmillä ja taloudellisilla tekijöillä on voimakas ohjaava vaikutus siihen, millaista kehittämistyötä kullakin alueella voi tehdä. Yhteisö rikastaa eikä köyhdytä kehittämisponnisteluja ja aitoa yhdessä tekemisen iloa. Toimintaympäristömme muuttuu monimutkaisemmaksi koko ajan, siksi on tärkeätä, että paikallinen yhteistyö ei ole vanhoihin kaavoihin kangistunutta vaan reagoi joustavasti muutostarpeisiin, ja jos mahdollista, niin ennakoi muutosta. Paikalliset suunnitteluryhmät voivat sisäisessä toiminnassaan pohtia edellytyksiä luovalle verkostoyhteistyölle ja mahdollisesti poistaa tunnistamiaan eritasoisia yhteistyön esteitä. Leena Jokinen Viestissä tehtiin upeita yhteisiä käsikirjoituksia Hyvän tahdon viestissä rakennettiin yhteistyön verkostoja. Hankkeen taustakysymyksiä olivat: Miten saadaan eri toimijat rakentavaan yhteistyöhön? Miten uusia toimintatapoja synnytetään? Mitä on hyvä ottaa huomioon yhteistyön onnistumiseksi? Mukaan lähteneillä järjestöillä oli tarve rakentaa yhteisiä verkostoja liikkujillemme. Hankkeen visio yhteistyön harjoittelemisesta ja rakentamisesta oli ehkä jo ollut olemassa. Vision tultua näkyväksi hanke käynnistyi helposti. Oltiin valmiita tähän. Hankkeen alussa pohdittiin, mikä merkityksellinen viesti kulkee hankkeessa. Paikallisten suunnitteluryhmien työn edetessä viesti tuli näkyväksi. Siihen oli helppo yhtyä: Liikunta sopii jokaiselle. Viestipaikkakuntien yhteistyöryhmillä oli 4 tehtävää: 1) päättää oma tavoite 2) suunnitella, toteuttaa ja arvioida oma paikallinen tapahtuma olemassa olevien resurssien pohjalta 3) kerätä viestejä viestireppuun siitä, miten pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt voisivat paremmin päästä mukaan osallistumaan liikuntaan sekä 4) valita palkittavaksi paikallinen henkilö tai taho, joka on edistänyt soveltavaa liikuntaa. Hankkeen visiona ja tavoitteena oli paikallistason yhteistyön lisääminen. Strategiaa ei voitu ennalta suunnitella valtakunnalliselta tasolta. Oli haastavaa johtaa visiota ja arvioida samalla paikallistasolla syntyviä strategioita. Usein halutaan hankesuunnitelmiin ennalta tarkka käsikirjoitus, jolla asetettuun visioon päästään. Jos olisimme luoneet strategian ennalta itse, hanke olisi johdettu ylhäältä alas ja visio olisi jäänyt todennäköisesti saavuttamatta. Tämä on erittäin tärkeä asia viestittää hankkeiden rahoittajille. Viestipaikkakuntien paikalliset kulttuurit eivät olleet samanlaisia, ja viestipaikkakuntien oppimista ja työtä ohjattiin eri tavoilla. Eri toimintakulttuuri ja erilaiset ihmiset edellyttivät meiltä erilaisia toiminnan teorioita. Myös jokainen viestipaikkakunta eteni tehtävissään ja oppimisessaan omaan tahtiinsa. Hanketta johtaessa tavoite on pidettävä kirkkaana. Keskustelut ryhmässä kääntyivät helposti jonkin järjestön sairauksiin ja sairastamiseen. Yhteistyössä tavoitteen pitää yhdistää, ei sairauden tai vamman. Näin toimitaan myös moniammatillisessa työyhteisössä. Tämä asia auttaa yhteistyön tekemisessä eri järjestöjen kanssa. Raija Luona-Helminen, SoveLin toiminnanjohtaja Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2007

14 Liisamaria Kinnunen, KKI -ohjelma Liikuntakiellosta lenkkeilykehotuksiin Hengitysliitto Helin liikuntatoiminta juhlii 20. vuottaan liikkuen. Vielä parikymmentä vuotta sitten astmalapset komennettiin koulun liikuntatunnilla salin laidalle seuraamaan toisten pelejä ja liikkumista. Astmaatikot vapautettiin jumppatunneista, koska liikunta aiheutti hengästymistä ja hengenahdistusta. Nykyisin ajatellaan toisin: hengityssairaita houkutellaan liikkumaan päivittäin. Liikunta on astman omahoidon kulmakivi lääkityksen ja ärsyk keettömän ympäristön lisäksi. Vasta 80-luvulla alettiin ymmärtää, miten tärkeää liikunta on hengityssairaalle. Huomattiin, että liikkuva astmaatikko voi hyvin ja että hengästyminen tekeekin hyvää hänen voinnilleen, kertoo Hengitysliitto Helin järjestöjohtaja Riitta Muotka. Liikunnalla on todettu kiistattomia hyötyjä niin terveiden kuin hengityssairaiden hyvinvoinnin lisäämisessä. Liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja lisää elimistön vastustuskykyä. Hyväkuntoinen hengityssairas toipuu nopeammin niin hengitystieinfektioista kuin sairauden pahenemisvaiheistakin. Liikuntaryhmiä eri tarpeisiin Kun Hengitysliitossa, silloisessa Keuhkovammaliitossa, oivallettiin lii kunnan hyvää tekevä merkitys, pää tettiin siellä hakea liikuntajärjestöksi. Keuhkovammaliitto hyväksyttiin liikuntajärjestöksi vuonna Tämä mahdollisti sen, että paikallisyhdistyksemme pystyivät hakemaan toiminta-avustuksia oman paikkakuntansa liikuntatoimelta. Yhdistyksissä alettiin saman tien järjestää erilaisia liikuntaryhmiä. Nykyisin liikunnasta on tullut keskeinen osa niin liiton kuin paikallisten hengitysyhdistysten terveyden edistämistyötä, Riitta Muotka sanoo tyytyväisenä. Hengitysliiton 101 yhdistystä järjestävät eri ikäisille hengityssairaille säännöllisesti kokoontuvia liikuntaryhmiä. Eri sairautta sairastavien ihmisten tarpeet ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi astmaatikot voivat harrastaa monipuolista liikuntaa, jos vain ympäristö on pölytön ja ärsykkeetön, mutta taas pitkälle edenneen keuhkoahtaumapotilaan tai ylipainosta kärsivän uniapneaa sairastavan liikuntatarpeet ovat toisenlaisia. Keskeistä hengityssairaiden liikuntaryhmissä onkin se, että jokainen osallistuja kuuntelee itseään, liikkuu voimiensa ja kuntonsa mukaan sekä huolehtii, että mukana on tarvittaessa myös kohtauslääke hätätilanteiden varalta. Yhdistysten järjestämät liikuntaryhmät ovat sisällöltään erilaisia. Voimistelu, sauvakävely tai joogaryhmät, kuntosaliharjoittelu- tai vesi jumppavuorot ovat yleisiä. Monissa ryhmissä myös tutustutaan Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2007

15 vuoden mittaan erilaisiin uusiin liikuntalajeihin. Lisäksi yhdistykset järjestävät leirejä sekä osallistuvat paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin liikuntatapahtumiin ja -turnauksiin. Lähes jokainen hengitysyhdistys on ollut järjestämässä vuosittain Helin valtakunnallista Lisäaikaa liikunnalle -kampanjaa omalla paikkakunnallaan. Hengitysliitossa halutaan kehittää paikallisyhdistysten liikuntatoimintaa myös jatkossa tukemalla yhdistysten ammattija vertaisohjaajien liikuntaosaamista koulutuksen, viestinnän ja aineistotuotannon avulla. Yhdistysten liikuntaryhmien ve täjät eivät välttämättä ole liikunnan ammattilaisia, vaan ryhmiä oh jaavat myös tärkeää työtä tekevät koulutetut vertaisohjaajat. He pystyvät auttamaan ja tukemaan ryhmäläisiä myös hengityssairauteen liittyvissä asioissa, Riitta Muotka ku vailee. Heli ja sen hengitysyhdistykset toimivat aktiivisesti kehittäen yhteistyötä myös valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, liikuntajärjestöjen ja päättäjien kanssa. Keuhkoja tuulettamaan juhlavuonna Helin liikunnan juhlavuoden merkittävimpiä tapahtumia ovat valtakunnallinen syksyyn sijoittuva Lisäaikaa liikunnalle -kampanja ja kesäkuun puolessa välissä oleva Perheet pihalle -päivä Hoikassa. Perheet pihalle -tapahtumassa osallistujat saavat vinkkejä omaan ja perheensä ulkoliikkumiseensa sekä hyvinvointiinsa. Tärkeää on se, että jokainen käy päivittäin ulkona tuulettamassa keuhkojaan, korostaa Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala. Ulkona liikkuminen piristää kummasti. Meidän suomalaisten ulkoliikuntamahdollisuudet alkavat heti kodin ulko-ovelta. On oma piha, metsät, pulkkamäet, hiihtoladut ja lenkkipolut. Haarala kehottaa myös aikuisia kokeilemaan rohkeasti lähialueen leikkipuistoja. Ne tarjoavat meille kaikille mahdollisuuden liikkua omaksi iloksi tai yhdessä koko perheen voimin. Lisävinkkejä voi etsiä tänä keväänä Helin yhdessä KKI-ohjelman kanssa tuottamasta vinkkioppaasta, jossa esitellään aikuisille mahdollisuuksista liikkua leikkipuistoissa. Janne Haarala ja Tuula Hakkarainen PAINOHÄME OY - paino luonnollisuudella - - Perustettu v Sijainti: Tampereen rajanaapuri, Ylöjärven kaupunki - Henkilökunnan määrä: 7 alansa ammattilaista - Tuotteet: kirjat, lehdet, esitteet, katalogit, kansiot, kotelot jne. - Asiakkaat: järjestöt ja julkisyhteisöt, teollisuus, kauppa jne. joista esim. Kehitysvammaisten tukiliitto sekä palvelusäätiö, Vanhuspalveluyhdistys, Epilepsialiitto, SoveLi, Osteoporoosiliitto, SEKL, Finfood Suomen Ruokatieto, Tampereen Teatterikesä, Lemminkäinen, Mainostoimisto Värjäämö jne. - Painohäme Oy:lle myönnettiin ensimmäisenä Pohjoismaissa ja Suomessa kriteeriversion 4 mukainen Joutsenmerkki. Kun siis tarvitset asiantuntevaa ja vastuunsa tuntevaa palvelua, ota yhteyttä! PAINOHÄME OY Somerotie 2, Ylöjärvi Puh fax Painohäme Oy Joutsenmerkitty painolaitos. Lupanumero Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2007

16 Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2007 Marja-Liisa Nevala ja Annika Pietiläinen arvostavat talvisissa ulkoiluvaatteissa keveyttä, puettavuutta, joustavuutta ja väljyyttä.

17 Talviliikkujan on pysyttävä kuivana ja lämpimänä Talvi ja lähestyvä kevät houkuttelevat ulkoilemaan. Liikuntamuodosta ja pukeutumisen erityisvaatimuksista riippumatta tärkeintä on pysyä kuivana ja lämpimänä. Kerrospukeutuminen on kaiken A ja O, tiivistää aluesihteeri Risto Lappalainen Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Kainuun aluetoimistosta. Kerrospukeutuminen muodostuu kolmesta vaatekerroksesta, jotka ovat aluskerros, väli- eli lämpökerros ja kuorikerros. Niillä on selkeä työnjako. Aluskerros siirtää kosteuden ihon pinnalta ylempiin vaatekerroksiin. Välikerros eristää, eli pitää ihmisen lämpimänä, ja päällyskerros suojaa kosteudelta, tuulelta ja muilta ulkoapäin tulevilta seikoilta, Risto Lappalainen tiivistää. Paitsi tehtäviltään vaatekerrokset vaihtelevat myös materiaaleiltaan. Lappalaisen mukaan hyvä alusasu on valmistettu keinokuidusta, polypropeenista, mikrokankaasta tai muusta hengittävästä materiaalista. Näistä materiaaleista valmistettuja alusasuja sanotaan teknologisiksi. Ne kestävät ja kuivuvat nopeasti toisin kuin esimerkiksi puuvillaiset alusasut. Teknologisen alusasun on oltava ihonmyötäinen, jotta se täyttäisi tehtävänsä. Sukat suojaavat jalkaterät ja varpaat. Risto Lappalainen neuvoo käyttämään villapohjaisia termolite-sukkia. Termolite viittaa siihen, että sukan materiaali siirtää kosteutta. Sukkakerrosten pitää mahtua jalkineisiin puristamatta, joten jalkineiden on oltava tarpeeksi suuret. Välikerros yksilöllisen kokemuksen mukaan Väli- eli lämpökerroksen tehtävä on pitää keho lämpimänä sekä torjua kylmää ja kosteutta. Välikerroksessa on oltava vaatetta riittävästi, mutta ei liikaa. Sopiva määrä löytyy kokemuksen kertyessä. Risto Lappalaisen mukaan välikerroksen valintaan vaikuttavat ensinnäkin ulkoiset olosuhteet, kuten säätila. Toiseksi otetaan huomioon, mitä ulkona tehdään. Lumikenkäilyssä pulssi nousee ja tulee hiki helpommin kuin pilkillä. Kolmanneksi välikerroksen vaatemäärään vaikuttaa se, kuinka jatkuu Annika Pietiläinen ja Marja-Liisa Nevala: Lämmintä päälle pulkkamäkeen ja lumikenkäilyyn Kuvataiteilija Annika Pietiläinen Forssasta ja sosionomi Marja-Liisa Nevala Nurmosta pitävät liikuntaa tärkeänä itsehoidon muotona. Kolmikymppisillä naisilla on reuma. Marja-Liisa Nevala lähtee talvella mielellään hiihtämään, kävelemään tai pulkkamäkeen. Annika Pietiläinen on löytänyt lumikenkäilyn. Pukeutuessaan talviliikuntaa varten Nevala kiinnittää erityistä huomiota käsiin ja jalkoihin, joita alkaa herkästi paleltaa. Kylmäsormisuus ja huono ääreisverenkierto kuuluvat reumaan, Marja-Liisa Nevala kertoo. Otin viime kuntoutuskurssille mukaan yhdet miestenkengät, koska niihin mahtuu tarpeeksi villasukkia, ja käsissä pidän kaksia käsineitä päällekkäin. Jos sormet kylmenevät, ne tulevat kipeiksi. Pietiläinen haluaa, etteivät vaatteet tunnu päällä raskailta. Kirpputorilta ostettu krimiturkki jäi oikeastaan käyttämättä, koska se oli liian painava. Yleensä varustaudun liikuntaan kevyesti ja kerroksittain, jotta saan ottaa vaatetta välistä pois, jos tulee liian kuuma. Mieluiten laitan liian vähän vaatetta ja liikun kovemmin. Nyt kuitenkin opettelen uusia tapoja, kun en pääse liikkumaan niin kovaa, hän kertoo. Molemmat naiset arvostavat vaatteissa keveyden lisäksi väljyyttä, joustavuutta ja hyvää puettavuutta. Marja-Liisa Nevala muistuttaa, että pienet kiinnitykset, napit ja nepparit voivat olla hankalia, koska niiden avaamiseen ja sulkemiseen tarvitaan sormivoimia ja näppäryyttä. jatkuu Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2007

18 liikkuja tuottaa lämpöä ja kosteutta. Oman lämmön ja kosteuden tuottamisensa oppii kokemuksen kautta. Välikerroksen materiaaliksi käy hyvin fleece tai villa. Risto Lappalainen kehuu merinovillaa villojen huipuksi. Villaiset vaatteet puhdistuvat tuulettamalla, mikä etenkin pitkillä retkillä vähentää hajuhaittoja. Risto Lappalainen pitää erityisryhmien yleisenä ongelmana muita heikompaa lämmöntuottamiskykyä. Erityisryhmien pukeutumisessa yleisohje on pukea enemmän kuin yksi välikerros, ja varsinkin raajojen ja kasvojen alueet on suojattava. Jos esimerkiksi aivohalvauspotilaan toinen käsi on tunnoton, siinä voi jo lähtökohtaisesti käyttää lisäsuojaa, kuten irtohihaa. Kuorikerroksen pitää hengittää Välikerroksen päälle puetaan kuorikerros eli tutummin päällysvaatteet. Kuorikerros suojaa kehoa muun muassa kosteudelta ja tuulelta. Toisaalta sen pitää päästää ihmisen tuottama kosteus haihtumaan. Toisin sanoen kuorikerroksen on hengitettävä. Risto Lappalainen suosittelee kuorikerroksen materiaaliksi kangasta, jonka pinta on käsitelty hylkimään ulkoapäin tulevaa kosteutta. Tällaisissa vaatteissa niiden valmistajat käyttävät esimerkiksi merkintää goretex tai drymax. Kätensä liikkuja suojaa sen mukaan, mitä hän ulkona tekee. Esimerkiksi hiihdettäessä käsien verenkierto on aktiivisempaa kuin leppoisalla päiväkävelyllä. Yleisesti ottaen alle voi laittaa ohuet sormikkaat ja päällä villalapaset ja rukkaset. Ihmisen tuottamaa lämpöä haihtuu etenkin pään kautta, ja siksi pää onkin suojattava hyvin. Lappalaisen mukaan niskaan asti ulottuva myssy, esimerkiksi kommandomyssy, on hyvä. Materiaali voi olla silkkiä, ja sen päälle voi pukea hatun. Haastattelupaikassa, Reumaliiton Apilan kuntoutuskeskuksessa Kangasalla, saa kokeilla erilaisia pukeutumista helpottavia ratkaisuja. Annika Pietiläinen kokeili vetoketjua, jonka ylimääräinen väkänen pitää vastakappaleen tiukasti paikallaan, kun vetoketjun vetää kiinni. Lämmintä päälle nuotion äärellä Nuotio- ja muiden taukojen varalle reppuun sujautetaan untuvatakki tai muu lämmin taukoasu. Pitemmillä luontoretkillä tauot ovat sitä varten, että niiden aikana kuivatellaan eikä vain lämmitellä, Lappalainen muistuttaa. Tehdään kunnon tulet, eikä värjötellä kynsitulien äärellä. Jos jalkineet ovat kastuneet, ne otetaan pois jalasta ja kuivatetaan tulen tuntumassa suut ylöspäin. Jos jalkineita koetetaan kuivata ojentamalla jalat tulen ääreen, kosteus jää niihin. Kun nuotiolta lähdetään taas eteenpäin, jalat tuntuvat kylmiltä ja märiltä. TP Aurinkoisina talvipäivinä Marja- Liisa Nevala ja Annika Pietiläinen suojaavat silmänsä aurinkolaseilla tai lipalla. Reumassa aurinko ottaa silmiin. Myös monet lääkkeet ovat aurinkoherkkiä ja iho on suojattava hyvin, he kertovat. Kengät ovat tärkeimmät Pietiläisestä jalkineet ovat talvipukeutumisessa tärkeimmät, koska ja lan koko voi vaihdella esimerkiksi turvotuksien mukaan. Hän painottaa, ettei koskaan suostuisi tinkimään tukipohjallisista. Mittojen mukaan tehdyn tukipohjallisen tehtävä on ehkäistä jalan virheasentoja, ja sen on mahduttava kenkään. Kun jalka muuttuu, pohjallinen on uusittava. Nevalan mielestä hyvä kenkä tukee jalkaa ja siinä on kova kantakappi. Lisäksi kengän pitää joustaa oikealla tavalla. Sellaiset leveälestiset kengät, jotka taannoin olivat muodissa, ovat reumaatikon unelma. Liukuesteet ovat reumaatikon kengissä aina tärkeät, etenkin silloin, jos hänellä on keinoniveliä: niiden vuoksi ei saisi kaatua. Pietiläinen käyttää jalkineissaan liukuesteitä erityisesti niskansa takia. Ylin kaulanikama on kulunut, ja minun on käytettävä ulkona yksilöllistä tukikauluria kaatumisen varalta, hän kertoo. Kaatumisesta voi seurata halvaus, jos selkäydin jää jumiin. Tuula Puranen, teksti Jaana Teräväinen, kuvat Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2007

19 SoveLi kouluttaa 2007 Liikkeelle liikunnan paikallistason järjestökoulutus tänä vuonna Kajaanissa ja pääkaupunkiseudulla Kajaanissa yhteistyössä Kainuun Liikunta ry:n kanssa Pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien liikuntatoimien sekä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Liikkeelle-koulutus on kaksipäiväinen ja -osainen. Koulutukset järjestetään alueellisina päiväkoulutuksina klo Koulutuksessa tutustutaan sovelletun liikunnan (erityisliikunnan) paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Koulutuksen tavoitteena on löytää yhteisiä ratkaisuja alueen paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan järjestämiseksi. Koulutus pohjautuu Liikeelle-opaskirjaan. Koulutuksen kohderyhmänä ovat kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksien liikuntavastaavat, puheenjohtajat ja sihteerit. Koulutus sopii myös eläkeläisyhdistyksien liikunnasta vastaaville henkilöille ja liikuntaa järjestäville kuntien työntekijöille. Yhteistoiminnallisen koulutuspäivän teemat ovat:. Liikuntatoimintaan liittyvät lait ja käsitteet. Liikuntavastaavan rooli ja tehtävät. Tarpeista toimintasuunnitelmaan Liikuntatoiminnan suunnittelu Yhteistyö ja verkostot. Miten tästä eteenpäin Osallistujat saavat käytännönläheisen, oman yhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämiseen liittyvän, välitehtävän. Toisen koulutuspäivän sisältöä räätälöidään ensimmäisen koulutuspäivän aikana esille nousseiden tarpeiden mukaisesti. Hinta: Liikkeelle-koulutus on maksuton SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksien edustajille. Muiden yhdistysten ja toimijoiden edustajille koulutuspäivät maksavat 100 euroa. Hinta sisältää koulutuksen, jaettavat monisteet ja todistuksen. Liikkeelle-opaskirjan voi ostaa SoveLista hintaan 20 euroa (+ toimituskulut). Jokainen osallistuja vas taa omista matka- ja ruokailukuluistaan. Kouluttajina toimivat: liikunnan erikoissuunnittelija Riitta Samstén ja toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen / Soveltava Liikunta SoveLi ry. Ilmoittautuminen: > Koulutus > Liikunnan paikallistason koulutus Soveltavan liikunnan alueseminaarit pidetään neljällä paikkakunnalla Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, alueiden lääninhallitukset, Soveltava Liikunta Soveli ry sekä SLUalueet kutsuvat yhteen terveyden ja liikunnan vaikuttajia, päättäjiä ja toimijoita. Alueseminaarien teemoina ovat: soveltava- ja terveysliikunta, soveltavan liikunnan monet kasvot, mitä tapahtuu paikallisesti. Tarjolla ideoita, malleja ja ratkaisuja. Tule mukaan! Alueseminaarien paikat ja ajat: Kokkola 5.9. Lahti Tampere Rovaniemi Seminaaripäivien ohjelma ja ilmoittautumisohjeet kevään aikana > Koulutus > kki-aluekoulutus Lisätietoa Liikkeellekoulutuksista ja alueseminaareista: Raija Luona-Helminen Soveltava Liikunta SoveLi ry gsm Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2007

20 Kuntoutus ja liikunta kul Soveli-lehden sähköpostikyselyssä 13 SoveLin jäsenjärjestöä totesi, että liikunnalla on oleellinen tai tärkeä merkitys niiden kuntoutustoiminnassa. Yksilön kannalta liikuntaan ja liikkumiseen liittyy monenlaisia motiiveja ja merkityksiä. Liikunta tuottaa liikkujalle parhaimmillaan iloa ja hyvää oloa, mutta yhtä hyvin liikkeelle lähdetään siksi, että porukka on kiva tai sää kaunis. Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta liikuntaan kohdistuu erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita. Tämä jaottelu on esitelty lyhyesti viereisen sivun jutussa. Myös järjestöjen toiminnassa liikunnalla on erilaisia tehtäviä virkistymisestä itsehoitoon ja kuntoutukseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan liikuntaa osana SoveLin jäsenjärjestöjen kuntoutustoimintaa. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeisiä toimintamuotoja lähes kaikilla järjestöillä. Liikunta toimii kuntoutuksessa välineenä Vaikka järjestöjen kuntoutustoiminta on niiden taustadiagnoosien vuoksi hyvin erilaista, niillä on myös yhteisiä piirteitä. Kaikki sähköpostihaastatteluun vastanneet 13 järjestöä pitävät liikuntaa tärkeänä osana kuntoutusta. Vastanneilla järjestöillä liikunta kuuluu kuntoutuskurssin ohjelmaan, useinmiten ryhmämuotoisena. Liikunnan osuus kuntoutustoiminnasta vaihtelee. Osa kursseista painottuu kokonaan fyysiseen harjoitteluun, kuten kunnon parantamiseen ja oman kehon hallintaan. Lajit ovat usein tuttuja, esimerkiksi sauvakävelyä ja uintia. Kuntoutuksessa liikuntaa voidaan tarvittaessa kohdentaa ja soveltaa kuntoutujan mukaan. Esimerkiksi astmapotilaat hyötyvät hengitysja rentoutusharjoituksista, kun taas mielenterveyskuntoutujat saattavat harjoitella tilan haltuun ottamista liikkuen. Neurologisissa sairauksissa kuntoutuja voi opetella oman kehon hallintaa ja taloudellista käyttöä esimerkiksi pilateksen ja joogan avulla. Kuntoutuskurssilla liikunta ja liikunnan ohjaus liittyvät usein fysioterapiaan, eikä siitä välttämättä liikuntana puhutakaan. Osa vastaajista korostaa erikseen liikunnan ja fysioterapian välistä eroa, koska niiden tavoitteet ovat erilaiset. Liikunta määritellään tällöin vapaaehtoiseksi harrastamiseksi ja virkistymiseksi. Kuntoutukses- Liikunta ja kuntoutus -kysely > Toteutettiin sähköposti- ja puhelinhaastatteluina 18:lle SoveLin jäsenjärjestölle, joista vastasi 13. Suurin osa vastaajista oli kuntoutuksesta vastaavia työntekijöitä. > Kysyimme, millaista kuntoutustoimintaa järjestöillä on, miten liikunta (liikunnanohjaus) on siinä mukana ja mikä on liikunnan merkitys kuntoutuksessa. > Artikkelissa puhutaan kuntoutuksesta hyvin yleisellä tasolla, koska kuntoutussisällöt ja -toteutustavat vaihtelevat paljon järjestön taustadiagnoosista ja työtavoista riippuen. > Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien päärahoittajia ovat Kela ja Raha-automaattiyhdistys, mutta kuntoutusta kustantavat myös vakuutusyhtiöt, kunnat, valtionkonttori ja asiakkaat itse. Minna Ollila Liikuntaa voidaan käyttää kuntoutuksen tukena eri tavoin. Esimerkiksi hangessa tarpominen voi auttaa ryhmäytymisessä ja vuorovaikutuksen syntymisessä. Joku on sanonut, että lyhin tie toveruuteen on väsymys, sanoo Epilepsialiiton liikuntavastaava ja kurssien johtajana toimiva Jorma Lahikainen. Kuvassa Päivi Tiermas (vas.) ja Maarit Lepistö lumikenkäilevät Epilepsialiiton toiminnallisella aikuisten kurssilla. Parkinson-liiton kuntoutustoiminnassa kuntoutujia ohjataan omaehtoiseen liikkumiseen. Eero Marin (oik.) ja Isto Lehtinen käyvät kuntoutuskeskus Suvituulessa pelaamassa viikoittain pelkkistä Turun Parkinson-yhdistyksen vuorolla. Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2007

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja 8 1 Lukijalle Tervetuloa tutustumaan kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia SoveLin strategia vuosille 2016 2018 1 Sisältö Johdanto...4 Käsitteet ja arvot...6 Valittu suunta: Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia...8 Missio ja perustehtävä...

Lisätiedot

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Palveluketju paperilla ja käytännössä Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Hengitysliitto Edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä

Lisätiedot

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry Harvinaisuuden määrittelyä Euroopan unionin määritelmä: enintään 500

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen poikkisektorisen yhteistyön edellytyksiä

Kuntien ja järjestöjen poikkisektorisen yhteistyön edellytyksiä Kuntien ja järjestöjen poikkisektorisen yhteistyön edellytyksiä Virittäydy Voimaa Vanhuuteen ohjelman taajuudelle Starttiseminaari 1.11.2016 Kuntatalo, Helsinki Sanna Laulainen, YTT, yliopistonlehtori

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lean-kokemuksia Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lapin Yrityskonttori KJ Pentti Pakisjärvi PN Ritva Halvari PN Pirkko Kariniemi Joht. Terttu Alaraatikka Rovaniemi / Ranua YPN Sari Vaarala YPN Sinikka Hämäläinen-

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Pukeutuminen eri vuodenaikojen mukaan

Pukeutuminen eri vuodenaikojen mukaan 2009-2013 Pukeutuminen eri vuodenaikojen mukaan Vuodenajat Pukeutuminen eri vuodenaikoina Paikat Rovaniemellä, joista voit hankkia vaatteita edullisesti. Suomessa on neljä vuodenaikaa Kevät Kesä Talvi

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Mikko Vähäniitty

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Mikko Vähäniitty Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Mikko Vähäniitty Soveltava liikunta SoveLi ry On saanut kunnian toimia Liiku terveemmäksi 2013-vuoden vastuutahona kiitokset siitä neuvottelukunnalle! Teemamme on ollut

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Noormarkun retkeilyreitti Green Care -ympäristönä Noormarkun retkeilyreitti

Lisätiedot

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Kysely jäsenille ja varajäsenille joulukuussa 2012 Yhteenveto kyselyn tuloksista Hanna Nyfors 23.1.2013 KUNK tänään Kotipesä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 Aivoliiton liikuntaa 1/2015 - Kohderyhmät: Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet ja heidän omaisensa sekä perheet, joissa on todettu lapsen tai nuoren kielellistä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot