Kasvihuonekaasut 2009

Transkriptio

1 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kasvihuonekaasut 2009 Vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöt lähes 7 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan tavoitetason Kasvihuonekaasupäästöjä syntyi vuonna ,3 miljoona hiilidioksiditonnia vastaava määrä (t CO2-ekv.). Talouden taantuma heijastui vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöihin usealla sektorilla. Edelliseen vuoteen verrattuna päästöt vähentyivät 5,8 prosenttia. Merkittävimmin pienenivät teollisuuden energiankäytön päästöt (23 %). Tieto perustuu Tilastokeskuksen YK:n ilmastosopimukselle lähettämään inventaarioon. Tietoa päästökehityksestä Suomessa ja muissa maissa sekä päästöihin vaikuttavista tekijöistä löytyy julkistetusta raportista Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina Raportti sisältää tietoa myös Kioton pöytäkirjan velvoitteen seurannasta sekä toimialoittaisista päästöistä ja kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista. Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain Energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt laskivat lähes 4 prosenttia vuodesta Teollisuuden energiakäyttö väheni taantuman myötä ja päästöt pienenivät 23 prosenttia. Sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt kuitenkin kasvoivat 5 prosenttia hiilen käytön lisäännyttyä sähkön erillistuotannossa. Taantuma näkyi myös liikenteen päästöjen pienenemisenä. Liikenteen päästöjen 5 prosentin laskuun vaikutti lisäksi biopolttonesteiden käyttö. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Teollisuuden prosessipäästöt vuonna 2009 vähenivät reilulla neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna muun muassa teräksen, sementin ja kalkin tuotannon supistuttua taantuman myötä. Typpihapon valmistuksen päästöjen vähenemiseen vaikutti pääasiassa vuonna 2009 käyttöön otettu uusi päästövähennysmenetelmä. Maatalouden päästöt ovat vähentyneet 14 prosenttia vuodesta Vuoteen 2008 verrattuna laskua oli noin 3,5 prosenttia. Päästöjen pienenemiseen ovat vaikuttaneet typpilannoituksen vähentyminen, kotieläinten määrien lasku ja tehostunut lannankäsittely. Jätesektorilla taantuma vaikutti sekä yhdyskuntajätteen että teollisuuden tuottamiin jätemääriin. Jätesektorin 4 prosentin päästöjen laskuun vaikutti kuitenkin merkittävästi jätteenpolton lisääntyminen. Suomen kasvihuonekaasupäästöt pois lukien maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori (ks. taulukko alla). Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä Vuosi Energia Energiateollisuus 19,19 18,96 18, ,40 24,12 29,83 27,44 24,18 23,66 22,12 27, ,21 32,97 21,93 32,88 30,83 24,25 25,43 Teollisuus ja rakentaminen 13,36 12,83 12,30 12,41 12,70 12,14 12,00 12,27 11,94 11,92 11, ,17 11,54 11,63 11,33 11, ,80 8,32 Kotimaan liikenne 12,76 12,40 12,32 11,85 12,20 11,99 11,98 12,55 12,70 12,94 12,84 12,96 13,16 13,34 13,69 13,71 13,90 14,26 13,60 12,92 Muu energia 1) 9,18 8,85 8,97 8,55 8,22 7,78 7,92 7,87 8,14 7,86 7,49 7,73 7,66 7,60 7,28 6,98 6,79 6,62 6,41 6,44 Teollisuusprosessit Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 4,98 4,61 4,35 4,43 4,60 4,54 4,72 4,93 4,87 4,96 4,98 4,96 4,89 F-kaasut 0,09 0,07 0,04 0,03 0, Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Maatalous Jätteiden käsittely Päästöt yhteensä ilman LULUCFluokkaa 1) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt 5,20 5,48 5,33 5,39 5,77 6,04 4, ,90 9 0,94 1,03 0, ,09 0,07 6,66 6,27 5,86 5,94 5,97 6,05 5,96 5,97 5,85 5,76 5,85 5,78 5,83 5,84 5,77 5,78 5,79 5,80 5,93 5,72 3,97 4,01 4,03 4,02 3,97 3,91 3,82 3,72 3,55 3,48 3,27 3,14 2,92 2,75 2,61 2,40 2,46 2,37 2,28 2, ,17 66,75 68,86 74, ,51 75,13 71,67 71,08 69,16 74,38 76,52 84, ,48 79,71 78, ,34 Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori on Suomessa nettonielu eli poistumat ilmakehästä ovat suuremmat kuin päästöt ilmakehään. Nettonielu kasvoi edellisestä vuodesta huomattavasti 4 miljoonaan tonniin CO2-ekv. Suurin hiilinielu on puuston nettokasvu. Metsien kasvu on lisääntynyt Suomessa tasaisesti vuodesta 1990 lähtien. Hakkuumäärät sen sijaan ovat vaihdelleet vuosittaisen markkinatilanteen ja kysynnän mukaan. Vuonna 2009 markkinahakkuut romahtivat viidenneksen edellisvuodesta, 41 miljoonaan kuutiometriin, mikä kasvatti puuston nettonielun yli 49 miljoonaan tonniin CO2-ekv. Merkittävimmät päästölähteet vuonna 2009 sektorilla olivat ojitettujen turvemaiden maaperäpäästöt (yhteensä 15,4 milj. t CO2-ekv.). Kivennäismaat sen sijaan sitoivat hiiltä maaperään yhteensä 6,7 milj. t CO2-ekv. Maaperän hiilivarastojen muutosten arviointi sisältää suuria epävarmuuksia. 2

3 LULUCF-sektorin päästöt ja poistumat Suomessa. Päästöt ja poistumat miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä (neg. luku tarkoittaa poistumaa, pos. päästöä) Vuosi Metsämaa Maatalousmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Puutuotteet Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -21,19-35,83-29,13-27,24-19,11-19,12-28,40-23,49-21,97-24,53-26,41-30,89-31,12-30,99-31,21-34,55-38,25-29,35-34,83-47,19 5,45 4,82 4,60 4,82 4,73 5,00 5,06 5,09 5,10 5,07 4,99 5,09 5,18 5,16 5,30 5,48 5,72 5,94 6,26 6, ,08 1,09 1,14 1,16 1,19 1,21 1,24 1,27 1,31 1,32 1,35 1,35 1,32 1,31 1,37 1,35 1,34 1,35 1,36 1,30-0, , ,87-1,05-2,12-1,77-2,04-1, ,89-0, , ,71-15,04-29,07-23,10-20,86-13,44-13,29-22,68-18,81-16,91-19,75-20,94-24,35-24,64-24,99-24,94-27,66-31,22-23,34-27,

4 Sisällys Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kokonaispäästöjen kehitys sektoreittain...5 Kioton pöytäkirjan mukainen raportointi ja velvoitteen täyttäminen...5 Taulukot Taulukko 1. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiaan ja vuosien päästötietoihin perustuva tarkastelu Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteutumisesta Suomessa...7 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Liitetaulukko 2. Hiilidioksidipäästöt Suomessa Liitetaulukko 3. Metaanipäästöt Suomessa Liitetaulukko 4. Dityppioksidipäästöt Suomessa Liitetaulukko 5. F-kaasujen päästöt Suomessa Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain vuonna Liitekuvio 2. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Liitekuvio 3. Suomen energiasektorin päästötrendi Liitekuvio 4. Kasvihuonekaasujen päästöt Suomessa suhteessa Kioton pöytäkirjan tavoitetasoon...14 Laatuseloste: Kasvihuonekaasut

5 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2009 Kokonaispäästöjen kehitys sektoreittain Suomen kasvihuonekaasupäästöt vastasivat 66,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (CO2-ekv.) vuonna Päästöt pienenivät 5,8 prosenttia edellisvuodesta ja alittivat 6,6 prosentilla Kioton pöytäkirjan velvoitetason. Vuonna 2009 päästöt pienenivät kaikilla raportoiduilla sektoreilla edellisvuoteen verrattuna. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin nettonielu kasvoi. Suomen päästöistä valtaosa syntyy energiasektorilla, noin 80 prosenttia vuonna Energiasektorin päästöt vähentyivät edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Talouden taantumaa heijastellen eniten pienenivät teollisuuden ja rakentamisen polttoaineiden käytön päästöt (23 %), samoin edellisvuonna alkanut liikenteen päästöjen pienentyminen jatkui viidellä prosentilla. Energiateollisuuden päästöt sen sijaan kasvoivat 5 prosenttia. Päästöjen kasvu aiheutui suurelta osin hiilen käytön lisääntymisestä sähkön erillistuotannossa, joka puolestaan oli seurausta vesivoiman saatavuuden vähenemisestä. Muut energiasektorin päästöt kasvoivat reilun prosentin. Vuodesta 1990 energiasektorin päästöt ovat pienentyneet 2,6 prosenttia. Taantuma pienensi myös teollisuuden prosessiperäisiä päästöjä reilusti edellisvuodesta, kokonaisvähennystä oli lähes 27 prosenttia. Eniten päästöt vähenivät sementin ja kalkin (40 %) ja teräksen (23 %) valmistuksessa. Typpihapontuotannon päästöt vähenivät puoleen laitosten otettua käyttöön uusia päästövähennysmenetelmiä. Teollisuusprosessien päästöihin luetaan myös voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnetut F-kaasut, joiden päästöt ovat kasvaneet tasaisen jyrkästi 90-luvun alusta. Vuonna 2009 kasvukehityksessä tapahtui selkeä vähennys (10 %). Pienentyneitä päästöjä selittää sekä taantuma että vuonna 2007 voimaan tullut F-kaasuja koskeva EY-asetus. Vuoteen 1990 verrattuna teollisuusprosessien päästöt olivat pari prosenttia korkeammat. Maatalouden päästöt vähenivät edellisvuodesta reilut 3 prosenttia. Kaiken kaikkiaan maatalouden päästöt ovat pienentyneet noin 14 prosenttia vuodesta Vähenemiseen ovat vaikuttaneet keinolannoituksen vähentyminen, kotieläinten määrien lasku sekä parantunut lannankäsittely. Jätesektorin päästöt pienentyivät 4 prosenttia edellisvuodesta ja olivat 45 prosenttia alemmalla tasolla kuin Päästöt jätesektorilta ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta Jätteen polton yleistyminen on vähentänyt kaatopaikalle menevän jätteen määrää ja vastaavasti kaatopaikkojen päästöjä erityisesti vuosina Vähennystä ovat tukeneet jätelain ja EU:n kaatopaikkadirektiivin toimeenpanot 90-luvulla. Jätteiden synnyn ehkäisy, kierrätys ja uusiokäyttö ovat lisääntyneet ja kaatopaikkakaasun talteenotto sekä jätevesien puhdistus ovat tehostuneet. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori on Suomessa nettonielu eli poistumat ilmakehästä ovat suuremmat kuin päästöt ilmakehään. Nettonielu kasvoi edellisestä vuodesta huomattavasti, 4 miljoonaan tonniin CO2-ekv. Suurin hiilinielu on puuston nettokasvu. Metsien kasvu on lisääntynyt Suomessa tasaisesti vuodesta 1990 lähtien. Hakkuumäärät sen sijaan ovat vaihdelleet vuosittaisen markkinatilanteen ja kysynnän mukaan. Vuonna 2009 markkinahakkuut romahtivat viidenneksen edellisvuodesta 41 miljoonaan kuutiometriin metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän laskun myötä, mikä kasvatti puuston nettonielun yli 49 miljoonaan tonniin CO2-ekv. Metsä- ja maatalousmaiden ojitettujen turvemaiden maaperäpäästöt ovat merkittävät (2009 yhteensä 15,4 miljoonaa tonnia CO2-ekv.). Sen sijaan kivennäismaat sitovat hiiltä maaperään (2009 yhteensä 6,7 miljoonaa tonnia CO2-ekv.). Maaperän hiilivarastojen muutosten arviointi sisältää suuria epävarmuuksia. Kioton pöytäkirjan mukainen raportointi ja velvoitteen täyttäminen Suomen velvoite Kioton pöytäkirjan ensimmäiselle velvoitekaudelle on rajoittaa kasvihuonekaasupäästöt perusvuoden tasolle. Suomen Kioton pöytäkirjan perusvuosi on 1990, paitsi F-kaasujen osalta Perusvuoden päästöjen perusteella laskettu Suomen sallittu päästömäärä kaudella on tonnia CO2-ekv. eli vuotta kohti laskettuna 71,0 miljoona tonnia CO2-ekv. Sallittu päästömäärä vahvistettiin vuonna 2008, jolloin vastaava määrä päästöyksiköitä tilitettiin Kioton pöytäkirjan mukaisen kansallisen päästörekisterin (Kioton rekisteri) Suomen valtion tilille. Suomi on täyttänyt velvoitteensa, mikäli sillä on velvoitekauden tilityskauden loputtua Kioto rekisterin tilillä kansallisia päästöjä vastaava määrä päästöyksiköitä. Kansallisten päästöjen määrää seurataan 5

6 kasvihuonekaasujen inventaarion avulla. Jos päästöt ovat suuremmat kuin sallittu päästömäärä, voi Suomi hankkia päästöyksiköitä Kioton pöytäkirjan mukaisilta päästökauppamarkkinoilta tai toteuttamalla nk. hankemekanismeja muissa maissa. Lisäksi Kioton pöytäkirjan artiklan 3 kohtien 3 ja 4 mukaiset päästöt ja poistumat vaikuttavat velvoitteen täyttämiseen. Artiklan 3.3 mukaisista toimista (metsitys, uudelleen metsitys, metsän hävitys) aiheutuvien nielujen ja päästöjen raportointi on pakollista Kioton sopimuksen ensimmäisellä velvoitekaudella Artiklan 3.4 mukaisten toimien (metsänhoito, maatalousmaan hoito, laidunmaan hoito ja/tai uudelleen kasvittaminen) raportointi on vapaaehtoista ensimmäisellä velvoitekaudella. Suomi on valinnut raportoitavaksi artiklan 3.4 mukaisen metsänhoitotoimen. Artiklan 3.3 toimien kokonaispäästö oli 3,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuonna Tästä metsän hävityksen osuus oli 3,6 milj. t CO2-ekv. Suomessa on raivattu metsää vuosina yhteensä hehtaaria. Pääosin metsää on raivattu rakentamisen, tiestön ja voimansiirtolinjojen alta (noin ha), mutta jonkin verran metsää on muutettu myös pelloiksi ( ha) ja turvetuotantoon. Metsämaan muuttamista toiseen maankäyttöön on Suomessa vaikea välttää, sillä Suomen maapinta-alasta metsää on 73 prosenttia. Vuosien aikana on syntynyt uutta metsäpinta-alaa metsittämisen seurauksena yhteensä hehtaaria. Pääasiassa nämä alueet ovat entisiä viljelysmaita ( ha), joita on metsitetty joko aktiivisesti tai ne ovat metsittyneet luontaisesti peltojen viljelyn loputtua. Jonkin verran on metsitetty myös esimerkiksi entisiä turvetuotantoalueita. Artiklan 3.3 mukaiseksi metsittämiseksi luetaan Suomessa myös sellaiset huonotuottoiset turvemaat, joiden puusto ojittamisen seurauksena on toipunut sellaiseksi, että ne täyttävät FAO:n metsän mukaisen määritelmän. Metsittämisen alussa maaperäpäästöt ovat yleisesti suuremmat kuin taimikon kasvun nieluvaikutus. Turv la ero on selkeästi suurempi kuin mineraalimailla. Näin ollen metsittämisestäkin kertyi päästöä vuonna 2009 yhteensä miljoonaa tonnia CO2-ekv. Artiklan 3.4 mukainen metsänhoidon nielu oli vuonna milj. t CO2-ekv. Metsänhoidon nielu on Suomelle tärkeä, sillä Kioton sääntöjen mukaan metsänhoidon nielulla voidaan kompensoida artiklan 3.3 mukaiset metsänhävityksen- ja metsityksen kokonaispäästöt. Kompensaatiomahdollisuuden lisäksi metsänhoidon nieluista saa päästötaseeseen hyvitystä maakohtaisen enimmäismäärän ns. kattoluvun mukaisesti. Suomelle määritetty nielukatto on 8 milj. t CO2-ekv. per vuosi (koko velvoitekauden nielukatto on 2,93 milj. t CO2-ekv.). Suomen valinnan mukaisesti hyvitys saadaan velvoitekauden päätyttyä. Kioton pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämistä on arvioitu alla olevassa taulukossa. Siinä esitetään miten tavoitteeseen on arvioitu päästävän pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa ja verrattu sitä vuosien 2008, 2009 päästöihin ja nieluihin ja ennakkoarvioon vuoden 2010 päästöistä. Taulukossa esitetty vuoden 2010 kokonaispäästöarvio perustuu maaliskuussa 2011 julkistetun energiaennakon tietoihin. Ei-päästökauppasektorin päästöt on laskettu kokonaispäästöarvion ja päästökauppasektorin vuoden 2010 toteutuneiden päästöjen erotuksena. Suomi on luovuttanut osan päästöyksiköistään päästökauppasektorin toiminnanharjoittajille. Nämä ovat velvollisia palauttamaan vuosittaisia päästöjään vastaavan määrän päästörekisteriin vuosittain. Jos toiminnanharjoittajien päästöt ovat suuremmat, joutuvat he hankkimaan päästöoikeuksia päästökaupan avulla, jos pienemmät, voivat he siirtää päästöoikeuksien käyttöä seuraaville vuosille, tai myydä ne. Ei-päästökauppasektorin päästöjen mahdollisen kasvun kompensoimiseen on varauduttu hallituksen päästöyksiköiden hankintaohjelman mukaisesti hankittavien päästöyksiköiden kautta. Taulukossa on annettu hallituksen päästöyksiköiden hankintaohjelman suunnitelman mukainen päästöyksiköiden suunniteltu hankintamäärä ja vuosina 2008, 2009 ja 2010 toteutuneet hankinnat päästörekisteritietojen mukaan. 6

7 Taulukko 1. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiaan ja vuosien päästötietoihin perustuva tarkastelu Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteutumisesta Suomessa Päästökauppasektorin päästöt Ei-päästökauppasektorin päästöt Toteutuneet kokonaispäästöt Päästökauppasektorille allokoidut päästöoikeudet Päästökauppasektorille allokoitujen päästöoikeuksien yli-/alijäämä 7) Pitkän aikavälin energiaja ilmastostrategian vuotuinen keskiarvo velvoitekaudella miljoonaa tonnia CO2-ekv. 46,4 35,2 81,6 37,6-8,8 Toteuma ,2 1) 34,2 7 36,5 1) + 1) Toteuma ,4 1) 32,0 66,3 37,1 1) +2,7 1) Ennakko 2010 Käytetyt päästöyksiköt 8) 72,8 70,8 69,0 72,6 6) Suomen sallittu päästömäärä 71,0 71,0 71,0 71 Artiklan 3, kohtien 3 ja 4 mukaiset poistumayksiköt Päästöyksiköt Kioton mekanismeista Kioton velvoitteen täyttämiseen käytettävissä olevat päästöyksiköt Yli-/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä 4) 1) Energiamarkkinaviraston tiedotteet , ja ) Hallituksen päästöoikeuksien hankintaohjelman mukainen määrä 3) Valtion tilille tilitetyt päästöyksiköt (Ympäristöministeriö ) 2) 73,0 + +1,0 5) 4) Ylijäämä (posit. luku) tarkoittaa että tavoite saavutetaan ja päästöyksiköitä jää yli 5) Arvio koko velvoitekaudelle 6) Ennakkotieto/arvio 7) Ylijäämä (pos. luku) tarkoittaa, että toiminnanharjoittajille on allokoitu/luovutettu enemmän päästöoikeuksia kuin heidän tarvitsee palauttaa valtiolle. Alijäämä tarkoittaa, että toiminnanharjoittajien tulee palauttaa valtiolle enemmän päästöoikeuksia kuin heille on luovutettu. 8) Toteutuneiden kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorille allokoitujen päästöoikeuksien yli/alijäämän summa. Valtion tileillä tulee olla vastaava määrä päästöyksiköitä velvoitekauden lopulla kattamaan kyseisen vuoden päästöt. 0,05 3) 71,6 +0,8 +0,8 3) 72,0 +3,0 +3,8 41,3 1) 34,7 6) 76,0 6) 37,9 1) -3,4 1) 3) 71,9 6) +3,1 6) 7

8 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) 1) Päästöt ilman LULUCFluokkaa Jätteiden käsittely Maatalous Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Energiasektori miljoonaa tonnia CO2 ekv. -15, ,97 6,66 8 5,07 54, ,07 68,17 4,01 6,27 7 4,68 53, ,10 66,75 4,03 5,86 6 4,38 52, ,86 68,86 4,02 5,94 5 4,46 54, ,44 74,24 3,97 5,97 5 4,64 59, , ,91 6,05 4 4,64 56, ,68 76,51 3,82 5,96 4 4,87 61, ,81 75,13 3,72 5,97 4 5, ,91 71,67 3,55 5,85 4 5,17 56, ,75 71,08 3,48 5,76 4 5,33 56, ,94 69,16 3,27 5,85 2 5,52 54, ,35 74,38 3,14 5,78 2 5,66 59, ,64 76,52 2,92 5,83 1 5,41 62, ,99 84,28 2,75 5,84 0 5,90 69, , ,61 5,77 1 6,21 65, ,66 68,48 2,40 5,78 1 6,23 53, ,22 79,71 2,46 5,79 0 6,18 65, ,34 78,14 2,37 5,80 0 6,71 63, , ,28 5,93 0,09 7,07 55, ,34 2,19 5,72 0,07 5,24 53, Negatiiviset luvut tarkoittavat poistumaa, positiiviset päästöä 1) 8

9 Liitetaulukko 2. Hiilidioksidipäästöt Suomessa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) 1) Päästöt ilman LULUCFluokkaa Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Polttoaineiden haihtumapäästöt Muu polttoainekäyttö Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen (polttoperäiset päästöt) Energiateollisuus miljoonaa tonnia CO2-15,16 56,59 2 3,32 2 1,19 7,04 12,48 13,17 19, ,18 55,01 1 3,17 1 1,02 6,89 12,13 12,66 18, ,21 54,15 0 3,04 2 1,03 6,99 12,05 12,14 18, ,97 56,07 0,09 3,06 7 1,03 6,51 11,59 12,23 21, ,56 61,36 0,08 3,16 7 1,14 6,16 11,94 12,52 26, ,40 57,83 0,08 3,07 7 1,20 5,70 11,74 11,96 23, ,80 63,64 0,08 3,24 5 1,22 5,81 11,72 11,82 29, ,94 62,28 0,07 3,48 0 1,13 5,83 12,30 12,07 27, ,04 59,13 0,07 3,48 4 1,38 5,92 12,45 11,74 23, ,87 58,67 0,07 3,58 3 1,23 5,83 12,68 11,72 23, ,07 56,73 0,07 3,58 3 1,26 5,47 12,59 11,73 21, ,48 61,99 0,07 3,64 2 1,23 5,69 12,71 11,29 27, ,77 64,43 0,07 3,54 2 1,22 5,64 12,91 10,98 29, ,12 72,04 0,06 3,77 2 1,23 5,56 13,10 11,35 36, ,08 68,16 0,06 3,96 1 1,07 5,43 13, , ,80 56,38 0,06 3,69 3 0,98 5,24 13,48 11,15 21, ,37 67,76 0,06 3,93 1 0,98 5,05 13, , ,48 66,13 0,06 4,28 3 0,91 4,94 14,04 11, ,17 58,25 0,05 4,44 4 0,92 4,75 13, , ,41 0,05 3,50 2 0,89 4,84 12,71 8,19 25, Negatiiviset luvut tarkoittavat poistumaa, positiiviset päästöä 1) 9

10 Liitetaulukko 3. Metaanipäästöt Suomessa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) Päästöt ilman LULUCFluokkaa Jätteiden käsittely Niittojäännösten poltto pellolla Lannankäsittely Kotieläinten ruoansulatus Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Polttoaineiden haihtumapäästöt Muu polttoainekäyttö Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen (polttoperäiset päästöt) Energiateollisuus tuhatta tonnia 1, ,09 11,8 92,0 8,7 4, ,5 299,9 183,4 0,01 11,5 88,5 2,0 8,7 4, ,7 298,5 184,2 0,01 11,6 85,5 2,7 8,8 4, ,6 299,7 184,1 11,9 85,6 3,5 8,7 4, ,7 298,0 18 0,01 12,5 85,7 3,8 8,8 4, , ,5 12,9 80,8 3,8 8,8 3, ,7 286,9 174,1 0,03 13,0 81,0 3,9 9,2 3, ,8 283,3 169,3 13,8 81,9 3,4 9,2 3,6 0, ,7 273,6 161,7 0,01 13,5 80,0 3,5 9,3 3,5 0, ,8 267,4 158,0 0,01 13,3 78,8 2,8 9,1 3,4 0, ,8 257,4 148,2 0,04 13,6 78,9 2,6 8,9 3, ,9 251,2 141,9 13,1 77,9 3,2 9,9 3,0 0, ,9 242,3 131,7 13,7 78,6 2,7 1 2,9 1, ,9 233,7 123,2 14,2 77,7 2,9 1 2,8 1, ,8 225,7 116,7 14,2 76,9 2,6 1 2,6 1, ,9 215,6 106,7 0,01 14,6 76,3 3,1 1 2,4 1, ,9 218,3 109,5 14,6 76,4 2,6 1 2,2 1, ,8 212,4 105,0 0,03 14,5 75,3 2,4 1 2,1 1, ,8 206,9 10 0,03 14,7 74,8 2,3 1 1,9 1, ,7 203,5 96,8 14,1 75,2 2,2 11,3 1,8 1,

11 Liitetaulukko 4. Dityppioksidipäästöt Suomessa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) Päästöt ilman LULUCFluokkaa 1) Jätteiden käsittely Viljelysmaat Lannankäsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Muu polttoainekäyttö Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen (polttoperäiset päästöt) Energiateollisuus tuhatta tonnia 23,8 12,9 1,6 5, ,9 12,0 1,5 4, ,9 4,2 1, ,8 11,1 4,4 1, ,2 11,1 1,5 4,6 1, ,8 11,7 4,7 1, ,6 1 1,5 4,7 1, ,5 11,3 1,5 4,7 1, ,9 11,1 1,5 4,4 1, ,9 4,3 1, ,8 11,2 4,4 1, ,1 1,3 4,2 1,0 0, ,9 11,2 4,3 1,0 0, ,3 11,2 4,5 1,1 1, ,1 4,8 1,0 1, ,5 11,1 5,2 0,9 0, ,2 11,2 1,3 4,6 0,9 1, ,3 11,3 1,3 4,8 0,9 1, ,9 11,7 5,1 0,8 1, ,4 11,1 1,3 2,6 0,8 0, Kokonaispäästössä mukana olevia polttoaineiden haihtumapäästöjä ja niittojäännösten polton päästöjä ei esitetä taulukossa, niiden päästöt yhteensä ovat vuosittain alle 0,005 tuhatta tonnia 1) 11

12 Liitetaulukko 5. F-kaasujen päästöt Suomessa SF6 PFC HFC tuhatta tonnia CO2 ekv. 94, ,3 0, , , ,9 6, ,5 29, ,2 77, ,0 167, ,2 245, ,0 28,0 318, ,5 22,5 491, , , ,3 13,4 463, ,1 14,9 651, ,8 12,2 693, ,8 9,9 863, ,4 747, ,0 8,4 903, ,2 993, ,3 9,3 888,

13 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain vuonna 2009 Liitekuvio 2. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Liitekuvio 3. Suomen energiasektorin päästötrendi

14 Liitekuvio 4. Kasvihuonekaasujen päästöt Suomessa suhteessa Kioton pöytäkirjan tavoitetasoon 14

15 Laatuseloste: Kasvihuonekaasut 1. Tilastotietojen relevanssi Suomi on sitoutunut Kioton pöytäkirjan sopimuspuolena, EU:n taakanjakosopimuksessa määritellyllä tavalla, vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ns. perusvuoden (hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin osalta perusvuosi on 1990, F-kaasujen osalta 1995) tasolle. Velvoite on täytettävä vuosien aikana. YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan päätöksillä on sovittu päästöjen raportoinnista. Kioton pöytäkirjan ratifioineiden maiden raportointia seurataan tarkasti. Päästöjen lisäksi raportointiin sisältyy myös kasvihuonekaasujen sitoutuminen ilmakehästä (ns. nielut). Päästöistä ja nieluista huomioidaan kuitenkin vain se osa, joka aiheutuu ihmistoiminnasta. Raportointi sopimuksille tapahtuu vuosittain. Raportointi kattaa kuusi varsinaista kasvihuonekaasua (HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja) hiilidioksidi (CO2) metaani (CH4) dityppioksidi (N2O) HFC-yhdisteet PFC-yhdisteet rikkiheksafluoridi (SF6). Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt. Kioton pöytäkirjan velvoitteet koskevat kuitenkin vain yllä lueteltuja varsinaisia kasvihuonekaasuja. Päästöjen arviointi ja raportointi tehdään kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Euroopan unionissa raportointia ohjaa lisäksi EY:n kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää koskeva päätös (280/2004/EY). Vuosittainen kasvihuonekaasuinventaario koostuu raportointitaulukoista ja kansallisesta inventaarioraportista, jossa kuvataan mm. käytetyt menetelmät, lähtötiedot ja niiden epävarmuudet. Päästötaulukot ja inventaarioportti ovat englanninkielisiä. Keväästä 2007 lähtien on julkistettu myös lyhyt suomenkielinen yhteenveto kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä Suomessa. Tähän raporttiin on koottu tietoa myös päästöjen arvioidusta tulevasta kehityksestä kauppa- ja teollisuusministeriön kokoamien skenaarioiden mukaisesti sekä kansainvälisestä päästökehityksestä. Inventaariot tarkastetaan kansainvälisten tutkintatiimien toimesta vuosittain. Valtioneuvosto teki ilmastopolitiikan viranomaistoimien järjestämistä koskevan periaatepäätöksen. Päätöksen mukaisesti Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot sopimuksille. Osa inventaariolaskelmista tehdään muualla kuin Tilastokeskuksessa. Inventaarioon tietoja tuottavat Suomen ympäristökeskus, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja FINAVIA. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Ilmastosopimuksen osapuolikokousten päätöksillä on otettu käyttöön seuraavat hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) laskentaohjeet: Revised 1996 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories (1997), Good Practice Guidance and Uncertainty Management for National Greenhouse Gas Inventories (2000) ja Good Practice Guidance for Land Use, Land-Use Change and Forestry (2003). Päästöt lasketaan tyypillisesti aktiviteettitietojen ja päästökertoimien avulla. Aktiviteettitietoja saadaan hallinnollisten rekisteriaineistojen lisäksi mm. Metsäntutkimuslaitoksen metsäinventaarioista ja Suomen ympäristökeskuksen kyselyistä toiminnanharjoittajille. Kertoimet perustuvat kansallisiin tutkimuksiin ja IPCC-ohjeiden oletuspäästökertoimiin. Päästölaskennassa käytetyt menetelmät kuvataan yksityiskohtaisesti kansallisen inventaarioraportin sektorikohtaisissa luvuissa. 15

16 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Kasvihuonekaasuinventaario kuvaa parhaan nykytietämyksen valossa päästöjä niillä rajauksilla ja määrittelyillä, mistä YK:n ilmastosopimuksessa ja Kioton pöytäkirjassa on sovittu. Ohjeita laadittaessa tavoitteena on ollut, että menetelmät ovat tieteellisesti perusteltuja ja objektiivisia. Päästöarvioiden luotettavuutta arvioidaan epävarmuustarkastelun avulla. Epävarmuusanalyysien tulokset on raportoitu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisusarjoissa sekä kansallisessa inventaarioraportissa. Epävarmuusanalyysi tehdään tietokonesimulaation avulla. Simulointituloksista lasketut epävarmuudet on esitetty taulukossa 1 (analyysi tehtiin vuoden 2006 päästötasolle). Käytetty tunnusluku on variaatiokerroin, joka on simulointitulosten keskihajonnan ja keskiarvon suhde. Taulukko 1. Kasvihuonekaasuinventaarion epävarmuudet (simulointitulosten variaatiokerroin, %) sektoreittain ja kaasuittain. Sektorit Energia Teollisuusprosessit Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Maatalous Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous Jätteet CO CH N2O F-kaasut 1) 1) F-kaasut on yhteisnimitys HFC- ja PFC-yhdisteille sekä SF6:lle. Merkintä - kertoo, että kyseisen kaasun päästöjä ei synny mainitulla sektorilla Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Kasvihuonekaasujen päästöt raportoidaan vuosittain Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimukselle. Raportointisääntöjen mukaisesti uusimmat tilastoitavat tiedot ovat kahden vuoden takaisia. Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario toimitetaan Euroopan komissiolle mennessä. Komissio vastaa Euroopan unionin inventaarion kokoamisesta. Jäsenmaan on mahdollista täydentää ja päivittää lähetystään asti. EU:n yhteinen inventaario kootaan jäsenmaiden lähetyksistä ja toimitetaan YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle mennessä. Samaan päivämäärään mennessä Suomi toimittaa oman lopullisen inventaarionsa ilmastosopimuksen sihteeristölle. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Perustiedot Suomen kasvihuonekaasujen päästökehityksestä julkistetaan vuosittain Tilastokeskuksen internet-palvelussa huhtikuun loppuun mennessä. Ennakkotieto päästöistä julkistetaan joulukuussa. Julkistuksen laatuseloste sekä kansallinen inventaarioraportti tarjoavat perustiedot käytetyistä menetelmistä, luokituksista ja käsitteistä. Tilastokeskuksen internet-palvelussa kasvihuonekaasuinventaarion tilastosivuja täydentää teemasivusto. Sivusto esittelee kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön ja Suomen kasvihuonekaasujen kansallisen arviointijärjestelmän toimintaa. Vuosittainen englanninkielinen raportointi on myös kokonaisuudessaan nähtävillä tilaston teemasivuilla. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Suomen inventaarion kansainvälinen vertailtavuus varmistetaan käyttämällä osapuolikokouksissa sovittuja IPCC-menetelmiä ja luokituksia sekä esitystapaa. 16

17 Raportoitavat tiedot kattavat kaikki tärkeimmät IPCC-ohjeissa mainitut päästölähteet, nielut ja kaasut Suomessa. Mahdolliset poikkeukset kattavuudessa mainitaan kunkin sektorin tietojen yhteydessä Common Reporting Format -taulukoissa ja kansallisessa inventaarioraportissa. Inventaarion aikasarjat alkavat vuodesta 1990, joka on Kioton pöytäkirjan mukainen perusvuosi, lukuun ottamatta F-kaasuja, joiden osalta perusvuosi on Aikasarjan vertailukelpoisuus yli vuosien kuuluu inventaarion laadinnan perusperiaatteisiin. Jos laskentamenetelmät muuttuvat, aikaisemmat vuodet lasketaan uudelleen tai aikasarjan vertailukelpoisuus varmistetaan IPCC-ohjeiden mukaisilla menetelmillä. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Energiankäytön hiilidioksidipäästöt muodostavat merkittävimmän osan kasvihuonekaasuinventaarion päästöistä. Ne raportoidaan myös Tilastokeskuksen energiatilastossa ja energiaennakossa. Myös energiatilasto ja energiaennakko julkaistaan vuosittain. Energiaennakossa julkaistava arvio lasketaan karkeammalla menetelmällä kuin kasvihuonekaasuinventaarion vastaava luku. Sekä energiaennakon että energiatilaston hiilidioksidiaikasarjan aiemmat vuodet saatetaan yhtenäisiksi inventaarion tietojen kanssa. Inventaarion osana raportoidaan energian käyttö- ja tuotantotietoja, jotka muodostavat osan myös energiatilaston tiedoista. Lähtötiedoissa, luokituksissa ja yksityiskohtaisuudessa on eroavaisuuksia energiatilaston ja inventaarion välillä, mutta käynnissä on jatkuva kehitystyö yhteisten osa-alueiden yhtenäistämiseksi. Verrattaessa energiatilaston ja kasvihuonekaasuinventaarion tietoja toisiinsa on huomioitava seuraavat erot ja yhtäläisyydet: polttoaineiden kokonaiskäyttö ja siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kuvaavat molemmissa samaa asiaa; tiedot pyritään saamaan mahdollisimman yhtenäisiksi polttoaineiden kokonaiskäyttö kasvihuonekaasuinventaariossa ei sisällä muita energialähteitä (esim. ydinvoima, vesivoima, jne.) energiatilaston hiilidioksidipäästömäärä ei sisällä muista lähteistä peräisin olevaa hiilidioksidia eikä muita kasvihuonekaasuja. 17

18 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Lisätietoja Riitta Pipatti (09) Tuija Lapveteläinen (09) Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)