Ilmastonmuutos ja kehitysmaat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutos ja kehitysmaat"

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Kehitysmaainstituutti Outi Berghäll Ympäristöministeriö KASVIHUONEILMIÖ Auringon säteily heijastuu maan pinnasta lämpösäteilynä avaruuteen. Kasvihuonekaasut pidättävät osan avaruuteen heijastuvasta säteilystä, mikä lämmittää maan pintaa. Tämä on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiön ansiosta lämpötila maapallolla on +15 astetta. Ilman kasvihuoneilmiötä se olisi 18 astetta. Hanna Ahonen/YM Ilmastojärjestelmä Muutoksia ei voida selittää kuin huomioimalla ihmiskunnan vaikutus ilmakehän koostumukseen Source: IPCC WG I SPM, 2001 ESIMERKKEJÄ ILMASTONMUUTOKSEN MAHDOLLISISTA VAIKUTUKSISTA Sadot pienenevät useimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Kuivuus pahenee erityisesti Keski-Aasiassa, Välimeren alueella, Australiassa ja eteläisessä Afrikassa. Vesipula pahenee alueilla, joilla on niukat vesivarat. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät lämpenemisen ja sateisuuden muutosten vaikutuksesta. Luonnon monimuotoisuus ja joidenkin lajien selviytyminen ovat uhattuina eläinten ja kasvien elinympäristön ja olojen muuttuessa. Taudinaiheuttajien, kuten malarian, esiintymisalueet voivat levitä. Poikkeukselliset sääilmiöt saattavat lisääntyä ja voimistua. People at risk from sea-level rise The number of people at risk and areas vulnerable to wetland loss by the 2080s for a 44 cm sea-level rise scenario and constant (1990s) protection, showing the YSource: MPÄRISTÖMINISTERIÖ UK-DETR (1997)

2 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Ihmistoiminta Ilmastonmuutoksen HILLITSEMINEN rajoittamalla päästöjä ja kasvattamalla nieluja VAIKUTUKSET ILMASTONMUUTOS ja ilmaston vaihtelevuus Altistuminen Vaikutukset ja seuraukset Omaehtoinen sopeutuminen Nettovaikutukset Ilmastopoliittiset toimenpiteet HAAVOITTAVUUS Suunnitelmallinen SOPEUTUMINEN vaikutuksiin ja haavoittavuuteen Ilmastonmuutos on globaali ongelma Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin maihin. Ilmastonmuutoksen syynä on ihmiskunnan yhteisvaikutus. Vastuu ilmastonmuutoksesta sekä sen vaikutukset jakaantuvat epätasaisesti. Vaikutukset eivät välttämättä kohdistu niihin, joilla vastuu: haavoittuvuus, sopeutumisvalmiudet. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii globaaleja ponnistuksia vrt alueelliset ympäristönsuojelutoimet: vaikuttavuus, toteutuskelpoisuus. NEUVOTTELUJEN KULKU Ongelman tiedostaminen n WMO ja UNEP perustavat IPCC:n Kansainväliset (INC) neuvottelut 2/1991 5/1992 YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus (UNFCCC) avataan allekirjoituksille Rio de Janeirossa 6/1992 Ilmastosopimus astuu voimaan 3/1994. Neuvottelut Kioton pöytäkirjasta alkavat, ensimmäinen osapuolikonferenssi (COP1), ns. Berliinin mandaatti 1995 Kioton pöytäkirja hyväksytään: COP3 Kioto 1997 Neuvottelut Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöistä alkavat: COP Poliittinen läpimurto COP6bis 7/ avoimien kysymysten ratkaisuperiaatteet Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöt hyväksytään: Marrakeshin sopimukset COP7 11/2001. Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus UNFCCC Tavoite: vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Välitavoite: vakauttaa teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Kaikilla osapuolilla velvoite laatia ja toteuttaa ilmastonmuutosta hillitseviä ja ilmastonmuutokseen sopeuttavia toimia sekä seurata kasvihuonekaasupäästöjä. Osapuolten jako kahteen ryhmään: teollisuusmaat ja kehitysmaat, teollisuusmailla velvoite tukea kehitysmaiden toimia. Hyväksyttiin Riossa 1992, voimaan osapuolta on ratifioinut. Toimeenpanosta vastaavat osapuolten konferenssi (COP, Conference of Parties) ja sopimuksen sihteeristö. KIOTON PÖYTÄKIRJA Määrälliset tavoitteet: teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 5,2% vuoden 1990 päästötasosta. Tavoitteesta on johdettu sitovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille. Keinot valittavissa: kotimaiset toimet, joustomekanismit (päästökauppa, yhteistoimeenpano, puhtaan kehityksen mekanismi), hiilinielujen käyttö, kehitysmaiden tukeminen, teknologian siirto jne. Voimaantulon ehdot: pöytäkirja astuu voimaan, kun vähintään 55 ilmastosopimuksen osapuolta on ratifioinut sen ja näistä teollisuusmaita on oltava niin paljon, että päästöt kattavat vähintään 55% teollisuusmaiden yhteispäästöistä Laillisesti sitova: tultuaan voimaan pöytäkirja on laillisesti sitova ja voimistaa siksi merkittävästi ilmastosopimusta Noudattamista valvotaan: päästöjen seuranta + valvontajärjestelmä. Marrakeshin sopimukset Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöt: esim. nielut, Kioton mekanismit, päästöjen seuranta ja raportointi jne. Myös ilmastosopimuksen toimeenpanoa tehostavia päätöksiä (kehitysmaiden tukeminen) Merkitys: osapuolet voivat arvioida toimeenpanon kustannuksia käynnisti teollisuusmaiden ratifioinnin käynnisti Kioton pöytäkirjan toimeenpanon CDMhankkeet.

3 Ilmastosopimukset jakavat maat kahteen ryhmään Ilmastosopimus jakaa maat kahteen ryhmään: I liitteen maat ja I liitteen ulkopuoliset maat I liitteen maat = teollisuusmaat eli OECD:n alkuperäiset jäsenmaat ja KIE-maat (AI-maat) I liitteen ulkopuoliset maat = kaikki muut eli periaatteessa kehitysmaat. Lisäksi II liitteen maat eli avunantajamaat (NAI-maat) UNFCCC:n mukaan kaikkien osapuolien tulee toteuttaa ilmastotoimia ja raportoida. AI-mailla kvantitatiivisia velvoitteita ja tiukemmat raportointisäännöt. NAI-maiden velvoitteiden täyttäminen sidottu AII-mailta saatuun apuun. Jaon perusteena historiallinen vastuu ilmastonmuutoksesta sekä voimavarat toimenpiteisiin. Jako on kuitenkin mielivaltainen. KIOTON PÖYTÄKIRJAN VELVOITTEET JA TOTEUTUSKEINOT PERUSURA: Päästöt ilman erityisiä ilmastopoliittisia toimia PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT KANSALLISET POLITIIKAT JA KIOTON MEKANISMIT NIELUT TOIMET (PAMs) Pakolliset Energia Yhteistoteutus (JI) metsitys metsänhävitys Liikenne Jätehuolto Puhtaan kehityksen Valinnaiset mekanismi (CDM) metsänhoito Maatalous maatalousmaan hoito kasvillisuuden jne. Päästökauppa (ET) palauttaminen Merkittävä osa Täydentävät Kioton pöytäkirjan velvoite: Päästöt ,2% alle v tason Kioton pöytäkirja 1. askel pitkällä tiellä Ilmastosopimuksen tavoite edellyttää huomattavia päästövähennyksiä maapallonlaajuisesti. Kioton pöytäkirja käynnistää tekemällä oppimisen Velvoitteet tiukkenevat jatkossa: vrt 6 EAP Hallitusohjelma: tavoitteena kaikki maat maat kattava neuvottelukierros EU:n tavoite: seuraava neuvottelukierros käynnistyy heti KP:n tultua voimaan, neuvottelukierroksen valmistelu käynnissä. Ilmastosopimuksen lopullinen tavoite (2 artikla) Ilmastosopimuksen lopullisena tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallisia vaarallisia häiriöitä ilmastojärjestelmässä. Tämä taso tulisi saavuttaa aikavälillä, joka sallii ekosysteemien sopeutua ilmastonmuutokseen luonnollisella tavalla, varmistaa, ettei elintarvikehuolto ole uhattuna, ja mahdollistaa kestävän taloudellisen kehityksen. Tavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman NAI-maiden panosta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaurioihin liittyviä riskejä Riskien hallinnan osa-alueita Riskien hallinta Riskien arviointi = riskin suuruuden arviointi ja suhteuttaminen Suosituksia Tietoa Riskien hallinnan toimet = toimenpiteet riskien vähentämiseksi Riskien hallinnan organisointi = Lainsäädäntö Vastuunjako Tehtävänjako

4 Kioton pöytäkirja on 1. askel - ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä on vähennettävä edelleen Ilmastopolitiikan kustannukset pienempi suurempi ilmastonmuuoksen vaikutusten hinta ilmastonmuutoksen hillitseminen Hillitsemisen, sopeutumisen ja vaikutuksen yhdistelmä Ilmastonmuutoksen hillitsemisen hinta pienempi suurempi Ei toimintaa Sopeutuminen pienempi ilmastonmuutoksen suurempi sopeutumisen hinta (Holdridgen kaavio) Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt vuosina Teollisuusmaat ja kehitysmaat (miljoonaa hiilitonnia) Kohtuudenmukaisuuden ulottuvuudet Kohtuudenmukaisuuden ulottuvuudet Lähteet: Carbon Dioxide Information Analysis Center (CDIAC) ja International Energy Agency (IEA) Lähde : Simo Kyllönen SLL: alustus Keke-toimikunnassa Kehitysmaat poikkeavat toisistaan Kehitysmaat eli ilmastosopimuksen I liitteen ulkopuoliset osapuolet (Non Annex I Parties= NAI) Neuvotteluissa NAI-maat = G77/Kiina G77:n sisällä monia ryhmiä, joiden valmiudet ja edut eroavat: Maantieteelliset ryhmät LDC AOSIS OPEC Ryhmillä on myös erilaiset neuvotteluvalmiudet,vrt OPEC.

5 1,80 Hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista tuhatta BKT-dollaria kohden Kehitysmaiden sitoutumisen reunaehdot CO2 tn / 1000 USD 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Russian Federation China India United States United Kingdom Spain Germany Finland France Japan Sweden Tasapuolisuuden käsite: teollisuusmaiden vastuu ja voimavarat vs välttämättömyys, tasapuolisuuden määrittely? Kehitysmaiden motivaatio ottaa velvoitteita: miten löytää kannustimia: ilmastosopimuksessa vähän tartuntapisteitä kestävä kehitys ensisijainen tavoite: miten löytää win-win ratkaisuja Poliittinen hyväksyttävyys sekä teollisuus- että kehitysmaissa Institutionaaliset valmiudet Kustannukset Ilmastonmuutoksen hillitseminen vs siihen sopeutuminen arvot ja asenteet 0, Mahdollisia ratkaisumalleja Uutta tekniikkaa tarvitaan kansainvälinen sopimusjärjestelmä on yksi tekniikan kehittymisen moottoreista. päästöjen vähentäminen ja lähentäminen malli, ilmakehä julkinen hyödyke, jonka käyttöön kaikilla tulee olla oikeus, lopputulemana kaikilla mailla samat per capita päästöt kaikille päästöjen vähentämis tai rajoittamisvelvoitteita. velvoitteiden eriyttäminen: maan päästökehitys ja valmiudet huomioon velvoitteiden luonne voi vaihdella: absoluuttinen vs. suhteellinen velvoite, pakollinen vs vapaaehtoinen velvoite, kokonaisvaltainen vs sektorivelvoite jne. taakanjaon eriyttäminen kynnysarvot erilaisten velvoitteiden piiriin siirtymiselle? TUTKIMUS HALLINTO POLITIIKKA ML KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET Markkinoiden veto pilotit kaupallistaminen leviäminen/ Tuotteen / teknologian työntö levittäminen SIJOITUKSET LIIKETOIMINTA JA SIJOITTAJAT KULUTTAJAT Lähde: High-Level Transatlantic Dialogue on Climate Change (Introduction Paper) Alkuperäislähde: Foxon (2003) (mukailtu) LOPUKSI: YM:n kotisivut: Ilmastosopimuksen sihteeristö: Sihteeristön oppaita: Ilmastotiedettä (IPCC): YM:n julkaisut Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöt : ja Mitä Kioton jälkeen : pitkän aikavälin kansainvälisen ilmastopolitiikan haasteita ja vaihtoehtoja

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen, 23.4.2015 Esityksen sisältö Neuvottelujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

YK:N ILMASTOSOPIMUKSEN OSAPUOLIKONFERENSSIN 11. ISTUNTO JA KIOTON PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLIKOKOUKSEN 1 ISTUNTO, MONTREAL

YK:N ILMASTOSOPIMUKSEN OSAPUOLIKONFERENSSIN 11. ISTUNTO JA KIOTON PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLIKOKOUKSEN 1 ISTUNTO, MONTREAL Päiväys Datum Dnro Dnr 7.10.2005 YM9/313/2005 Eduskunnan suuri valiokunta Viite Hänvisning :n Asia Ärende YK:N ILMASTOSOPIMUKSEN OSAPUOLIKONFERENSSIN 11. ISTUNTO JA KIOTON PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLIKOKOUKSEN

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Kati Kulovesi, kansainvälisen oikeuden professori ja CCEEL:in johtaja Kati Kulovesi Kansainvälinen ilmastopolitiikka + Kansainvälisen

Lisätiedot

Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö

Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö S u o m e n y m p ä r i s t ö 607 Kioton pöytäkirjan toimeenpanon säännöt HELSINKI 2003........................... Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy607/sy607.htm

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU. Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU. Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija 9.11.2018 IPCC:n 1,5 asteen raportti IPCC:n keskeisiä viestejä Nykymenolla 1,5 asteen raja ylittyy 2040 Lämpenemisen

Lisätiedot

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU Marjaana Kokkonen, projektipäällikkö 16.11.2018 (Outi Honkatukia, ilmastoasioiden pääneuvottelija) IPCC:n 1,5 asteen raportti IPCC:n keskeisiä viestejä Nykymenolla

Lisätiedot

Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka

Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka Savon ilmasto-ohjelma 30.5.2011 Pirkko Heikinheimo, 1 2 Ilmastopolitiikan tasot Kansainvälinen taso UNFCCC Kioton pöytäkirja (KP) EU-taso KP:n ratifiointi

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen? Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen? Outi Honkatukia Ilmansuojelupäivät 24.8.2016 Pariisin sopimus historiallinen oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus yhteisiä tavoitteita velvoitteita

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat )

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat ) Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström 17.12.2015 (tavoitepohjat 17.11.2015) Mitä vähintään tarvitaan Pariisista? Oikeudellisesti sitova, kaikkia maita

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

ILMASTO-OIKEUTTA. Luennon rakenne 3/19/2019. Taustaa. Ilmasto-oikeuden tasot. Keskeiset instrumentit. Kansainvälinen EU:n Kansallinen

ILMASTO-OIKEUTTA. Luennon rakenne 3/19/2019. Taustaa. Ilmasto-oikeuden tasot. Keskeiset instrumentit. Kansainvälinen EU:n Kansallinen ILMASTO-OIKEUTTA RYM-C1002, Yhdyskuntajärjestelmien ja -suunnittelun oikeudelliset perusteet, 20.3.2018 Ari Ekroos ja Kanerva Sunila 1 Luennon rakenne Taustaa Ilmasto-oikeuden tasot Keskeiset instrumentit

Lisätiedot

Ilmasto-oikeutta. Luennon rakenne 3/20/2018. Taustaa. Kansainvälinen ilmasto-oikeus. EU:n ilmastotavoitteet ja keinot

Ilmasto-oikeutta. Luennon rakenne 3/20/2018. Taustaa. Kansainvälinen ilmasto-oikeus. EU:n ilmastotavoitteet ja keinot Ilmasto-oikeutta RYM-C1002, Yhdyskuntajärjestelmien ja -suunnittelun oikeudelliset perusteet, Tohtorikoulutettava, OTM Kanerva Sunila Luennon rakenne Taustaa Kansainvälinen ilmasto-oikeus EU:n ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin

Lisätiedot

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) mahdollistaa kansainvälisten hyvitysten käytön: CERit puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ERUt yhteistoteutushankkeista

Lisätiedot

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto 03.02.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös täydentää

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia

Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia Mikael Ohlström Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 17.11.2015: Mitä vähintään tarvitaan Pariisista? Oikeudellisesti sitova, kaikkia maita koskeva sopimus,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastonmuutoksen torjuminen alueen yhteisenä ponnistuksena 25.4.2019, Kuntaliitto Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Mitä Durbanin jälkeen?

Mitä Durbanin jälkeen? Mitä Durbanin jälkeen? Sirkka Haunia Ympäristöministeriö 15.2.2012 YK:n ilmastoneuvottelut Durbanin paketti Ilmastosopimuksen neuvotteluraide: Sopimus tiekartasta kohti kattavaa maailmanlaajuista sopimusta

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta 30.1.2014 A7-0047/33 Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta Mietintö Anne Delvaux, Konrad Szymański Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa

YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa Timo Karjalainen Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous Kioton pöytäkirjassa e e m t a YK:n ilmastosopimus YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa solmittiin vuonna 1992 ilmastosopimus (United

Lisätiedot

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu Meriteollisuus ry:n syysseminaari 22.11.2018 Vilja Klemola 1 Merenkulun kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälinen merenkulku vastaa noin 2,5 prosentista kaikista maailman

Lisätiedot

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007 KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen taustaa Kansainvälinen ilmastopolitiikka vuoteen 2012 Ilmastopolitiikan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Oja Jenna(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Oja Jenna(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2016-00285 YSO Oja Jenna(YM) 06.09.2016 Asia Ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus; komission ehdotus neuvoston päätökseksi Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous

Kööpenhaminan ilmastokokous Kööpenhaminan ilmastokokous ja hiili Hiilitieto ry:n talviseminaari Jouko Rämö, Pohjolan Voima Oy Kööpenhamina a ja hiili - esitelmän sisältöä sä Ajankohtaiset ilmastopoliittiset prosessit Kööpenhaminan

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0173(COD) 10. joulukuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015 Kohti Pariisin ilmastosopimusta Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015 Neuvotteluiden historia Tukholma 1972: ympäristö nousi kv. suhteiden asialistalle, YK:n ympäristöohjelma UNEP perustettiin

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Keinot pääp. Kolme skenaariota Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen

Lisätiedot

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta Harri Laurikka 28.10.2013 Esityksen sisältö Ilmastoneuvottelut ennen Varsovaa Varsovan kokous 2013-2015 kontekstissa Keskeisiä neuvottelukysymyksiä Katsaus kantoihin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti

Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti Neuvotteluhistoriaa 1972 Tukholma [UNCHE] 1992 Rio de Janeiro [UNCED] 2002 Johannesburg [WSSD] 2009 Kööpenhamina

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Liikenne ja maankäyttö 2019,, Kuntatalo Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastoneuvottelut. Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa

Ilmastoneuvottelut. Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa Ilmastoneuvottelut Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa Ilmastonmuutos ja Pariisin ilmastosopimus 1. Mitä on ilmastonmuutos? Ilmari Ilmasto (0:51) 2. Millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella on? Esim. sää,

Lisätiedot

Suomen kansalaispaneelin näkemykset. World Wide Views kansalaisten viestit Kööpenhaminan ilmastoneuvottelijoille

Suomen kansalaispaneelin näkemykset. World Wide Views kansalaisten viestit Kööpenhaminan ilmastoneuvottelijoille Suomen kansalaispaneelin näkemykset Suomen kansalaispaneelin näkemykset 1 Esipuhe Suomen hallituksen syksyllä 2009 julkaistu tulevaisuusselonteko arvioi ilmasto- ja energiapolitiikan haasteita pitkällä

Lisätiedot