uutiset Ida Haapala on on mukana kaupungin työtoiminnassa s.2

Transkriptio

1 Salon SALON uutiset KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2/2010 Potkua tulevaisuuteen Ida Haapala on on mukana kaupungin työtoiminnassa s.2 Arjen historia esiin Talousarviossa säästölinja Lähde mukaan kaupunginmestaruuskisoihin Julkinen tiedote kaikkiin talouksiin

2 Pääkirjoitus Kohti tasapainoa Kaupunkimme lähestyy toista syntymäpäiväänsä. Vaikka arkinen elämämme on pikku hiljaa asettunut uomiinsa uudessa kaupungissa, seesteisistä hetkistä emme ole valitettavasti saaneet nauttia. Jo pelkästään laajan kuntaliitoksen läpivieminen olisi haaste mille tahansa kaupungille. Tämän lisäksi elinkeinoelämän rakennemuutos ja maailmanlaajuinen lama ovat kurittaneet kaupunkiamme kovalla kädellä. Se näkyy työttömyysluvuissa ja verotuloissa. Olen juuri esitellyt tiedotusvälineille ensi vuoden talousarvioesityksen, jonka sisältö tulee herättämään vilkasta keskustelua niin julkisuudessa kuin yksityisestikin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parempi kertoa avoimesti ongelmista, ja haastaa kaikki osapuolet keskustelemaan, kuin kaunistella asioita imagotappioita peläten. Talousarvioesitys on osa kaupungin talouden monivuotista tasapainottamisohjelmaa. Se on kokonaispaketti, jossa me kaikki, niin asukkaat, työntekijät, yhdistykset ja välillisesti myös yritykset, osallistumme säästötalkoisiin päästäksemme yli tiukkojen vuosien. Talouden tasapainottamisohjelma koskee vuosia Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä kaupungin tulot ja menot ovat tasapainossa. Tiukat vuodet johtuvat pääosin rajusta pudotuksesta yhteisöverotuotoissa. Lihavia yhteisöverotuottovuosia ei ole enää näköpiirissä eli kyse on pysyvästä muutoksesta. Muutostarvetta löytyy myös kaupunkimme toimintatavoissa, joiden järkeistäminen on koko ajan työn alla. Kyseessä on kuitenkin sen kaltainen muutostyö, että sen vaikutukset alkavat näkyä vasta vähitellen eikä niistä ole nopeaksi lääkkeeksi akuuttiin vaivaan. Tarkan taloudenpidon lisäksi meidän on pidettävä huolta kaupunkimme elinkeinorakenteen monipuolistamisesta. Kaupunki ja Yrityssalo ovat käynnistäneet yrityshankinnan, joka kohdistuu aluksi kotimaahan ja myöhemmin ensi vuonna myös ulkomaille. Alueellamme on yrittäjyydessä ja uuden luomisessa vankka ja langattoman viestinnän osalta jopa ainutlaatuinen historia. Kesällä tehdyn osaamiskartoituksen mukaan alueellamme on iso joukko tietotekniikan ja elektroniikan sekä kansainvälisen liiketoiminnan korkeatasoisia osaajia. Se on voimavara, joka varmasti kiinnostaa uutta toimintaympäristöä etsiviä yrityksiä. Sijainnissa ja yhteyksissä emme myöskään jää kilpailijoissamme jälkeen. Reilun sadan kilometrin säteellä Salosta elää yli kaksi miljoonaa suomalaista. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta meillä on edelleen tarjota asukkaillemme, nykyisille ja tuleville, hyvät peruspalvelut, monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä monimuotoinen varsinaissuomalainen luonto ja kulttuuriympäristö. Paljon positiivista tapahtuu koko ajan, kuten tästä lehdestäkin on luettavissa. Tätä kirjoittaessa kaupungin talousarvioon liittyvät poliittiset päätökset ovat tekemättä. Lopullinen tilanne varmistuu vasta joulukuun 14. päivän valtuuston kokouksen jälkeen. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Toivon, että me virkamiehet olemme talousarviota valmistellessa kyenneet antamaan päättäjillemme kaiken mahdollisen tiedon päätösten tekoa varten. Säästötoimet tulevat kirpaisemaan meitä kaikkia, mutta vain sitä kautta voimme varmistaa, että kaupunkimme on elinvoimainen näiden tiukkojen vuosien jälkeen. Toivon siis kaupunkilaisten tukea niin virkamiesten kuin päättäjienkin työlle. 2 Valoisaa adventtiaikaa, rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2011! Antti Rantakokko kaupunginjohtaja Päätoimittaja: Teija Järvelä/Salon kaupunki Toimituskunta: Teija Järvelä/Salon kaupunki, Toni Perez ja Johanna Pelto-Timperi/OSG Viestintä Taitto: Pekka Eskelinen/OSG Viestintä Jakelu: Itella Oyj, painos kpl Painopaikka: Westpoint KUVA: Susa Junnola Työtoiminnasta potkua tulevaisuuteen Kaupungin järjestämä työtoiminta tarjoaa työttömille mielekästä tekemistä. Oma työllistymisen polku voi löytyä monella eri tapaa. TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: Mikael Soininen Salon seudun työvoiman palvelukeskus muutti Tehdaskatu 7:ään viime keväänä. Palvelukeskuksessa annetaan ohjausta ja neuvontaa sekä apua työtai opiskelupaikan hakuun. Tarjoamme sosiaalityöntekijän ja työvoimaneuvojan sekä terveydenhoitajan palveluja, joiden tavoitteena on auttaa ihmisiä löytämään oma polkunsa työelämään. Palvelukeskuksen asiakkaaksi tullaan työvoimatoimiston tai sosiaalikeskuksen lähettämänä tai omasta aloitteesta, kertoo työnsuunnittelija Teija Lampela. Osa lähtee työtoiminnasta opiskelemaan, kouluun tai kursseille, osa työharjoitteluun tai työkokeiluun ja osa työllistyy. Tärkeintä on, että kullekin löydetään oma työllistymisen polku, tekstiilityönohjaaja Liisi Huotari sanoo. Toimintaa helpottaa ja tehostaa se, että työvoimahallinto ja sosiaalitoimisto toimivat nyt samoissa tiloissa. Korvausta toiminnasta Palvelukeskuksen kautta hoidetaan kaikki Salon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan paikat. Kuntouttavassa työtoiminnassa on nyt 108 henkilöä noin 20 eri toimipisteessä. Talon omassa toiminnassa on 24 henkilöä ja muutama uusi aloittaa viikoitain. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville maksetaan työ- Tekstiili- ja taidetyötilaan ovat kaikki tervetulleita, vaikkei olisi minkäänlaista käsityöalan koulutusta tai kokemusta. Täällä opitaan yhdessä ja kaikki tekevät sitä, minkä parhaiten taitavat, Liisi Huotari rohkaisee. Kannessa markkinatuen tai toimeentulotuen lisäksi ylläpitokorvausta yhdeksän euroa päivässä. Heillä on mahdollisuus saada myös matkakorvausta, kertoo Teija Lampela. Uusissa toimitiloissa käynnistyi keväällä myös hallitoiminta ja heinäkuun alussa saatiin käyttöön tekstiili- ja taidetyötila. Hallissa tehdään metalli-, puu- ja korjaushommia. Tähän mennessä olemme tehneet enimmäkseen asiakkaiden tilaustöitä kaupunkilaisten polkupyörien korjauksesta yritysten tuotteiden pussittamiseen, kertovat pajan vetäjät Jarno Saarela ja Reijo Blomberg. Ida Haapala ompelee pelipaitaan sponsorin mainosmerkkiä. 20-vuotias nainen on ollut kuukauden työtoiminnassa Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen tekstiili- ja taidetyötilassa. Olen ommellut essuja ja kasseja. En ole aiemmin mitenkään erityisesti ommellut ja ompelukoneen käyttökin piti palauttaa mieleen vähitellen, Ida kertoo nauraen. Ida sanoo viihtyneensä pajalla hyvin. Hän on jättänyt aikoinaan lukion kesken ja työskennellyt sen jälkeen useammassa työpaikassa lyhyitä ajanjaksoja. Nyt kiikarissa olisivat opiskelut, mutta ala on vielä mietintämyssyssä. Tavoitteena omat tuotteet Liisi Huotari puolestaan vetää tekstiilityöpajaa, jossa on tehty asiakkaiden tilaustöitä. Tuotekehittelyssä tehdään parhaillaan yhteistyötä Aaltoyliopiston taideteollisen korkeakoulun kanssa. Yliopiston tekstiilisuunnittelun opiskelijaryhmä suunnittelee tuotteita, joita palvelukeskus voisi ottaa tuotantoon. Palvelukeskuksen työtoiminnan tavoitteena on omien tuotteiden lanseeraaminen. Vielä emme tiedä, mitä tuotteet ovat, koska saamme opiskelijoiden suunnitelmat nähtäväksi vasta vuodenvaihteessa, Liisi Huotari kertoo. Jesse Lohikainen (21 v.) ja Ari-Pekka Immonen (27 v.) ovat viihtyneet hallitoiminnassa. Haastatteluhetkellä työn alla oli polkupyörän vuosihuolto. Palvelukeskuksen muita projekteja: Komppi ( ) Komppi-projekti kehittää kuntouttavaa työtoimintaa Salossa. Projektissa kootaan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajista verkosto, jolle tarjotaan vertaistukea ja koulutusta. Lisäksi projektin asiakkaille tarjotaan yksilöohjausta ja mielekästä ryhmätoimintaa, joka tukee elämänhallintaa ja tarjoaa vahvaa tukea työllistymispolun alkuun. Komppi-projekti on osa suurempaa Työllistä välittäen Välitä työllistäen -projektia, jota hallinnoi VATES-säätiö. Kyseessä on ESR-projekti, jota rahoittaa STM. Capulus ( ) Työllistymistä edistävä projekti salolaisille työttömille työnhakijoille. Projekti tarjoaa polkuja työhön paluuseen, tukea työnhakuun, työkykyä parantavia lyhytkursseja ja voimavararyhmiä. Projekti on ESR-rahoitteinen ja Salon kaupungin hallinnoima. Projektiin osallistuville etsitään yksilöllisten tarpeiden mukaan sopiva työkokeilu-, työharjoittelu- tai oppisopimuspaikka.

3 Korttelissa on asunut monia mielenkiintoisia ihmisiä. Arvi Lehtovaara (vas.) esitteli Esa Jyrkkiölle, Lauri Hollménille ja Reijo Nordellille uuden kaupungintalon rakennustyömaata. Talo nousee historiallisesti merkittävän Kuninkaantien varteen. Miehet kirjoittavat korttelista parhaillaan paikallishistoriateosta. Arjen historia esiin Lauri Hollmén, Reijo Nordell ja Esa Jyrkkiö haluavat tehdä Salon menneisyydestä elävää nykypäivää. Kolmikko tutkii nyt arkistoja ja salolaisten albumeja, jotta saadaan selville uuden kaupungintalon tontin vaiheita ja tietoja alueella asuneista ihmisistä. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Mikael Soininen Salon uusi kaupungintalo nousee suunnitelmien mukaisesti. Paikallishistorian voimakolmikko Lauri Hollmén, Reijo Nordell ja Esa Jyrkkiö katselevat rakennustyömaata NCC Rakennus Oy:n vastaavan mestarin Arvi Lehtovaaran kanssa. Talo on tulevaisuutta, mutta miehet tietävät, mitä tontilla on tapahtunut kolmen vuosisadan aikana. Miehiltä ilmestyy korttelista kertova historiateos vuoden päästä syksyllä, sopivasti uuden talon käyttöönoton aikaan. Salon kaupunki vastaa kirjan painatuksesta. Tarinat talteen ajoissa Idea kirjan tekemisestä syntyi, kun uuden rakennuksen tieltä purettiin korttelin rakennukset. Jäljelle jäivät suojeltu Tappiskoulu ja Vappu Vähäsillan talo. Kaupungintalo rakennetaan jo Salon ensimmäiseen asemakaavaan merkittyyn kortteliin ja on vanhan Kuninkaantien varrella. Korttelin rajoina ovat Havunkatu, Tehdaskatu, Vähäsillan katu ja Salmi eli Vähäjoki. Se oli aikoinaan myös Salon kauppalan raja, koska Salmen toisella puolen oli jo Uskela, Hollmén kertoo. Meillä kaikilla on myös henkilökohtaisia kokemuksia alueelta. Isopapallani Juho Salosella oli tontilla myllynkivitehdas vuodesta 1924 alkaen aina 40 vuoden ajan. Olen myös asunut tontilla neljä ensimmäistä elinvuottani ja leikkinyt siellä lapsena, Reijo Nordell selittää. Lauri Hollmén on käynyt pikkulasten Tappiskoulua ja ollut myöhemmin suunnittelemassa aluetta. Esa Jyrkkiö asui 1950-luvulla korttelin asuinliiketalossa, kun perhe muutti Saloon. Talo oli valmistunut Historiakirjalle on tarvetta, koska korttelin menneisyydestä tietävien määrä pienenee koko ajan. Salolaiset ovat myös kiinnostuneita tutustumaan, mitä kotikaupungissa on aikoinaan tapahtunut. Miesten tavoitteena onkin tuoda teoksessaan esiin alueella asuneita henkilöitä ja avata menneisyyttä heidän kauttaan. Faktapohja on meille tärkeää, mutta yritämme saada tekstin helppolukuiseksi, Esa Jyrkkiö vakuuttaa. Miehiltä ilmestyi kolme vuotta sitten Salon Lukkarinmäki -historiakirja, joka innosti monia tutustumaan kaupunginosaan. Piirilääkärin kotikortteli Alue oli 1700-luvulla vielä lähes veden vallassa, vaikka torilla oli jo kuivempaa. Rakennuksia alkoi nousta tien varteen vasta vuosisadan lopussa. Hollmén korostaa, että paikka oli merkittävä, koska Kuninkaantie oli valtaväylä. Kuninkaantie kulki nykyisten Horninkadun ja Havunkadun kohdalta. Salon keskusta oli Sillankulmassa joen ylittävän sillan kohdalla, mutta laajeni vähitellen. Tavalliset ihmiset jäävät niin usein historiassa suurten merkkihenkilöiden varjoon. Tässä korttelissa on asunut monia mielenkiintoisia ihmisiä. Piirilääkäri Arthur Zetterman on heistä varmaan tunnetuin. Hän tuli Saloon piirilääkäriksi vuonna Hänen asuntoaan kutsuttiin Zettermanin taloksi aina vuoteen 1983 asti, jolloin se purettiin, Nordell kertoo. Zetterman oli ankara potilailleen, mutta myös hyväntekijä. Hän muun muassa maksoi köyhimpien potilaidensa lääkkeet. Ja piiri oli laaja se vastasi nykyistä Salon kaupunkia. Hän kiersi kärryillä ja reellä potilaiden luona. Zetterman oli tavattoman ahkera ja pidetty. Korttelista löytyy myös monia muita mielenkiintoisia ihmiskohtaloita. Teos kulkee aina 2000-luvulle ja kaupungintalon rakentamisen alkamiseen asti. Lähihistoriasta esitellään Tauno Kivimäki. Korttelissa on ollut myös esimerkiksi Tauno ja Maria Kivimäen johtama Salon Neulomo, jossa oli satakunta työntekijää. Monet muistavat vielä sen, Esa Jyrkkiö sanoo. Loppusyksystä miehet keräsivät materiaalia ja suunnittelivat oman osuutensa työstämistä. Tietoja etsitään muun muassa maakunta-arkistosta ja runsaasti yksityiskohtia sisältävästä V.J. Kallion kirjoittamasta Salon historiasta. Kuvamateriaali tulee painottumaan 1900-luvulle, koska varhaisempaa materiaalia ei juuri ole. Esimerkiksi osaa vanhoista Salossa otetuista valokuvista ei voi käyttää, koska niihin ei aikoinaan ole merkitty kuvanottoaikaa ja -paikkaa. Tappiskoulusta kirjaan tulee mukaan luokkakuvia ja tarinoita entisistä oppilaista. Kuninkaantien varressa Lauri Hollmén kertoo, että kaupungintalo eli entisaikaan raatihuone on kirkon ohella ollut yksi merkittävimmistä kaupunkien rakennuksista. Nykyisin kaupungintalojen kulttuurihistoriallinen merkitys on vähentynyt, koska niissä ei ole loistokkaita juhlasaleja ja vastaanottotiloja. Kaupungintalo on lähinnä vain virastotalo, jossa työskentelee kaupungin työntekijöitä. Salossa on hyvä muistaa, että uusi talo nousee historiallisesti tärkeän Kuninkaantien varteen, mikä osaltaan kertoo myös Salon menneisyydestä. Paikalle antaa oman mausteensa korttelin monipuolinen historia. 3

4 Taantuma kurittaa Suomen kuntia viiveellä Kaupunki kiristää Parhaillaan käsiteltävänä oleva Salon kaupungin budjettiesitys sisältää veronkorotuksen ja koko joukon säästöjä, suurimpina henkilöstökulujen leikkaukset. Moni muukin Suomen kunta joutuu taantuman jäljiltä laittamaan suun säkkiä myöden. TEKSTI: Maija Rauha KUVAT: Dreamstime TALOUSARVIO Taantumavuodet 2009 ja 2010 näkyvät kaupungin arjessa vielä parin vuoden ajan. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko joutui budjettiesitystä tehdessään saman pulman eteen kuin moni perhe ostoksilla: tarpeita ja toiveita on enemmän kuin käytössä olevia varoja. Lautakuntien esittämät tarpeet ylittivät ennustetut ensi vuoden tulot noin 20 miljoonalla eurolla. Vajetta oli 362 euroa jokaista salolaista kohti. Ei kaupungista tuhlaavaista ole tullut kyse on siitä, että kaupungin tulot ovat taantuman jäljiltä vähentymässä. Talousjohtaja Seppo Juntti kertoo, että ongelma johtuu lähes pelkästään yhteisöverotulojen alenemisesta. Salon yhteisöverojen tuotot ovat pitkään olleet Nokiasta johtuen selvästi keskimääräistä suuremmat. Monissa muissa kunnissa yhteisöveroja kertyy suunnilleen saman verran kuin kiinteistöveroja. Salossa sen sijaan kertyy tänä vuonna noin 55 miljoonaa euroa yhteisöverotuottoja ja kiinteistöveroja 8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden arvio yhteisöverotuotoista on kuitenkin selvästi pienempi, noin 30 miljoonaa. Vuonna 2012 yhteisöverojen tilitykset laskevat ennusteen mukaan alle 20 miljoonan euron, Seppo Juntti kertoo. Yhteisöverojen määrä lasketaan osuutena yritysten verotettavasta tulosta kahden edellisen vuoden valmistuneen verotuksen perusteella. Näin ollen taantumavuodet 2009 ja 2010 näkyvät verotuotoissa viiveellä juuri ensi ja seuraavana vuonna. Yhteisöverotuottojen lasku on tosiasia monissa muissakin kunnissa. Esimerkiksi Tampereen ensi vuoden budjettiesityksessä on otettu huomioon yhteisöverotuottojen lasku 10 miljoonalla eurolla. Syykin on osittain sama kuin Salossa: ison, kansainvälisestä kaupasta riippuvaisen veronmaksajan eli Nokian tuloksen heikkeneminen. Salo on kuitenkin pienempi kaupunki kuin Tampere, joten Salolle asia on suhteessa isompi. Yhdistymisavustus päättymässä Lähivuosina Salon kaupungin kukkaroa kurittaa muutama muu seikka. Valtion yhdistyneelle Salolle kolmen vuoden ajan maksama yhdistymisavustus päättyy ensi vuoden jälkeen. Tässä Salo on samalla viivalla kuin esi- 4

5 kukkaronnyörejä Paluuta 2000-luvun alussa totuttuun tasoon ei ole näköpiirissä. merkiksi Hämeenlinna, Naantali ja Länsi-Turunmaa, jotka myös yhdistyivät vuoden 2009 alusta. Salon seudulla yhdistyneitä kuntia oli kuitenkin ennätysmäärä, joten myös avustus oli muita muhkeampi. Avustus laskettiin osittain asukasmäärän, osittain mukana olevien kuntien määrän mukaan. Valtio antoi myötäjäisinä Salolle yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi verotulotasaus nousee. Valtionosuuksiin tehdään verotuloihin perustuva tasaus, jonka avulla pyritään turvaamaan peruspalvelut myös köyhiin kuntiin. Tasaus perustuu kaksi vuotta aiemmin toimitettuun verotukseen. Salo kuuluu varakkaana kuntana tasauksen maksajiin. Seppo Juntin laskujen mukaan tasaus nousee vuodesta 2010 vuoteen 2011 noin seitsemän miljoonaa euroa eli yhdeksästä miljoonasta 16 miljoonaan euroon. Kun yhteisöverotulot ylittävät maan keskimääräisen tason, saamme pitää yli menevästä osuudesta kaksi kolmasosaa ja yksi kolmannes menee tasaukseen, joka vähennetään valtionosuuksista kahden vuoden kuluttua. Vuodesta 2012 tulee tässä mielessä hankalin, mutta sen jälkeen tasaus jälleen laskee. Paluuta entiseen ei ole Kolmas huono uutinen on se, että valtio on päättänyt palauttaa yhteisöveron kunnille jaettavan osuuden 32 prosentista taantumaa edeltävälle tasolle 22 prosenttiin ensi vuoden jälkeen. Muuttuuko päätös uudessa eduskunnassa, jää nähtäväksi. Jaettavaa alkaa talouden elpyessä jälleen kertyä hieman enemmän, mutta tuskin tarpeeksi. Vuosien 2011 ja 2012 notkahdus on niin syvä, että säästötoimia tarvitaan, ellei haluta velkaantua merkittävästi. Paluuta 2000-luvun alussa totuttuun tasoon ei ole näköpiirissä, Seppo Juntti toteaa. Moni kunta velkaantuu Jos tarkastellaan Suomen kuntia yhtenä kokonaisuutena, niiden tulorahoitus ei ole enää moneen vuoteen riittänyt palvelujen, investointien ja lainojen lyhennysten hoitamiseen. Kun kuntatalous on ollut jatkuvasti alijäämäinen, on otettu velkaa. Kunnat ovat velkaantuneet kovaa vauhtia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain kahtena vuotena kuntien tulorahoitus on riittänyt investointien kattamiseen ja lainakanta on lähes kolminkertaistunut. Salo on kuulunut hyvin toimeen tulevien kuntien joukkoon, kiitos yhteisöverojen, mutta nyt me olemme siirtymässä niin sanotusti normaalikunnaksi, Seppo Juntti sanoo. Salon kaupungilla on tämän vuoden lopussa euroa velkaa asukasta kohti. Se on vähemmän kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin, sillä viime vuoden keskiarvoluku oli manner- Suomessa euroa. Esimerkiksi Salon kanssa samankokoisella Kotkalla on velkaa euroa asukasta kohti. Tampereen velka nousee ensi vuonna arviolta euroon. Salon säästökuuri Kunnallisveron korotus... 4 miljoonaa Henkilöstömenojen leikkaukset...10 miljoonaa Palvelujen ostojen vähentäminen... 1 miljoona Kiinteistöjen myyminen...0,5 miljoonaa Investoinnit tarkastelussa Myös Salon velkamäärä on kasvussa kahtena seuraavana vuonna. Emme pysty muuten kattamaan välttämättömien investointien kuluja. Uuden velan määrä riippuu investointiohjelman suuruudesta, mutta laskelmien mukaan velkamäärä lisääntyisi kahden seuraavan vuoden aikana noin 30 miljoonalla eurolla eli noin 550 euroa asukasta kohti. Seppo Juntti kertoo, että investointien tasoa ollaan laskemassa 26 miljoonasta 16 miljoonaan. Ajatuksena on jatkaa jo aloitettuja kohteita eli kaupungintalon rakentamista ja Hermannin koulun saneerausta. Lisäksi aiotaan rakentaa kunnallistekniikkaa niin, että pystytään tarjoamaan riittävästi tontteja kysyntään nähden. Juuri muuhun eivät tällä hetkellä rahkeet riitä. Seinäjoki on esimerkki vain vähän Saloa isommasta, voimakkaasti kasvavasta kaupungista, jossa investointipaineet ovat kovat. Tarvittaisiin tontteja, rakennuksia pitäisi peruskorjata ja kirjasto rakentaa. Verotulojen ennustetaan nousevan, mutta kaupungin menot kasvavat vielä nopeammin kuin tulot. Seinäjoella neuvotellaankin tänä syksynä 4,5 miljoonan euron säästöistä kaupungin henkilöstökuluihin. Varat kiinni omaisuudessa Salolla on vahva tase eli sillä on omaisuutta enemmän kuin velkaa. Sen omavaraisuusprosentti on varsin hyvä esimerkiksi vuoden 2009 tilinpäätöksessä se oli 75, kun Suomen velkaantuneimmalla kunnalla se oli suorastaan miinuksella ja toiseksi köyhimmälläkin alle kymmenen. Toisaalta kaikkein vauraimmat kunnat pääsevät noin 90 prosentin omavaraisuuteen. Vahva tase ei kuitenkaan kerro kaikkea. Salon varallisuus on kiinni omaisuudessa, sillä Salo on investoinut 2000-luvulla omalla rahalla eikä velalla. Näin ollen velkaa on keskimääräistä vähemmän. Toisaalta rahaa kassassa on vähän eli maksuvalmius on heikko. Hyvä tunnusluku ei lämmitä, vaikka se muodostaakin puskurin tulevien alijäämien varalle, Seppo Juntti sanoo. Vahvan taseen muuttaminen rahaksi edellyttää omaisuuden myyntiä tai velan ottoa. Molempia Salossa nyt harkitaan ja Seppo Juntti pitää todennäköisenä, että toteutetaankin. Talousarvioesitys on rakennettu siten, että myymällä omaisuutta, joka ei ole palveluiden tuottamisen kannalta välttämätöntä, saataisiin puolen miljoonan euron myyntivoitto. Kun tätä omaisuutta ei enää tarvitse ylläpitää, säästyy arviolta toinen puoli miljoonaa. Myyntikohteet täsmentyvät budjetin käsittelyn yhteydessä. Esimerkiksi Kotkassa pyritään saamaan velkaantuminen kuriin samoilla keinoilla kuin Salossa pyritään välttämään velkaa: myymällä omaisuutta, karsimalla henkilöstökuluja ja pitämällä tiukkaa menokuria. Salon yhteisöverotuotot Miljoonaa euroa , noin noin alle 20 Veronmaksajat apuun? Palkansaajat maksavat kunnallisveroa tuloveroprosentin mukaan. Se on Suomen kunnissa keskimäärin 18,98. Salon tähänastinen 18 prosentin tulovero on ollut Varsinais-Suomen matalin. Maakunnan korkein veroprosentti, 20,5, on Loimaalla. Suunnilleen Salon kokoisista kaupungeista Seinäjoen veroprosentti on 19,25, Vaasan, Kotkan ja Mikkelin 19,5. Turun veroprosentti on 18,75. Kaikkiaan 17 Suomen kunnassa maksetaan veroa 21 prosentin mukaan. Tuloverot eivät noudata samaa, suhdanteisiin liittyvää logiikkaa kuin yhteisöverot, joten niitä kertyy periaatteessa samaan tahtiin kuin ennenkin. Onnistuisiko budjettivajeen täyttäminen yksinkertaisesti kutsumalla veronmaksajat talkoisiin? Kunnallisveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä toisi lisätuloja noin kahdeksan miljoonaa euroa. Vaje, jota ollaan täyttämässä, on kuitenkin paljon suurempi. 20 miljoonaan euroon päästäisiin noin 2,5 prosenttiyksikön korotuksella ja tasapainoiseen talouteen on yli 4 prosenttiyksikön matka, Seppo Juntti laskee. Salon kunnallisvero nousisi suomen ennätyslukemiin, 22 prosenttiin, jos talous päätettäisiin tasapainottaa pelkästään verotuloilla. Tämä ei ole realistista. Alun perin Salossa suunniteltiin tuloveron korottamista yhdellä prosentilla vuonna 2012, jolloin suurin tulojen notkahdus on tulossa. Kaupunginjohtaja aikaisti kuitenkin korotusta ottamalla talousarvioesityksessään siitä käyttöön puolikkaan jo vuonna Tarkoitus on korottaa 0,5 prosenttiyksikköä taas vuonna Kaupunginvaltuusto päätti veroprosentista 15. marraskuuta, mutta tätä kirjoitettaessa päätös ei vielä ollut tiedossa. Nyörit tiukemmalle Salon talousongelmat aiotaan ratkaista pääosin menoja karsimalla. Tämä on kaupungin johdon strateginen tavoite. Tavoitteena on selvitä syntyneestä kuopasta väliaikaisin menojen vähennyksin, kuten henkilöstömenoista säästämällä. Pyrimme saavuttamaan myös pysyviä kustannustason muutoksia siten, että pääsemme kahden lähivuoden aikana palvelujen tuottamisessa lähemmäs kuntien keskimääräisiä kulurakennetta, selvittää Seppo Juntti. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys lähtee siitä, että kaupungin henkilöstömenoja karsitaan yhteensä 10 miljoonaa euroa. Palkkamenoista on esitetään leikattavaksi neljä miljoonaa euroa, mikä vastaa yhdeksän päivän palkkasummaa. Loput kuusi miljoonaa euroa kertyvät jättämällä virkoja täyttämättä sekä vähentämällä sijaisten ja työllistettävien käyttöä. Kaupunki panostaa kuitenkin yritysten työllistämistoimien tukemiseen. Miten henkilöstömenojen leikkaukset käytännössä toteutetaan, ei ole vielä selvää. Valmistelussa lähdetään siitä, että palvelut tuotetaan henkilöstövajeesta huolimatta. Kaupunginvaltuusto käsittelee ja hyväksyy ensi vuoden talousarvion kokouksessaan 14. joulukuuta. Vasta tämän jälkeen tiedetään, minkä verran leikkauksia lopulta tarvitaan. 5

6 Tee pieniä tekoja Nyt voi kuka tahansa tehdä pieniä tekoja, joilla on suuria vaikutuksia. Saloonkin levittäytyvä Valonian hanke rohkaisee meitä kaikkia miettimään, miten omaa ekologista selkäreppua voisi arjessa keventää. TEKSTI: Pirkko Soininen KUVA: Valonia Usein ekologinen valinta on myös taloudellinen valinta. Pieniä tekoja, suuria vaikutuksia on ekologisempaan kuluttamiseen ohjaava hanke, jota vetää Valonia eli Varsinais- Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Se on osa suurempaa, Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Kelaa! kestävä kulutus ja elämänlaatu -hanketta. Kerro oma ekotekosi Pieniä tekoja, suuria vaikutuksia -hanke esiteltiin salolaisille Plazan ympäristöpäivässä 15. lokakuuta. Valonian asiantuntijat pitivät kauppakeskuksessa kestävästä kehityksestä tietoiskuja ja Rouskiksen asiantuntijat kertoivat jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä. Hanke näkyy erityisesti netissä. Projektin sivuilta www. pieniatekoja.fi voi kuka tahansa käydä bongaamassa hyviä energiansäästövinkkejä tai jättää oman säästöniksinsä. Havainnollisten esimerkkien kautta oppii helposti, miten voi valita ympäristön kannalta fiksummin. Usein ekologinen valinta on myös taloudellinen valinta. Nettisivuilla voi laskea kätevästi, kuinka paljon energiaa säästyy, kun esimerkiksi vähennän juuston syömistä yhdellä viipaleella viikossa. Samalla voi laskea, kuinka paljon ener- Pieniä tekoja, suuria vaikutuksia -hanke kiinnosti Salolaisia Plazan ympäristöpäivänä. Kampanjan projektipäällikkö Riikka Leskinen (vas.) sai vastata moniin kysymyksiin. giaa säästyy, jos kaikki varsinaissuomalaista tai kaikki suomalaista tekevät saman. Sivuilla voi sitoutua toisten haasteisiin tai tehdä oman ekoteon. Ohjelma näyttää, kuinka paljon vähemmän päästöjä tulee, kuinka paljon vähemmän luonnonvaroja kuluu ja kuinka paljon rahaa säästyy, kertoo Valonian tiedotussihteeri Ville Pyylampi. Yksityisautoilun pienikin vähentäminen, uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön siirtyminen tai kinkkuviipaleiden vähentäminen leivän päältä ovat merkittäviä ympäristötekoja, Pyylampi vinkkaa. Valonia neuvoo ja opastaa Valonia on puolueeton, monen kunnan omistama ympäristöasioiden palvelukeskus. Se toimii kestävän kulutuksen alueellisena osaamiskeskuksena tarjoten tietoa, konkreettisia vinkkejä ja vaihtoehtoja materiaalitehokkuudesta ja kestävästä kulutuksesta. Salo on mukana Valonian toiminnassa osarahoittajana. Jäsenmaksun hinnalla Salo ja salolaiset voivat saada Valoniasta riippumatonta ympäristöneuvontaa. Valonia tuottaa kiinnosta- via tapahtumia, joissa voimme jäsenmaksumme vastineeksi olla mukana. Ympäristöaiheiset tempaukset herättävät ihmisten mielenkiinnon ja saavat heidät ainakin hetkeksi miettimään kulutustottumuksiaan. Tapahtumien avulla herätetään keskustelua ja innostetaan ekologisesti kestäviin arjen valintoihin, kiittelee Salon ympäristöinsinööri Marja Rantanen. Hankkeen lopulliset tulokset julkistetaan keväällä Turussa järjestettävässä Kestävän kehityksen kongressissa. 3 pientä tekoa 1. Vähennä kahvin juontia. Suomalaisten vuosittain kuluttama kahvimäärä vaatii 1,2 miljardia litraa vettä. Vantaanjoessa virtaa saman verran vettä kahdessa vuodessa. 2. Siivoa kylmälaitteiden takaosat vuosittain. Likaiset laitteet kuluttavat prosenttia enemmän energiaa. 3. Valitse peruna riisin sijaan ja säästät yhdellä aterialla 150 litraa vettä. Jätä oma vinkkisi Salonen innostaa lukemaan TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Salon kaupunki Salon kirjaston kaikki toimipisteet ovat mukana luokille tarkoitetussa Salosen lukudiplomi -toiminnassa. Jokaiselle luokka-asteelle on oma kirjalista, josta voi valita hauskoja, jännittäviä, kevyitä ja haastavia kirjoja luettavaksi. Sopiva löytyy niin aloittelijalle kuin ahmatillekin. Suurin osa listoilla olevista kirjoista löytyy jokaisesta lähikirjastosta. Koulut ja opettajat päättävät, ottavatko diplomin käyttöön ja missä laajuudessa. Diplomin suorittaja lukee sovitun määrän kirjoja annetulta listalta ja osoittaa tuntevansa kirjojen sisällön antamalla kirjasta palautteen opettajalle. Kun saimme Länsi-Suomen lääninhallitukselta rahoitusta lukemisenedistämishankkeeseen, päätimme toteuttaa yhteisen lukudiplomin. Vastaanotto on ollut ihanan innostunut. Olemme vinkanneet diplomin kirjoja tänä syksynä Hajalan, Kuusjoen, Muurlan, Toijan, Pajulan ja Suomusjärven kouluissa. Diplomista on tiedotettu myös muille kouluille, ja muutamia luokkia on niissäkin lähtenyt mukaan. Kirjat ovat lähteneet hyvin kiertoon ja suosikeista on tehty jo lisätilauksiakin, kertoo kirjastovirkailija-kirjavinkkari Anu Lehtonen-Sonkki. Nyt on menossa Salosen lukudiplomin pilottivuosi, ja näyttää siltä, että kirjalistoja saadaan laajentaa jo ensi lukuvuodeksi. Myös uutuuskirjoja lisätään listalle. Anu Lehtonen-Sonkki kertoo, että lukeminen kiinnostaa kaikissa ikäryhmissä. Innostus vaihtelee enemmän ryhmäkohtaisesti kuin iän mukaan. Joku luokka on niin sanottu lukijaluokka, jossa lukeminen on yhteinen harrastus. Myös opettajan omalla innostuksella on merkitystä. Lukemisen ympärille voi järjestää myös muuta toimintaa, jolla voidaan kohottaa yhteishenkeä. Lukutaito kehittyy vain lukemalla. Salosen lukudiplomin tavoitteena on ensisijaisesti tehdä lukemisesta hauskaa. Oppilas saa palkaksi hienon Salosen lukudiplomin, jossa myös hilpeä koirahahmo tassu-allekirjoituksellaan todistaa lukuurakan suoritetuksi. Kirjastotoimenjohtaja Kari Pohjola ideoi kirjojen parissa puuhaavan Salosen. Hahmon suunnitteli kuvittaja Laura Pikarla. 6

7 Salo halutaan pitää vireänä kauppapaikkana, jonka erikoisliikkeisiin tullaan matkankin päästä. Kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy aloitti toukokuussa SaloShops-hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa kaupan alan pk-yrittäjiä verkostoitumaan, kehittämään osaamistaan ja markkinoimaan palveluitaan yhteistyössä. Hankkeen mahdollistaa äkilliseen rakennemuutokseen liittyvä ESR-rahoitus. Taantuma ja kaupan alan muutokset ovat näkyneet asiakkaiden vähenemisenä ja pienten kivijalkaliikkeiden lopettamisina myös Salossa. Uskomme, että asiakkaiden virrat saadaan parhaiten kääntymään elävällä ja monipuolisella palvelutarjonnalla sekä lisäämällä näkyvyyttä. Tähän tarvitaan yhteistyötä ja verkostoitumista. Niinpä tarjoamme yrityksille mahdollisuutta olla yhdessä suurempi ja houkuttelevampi kokonaisuus, kaupungin kokoinen kauppapaikka, sanoo yritysasiamies Riikka Nurmi Yrityssalosta. Salon kaupan alan yrittäjillä ei ole yhdistystä tai muuta väylää yhteistyölle. Yhteistyössä on mukana noin 60 yritystä, joiden yhteistä näkyvyyttä ja löydettävyyttä edistämään perustettiin verkkopalvelu www. saloshops.fi. Helppokäyttöisestä palvelusta voi hakea erikoisliikkeitä liiketyypeittäin, aakkosittain, alueittain ja kaduittain. SaloShops näyttää kartalta yritysten sijainnin sekä kertoo aukioloajat ja SaloShops puhaltaa puhtia kaupankäyntiin Salossa on ison kaupungin palvelut pienellä alueella, ja niin asian halutaan olevan jatkossakin. Elokuussa avattu SaloShops-verkkopalvelu auttaa asiakkaita löytämään kaupungin erikoisliikkeet. TEKSTI: Maija Rauha KUVA: Yrityssalo Oy yhteystiedot. Verkkopalvelu on yrittäjille maksuton. Ovet auki yhdeksään SaloShops-yritykset tunnistaa liikkeiden ovissa olevista, liila-vihreistä tarroista. Ensimmäinen verkoston yhteinen yleisötapahtuma, Kuutamokeikka, järjestettiin elokuussa. Liikkeet levittäytyivät kadulle ja palvelivat asiakkaita iltayhdeksään asti. Riikka Nurmi kertoo, että yritykset olivat kehittäneet runsaasti ohjelmaa ja elämyksiä, ja palaute oli myönteistä sekä asiakkailta että kauppiailta. Marraskuu Erikoisliikkeet värittävät mukavasti kaupunkikuvaa. 25. marraskuuta liikkeet ovat jälleen auki iltayhdeksään ja tarjolla on jouluista tunnelmaa, näytöksiä, asiantuntijoiden opastusta ja vinkkejä. SaloShops järjesti sisustussunnuntain aiemmin marraskuussa. Uuden asian sisäänajaminen, yhteistyön käynnistäminen ja hyvien toimintatapojen löytäminen vie aina aikaa. SaloShops rakentuukin pala palalta ja toivomme lisää yrittäjiä mukaan yhteistyöhön, sanoo Riikka Nurmi kehottaen yrittäjiä ottamaan yhteyttä. SaloShops-hankkeeseen liittyy myös koulutusta pienyrittäjille. Käytännönläheinen, kaupan alan ajankohtaisia aiheita käsittelevä Kaupan avain -kehittämisvalmennus alkoi marraskuun alussa ja jatkuu kerran kuussa kevääseen saakka. Lähiruoka on entistä helpompi löytää Lokakuussa avattu SaloFood-verkkopalvelu tekee lähiruoan tuottajia tunnetuiksi niin kuluttajille kuin kaupalle ja ravintoloillekin. TEKSTI: Maija Rauha Sivustolta löytyvät paikallisten tuottajien yhteystiedot ja myyntipaikat aukioloaikoineen. Lähiruokaa voi etsiä tuoteryhmän, tuottajan ja alueen perusteella. Salon torilla järjestettiin viime kesänä lähiruokatapahtumia, jotka koettiin hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Siitä lähti ajatus, että kootaan tuottajat yhteisen tuotemerkin alle ja tarjotaan heillekin mahdollisuus tulla esiin verkossa ja tapahtumissa Salo- Shops-yrittäjien tapaan. Etenemme askel askeleelta, yrittäjien tarpeita ja toiveita kuunnellen, kertoo yritysasiamies Riikka Nurmi Yritysssalo Oy:stä. SaloFood-hankkeen tavoitteena on lisätä lähiruuan kulutusta ja kysyntää, pitää maaseutu elävänä, luoda Salon kehitysalueille yrittäjyyttä ja tarjota mahdollisuus rinnakkaiselinkeinoihin. Mukana on tällä hetkellä noin 30 tuottajaa lammastilasta luomuruokaperunan kasvattajaan ja talkkunajauhon tekijään. Toivomme yhteistyöhön vielä lisää yrityksiä, jotta saamme alueen tarjontaa ja toisaalta yritysten kehitystarpeita kattavasti esiin, hän jatkaa. SaloFood on lähiruokaa Salon alueelta. Ruuassa on hyödynnetty alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Torilta ja kaupasta Lokakuun puolivälin yhteistapahtuma SaloFood-Ruokatori keräsi Kauppakeskus Plazaan parikymmentä lähiruoan myyjää ja runsaasti asiakkaita. Lähiruokaa myydään usein toreilla, tiloilla tai suoramyyntihalleissa, joiden sijainti tai aukioloajat eivät välttämättä sovi kaikille. Nyt lähiruoka tuotiin sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Jatkoa tapahtumalle jo kaivataan ja varmasti sitä tuleekin, Riikka Nurmi sanoo. Pyrimme kuitenkin vaikuttamaan siten, että lähiruokaa saataisiin nykyistä enemmän myös kaupan hyllyiltä. Lähikaupasta voi jo nyt ostaa esimerkiksi lähellä tuotettua perunaa, juureksia, sipuleita, leivonnaisia, hilloja ja makkaroita, mutta valikoima voisi olla laajempikin. Tuotteet voisivat myös olla esillä siten, että ne olisi nykyistä helpompi tunnistaa lähiruoaksi. Sitran Lähiruoka nyt -tutkimuksen mukaan lähiruokaa pidetään tavallista puhtaampana ja maultaan tuoreempana, eikä hinta ratkaise sen hankintaa. Paikallisesti tuotettua siis arvostetaan, joten lähiruoan näkyvyyttä ja löydettävyyttä kuluttajalle pitää edelleen parantaa. Lähiruoalla on tarina Ravintoloille ensiluokkaiset raakaaineet ovat kilpailuvaltti. Asiakkaat kuulevat mielellään, mistä esimerkiksi liha tai yrtit ovat peräisin ja millainen tarina niiden tuottamiseen liittyy. Lähiruoka voisi näkyä ravintoloiden ruokalistoilla Salo- Food-annoksina. Kouluissa ja päiväkodeissa lähiruoalla on kasvatuksellinen tehtävä. Lasten on hyvä oppia, mistä ruoka tulee ja miltä tuore, lähellä tuotettu ruoka maistuu. Lähiruoan kulutuksen kasvaminen antaa myös työtä alueen ihmisille eli edistää paikallista työllisyyttä ja taloutta, Riikka Nurmi muistuttaa. 7

8 Joulukuussa tapa KOONNUT: Anne Nenonen, Arto Mäkinen ja Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Dreamstime Salossa joulu alkaa perinteisesti Hyvän Mielen torilta ja muista myyjäisistä. Joulukuussa on tarjolla runsaasti myös konsertteja, teatteria ja urheilua. Lucia-neito kruunataan Perniön yhteiskoululla 12. joulukuuta. Joulusaunaan pääsee Salon uimahallissa 20. joulukuuta. Torstai Joulukeikka, SaloShops-liikkeet avoinna klo 21 asti Sunnuntai Joulunavaus Franssintalossa, Halikko Joulumyyjäiset Salon VPK:n talolla, Salon Seudun Kädentaitajat Hyvän Mielen Tori, joulumyyjäiset ja joulukadun avaus Salossa Joulumyyjäiset omaishoitokeskuksessa, Asemakatu 2, Salon seudun omaiset ja läheiset ry Schiivoavat serafit, Joulupukki ja noitarumpu, Salon Näyttämö Adventtikonsertti Kiskon kirkossa, Somnium Ensemble -kuoro, järj. Lions Club Kisko ja Kiskon Apteekki Tähtinäytös Halikon vesitornin tähtitornissa, UrSalo ry Tilkkutyönäyttely Horninkatu 15, Salon Tilkkukilta Tiistai Schiivoavat serafit, Pohjois-Amerikan intiaanihistoriaa käsittelevä luento, dosentti Juha Hiltunen, Salon kaupunginkirjaston Laurinsali, Salon Seudun Suomi-Amerikka yhdistys Keskiviikko Loistekranssikurssi Perniön käsityökeskus, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Moderni himmeli, Salon käsityökeskus, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Joulupukki ja noitarumpu, Salon Näyttämö Milana Misicin konsertti, Kulttuuritalo Kiva Pidän sinusta huolta, Rapakymppi-ravintolashow, Teatteri Provinssi Torstai Arki armeliaammaksi -luento, Antti Kylliäinen, Salon seudun ammattiopisto, Auditorio, Karjalankatu 2 Perjantai Sotiemme veteraanien ja Hermannin koulun oppilaiden lipunnosto Hermannin koulun pihalla ja seppeleenlasku Vapauden liekillä Sibeliuspuistossa Joulupukki ja noitarumpu, Salon Näyttämö Salon musiikkiopiston pienten Jousien Joulusoitto, Musiikkiopiston Hilkansali SM-lentopalloa, naiset, LP Viesti OrPo, Salohalli Pidän sinusta huolta, Rapakymppi-ravintolashow, Teatteri Provinssi Pack Broadway -show, Kulttuuritalo Kiva Joulukuun laatuelokuva: Konsertti, Bio-Salo Lauantai Rikalanmäen joulumarkkinat, Kirpputori, Asemakatu 2, lauantaisin viikoilla 48 50, Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys Joulumyyjäiset Kiikalan paloasemalla Joulutapahtuma Ollikkalan koulussa, 4A ja 4B Akkapakka, ja Rapakymppi-ravintolashow, Teatteri Provinssi SM-lentopalloa, miehet, Piivolley Loimu, Salohalli Danny-show, Kulttuuritalo Kiva Joulukuun laatuelokuva: Konsertti, Bio-Salo Sunnuntai Salpan taitoluistelijoiden Kansallisten noviisien 3. lohkon 1. valintakilpailu, Salon jäähalli Schiivoavat serafit, Linnateatterin Kaikkien aikojen avaruusseikkailu Kiskon Kiskolassa, MLL Kisko Joulupukki ja noitarumpu, Salon Näyttämö Metsäkirkko Kuusjoen metsästysmajalla, Kuusjoen maa- ja kotitalousnaiset, Kuusjoen Metsästysyhdistys ja seurakunta Rapakymppi-ravintolashow, Teatteri Provinssi Akkapakka, Joulukuun laatuelokuva: Konsertti, Bio-Salo Maanantai Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset, seppeleiden lasku ja juhlat kaupungin alueella: Salon keskustan alue, jumalanpalvelus klo Uskelan kirkossa, kunniakäynti hautausmaalla, kansalaisjuhlan kahvitarjoilu Moision koululla klo alkaen, kansalaisjuhla Moision koululla klo Halikon alue, jumalanpalvelus klo Halikon kirkossa ja Angelniemen kirkossa, kunniakäynti molemmilla hautausmailla, n. klo juhlatilaisuus Halikon seurakuntatalolla Kiikalan alue, jumalanpalvelus klo Kiikalan kirkossa, kunniakäynti hautausmaalla, jonka jälkeen juhlatilaisuus seurakuntatalolla Kiskon alue, jumalanpalvelus klo Kiskon kirkossa, kunniakäynti hautausmaalla, jonka jälkeen juhlatilaisuus seurakuntatalolla Kuusjoen alue, kunniakäynti hautausmaalla klo 9.30, jumalanpalvelus klo Kuusjoen kirkossa, minkä jälkeen juhlatilaisuus seurakuntatalolla Muurlan alue, jumalanpalvelus klo Muurlan kirkossa, kunniakäynti hautausmaalla, kahvitarjoilu klo ja itsenäisyyspäivän juhla klo seurakuntakodissa Perniön alue, jumalanpalvelus klo Pyhän Laurin kirkossa, kunniakäynti hautausmaalla, jonka jälkeen juhlatilaisuus seurakuntatalolla, klo Perniön Pyhän Laurin Ritarien kynttiläkulkue kirkonkylän osuuspankilta sankarihaudoille Perttelin alue, jumalanpalvelus klo Perttelin kirkossa, kunniakäynti hautausmaalla, jonka jälkeen juhlatilaisuus seurakuntatalolla Suomusjärven alue, jumalanpalvelus klo Suomusjärven kirkossa, kunniakäynti hautausmaalla, klo alkaen kahvitarjoilu ja klo itsenäisyyspäivän juhla Suomusjärven koululla Särkisalon alue, jumalanpalvelus klo Särkisalon kirkossa, kunniakäynti hautausmaalla, jonka jälkeen juhlatilaisuus seurakuntakodissa Schiivoavat serafit, Tiistai Schiivoavat serafit, Kansaslaisopiston säveltuokio Marian koulun juhlasali, Halikko Keskiviikko Joulupukki ja noitarumpu, Salon Näyttämö SM-koripalloa miehet, Vilpas Kataja, Salohalli Joulukonsertti, Arja Koriseva ja Jouni Somero, Uskelan kirkko Rapakymppi-ravintolashow, Teatteri Provinssi Salon musiikkiopiston oppilasilta, Musiikkiopiston Hilkansali Torstai Saksankielinen ehtoollisjumalanpalvelus, Salon kirkko Meritähden lento -sirkusilottelu, Kulttuuritalo Kiva Rapakymppi-ravintolashow, Teatteri Provinssi Perjantai Meritähden lento -sirkusilottelu, Kulttuuritalo Kiva Pidän sinusta huolta, Rapakymppi-ravintolashow, Teatteri Provinssi Lauantai Sinivuorten Yö Tonttujen joulupaja Halikon nuorisoseurantalolla, Halikon Nuorisoseura ry Joulumyyjäiset Suomusjärven koululla, vanhempaintoimikunta Joulumyyjäiset Kiskon kivimakasiinilla, Kiskon kotiseutuyhdistys SM-lentopalloa, naiset, LP Viesti Pislaploki, Salohalli ja Rapakymppi-ravintolashow, Teatteri Provinssi Jouluinen hyväntekeväisyyskonsertti polion hävittämiseksi maailmasta, Pikantit-kuoro, Pekka Laakso (tenori), Kaisa Suutela-Kuisma (urut), Uskelan kirkko, Uskelan Rotaryklubi Pidän sinusta huolta, 8

9 htuu Sunnuntai Wanhan ajan joulutori, Meritalon museon ympäristö, Salon Soroptimistit Lucia-juhla Perniön yhteiskoululla, Perniön yhteiskoulu, Perniönseudun Lehti ja Salon Pohjola-Norden Myyjäiset Kuusjoen seurakuntatalossa, Eläkeliiton Kuusjoen yhdistys Schiivoavat serafit, Joulupukki ja noitarumpu, Salon Näyttämö Tähtinäytös Halikon vesitornin tähtitornissa, UrSalo Maanantai Schiivoavat serafit, Tiistai Schiivoavat serafit, Isä-lapsi-toiminnassa piparien leipomista, Perniön lukio, MLL Perniö Joulun Sellot -konsertti, Halikon kirkko Lauluyhtye Viisi: Joulun lauluja -levyn julkaisukonsertti, Kulttuuritalo Kiva Keskiviikko Joulupukki ja noitarumpu, Salon Näyttämö Pidän sinusta huolta, Torstai SM-lentopalloa, miehet, Piivolley Hurrikaani, Salohalli Perjantai Dragshow Showilta ShoWat, Kulttuuritalo Kiva SM-lentopalloa, naiset, LP Viesti LiigaEura, Salohalli Lauantai SM-koripalloa, miehet, Vilpas Korihait, Salohalli Kuusi yötä jouluun -konsertti, Kulttuuritalo Kiva Joulupukki ja noitarumpu, Salon Näyttämö Myyjäiset Salon työväentalolla Joulumyyjäiset Franssintalossa, Halikko Leticia-kuoron ja Piazza Brassin joulukonsertti, Uskelan kirkko Maanantai Joulusauna, Salon uimahalli Tiistai Hyvä Tuomas joulun tuopi Keskiviikko Joululoma alkaa Salon kouluissa Tiistai Sunnuntai SM-koripalloa, miehet, Vilpas Honka, Salohalli Perjantai IX Salon Uudenvuodenaaton Juoksu, Urheilupuisto Matildan uudenvuoden vastaanotto, Ruukinkrouvi Veturitalli: Tuula ja Erkka Auermaa Salon taidemuseo Veturitallissa jatkuu joulukuussa salolaisten keramiikkataiteilijoiden Tuula ja Erkka Auermaan retrospektiivinen näyttely. Monipuolisessa näyttelyssä on esillä Tuula Auermaan reliefejä ja piirroksia savelle sekä Erkka Auermaan veistoksia. Tuula Auermaalta on esillä myös maalauksia sekä molempien keraamikkojen eri tekniikoilla valmistamia ikoneita. Näyttelyyn on kerätty teoksia eri kokoelmista ympäri Suomen kaikkiaan yli neljänkymmenen vuoden ajalta. Mukana on myös aivan uusimpia töitä. Tuula Auermaan keramiikkareliefeissä on renessanssin taiteesta innoituksensa saaneita herkkiä naiskuvia sekä klassisia harlekiinihahmoja. Erkka Auermaan teoksille on tyypillistä poikamainen leikittely ja huumori. Tuula ja Erkka Auermaa Poltettu viiva, retrospektiivi on esillä Salon taidemuseossa 9. tammikuuta 2011 asti. Näyttelyn ohessa ilmestyy runsaasti kuvitettu julkaisu Tuula ja Erkka Auermaan elämästä ja taiteesta. Tekstin julkaisuun on kirjoittanut Auermaiden tuotantoa tutkinut FM Marjatta Hietaniemi. Joulukuun laatuelokuva: Konsertti Salon laatuelokuvavuoden päättää Radu Mihaileanun ohjaama Konsertti (Ranska 2009) K-7. Andrei Filipov (Alexei Guskov) oli kerran Venäjän juhlituin kapellimestari ja maailmalla tunnettu Tsaikovski-spesialisti. Vanhan vallan romahduksen jälkeenkin hän työskentelee Bolshoissa, mutta siivoojana. Filipov varastaa Bolshoin orkesterille saapuvan esiintymiskutsun, koska hän aikoo palata valokeilaan Pariisissa. Edessä on vain pari haastetta. Aikaa on pari viikkoa: orkesteri on saatava kokoon ja Pariisiin. Konsertti Bio Salo, Helsingintie 11. Kesto noin 2 tuntia, liput 6 euroa. Esitysaika ilmoitetaan myöhemmin. Tapahtuman järjestää yhteistyössä Salon kaupungin kulttuuriasiain yksikkö ja Bio-Salo. Tapahtumakalenterin tiedot on kerätty kaupunkitiedotteesta ja Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. 9

10 Hiihtäminen on kivaa! Säätiedotus lupailee ensimmäistä lumisadetta Varsinais-Suomeen, vaikka taivaalta sataa silkkaa vettä. Jaatisen perheessä lunta odotetaan innolla, jotta hiihtokausi pääsisi alkuun. TEKSTI ja KUVA : Johanna Pelto-Timperi Satu ja Marko Jaatinen sekä lapset Saara ja Severi ovat jo ottaneet tuntumaa hiihtämiseen Paimion hiihtoputkessa. Siellä hiihtäminen ei kuitenkaan ole niin mukavaa kuin luonnossa ja hyvällä ladulla. Salon Muurlassa asuvalla perheellä on kodin lähellä pururata, jonne tehdään latu heti, kun se on mahdollista. Perheen yhteinen talvilaji on hiihto. Severi pelaa lisäksi jääkiekkoa ja Saara hiihtosuunnistaa. Yhdessä käydään myös retkiluistelemassa. Kesällä Saara ja Severi käyvät jalkapallotreeneissä. Perheen yhteisiä lajeja ovat suunnistus ja pyöräily. Vanhemmat käyvät lisäksi seikkailukilpailuissa, joissa lapset ovat huoltojoukoissa. Ja yleisurheilukin on mukavaa. Jaatiset ovat aktiivisia Muurlan Vihurin jäseniä. Ennakkoluulotonta kokeilua Liikuntaharrastusten lista on Jaatisen perheellä pitkä, mutta ihan tarkoituksella. Heidän mielestään erilaisia lajeja pitää kokeilla ennakkoluulottomasti. Liikkumisen riemu lähtee monipuolisuudesta. Olemme molemmat liikkuneet, urheilleet ja kilpailleet jo lapsena, joten se on luonteva osa arkeamme. Haluamme harrastaa monia lajeja, eikä liikkumiseen suhtauduta liian vakavasti. Väkisin tekemisestä ei tule mitään, Marko Jaatinen painottaa. Salon seutu on heidän mielestään oivallinen paikka harrastaa liikuntaa. Muurlassa on ladut, polut ja urheilukenttä. On helppo lähteä pyöräretkelle Kiskoon, Pertteliin tai Saloon. Vartin autonmatkan päästä Salon keskustasta löytyvät sitten uimahalli ja muut harrastuspaikat. Lapset ovat saaneet liikunnan kautta uusia ystäviä. Myös se on hyvä asia, Satu Jaatinen toteaa. Maisema ja luonto tärkeitä Kun lapsilta kysyy, mikä hiihtämisessä viehättää, herättää jo pelkkä kysymys kummeksuntaa. Asiahan on itsestään selvä. Hiihtäminen on vain niin kivaa. Alamäessä saa kovan vauhdin. Viime vuoden lumi- ja pakkastalvi saa perheen vieläkin innostumaan, kun hiihtokelejä riitti kuukausikaupalla. Perhe käy säännöllisesti hiihtokeskuksissa, koska kotimaisemissa ei välttämättä joka talvi edes pääse ladulle. Käymme eri paikoissa, koska hiihtäessä on mukava katsella maisemia ja nauttia luonnosta. Me emme laske kilometrejä, koska liikkumisen pitää olla hauskaa, Satu Jaatinen sanoo. Välillä reppuun pakataankin eväät ja retki kiertää laavulta laavulle. Makkaranpaisto ja kuuma kaakao kuuluvat asiaan. Hyvät lenkit kisoissa Vaikka Jaatisen perheessä ei hiihtoa eikä muita urheilulajejakaan harrasteta liian totisella mielellä, on kilpaileminen osa harrastusta. Salon kaupunginmestaruuskilpailuihin he ovat osallistuneet koko perheen voimin. Lajeina ovat olleet niin hiihto, suunnistus, yleisurheilu kuin tenniskin. Jo ennen kuntaliitosta kävimme ahkerasti Muurlan kunnanmestaruuskisoissa, joten oli selvää osallistua myös kaupunginmestaruuskisoihin. Joka lajissa on kisa kerran vuodessa. Niihin on helppo osallistua, koska karsintoja ei ole. Samalla saa mitattua omaa kuntoaan, Marko Jaatinen sanoo. Esimerkiksi hiihtokilpailuihin osallistuessa tulee hiihdettyä hyvä lenkki ja tapaa mukavaa Salo on oivallinen paikka harrastaa liikuntaa. porukkaa, miettii Satu Jaatinen. Jaatisilla Severi on osallistunut 10-vuotiaiden poikien sarjaan ja Saara 13-vuotiaiden tyttöjen sarjaan. Me pääsimme nyt 40-vuotiaiden sarjaan ja tulokset paranivat heti. Lenkkikin lyheni, naurahtaa Marko Jaatinen. Heidän mielestään kaupunginmestaruuskisat ovat hieno asia, koska ne osaltaan liikuttavat salolaisia. Tosin Salo on niin iso paikkakunta, että porukkaa pitäisi löytyä kisoihin enemmänkin. Osa tietysti vierastaa kilpailemista, mutta mestaruuskisat eivät ole niin vakava asia. Esimerkiksi hiihtokilpailuissa on aina mukana myös niitä, joilla ei ole paljon hiihtotaustaa ja satoja kilometrejä mittarissa. Osallistua voi harrastusmielessä, koska kilpailuissa on hyvät ladut ja mielenkiintoiset lenkit, sanoo Marko Jaatinen. Kuluvana vuonna ovat kaupunginmestaruuskisojen lajeja olleet hiihdon lisäksi lentopallo, salibandy, suunnistus, maastojuoksu, jalkapallo, ammunta, golf, tennis ja yleisurheilu. Paikalliset seurat saavat vuorotellen kisojen vetovastuun. Esimerkiksi hiihdon kaupunginmestaruuskisat olivat viimeksi Perttelissä ja Perttelin Peikkojen järjestämät. Ensi talvena hiihdon kaupunginmestaruuskilpailut ovat Suomusjärvellä. Marko, Satu, Saara ja Severi Jaatinen osallistuvat koko perheen voimin kaupunginmestaruuskisoihin. Lokakuussa Muurlassa jo odotettiin lunta, koska kesälajien harjoittelun päätyttyä teki mieli ladulle. 10

11 KOONNUT: Hanna Pitkänen ja Johanna Pelto-Timperi Marraskuu 2010 Iloisella mielellä mukaan mestaruuskilpailuihin Salossa järjestetään ensi vuonna kaupunginmestaruuskilpailut 12:ssa eri lajissa. Uutena lajina on mukana alppihiihto. Kilpailuihin saavat osallistua kaikki Salossa asuvat liikunnanharrastajat. Osallistuminen ei vaadi esimerkiksi lajiseuraan kuulumista. Osallistumisessa on tärkeintä liikkumisen ilo, tähdentää tiedotussihteeri Hanna Pitkänen Salon liikuntapalveluista. Salon kaupunginmestaruuskilpailuissa tapahtumasta vastaava seura huolehtii kaikista järjestelyistä ilmoittautumisten vastanottamisesta tulosten tapahtumapaikalla tehtävään julkaisemiseen asti. Kaupunki vastaa ilmoituksista, palkinnoista ja tilojen varaamisesta. Muiden kuin kaupungin omistamien tilojen käyttömaksut peritään tapahtuman osallistujilta. Järjestäjillä on oikeus periä enintään kahden euron osallistumismaksu, kertoo Hanna Pitkänen. Kaupunginmestaruuskilpailut ja järjestäjät vuonna 2011: ALPPIHIIHTO MeriTeijon Alppiseura HIIHTO Suomusjärven Sisu LENTOPALLO Perniön Urheilijat SUUNNISTUS Salon Vilpas MAASTOJUOKSU Angelniemen Ankkuri JALKAPALLO Salon Erotuomarikerho GOLF Wiurila ja Meri-Teijo Golf TENNIS Perniö-Tennis YLEISURHEILU Muurlan Vihuri Mittari lainaksi kirjastosta SALIBANDY Salon Palloilijat AMMUNTA Salon Seudun Ampujat SULKAPALLO Järjestäjä tarkentuu myöhemmin Projektityöntekijä Saku Nikkanen Salon liikuntapalveluista kertoo, että Salon kaikista kirjastoista voi lainata syke- tai askelmittarin kahdeksi viikoksi käyttöönsä. Palvelu liittyy Lisää liikettä Saloon -hankkeeseen. Kisojen aikataulut tarkentuvat myöhemmin, joten seuraa tiedotusta osoitteessa: Laskettelu on mukava harrastus. 1. Salon kirjastosta voi lainata askel- ja sykemittareita, miksi? Mittarien lainaaminen on osa Lisää liikettä Saloon -hankkeen välinepankkien kokoamista ja hallintokuntien yhteistyötä. Kirjastot ovat lähes kaikkien asukkaiden saavutettavissa, joten ne sopivat hyvin liikuntaan innostavien mittarien lainauspaikoiksi. 2. Miten lainaus toimii? Mittaria kysytään kirjastonhoitajalta. Jos niitä on paikalla, sujuu lainaus samalla tavalla kuin kirjankin lainaaminen. Nettipalvelun kautta voi myös katsoa, onko mittareita paikalla ja tehdä varauksen. Laina-aika on kaksi viikkoa. 3. Onko mittarin säätäminen vaikeaa? Laitteissa on henkilökohtaiset tiedot, kuten sukupuoli, ikä, pituus ja paino. Nämä on syytä merkitä mittariin, jotta esimerkiksi kalorinkulutus olisi mahdollisimman tarkka. Laitteissa on suomenkieliset käyttöohjeet, joita seuraamalla säätäminen on melko helppoa. Alppihiihto mukaan mestaruuskisoihin Ensimmäiset alppihiihdon Salon kaupunginmestaruuskilpailut järjestetään maaliskuussa. Alueella on runsaasti harrastajia, joten mestaruuskilpailuja on jo kaivattu. Kisat järjestää Meriteijon Alppiseura ry. Kisapaikkana on MeriTeijo Ski. Meriteijon Alppiseuran puheenjohtaja Ilari Yrjä toteaa, että on mukavaa, kun päästään järjestämään omia paikallisia mestaruuskisoja. Seurassa on jäseniä yli sata ja harrastajia on Salon seudulla tuhansia. Alustavasti on suunniteltu, että lapsilla ja nuorilla olisi omat sarjansa ja miehillä ja naisilla yleiset sarjat. Ikärakenne katsotaan sitten ilmoittautuneiden mukaan, miettii Ilari Yrjä. Tapani Kakko MeriTeijo Skistä vakuuttaa, että rinteessä on lunta vielä maaliskuussa. Kakon ja Yrjän mielestä alppihiihto sopii hyvin talvilajiksi mestaruuskilpailuihin hiihdon rinnalle. Meillä on aktiivinen seura ja harjoittelemme kaksi kertaa viikossa. Olemme saaneet paljon junnuja mukaan toimintaan. Koulutettuja valmentajia on nyt neljä ja kaksi on tulossa lisää, mainostaa Ilari Yrjä. Mestaruuskisoihin saavat osallistua kaikki Salossa asuvat. Osallistuminen ei vaadi seuran jäsenyyttä. Mestaruuskisat järjestetään harrastuspohjalta eli kaikki vaan mukaan, kannustaa Ilari Yrjä. 4. Miksi palvelu on otettu käyttöön? Liikuntatoimen päämääränä on tavoittaa ja innostaa mahdollisimman monia kuntalaisia liikkumaan. Kirjastot tavoittavat varmaan parhaiten kuntalaisia kaikista ikäryhmistä. Mittarit taas ovat hyvä apuväline kunnon kohottamiseen. Ne motivoivat ja ohjaavat käyttäjää sopivaan liikkumiseen. Lähdemme siitä olettamuksesta, että lainaaja aikoo liikkua ainakin tuon kaksi viikkoa. Mittarit ovat suhteellisen arvokkaita, joten tämä on oiva tapa kokeilla ilmaiseksi mittaria. Katsomme vuoden verran, miten palvelu toimii ja teemme sen jälkeen päätöksiä jatkosta. Joissakin kaupungeissa mittarien lainaus on vakiintunut käytäntö. 5. Kuinka monta mittaria on lainattavissa? Kaikissa kirjastoissa on kaksi sykemittaria ja kaksi askelmittaria. Jäät ja ladut kunnossa Kun talvi tekee tuloaan, sukset ja luistimet kaivetaan esiin. Liikuntapalvelut tarjoavat lähes 90 kilometriä latuja ja lukuisia jääkenttiä, joten talviliikuntapaikkoja löytyy joka puolelta Saloa. Katso ajan tasalla oleva jää- ja latutilanne osoitteesta ja löydä ulkoliikunnan riemu myös talvella! 11

12 Uusi kotiseutu tutuksi Mikä tekee Salosta vetovoimaisen? Tähän saatiin vastauksia paikkakunnalle muuttaneille järjestetyllä kiertoajelulla. TEKSTI ja KUVAT: Johanna Pelto-Timperi Ystävämme ehdottivat, että muuttakaa Saloon. Virastoja ja työpaikkoja Keskustassa ajetaan kirjaston, kauppakeskusten ja läntisen terveysaseman ohi. Pirkko Frey innostaa poikkeamaan 100 vuotta vanhaan Veturitalliin, kaupungin taidemuseoon. Linja-autot kiipeävät kohti Salo-Uskelan kirkkoa ja sairaalaa, hetki ihastellaan mäeltä aukeavaa maisemaa. Seuraavaksi suuntana on Meriniitty, jossa ajetaan ohi paikallisten teollisuuslaitosten, auto- ja rautakauppojen. Kaikille tutun Nokian kiinteistömassa ohitetaan monelta sivulta. Salossa on erilaista yritystä, joista kolmasosa on tuotannollisia. Vuohensaaren leirintä- ja ulkoilualueella nähdään tunnelmallinen tanssilava. Paluumatkalla linja-auton oikealla puolella siintää Viitannummen asuinalue. Salossa on mukavia nimiä kaupunginosilla. Mököinen on saanut nimensä Kiven Seitsemästä veljeksestä. Paukkula taas siitä, että paikalla oli Halikon suojeluskunnan ampumapaikka. Historiaa ja nykyaikaa On aika siirtyä Salosta Halikkoon. Matkavauhti hidastuu, sillä edellämme tiellä kulkee paikallisessa talotehtaassa tehty kokonainen omakotitalo. Matkalla näkyy Joensuun kartanon puistokuja, jonka toisessa päässä kohoaa keskiaikainen Syyskuun viimeinen keskiviikkoilta on kaunis ja aurinkoinen. Torille pystytetään markkinoita ja ilmassa on selvää odotuksen tunnelmaa. Kulttuuritalo Kivan edessä on kaksi linja-autoa, joihin kiipeää innostunutta väkeä. Etummaisessa bussissa jutellaan suomeksi ja toisessa englanniksi. Uusille asukkaille ja paikkakunnalle muuttaneille opiskelijoille järjestetty Salo tutuksi -kiertoajelu voi alkaa. Salon Opaskillan Pirkko Frey asettuu tottuneesti linja-auton Salo tutuksi -kiertoajelulle lähdettiin kahdella bussilla. Kiertoajelu järjestettiin yhteistyössä Salon kaupungin ja Opaskillan kanssa. Rahoitus saatiin Salon seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta, KOKO:sta. etuosaan ja alkaa kertoa kaikkea mahdollista Salosta: missä voi asioida, mistä löytyvät kaupungin ja valtion virastot, sairaala, terveysasema, seurakunta ja teatterit. Tulokkaille kerrotaan, että Salo on vanha kauppapaikka, josta tuli kauppala Palosta oli se hyvä seuraus, että kauppala tarvitsi uuden asemakaavan ja paikkakunnan ilme modernisoitui. Kaupungiksi Salo tuli vuonna Vuonna 2009 salolaisia oli , Pirkko Frey sanoo. Kiertoajelun tarkoituksena on helpottaa paikkakunnalle muuttamista, ja aktivoida uusia salolaisia käyttämään eri palveluja. Mukana olleilta kerättiin myös palautetta kiertoajelun kehittämiseen. Salon vetovoimaa 12 Marja-Leena Posti ja Taisto Lahdenkauppi muuttivat runsas vuosi sitten Keminmaalta Saloon. Olemme viihtyneet hyvin. Marja-Leena Posti ja Taisto Lahdenkauppi hyppäsivät mukaan kiertoajelulle, vaikka ovat asuneet Salossa Palometsässä kesäkuusta 2009 lähtien. Opastetulta matkalta sai paljon uutta tietoa ja näki uusia paikkoja. Muutimme tänne Keminmaalta, kun halusimme Etelä- Suomeen ja lähemmäs Helsingissä asuvaa pojan perhettä. Helsinkiin emme kuitenkaan halunneet, joten Turussa asuvat ystävämme ehdottivat, että muuttakaa Saloon, se on sievä kaupunki. Emme olleet koskaan aikaisemmin edes käyneet Salossa, Marja-Leena Posti kertoo. Olemme olleet tyytyväisiä. Salo on kaunis ja vilkas kaupunki. Ritva Koskimies muutti kesäkuussa Ranualta Salon Halikkoon hoitamaan lapsenlapsia. Myös tyttären perhe asuu Halikossa. Mies jäi vielä Ranualle, jossa on perheen toinen koti, mutta vaimo uskoo Salon vetovoimaan tässäkin tapauksessa. Minulle oli yllätys, että täällä on niin mukavia ja palvelunhaluisia ihmisiä. Tämä on Ranuaa selvästi isompi paikka ja täällä on mahdollisuus käydä elokuvissa ja konserteissa. Kaupoissa on hyvä valikoima. Salo ei ole liian iso. Tämä on kotoinen paikka, miettii Ritva Koskimies. Hänen mielestään kiertoajelun järjestäminen oli mainio idea. Vaikka hän on ajellut itsekseen lähitienoilla, syntyi seudusta parempi kokonaiskuva. Nyt sai paljon hyvää taustatietoa myös historiasta. En ollut osannut ajatellakaan, että täällä on niin paljon yrityksiä ja maatiloja. Sapattivuosi Salossa Korealainen professori Hong Kim viettää sapattivuotta Hoseon yliopistosta ja tutkii Turun yliopiston Salon yksikössä nanomateriaalien käyttöä vetysensoreissa. Koreassa hän on myös toimitusjohtajana Glo- Tech -yrityksessä ja haluaa perustaa uusia yrityksiä Suomeen. Asunnon hän on löytänyt Joensuun kartanon alueelta. Täällä on mukava asua. Kaikki tarvittava on lähellä ja täältä löytää helposti palveluja ja osaavia ihmisiä kuten kirjanpitäjiä ja lakimiehiä. Täällä on myös mielenkiintoisia yrityksiä. Perustaessani yrityksen tänne Ritva Koskimies oli tyytyväinen, kun lähti mukaan kiertoajelulle. Nähtävää oli paljon. sain hyvää yrityspalvelua. Merkittävä asia on myös Salon sijainti lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää. Hong Kim kertoo, että Koreassa työpäivät venyvät iltakuuteen ja pidempäänkin, joten harrastuksiin ei jää aikaa. Suo-

13 kivikirkko. Linnamainen vesitorni on jo uusillekin asukkaille tuttu maamerkki. Linja-auto kiertää Wiurilan kartanon kautta vanhalle ykköstielle, josta voidaan ihailla Rikalaa ja Linnamäkeä. Historia tulvii Salon seudulla sisään ikkunoista ja ovista. Perinteistä maalaismaisemaa ja modernia maataloutta taas vilahtaa autonikkunasta, kun ajetaan kohti Pertteliä. Maaseutu on aina ollut seudulla vaurauden ja hyvinvoinnin tuki. Kaupunki vaatii rinnalleen maaseudun. Salossa on maatilaa, toteaa Pirkko Frey. Suosittelijoita riittää Voi siis laskea yhteen, että Salon vahvuuksia ovat rikas menneisyys sekä elinvoimainen ja huippuosaamiseen perustuva elinkeinoelämä. Salo sijaitsee helppojen kulkuyhteyksien päässä. Asuinpaikaksi voi valita kaupungin keskustan, idyllisen kirkonkylän tai kauniin maaseudun. Myös merellisyys on yksi Salon valteista varsinkin nyt, kun Perniö ja Särkisalokin ovat samaa paikkakuntaa. Helsingin Sanomissa syyskuussa julkaistun tilaston mukaan Salo on maamme kolmanneksi vetovoimaisin paikkakunta maassamuuton mukaan tilastoituna. Salon kaupungin vuosi sitten tekemästä tutkimuksesta selvisi, että paikkakunnalle muutetaan erityisesti muualta Varsinais- Suomesta. Mielenkiintoista on, että salolaiset houkuttelevat itse uusia asukkaita. Positiivinen muuttopäätös tehdään usein Salossa asuvien sukulaisten tai ystävien ja omien kokemusten perusteella. 59 prosenttia muuttajista on vuotiaita pariskuntia. messa töiden jälkeen on aikaa esimerkiksi urheilla. Hong Kim on ihastunut avantouintiin. Kiertoajelu oli mielestäni erittäin hyödyllinen uuteen asuinympäristöön tutustumisessa. Salossa Hong Kim kaipaa esimerkiksi verkostoitumistilaisuuksia, joissa tulokkaat voisivat helpommin löytää toisensa ja saada lisää tietoa. Salon tiedotuslehti ilmestyy vain suomeksi, joten sieltä ei ulkomaalainen saa tietoa. Olen asunut aikaisemmin Saksassa, ja siellä pidettiin vuosittain kansainvälinen juhla, jonka tarkoituksena on tutustuttaa uusia ja vanhoja asukkaita toisiinsa. Itse tutustuin saksalaiseen opettajaan ja olemme hyviä ystäviä edelleen. Jotain tällaista toivoisin Saloonkin, miettii Hong Kim. Radion hengetär vuodelta Missä leijuu Radion hengetär? Salosta löytyy yllättävän paljon veistoksia, reliefejä ja muistomerkkejä. Vanhin julkinen muistomerkki on Salon palon muistolaatta, joka paljastettiin torilla vuonna Monet, nyt jo kiinteästi kaupunkikuvaan kuuluvat työt, on hankittu prosenttiperiaatteella. Osa teoksista on toteutettu kansalaiskeräysvaroin. Veistosten ja taideteosten kautta voi tutustua paitsi seudun värikkääseen menneisyyteen myös jatkuvaan kaupunkirakenteen muutokseen. Veistoksista ja monumenteista on tehty yhteenveto Salon taidemuseon kotisivuille osoitteeseen Osoitteessa on myös Patsaalta patsaalle -opas, jonka avul- la voi tutustua kahdeksaan keskeisimpään taideteokseen. Reitillä ovat mukana Ilo ja Seppä Lauri. Keskustan lisäksi veistoksia ja muistomerkkejä löytyy alueen kirkoista ja taajamista kuten Lintu-veistos Toijasta. Esimerkiksi Perttelin kirkossa voi käydä ihailemassa kuorin eteläseinälle ripustettua vuoden 1500 tienoilta peräisin olevaa suurta puista krusifiksiä. KOONNUT: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Mikael Soininen ja Johanna Pelto-Timperi Armfelt Sananmukaisesti katsojansa syliin sulkeva Armfelt on uusin seudun patsaista. Se paljastettiin Halikon kirjaston pihalla 13. elokuuta. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Matti Peltokangas (s. 1952). Monen eri tahon yhteistyönä toteuttama patsas on lahjoitettu Salon kaupungille. Joensuun kartanossa asunut G. M. Armfelt ( ) on yksi historiamme merkkihenkilö. Armfelt on haudattu Halikon kirkkoon. Lintu Toijan Kiskopuistossa sijaitsee kiskolaisen kuvanveistäjä Rafael Saifulinin (s.1952) Lintu-veistos. Työssä 4,5-metrinen ihmisfiguuri kantaa käsissään siipiään levittänyttä lintua. Raudasta ja ruostumattomasta teräksestä tehty veistos valmistui Ilo Salon uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen valmistumisen yhteydessä vuonna 2007 paljastettiin uimahallin pihalla kuvanveistäjä Pekka Jylhän (s. 1955) viisimetrinen värikäs rantapalloaiheinen Ilo-veistos. Maalatusta ruostumattomasta teräksestä valmistettu teos tehtiin Halikko Worksissa. Uimahallin veistos on värikäs ja hymyn huulille nostattava urheilupuiston maamerkki. Ankkurimuistomerkki ja tykit Torin viereisessä Hornin puistossa on vanha ankkuri ja tykit, jotka Sukellusseura Simppu on nostanut esiin Hiittisten eteläpuolelta venäläisestä sotalaivasta luvun lopulla valettu ankkuri on yksi Suomen suurimmista puutukkisista ankkurimuistomerkeistä. Ankkuri pystytettiin puistoon vuonna Tykit tuotiin puistoon vuonna Niihin on kaiverrettu vuosiluku Ankkurin ja tykkien katveessa on mukava ottaa kesällä aurinkoa ja syödä torilta ostettuja mansikoita. Radion hengetär Vuonna 1955 rakennettiin osoitteeseen Turuntie 8 liikerakennus, ja seuraavana vuonna ulko-oven yläpuolelle paljastettiin Salon ensimmäinen katukuvassa näkyvä reliefi, Radion hengetär. Sen on tehnyt Suomusjärvellä syntynyt Ben Renvall (s. 1903). Tontilla oli ollut Kirstilän talo, jossa valmistettiin Salora-radioita vuosina Pieni taideteos on osa salolaista tekniikan historiaa. Seppä Lauri Ben Renvall on tehnyt myös Vilhonkadun päässä olevan Seppä Lauri -pronssiveistoksen. Patsas on vuodelta Seppä Lauria pidetään ensimmäisenä nimeltä tunnettuna Salon asukkaana. Vuonna 1960 käynnistettiin sepän kunniaksi patsashanke, ja veistoksen kustannukset katettiin lahjoituksilla ja vastaperustetun kaupungin määrärahoilla. Opiskelijat lakittavat Laurin vappuaattona. G.M. Armfelt vuodelta

14 TAKOMO monipuolisia nuorisopalveluja saman katon alla Takomo on Salon kaupungin nuorisopalveluiden uusi monitoimitalo, jonka toiminta käynnistyy marraskuun puolessa välissä kaupungin ydinkeskustassa, osoitteessa Kirkkokatu 12. TEKSTI: Lasse Pulkkinen KUVA: Dreamstime Takomo tarjoaa nuorille turvallisen vapaaajanviettopaikan, josta saa myös asiantuntevaa opastusta. Monitoimitalossa yhdistyy kolme erilaista palvelua tavalla, jota ei ole ennen nähty Suomessa. Löydä oikea suunta! Nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Suunta on paikka, jossa annetaan ammattitaitoista apua, tietoa ja tukea. Sinne voi kuka tahansa nuori tulla kysymään neuvoa elämään liittyvissä kysymyksissä. Kun nuoren oma suunta on hukassa ja elämä menossa solmuun, auttaa tieto- ja neuvontapalvelupiste ratkaisujen tekemisessä. Suunta antaa henkilökohtaista tukea ja neuvoja muun muassa opiskeluun, työelämään ja asumiseen liittyvissä asioissa. Se auttaa etsimään nuorelle parhaiten sopivan vaihtoehdon ja opastaa tarvittaessa eteenpäin. Pisteessä saa apua myös erilaisten työ- ja opiskelupaikkahakemusten tekemiseen, kertoo Suunnan vetäjä Minna Kivinummi. Tieto- ja neuvontapalvelupiste järjestää myös erilaisia teemaviikkoja esimerkiksi yhteishakuun liittyen. Suunnan toiminta on tarkoitettu vuotiaille. Palvelupiste on avoinna maanantaista torstaihin kello Metkassa rento meininki ja monipuoliset tarjoilut Salon kaupungin nuorten työpajatoiminnan perustama ja ylläpitämä kahvila Metka toimii Takomossa maanantaista torstaihin kello Metka on rento ja viihtyisä kahvila, joka on avoinna kaikille. Kahvila pyörii pajatoiminnan ohjaajan opastuksella työpajanuorten voimin. Tarjolla on tuoreen sämpylä- ja pullakahvin ohella nuorten työpajojen tuotteita. Metkassa voi tutustua pajatoimintaan ja sen myytäviin tuotteisiin. Esillä on muun muassa huovutus-, lasitus-, ompelu- ja puutöitä. Työpajojen tuoteportfoliosta voi tilata eri pajojen palveluita, joita ovat muun muassa internet-sivujen ja käyntikorttien teko sekä stailausja sisustussuunnittelupalvelut, kertoo kahvila- ja myyntipistetoiminnasta vastaava toiminnanohjaaja Ola Leinonen. Walkers-toiminta jatkaa perjantai-iltaisin Walkers on toiminut Kirkkokatu 12:n tiloissa jo yli kymmenen vuotta. Walkers on valtakunnallinen konsepti, joka kuuluu Aseman Lapset ry:n toimintamuotoihin. Toiminnan tarkoituksena on edistää nuorten itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisiksi aikuisiksi. Walkersin tarkoituksena on tarjota nuorille turvallinen ja päihteetön perjantai-illan viettopaikka aikuisten kanssa. Walkersissa ei ole pakotettua toimintaa, vaan rentoa yhteisoloa. Paikalla on erilaisia viihdykkeitä kuten lautapelejä ja mahdollisuus katsoa televisiota. Silloin tällöin järjestetään myös erikoistapahtumia, kuten karaoke-iltoja. Walkersin yhteydessä on myös kahvila, nuorisotyön koordinaattori Rea Hietanen kertoo. Walkers-yökahvila on tarkoitettu alle 18-vuotiaille nuorille ja on avoinna perjantaisin kello lokakuusta maaliskuuhun. Lisätietoja Suunnasta: Projektityöntekijä Minna Kivinummi, puh , Lisätietoa Metkasta ja työpajatoiminnasta: Toiminnanohjaaja Ola Leinonen, puh , Lisätietoa Walkers -toiminnasta: Nuorisotyön koordinaattori Rea Hietanen, puh , Omin jaloin ennaltaehkäisevää lastensuojelua Syksyn aikana otetaan käyttöön erityisnuorisotyön uusi toimintamalli Omin jaloin. Se on ennaltaehkäisevä ja varhaisen puuttumisen menetelmä, jonka avulla kartoitetaan vuotiaiden elämän voimavaroja ja riskitekijöitä. Toimintaan ohjataan Salossa lastensuojeluilmoituksen kautta. Omin jaloin on tarkoitettu nuorille, joiden tilanne ei vaadi lastensuojelutarpeen selvitystä, mutta joiden kohdalla huoli nykyhetkestä ja tulevaisuudesta on olemassa. Nuoren ohjaaminen toimintaan perustuu huoltajien suostumukseen ja yhteistoimintaan. Omin jaloin -tapaamisissa nuoret käyvät läpi menetelmään koulutettujen erityisnuorisotyöntekijöiden tai päihdetyöntekijöiden kanssa arkeen liittyviä asioita muun muassa kavereiden, päihteiden, koulun, harrastusten ja vapaa-ajanvieton kautta. Mallin tarkoituksena on varhainen puuttuminen ja nuoren elämän ohjaaminen oikeaan suuntaa. Lisätietoa Omin jaloin -toimintamallista: Nuorisotyön koordinaattori Rea Hietanen, puh , Nuorisopalvelujen uudet nettisivut Nuorisopalvelujen uudet internet-sivut on otettu käyttöön osoitteessa Sivut ovat osa Varsinais-Suomen nuorten yhteistä Pointti-internet-sivustoa. Sivuilta löytyy tietoa, joka on suunnattu salolaisille nuorille. Nuortensalon sivuille päivitetään tietoa erilaisista tapahtumista, retkistä ja harrastusmahdollisuuksista. Sivuilta löytyy myös apua työnhakuun ja opiskeluun. Salon kaupungin nuorisopalvelut ovat esillä myös sosiaalisessa mediassa. Nuorisopalvelujen Facebook-sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, ja kaikki nuorisopalvelujen työntekijät ovat mukana Facebookissa omalla työprofiililla. Sosiaalinen media ja nettisivut ovat tänä päivänä tärkeä osa nuorisopalvelujen työtä ja palvelua, Minna Kivinummi kertoo. 14 Salon Nuorisovaltuusto vieraili Arkadianmäellä Syyskuun alussa Salon kaupungin nuorisovaltuusto vieraili eduskunnassa. Visiitin tarkoituksena oli tutustuttaa nuorisovaltuusto kansallisen tason päättäjien arkeen. Kokemuksena eduskuntavierailu oli erittäin mielenkiintoinen. Osalle nuorisovaltuustosta eduskuntatalo oli entuudestaan tuttu paikka, mutta suurimmalle osalle vierailu oli ensikokemus. Saimme opastetun kierroksen rakennukseen ja mahdollisuuden seurata täysistuntoa, sanoo Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Susanna Hakala Vierailun aikana tapasimme myös salolaisia kansanedustajia, muun muassa Kokoomuksen Jouko Laxellin ja Katja Taimelan SDP:stä. Kansanedustajat kertoivat erilaisista eduskuntakäytännöistä ja omien puolueidensa toiminnasta. Uskon, että tutustumiskierros eduskunnassa on hyvä tapa saada ensikosketus politiikkaan. Vierailu Arkadianmäellä osoittautui varsin antoisaksi, ja saimmekin kaikki tärkeitä uusia kontakteja, Susanna Hakala kertoo.

15 Palvelupisteissä avoimet ovet Salon kaupungin palvelupisteissä vietettiin 20. syyskuuta avoimien ovien päivää. Nyt oli siis hyvä tilaisuus poiketa kahville ja juttelemaan. Perniön palvelupisteessä väkeä riitti lähes ruuhkaksi asti. TEKSTI ja KUVAT: Johanna Pelto-Timperi Meiltä kysytään paljon myös viranhaltijoiden yhteystietoja. Ja tiedustellaan, keneen tällaisessa ja tällaisessa asiassa voisi olla yhteydessä. Meillä on jaossa lomakkeita, ja asiakkaita varten on oma pääte, jolla voi täyttää sähköisiä kaavakkeita, luettelee Pirjo Niittonen. Pentti Vanhatalo on saanut vastata salolaisten kyselyihin palvelujen säilyttämisestä niin Perniössä kuin muuallakin. Ihmisillä menee usein sekaisin se, mikä taho palvelujen takana on. Esimerkiksi Kelan tai poliisin paikallispalvelujen karsiminen on mennyt kaupungin piikkiin. Kaupungin ja valtion viranomaisten yhteispalvelupisteen perustamisesta Perniöön on keskusteltu, mutta vielä asiassa ei ole edistytty. Palvelupisteeseen on ja tulee olla helppo poiketa. Pirjo Niittonen (oik.) latasi Anne Lyhde-Tallqvistin liikuntakortin. Ella-tyttö seurasi toimintaa äidin sylissä. Palveluneuvoja Pirjo Niittonen oli tyytyväinen, kun kahvia sai tarjoilla litratolkulla. Hän toivoo, että palvelupisteen kynnys olisi madaltunut entisestään. Palvelupisteeseen on ja tulee olla helppo poiketa. Perniössä on vilkas piste. Asiakasseurannan mukaan täällä käy asiakasta kuukaudessa. Se on paljon, tuumii Pirjo Niittonen. Pirjo Niittosen lisäksi vierailijoiden kanssa juttelivat muutosjohtaja Pentti Vanhatalo ja Perniöntien aluetoimikunnan sihteeri, erityisasiantuntija Marjatta Ticklén. Keskusteluja seuratessa huomasi, että palvelupisteillä on merkitystä ja niitä tarvitaan. Jenni Karjalainen ja Matias poikkesivat kahville. Aluetoimikunnat vaikuttavat Perniössä avoimien ovien päivässä olivat mukana myös aluetoimikunnan jäsenet Paula Laine ja Helena Suonio. He kahvittelivat ensin vierailijoiden kanssa kunnantalolla ja lähtivät sitten kadulle feissaamaan. Naiset saivatkin houkuteltua väkeä piipahtamaan palvelupisteeseen. Paula Laine ja Helena Suonio ovat vakuuttuneita siitä, että aluetoimikunnissa on voinut vaikuttaa. Toimikunnan kautta on saatu ruohojuuritason mielipiteitä päättäjien tietoon. Ei ole niin helppoa ottaa yhteyttä valtuutettuun tai virkamiehiin. Meille saman kylän ja kulmakunnan edustajille voi huoletta tulla juttelemaan, miettii Paula Laine. Perniössä pelätään koulujen lakkauttamista. Monet ovat sanoneet tänäänkin, että pitäkää kiinni niistä kouluista. Varsinkin lukion mahdollinen loppuminen tuntuu ihmisistä pahalta, Helena Suonio toteaa. Mutta olivat naiset kierroksellaan saaneet positiivisiakin viestejä. Perniössä halutaan olla ja elää, nauttia luonnosta ja maaseudusta. Lisää näkyvyyttä Perniön ja Halikon palvelupisteet sijaitsevat virastotalossa. Kuusjoella, Kiikalassa, Muurlassa, Suomusjärvellä, Kiskossa ja Särkisalossa piste on kirjastossa ja Perttelissä Kuusikon aluetoimistossa. Syyskuinen palvelupisteiden avoimien ovien päivä oli laatuaan ensimmäinen. Pentti Vanhatalon mielestä teemapäivää tarvitaan, jotta yleensä aika matalalla profiililla toimivat pisteet saavat näkyvyyttä ja asukkaat tietoa niiden palveluista. Koska pisteet toimivat hyvin erilaisissa paikoissa, vaihtelee myös niiden palvelutarjonta. Palvelupisteitä hoidetaan muiden töiden ohessa. Avoimien ovien päivän viettokin lähti palveluneuvojien omasta aktiivisuudesta, kiittelee Vanhatalo. Esimerkiksi Perniössä palvelupisteessä käydään lataamassa liikuntakortteja, hankitaan ruokalippuja, hoidetaan avainpalveluja ja jaetaan esimerkiksi tietoa vuokrattavana olevista asunnoista. Pisteen kautta hoidetaan myös kaupungin sisäinen postiliikenne. Palveluja myös lähellä Perniön asemalla asuvat Eeva ja Aarno Lehtinen poikkesivat palvelupisteeseen avoimien ovien päivänä. Nyt jo eläkkeellä oleva Aarno Lehtinen kertoo, että aikaisemmin piti maatalousasioiden takia käydä useinkin kunnantalossa. Kahville piipahtivat myös Jenni Karjalainen Matias-pojan kanssa ja Anne Lyhde-Tallqvist Ella-tyttären kanssa. Naisille paikka on tuttu, koska he ovat töissä kaupungilla aikuis- ja sosiaalityössä. Molemmat ovat nyt äitiysvapaalla, mutta työpaikalle oli mukava poiketa. Samalla sai ladattua liikuntakortin. Meillä on rakentaminen meneillään, joten olemme käyneet täällä myös rakennustarkastajan vastaanotolla. Ainakin toistaiseksi tarvittavat palvelut on saanut hoidettua palvelupisteen kautta, Anne Lyhde-Tallqvist kertoo. Eeva ja Aarno Lehtinen tutustuivat palvelupisteeseen avoimien ovien päivänä. Paula Laine (vas.) ja Helena Suonio juttelivat asukkaiden kanssa. Palvelut: Yleisneuvonta, asioiden vireillepanoa koskeva neuvonta, aloitteiden tekemiseen ja lupa-asioihin liittyvä neuvonta sekä lomakkeiden jakelu ja sähköisten lomakkeiden täyttäminen ja tulostus. Sähköinen ilmoitustaulu, jossa on kaikki kunnan viralliset ilmoitukset ja kuulutukset, asiakirjojen nähtävänä pito ja lain edellyttämät julkipanot sekä muut ilmoitukset. Sähköiset ilmoittautumiset kunnan palveluihin, tapahtumiin sekä matkoille. Kokous-, liikunta- ja muiden tilojen varaus sekä vuokraus sähköisenä palveluna. Hakemusten ja avustusanomusten vastaanotto. Kunnan vuokra-asunnon hakeminen. Kaavakarttojen ja suunnitelmien nähtävilläpito. Ohjaus kunnan eri toimialojen asiantuntijapalveluihin sekä muiden viranomaisten palveluihin. 15

16 Salo 2011 tuo kulttuurin lähelle Salo osallistuu Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 omalla ohjelmallaan, joka haastaa kaupunkilaiset osallistumaan ja katsomaan kotikulmiaan uusin silmin. Tekemistä ja kokemista riittää kautta vuoden. TEKSTI: Maija Rauha KUVA: Salon kaupunki Salossa innostuttiin kulttuuripääkaupunkihankkeesta jo viisi vuotta sitten, kun Turun hakemusta ei ollut vielä edes hyväksytty. Projektikoordinaattori Elina Välttilä muistuttaa, että vaikka kulttuuripääkaupungin arvo on myönnetty Turulle, kyseessä on maakunnallinen hanke, joka levittäytyy koko Varsinais-Suomeen. Näimme tässä mahdollisuuden kehittää uudenlaista toimintaa meille Saloon. Ohjelman suunnittelussa oli mukana kaupungin eri toimialojen lisäksi laaja joukko yhdistyksiä, oppilaitoksia, kulttuurialojen ammattilaisia ja muita kaupunkilaisia, Elina Välttilä kertoo. Avajaisteemana valo Kulttuurivuoden avauksessa 16. tammikuuta on teemana valo. Jokirannasta alkava valonkantajien kulkue valaisee rakennuksia ja puita päätyen torille, jossa nähdään tulishow. Suuri osa vuoden ohjelmasta tarjoaa yleisölle mahdollisuuden osallistua toimintaan. Luvassa on esimerkiksi kirsikkapuiden istutusta, pyöräilysuunnistusta, muodostelmaluistelua ja jatkokertomuksen kirjoittamista netissä, Elina Välttilä sanoo. Voimaa myös pimeydestä Kulttuurivuoden ohjelma koostuu kahdesta rinnakkaisesta hankkeesta. Kulttuurikuntoilun keskuspuiston tarjonta keskittyy Taidemuseo Veturitallin ja Moision kosken riippusillan väliselle alueelle. Ajatuksena on houkutella kaupunkilaisia näkemään ympäristöään uusin silmin tapahtumissa, joissa yhdistyvät liikunta ja kulttuuri. Ohjelmaa on kautta vuoden. Pimeyden 876 sävyä -kokonaisuus käynnistyy iltojen pimetessä syksyllä. Wiurilan varjot on vaellusdraama, joka näyttää väläyksiä Viurilan kartanon elämästä ja sen ihmisistä teatterin ja kuvataiteen keinoin. Yö kylissä puolestaan tarkoittaa kolmea taiteilijajohtoista, paikallisten ihmisten kanssa toteutettavaa kylätapahtumaa, jotka järjestetään Perniössä, Kuusjoella ja Suomusjärvellä. Postiluukku kolahtaa Kulttuurivuodesta viestitään monin tavoin. Kulttuuripalloon on jo voinut törmätä valomainostauluissa ja lehti-ilmoituksissa, joissa tapahtumista tullaan jatkossakin kertomaan kuukausittain. Salon pääkirjastosta lainattujen kirjojen välistä saattaa löytyä Salo aiheisia kirjanmerkkejä. Kerromme ohjelmasta myös kaupungin nettisivuilla sekä Facebookissa, jossa profiilimme löytyy nimellä Salo Ensi vuoden alussa jaetaan joka kotiin Kulttuurisalo-lehti. Toivomme, että mahdollisimman moni säilyttäisi sen ja käyttäisi sitä oppaana vuoden tapahtumiin, Elina Välttilä kertoo. Liikettä ja hyörinää Salon omissa kuoseissa Salon kaupunki on saamassa omat painokuosit, joita voidaan käyttää esimerkiksi lahjatavaroissa. TEKSTI: Maija Rauha KUVA: Salon kaupunki Hyörinässä pyöritään Salo-sanan kirjainten ympärillä. Liike-kuosissa on nähty ainakin lintuja, maata ja merta. Salon Seudun Ammattiopiston kulttuurialan opiskelijoiden suunnittelemat kuosit olivat esillä Kesä Yhdessä Salossa kiertueella viime kesänä. Suosikiksi nousi Anu Korhosen työ nimeltä Liike. Salolaiset luonnehtivat sitä tyylikkääksi, värikkääksi, eläväksi ja tasapainoiseksi. Tykkään sävyistä, vapauden ja yhteisöllisyyden tunteesta ja kuosina käyttökelpoinen monessa, kuului eräs kommentti. Itsenäisiä menijöitä, muodostavat yhdessä vahvan ryhmän, kirjoitti toinen. Kuosi sopisi hyvin esimerkiksi sateenvarjon kuvioksi. Jatkokehittely tapahtuu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, ja jäämme odottamaan heidän ideoitaan kuosien käytöstä lahjatavaroissa, kertoo Salon kaupungin markkinointipäällikkö Anne Nenonen. Jatkokehittelyyn valittiin toinenkin kuosi, Henni Rauhalan suunnittelema Hyörinä. Siitä otetaan käyttöön yksityiskohta, jossa Salo-sanan kirjaimista muodostuu pitsimäinen kuvio. Nuorekas kuvio sopisi vaikkapa bandana-huiveihin, joita me kaupungin työntekijät voisimme käyttää tapahtumissa ja kiertueilla. Annamme kuitenkin opiskelijoille mahdollisuuden kehittää myös jotakin täysin erilaista ja uutta, Anne Nenonen jatkaa. Suositaan paikallista osaamista Kaupungin liikelahjojen tulisi Anne Nenosen mukaan olla mahdollisimman pitkälti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettuja, tarkoituksenmukaisia ja laadukkaita käyttötavaroita, jotka eivät hajoa käsiin. Haluamme suosia paikallista osaamista niin suunnittelussa kuin valmistuksessakin, mikäli vain hankintalaki sen sallii. Jos kuosien kehittäjät ryhtyvät opintojensa jälkeen yrittäjiksi, voi olla mahdollista, että tilaamme heiltä tuotteita pieninä sarjoina, Anne Nenonen ennakoi. Kaikkiaan 482 salolaista kertoi mielipiteensä kuoseista Kesä Yhdessä -kiertueen aikana. Kiertue oli muutenkin suosittu: sen aikana jaettiin rantapalloa ja vastauksia kyselyyn salolaisten suosikkipaikoista tuli Kiertuepasseja palautettiin 96. Passiin piti kerätä leima vähintään kolmesta kiertuekohteesta. Mikäli talousarvio sallii, kiertue jatkuu ensi vuonna kulttuurijuhlavuoden merkeissä, Anne Nenonen sanoo. 16