NELI:n Uutiskirje 2/2013

Transkriptio

1 NELI:n Uutiskirje 2/2013 NELI Kymenlaakson logistiikan tutkimus- ja kehitysohjelma päättyy Joulun lähestyessä kirjoitan hieman sekavissa tunnelmissa NELI hankkeen loppuraportteja, artikkeleita sekä projektiraportteja. Samalla valmistelemme suurta kansainvälistä rautatiehanketta seuraavalle ohjelmakaudelle. Logistiikan aluekehitys on saatu hyvään alkuun, asiakkaat ovat löytäneet meidät ja kanavan hyvälle verkostoyhteistyölle, joka nyt tässä muodossaan päättyy. Tuntuu uskomattomalta, että kuuden vuoden työ on takana ja tulokset tarkasteltavina, kun työ on vielä kesken. Mitään pitävää tietoa jatkosta emme osaa antaa, koska rahoituskauden päättyessä uudet rahoitusohjelmat avautuvat vasta ensi vuoden toisella puoliskolla ja valmistelutkaan eivät voi alkaa ennen kuin hakuteemat ovat vahvistuneet. Kuluneiden vuosien aikana on tehty työtä sen eteen, että saisimme pysyvän organisaation vastaamaan Kymenlaakson logistiikan aluekehityksestä, joka on alueen kuntien ja kaupunkien elinkeinostrategioissa kirjoitettu yhdeksi tärkeimmistä liiketoimintasektoreista. NELI toiminnan painopiste on ollut yrityslähtöisessä soveltavassa tutkimuksessa. Projekteja ja hankkeita on toteutettu näiden vuosien aikana yli kaksikymmentä. Olemme saaneet tuloksista hyvää palautetta ja useat hankkeet ovat käynnistyneet yritysrahoitteisina. Työryhmissä on ollut mukana n. 150 yritysten edustajaa ja olemme tehneet tiivistä yhteistyötä alueen kehitys- ja elinkeinoyhtiöiden kanssa. Alueellisten yhteistyöverkostojen toiminnan kehittäminen on ollut yksi ydinosaamisaluistamme. Olemme toteuttaneet Kymenlaaksossa neljä yritysverkoston kehittämishanketta, jotka ovat johtaneet joko yhdistysten perustamiseen tai uusiin hankeavauksiin konkreettisine tavoitteineen. Verkostohankkeissamme on mukana yhteensä 110 yritystä. Yhteistyö aluevaikuttajien kanssa on ollut tiivistä ja tavoitteellista, tarkoituksena lisätä Kymenlaakson näkyvyyttä logistiikan erityisosaajana ja vaikuttajana. Olemme saaneetkin äänemme kuuluviin mm. liikennepoliittisen selonteon, Tukholma-Pietari kehityskäytävän sekä Kymenlaakson Venäjä kasvusopimuksen logistiikkaosion valmistelutyössä. Kansainvälinen verkostoituminen on hyvässä vauhdissa. Olemme solmineet suhteita Euroopan eri logistiikan verkosto- ja aluekehittäjien kanssa. Olemme päässeet mukaan vaikuttamaan rahoitusohjelmien sisältöön toimimalla työryhmissä EU-tasolla. NELI on myös mukana suomen logistiikan ja liikenteen tutkijaverkoston toiminnassa Fintrip työryhmätyöskentelyn muodossa. Pohja ja edellytykset hyvälle logistiikan aluekehitystyölle on luotu, toivottavasti työ jatkuu ja valmistellut kehityshankkeet saavat jatkossakin rahoitusta. Kaikki hankeavaukset ovat työelämälähtöisiä ja tuovat ulottuvuutta myös koulutuksen tulevaisuuden suunnitteluun. Haluan kiittää kaikkia projektipäälliköitämme tuloksekkaasta työstä, jolla olemme saavuttaneet asiakkaiden luottamuksen, sekä projekteihin osallistuneita asiantuntijoita, opettajia, opiskelijoita, tutkijoita ja avustajia. Kiitän myös kaikkia NELI hanketyöhön ja työpajoihin osallistuneita yritysten edustajia luottamuksesta sekä hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä, sekä ohjaus- ja johtoryhmää tuestanne ja toivotan kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa! Mervi

2 Hankekatsaukset Renewtech - Tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittäminen Cursor Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Lappeenranta Innovation Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, NELI - North European Logistics Institute ja Etelä- Kymenlaakson ammattiopisto kehittävät yhdessä suomalaisten yritysten kanssa uusia kaupallisia sovelluksia tuulivoimateknologiassa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman osarahoitteinen RENEWTECH-hanke mahdollistaa energiayhtiöille, voimaloiden pääkomponenttivalmistajille (turbiinit, tornit, siivet), teknologiayrityksille, logistiikkayrityksille ja huolto- ja kunnossapito-yrityksille yhteisen kehitysalustan, joka tukee uusien sovellusten kaupallistamista. Yhteensä noin 2,9 miljoonan euron hanke kestää vuoden 2014 maaliskuun loppuun ja sillä on selkeät tavoitteet. NELIn osatoteutusprojekti keskittyy satamalogistiikan kehittämiseen ja siinä mm. uusien tekniikoiden löytymiseen laivatyössä sekä osien siirrossa ja varastoinnissa. Hankkeessa on työskennellyt tähän mennessä kuusi henkilöä eripituisin sopimuksin. Projektipäällikönä hankkeella on Mikko Mylläri. Hanke alkoi vuoden 2011 loppukesästä, jolloin HaminaKotka Satama OY:n Haminan satamanosan kulkureittien ja laiturien kantavuusselvitys tehtiin. Kulkureiteissä ei ole sanottavammin muutosten tarpeita, sillä tiestö on kohtuullisen uutta ja tehty teollisuuden käyttöön, jolloin mitään painorajoituksia ei ole. Haminan sataman laiturialueiden kantavuusselvitykset oli HaminaKotka Satama Oy:n toimesta tehty aikaisemmin ja niiden osalta sekä EU että Palokankaan laiturit soveltuvat projektilaivauksille. Vuoden 2012 keväällä aloitettiin satamatoimintoja helpottavan laivakäsittelyn kehittäminen. Tätä kehitystyötä jatkettiin vuoden 2013 aikanakin yhteistyössä yhden mukanaolevan yrityksen, TTS-liftecin kanssa. Kehitystyön tuloksena syntyi projektilaivaukseen sovellettava järjestelmä. joka tuo kustannussäästöjä laivoja purettaessa, että lastattaessa. Samaan aikaan kartoitettiin Suomen kuljetusliikkeiden tuulivoimalogistiikkaan soveltuvien kalusteiden mahdollisuus. Haminan kaupungin alueelle toimitetun tuulipuiston logistiikka selvitys suoritettiin 2012 keväällä. Tuulivoimaloiden toimittajana oli Hyundai ja toimitukseen kuului neljä tuulivoimalaa Mäkelänkankaalle. WinWindillä oli ajatuksena pystyttää tuulipuisto Iihin, ja sen tarvitsemien kuljetusten vertailu meri- ja maakuljetusten osalta tehtiin ja tehdään vuoden 2013 aikana. Selvitystyön tekijänä toimii Anni Anttila. Haminan satamanosassa toimii useita huolintaliikkeitä joilla on sisävarastointikapasiteettia käytettäväksi tuulivoimateollisuuden klusterin tarpeisiin. Yhteisvarastointiin hankkeessa pureuduttiin yhden satamassa sijaitsevan huolintaliikkeen osalta siten että huolintaliikkeen käyttämää varasto-ohjelmistoa simuloitiin usean käyttäjän ominaisuudessa. Selvitystyön tekee Kati Raikunen ja se valmistuu tammikuussa Hankkeeseen lisättiin vuoden 2013 alussa tuulivoimaloiden äänen analysointi. Äänen analy-sointi ei periaatteessa kuulu logistisen järjestelmän kehitysosion alle, mutta osiosta poistettu materiaalivirran kartoitus antoi mahdollisuuden lisätä se hankkeeseen. Materiaalivirran kartoitus poistettiin, koska toimittajaketjut halusivat pitää sen salaisena. Analyysi, jonka tekijänä oli Kuava Oy, valmistuu vuoden 2013 lopussa. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus tehdä selvitys matalan veden, eli Nearshore tuulivoimalan logistiikasta tuulimyllyn osalta. Kotkan Mussaloon on suunnitteilla matalanveden tuulivoimala ja selvitystyö on tarkoitus tehdä tähän voimalaan. Selvitystyöhön ei kuuluisi jalustan logistiikkaa, koska mallia jalustalle ei ole vielä selvitetty. Samalla tehdään pienimuotoinen markkinaselvitys Itämeren alueelle tulevien merituulivoimaloiden määrästä. Raportit valmistuvat maaliskuussa Kun hanke aloitettiin, oli tuulivoimateollisuuden ja tuulipuistojen suunnittelussa nousukausi. Vuonna 2012 paheni Euroopan laajuinen lama, joka vaikutti rajusti myös tuulivoima teollisuuteen. Haminan satamassa jo oleva turbiinitehtaan tilauskanta tyhjeni, tornien valmistaja otti aikalisän sijoitussuunnitelmille sekä siipivalmistaja ei tullut Haminaan. Samoin Suomessa tuulipuistojen rakentaminen pysähtyi täysin, lähinnä lupamuodollisuuksien vaikeuden takia. Suomen armeija ei halunnut tuulipuistoja alueille, joissa on tutkavalvontaa, eli lähes koko rannikolle. Tämä kaikki teki hankkeen toteuttamisesta vaikeaa, ja hanketta piti jatkaa ajatuksella ajatellaan, että satama-alueella on kaikki toiminta joka on suunniteltu. Suomessa on ajateltu tuulivoimateollisuuden ja tuulipuistojen pystyttämisen aloitusvuodeksi vuotta 2014, jolloin on saatu lupaongelmiin ratkaisuja. Tuulivoimateollisuus kehittyy koko ajan, ja jo tässä kahdessa vuodessa, jota hanketta tehtiin, kasvoi esimerkiksi siipien pituusmitta yli 20 %, eli 45 metristä 60 metriin. Tämä pituuden kasvaminen on logistisesti suuri haaste, ei niinkään satamien terminaaleissa vaan tieliikenteessä. Torniratkaisuissa on tullut uusia menetelmiä, esimerkiksi Siemensiltä on tullut uudenmallinen ns. palkoista kasattava torni, jonka kuljetustoimet laskevat logistiikan hintaa tulevaisuudessa. Lisätietoja: Mikko Mylläri

3 RENEWTECH - Tuulivoimaloiden äänen analysointi Renewtech- hankkeen yhdeksi selvityskohteeksi otettiin tuulivoimaloiden analysointi siksi, että useat tuulivoimalaprojektit kärsivät vastustuksesta, jota ympäristöön tulevat häiriöt esimerkiksi äänet, muodostavat. Äänen muodostumisesta tuulivoimaloissa on esitetty useita selvityksiä ja siksi tässä hankkeessa keskityttiin lähinnä selvittämään, olisiko aktiivisella vaimennuksella mahdollisuutta vaimentaa tuulivoimaloista tulevaa ääntä. Kuopiolainen akustiikkaan, eli äänen vaimentamisen mallintamiseen erikoistunut yritys, Kuava Oy, teki esiselvityksen tuulivoimalan melun aktiivisesta vaimentamisesta. Esiselvitys tehtiin yksinkertaisia malleja käyttäen ja esimerkkejä erilaisista tavoista asentaa laitteisto oli tässä kolme, turbiinin nokkaan, lähelle tuulivoimalaa sekä kolmas lähelle häiriökohdetta, esimerkiksi asutusta. Teoriassa paras äänenvaimennus tulisi juuri äänenmuodostumispisteessä lähetettävällä vaimennuksella, eli muun muassa siivissä, mutta käytännössä se on mahdotonta. Selvitys valmistui marraskuun lopussa, ja sen analysointi aloitetaan ensi vuoden alussa. Tarkoituksena on selvittää voisiko tuloksia hyväksi käyttäen löytää ratkaisua ongelmaan. Lisätietoja: Mikko Mylläri NOSE - Vaarallisten aineiden tunnistaminen konttiliikenteessä Vuoden 2013 aikana tehtiin esiselvitys vaarallisten aineiden tunnistamisesta konttiliikenteessä. Rahoittajana oli Kymenlaakson Liitto (EAKR-rahoitus). Esiselvitykseen kuului tutkimusosa, jossa selvitettiin Suomeen kuljetettavien pakattujen aineiden määrät ja niiden vaarallisuus. Selvitystyön teki Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) yhdessä NELIn kanssa. Tutkijoina toimivat Jani Häkkinen ja Antti Posti MKK:sta sekä Mikko Mylläri NELIstä. Tästä osiosta valmistui julkaisu Suomen Satamissa käsiteltävät pakatut vaaralliset aineet ja esimerkkejä niiden vaaraominaisuuksista ; ISBN Esiselvityshankkeeseen sisältyi myös mittaustestaus konteista. Testauksessa oli tarkoituksena selvittää, onko mahdollista tunnistaa suojakaasutetun kontin sisällä olevaa kaasua konttia avaamatta. Testi suoritettiin marraskuun lopulla yhteistyössä Environics Oy -yrityksen sekä Tullin kanssa. Testissä käytettiin kahta kankaita sisältävää konttia ja mittauslaitteena Environics Oy:n valmistamaa kaasutunnistuslaitetta. Tuloksena saatiin selville, että näissä konteissa oli jotain mittarin tunnistamaa ainetta avaamatta konttien ovia. Tämä tulos antaa hyvät mahdollisuudet jatkohankkeelle, jota on työstetty esiselvityksen aikana. Jatkohankkeeseen kuuluisi laitteiston kehittäminen siten, että se antaisi tiedon kontissa olevista ihmiselle vaarallisista kaasuista jo konttia laivasta purettaessa. Tähän jatkohankkeeseen kuuluu myös muita osiota, kuten konttien, joissa on ympäristölle vaarallisia aineita, reaaliaikainen seuranta. Jatkohankeen rahoitusta haetaan TEKESiltä. Lisätietoja: Mikko Mylläri Raideliikenteen kehittämistä kohtaan laajaa kiinnostusta NELI on valmistellut kesän ja syksyn aikana kansainvälistä raideliikenteen hanketta seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle. Hankevalmistelu on herättänyt laajaa kiinnostusta, mikä omalta osaltaan kertoo siitä, että raideliikenteen kehittämiselle on tarvetta. Hankkeen tavoitteena on kehittää intermodaalisia kuljetuksia Venäjän, Suomen ja muiden EU-maiden välillä siten, että kuljetusvirtoja saataisiin siirtymään maanteiltä ja vesireiteiltä raideliikenteeseen. Myös Kauko-itä ja mahdolliset muut kolmannet maat EU:n ulkopuolelta (mm. Norja ja Kazakhstan) otetaan huomioon kuljetusvirtoja tarkasteltaessa. Hankkeessa on kaikkiaan seitsemän osaprojektia. Niiden avulla tutkitaan mm. ratainfrastruktuurin kehittämistarpeita, selvitetään intermodaalikuljetusten bisnespotentiaalia ja logistiikkakeskusten optimaalista sijaintia, markkinoidaan kuljetuskäytävää ja intermodaalipalvelua sekä suunnitellaan hallintomallia, jonka avulla raideliikenteen korridoria voitaisiin ohjata. Tavoitteena on myös pilotoida itä-länsiitä-suuntaiset intermodaalikuljetukset hankkeen aikana. Hankepartnereita on 20 Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Partnereiden lukumäärän ja maantieteellisen kattavuuden odotetaan vielä kasvavan, sillä osa hankkeesta kiinnostuneista tahoista haluaa nähdä projektisuunnitelman ennen kuin tekee päätöksen osallistumisestaan hankkeeseen. Rahoitusta tullaan hakemaan seuraavalla ohjelmakaudella kestoltaan kolmen vuoden mittaiselle hankkeelle, jonka budjetti on noin kolme miljoonaa euroa. Kouvola Innovation ottaa hankkeen toteutusvaiheen vetovastuun ja vastaa siten myös rahoitushakuvaiheen koordinoinnista. Kouvolassa nähdään Railway Corridor -hanke todella tärkeänä. Eritoten rautatieliikenteen merkityksen kasvu tulevaisuudessa niin EU:n kuin Venäjän puolella on kaikissa kehitysohjelmissa huomioitu varsin merkittäväksi. Kouvola Innovation Oy haluaa tuoda oman panoksensa asiaan ja panostaa hankkeen eteenpäin viemiseen olemalla siinä aktiivisessa roolissa. Hanke on varsin merkittävä Suomen kannalta ja sitä kautta myös Kymenlaakson kannalta se koetaan erittäin tärkeäksi., sanoo projektipäällikkö Simo Päivinen Kouvola Innovation Oy:stä. Lisätietoja Teija Suoknuuti, Uliana Oleynikova

4 Miltä kuulostaisi älykäs ja avoin Kotkan kaupunki? Digitalisoituminen on osa jokapäiväistä arkea. Digitalisoitumisen myötä on alettu puhumaan myös fiksu, nokkela tai älykäs kaupunki -käsitteistä. Älykäs kaupunki ei määritelmänä ole aivan yksiselitteinen. Termi ymmärretään usein hieman yksipuolisesti kaupunkina, jossa hyödynnetään korkeatasoista teknologiaa. Älykkäässä kaupungissa teknologia ja palvelut ovat tulossa helpottamaan kansalaisten arjen elämää ja liikkumista. Palveluiden suunnittelussa on kuitenkin huomioitava eri tahtiin kehittyvien kaupunkiseutujen tarpeet. Yleisesti ottaen tavoite on, että kaupungeissa asuvilla ihmisillä on hyvä olla ja turvallista asua. Minkälaiset ovat kaupunkiympäristölle asetetut tarpeet? Onko kaupunkiympäristön oltava avoin, tasa-arvoinen, vaikuttava, kansainvälinen, edistyksellinen ja turvallinen, vai ihan jotakin muuta? Kotkan kaupunki on syksyn aikana kartoittanut verkkopalvelukyselyllä kansalaisten näkemyksiä kaupunkiympäristöstään. Tätä varten avattiin Avoin Kotka-verkkopalvelusivu, joka tarjosi uudenlaisen lähestymistavan kansalaisten ja kaupungin väliselle keskustelulle. Kaupungin tavoitteena oli löytää uudenlaisia tapoja sille, miten julkinen sektori pystyy hyväksymään ja hyödyntämään kansalaisten osallistumista erilaisiin prosesseihin? Miten kaupunki mahdollistaa ruohonjuuritason aloitteet? Miten teknologisia ja yhteiskunnallisia muutoksia pystytään hyödyntämään päätöksentekoprosesseissa? Nämä Avoin Kotka-verkkopalvelun kysymykset uppotuvat syvälle myös digitalisoituvan yhteiskuntamme perusasioihin. Avoimella tiedolla ja tietovarannoilla kohti tulevaisuuden älykästä kaupunkia Älykäs kaupunki ja liikenneseminaareissa on kuultu usein puhuttavan palveluiden sekä palvelutuotannon ekosysteemistä. Tällä tarkoitetaan julkisen ja yksityisen sektorin perustamia yhteisiä kehitysalustoja sekä yhteistyömuotoja. Kehitysalustan tavoitteena on mahdollistaa uudenlaisten ja älykkäiden ratkaisujen syntymistä kansalaisten viihtyvyyden sekä turvallisuuden parantamiseksi. Ajatuksena on, että kaupunki-infrastruktuuri ja kansalaiset toimivat älykkäiden ratkaisujen testaajina. Kun älykkäät palveluratkaisut saadaan kansalaisten käyttöön, niin ne edistävät parhaimmillaan ymmärrystä, aktiivisuutta ja aloitteiden käynnistämistä kaupunkiympäristön parantamiseksi. Kyse on siis vuorovaikutteisesta digitaalisesta palvelukulttuurin rakentumisesta kansalaisten ja kaupungin välille. Avaintekijöinä ovat verovaroilla tuotettu julkisen sektorin tieto ja tietovarantojen avaaminen. Avoin tieto tehostaa merkittävästi kaupungin hallinnon toimintaa, kun tietoa käytetään sisäisesti ennakoinnin, päätöksenteon ja toiminnan tehostamisen tukena. Tiedon avaaminen antaa mahdollisuuden uusille innovaatioille, kun kehittäjät käyttävät avointa tietoa tuotettujen palvelujen raaka-aineena. Kansalaisten tarpeet ja kokemukset ohjaavat palvelun kehittäjiä tuottamaan markkinalähtöisiä ja kohdennettuetuja älykkäitä ratkaisuja. Valmistelussa on hanke-esityksiä älykäs kaupunkiympäristön ja liikenteen alueelta NELI:ssä on kuluvan syksyn aikana valmisteltu kehityshankkeita, jotka liittyvät älykäs kaupunki ja liikenteen aihealueeseen. Ensimmäisen valmisteltavan hankkeen tavoitteena on kehittää Kotkan kaupungin organisaatiolle toimintamalli ja ohjeistus siitä, kuinka hallinnon tuottama tieto tulee määritellä avoimeksi tiedoksi ja keskittää se tietovarannoiksi palveluiden tuottajille. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kuntademokratian parantaminen ja hallinnon läpinäkyvyyden edistäminen, uusien markkinoiden ja innovaatioiden syntyminen sekä sisäisen kaupunkihallinnon tehokkuuden lisääminen. Toisessa valmisteltavassa hankkeessa keskitytään älykkään sataman ja liikenteen kehittämiseen. Hankkeessa tarkastellaan satama- ja rajanylityspaikkojen liikennettä sekä näiden palveluiden kehittämistarpeita. Asioita katsotaan avoimen tiedon ja tietovarantojen avaamisen näkökulmasta, jotka mahdollistavat uudenlaisten ja älykkäiden palveluratkaisujen syntymisen satama- ja rajanylitystä palvelevalle liikenteelle. NELI:n toimintakauden päätyessä vuoden 2013 lopulla, hankevalmistelut tulevat todennäköisemmin siirtymään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekniikan- ja liikenteen T&KI:n valmisteltavaksi. Lisätietoja: Tommy Ulmanen TriK Kotka, Kunda, Kronstadt Matkustaja- ja rahtiliikennepotentiaalin selvitys Trik -projektissa selvitettiin edellytyksiä matkustaja- ja rahtilaivaliikenteelle Kotkasta Viron Kundaan ja Venäjän Kronstadtiin. Sekä rahti- että matkustajaliikennepotentiaalia käsiteltiin molempiin kohdesatamiin suomalaisten yritysten tai kuluttajien näkökulmasta. Lisäksi huomioitiin Venäjällä ja Virossa toteutetut alueelliset selvitykset. Trik-hanke on ollut osa Kymenlaakson Liiton, Venäjän Pietarin Kronstadtin piirin ja Viron Lääne-Virumaan maakuntahallituksen välistä aluehallintojen yhteistyötä ja siihen on saatu rahoitusta Kymenlaakson liiton välityksellä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hanketta on rahoittanut myös Kotkan kaupunki. Trik-selvitys perustuu maalis-elokuussa 2013 tehtyjen haastattelujen sekä kyselyjen lisäksi erilaisiin matkustaja- ja tavaraliikennettä koskeviin tilastoihin ja muiden tahojen tuottamiin selvityksiin, keskusteluihin hankekumppaneiden kanssa sekä nykytilanteen analysointiin. Selvityksessä on kerätty ja kartoitettu tietoa kuluttajien, matkanjärjestäjien, rahdinantajien, huolinta- ja kuljetusliikkeiden näkemyksistä sekä matkustajaliikenteen kehitysnäkymistä.

5 TriK - Matkustajaliikenne Toteutettujen kyselyjen ja haastattelujen perusteella kiinnostusta uudelle matkustajaliikenteelle löytyisi, sillä yli 60% vastaajista näki uudet reitit ja kohdekaupungit kiinnostavina ja osoitti kohtuullista matkustushalukkutta, mutta useat kilpailutekijät vaikuttavat siihen, kuinka vastauksissa esiintynyt kuluttajien kiinnostus uutta reittiä ja kohdekaupunkeja kohtaan realisoituu matkustuskäyttäytymiseksi. Kotkasta Viron Kundaan suuntautuvaa laivaliikennettä ajatellen Kotkan takamaana voidaan pitää koko Itä-Suomen asukasta, mutta käytännössä kilpailu Helsinki - Tallinna -reitin tiheän vuorotarjonnan ja Helsinkiin suuntautuvan matkatoimistojen syöttöliikenteen kanssa olisi haastavaa. Vaikka itäistä Viroa pidetään matkailun kannalta nousevana alueena, siellä ei ole suuria kaupunkeja tai muita vetäviä matkakohteita. Kronstadtin (Pietarin) suuntaan Kotkan väestöpohja jää pieneksi, koska Itä-Suomesta maayhteydet ovat suorempia. Pietarjn ja sen lähialueiden 6 miljoonaa asukasta tarjoavat kuitenkin runsaan kasvupohjan maiden välisen matkustaja-alusliikenteen kehittämiselle. Pietarin alueen suuri väestöpohja muodostaa merkittävän matkustajapotentiaalin laivaliikenteelle sekä Suomeen suuntautuvan matkailun lisääntymiselle yleisestikin. Valtaosa pietarilaisista, n 80 %, ei ole koskaan käynyt Suomessa ja kasvava elintaso lisää pietarilaisten kiinnostusta matkailuun. Aikaisemmin Suomessa käyneet ovat kiinnostuneita tulemaan uudelleen. TAK:n (2013) tuoreen viisumivapausselvityksen mukaan mahdollinen viisumivapaus moninkertaistaisi nykyiset matkustajamäärät ja myös Moskovan alueelta Suomeen suuntautuva matkustus kasvaisi voimakkaasti. TriK - Rahtiliikenne Merirahtiliikenteen osalta potentiaaliset tavaravirrat selvityksen kohteisiin jäävät vähäisiksi ja yritysten kiinnostus uutta reittiä kohtaan on varovaista. Lyhyemmän merimatkan johdosta rahtiliikenteelle Kotkasta Kundaan löytyy alustavaa kiinnostusta. Kundan kautta kulkee nykyisellään pääosin raakapuuta, puuhaketta ja muita metsäteollisuuden tuotteita. Toteutuessaan Kotka - Kunda reitin potentiaali perustuisi lähinnä suomalaisten Viroon ja siitä eteenpäin suuntautuvaan tavaraliikenteeseen. Kundan satamassa ei ole tällä hetkellä valmiuksia vastaanottaa matkustajaliikennettä ja liikenteen aloittaminen edellyttäisi sataman mittavaa kehittämistä. Mahdollisuuksia tähän on maa-alueiden puolesta olemassa, mikäli oikea tahtotila ja rahoitus kohtaavat. Myös rahtiliikenteen lisäämiseksi Kundan satamassa tulisi toteuttaa laituri- ja muita infrastruktuuri-investointeja. Venäjälle suuntautuvien merirahtien on vaikea kilpailla halpojen maantiekuljetusten kanssa. Lisäksi Pietarin alueella toimii lukuisia rahtisatamia ja uusi Broncan satama on rakenteilla näköetäisyydelle Kronstadtista. Venäjälle suuntautuvaa matkustajaliikennettä palvelee Pietarissa sijaitseva matkustajaterminaali. Näin ollen on vaikea nähdä, että Kronstadtin venesatamaa kehitettäisiin tulevaisuudessa rahti- tai matkustajaliikenteen tarpeisiin. Satama soveltuu parhaiten pienvenesatamaksi ja turvallisen huviveneilyn edellytysten parantaminen Suomenlahdella onkin yksi teemoista, jotka tulevaisuuden hanke- ja kehittämistoiminnassa tulisi huomioida. Lisätietoja: Pia Paukku Haminan Teollisuuspuisto Hamina EcoPort Haminan Eco Port -hanke käynnistyi syksyllä 2013 ja jatkuu vuoden 2014 loppuun. Projektin keskeisenä tavoitteena on synnyttää monipuolista yhteistyötä alueelle sijoittuneiden yritysten välillä. Yhteistoiminnasta generoidaan hyötyjä yritysten toimintaan. Hankeen tavoitteena on kehittää yritysten päivittäistä toimintaa tukevia palveluja sekä käynnistää satama-alueella toimivista yrityksistä koostuva toimiva ja vetovoimainen verkosto. Hankkeella edistetään myös alueen vetovoimaisuutta uusien yritysten sijoittumismarkkinoinnissa. Hankkeen keskeisimpinä toimenpiteinä ovat yhteishankkeiden suunnittelu ja toteutus, tiedonkulun parantaminen, markkinointiyhteistyö sekä erilaisten yhteistyötä tukevien tapahtumien ja palveluiden suunnittelu ja toteutus. Yhteistyötahoina projektissa ovat Haminan kaupunki, Haminan Energia, Haminan Vesi ja Hamina- Kotka Satama. Hankesuunnitteluun ja toimintaan ovat osallistuneet useat Haminan neste- ja kemikaalisataman sekä kuivasataman toimijat. Hanke on herättänyt mielenkiintoa myös muissa satamanosissa ja konseptia laajennetaan tarpeen mukaan samankaltaisiin teollisuus- ja toimijaverkostoihin. Projektin tuloksena arvioidaan yhteistyön alueella lisääntyvän, mikä puolestaan yhtenäistää toimintamalleja ja lisää alueen turvallisuutta. Yhteisöllisyyden kokemuksella voidaan luoda toimintamalleja, jotka parantavat alueen houkuttelevuutta ja lisäävät sinne sijoittuneiden yritysten kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta. Markkinointi- ja viestintämateriaalia, joka hankkeen aikana syntyy, on mahdollista hyödyntää myös hankeajan jälkeen. Toimiva verkostorakenne ja sieltä saatavissa olevat palvelut toimivat alueen vetovoimatekijöinä esiteltäessä alueen mahdollisuuksia uusille alueelle mahdollisesti sijoittuville yrityksille. Hanke liittyykin kiinteästi Cursorin hallinnoimaan satamasidonnaisen yritystoiminnan markkinointihankkeeseen Business Mooring. Hankkeen toimenpiteet pyritään suunnittelemaan niin, että verkostomaista toimintamallia on mahdollista hankkeen päätyttyä viedä eteenpäin hankepartnerien ja osallistuvien yritysten toimesta. Jatkotoimintamuoto pyritään määrittämään hankkeen aikana. Lisätietoja: Mervi Nurminen, Pia Paukku

6 TEKU - Verkostoitumista Kouvolassa NELIn käynnistämän Tehola-Kullasvaara yrityspuistohankkeen tarkoituksena oli selvittää Kouvolan Tehola- Kullasvaara- alueen yritysten toimintaa ja niiden mahdollisuutta hyötyä alueen synergiaeduista. Tavoitteena oli hakea yrityksille muun muassa kustannussäästöjä, logistiikan tehostamista, parempaa tunnettavuutta, yhteistä turvallisuuspalvelua, vartiointia, ja jätteiden käsittelyä. Lisäksi selvitettiin alueiden kunnossapitoa, ja mahdollisten päällekkäisten toimintojen karsimista. Myös yrityksiltä tulevat muut ideat käsiteltiin toimintojen kehittämiseksi. Hanke käynnistettiin kartoittamalla alueella toimivat yritykset. Yrityksiä informoitiin tulevasta hankkeesta ja tämän jälkeen tehtiin tutkimus sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksessa tiedusteltiin halukkuutta yhteistoimintaan muiden alueella toimivien yritysten kanssa, sekä selvitettiin yritysten kehitystarpeita. Myös ongelmakohteet selvitettiin. Tutkimustulokset purettiin työpajassa, johon hankkeeseen osallistuneet yritykset oli kutsuttu. Työpajassa löydettiin useita eri yhteistyömuotoja, joita yrityspuistossa voitaisiin hyödyntää. Esimerkkeinä henkilöstön koulutuksen järjestäminen keskitetysti, sekä yhteisten vartiointipalvelujen kilpailuttaminen. Myös alueen selkeä merkintä, ja tilapörssin luominen olivat toivelistalla. Uudet vasta alueella aloittaneet yritykset toivoivat apua yritysverkoston luomiseen. Yrityspuistoyhdistyksen tavoitteena on kehittää jäsenistön yhteistyötä ja keskinäistä vuorovaikutusta, sekä alueen vetovoimaisuutta. Ei voi liiaksi painottaa sitä, kuinka suuri yrityskeskittymä alueella on. Tämä on vahvuus joka tulisi täysipainoisesti hyödyntää. Alue tulisi saada myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi, jotta alueella toimivat yritykset saisivat siitä täyden hyödyn. Tiloja on vielä paljon käyttämättä, joten myös uusille yrityksille on tilaa. Tilojen markkinointi ja alueen oikeanlainen imagon luonti toisi alueelle lisää yrittäjiä. Tehola-Kullasvaaran alueella toimivista yrityksistä noin puolet on keskittynyt logistiikkaan, mutta myös muunlaista yrittämistä on. Tällä hankkeella lähestyttiin myös muita alueella toimivia yrityksiä, sillä synergiaetuja on saavutettavissa myös muilla toimialoilla. Näkyvyys yleensä markkinointikeinona nähtiin tärkeäksi. Eri toimialat täydentävät toisiaan. Lisätietoja: Arto Ahlberg Lue lisää projekteistamme: Tulosten perusteella NELI jatkoi yhdessä yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa yrityspuistoprojektin eteenpäin viemistä ja klusterin muodostamista. Jatkovaiheessa yrityksien edustajia haastateltiin henkilökohtaisesti käymällä yrityksissä. Haastattelulla selvitettiin yritysten tahtotilaa yrityspuiston luomiseen. Näissä haastatteluissa oli mukana myös kustannusten arviointia. Hankkeen seuraavassa vaiheessa perustettiin yhteistyöryhmä johon kuuluu alueen yritysten edustajia. Tämän ryhmän tarkoituksena oli laatia askelmerkit yrityspuiston perustamiseksi. Yhteistyöryhmä, johon kuului myös Kouvola Innovationin edustus, kokoontui kolme kertaa, ja työlistalla olivat yhdistyksen säännöt hakeminen jäsenmaksut yms. asiat. Yhdistyksen perustava kokous on sovittu pidettäväksi Rauhallista Joulun aikaa ja onnea ja menestystä vuodelle 2014!