SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS - MITÄ SE ON? Josetta R-B. ÄIMÄ ry.
|
|
- Otto Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS - MITÄ SE ON? ÄIMÄ ry.
2 2 3 SISÄLLYS SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS - MITÄ SE ON? 3 1. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita 4 2. Miten erotan, mikä on synnytyksen jälkeistä masennusta? 7 3. Mikä vaikuttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen syntymiseen? 8 4. Miten synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan? Miten ja mistä voin hakea apua? Avun hakemiseen liittyviä yleisimpiä ennakkoluuloja 16 Minun tarinani 1 17 Minun tarinani 2 18 Lähteet 20 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Toinen painos Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Opas on tuotettu kaksivuotisessa ÄIKE-projektissa Projektin rahoittajana on toiminut RAY. Projektin ohjaustyöryhmä on koostunut Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n vapaaehtoisista. Irja Maristo koosti tekstin ohjaustyöryhmän ohjauksessa. Piirrokset: Josetta Ryynänen-Brotherus Taitto: ARS Mirja Nuutinen Paino: Fram Synnytyksen jälkeiselle masennukselle on tyypillistä, että äidin olotila voi vaihdella hyvin nopeasti, päivittäin tai jopa tunneittain. Olo on kuin keinuhevosella ratsastaessa: välillä on onnen kukkuloilla, välillä murheen laaksossa. SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS - MITÄ SE ON? Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, joka vaatii hoitoa. Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10-22% äideistä. Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä. Äidin masennus vaikuttaa koko perheeseen, joten sen hoitaminen on ensisijaisen tärkeää. Synnytyksen jälkeinen masennus on masennusta siinä kuin muukin masennus ja sen oireet ovat usein hyvin samankaltaisia. Synnytyksen jälkeisellä masennuksella on kuitenkin myös omia, tunnusomaisia piirteitä. Mikä minussa on vikana? Aamulla olin onnellinen ja nyt olen pohjattoman itkuinen! Ensiksi huomasin, että olin huolissani monista asioista. Uni ei illalla tullut, ja mietin vain näitä huoliani. En jaksanut nousta sängystä - köllimme vauvan kanssa sängyllä puoleen päivään saakka.
3 4 5 Ihmiset oireilevat eri tavoin ja eri voimakkuuksilla masennustaan. 1. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet voivat olla epämääräisiä ja ilmetä hyvin erilaisina yhdistelminä. Väsymys Äiti on epänormaalin väsynyt ja/tai uupunut. Riittävä lepo ja uni eivät poista väsymystä, vaan tunne jatkuu. Unihäiriöt Äiti voi kärsiä unettomuudesta tai nukahtamisongelmista tai hän nukkuu levottomasti pätkissä ja heräilee pitkin yötä. Tyypillistä on aamuyön valvominen. Toisaalta unihäiriö voi ilmetä myös liiallisena nukkumisena, tarpeena nukkua kaiken aikaa. Ahdistus Äidin on vaikea rentoutua, olo on kireä ja jännittynyt, mielessä pyörivät tekemättömät asiat. Hän ei osaa arvioida, mitkä työt ovat välttämättömiä, mitkä taas voisi jättää tekemättä. Ahdistus voi ilmetä myös yliaktiivisuutena ja ylisuorittamisena: tämä voi näkyä pakkona siivota, harrastaa liikuntaa tms. Ärtyneisyys Äiti reagoi voimakkaasti arjen vastoinkäymisiin ja vaikkapa tavallisiin kodin ääniin. Ärtymys voi lisääntyä nopeasti, hän voi esimerkiksi tiuskia puolisolle ja läheisille helposti. Keskittymiskyvyn heikkeneminen Äidin on vaikea keskittyä esimerkiksi lehden lukemiseen. Myös asioiden muistaminen saattaa tuottaa vaikeuksia ja sanat katoavat. Päätösten ja valintojen tekeminen on vaikeaa. Elämänilon katoaminen Äidin mieliala laskee, syyllisyyden ja huonommuuden tunteet lisääntyvät, olen huono äiti. Negatiiviset ajatukset ja tunteet vahvistuvat ja on vaikea muistaa hyviä asioita tai nauttia niistä. Äiti voi kokea itsensä ulkopuoliseksi omassa elämässään, tuntea elävänsä kuin sumussa. Epävarmuus omasta äitiydestä Oma kyky hoitaa lasta epäilyttää, teenkö tämän oikein, uskallanko tehdä näin, entä jos teen väärin? Ylihuolehtivuus lapsesta Äiti haluaa tehdä kaiken täydellisesti, on huolissaan lapsen terveydestä, syömisestä, nukkumisesta yms. Äiti haluaa pitää lapsen kaiken aikaa omien silmiensä alla. Lapsen nukkuessa on tarkistettava usein, hengittääkö lapsi. Äidin on vaikea jättää lasta muiden hoitoon. Masentuneisuus Äiti voi olla alakuloinen, onneton ja väsynyt jatkuvasti tai tiettynä aikana päivästä. Hyvät ja huonot päivät, tai jopa hyvät ja huonot hetket vaihtelevat, joskus hyvinkin nopeasti. Paniikkioireet Paniikkioireet ilmenevät voimakkaina ja äkillisinä fyysisinä oireina, esimerkiksi sydämen tykytyksenä, hikoiluna, ahdistuneisuutena, nopeana hengityksenä ja jännittämisenä. Paniikkioireet voivat ilmetä esimerkiksi julkisen paikan pelkona tai pelkona oman terveyden menettämisestä.
4 6 7 Pakkoajatukset Äiti saattaa pelätä vahingoittavansa vauvaa. Hän yrittää ennakoida kaikki mahdolliset vaaratekijät ja -tilanteet voidakseen estää vahingot (esimerkiksi on pakko kerätä lelut pois illalla ettei kompastu niihin, pitää käydä monta kertaa yössä tarkistamassa, hengittääkö vauva, tms.). Pelot Äidillä on epärealistisia, tilanteeseen nähden liian voimakkaita pelkoja, jotka vaikuttavat hänen toimintaansa. Hän saattaa pelätä lapsen tai/ja itsensä kuolemaa, tai jäävänsä yksin lapsen kanssa. 2. Miten erotan, mikä on synnytyksen jälkeistä masennusta? Vauvan tulo perheeseen on uusi elämäntilanne, johon voi liittyä mielialan laskua ja yleistä herkistymistä. Synnytyksen jälkeiset mielialan muutokset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: Ruokahalun muutokset Äidin ruokahalu voi kadota lähes kokonaan tai hän alkaa syödä aikaisempaa enemmän. Ruokahalun muutokset voivat ilmetä lohtusyömisenä tai väsymyssyömisenä (sokeripitoisia ruokia ja nopeita hiilihydraatteja). Tilanteeseen liittyvät painon nousu tai lasku. 1. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen (Baby blues) On hyvin yleistä, sitä esiintyy useimmilla äideillä. Oireita ovat itkuisuus, mielialan ailahtelu ja ärtyneisyys, ehkä ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Oireet häviävät noin kahden viikon kuluessa. Jos oireet jatkuvat, pahenevat tai tulevat takaisin, kyseessä saattaa olla synnytyksen jälkeinen masennus. Ongelmat seksuaalisuuden alueella Äidin seksuaaliset halut voivat vähentyä huomattavasti tai kadota kokonaan: mielihyvän tunteet katoavat. Kumppani saattaa käydä jopa vastenmieliseksi. 2. Synnytyksen jälkeinen masennus Alkaa yleisimmin noin neljän viikon sisällä synnytyksen jälkeen. Joillakin voi puhjeta paljon myöhemminkin, useita kuukausia synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeinen masennus on masennustila, joka tarvitsee hoitoa. 3. Synnytyksen jälkeinen psykoosi Synnytyksen jälkeinen psykoosi alkaa noin kahden viikon sisällä synnytyksen jälkeen. Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö. Ensioireita voivat olla uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus ja tunne-elämän epävakaus. Oirekuva pahenee epäluuloisuudeksi, sekavuudeksi, hajanaisuudeksi ja pakkomielteiseksi huoleksi vauvan hyvinvoinnista. Harhaluulot ovat tällöin melko yleisiä. Harhojen keskiössä on usein juuri vauva. Pelkäsin, että vauva kuolee ja koko elämäni tuhoutuu. Uni ei vieläkään tullut, aloin itkeä ja pelkäsin, että vauva menettää äitinsä! Psykoosiin sairastunut on toimitettava sairaalahoitoon pikaisesti.
5 8 9 Positiivinenkin elämänmuutos voi aiheuttaa masennusta. Masennus ei ole kenenkään syy. 3. Mikä vaikuttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen syntymiseen? Synnytyksen jälkeinen masennus voi olla elämän ensimmäinen masennuskokemus. Taustalla saattaa myös olla aiempaa masennusta. Masennuksen syyt voivat löytyä perinnöllisestä taipumuksesta masennukseen. Syy voi olla myös raskauden ja synnytyksen aiheuttamissa nopeissa hormonaalisissa muutoksissa. Elämäntilanteen muuttuminen ja elämänhallinnan tunteen heikkeneminen voivat olla myös osasyinä masennuksen puhkeamiseen. Aikaisemmat kriisit heikentävät stressinsietokykyä ja altistavat masennukselle. Psyykkisiä syitä masennukselle Elämäntilanteen muutos, tunteiden ja elämänhallinnan epävarmuus, vastuun ja työmäärän lisääntyminen, vauvan sitovuus, oman ajan puute ja parisuhteen muutokset voivat johtaa masennukseen. Vaikka yritämmekin etukäteen valmistautua uuteen tilanteeseen, tuo se aina yllätyksiä tullessaan ja oman elämänhallinnan tunne saattaa hetkeksi heiketä. Omat odotukset synnytyksestä, vauvasta ja äitiydestä eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Varsinkin omat tunnetilat saattavat poiketa paljonkin niistä onnellisuuden mielikuvista, joita vauvan tuloon on liitetty. Äidiksi tuleminen voi laukaista laajemmankin oman elämän kehityskriisin: äitiyden myötä myös omiin vanhempiin ja omaan lapsuuteen liittyvät ongelmat saattavat herätä eloon ahdistavien tunteiden muodossa. Jos oma äitisuhde on ollut säröinen, eikä lapsuudesta löydy mallia äitiydelle, voi epävarmuus lisääntyä. Fysiologisia syitä masennukselle Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat nopeat hormonaaliset muutokset, perinnölliset tekijät sekä erityisen kivulias tai traumaattinen synnytys altistavat masennukselle. Öiset valvomiset lisäävät stressiä, mikä puolestaan aiheuttaa unettomuutta. Tämä saattaa aiheuttaa masennukseen johtavan kierteen. Synnytyksen jälkeen äidin luontainen estrogeenihormonitaso saattaa hetkellisesti romahtaa rajustikin, jopa vaihdevuosia vastaavalle tasolle. Tämän vaikutuksesta aivojen serotoniinitaso laskee. Tästä aiheutuu mielialan laskua ja voimattomuutta. Kun samanaikaisesti yöunien määrä muuttuu ja elämänmuutoksesta johtuva stressimäärä kasvaa, lisääntyy stressihormonien määrä aivoissa. Tämä puolestaan laskee serotoniinitasoa entisestään. Kun lisäksi imetystä ylläpitävät hormonit pitävät estrogeenitasoa alhaalla, on negatiivinen kehä usein valmis. Äidit reagoivat eri tavoin ja eri voimakkuuksin hormonaalisiin muutoksiin ja niiden vaikutus mielialaan voikin vaihdella. Nukkuminen on elimistön luontainen tapa palautua edellisen päivän rasituksista: tuoreen äidin unen laatu ja määrä kuitenkin vaihtelevat, eikä hän välttämättä pääse palautumaan riittävästi. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan ja energiatasapainoon. Sen vajaus voi ilmetä alakulona, apatiana, masennuksena ja väsymyksenä. Estrogeeni on naishormoni, joka vaikuttaa aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan lisäten sen määrää. Kortisoli ja adrenaliini ovat stressihormoneita, joita erittyy stressaavissa elämäntilanteissa. Ne pienentävät serotoniinitasoa aivoissa. Masennus on pelottava kokemus, mutta siitä selviytyy. Hoitoon hakeutuminen on alku toipumiselle. Vauva herätti minut usein. Olin liian väsynyt osatakseni pyytää apua, koska kaikki äidit ovat kuulemma väsyneitä.
6 10 11 synnytys kortisoli ja adrenaliini nousevat tasapaino estrogeenin lasku ja adrenaliinin nousu masentuneella mieliala laskee ilo vauvasta serotoniini alkaa laskea serotoniini laskee edelleen ÄIMÄ ry adrenaliinitaso nousee Synnytys vauva valvottaa estrogeenin lasku ja adrenaliinin nousu unettomuus - masennus serotoniinitason lasku stressi mieliala laskee yleiskunto heikkenee unettomuus stressi hae apua masentuneella adrenaliini ja kortisoli nousevat yleiskunto heikkenee - hae apua nukutut yöt jaksaminen
7 12 13 Keskusteluapu Apua voi saada esimerkiksi keskustelusta terveydenhoitajan tai psykologin kanssa. Keskustelun avulla pyritään löytämään äidin voimavaroja arkeen sekä keinoja selviytyä. Keskustelun kautta saa myös tietoa hoitomuodoista. Älä luovuta, jos ensimmäinen terveydenhoitaja tai lääkäri ei osaa auttaa sinua. Etsi sellainen, joka osaa. Psykoterapia Psykoterapiassa on mahdollisuus syvällisemminkin käydä läpi omaa tilannetta ja elämäntarinaansa ja löytää keinoja, joiden avulla selviää muutoksista paremmin. Vertaistuki Keskustelu muiden, vastaavassa tilanteessa olevien ja olleiden äitien kanssa on usein antoisaa ja auttaa löytämään keinoja selviytyä. Jo se, että toinen kuuntelee ja ymmärtää, on tärkeää. Myös hyvän ystävän tai toisen äidin kanssa käyty keskustelu voi helpottaa. Jätä omaan arvoonsa huomautukset, kuten ryhdistäytyisit nyt!, ota itseäsi niskasta kiinni!. Masennuksesta paraneminen ei ole tahdon asia. Masennus paranee oikein hoidettuna. 4. Miten synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan? Synnytyksen jälkeistä masennusta voidaan hoitaa ja sitä pitääkin hoitaa. Hoitamattomana oireet saattavat jatkua pitkään, jopa vuosia. Hoitovaihtoehtoja Keskusteluapu ja samanaikainen lääkitys ovat usein toimiva yhdistelmä hoidossa. Erilaisista terapioista on apua. Lääkitys Lääkäri arvioi lääkityksen tarpeen. Lääkkeiden avulla korjataan aivojen välittäjäaineiden toimintaa. Mahdollisia lääkkeitä ovat esimerkiksi masennuslääkkeet, nukahtamislääkkeet tai estrogeenihoito. Lääkkeet eivät ole este imetykselle. Lääkityksen aikaiset imetysohjeet saa lääkäriltä tai teratologisesta tietopalvelusta. Toivoisin, että kotiin tulisi joku, sellainen äitihahmo, joka kertoisi mitä tehdään. Muut hoitomuodot Kun äiti on stressaantunut eikä kykene rentoutumaan, voi erilaisista rentouttavista hoidoista, esimerkiksi hieronnasta tai rentoutusterapiasta, löytyä apua. Älä yritä selviytyä yksin. Pyydä apua. Edellisten lisäksi myös näistä saattaa olla apua Opettele tunnistamaan omia tarpeitasi ja toiveitasi sekä kertomaan niistä muille. Opettele tunnistamaan omat voimavarasi ja pyytämään apua, kun et itse enää jaksa. Siirrä hoitovastuuta lapsen isälle, isovanhemmille, kummeille. Sinulla on oikeus hyvään elämään, jossa voit nauttia äitinä olemisesta. Voita omat ennakkoluulosi ja hae apua itsellesi. Lääkityksen aloitus kirkasti maisemaa - kuin olisin saanut uudet silmälasit rikkinäisten ja sumeiden tilalle. Eräänä aamuna vauvani hymyili minulle onnellisena. Se oli ihanaa!
8 14 15 Kerro ystävillesi ja muille läheisillesi, mitä tarvitset ja pyydä apua - rakenna tukiverkosto itsellesi ja lapsellesi. Etsi vertaistukea: monet muutkin äidit ovat samassa tilanteessa kuin sinä, ja monet ovat selviytyneet synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Jakamalla kokemuksia muiden kanssa oma taakkasi pienenee. Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n jäsenäidit ovat saaneet huomattavaa apua vertaistuesta. Unikoulusta voi olla apua sekä äidille että vauvalle. Kun äiti saa lisää yhtenäistä unta, hän jaksaa paremmin. Vuorottele vauvan yöhoitoa lapsen isän tai jonkun muun kanssa. Hanki apua kotitöihin: etsi siivousapua ja lastenhoitoapua. Lapsenvahti antaa sinulle omaa aikaa. Liiku: fyysinen rasitus tekee hyvää aivoille ja mielelle. Samalla kuntosi nousee. Avaa silmäsi arjen pienille iloille: se tuo elämääsi lisää positiivisuutta. Huolehdi myös omasta unestasi. Melkein kaiken muun voi joku toinenkin hoitaa, mutta sinun uniasi he eivät voi nukkua! 5. Miten ja mistä voin hakea apua? Masentuneella äidillä on oikeus saada apua tilanteeseen. Seuraavilta tahoilta voi etsiä sitä: neuvola terveydenhoitaja lääkäri psykologi psykoterapeutti psykiatrinen poliklinikka tai päivystys sairaala- tai terveyskeskuspäivystys perheneuvola vauvan unikoulu kotipalvelu ÄIMÄ ry Anna itsellesi aikaa parantua. Älä lannistu, malta odottaa. Ole kärsivällinen ja sitkeä, usko siihen, että masennuksesta kyllä selviää. Lisätietoja ja vertaistukea Eräänä päivänä havahduin siihen, että aurinko paistoi ja lintukin osasi vielä laulaa.
9 Synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja avun hakemiseen liittyviä yleisimpiä pelkoja ja ennakkoluuloja Masennus on sairaus; se voidaan tunnistaa ja hoitaa. 1. Otetaanko vauva minulta pois, jos kerron pahasta olostani? Äidin masennus ei ole syy lapsen huostaanotolle. 2. Olenko hullu? Et. Masennus on hyvin yleistä. Useat ihmiset sairastuvat jossakin elämänsä vaiheessa masennukseen. 3. Mitä jos muut saavat tietää, leimaudunko? Ihminen saa olla heikko. Hyväksy tilanteesi, avun hakeminen on ensisijaista paranemisen kannalta. Vaikeasta masennuksesta ei parane pelkällä tahdonvoimalla. Minun tarinani 1 Minun masennukseni alkoi heti kolme päivää synnytyksen jälkeen, kun olin vielä synnytyssairaalassa. Masennus oli todella fyysistä: minulla oli valtava painontunne vatsassa. En pystynyt kävelemään, enkä makaamaan. En tiennyt mistä oli kyse, eikä lääkärikään osannut mitään sanoa. Minulla epäiltiin veritulppaa ja tehtiin tutkimuksia, mutta mitään ei löytynyt. Jos sairaalassa olisi osattu kysyä, olenko masentunut, olisin ehkä sen tajunnut. Jouduin olemaan vauvan kanssa sairaalassa viikon ja odotin jo kovasti kotiin pääsyä. En saanut siellä edes itkua ulos. Luulin, että oloni helpottuisi, kunhan pääsisin kotiin. No eipä se helpottanut. Itku alkoi kotona ja oloni oli niin huono, etten pystynyt edes syömään. Minun piti väkisin yrittää niellä joitakin paloja leipää tai syödä vähän muroja. Vauva syntyi kolme viikkoa etuajassa ja sairaalassa oli käsketty syöttää vauvaa neljän tunnin välein. Ensimmäisinä öinä laitoin siis herätyskellon soimaan, jotta voisin herättää vauvan syömään keskellä yötä. Imetys ei onnistunut alun alkaenkaan, kun minulla oli niin paha mieli ja pulloruokintaan meni paljon aikaa. Öisin en saanut nukuttua. Odotin vain sitä, että kohta joudun kuitenkin nousemaan. Vauva söi hitaasti, puolitoista tuntia kerrallaan. Hän nukkuikin hyvin lyhyitä pätkiä kerrallaan: päiväunia 40 minuuttia maksimissaan. Jos vauva sitten joskus nukkuikin pitempään, pelkäsin, että hän on kuollut ja minun piti mennä tarkistamaan, hengittääkö hän vielä. Kun miehenikään ei juuri osallistunut vauvan eikä kodin hoitoon, en päässyt hetkeksikään irti. Mennessäni nukkumaan toivoin, etten enää koskaan heräisi ja aina aamuisin ensimmäiseksi itkin uupumustani. Sitten äitini käski minua soittamaan neuvolaan. Kesti kauan ennen kuin uskalsin soittaa sinne, sillä kuvittelin, että minulta otettaisiin lapsi pois, jos tunnustaisin olevani niin huono äiti. Neuvolan kätilö oli onneksi tosi mukava ja ymmärtäväinen. Hän antoi minulle lehtileikkeitä ja yhteystiedot ÄIMÄän. Siitä alkoi paraneminen. Tein itselleni selkeän päivärytmin jo senkin takia, että olisin saanut vauvan siten nukkumaan paremmin. Lähdin joka aamu lenkille, sillä ulos oli pakko lähteä. Välillä rakastin vauvaani hirveästi, välillä toivoin, että hänet olisi viety pois. ÄIMÄn vertaistuki oli minulle kaikkein tärkeintä. Sain lääkityksen kärsittyäni
10 18 19 masennuksesta jo useita kuukausia, ja se auttoi minua jaksamaan paremmin arjessa. Pikkuhiljaa, pojan ollessa reilun vuoden ikäinen, huomasin, että en enää olekaan niin masentunut. Vertaistuki, lääkitys ja aika olivat tehneet tehtävänsä. Lapseni on minulle rakkaampi nyt, kun olen selvinnyt masennuksesta. Olen nyt kaiken kaikkiaan vahvempi kuin koskaan. Masennuksen aikana voimaa antoi - Äitiyden paremmuutta ei vieläkään mitata litramitalla ( imetys ei ollut onnistunut taaskaan). Minun tarinani 2 Kuvittelin, että tulen hulluksi, olin siitä varma. En tuntenut enää omaa itseäni, olin kuin ruumiini ulkopuolella. Katsoin maailmaa kuin jotakin taulua, irrallisena siitä. Lapsi itki sylissäni, välillä hän oli hiljaa. Tunsin olevani huono, epäonnistunut. Ahdisti. Sydämestäni puristi. En saanut henkeä. Tuli jonkinasteisia hallusinaatioita. Itkukaan ei vain loppunut. Kukaan ei ymmärtänyt. Kävin lääkärissä 5 kertaa ennen kuin pääsin sairaalaan: toisten hullujen luokse - ajattelin. Mutta siellä sain unta lääkkeiden avulla. Lääkkeiden avulla, joita vihasin ja pelkäsin. Mutta ne auttoivat. NE AUTTOIVAT! Vuoden päästä tunsin olevani taas oma itseni. Minulla oli kaksi lasta, toinen vuoden ikäinen ja toinen kahden vuoden ikäinen. Kummankin lapsen ensimmäinen elinvuosi on mielessäni vain iso musta aukko. Synnytyksen jälkeisen masennuksen tosin muistan aina. Se oli karmivaa, se oli repivää, se melkein tappoi. Henkisesti. Nykyään näen sen ajanjakson vahvuutenani. VAHVUUTENANI. - Voin luottaa ettei aika pysähdy tähän hetkeen... kohta helpottaa tai ainakin aika kuluu ja se on puolellani... - Nyt on vain mustaa, mutta kohta... jonain päivänä...pian... - ihan oikeasti erotan taas ne muutkin värit. - Vielä viikko tai kaksi sitten helpottaa... lääkkeet alkavat vaikuttamaan... - Taasko pitää aloittaa lääkkeet... noh, sittenhän ne voi taas lopettaa...se on vaan kemiaa... (psykiatrin lohdutus lääkitykselle) Olen voittanut kuoleman, olen saanut elämän! - Niskasta voi ottaa kiinni ja ryhdistäytyä... mutta ensin on löydettävä se niska... - Olisitko yhtä ankara itsellesi sairastumisestasi jos sinulta olisi mennyt molemmat kädet poikki... etkä voisi hoitaa lastasi? (kysyi hoitaja Kellokosken sairaalassa... kun syytin itseäni tilanteesta)
11 20 Lähteet: Ahokas, A., Aito, M. & Rimón, R Positive Treatment Effect of Estradiol in Postpartum Psychosis: A Pilot Study. J Clin Psychiatry 61:3, March 2000 Ahokas, A., Aito, M., Kaukoranta, J. & Wahlbeck, K Estrogen Deficiency in Severe Postpartum Depression: Succesful Treatment With Sublingual Physiologic 17B-Estradiol: A Preliminary Study. J Clin Psychiatry 62:5, May 2001 Eerola, K Synnytyksen jälkeinen psykoosi. Duodecim. Lääketieteellinen aikakauskirja 2000;116(14): Luhtasaari, S. (toim.) Masennus. Duodecim Hermanson, E Synnytyksen jälkeinen masennus. Duodecim. lok00028 Huttunen, M Synnytyksen jälkeinen masennus. Duodecim. dlk00505 Huttunen, M Lapsivuodepsykoosi. Duodecim. dlk00381 Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n jäsenten kokemustieto
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotVAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ
VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ Tämä vihkonen on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille ja heidän läheisilleen antamaan tietoa synnytyksen jälkeisistä mielialan vaihteluista (herkistymisestä, masennuksesta
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotVAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ
VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ Tietoa mielialamuutoksista synnytyksen jälkeen Ihmisen elämä on kuin puun oksa, jokaisessa oksassa on osa iloa, osa surua. Kaikki ne kuitenkin johtavat kasvuun ja elämän
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotStressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo
Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä
LisätiedotLAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS
LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotEnsiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen
Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotMINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle
MINÄ JA DIABETEKSENI Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle Tämän oppaan tarkoituksena on lisätä ala- asteikäisen tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotLAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona
LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,
LisätiedotMielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotBDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje (Poimittu BDI:n 21-osioiseen versioon (Beck et al. 1961) kuuluvat kysymyssarjat ja niiden pisteytysohjeet Terveys 2000 -tutkimuksen Kysely 1:ssä* (www.terveys2000.fi)
LisätiedotLYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta
LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön
LisätiedotHYY:n VIRITYSPÄIVÄ
HYY:n VIRITYSPÄIVÄ 22.2.2018 Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä edistäminen klo 12.15 13.45 Lyhyt
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta
15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotÄiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotKaamosmasennusta vai syysväsymystä
Kaamosmasennusta vai syysväsymystä Eeva Lauronen 0:00 8.11.2010 Herätyskello soi liian aikaisin. Päivällä tekee mieli ottaa torkut, illalla sohva ja suklaalevy houkuttelevat enemmän kuin kävelylenkki.
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2
Liite 9 LA2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2 Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssin
LisätiedotSeuranta- ja loppukysely
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotVEIJOLLA ON LASTENREUMA
VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet
LisätiedotTERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ
ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ - Näkökulmia omaan jaksamiseen Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari, Turku 14.6.2019 Ronnie Grandell Työterveyspsykologi, Johtajuuscoach, tietokirjailija
LisätiedotKatja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta
Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja
LisätiedotKoulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?
Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on
LisätiedotNimi, luokka, päivämäärä
Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin
LisätiedotSynnytysmasennus. kriisistä valoon -1-
Synnytysmasennus kriisistä valoon -1- Sisällys 1.Johdanto: Myrsky naisen elämänkaarella 1.Johdanto: Myrsky naisen elämänkaarella... 3 2. Raskauden aikainen masennus... 4 3. Baby blues ei ole sairaus...
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotHyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta
Perheiden auttaminen kansalaistoiminnan avulla Kaikille eväät elämään, 7.5.2019 sitoutumaton vapaaehtois- ja avustusjärjestö avustuksia vähävaraisille lapsiperheille perustettu 2009 muutaman äidin toimesta,
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat
ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotRBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely
Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa
Lisätiedot3. Verenpaine 1. / 2. /
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
Lisätiedot