INNOSUOMI TIEDOTUSLEHTI 1/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOSUOMI TIEDOTUSLEHTI 1/2006"

Transkriptio

1 INNOSUOMI TIEDOTUSLEHTI 1/2006 PALVELUINNOVAATIOT Kaukaa viisas kehittää palveluita Pirkanmaalla yritykset oppivat toistensa kokemuksista Kaakkois-Suomessa kehitetään palvelukonsepteja metsäteollisuudelle

2 Innovatiivisuuden puolesta vuodesta 1994 KEKSINTÖSÄÄTIÖ INNOSUOMI on rohkaissut suomalaisia yrityksiä luovuuteen ja osaamiseen sekä uusien keksintöjen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen vuodesta 1994 lähtien. Yksi INNOSUO- MEN tärkeistä tehtävistä on myös kannustaa uuteen yritystoimintaan. Sen vahvuuksiin ovat koko sen yli kymmenvuotisen toiminnan ajan kuuluneet laaja alueellisuus sekä taustavoimien monipuolisuus ja vahvuus. INNOSUOMIhankkeen arvovaltaisena suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Keskeisiä vuosittaisia toimintamuotoja ovat INNOSUOMI-kilpailu, maakunnalliset INNO- SUOMI-tapahtumat, koululaisten INNOKOU- LU-tapahtumat ja varusmiesten INNOINT-keksintökilpailu. Valtakunnallisessa INNOSUOMI-kilpailussa palkitut yritykset ovat konkreettisesti hyötyneet palkinnosta. Vuonna 2003 tehdyssä kyselytutkimuksessa yli puolet vuosina palkituista yrityksistä katsoi saaneensa innovaatiolleen lisää tunnettuutta markkinoilla, ja jopa neljännes uusia asiakkaita ja uusia tilauksia. Palkitun tuotteen osuus liikevaihdosta on edustanut lähes 60 prosenttia yrityksen liikevaihdosta eli sillä on ollut merkittävä rooli liiketoiminnan kehitykselle. Kyselyn mukaan kaikki palkitut yritykset ovat myös edelleen kehittäneet palkittua innovaatiota. INNOSUOMEN teemat vaihtelevat vuosittain. Kuluvan vuoden teemana ovat palveluinnovaatiot, joiden merkitys korkean lisäarvon ja kilpailukyvyn tuottajina on Suomen tulevaisuuden menestymiselle erittäin suuri. Palveluinnovaatioita valotetaan tässä IN- NOSUOMI-lehdessä monesta eri näkökulmasta. Artikkeleissa avataan palveluinnovaatiokäsitettä, tutkaillaan innovatiivisten palvelujen merkitystä kansantaloudellemme ja työllisyydelle sekä kartoitetaan INNOSUOMEN tulevaisuuden haasteita. Lisäksi lehdessä tarkastellaan palveluinnovaatioita ja niiden vaikutusta maakuntien menestykselle. Antoisia ja innovatiivisia lukuhetkiä! Juha Jutila Toiminnanjohtaja, Keksintösäätiö INNOSUOMI-työvaliokunnan puheenjohtaja INNOSUOMI Sisältö Tiedotuslehti 1/2006 Julkaisija INNOSUOMI PL 1140 (Arkadiankatu 6 A) Helsinki Päätoimittaja Timo Suokas Toimitus Viestintätoimisto Teonsana Oy Ulkoasu Oddball Graphics Oy Paino Edita Prima Oy Tiedustelut Timo Suokas Puh. (09) Leena Puolimatka Puh. (09) Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Kaukaa viisas kehittää palveluita 4 Vauhtia uusien palveluinnovaatioiden kehittämiseen 8 Kilpailun kiristyessä idean suojaaminen kannattaa 9 Millaisin eväin eteenpäin palveluinnovaatioiden kehittämisessä? 10 Uusia innovaatioita kansalaisten parempaan palveluun 14 Palvelukonsepteja metsäteollisuuden käyttöön 16 Yritykset oppivat toistensa kokemuksista 17 Pieni ja vikkelä pärjää 18 Keksintöjä, keksintöjä 19 Osaaminen ja oivallukset palvelutuotteiksi 20 Luovuus, osaaminen ja yhteistyö 22 2 INNOSUOMI

3 Tasavallan presidentin palkinto innovatiivisesta yrittäjyydestä INNOSUOMEN kahdentoista toimintavuoden aikana on palkittu valtakunnallisesti 61 ja myönnetty 14 kunniamainintaa yritykselle, työryhmälle tai keksijälle. Vuosittain on myönnetty myös maakunnallisia INNOSUOMI-palkintoja. Palkitut innovaatiot ovat edistäneet luovuutta, yrittäjyyttä ja yhteistyötä Suomessa ja siten ovat kohentaneet maamme kilpailukykyä ja työllisyyttä. Lisätietoja vuosien varrella palkituista Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi vuonna 2005 seuraavat yritykset ja innovaatiot: Biologistiikka Oy, Pello Metsähakkeen talteenottomenetelmä Oy Granula Ab, Kotka Erikoisdispersioilla turvallisempaa aurinkosuojaa Leakomatic Ab, Maarianhamina Vuotohälytin Softcolor Oy Ltd, Joensuu Reaaliaikainen värikorjausmenetelmä digitaaliseen kuvantamiseen Sparklike Oy, Helsinki Gasglass eristyslasin argonmittari Kunniamaininnan saivat seuraavat yritykset ja innovaatiot: Glope Hope Oy, Nummela Muotia kierrätysmateriaaleista Metehe Oy, Joutseno MTH Consertto -metallijulkisivujärjestelmä Timoteos Oy, Pori Seisomateline Sopiva Tasavallan presidentti Tarja Halonen on toiminut vuodesta 2000 INNOSUOMI-hankkeen suojelijana. TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA Suomessa on vahva perinne teknologisiin innovaatioihin ja melko selkeä käsitys siitä, mitä sanapari tarkoittaa.viime aikoina kielenkäyttöömme on noussut uusi käsite palveluinnovaatio. Mitä tämä sisällään pitää? Sivu 4 Miten arvioivat palveluinnovaatioiden merkitystä Suomen tulevaisuudelle toimitusjohtaja Sixten Korkman ETLA:sta, johtaja Matti Salmenperä työministeriöstä sekä Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Sivu 10 Yritykset ovat tottuneet suojaamaan omaisuutensa. Samalla tavalla henkinen pääoma tulisi suojata siten, etteivät ulkopuoliset pääse siihen luvatta käsiksi. Näin toteaa neuvontayksikön päällikkö Kristiina Grönlund Patentti- ja rekisterihallituksesta. Sivu 9 Väestö ikääntyy ja terveydenhuoltopalveluiden tarve kasvaa merkittävästi. Sitralla on käynnissä Terveydenhuollon ohjelma, jossa etsitään uusia konsepteja ja ratkaisuja palveluiden parantamiseen sekä toiminnan tehostamiseen. Sivu 14 Marioff Corporation Oy palkittiin INNOSUOMIpalkinnolla vuonna Yhtiön tuotekehittäjille INNOSUOMI-palkinto on huomattava kannustus, toteaa Marioffin hallituksen puheenjohtaja Göran Sundholm. Sivu 22 INNOSUOMI 3

4 Kaukaa viisas kehittää palveluita Kehittyneissä talouksissa palveluiden osuus ja merkitys lisäarvon ja kilpailukyvyn tuottajana on suuri. Suomen palvelusektorin osuus kansantuotteesta on alle OECD:n keskiarvon. Suomalaisten osaaminen ja korkea koulutus kuitenkin luovat hyvät edellytykset palvelujen kehittämiselle ja palveluinnovaatioille. HANNU BASK PIRJO RÖTKÖNEN Suomessa on vahva perinne teknologisiin innovaatioihin ja melko selkeä käsitys siitä, mitä sanapari tarkoittaa. Viime aikoina kielenkäyttöömme on noussut uusi käsite palveluinnovaatio. Mitä tämä sisällään pitää? Palveluinnovaatiota määriteltäessä meidän on irrottauduttava perinteisestä ajatusmallista. Palveluinnovaatio on uudenlainen palvelutuote, jossa toki voidaan hyödyntää teknologiaa tai teknologista menetelmää, mutta se ei suinkaan ole välttämätöntä. Innovoinnin pehmeät asiat, kuten organisaatio ja liiketoimintakonseptin kehittäminen nousevat palveluinnovaatioissa usein etusijalle. Palveluyritykset toimivat lähellä asiakasta ja etsivät ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Jo siinä voi syntyä innovaatio, valottaa neuvotteleva virkamies Petri Lehto kauppa- ja teollisuusministeriöstä palveluinnovaation käsitettä. Palveluinnovaatio voi olla palvelutapahtuman lopputulos tai se voi olla itse palvelutapahtuma. Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että palvelukokonaisuus on toistettavis- Mikä on palveluinnovaatio? Uudenlainen palvelutuote tai uusi palveluprosessi, joka voi sisältää teknologia- ja tuoteinnovaation asiakasrajapinta- ja jakeluinnovaation organisatorisen innovaation uuden tyyppisiä verkostoja ja arvoketjuja Palveluinnovaatio tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tekesin Minna Suutari ja SC-Research-tutkimusyksikön Jari Kuusisto ovat paneutuneet palveluinnovaation käsitteeseen. 4 INNOSUOMI

5 Mahdollisuuksia palvelutuoteinnovaatiolle Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut Konsultointi Valvonta ja diagnoosi Päivitys ja jälkiasennus Uusintaosto ja vanhan tuotteen hävittäminen Ostoon ja käyttöön liittyvä tuki tuote Oston rahoitus ja leasing, toimitus ja käyttöönotto Ylläpito ja korjaukset Mainos- ja markkinointipalvelut Lähde: mukaillen Jari Kuusisto Fyysisen tuotteen ympärille on mahdollisuus rakentaa paljon erilaisia palvelutuotteita, joita voidaan helposti monistaa ja soveltaa uudelleen. sa tai monistettavissa, mitä kautta syntyy laajempaa hyötyä tuottavia palveluratkaisuja, lisää Serve-teknologiaohjelman ohjelmapäällikkö Minna Suutari Tekesistä. Palveluinnovaation ja palvelun synnyssä asiakkaan rooli on keskeinen ja lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on tavoite, johon kehityksellä ja uudistamisella pyritään. Talouden kasvu edellyttää palvelujen kehitystä Suomessa vajaa 70 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä katetaan palveluilla. Uudet innovatiiviset palvelukokonaisuudet ovat tärkeitä kansantalouden kannalta ne tuovat lisää kasvua ja uudenlaista kilpailukykyä. Kansainvälisessä vertailussa palvelusektorin osuus koko taloudesta on Suomessa suhteellisen pieni. Suomen kanssa samalla tasolla ovat muun muassa Slovakia, Unkari, Puola ja Norja, kertoo teknologiajohtaja Jari Kuusisto SC-Research-tutkimusyksiköstä. Kuusiston yksikkö on erikoistunut teknologian tutkimukseen, innovaatioihin ja osaamisintensiivisiin palveluihin. Myös me Suomessa olemme pikku hiljaa siirtyneet jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jossa aineettomat asiat tuottavat yhä suuremman osan lisäarvosta. Valmistava teollisuus hiipuu hiljalleen, jolloin syntyy tilaa ja hurjasti tarvetta palveluinnovaatioille: korkean elintason ylläpitämiseksi tarvitsemme kaikkia palveluja, mutta erityisesti korkeaa osaamista edellyttäviä palveluja, joista maksetaan meillä ja muualla. Palvelujen kansainvälistyminen on hyvin tärkeää ja Suomelle iso haaste, Lehto toteaa. Kehittyneitä talouksia, joissa palveluiden osuus kansantaloudesta on suuri, ovat Luxemburg, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Niissä myös tietointensiivisten palveluiden osuus on korkea, Kuusisto jatkaa. Suomessa tietointensiiviset eli korkean lisäarvon palvelut ovat kehittymättömiä ja sijoitumme vertailussa alle OECD:n keskitason. Toisaalta olemme kuitenkin vahvasti osaamiseen perustuva yhteiskunta siksi meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä. HANNU BASK INNOSUOMI 5

6 Kehitystyö tuo tulosta Innovatiivisten palveluiden merkitys teollisuuden liiketoiminnassa lisääntyy koko ajan. Niiden avulla voidaan uudistaa myös suomalaisen teollisuuden liiketoimintamalleja ja parantaa mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Luonnollisesti teknologisilla innovaatioilla on edelleen tärkeä rooli, mutta niiden rinnalle kaivataan kuitenkin palvelupuolella syntyviä innovaatioita. Ne ovat tulevaisuudessa elintärkeitä Suomen menestymiselle, Suutari toteaa. Hänen mukaansa palvelupuolella tapahtuu jatkuvasti tuotekehitystä, vaikka yritykset eivät välttämättä oman palvelutapahtumansa parannusta ja tehostamista tuotekehitykseksi mielläkään. Siksi on tärkeää, että kehittämiseen saataisiin systematiikkaa ja mahdollisuus palvelutuotteen monistamiseen. Vaikkei palveluita pystykään tarjoamaan liukuhihnalta, koska niihin liittyy aina tietty yksilöllisyys, systematiikka helpottaa palvelukokonaisuuden siirtoa uusiin yhteyksiin, sanoo Suutari. Markkinat vetoapuna Teknologian ohella suuret ja kilpaillut markkinat ovat voimakkain uusia palveluita eteenpäin vievä voima. Sen osoittavat maat, jotka johtavat OECD:n tekemiä vertailuja. Niissä kova kilpailu ja kehittyneet palvelumarkkinat ovat toimineet pohjana palveluinnovaatioiden syntymiselle. Suomeen olisi luotava toimivat palvelumarkkinat, mitä kautta syntyisi perusta, josta olisi hyvä ponnistaa ja kehittää uusia osaamista vaativia palvelukokonaisuuksia, visioi Kuusisto. Meidän pitäisi ennakkoluulottomasti luoda tilaa yksityisten palvelumarkkinoiden syntymiselle ja laajenemiselle sekä Suomessa että EU:ssa. Palveludirektiivi on hyvä esimerkki, mutta meidän tulee toimia myös kotikutoisesti. Muun muassa verotuksellisin keinoin voidaan edistää kysynnän kasvua ja palvelun syntymistä, lopettaa Lehto. Petri Lehdon mielestä palveluinnovaatiota määriteltäessä on syytä irrottautua perinteisestä ajatusmallista. Palveluinnovaatio on uudenlainen palvelutuote, jossa voidaan hyödyntää teknologiaa tai teknologista menetelmää, mutta myös organisaatio ja liiketoimintakonseptin kehittäminen voivat kuulua olennaisesti palveluinnovaatioon. HANNU BASK 6 INNOSUOMI

7 Kilpailukykyä joustavuutta ja tehokkuutta lisäävillä logistiikkapalveluilla Vahva kasvu palveluja kehittämällä Teollisuuden logistiikkapalveluihin erikoistunut HUB logistics tarjoaa logistiikan ulkoistamiseen moduloituja ratkaisuja, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Laajimmillaan palvelukokonaisuus kattaa kaikki yrityksen tulevan ja lähtevän tavaravirran käsittelyyn ja hallintaan liittyvät toiminnot, mukaan lukien hankintoihin liittyviä tehtäviä. HUB logistics vastaa myös logistiikkatoiminnon kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, jolloin asiakasyritys voi keskittyä oman ydinosaamisensa kehittämiseen. Logistiikkaprosessin optimointi on kokonaisvaltaista ja kattaa niin toimintamallien, resurssien kuin ulkoisten rajapintojen (esimerkiksi osatoimittajat) kehittämisen. Logistiikan ulkoistusratkaisut palvelevat erityisesti pk-teollisuutta, jossa materiaalilogistiikka on usein kehittymätöntä.valmistavalle teollisuudelle pelkästään varastojen hallinnan onnistunut järjestäminen tuo merkittävää kilpailuetua ja vaikuttaa asiakaspalveluun sekä kustannustehokkuuteen. Asiakasyrityksillä voi olla myös erityistarpeita, joihin tarvitaan joustava ja vastuullinen yhteistyökumppani. Vuonna 1992 perustetun HUB logisticsin tavoitteena on kasvaa omalla alallaan Suomen markkinoiden johtavaksi logistiikan ulkoistamispalveluiden tuottajaksi. CASE CASE Asiantuntijakoulutuksiin ja ylimmän johdon kutsuvierastilaisuuksiin erikoistunut Management Events on kehittänyt omaa toimintaansa 12 vuoden aikana voimakkaasti. Perinteisestä messu- ja konferenssiyrityksestä on kasvanut toimintatavoiltaan ja ansaintalogiikaltaan innovatiivinen yritys. Palveluyrityksille tyypilliseen tapaan kehitystyötä on tehty läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Management Events järjestää kutsuvierastapahtumia, joiden kustannuksista eivät vastaa tapahtumiin osallistujat, vaan ne, jotka haluavat tavoittaa osallistuvan kohderyhmän. Tapahtumiin osallistujat valikoidaan tiukan seulan läpi, mikä asettaa suuret vaatimukset ohjelmasisällölle. Asiantuntijatapahtumien korkealuokkaisuus on vaatinut yritykseltä huomattavia kehityspanoksia tapahtumien toteutusprosessin kehittämiseen. Yrityksen kasvu vuosituhannen vaihteesta on ollut voimakasta ja kasvu jatkuu edelleen tälle vuodelle odotetaan 50 prosentin liikevaihdon kasvua. Toiminnan kansainvälistyminen jatkuu, yhä merkittävämpi osa kasvusta tulee ulkomailta.tällä hetkellä Management Eventsillä on toimintaa Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Tanskassa. INNOSUOMI 7

8 Vauhtia uusien palveluinnovaatioiden kehittämiseen Luovuus, osaaminen, yrittäjyys, yhteistyö ja näiden kautta mahdollisuus parempaan työllisyyteen ovat olleet INNOSUOMEN peruspäämääriä alusta asti ja ovat sitä myös jatkossa. enetelmiä näiden päämäärien toteuttamiseksi kehitetään ja ajanmukaiste- M taan INNOSUOMI-projektissa jatkuvasti, toteaa Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi. Miten INNOSUOMI sitten sai aikanaan alkunsa. Enäjärvi viittaa, että INNOSUOMEN syntymiseen vuonna 1994 vaikutti ensisijaisesti kolme tekijää. Ensinnäkin Suomi oli vaikean laman kourissa ja 1990-lukujen vaihteessa. Syntyi ajatus, että vastaavan ahdingon välttämiseksi ja silloisen tilanteen parantamiseksi tarvitsee tehdä jotain uutta. Konkreettinen kipinä syttyi vuonna 1992 suomalaisen patentin 150-vuotisprojektien ja niihin liittyvien tilaisuuksien myötä. Ratkaisevaa oli myös presidentti Martti Ahtisaaren aloite Tasavallan presidentin IN- NOSUOMI-palkinnon perustamiseksi. Hän oli yhdessä puolisonsa kanssa kuuntelemassa luovuuteen ja osaamiseen liittyvää esitelmääni erään maakuntavierailunsa yhteydessä. Tilaisuuden jälkeen hän otti yhteyttä ja ilmoitti, että asia on niin tärkeä, että perustetaan Tasavallan presidentin INNOSUOMI-palkinto, muistelee Enäjärvi palkinnon syntymistä. ANTTI LUUKKONEN, PRH:N ARKISTO Palvelusektorin osaamista hyödynnettävä Enäjärvi on tyytyväisyydellä todennut, että yhä useammat suomalaiset ammattiryhmästä tai ikäjakautumasta riippumatta ymmärtävät, että tulevaisuutemme on kiinni osaamisestamme ja luovuudestamme. Nämä ovat avainasemassa kaikinpuolisen hyvinvoinnin kehittämisessä, niin taloudellisessa, sosiaalisessa, kulttuurisessa kuin teknologisessa mielessä. Osaamisen arvostus on myös kestävän kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vuoden 2006 INNOSUOMI vauhdittaa uusien palveluinnovaatioiden kehittämistä. Suomalaisilla on tietoa ja osaamista paljon myös palvelusektorilla, mutta emme osaa riittävästi hyödyntää sitä käytännössä. Esimerkiksi Tanska on saavuttanut tällä alueella hyviä tuloksia. Se on tuntuvasti kohentanut talouttaan tuotteistamalla palvelujaan, ja sen jälkeen kaupallistamalla näitä tuotteita. Haluamme tuoda tällaisia uusia näkökulmia INNOSUOMEEN ja käyttää INNOSUOMEA menestyvien toimintamallien edistämiseen, Enäjärvi toteaa. 8 INNOSUOMI

9 Kilpailun kiristyessä idean suojaaminen kannattaa Patentti, tavaramerkki ja mallioikeus ovat eri tilanteissa yritysten käytettävissä olevia ideoiden suojaustapoja. Kilpailluilla markkinoilla suojaus tarjoaa ansaintakeinon sille, jolla kaupallistettava idea on. Lähde: Palvelut, innovaatiot ja julkinen ohjaus -julkaisu ritykset ovat tottuneet suojaamaan Yomaisuutensa, kuten esimerkiksi toimitilat, ajoneuvot ja tietokoneet ovet pidetään lukittuina ja toimitilojen ympärille rakennetaan aitoja. Aivan samalla tavalla henkinen pääoma tulisi suojata niin, etteivät ulkopuoliset pääse siihen luvatta käsiksi, toteaa neuvontayksikön päällikkö Kristiina Grönlund Patentti- ja rekisterihallituksesta. Jos keksii hyvän nimen yritykselle, kannattaa se suojata ja rekisteröidä. Jos yrityksessä on panostettu tuotteen ulkonäköön tai ergonomiaan, on erittäin tärkeää, että sille haetaan mallisuoja. Vastaavasti jos tuotetta myydään hyvällä nimellä tai sloganilla, suojataan se tavaramerkillä. Teknisten ratkaisujen tunnetuin suojaustapa lienee patentti, hän luettelee mahdollisia suojaustapoja. Ideasta hyöty sille, jolle se kuuluu Kiristyvässä kilpailussa yritysten kannattaa panostaa ideoidensa ja innovaatioidensa suojaamiseen ja ottaa yksin käyttöön niistä saatavat hyödyt. Ilman suojausta toimivan yrityksen innovaatiot ovat vapaata riistaa ja kilpailijoiden käytettävissä. Palveluinnovaatioiden suojaamista Grönlund pitää erittäin haasteellisena. Ongelmallista on niiden aineeton luonne. Luottamus yhteistyökumppaneihin Vahva yritysimago Vahva markkina-asema Salassapitosopimukset Ensimmäisenä markkinoille Tuotteiden nopea uudistaminen Vahvat tavaramerkit Omien ohjelmistojen räätälöinti yrityksille Tekijänoikeudet Patentit Suomalaisilla palvelualan yrityksillä merkittävimmät uudistusten suojauskeinot ovat epämuodollisia: luottamus, yritysimago ja markkina-asema. Patenttien sovellusmahdollisuudet palvelupuolella ovat rajalliset. Palveluitten suojaamisessa joudutaan kokonaisuus paloittelemaan osiin ja kokoamaan suojaus useasta palasesta, kuten tavaramerkeistä ja tekijänoikeuksista. Palveluinnovaatioita koskevan tutkimuksen lisääntyessä on noussut esille kysymys, pitäisikö aineettomien innovaatioiden suojaksi kehittää uusia suojaustapoja, jotka soveltuvat palvelualojen käyttöön. Patenttitietoa kannattaa hyödyntää Väkilukuun suhteutettuna Suomessa tehdään patenttihakemuksia seitsemänneksi eniten maailmassa. Edellämme on vain Japani, Etelä- Korea, Taiwan, USA, Kanada ja Saksa. Korkean teknologian patenttihakemusten määrässä Suomi on maailman ehdoton ykkönen. Suomen panostus tuotekehitykseen on maailman mittakaavassa promillen luokkaa eli pisara meressä. Jos ajatusta yksinkertaistaa, voidaan sanoa, että yhtä suomalaisinnovaatiota kohti tehdään maailmalla tuhat uutta keksintöä. Suomalaisyritysten tulisi oppia hyödyntämään olemassa olevaa patenttitietoa ja tarkistamaan onko esimerkiksi kehitteillä oleva tuote jo keksitty ja tekniikka suojattu. On turhaa kehittää sellainen tuote, jonka yksinoikeus on jo toisella yrityksellä. Tietoa on helposti saatavilla. Patentti- ja rekisterihallituksen internet-sivuilla olevista tietokannoista voi tehdä maksutta patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeushakuja 24 tuntia vuorokaudessa. PIRJO RÖTKÖNEN INNOSUOMI 9

10 Sixten Korkmanin mielestä palveluinnovaatioiden kehittäminen helpottuisi, jos EU:ssa voitaisiin sopia palvelujen sisämarkkinoita avaavasta palveludirektiivistä. HANNU BASK 10 INNOSUOMI

11 Millaisin eväin eteenpäin palveluinnovaatioiden kehittämisessä? Palveluinnovaatioiden merkityksestä Suomen tulevaisuudelle vaihtoivat ajatuksia toimitusjohtaja Sixten Korkman Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:sta, johtaja Matti Salmenperä työministeriöstä sekä Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Lappset Group on yksi johtavista leikkivälinevalmistajista Euroopassa ja sen tuotteita viedään yli 40 maahan. Mikä merkitys palveluinnovaatioilla on maamme tulevaisuudelle ja hyvinvoinnille? KORKMAN: Palveluinnovaatioilla on paljolti sama merkitys kuin muilla innovaatioilla: ne lisäävät talouden tehokkuutta, tuovat kustannussäästöjä, synnyttävät uusia toimintoja, avaavat uusia vientimahdollisuuksia. Palvelualojen suuri ja kasvava merkitys korostaa näiden innovaatioiden merkitystä. Palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä myös teollisuudelle, koska valtaosa teollisestakin toiminnasta on itse tuotettua tai ostettua palvelua; ylipäätään raja palvelujen ja tavaratuotannon välillä on usein veteen piirretty viiva. IKÄHEIMO: Perinteinen tehdastuotanto on osittain siirtymässä Suomen rajojen ulkopuolelle. Palveluita on tuotettava siellä, missä niitä käyttävät ihmiset ovat. Palveluyrityksiä on jokseenkin mahdoton viedä pois maasta, jossa niiden palveluja käytetään. SALMENPERÄ: Ratkaiseva. Kysymys on paitsi uusista palvelutuotteista, myös siitä, miten palveluja luovasti parannetaan. Hyvinvoinnin kannalta on olennaista, miten eri palvelut vastaavat tarpeisiimme. Ensimmäiseksi tulevat mieleen terveys- ja sosiaalipalvelut sekä lastenhoito, mutta tosiasiassa lista on loputon. Millainen rooli palveluinnovaatioilla on Suomen työllisyyden kannalta? KORKMAN: Palveluinnovaatiot toisaalta lisäävät tuottavuutta, mikä itsessään vähentää työvoiman tarvetta, mutta lisäävät samalla kilpailukykyä ja synnyttävät myös jatkuvasti uusia palvelutuotteita ja markkinoita, mikä lisää työllisyyttä. Työvaltaisten palvelujen, joiden tuottavuuden kasvulle on luontaisia rajoitteita, merkitys työllisyyden kannalta on muun muassa ikääntymisen johdosta jatkuvasti lisääntymässä. Digitaalisissa palveluissa tuottavuuden kasvumahdollisuudet ovat lähes rajattomat. IKÄHEIMO: Aivan oleellinen varsinkin teollisuuden työllistävyyden kannalta. Nykyään alalla kuin alalla tilanne on se, että itse tuotteen lisäksi myydään myös lisättävät palvelut. Ostipa asiakas tänä päivänä auton, kännykän tai lasten leikkipaikan, hän ostaa kokonaispaketin. Eli nykyään on itsestään selvää, että tuote sisältää myös koko sen elinkaaren kattavan huollon. SALMENPERÄ: Esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukyky riippuu hyvin toimivista palveluista. Palvelujen tuottavuuskehitys riippuu lähes yksinomaan innovaatioista, joilla niiden lisäarvoa vahvistetaan. Kysymys voi tällöin olla yhtä hyvin palvelun sisällöstä kuin sen tuottamiseen tarvittavasta prosessista. Hyvä esimerkki palveluinnovaatiosta on kansainvälinen nettihuutokauppayritys ebay, joka käynnistyi vajaa 10 vuotta sitten ja joka nyt työllistää yli ihmistä. Millainen palveluinnovaatio on kilpailukykyinen? KORKMAN: Sellainen, josta käyttäjä on valmis maksamaan hinnan, jolla kyseisen palvelun tuottaminen on kannattavaa. Kilpailukykyisyys testataan markkinakilpailussa. IKÄHEIMO: Kilpailukykyinen palveluinnovaatio on kiinni ajassa eli se ottaa huomioon MONIKA WINQVIST INNOSUOMI 11

12 asiakkaan tarpeet. Jos ajatellaan vaikka Lappsetin tuotteita, niin enää ei riitä pelkkä tuotteen räätälöiminen asiakkaan tarpeisiin ja sen pystyttäminen. Asiakas saattaa haluta laajemman sopimuksen, joka kattaa vaikkapa tuotteen turvatarkastukset ja leasingin. Ollakseen kilpailukykyinen, palveluinnovaation ei tarvitse olla välttämättä uusi, vaan se voi olla jo olemassa olevien asioiden yhdistämistä uudella tavalla. SALMENPERÄ: Sellainen, josta on käyttäjälle aitoa hyötyä. Usein on kysymys hinta-laatusuhteen paranemisesta. Mutta aivan samaan tulokseen voidaan päästä sillä, että palvelu säästää aikaa, joka on myös asiakkaille usein rahaa. Mitä hyötyä palveluliiketoiminnan kehittämisestä on yritykselle? KORKMAN: Se luo edellytyksiä kasvulle ja kannattavuudelle. Palvelutoiminnan merkitys on erinomaisen suuri myös teollisessa tuotannossa: jos teollisuus on rattaat, niin palvelut on öljy, jota ilman paraskin kone menee huonoon kuntoon. Markkinatalous edellyttää tukku- ja vähittäiskauppaa, toimivia finanssipalveluja jne. IKÄHEIMO: Jos meillä on kattava palvelupaketti asiakkaan kanssa, saamme samalla tietoa asiakkaan tarpeista tulevaisuudessa. Tämä tieto on arvokasta, sillä sen pohjalta osaamme suositella asiakkaalle hänelle sopivia tuotteita Johanna Ikäheimon mukaan nykyään alalla kuin alalla tilanne on se, että itse tuotteen lisäksi myydään myös siihen liittyviä palveluja. HANNU BASK 12 INNOSUOMI

13 ja palveluita. Kun asiakkaan ja toimittajan välille on syntynyt luottamuksellinen suhde, asiakas ei lähde niin helposti hakemaan ratkaisuja kilpailijoilta. Esimerkiksi meidän tuotteemme kestävät keskimäärin vuotta. Jos meillä on koko tämä ajan toimiva palvelusopimus asiakkaan kanssa, on todennäköistä, että myös uusi tuote hankitaan meiltä. SALMENPERÄ: Tässä voitaisiin ehkä mieluummin puhua elinehdosta kuin hyödystä. Kilpailu pitää huolen siitä, että vanhoilla eväillä ei kovin kauan liiketoimintaa pyöritetä. Vastaavasti yrityksellä, joka kykenee aidosti kehittämään palveluliiketoimintaansa on tie auki taivasta myöden. Miten yrityksiä voidaan kannustaa kehittämään palveluliiketoimintaa? KORKMAN: Julkisen palvelujen markkinoiden kehittäminen voisi edistää palveluliiketoimintaa, kuten myös palvelualojen verotuksen kohdennettu keventäminen esimerkiksi kotitalousvähennys -ja sivukulujen rajoittaminen. Oma merkityksensä voisi olla pk-yritysten toiminnan helpottamisella esimerkiksi työmarkkinalainsäädännön tai sopimuspolitiikan avulla. Mitkä ovat suurimmat esteet palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa? Miten näitä esteitä voitaisiin tehokkaimmin poistaa? KORKMAN: Ongelmat ovat osin tutut: syrjäinen sijaintimme, markkinoittemme pienuus, kielirajat, alikehittynyt palvelukulttuuri. Toisaalta olemme eräiltä osin kulkeneet eturintamassa, esimerkiksi elektronisten pankkipalvelujen kehittämisessä. Asiaa auttaisi ainakin, jos EU:ssa voitaisiin sopia palvelujen sisämarkkinoita tehokkaasti avaavasta palveludirektiivistä. IKÄHEIMO: Palvelualojen yritykset ovat verraten pieniä. Siksi niiden kannattaisi yhdistää voimansa ja olla liikkeellä usean yrityksen voimalla, myös viennissä. SALMENPERÄ: Tarvitsemme enemmän kyseenalaistamista, uskallusta ja kokeilua. Työelämällä ja koulutuksella on tässä tärkeä merkitys. Ne eivät nyt vielä riittävästi tue tällaisen asenteen kehittymistä. Mutta kysymys on myös siitä, että puuttuu sellaisia "laboratoriota" joissa uusia ideoita voitaisiin kokeilla ja kehittää. IKÄHEIMO: Esimerkiksi verovähennyksillä, joita kotitaloudet voisivat käyttää. Kuntien pitäisi myös kilpailuttaa käyttämiään palveluja järkevällä tavalla. Palvelualat pitäisi nähdä sijoituksena tulevaisuuteen ja käyttää myös julkista rahaa niiden kehittämiseen. Lisäksi yritysten pitäisi miettiä, millaisille palveluille on kysyntää paitsi Suomessa, myös Suomen ulkopuolella. SALMENPERÄ: Pienet askeleet ovat kaikkein tärkeimpiä ja edeltävät usein suuria. Uskon, että auttaisi paljon, jos asiakaspalvelujen kehittämisessä annettaisiin enemmän vastuuta työntekijöille. Pullonkaulat nähdään usein parhaiten siellä, missä ne ovat lähimpänä. Kannustusta tähän tarjoaa jo nyt esimerkiksi työministeriön kehitysohjelma TYKES. Matti Salmenperä sanoo, että hyvä esimerkki palveluinnovaatiosta on nettihuutokauppayritys ebay, joka käynnistyi vajaa 10 vuotta sitten ja työllistää nyt yli ihmistä. INNOSUOMI 13

14 Sitran terveydenhuollon ohjelmalla Uusia innovaatioita kansalaisten parempaan palveluun Väestö ikääntyy ja terveydenhuoltopalveluiden tarve kasvaa merkittävästi. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralla on käynnissä Terveydenhuollon ohjelma, jossa etsitään uusia konsepteja ja ratkaisuja terveydenhuollon palveluiden parantamiseen sekä toiminnan tehostamiseen. SITRA, TIMO HEIKKALA 14 INNOSUOMI

15 Ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi Sitrasta huomauttaa, että terveydenhuollon palveluissa asiakkaan asemaa tulisi entisestään korostaa. Tutkimustulosten mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asiakkaiden on ollut vaikea päästä yhteyteen terveydenhuollon kanssa ja saada tarvitsemiaan palveluja. Sitra paneutuu yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa vuonna 2004 alkaneessa Terveydenhuollon ohjelmassa eritoten hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää paperitonta terveydenhuoltoa, saumattomia palveluita, hajakeskitettyä erikoissairaanhoitoa ja tukipalveluja. Ohjelmaan liittyvän pääomasijoitustoiminnan tavoitteena on alan tuottavuuden parantaminen ja rakennemuutoksen nopeuttaminen. Sitran mukaan sijoituskohteiksi näyttäisivät parhaiten sopivan eräät erikoissairaanhoidon palvelut samoin kuin terveydenhuollon tukipalvelut. Luonnollisesti tavoitteena on myös edistää uusien yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Terveydenhuollon ohjelman sijoitusten lähtökohtana on ennen kaikkea vaikuttavuus, ei niinkään se, että sijoitukset tuottaisivat maksimaalisesti. Toivomme, että Suomeen saadaan pitkäjänteistä kehitystoimintaa, joka edistää Suomen terveydenhuoltoa ja aikaansaa uusia palveluja, sanoo Hanhijärvi. CASE Nopeaa ja tarkkaa rintasyöpäseulontaa Suomen Terveystutkimus Oy on markkinajohtaja naisten rintasyövän seulonnassa Suomessa. Yhtiö, joka on ensimmäisenä maailmassa digitalisoimassa valtakunnallisesti mammografiaseulontaa, on vuoden 2006 alusta ollut yksi Sitran sijoituskohteista 25 prosentin vähemmistöosakkuudella. Vuoden 2006 aikana on tarkoitus rakentaa rintasyövän digitalisoitu tiedonsiirtoyhteys kaikkiin maamme sairaaloihin, joissa rintasyöpää hoidetaan. Asiantuntijana toimivat radiologit ja leikkaavat kirurgit voivat yhdessä tulkita havaittuja löydöksiä reaaliaikaisesti asiakkaan kotikunnasta riippumatta, kertoo toimitusjohtaja, professori Ilkka Vohlonen Suomen Terveystutkimus Oy:stä. Uudesta teknologiasta hyötyy eniten asiakas. Rintasyöpien seulonta nopeutuu ja tarkentuu ja hoitoon voidaan ohjata entistäkin aikaisemmin. Uusi toimintatapa tuo selkeitä kustannussäästöjä terveydenhuoltoon, jatkaa Vohlonen. Uusi digitalisoitu järjestelmä on toimiva ja onnistunut esimerkki yhtenäisen kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän edellyttämistä ratkaisuista. Digitalisoidun mammografiaseulonnan tietojen kansallinen, keskitetty käsittely ja arkistointi ovat teknologisesti vaativampia kuin useimpien muiden potilaskertomustietojen vastaava käsittely. Suomen Terveystutkimuksen kasvustrategia on Sitran terveysohjelman tavoitteiden mukainen.toiminta Suomessa keskittyy erikoistuneisiin yksiköihin, koska pienet yksiköt eivät pysty tekemään digitalisoinnin edellyttämiä investointeja eivätkä rekrytoimaan riittävästi ammattitaitoisia radiologeja. Tulevaisuudessa radiologien lausuntopalveluita haetaan etäpalveluina nykyistä pidemmän matkan päästä uutta tietotekniikkaan hyödyntäen. Hanhijärven mukaan Sitra halusi sijoittaa Suomen Terveystutkimukseen ennen kaikkea siksi, että uuden teknologian avulla rintasyövän ennaltaehkäisyyn saadaan paljon lisää voimaa ja vielä kustannustehokkaasti ja kattavasti. Uusi palvelukonsepti sosiaalija terveydenhoitoalalle Sosiaali- ja terveydenhuollon puhelinneuvontakeskus MediNeuvo tarjoaa alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon neuvontaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. MediNeuvolla on viisi alueellista osaamiskeskusta, joissa puhelinsoittoihin vastaa jo yli 70 koulutettua ja kokenutta sairaan- ja terveydenhoitajaa. Keskukset sijaitsevat Helsingissä, Joensuussa, Kotkassa, Mikkelissä ja Vaasassa. MediNeuvo tuottaa palveluja yksityisen ja julkisen terveydenhuollon organisaatioille, vakuutusyhtiöille ja työnantajille. Sen tavoitteena on tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosesseja ja toimintaa yhteistyössä tilaajan kanssa, helpottaa alan työvoima- ja rahapulaa sekä kohentaa asiakastyytyväisyyttä. Asiantuntevan palvelun avulla potilaat voidaan ohjata suoraan oikeaan paikkaan, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vähentää turhia lääkärissäkäyntejä. MediNeuvo tarjoaa muun muassa neuvonta- ja ajanvarauspalveluja, työterveys- ja laboratoriopalveluja ja omahoidon tukipalveluja. MediNeuvo on perustettu vuonna 2001.Yrityksen omistaa Med-In-konserni, johon kuuluu saman alan sisaryritys MedHelp AB Ruotsissa. Med-In konsernin pääomistaja on Sitra. MediNeuvo on osa Sitran terveydenhuollon ohjelmaa. Med-In konserni työllistää Suomessa ja Ruotsissa yhteensä noin 300 henkilöä. CASE INNOSUOMI 15

16 Kaakkois-Suomessa Palvelukonsepteja metsäteollisuuden käyttöön MONIKA WINQVIST Metsäteollisuuden vahva asema Kaakkois-Suomessa näkyy koko alueen elinkeinoelämässä. Suomalaiset metsäyritykset kuuluvat maailman suurimpiin. Isot yritykset ovat synnyttäneet ympärilleen pienempien yritysten verkoston, jotka kehittävät omaa toimintaansa, myös palvelutoimintaansa, vastaamaan asiakkaidensa tarpeita. aikka palveluliiketoiminta on Vterminä uusi, niin metsäteollisuuden osaamismaakunnissa eli Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa se on jo vuosikymmeniä vanha juttu, sanoo keksintöasiamies Yrjö Ylä-Jussila Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta. Tehtaiden kunnossapito on siirtymässä yhä enenevässä määrin kunnossapitoon keskittyville pk-yrityksille. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tätä toimintaa tukemaan on perustettu jo yli kymmenen vuotta sitten Etelä-Karjalan yhteistyöverkosto eli EKY. Alun perin metsäyritysten laitteiden mekaanista kunnossapitoa hoitavista yrityksistä verkosto on laajentunut kattamaan kaikki teollisuuden palveluyritykset, muun muassa sähköautomaation ja puhdistuspalvelut. Palveluliiketoiminta hyötyy tutkimustoiminnasta Metsäteollisuus on siirtänyt Kaakkois-Suomen alueelle tutkimustoimintaansa. Tämä osaaminen siirtyy sitten esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta yritysten, myös palveluyritysten, osaamiseksi, Ylä-Jussila huomauttaa. Palveluliiketoiminnan kehittämiseksi pk-yritysten on kuitenkin uskallettava lähteä kansainvälisiin ympyröihin. Mitä enemmän yritykset tekevät yhteistyötä globaalisti toimivien yritysten kanssa täällä Suomessa, sitä helpompaa niiden on Ylä-Jussilan mukaan lähteä viemään palveluita ja palvelukonsepteja maailmalle. Kynnystä kansainvälistymiseen madaltavat myös työelämään tulevat nuoremmat sukupolvet, jotka ovat entistä koulutetumpia ja kielitaitoisempia. Konsepteissa kehittämisen varaa Metsäteollisuuden sopimuskäytännöstä johtuneet, palveluliiketoiminnan kehittämistä jarruttaneet jäykkyydet ovat varsin pitkälle poistuneet, Ylä- Jussila toteaa. Ongelmia on kuitenkin edelleen olemassa. Tuoteinnovaatioita osataan viedä varsin hyvin eteenpäin, mutta palveluinnovaatioiden kehittämisessä on vielä parantamisen varaa. Kannattaisikin miettiä, miten julkinen valta Kaakkois-Suomi on maamme metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Kuvassa Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutsenon sellutehdas. ANDRITZ OY / TIMO VESTERINEN voisi nykyistä tehokkaammin tukea palveluinnovaatioiden kehittämistä ja tuotteistamista. Yksi Etelä-Karjalan yhteistyöverkostoon kuuluvista yrityksistä on JTT Konepaja Oy. Me olemme olleet mukana EKY:n toiminnassa sen käynnistymisestä alkaen, sanoo JTT Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Hentunen. Aloite verkoston perustamiseen tuli aikoinaan metsäyrityksiltä. Toimintaan liittyi heti alusta alkaen mukaan lähteneiden pk-yritysten työntekijöitä varten räätälöity peruskoulutuspaketti. Sen avulla metallialan työntekijöitä perehdytettiin sellu- ja paperiteollisuuden teknologiaan. Koulutuksen käytännön organisoinnista ja teoriasisällöstä vastasi paikallinen ammattikorkeakoulu. Koulutuksella asiakkaan toimintatapa tutuksi Työntekijät pääsivät koulutuksen aikana tutustumaan myös eri tehtaiden toimintakulttuuriin sekä työskentelytapaan. Jotta työskentely vuorotellen eri tehtaissa helpottuisi, kukin kunnossapitoyritys otti määrätyn osaston hoidettavakseen. Kunnossapidon toimenpiteet muuttuvatkin kerta kerralta helpommaksi, kun kokemuksia ja tietoa omalta sektorilta kertyy. Pelkkä kokemuksen kertyminen käytännön työssä ei kuitenkaan riitä. Heti ensimmäisen sopimuksen synnyttyä teimme tuotekehitysprojektin, johon liittyi sekä uusien laitteiden hankkimista että koulutusta, Hentunen kertoo. Viikon mittainen koulutus koko henkilökunnalle sisälsi paitsi puhtaasti teknistä koulutusta, myös palveluasenteen opettamista. Asiakaspalvelussa tarvitaan erilaisia taitoja kuin työskentelyssä konepajalla, missä asiakas voi jäädä tavalliselle rivityöntekijälle hyvinkin etäiseksi. 16 INNOSUOMI

17 Alueellinen yhteistyö toimii Pirkanmaalla Yritykset oppivat toistensa kokemuksista MONIKA WINQVIST Kun yritykset kansainvälistyvät, niiden on laajennettava toimintaansa pelkästä tuotannosta erilaisiin palveluihin. Alueellisen yhteistyön avulla yritykset voivat oppia toistensa kokemuksista. aja teollisen tuotannon ja pal- välillä on hämärty- Rveluiden mässä, sanoo Pirkanmaan TE-keskuksen johtaja Riitta Varpe. Palveluun perustuvilla lisäarvopalveluilla on erittäin suuri merkitys myös perinteisten teollisuusalojen uudistumisessa, niiden kannattavuuskehityksessä ja kasvussa. Tämä kehitys näkyy selvästi Pirkanmaan taloudessa ja elinkeinorakenteessa ja se on monien konepaja-, rakennus- sekä muiden perinteisten alojen yritysten elinehto. Lisäarvoa asiakkaalle Varpen mukaan käsitteet teknologia, tuote ja tuotantoinnovaatio on helppo hahmottaa konkreettisesti. Sen sijaan palveluinnovaatio on käsitteenä huomattavasti laajempi. Hyvän palveluinnovaation tunnistaa siitä, että se tuo aina lisäarvoa asiakkaalle. Palveluinnovaatiot henkilöityvät helposti, muuttuvat nopeasti itsestäänselvyyksiksi ja siksi niiden taloudellinen hyöty on kerättävä hyvin varhaisessa vaiheessa. Tähän mennessä palveluelinkeinojen rooli julkisessa yrityskehitystoiminnassa on ollut marginaalista, mutta tilanne on muuttumassa, Varpe huomauttaa. Kilpailua ei saa vääristää julkisella yritystukipolitiikalla. Kuitenkin julkisten toimijoiden, kuten TE-keskusten pitää olla nykyistä voimakkaammin mukana palveluihin liittyvien innovaatioiden kaupallistamisessa ja uusyritystoiminnassa, palveluelinkeinojen kansainvälistymisessä sekä palveluyritysten johdon ja henkilöstön kehittämisessä. Yhteistyöllä pohjaa innovaatioille Me emme ole varsinaisesti synnyttämässä uusia innovaatioita. Sen sijaan annamme yrityksille foorumin tutustua ja oppia toisiltaan ja sitä kautta kehittää uutta osaamista ja innovaatioitakin. Tampere Business Campus toimii Tampereen keskustassa Kehräsaaressa. MINNA SILJANDER Näin toteaa Tampere Business Campus TBC ry:n toiminnanjohtaja Riikka Rahikainen. TBC:ssä on mukana 29 Pirkanmaan talousalueen yritystä. Yrityksissä on yhteensä noin työpaikkaa, joka on 14 prosenttia seudun teollisista työpaikoista. TBC:n toiminta on alusta alkaen ollut hyvin konkreettista. Tämä on Rahikaisen mukaan luonnollista, sillä yritykset ovat valmiita maksamaan ja olemaan mukana vain sellaisessa toiminnassa, joka tuottaa nopeasti näkyviä tuloksia. Toimintamme voidaan jakaa karkeasti kolmeen alueeseen eli tarvelähtöisen koulutuksen suunnitteluun ja hankkimiseen yrityksille, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä toisilta oppimisen mahdollisuuksien ja menetelmien tarjoamiseen yrityksille, Rahikainen kertoo. Räätälöityä koulutusta Monesti yrityksissä vain pari henkilöä tarvitsee tietyn alan erityiskoulutusta, mutta tarjolla on vain sen alan yleiskoulutusta. TBC:n tehtävä on koota yritysten koulutustarpeet ja neuvotella koulutuksen sisällöstä. Sen jälkeen koulutuspaketti voidaan kilpailuttaa eri opintuottajilla. Lopputuloksena on halvempi ja laadukkaampi koulutus, joka vastaa paremmin yritysten tarpeita. Itse koulutus voi vaihdella pituudeltaan päivästä jopa kolmeen vuoteen asti. Rahikaisen mukaan TBC:n toimintaa voidaan pitää menestyksenä. Avainsana onnistumiseen on yhteistyö yritysten kanssa. Me emme voi päättää asiakkaan puolesta, mitä he tarvitsevat, vaan kaiken toiminnan on tapahduttava yhteistyössä jäsenyritystemme kanssa. TBC on itsessään sosiaalinen palveluinnovaatio, joka kehittää toimintaansa jatkuvassa yhteistyössä jäsenyritysten kanssa. INNOSUOMI 17

18 Pieni ja vikkelä pärjää Suomen tulevaisuuden menestykselle on ratkaisevaa, kuinka onnistumme kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä uusia palveluita. Lähtökohdat ovat hyvät. Menestyksen avain on palveluissa. PIRJO RÖTKÖNEN KTM uomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa ja teollinen tuotantomme on S tuottavuudeltaan maailman huippua. Jotta pystymme säilyttämään hyvän aseman ja parantamaan kansantaloutemme kilpailukykyä myös tulevaisuudessa, tarvitsemme uusia innovaatioita sekä teollisuuteen että palvelusektorille. Haasteet koskevat ennen kaikkea palvelusektoria, joka on saatava samalle kansainväliselle kilpailukykyuralle, jossa teollisuutemme jo on. Tähän meillä on erinomaiset edellytykset, toteaa kansliapäällikkö Erkki Virtanen kauppaja teollisuusministeriöstä. Innovaatioiksi on ymmärretty usein uudet teknologiset keksinnöt, mutta innovaatioiden kohteena voivat olla myös palvelut, prosessit, organisaatiorakenteet, liiketoimintamallit ja jakelukanavat. Pankkisektori näyttää mallia Virtanen nostaa Suomen pankkisektorin hyväksi esimerkiksi palvelupuolen erinomaisesta kehityksestä. Suomalaisten pankkien voi sanoa olevan tuottavuudeltaan ja teknologiselta osaamiseltaan maailman parhaita. Pankkisektori uudistui kriisin kautta. On tuhannen taalan paikka löytää ratkaisuja, joiden avulla kehitys muualla tapahtuisi hallitusti ilman syvän kriisin läpikäyntiä. Ja ensimmäisiä ratkaisuja on jo löydetty. Muun muassa Tekesin uuden strategian mukaan palvelusektorin asema on korostunut sen ohjelmatoiminnassa, ja palveluihin kohdistuvilla teknologiaohjelmilla on entistä enemmän painoa, hän jatkaa. Osaamista ja potentiaalia on Liike-elämän asiantuntijapalvelut ovat kasvava sektori, joka koostuu muun muassa konsultti-, tutkimus- ja kehitys-, rahoitus- ja vakuutus- sekä viestintä- ja tietoteknisistä palveluista. Näissä palveluissa tuottavuuskehitys ja innovatiivisuus ovat kohtuullisella tasolla ja siellä on sekä vientikelpoisia että -kykyisiä palvelukokonaisuuksia. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä globalisaatiosta, jos vain pelaamme korttimme oikein. Suomesta viedään palveluita enemmän kuin mitä tilastot näyttävät, sillä kansainvälisillä markkinoilla pärjäävän suomalaisen teollisuuden liikevaihdosta palveluiden osuus on merkittävä. Ajankohta on otollinen Teollisuustuotannon kasvu on tällä hetkellä voimakkainta muualla kuin Suomessa. Palvelusektorin merkitys korostuu, sillä palveluiden siirtäminen esimerkiksi Kiinaan tai Intiaan on huomattavasti vaikeampaa kuin tuotannon siirto kustannuksilta edullisempiin maihin. Kiina-ilmiö ja globalisaatio ovat suuri haaste Suomelle. Olemme sen verran kovassa kunnossa sekä pieni ja vikkelä maa, että pärjäämme. Jos pelaamme korttimme oikein, me hyödymme globalisaatiosta. Palvelusektorin on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä, jotta se pystyisi vastaamaan kasvaviin kansallisiin haasteisiin. Jos onnistumme parantamaan kilpailukykyä tuottavuutta ja toimintatapoja kehittämällä, olemme muita maita edellä ja tehneet sen, mikä muilla on vielä edessä. Tämä koskee ennen kaikkea julkishallinnon palveluita, Virtanen lisää. Julkisen puolen palveluissa yrittäjyys ja kilpailuttaminen ovat avainasemassa. Yritysten roolin vahvistuminen palvelutarjonnassa parantaa myös mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa ja innovaatioita nopeammin ja tehokkaammin. 18 INNOSUOMI

19 Keksintöjä, keksintöjä Ehkä keksimättömyys nyky-suomessa johtuu Nokiasta? Kun jokaisen keksinnön pitäisi johtaa siihen, että sen pohjilta voisi perustaa uuden Nokian. Näin ainakin lehdistön ja poliitikkojen mielestä. Pitäisikö jonkun kertoa, ettei Nokia ole keksinyt mitään muuta merkittävää, kuin että kännyköitä kannattaa tehdä sutjakkaasti ja paljon. Niin tekemällä niitä pystyy sitten valmistamaan halvemmalla kuin muut. Joka sinänsä ei ole kovinkaan kummoinen keksintö. Sen sijaan se, että pystyy myös tekemään niin, siis valmistamaan enemmän ja nopeammin kuin muut, on kunnioitettava saavutus. KALLE ISOKALLIO SUOMALAISISTA KEKSINNÖISTÄ vanhin taitaa olla väinämöisenlakki. Lakki oli aikansa huipputuote edistäen vähäpuheisen kansamme mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäyntiin. Jos lakin asetti oikein päähänsä, viivat osoittivat iskukohdan, johon kirves kannatti tähdätä. Lakin innovatiivisuuden johdosta suomalaiset selvisivät vuosisatoja ilman asianajajien kalliita palveluja, pystyen näin investoimaan säästyneet varat tuottavampiin kohteisiin, kuten pontikkaan. Toinen maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen keksintö on Molotovin cocktail. En ole varma, ehdittiinkö tuo tuote patentoida, ennen kuin sen käyttö yleistyi siinä määrin, ettei enää voi moista myöntää. Voin lohduttaa keksijän perikuntaa, jos patentointi jäi tekemättä, että useimmiten tuotetta nykyään käyttävät henkilöt, joilta ainakaan minä en kovin mielelläni lähtisi rojalteja perimään. Näyttävät nimittäin lehtikuvissa ja televisiossa sellaisilta, jotka eivät taida vapaaehtoisesti patenttien käytöstä maksaa. Astiankuivauskaapin, Abloy-lukon ja AIV-rehun jälkeen maassamme ei ole tehty enää merkittäviä keksintöjä. Joko lisää a:lla alkavia asioita ei enää jakseta keksiä, tai ei jakseta keksiä mitään keksittävää, joka alkaisi b:llä. Vieraat kirjaimet kun taipuvat niin kankeasti kansamme suussa. Tuntuu siltä, että kekseliäisyys keskittyy nykyään syiden keksimiseen sille, ettei mitään voi enää keksiä, kun kaikki on jo keksitty. Joka ei siis pidä paikkaansa, koska aakkosten loppupää b:stä lähtien on vielä kokonaan keksimättä ja patentoimatta. ODDBALL Kekseliäisyyttään voi käyttää muullakin tavalla kuin keksimällä tavaran, jota ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Usein sille, ettei kyseistä tavaraa ole ollut olemassa on niinkin yksinkertainen selitys kuin se, ettei kukaan tarvitse sellaista tavaraa. Kamprad ei keksinyt sohvaa eikä pöytää. Tuskin yksikään niistä tavaroista joita IKEA myy, on Kampradin keksimä. Sen sijaan hän keksi uuden tavan myydä jo keksittyjä tavaroita. Bill Gates ei keksinyt pc:tä, eikä edes sen käyttöjärjestelmää. Gates keksi myydä opiskelukaverinsa Joen kehittämän käyttöjärjestelmän IBM:lle ja sen jälkeen lisäsi siihen Steve Jobsin kehittämän graafisen käyttöliittymän. Noista kolmesta kaikkein rikkain on Bill, joka ei ole keksinyt muuta kuin ostaa halvalla ja myydä kalliilla ja paljon sitä mitä muut ovat keksineet. Keksiminen tänä päivänä voi siis olla muutakin kuin fyysisten tavaroiden keksimistä. Kannattavimmat keksinnöt viime aikoina ovatkin olleet sellaisia, joissa on keksitty jollain vanhalla toimialalla uusi tapa toimia. Fyysisten tuotteiden kohdallakin uudet menestystuotteet ovat usein sellaisia, joissa on yhdistetty kaksi tai useampi olemassa oleva toiminto johonkin mihin niitä ei ole ennen yhdistetty. Jos kuitenkin haluat keksijäksi, oikeaksi Pelle Pelottomaksi, ja sen lisäksi haluaisit myös vaurastua, silloin voin antaa Sinulle vain yhden vihjeen, joka tosin on pomminvarma. Keksi tavara, jota ilman yksikään kiinalainen ei tule tulevaisuudessa toimeen ja ryhdy valmistamaan sitä sellaiseen hintaan, että jokaisella kiinalaisella on varaa ostaa sellainen. Loppu tulee olemaan sitten jo melko helppoa. KARI PEKONEN INNOSUOMI 19

20 Osaaminen ja oivallukset palvelutuotteiksi INNOSUOMI 2006 antaa vauhtia uusien palveluinnovaatioiden kehittämiselle.yritykselle palvelutuotteet mahdollistavat paremman hinnan lisäksi myös paremmat katteet, vähäisemmän suhdanneherkkyyden sekä läheisemmän suhteen asiakkaisiin.yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin tekijöiden kanssa mahdollistaa palvelutuotteiden nopeamman markkinoille pääsyn. INNOSUOMEN taustatahot tarjoavat yrityksen kehityksen eri vaiheisiin asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja tietoa. Elinkeinoelämän keskusliitto Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tavoitteena on luoda suomalaiselle yritys- ja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö. EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. EK:lla on käynnissä vuosina toteutettava Palvelut hanke, jossa analysoidaan yksityisten palvelualojen rakennemuutosta ja arvioidaan yritysten osaamistarpeita pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena on ennakoida millaisia palveluyrityksiä meillä on vuonna 2020 ja millaista osaamista palveluyritykset tarvitsevat ydintehtäviin ja -ammatteihin tulevaisuudessa. Hankkeen myötä vaikutetaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään niin, että elinkeinoelämä saa tulevaisuudessa osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa kaikkiin tehtäviin. Kauppa- ja teollisuusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla sekä valtion yritysomaisuuden hyvästä hoidosta. Kilpailukyky ja taloudellinen kasvu perustuvat osaamiseen ja uuteen teknologiaan sekä kansainvälisesti kilpailukykyiseen liiketoiminta- ja innovaatioympäristöön. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on kannustaa yrityksiä haastavaan tutkimusja kehittämistoimintaan ja edistää innovaatioihin perustuvaa uutta liiketoimintaa kaikilla toimialoilla. Kansallisen kilpailukyvyn kannalta keskeistä on huolehtia kokonaistuottavuuden parantamisesta, missä avainasemassa on palvelualojen tuottavuuden lisääminen innovaatioiden avulla. Keksintösäätiö Keksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa sekä keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä. Säätiön peruspalvelut ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintö- jen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Kaikki toiminta on täysin luottamuksellista. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta, turvaavia vakuuksia ei vaadita. Rahoitus voidaan maksaa myös etukäteen. Myönteisen rahoituspäätöksen kriteerit ovat keksinnön markkinaläheisyys, keksinnöllisyys ja suojattavuus. Rahoitus on tarkoitettu yksityishenkilöiden ja pienyrittäjien keksintöjen kehittämiseen tuotteiksi markkinoille joko keksijäyrittäjän omana tuotantona tai lisenssi- tai muun hyödyntämissopimuksen avulla. Palveluinnovaatioita Keksintösäätiö voi rahoittaa silloin, kun niihin liittyy uuden menetelmän tai laitteen kehittämistä tai soveltamista. Keksintösäätiön asiakkaita palvelevat myös alueelliset asiamiehet kaikissa TE-keskuksissa ja yliopistoissa. Keskuskauppakamari Keskuskauppakamari on asiantuntijaorganisaatio, jonka keskeinen tehtävä on kehittää suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on suomalaisten yritysten ja erityisesti pienten- ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja alueiden kehittäminen yritysvetoisesti. Keskuskauppakamari on Suomessa toimivien 20 kauppakamarin yhteiselin. Kauppakamareilla on yhteensä noin yritys- ja yhteisöjäsentä. Jäsenyys on Suomessa vapaaehtoista toisin kuin monessa Keski-Euroopan maassa. Patentti- ja rekisterihallitus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on teollisoikeuksien sekä yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaatio, joka edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH vaalii henkistä pääomaa ja tukee teknistä ja taloudellista kehitystä varmistamalla, että yritykset, yhdistykset ja säätiöt voivat toimia oikeudellisesti maassamme. Keksijät, tutkijat, tuotekehittäjät, valmistajat ja markkinoijat voivat saada patentin, tavaramerkin, mallioikeuden tai muun teollisoikeudellisen suojan. PRH tarjoaa lisäksi laajan valikoiman alan koulutusta sekä tieto- ja tutkimuspalveluja. PRH-palveluja ja neuvontaa on saatavilla ympäri Suomea TE-keskuksissa, maistraateissa, kauppakamareissa, uusyrityskeskuksissa ja verotoimistoissa sekä yliopistoissa ja korkeakouluissa innovaatioasiamiehiltä. 20 INNOSUOMI

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu,

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu, Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Olli Ilmarinen, PRH Oulu, 11.11.2016 Yksi tuote - monta suojaa Patentit ja hyödyllisyysmallit Tietojenkäsittelymenetelmät

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Palkittu Seniortek Oy

Palkittu Seniortek Oy SENIORTEK Oy Seniortek Oy on Rovaniemellä v.2005 perustettu Suomalainen innovatiivinen turva alan valtakunnallinen toimia. Toimistot neljällä paikkakunnalla, lisäksi toimintaa Pohjoismaissa. SenioriTurva

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot