INNOSUOMI TIEDOTUSLEHTI 1/2006

Transkriptio

1 INNOSUOMI TIEDOTUSLEHTI 1/2006 PALVELUINNOVAATIOT Kaukaa viisas kehittää palveluita Pirkanmaalla yritykset oppivat toistensa kokemuksista Kaakkois-Suomessa kehitetään palvelukonsepteja metsäteollisuudelle

2 Innovatiivisuuden puolesta vuodesta 1994 KEKSINTÖSÄÄTIÖ INNOSUOMI on rohkaissut suomalaisia yrityksiä luovuuteen ja osaamiseen sekä uusien keksintöjen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen vuodesta 1994 lähtien. Yksi INNOSUO- MEN tärkeistä tehtävistä on myös kannustaa uuteen yritystoimintaan. Sen vahvuuksiin ovat koko sen yli kymmenvuotisen toiminnan ajan kuuluneet laaja alueellisuus sekä taustavoimien monipuolisuus ja vahvuus. INNOSUOMIhankkeen arvovaltaisena suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Keskeisiä vuosittaisia toimintamuotoja ovat INNOSUOMI-kilpailu, maakunnalliset INNO- SUOMI-tapahtumat, koululaisten INNOKOU- LU-tapahtumat ja varusmiesten INNOINT-keksintökilpailu. Valtakunnallisessa INNOSUOMI-kilpailussa palkitut yritykset ovat konkreettisesti hyötyneet palkinnosta. Vuonna 2003 tehdyssä kyselytutkimuksessa yli puolet vuosina palkituista yrityksistä katsoi saaneensa innovaatiolleen lisää tunnettuutta markkinoilla, ja jopa neljännes uusia asiakkaita ja uusia tilauksia. Palkitun tuotteen osuus liikevaihdosta on edustanut lähes 60 prosenttia yrityksen liikevaihdosta eli sillä on ollut merkittävä rooli liiketoiminnan kehitykselle. Kyselyn mukaan kaikki palkitut yritykset ovat myös edelleen kehittäneet palkittua innovaatiota. INNOSUOMEN teemat vaihtelevat vuosittain. Kuluvan vuoden teemana ovat palveluinnovaatiot, joiden merkitys korkean lisäarvon ja kilpailukyvyn tuottajina on Suomen tulevaisuuden menestymiselle erittäin suuri. Palveluinnovaatioita valotetaan tässä IN- NOSUOMI-lehdessä monesta eri näkökulmasta. Artikkeleissa avataan palveluinnovaatiokäsitettä, tutkaillaan innovatiivisten palvelujen merkitystä kansantaloudellemme ja työllisyydelle sekä kartoitetaan INNOSUOMEN tulevaisuuden haasteita. Lisäksi lehdessä tarkastellaan palveluinnovaatioita ja niiden vaikutusta maakuntien menestykselle. Antoisia ja innovatiivisia lukuhetkiä! Juha Jutila Toiminnanjohtaja, Keksintösäätiö INNOSUOMI-työvaliokunnan puheenjohtaja INNOSUOMI Sisältö Tiedotuslehti 1/2006 Julkaisija INNOSUOMI PL 1140 (Arkadiankatu 6 A) Helsinki innosuomi@innosuomi.fi Päätoimittaja Timo Suokas Toimitus Viestintätoimisto Teonsana Oy info@teonsana.fi Ulkoasu Oddball Graphics Oy Paino Edita Prima Oy Tiedustelut Timo Suokas timo.suokas@prh.fi Puh. (09) Leena Puolimatka leena.puolimatka@prh.fi Puh. (09) Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Kaukaa viisas kehittää palveluita 4 Vauhtia uusien palveluinnovaatioiden kehittämiseen 8 Kilpailun kiristyessä idean suojaaminen kannattaa 9 Millaisin eväin eteenpäin palveluinnovaatioiden kehittämisessä? 10 Uusia innovaatioita kansalaisten parempaan palveluun 14 Palvelukonsepteja metsäteollisuuden käyttöön 16 Yritykset oppivat toistensa kokemuksista 17 Pieni ja vikkelä pärjää 18 Keksintöjä, keksintöjä 19 Osaaminen ja oivallukset palvelutuotteiksi 20 Luovuus, osaaminen ja yhteistyö 22 2 INNOSUOMI

3 Tasavallan presidentin palkinto innovatiivisesta yrittäjyydestä INNOSUOMEN kahdentoista toimintavuoden aikana on palkittu valtakunnallisesti 61 ja myönnetty 14 kunniamainintaa yritykselle, työryhmälle tai keksijälle. Vuosittain on myönnetty myös maakunnallisia INNOSUOMI-palkintoja. Palkitut innovaatiot ovat edistäneet luovuutta, yrittäjyyttä ja yhteistyötä Suomessa ja siten ovat kohentaneet maamme kilpailukykyä ja työllisyyttä. Lisätietoja vuosien varrella palkituista Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi vuonna 2005 seuraavat yritykset ja innovaatiot: Biologistiikka Oy, Pello Metsähakkeen talteenottomenetelmä Oy Granula Ab, Kotka Erikoisdispersioilla turvallisempaa aurinkosuojaa Leakomatic Ab, Maarianhamina Vuotohälytin Softcolor Oy Ltd, Joensuu Reaaliaikainen värikorjausmenetelmä digitaaliseen kuvantamiseen Sparklike Oy, Helsinki Gasglass eristyslasin argonmittari Kunniamaininnan saivat seuraavat yritykset ja innovaatiot: Glope Hope Oy, Nummela Muotia kierrätysmateriaaleista Metehe Oy, Joutseno MTH Consertto -metallijulkisivujärjestelmä Timoteos Oy, Pori Seisomateline Sopiva Tasavallan presidentti Tarja Halonen on toiminut vuodesta 2000 INNOSUOMI-hankkeen suojelijana. TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA Suomessa on vahva perinne teknologisiin innovaatioihin ja melko selkeä käsitys siitä, mitä sanapari tarkoittaa.viime aikoina kielenkäyttöömme on noussut uusi käsite palveluinnovaatio. Mitä tämä sisällään pitää? Sivu 4 Miten arvioivat palveluinnovaatioiden merkitystä Suomen tulevaisuudelle toimitusjohtaja Sixten Korkman ETLA:sta, johtaja Matti Salmenperä työministeriöstä sekä Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Sivu 10 Yritykset ovat tottuneet suojaamaan omaisuutensa. Samalla tavalla henkinen pääoma tulisi suojata siten, etteivät ulkopuoliset pääse siihen luvatta käsiksi. Näin toteaa neuvontayksikön päällikkö Kristiina Grönlund Patentti- ja rekisterihallituksesta. Sivu 9 Väestö ikääntyy ja terveydenhuoltopalveluiden tarve kasvaa merkittävästi. Sitralla on käynnissä Terveydenhuollon ohjelma, jossa etsitään uusia konsepteja ja ratkaisuja palveluiden parantamiseen sekä toiminnan tehostamiseen. Sivu 14 Marioff Corporation Oy palkittiin INNOSUOMIpalkinnolla vuonna Yhtiön tuotekehittäjille INNOSUOMI-palkinto on huomattava kannustus, toteaa Marioffin hallituksen puheenjohtaja Göran Sundholm. Sivu 22 INNOSUOMI 3

4 Kaukaa viisas kehittää palveluita Kehittyneissä talouksissa palveluiden osuus ja merkitys lisäarvon ja kilpailukyvyn tuottajana on suuri. Suomen palvelusektorin osuus kansantuotteesta on alle OECD:n keskiarvon. Suomalaisten osaaminen ja korkea koulutus kuitenkin luovat hyvät edellytykset palvelujen kehittämiselle ja palveluinnovaatioille. HANNU BASK PIRJO RÖTKÖNEN Suomessa on vahva perinne teknologisiin innovaatioihin ja melko selkeä käsitys siitä, mitä sanapari tarkoittaa. Viime aikoina kielenkäyttöömme on noussut uusi käsite palveluinnovaatio. Mitä tämä sisällään pitää? Palveluinnovaatiota määriteltäessä meidän on irrottauduttava perinteisestä ajatusmallista. Palveluinnovaatio on uudenlainen palvelutuote, jossa toki voidaan hyödyntää teknologiaa tai teknologista menetelmää, mutta se ei suinkaan ole välttämätöntä. Innovoinnin pehmeät asiat, kuten organisaatio ja liiketoimintakonseptin kehittäminen nousevat palveluinnovaatioissa usein etusijalle. Palveluyritykset toimivat lähellä asiakasta ja etsivät ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Jo siinä voi syntyä innovaatio, valottaa neuvotteleva virkamies Petri Lehto kauppa- ja teollisuusministeriöstä palveluinnovaation käsitettä. Palveluinnovaatio voi olla palvelutapahtuman lopputulos tai se voi olla itse palvelutapahtuma. Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että palvelukokonaisuus on toistettavis- Mikä on palveluinnovaatio? Uudenlainen palvelutuote tai uusi palveluprosessi, joka voi sisältää teknologia- ja tuoteinnovaation asiakasrajapinta- ja jakeluinnovaation organisatorisen innovaation uuden tyyppisiä verkostoja ja arvoketjuja Palveluinnovaatio tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tekesin Minna Suutari ja SC-Research-tutkimusyksikön Jari Kuusisto ovat paneutuneet palveluinnovaation käsitteeseen. 4 INNOSUOMI

5 Mahdollisuuksia palvelutuoteinnovaatiolle Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut Konsultointi Valvonta ja diagnoosi Päivitys ja jälkiasennus Uusintaosto ja vanhan tuotteen hävittäminen Ostoon ja käyttöön liittyvä tuki tuote Oston rahoitus ja leasing, toimitus ja käyttöönotto Ylläpito ja korjaukset Mainos- ja markkinointipalvelut Lähde: mukaillen Jari Kuusisto Fyysisen tuotteen ympärille on mahdollisuus rakentaa paljon erilaisia palvelutuotteita, joita voidaan helposti monistaa ja soveltaa uudelleen. sa tai monistettavissa, mitä kautta syntyy laajempaa hyötyä tuottavia palveluratkaisuja, lisää Serve-teknologiaohjelman ohjelmapäällikkö Minna Suutari Tekesistä. Palveluinnovaation ja palvelun synnyssä asiakkaan rooli on keskeinen ja lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on tavoite, johon kehityksellä ja uudistamisella pyritään. Talouden kasvu edellyttää palvelujen kehitystä Suomessa vajaa 70 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä katetaan palveluilla. Uudet innovatiiviset palvelukokonaisuudet ovat tärkeitä kansantalouden kannalta ne tuovat lisää kasvua ja uudenlaista kilpailukykyä. Kansainvälisessä vertailussa palvelusektorin osuus koko taloudesta on Suomessa suhteellisen pieni. Suomen kanssa samalla tasolla ovat muun muassa Slovakia, Unkari, Puola ja Norja, kertoo teknologiajohtaja Jari Kuusisto SC-Research-tutkimusyksiköstä. Kuusiston yksikkö on erikoistunut teknologian tutkimukseen, innovaatioihin ja osaamisintensiivisiin palveluihin. Myös me Suomessa olemme pikku hiljaa siirtyneet jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jossa aineettomat asiat tuottavat yhä suuremman osan lisäarvosta. Valmistava teollisuus hiipuu hiljalleen, jolloin syntyy tilaa ja hurjasti tarvetta palveluinnovaatioille: korkean elintason ylläpitämiseksi tarvitsemme kaikkia palveluja, mutta erityisesti korkeaa osaamista edellyttäviä palveluja, joista maksetaan meillä ja muualla. Palvelujen kansainvälistyminen on hyvin tärkeää ja Suomelle iso haaste, Lehto toteaa. Kehittyneitä talouksia, joissa palveluiden osuus kansantaloudesta on suuri, ovat Luxemburg, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Niissä myös tietointensiivisten palveluiden osuus on korkea, Kuusisto jatkaa. Suomessa tietointensiiviset eli korkean lisäarvon palvelut ovat kehittymättömiä ja sijoitumme vertailussa alle OECD:n keskitason. Toisaalta olemme kuitenkin vahvasti osaamiseen perustuva yhteiskunta siksi meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä. HANNU BASK INNOSUOMI 5

6 Kehitystyö tuo tulosta Innovatiivisten palveluiden merkitys teollisuuden liiketoiminnassa lisääntyy koko ajan. Niiden avulla voidaan uudistaa myös suomalaisen teollisuuden liiketoimintamalleja ja parantaa mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Luonnollisesti teknologisilla innovaatioilla on edelleen tärkeä rooli, mutta niiden rinnalle kaivataan kuitenkin palvelupuolella syntyviä innovaatioita. Ne ovat tulevaisuudessa elintärkeitä Suomen menestymiselle, Suutari toteaa. Hänen mukaansa palvelupuolella tapahtuu jatkuvasti tuotekehitystä, vaikka yritykset eivät välttämättä oman palvelutapahtumansa parannusta ja tehostamista tuotekehitykseksi mielläkään. Siksi on tärkeää, että kehittämiseen saataisiin systematiikkaa ja mahdollisuus palvelutuotteen monistamiseen. Vaikkei palveluita pystykään tarjoamaan liukuhihnalta, koska niihin liittyy aina tietty yksilöllisyys, systematiikka helpottaa palvelukokonaisuuden siirtoa uusiin yhteyksiin, sanoo Suutari. Markkinat vetoapuna Teknologian ohella suuret ja kilpaillut markkinat ovat voimakkain uusia palveluita eteenpäin vievä voima. Sen osoittavat maat, jotka johtavat OECD:n tekemiä vertailuja. Niissä kova kilpailu ja kehittyneet palvelumarkkinat ovat toimineet pohjana palveluinnovaatioiden syntymiselle. Suomeen olisi luotava toimivat palvelumarkkinat, mitä kautta syntyisi perusta, josta olisi hyvä ponnistaa ja kehittää uusia osaamista vaativia palvelukokonaisuuksia, visioi Kuusisto. Meidän pitäisi ennakkoluulottomasti luoda tilaa yksityisten palvelumarkkinoiden syntymiselle ja laajenemiselle sekä Suomessa että EU:ssa. Palveludirektiivi on hyvä esimerkki, mutta meidän tulee toimia myös kotikutoisesti. Muun muassa verotuksellisin keinoin voidaan edistää kysynnän kasvua ja palvelun syntymistä, lopettaa Lehto. Petri Lehdon mielestä palveluinnovaatiota määriteltäessä on syytä irrottautua perinteisestä ajatusmallista. Palveluinnovaatio on uudenlainen palvelutuote, jossa voidaan hyödyntää teknologiaa tai teknologista menetelmää, mutta myös organisaatio ja liiketoimintakonseptin kehittäminen voivat kuulua olennaisesti palveluinnovaatioon. HANNU BASK 6 INNOSUOMI

7 Kilpailukykyä joustavuutta ja tehokkuutta lisäävillä logistiikkapalveluilla Vahva kasvu palveluja kehittämällä Teollisuuden logistiikkapalveluihin erikoistunut HUB logistics tarjoaa logistiikan ulkoistamiseen moduloituja ratkaisuja, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Laajimmillaan palvelukokonaisuus kattaa kaikki yrityksen tulevan ja lähtevän tavaravirran käsittelyyn ja hallintaan liittyvät toiminnot, mukaan lukien hankintoihin liittyviä tehtäviä. HUB logistics vastaa myös logistiikkatoiminnon kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, jolloin asiakasyritys voi keskittyä oman ydinosaamisensa kehittämiseen. Logistiikkaprosessin optimointi on kokonaisvaltaista ja kattaa niin toimintamallien, resurssien kuin ulkoisten rajapintojen (esimerkiksi osatoimittajat) kehittämisen. Logistiikan ulkoistusratkaisut palvelevat erityisesti pk-teollisuutta, jossa materiaalilogistiikka on usein kehittymätöntä.valmistavalle teollisuudelle pelkästään varastojen hallinnan onnistunut järjestäminen tuo merkittävää kilpailuetua ja vaikuttaa asiakaspalveluun sekä kustannustehokkuuteen. Asiakasyrityksillä voi olla myös erityistarpeita, joihin tarvitaan joustava ja vastuullinen yhteistyökumppani. Vuonna 1992 perustetun HUB logisticsin tavoitteena on kasvaa omalla alallaan Suomen markkinoiden johtavaksi logistiikan ulkoistamispalveluiden tuottajaksi. CASE CASE Asiantuntijakoulutuksiin ja ylimmän johdon kutsuvierastilaisuuksiin erikoistunut Management Events on kehittänyt omaa toimintaansa 12 vuoden aikana voimakkaasti. Perinteisestä messu- ja konferenssiyrityksestä on kasvanut toimintatavoiltaan ja ansaintalogiikaltaan innovatiivinen yritys. Palveluyrityksille tyypilliseen tapaan kehitystyötä on tehty läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Management Events järjestää kutsuvierastapahtumia, joiden kustannuksista eivät vastaa tapahtumiin osallistujat, vaan ne, jotka haluavat tavoittaa osallistuvan kohderyhmän. Tapahtumiin osallistujat valikoidaan tiukan seulan läpi, mikä asettaa suuret vaatimukset ohjelmasisällölle. Asiantuntijatapahtumien korkealuokkaisuus on vaatinut yritykseltä huomattavia kehityspanoksia tapahtumien toteutusprosessin kehittämiseen. Yrityksen kasvu vuosituhannen vaihteesta on ollut voimakasta ja kasvu jatkuu edelleen tälle vuodelle odotetaan 50 prosentin liikevaihdon kasvua. Toiminnan kansainvälistyminen jatkuu, yhä merkittävämpi osa kasvusta tulee ulkomailta.tällä hetkellä Management Eventsillä on toimintaa Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Tanskassa. INNOSUOMI 7

8 Vauhtia uusien palveluinnovaatioiden kehittämiseen Luovuus, osaaminen, yrittäjyys, yhteistyö ja näiden kautta mahdollisuus parempaan työllisyyteen ovat olleet INNOSUOMEN peruspäämääriä alusta asti ja ovat sitä myös jatkossa. enetelmiä näiden päämäärien toteuttamiseksi kehitetään ja ajanmukaiste- M taan INNOSUOMI-projektissa jatkuvasti, toteaa Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi. Miten INNOSUOMI sitten sai aikanaan alkunsa. Enäjärvi viittaa, että INNOSUOMEN syntymiseen vuonna 1994 vaikutti ensisijaisesti kolme tekijää. Ensinnäkin Suomi oli vaikean laman kourissa ja 1990-lukujen vaihteessa. Syntyi ajatus, että vastaavan ahdingon välttämiseksi ja silloisen tilanteen parantamiseksi tarvitsee tehdä jotain uutta. Konkreettinen kipinä syttyi vuonna 1992 suomalaisen patentin 150-vuotisprojektien ja niihin liittyvien tilaisuuksien myötä. Ratkaisevaa oli myös presidentti Martti Ahtisaaren aloite Tasavallan presidentin IN- NOSUOMI-palkinnon perustamiseksi. Hän oli yhdessä puolisonsa kanssa kuuntelemassa luovuuteen ja osaamiseen liittyvää esitelmääni erään maakuntavierailunsa yhteydessä. Tilaisuuden jälkeen hän otti yhteyttä ja ilmoitti, että asia on niin tärkeä, että perustetaan Tasavallan presidentin INNOSUOMI-palkinto, muistelee Enäjärvi palkinnon syntymistä. ANTTI LUUKKONEN, PRH:N ARKISTO Palvelusektorin osaamista hyödynnettävä Enäjärvi on tyytyväisyydellä todennut, että yhä useammat suomalaiset ammattiryhmästä tai ikäjakautumasta riippumatta ymmärtävät, että tulevaisuutemme on kiinni osaamisestamme ja luovuudestamme. Nämä ovat avainasemassa kaikinpuolisen hyvinvoinnin kehittämisessä, niin taloudellisessa, sosiaalisessa, kulttuurisessa kuin teknologisessa mielessä. Osaamisen arvostus on myös kestävän kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vuoden 2006 INNOSUOMI vauhdittaa uusien palveluinnovaatioiden kehittämistä. Suomalaisilla on tietoa ja osaamista paljon myös palvelusektorilla, mutta emme osaa riittävästi hyödyntää sitä käytännössä. Esimerkiksi Tanska on saavuttanut tällä alueella hyviä tuloksia. Se on tuntuvasti kohentanut talouttaan tuotteistamalla palvelujaan, ja sen jälkeen kaupallistamalla näitä tuotteita. Haluamme tuoda tällaisia uusia näkökulmia INNOSUOMEEN ja käyttää INNOSUOMEA menestyvien toimintamallien edistämiseen, Enäjärvi toteaa. 8 INNOSUOMI

9 Kilpailun kiristyessä idean suojaaminen kannattaa Patentti, tavaramerkki ja mallioikeus ovat eri tilanteissa yritysten käytettävissä olevia ideoiden suojaustapoja. Kilpailluilla markkinoilla suojaus tarjoaa ansaintakeinon sille, jolla kaupallistettava idea on. Lähde: Palvelut, innovaatiot ja julkinen ohjaus -julkaisu ritykset ovat tottuneet suojaamaan Yomaisuutensa, kuten esimerkiksi toimitilat, ajoneuvot ja tietokoneet ovet pidetään lukittuina ja toimitilojen ympärille rakennetaan aitoja. Aivan samalla tavalla henkinen pääoma tulisi suojata niin, etteivät ulkopuoliset pääse siihen luvatta käsiksi, toteaa neuvontayksikön päällikkö Kristiina Grönlund Patentti- ja rekisterihallituksesta. Jos keksii hyvän nimen yritykselle, kannattaa se suojata ja rekisteröidä. Jos yrityksessä on panostettu tuotteen ulkonäköön tai ergonomiaan, on erittäin tärkeää, että sille haetaan mallisuoja. Vastaavasti jos tuotetta myydään hyvällä nimellä tai sloganilla, suojataan se tavaramerkillä. Teknisten ratkaisujen tunnetuin suojaustapa lienee patentti, hän luettelee mahdollisia suojaustapoja. Ideasta hyöty sille, jolle se kuuluu Kiristyvässä kilpailussa yritysten kannattaa panostaa ideoidensa ja innovaatioidensa suojaamiseen ja ottaa yksin käyttöön niistä saatavat hyödyt. Ilman suojausta toimivan yrityksen innovaatiot ovat vapaata riistaa ja kilpailijoiden käytettävissä. Palveluinnovaatioiden suojaamista Grönlund pitää erittäin haasteellisena. Ongelmallista on niiden aineeton luonne. Luottamus yhteistyökumppaneihin Vahva yritysimago Vahva markkina-asema Salassapitosopimukset Ensimmäisenä markkinoille Tuotteiden nopea uudistaminen Vahvat tavaramerkit Omien ohjelmistojen räätälöinti yrityksille Tekijänoikeudet Patentit Suomalaisilla palvelualan yrityksillä merkittävimmät uudistusten suojauskeinot ovat epämuodollisia: luottamus, yritysimago ja markkina-asema. Patenttien sovellusmahdollisuudet palvelupuolella ovat rajalliset. Palveluitten suojaamisessa joudutaan kokonaisuus paloittelemaan osiin ja kokoamaan suojaus useasta palasesta, kuten tavaramerkeistä ja tekijänoikeuksista. Palveluinnovaatioita koskevan tutkimuksen lisääntyessä on noussut esille kysymys, pitäisikö aineettomien innovaatioiden suojaksi kehittää uusia suojaustapoja, jotka soveltuvat palvelualojen käyttöön. Patenttitietoa kannattaa hyödyntää Väkilukuun suhteutettuna Suomessa tehdään patenttihakemuksia seitsemänneksi eniten maailmassa. Edellämme on vain Japani, Etelä- Korea, Taiwan, USA, Kanada ja Saksa. Korkean teknologian patenttihakemusten määrässä Suomi on maailman ehdoton ykkönen. Suomen panostus tuotekehitykseen on maailman mittakaavassa promillen luokkaa eli pisara meressä. Jos ajatusta yksinkertaistaa, voidaan sanoa, että yhtä suomalaisinnovaatiota kohti tehdään maailmalla tuhat uutta keksintöä. Suomalaisyritysten tulisi oppia hyödyntämään olemassa olevaa patenttitietoa ja tarkistamaan onko esimerkiksi kehitteillä oleva tuote jo keksitty ja tekniikka suojattu. On turhaa kehittää sellainen tuote, jonka yksinoikeus on jo toisella yrityksellä. Tietoa on helposti saatavilla. Patentti- ja rekisterihallituksen internet-sivuilla olevista tietokannoista voi tehdä maksutta patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeushakuja 24 tuntia vuorokaudessa. PIRJO RÖTKÖNEN INNOSUOMI 9

10 Sixten Korkmanin mielestä palveluinnovaatioiden kehittäminen helpottuisi, jos EU:ssa voitaisiin sopia palvelujen sisämarkkinoita avaavasta palveludirektiivistä. HANNU BASK 10 INNOSUOMI

11 Millaisin eväin eteenpäin palveluinnovaatioiden kehittämisessä? Palveluinnovaatioiden merkityksestä Suomen tulevaisuudelle vaihtoivat ajatuksia toimitusjohtaja Sixten Korkman Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:sta, johtaja Matti Salmenperä työministeriöstä sekä Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Lappset Group on yksi johtavista leikkivälinevalmistajista Euroopassa ja sen tuotteita viedään yli 40 maahan. Mikä merkitys palveluinnovaatioilla on maamme tulevaisuudelle ja hyvinvoinnille? KORKMAN: Palveluinnovaatioilla on paljolti sama merkitys kuin muilla innovaatioilla: ne lisäävät talouden tehokkuutta, tuovat kustannussäästöjä, synnyttävät uusia toimintoja, avaavat uusia vientimahdollisuuksia. Palvelualojen suuri ja kasvava merkitys korostaa näiden innovaatioiden merkitystä. Palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä myös teollisuudelle, koska valtaosa teollisestakin toiminnasta on itse tuotettua tai ostettua palvelua; ylipäätään raja palvelujen ja tavaratuotannon välillä on usein veteen piirretty viiva. IKÄHEIMO: Perinteinen tehdastuotanto on osittain siirtymässä Suomen rajojen ulkopuolelle. Palveluita on tuotettava siellä, missä niitä käyttävät ihmiset ovat. Palveluyrityksiä on jokseenkin mahdoton viedä pois maasta, jossa niiden palveluja käytetään. SALMENPERÄ: Ratkaiseva. Kysymys on paitsi uusista palvelutuotteista, myös siitä, miten palveluja luovasti parannetaan. Hyvinvoinnin kannalta on olennaista, miten eri palvelut vastaavat tarpeisiimme. Ensimmäiseksi tulevat mieleen terveys- ja sosiaalipalvelut sekä lastenhoito, mutta tosiasiassa lista on loputon. Millainen rooli palveluinnovaatioilla on Suomen työllisyyden kannalta? KORKMAN: Palveluinnovaatiot toisaalta lisäävät tuottavuutta, mikä itsessään vähentää työvoiman tarvetta, mutta lisäävät samalla kilpailukykyä ja synnyttävät myös jatkuvasti uusia palvelutuotteita ja markkinoita, mikä lisää työllisyyttä. Työvaltaisten palvelujen, joiden tuottavuuden kasvulle on luontaisia rajoitteita, merkitys työllisyyden kannalta on muun muassa ikääntymisen johdosta jatkuvasti lisääntymässä. Digitaalisissa palveluissa tuottavuuden kasvumahdollisuudet ovat lähes rajattomat. IKÄHEIMO: Aivan oleellinen varsinkin teollisuuden työllistävyyden kannalta. Nykyään alalla kuin alalla tilanne on se, että itse tuotteen lisäksi myydään myös lisättävät palvelut. Ostipa asiakas tänä päivänä auton, kännykän tai lasten leikkipaikan, hän ostaa kokonaispaketin. Eli nykyään on itsestään selvää, että tuote sisältää myös koko sen elinkaaren kattavan huollon. SALMENPERÄ: Esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukyky riippuu hyvin toimivista palveluista. Palvelujen tuottavuuskehitys riippuu lähes yksinomaan innovaatioista, joilla niiden lisäarvoa vahvistetaan. Kysymys voi tällöin olla yhtä hyvin palvelun sisällöstä kuin sen tuottamiseen tarvittavasta prosessista. Hyvä esimerkki palveluinnovaatiosta on kansainvälinen nettihuutokauppayritys ebay, joka käynnistyi vajaa 10 vuotta sitten ja joka nyt työllistää yli ihmistä. Millainen palveluinnovaatio on kilpailukykyinen? KORKMAN: Sellainen, josta käyttäjä on valmis maksamaan hinnan, jolla kyseisen palvelun tuottaminen on kannattavaa. Kilpailukykyisyys testataan markkinakilpailussa. IKÄHEIMO: Kilpailukykyinen palveluinnovaatio on kiinni ajassa eli se ottaa huomioon MONIKA WINQVIST INNOSUOMI 11

12 asiakkaan tarpeet. Jos ajatellaan vaikka Lappsetin tuotteita, niin enää ei riitä pelkkä tuotteen räätälöiminen asiakkaan tarpeisiin ja sen pystyttäminen. Asiakas saattaa haluta laajemman sopimuksen, joka kattaa vaikkapa tuotteen turvatarkastukset ja leasingin. Ollakseen kilpailukykyinen, palveluinnovaation ei tarvitse olla välttämättä uusi, vaan se voi olla jo olemassa olevien asioiden yhdistämistä uudella tavalla. SALMENPERÄ: Sellainen, josta on käyttäjälle aitoa hyötyä. Usein on kysymys hinta-laatusuhteen paranemisesta. Mutta aivan samaan tulokseen voidaan päästä sillä, että palvelu säästää aikaa, joka on myös asiakkaille usein rahaa. Mitä hyötyä palveluliiketoiminnan kehittämisestä on yritykselle? KORKMAN: Se luo edellytyksiä kasvulle ja kannattavuudelle. Palvelutoiminnan merkitys on erinomaisen suuri myös teollisessa tuotannossa: jos teollisuus on rattaat, niin palvelut on öljy, jota ilman paraskin kone menee huonoon kuntoon. Markkinatalous edellyttää tukku- ja vähittäiskauppaa, toimivia finanssipalveluja jne. IKÄHEIMO: Jos meillä on kattava palvelupaketti asiakkaan kanssa, saamme samalla tietoa asiakkaan tarpeista tulevaisuudessa. Tämä tieto on arvokasta, sillä sen pohjalta osaamme suositella asiakkaalle hänelle sopivia tuotteita Johanna Ikäheimon mukaan nykyään alalla kuin alalla tilanne on se, että itse tuotteen lisäksi myydään myös siihen liittyviä palveluja. HANNU BASK 12 INNOSUOMI

13 ja palveluita. Kun asiakkaan ja toimittajan välille on syntynyt luottamuksellinen suhde, asiakas ei lähde niin helposti hakemaan ratkaisuja kilpailijoilta. Esimerkiksi meidän tuotteemme kestävät keskimäärin vuotta. Jos meillä on koko tämä ajan toimiva palvelusopimus asiakkaan kanssa, on todennäköistä, että myös uusi tuote hankitaan meiltä. SALMENPERÄ: Tässä voitaisiin ehkä mieluummin puhua elinehdosta kuin hyödystä. Kilpailu pitää huolen siitä, että vanhoilla eväillä ei kovin kauan liiketoimintaa pyöritetä. Vastaavasti yrityksellä, joka kykenee aidosti kehittämään palveluliiketoimintaansa on tie auki taivasta myöden. Miten yrityksiä voidaan kannustaa kehittämään palveluliiketoimintaa? KORKMAN: Julkisen palvelujen markkinoiden kehittäminen voisi edistää palveluliiketoimintaa, kuten myös palvelualojen verotuksen kohdennettu keventäminen esimerkiksi kotitalousvähennys -ja sivukulujen rajoittaminen. Oma merkityksensä voisi olla pk-yritysten toiminnan helpottamisella esimerkiksi työmarkkinalainsäädännön tai sopimuspolitiikan avulla. Mitkä ovat suurimmat esteet palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa? Miten näitä esteitä voitaisiin tehokkaimmin poistaa? KORKMAN: Ongelmat ovat osin tutut: syrjäinen sijaintimme, markkinoittemme pienuus, kielirajat, alikehittynyt palvelukulttuuri. Toisaalta olemme eräiltä osin kulkeneet eturintamassa, esimerkiksi elektronisten pankkipalvelujen kehittämisessä. Asiaa auttaisi ainakin, jos EU:ssa voitaisiin sopia palvelujen sisämarkkinoita tehokkaasti avaavasta palveludirektiivistä. IKÄHEIMO: Palvelualojen yritykset ovat verraten pieniä. Siksi niiden kannattaisi yhdistää voimansa ja olla liikkeellä usean yrityksen voimalla, myös viennissä. SALMENPERÄ: Tarvitsemme enemmän kyseenalaistamista, uskallusta ja kokeilua. Työelämällä ja koulutuksella on tässä tärkeä merkitys. Ne eivät nyt vielä riittävästi tue tällaisen asenteen kehittymistä. Mutta kysymys on myös siitä, että puuttuu sellaisia "laboratoriota" joissa uusia ideoita voitaisiin kokeilla ja kehittää. IKÄHEIMO: Esimerkiksi verovähennyksillä, joita kotitaloudet voisivat käyttää. Kuntien pitäisi myös kilpailuttaa käyttämiään palveluja järkevällä tavalla. Palvelualat pitäisi nähdä sijoituksena tulevaisuuteen ja käyttää myös julkista rahaa niiden kehittämiseen. Lisäksi yritysten pitäisi miettiä, millaisille palveluille on kysyntää paitsi Suomessa, myös Suomen ulkopuolella. SALMENPERÄ: Pienet askeleet ovat kaikkein tärkeimpiä ja edeltävät usein suuria. Uskon, että auttaisi paljon, jos asiakaspalvelujen kehittämisessä annettaisiin enemmän vastuuta työntekijöille. Pullonkaulat nähdään usein parhaiten siellä, missä ne ovat lähimpänä. Kannustusta tähän tarjoaa jo nyt esimerkiksi työministeriön kehitysohjelma TYKES. Matti Salmenperä sanoo, että hyvä esimerkki palveluinnovaatiosta on nettihuutokauppayritys ebay, joka käynnistyi vajaa 10 vuotta sitten ja työllistää nyt yli ihmistä. INNOSUOMI 13

14 Sitran terveydenhuollon ohjelmalla Uusia innovaatioita kansalaisten parempaan palveluun Väestö ikääntyy ja terveydenhuoltopalveluiden tarve kasvaa merkittävästi. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralla on käynnissä Terveydenhuollon ohjelma, jossa etsitään uusia konsepteja ja ratkaisuja terveydenhuollon palveluiden parantamiseen sekä toiminnan tehostamiseen. SITRA, TIMO HEIKKALA 14 INNOSUOMI

15 Ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi Sitrasta huomauttaa, että terveydenhuollon palveluissa asiakkaan asemaa tulisi entisestään korostaa. Tutkimustulosten mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asiakkaiden on ollut vaikea päästä yhteyteen terveydenhuollon kanssa ja saada tarvitsemiaan palveluja. Sitra paneutuu yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa vuonna 2004 alkaneessa Terveydenhuollon ohjelmassa eritoten hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää paperitonta terveydenhuoltoa, saumattomia palveluita, hajakeskitettyä erikoissairaanhoitoa ja tukipalveluja. Ohjelmaan liittyvän pääomasijoitustoiminnan tavoitteena on alan tuottavuuden parantaminen ja rakennemuutoksen nopeuttaminen. Sitran mukaan sijoituskohteiksi näyttäisivät parhaiten sopivan eräät erikoissairaanhoidon palvelut samoin kuin terveydenhuollon tukipalvelut. Luonnollisesti tavoitteena on myös edistää uusien yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Terveydenhuollon ohjelman sijoitusten lähtökohtana on ennen kaikkea vaikuttavuus, ei niinkään se, että sijoitukset tuottaisivat maksimaalisesti. Toivomme, että Suomeen saadaan pitkäjänteistä kehitystoimintaa, joka edistää Suomen terveydenhuoltoa ja aikaansaa uusia palveluja, sanoo Hanhijärvi. CASE Nopeaa ja tarkkaa rintasyöpäseulontaa Suomen Terveystutkimus Oy on markkinajohtaja naisten rintasyövän seulonnassa Suomessa. Yhtiö, joka on ensimmäisenä maailmassa digitalisoimassa valtakunnallisesti mammografiaseulontaa, on vuoden 2006 alusta ollut yksi Sitran sijoituskohteista 25 prosentin vähemmistöosakkuudella. Vuoden 2006 aikana on tarkoitus rakentaa rintasyövän digitalisoitu tiedonsiirtoyhteys kaikkiin maamme sairaaloihin, joissa rintasyöpää hoidetaan. Asiantuntijana toimivat radiologit ja leikkaavat kirurgit voivat yhdessä tulkita havaittuja löydöksiä reaaliaikaisesti asiakkaan kotikunnasta riippumatta, kertoo toimitusjohtaja, professori Ilkka Vohlonen Suomen Terveystutkimus Oy:stä. Uudesta teknologiasta hyötyy eniten asiakas. Rintasyöpien seulonta nopeutuu ja tarkentuu ja hoitoon voidaan ohjata entistäkin aikaisemmin. Uusi toimintatapa tuo selkeitä kustannussäästöjä terveydenhuoltoon, jatkaa Vohlonen. Uusi digitalisoitu järjestelmä on toimiva ja onnistunut esimerkki yhtenäisen kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän edellyttämistä ratkaisuista. Digitalisoidun mammografiaseulonnan tietojen kansallinen, keskitetty käsittely ja arkistointi ovat teknologisesti vaativampia kuin useimpien muiden potilaskertomustietojen vastaava käsittely. Suomen Terveystutkimuksen kasvustrategia on Sitran terveysohjelman tavoitteiden mukainen.toiminta Suomessa keskittyy erikoistuneisiin yksiköihin, koska pienet yksiköt eivät pysty tekemään digitalisoinnin edellyttämiä investointeja eivätkä rekrytoimaan riittävästi ammattitaitoisia radiologeja. Tulevaisuudessa radiologien lausuntopalveluita haetaan etäpalveluina nykyistä pidemmän matkan päästä uutta tietotekniikkaan hyödyntäen. Hanhijärven mukaan Sitra halusi sijoittaa Suomen Terveystutkimukseen ennen kaikkea siksi, että uuden teknologian avulla rintasyövän ennaltaehkäisyyn saadaan paljon lisää voimaa ja vielä kustannustehokkaasti ja kattavasti. Uusi palvelukonsepti sosiaalija terveydenhoitoalalle Sosiaali- ja terveydenhuollon puhelinneuvontakeskus MediNeuvo tarjoaa alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon neuvontaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. MediNeuvolla on viisi alueellista osaamiskeskusta, joissa puhelinsoittoihin vastaa jo yli 70 koulutettua ja kokenutta sairaan- ja terveydenhoitajaa. Keskukset sijaitsevat Helsingissä, Joensuussa, Kotkassa, Mikkelissä ja Vaasassa. MediNeuvo tuottaa palveluja yksityisen ja julkisen terveydenhuollon organisaatioille, vakuutusyhtiöille ja työnantajille. Sen tavoitteena on tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosesseja ja toimintaa yhteistyössä tilaajan kanssa, helpottaa alan työvoima- ja rahapulaa sekä kohentaa asiakastyytyväisyyttä. Asiantuntevan palvelun avulla potilaat voidaan ohjata suoraan oikeaan paikkaan, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vähentää turhia lääkärissäkäyntejä. MediNeuvo tarjoaa muun muassa neuvonta- ja ajanvarauspalveluja, työterveys- ja laboratoriopalveluja ja omahoidon tukipalveluja. MediNeuvo on perustettu vuonna 2001.Yrityksen omistaa Med-In-konserni, johon kuuluu saman alan sisaryritys MedHelp AB Ruotsissa. Med-In konsernin pääomistaja on Sitra. MediNeuvo on osa Sitran terveydenhuollon ohjelmaa. Med-In konserni työllistää Suomessa ja Ruotsissa yhteensä noin 300 henkilöä. CASE INNOSUOMI 15

16 Kaakkois-Suomessa Palvelukonsepteja metsäteollisuuden käyttöön MONIKA WINQVIST Metsäteollisuuden vahva asema Kaakkois-Suomessa näkyy koko alueen elinkeinoelämässä. Suomalaiset metsäyritykset kuuluvat maailman suurimpiin. Isot yritykset ovat synnyttäneet ympärilleen pienempien yritysten verkoston, jotka kehittävät omaa toimintaansa, myös palvelutoimintaansa, vastaamaan asiakkaidensa tarpeita. aikka palveluliiketoiminta on Vterminä uusi, niin metsäteollisuuden osaamismaakunnissa eli Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa se on jo vuosikymmeniä vanha juttu, sanoo keksintöasiamies Yrjö Ylä-Jussila Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta. Tehtaiden kunnossapito on siirtymässä yhä enenevässä määrin kunnossapitoon keskittyville pk-yrityksille. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tätä toimintaa tukemaan on perustettu jo yli kymmenen vuotta sitten Etelä-Karjalan yhteistyöverkosto eli EKY. Alun perin metsäyritysten laitteiden mekaanista kunnossapitoa hoitavista yrityksistä verkosto on laajentunut kattamaan kaikki teollisuuden palveluyritykset, muun muassa sähköautomaation ja puhdistuspalvelut. Palveluliiketoiminta hyötyy tutkimustoiminnasta Metsäteollisuus on siirtänyt Kaakkois-Suomen alueelle tutkimustoimintaansa. Tämä osaaminen siirtyy sitten esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta yritysten, myös palveluyritysten, osaamiseksi, Ylä-Jussila huomauttaa. Palveluliiketoiminnan kehittämiseksi pk-yritysten on kuitenkin uskallettava lähteä kansainvälisiin ympyröihin. Mitä enemmän yritykset tekevät yhteistyötä globaalisti toimivien yritysten kanssa täällä Suomessa, sitä helpompaa niiden on Ylä-Jussilan mukaan lähteä viemään palveluita ja palvelukonsepteja maailmalle. Kynnystä kansainvälistymiseen madaltavat myös työelämään tulevat nuoremmat sukupolvet, jotka ovat entistä koulutetumpia ja kielitaitoisempia. Konsepteissa kehittämisen varaa Metsäteollisuuden sopimuskäytännöstä johtuneet, palveluliiketoiminnan kehittämistä jarruttaneet jäykkyydet ovat varsin pitkälle poistuneet, Ylä- Jussila toteaa. Ongelmia on kuitenkin edelleen olemassa. Tuoteinnovaatioita osataan viedä varsin hyvin eteenpäin, mutta palveluinnovaatioiden kehittämisessä on vielä parantamisen varaa. Kannattaisikin miettiä, miten julkinen valta Kaakkois-Suomi on maamme metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Kuvassa Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutsenon sellutehdas. ANDRITZ OY / TIMO VESTERINEN voisi nykyistä tehokkaammin tukea palveluinnovaatioiden kehittämistä ja tuotteistamista. Yksi Etelä-Karjalan yhteistyöverkostoon kuuluvista yrityksistä on JTT Konepaja Oy. Me olemme olleet mukana EKY:n toiminnassa sen käynnistymisestä alkaen, sanoo JTT Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Hentunen. Aloite verkoston perustamiseen tuli aikoinaan metsäyrityksiltä. Toimintaan liittyi heti alusta alkaen mukaan lähteneiden pk-yritysten työntekijöitä varten räätälöity peruskoulutuspaketti. Sen avulla metallialan työntekijöitä perehdytettiin sellu- ja paperiteollisuuden teknologiaan. Koulutuksen käytännön organisoinnista ja teoriasisällöstä vastasi paikallinen ammattikorkeakoulu. Koulutuksella asiakkaan toimintatapa tutuksi Työntekijät pääsivät koulutuksen aikana tutustumaan myös eri tehtaiden toimintakulttuuriin sekä työskentelytapaan. Jotta työskentely vuorotellen eri tehtaissa helpottuisi, kukin kunnossapitoyritys otti määrätyn osaston hoidettavakseen. Kunnossapidon toimenpiteet muuttuvatkin kerta kerralta helpommaksi, kun kokemuksia ja tietoa omalta sektorilta kertyy. Pelkkä kokemuksen kertyminen käytännön työssä ei kuitenkaan riitä. Heti ensimmäisen sopimuksen synnyttyä teimme tuotekehitysprojektin, johon liittyi sekä uusien laitteiden hankkimista että koulutusta, Hentunen kertoo. Viikon mittainen koulutus koko henkilökunnalle sisälsi paitsi puhtaasti teknistä koulutusta, myös palveluasenteen opettamista. Asiakaspalvelussa tarvitaan erilaisia taitoja kuin työskentelyssä konepajalla, missä asiakas voi jäädä tavalliselle rivityöntekijälle hyvinkin etäiseksi. 16 INNOSUOMI

17 Alueellinen yhteistyö toimii Pirkanmaalla Yritykset oppivat toistensa kokemuksista MONIKA WINQVIST Kun yritykset kansainvälistyvät, niiden on laajennettava toimintaansa pelkästä tuotannosta erilaisiin palveluihin. Alueellisen yhteistyön avulla yritykset voivat oppia toistensa kokemuksista. aja teollisen tuotannon ja pal- välillä on hämärty- Rveluiden mässä, sanoo Pirkanmaan TE-keskuksen johtaja Riitta Varpe. Palveluun perustuvilla lisäarvopalveluilla on erittäin suuri merkitys myös perinteisten teollisuusalojen uudistumisessa, niiden kannattavuuskehityksessä ja kasvussa. Tämä kehitys näkyy selvästi Pirkanmaan taloudessa ja elinkeinorakenteessa ja se on monien konepaja-, rakennus- sekä muiden perinteisten alojen yritysten elinehto. Lisäarvoa asiakkaalle Varpen mukaan käsitteet teknologia, tuote ja tuotantoinnovaatio on helppo hahmottaa konkreettisesti. Sen sijaan palveluinnovaatio on käsitteenä huomattavasti laajempi. Hyvän palveluinnovaation tunnistaa siitä, että se tuo aina lisäarvoa asiakkaalle. Palveluinnovaatiot henkilöityvät helposti, muuttuvat nopeasti itsestäänselvyyksiksi ja siksi niiden taloudellinen hyöty on kerättävä hyvin varhaisessa vaiheessa. Tähän mennessä palveluelinkeinojen rooli julkisessa yrityskehitystoiminnassa on ollut marginaalista, mutta tilanne on muuttumassa, Varpe huomauttaa. Kilpailua ei saa vääristää julkisella yritystukipolitiikalla. Kuitenkin julkisten toimijoiden, kuten TE-keskusten pitää olla nykyistä voimakkaammin mukana palveluihin liittyvien innovaatioiden kaupallistamisessa ja uusyritystoiminnassa, palveluelinkeinojen kansainvälistymisessä sekä palveluyritysten johdon ja henkilöstön kehittämisessä. Yhteistyöllä pohjaa innovaatioille Me emme ole varsinaisesti synnyttämässä uusia innovaatioita. Sen sijaan annamme yrityksille foorumin tutustua ja oppia toisiltaan ja sitä kautta kehittää uutta osaamista ja innovaatioitakin. Tampere Business Campus toimii Tampereen keskustassa Kehräsaaressa. MINNA SILJANDER Näin toteaa Tampere Business Campus TBC ry:n toiminnanjohtaja Riikka Rahikainen. TBC:ssä on mukana 29 Pirkanmaan talousalueen yritystä. Yrityksissä on yhteensä noin työpaikkaa, joka on 14 prosenttia seudun teollisista työpaikoista. TBC:n toiminta on alusta alkaen ollut hyvin konkreettista. Tämä on Rahikaisen mukaan luonnollista, sillä yritykset ovat valmiita maksamaan ja olemaan mukana vain sellaisessa toiminnassa, joka tuottaa nopeasti näkyviä tuloksia. Toimintamme voidaan jakaa karkeasti kolmeen alueeseen eli tarvelähtöisen koulutuksen suunnitteluun ja hankkimiseen yrityksille, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä toisilta oppimisen mahdollisuuksien ja menetelmien tarjoamiseen yrityksille, Rahikainen kertoo. Räätälöityä koulutusta Monesti yrityksissä vain pari henkilöä tarvitsee tietyn alan erityiskoulutusta, mutta tarjolla on vain sen alan yleiskoulutusta. TBC:n tehtävä on koota yritysten koulutustarpeet ja neuvotella koulutuksen sisällöstä. Sen jälkeen koulutuspaketti voidaan kilpailuttaa eri opintuottajilla. Lopputuloksena on halvempi ja laadukkaampi koulutus, joka vastaa paremmin yritysten tarpeita. Itse koulutus voi vaihdella pituudeltaan päivästä jopa kolmeen vuoteen asti. Rahikaisen mukaan TBC:n toimintaa voidaan pitää menestyksenä. Avainsana onnistumiseen on yhteistyö yritysten kanssa. Me emme voi päättää asiakkaan puolesta, mitä he tarvitsevat, vaan kaiken toiminnan on tapahduttava yhteistyössä jäsenyritystemme kanssa. TBC on itsessään sosiaalinen palveluinnovaatio, joka kehittää toimintaansa jatkuvassa yhteistyössä jäsenyritysten kanssa. INNOSUOMI 17

18 Pieni ja vikkelä pärjää Suomen tulevaisuuden menestykselle on ratkaisevaa, kuinka onnistumme kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä uusia palveluita. Lähtökohdat ovat hyvät. Menestyksen avain on palveluissa. PIRJO RÖTKÖNEN KTM uomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa ja teollinen tuotantomme on S tuottavuudeltaan maailman huippua. Jotta pystymme säilyttämään hyvän aseman ja parantamaan kansantaloutemme kilpailukykyä myös tulevaisuudessa, tarvitsemme uusia innovaatioita sekä teollisuuteen että palvelusektorille. Haasteet koskevat ennen kaikkea palvelusektoria, joka on saatava samalle kansainväliselle kilpailukykyuralle, jossa teollisuutemme jo on. Tähän meillä on erinomaiset edellytykset, toteaa kansliapäällikkö Erkki Virtanen kauppaja teollisuusministeriöstä. Innovaatioiksi on ymmärretty usein uudet teknologiset keksinnöt, mutta innovaatioiden kohteena voivat olla myös palvelut, prosessit, organisaatiorakenteet, liiketoimintamallit ja jakelukanavat. Pankkisektori näyttää mallia Virtanen nostaa Suomen pankkisektorin hyväksi esimerkiksi palvelupuolen erinomaisesta kehityksestä. Suomalaisten pankkien voi sanoa olevan tuottavuudeltaan ja teknologiselta osaamiseltaan maailman parhaita. Pankkisektori uudistui kriisin kautta. On tuhannen taalan paikka löytää ratkaisuja, joiden avulla kehitys muualla tapahtuisi hallitusti ilman syvän kriisin läpikäyntiä. Ja ensimmäisiä ratkaisuja on jo löydetty. Muun muassa Tekesin uuden strategian mukaan palvelusektorin asema on korostunut sen ohjelmatoiminnassa, ja palveluihin kohdistuvilla teknologiaohjelmilla on entistä enemmän painoa, hän jatkaa. Osaamista ja potentiaalia on Liike-elämän asiantuntijapalvelut ovat kasvava sektori, joka koostuu muun muassa konsultti-, tutkimus- ja kehitys-, rahoitus- ja vakuutus- sekä viestintä- ja tietoteknisistä palveluista. Näissä palveluissa tuottavuuskehitys ja innovatiivisuus ovat kohtuullisella tasolla ja siellä on sekä vientikelpoisia että -kykyisiä palvelukokonaisuuksia. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä globalisaatiosta, jos vain pelaamme korttimme oikein. Suomesta viedään palveluita enemmän kuin mitä tilastot näyttävät, sillä kansainvälisillä markkinoilla pärjäävän suomalaisen teollisuuden liikevaihdosta palveluiden osuus on merkittävä. Ajankohta on otollinen Teollisuustuotannon kasvu on tällä hetkellä voimakkainta muualla kuin Suomessa. Palvelusektorin merkitys korostuu, sillä palveluiden siirtäminen esimerkiksi Kiinaan tai Intiaan on huomattavasti vaikeampaa kuin tuotannon siirto kustannuksilta edullisempiin maihin. Kiina-ilmiö ja globalisaatio ovat suuri haaste Suomelle. Olemme sen verran kovassa kunnossa sekä pieni ja vikkelä maa, että pärjäämme. Jos pelaamme korttimme oikein, me hyödymme globalisaatiosta. Palvelusektorin on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä, jotta se pystyisi vastaamaan kasvaviin kansallisiin haasteisiin. Jos onnistumme parantamaan kilpailukykyä tuottavuutta ja toimintatapoja kehittämällä, olemme muita maita edellä ja tehneet sen, mikä muilla on vielä edessä. Tämä koskee ennen kaikkea julkishallinnon palveluita, Virtanen lisää. Julkisen puolen palveluissa yrittäjyys ja kilpailuttaminen ovat avainasemassa. Yritysten roolin vahvistuminen palvelutarjonnassa parantaa myös mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa ja innovaatioita nopeammin ja tehokkaammin. 18 INNOSUOMI

19 Keksintöjä, keksintöjä Ehkä keksimättömyys nyky-suomessa johtuu Nokiasta? Kun jokaisen keksinnön pitäisi johtaa siihen, että sen pohjilta voisi perustaa uuden Nokian. Näin ainakin lehdistön ja poliitikkojen mielestä. Pitäisikö jonkun kertoa, ettei Nokia ole keksinyt mitään muuta merkittävää, kuin että kännyköitä kannattaa tehdä sutjakkaasti ja paljon. Niin tekemällä niitä pystyy sitten valmistamaan halvemmalla kuin muut. Joka sinänsä ei ole kovinkaan kummoinen keksintö. Sen sijaan se, että pystyy myös tekemään niin, siis valmistamaan enemmän ja nopeammin kuin muut, on kunnioitettava saavutus. KALLE ISOKALLIO SUOMALAISISTA KEKSINNÖISTÄ vanhin taitaa olla väinämöisenlakki. Lakki oli aikansa huipputuote edistäen vähäpuheisen kansamme mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäyntiin. Jos lakin asetti oikein päähänsä, viivat osoittivat iskukohdan, johon kirves kannatti tähdätä. Lakin innovatiivisuuden johdosta suomalaiset selvisivät vuosisatoja ilman asianajajien kalliita palveluja, pystyen näin investoimaan säästyneet varat tuottavampiin kohteisiin, kuten pontikkaan. Toinen maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen keksintö on Molotovin cocktail. En ole varma, ehdittiinkö tuo tuote patentoida, ennen kuin sen käyttö yleistyi siinä määrin, ettei enää voi moista myöntää. Voin lohduttaa keksijän perikuntaa, jos patentointi jäi tekemättä, että useimmiten tuotetta nykyään käyttävät henkilöt, joilta ainakaan minä en kovin mielelläni lähtisi rojalteja perimään. Näyttävät nimittäin lehtikuvissa ja televisiossa sellaisilta, jotka eivät taida vapaaehtoisesti patenttien käytöstä maksaa. Astiankuivauskaapin, Abloy-lukon ja AIV-rehun jälkeen maassamme ei ole tehty enää merkittäviä keksintöjä. Joko lisää a:lla alkavia asioita ei enää jakseta keksiä, tai ei jakseta keksiä mitään keksittävää, joka alkaisi b:llä. Vieraat kirjaimet kun taipuvat niin kankeasti kansamme suussa. Tuntuu siltä, että kekseliäisyys keskittyy nykyään syiden keksimiseen sille, ettei mitään voi enää keksiä, kun kaikki on jo keksitty. Joka ei siis pidä paikkaansa, koska aakkosten loppupää b:stä lähtien on vielä kokonaan keksimättä ja patentoimatta. ODDBALL Kekseliäisyyttään voi käyttää muullakin tavalla kuin keksimällä tavaran, jota ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Usein sille, ettei kyseistä tavaraa ole ollut olemassa on niinkin yksinkertainen selitys kuin se, ettei kukaan tarvitse sellaista tavaraa. Kamprad ei keksinyt sohvaa eikä pöytää. Tuskin yksikään niistä tavaroista joita IKEA myy, on Kampradin keksimä. Sen sijaan hän keksi uuden tavan myydä jo keksittyjä tavaroita. Bill Gates ei keksinyt pc:tä, eikä edes sen käyttöjärjestelmää. Gates keksi myydä opiskelukaverinsa Joen kehittämän käyttöjärjestelmän IBM:lle ja sen jälkeen lisäsi siihen Steve Jobsin kehittämän graafisen käyttöliittymän. Noista kolmesta kaikkein rikkain on Bill, joka ei ole keksinyt muuta kuin ostaa halvalla ja myydä kalliilla ja paljon sitä mitä muut ovat keksineet. Keksiminen tänä päivänä voi siis olla muutakin kuin fyysisten tavaroiden keksimistä. Kannattavimmat keksinnöt viime aikoina ovatkin olleet sellaisia, joissa on keksitty jollain vanhalla toimialalla uusi tapa toimia. Fyysisten tuotteiden kohdallakin uudet menestystuotteet ovat usein sellaisia, joissa on yhdistetty kaksi tai useampi olemassa oleva toiminto johonkin mihin niitä ei ole ennen yhdistetty. Jos kuitenkin haluat keksijäksi, oikeaksi Pelle Pelottomaksi, ja sen lisäksi haluaisit myös vaurastua, silloin voin antaa Sinulle vain yhden vihjeen, joka tosin on pomminvarma. Keksi tavara, jota ilman yksikään kiinalainen ei tule tulevaisuudessa toimeen ja ryhdy valmistamaan sitä sellaiseen hintaan, että jokaisella kiinalaisella on varaa ostaa sellainen. Loppu tulee olemaan sitten jo melko helppoa. KARI PEKONEN INNOSUOMI 19

20 Osaaminen ja oivallukset palvelutuotteiksi INNOSUOMI 2006 antaa vauhtia uusien palveluinnovaatioiden kehittämiselle.yritykselle palvelutuotteet mahdollistavat paremman hinnan lisäksi myös paremmat katteet, vähäisemmän suhdanneherkkyyden sekä läheisemmän suhteen asiakkaisiin.yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin tekijöiden kanssa mahdollistaa palvelutuotteiden nopeamman markkinoille pääsyn. INNOSUOMEN taustatahot tarjoavat yrityksen kehityksen eri vaiheisiin asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja tietoa. Elinkeinoelämän keskusliitto Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tavoitteena on luoda suomalaiselle yritys- ja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö. EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. EK:lla on käynnissä vuosina toteutettava Palvelut hanke, jossa analysoidaan yksityisten palvelualojen rakennemuutosta ja arvioidaan yritysten osaamistarpeita pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena on ennakoida millaisia palveluyrityksiä meillä on vuonna 2020 ja millaista osaamista palveluyritykset tarvitsevat ydintehtäviin ja -ammatteihin tulevaisuudessa. Hankkeen myötä vaikutetaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään niin, että elinkeinoelämä saa tulevaisuudessa osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa kaikkiin tehtäviin. Kauppa- ja teollisuusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla sekä valtion yritysomaisuuden hyvästä hoidosta. Kilpailukyky ja taloudellinen kasvu perustuvat osaamiseen ja uuteen teknologiaan sekä kansainvälisesti kilpailukykyiseen liiketoiminta- ja innovaatioympäristöön. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on kannustaa yrityksiä haastavaan tutkimusja kehittämistoimintaan ja edistää innovaatioihin perustuvaa uutta liiketoimintaa kaikilla toimialoilla. Kansallisen kilpailukyvyn kannalta keskeistä on huolehtia kokonaistuottavuuden parantamisesta, missä avainasemassa on palvelualojen tuottavuuden lisääminen innovaatioiden avulla. Keksintösäätiö Keksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa sekä keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä. Säätiön peruspalvelut ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintö- jen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Kaikki toiminta on täysin luottamuksellista. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta, turvaavia vakuuksia ei vaadita. Rahoitus voidaan maksaa myös etukäteen. Myönteisen rahoituspäätöksen kriteerit ovat keksinnön markkinaläheisyys, keksinnöllisyys ja suojattavuus. Rahoitus on tarkoitettu yksityishenkilöiden ja pienyrittäjien keksintöjen kehittämiseen tuotteiksi markkinoille joko keksijäyrittäjän omana tuotantona tai lisenssi- tai muun hyödyntämissopimuksen avulla. Palveluinnovaatioita Keksintösäätiö voi rahoittaa silloin, kun niihin liittyy uuden menetelmän tai laitteen kehittämistä tai soveltamista. Keksintösäätiön asiakkaita palvelevat myös alueelliset asiamiehet kaikissa TE-keskuksissa ja yliopistoissa. Keskuskauppakamari Keskuskauppakamari on asiantuntijaorganisaatio, jonka keskeinen tehtävä on kehittää suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on suomalaisten yritysten ja erityisesti pienten- ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja alueiden kehittäminen yritysvetoisesti. Keskuskauppakamari on Suomessa toimivien 20 kauppakamarin yhteiselin. Kauppakamareilla on yhteensä noin yritys- ja yhteisöjäsentä. Jäsenyys on Suomessa vapaaehtoista toisin kuin monessa Keski-Euroopan maassa. Patentti- ja rekisterihallitus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on teollisoikeuksien sekä yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaatio, joka edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH vaalii henkistä pääomaa ja tukee teknistä ja taloudellista kehitystä varmistamalla, että yritykset, yhdistykset ja säätiöt voivat toimia oikeudellisesti maassamme. Keksijät, tutkijat, tuotekehittäjät, valmistajat ja markkinoijat voivat saada patentin, tavaramerkin, mallioikeuden tai muun teollisoikeudellisen suojan. PRH tarjoaa lisäksi laajan valikoiman alan koulutusta sekä tieto- ja tutkimuspalveluja. PRH-palveluja ja neuvontaa on saatavilla ympäri Suomea TE-keskuksissa, maistraateissa, kauppakamareissa, uusyrityskeskuksissa ja verotoimistoissa sekä yliopistoissa ja korkeakouluissa innovaatioasiamiehiltä INNOSUOMI