Asemakaava ja asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta.

Transkriptio

1 OAS A D/1097/ /2015 1(8) Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2645, Tapanilakodin alue - ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. SUUNNITTELUALUE Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Jalkarannan (33.) kaupunginosan korttelin 774 tonttia 2 (Tapanilakodin alue) sekä tontin eteläpuolella olevaa tilaa RN:o 1:24. Suunnittelualue sijaitsee noin 3,3 kilometrin etäisyydellä Lahden kauppatorilta länteen. Alue sijoittuu Sammalsuonkadun varteen Salpausselän retkeily- ja ulkoilualueiden välittömään läheisyyteen. Alueen pinta-ala on n. 7,61 ha. TAVOITE Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta osoittaa käytöstä poistuneen vanhainkodin alueelle pääosin asumista ottaen huomioon alueella olevien rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo ja pohjavesi.

2 OAS A D/1097/ /2015 2(8) LÄHTÖTIEDOT MAANOMISTUS Lahden kaupunki omistaa pääosin suunnittelualueen. Päiväkodin alue on vuokrattu. Alueen eteläosassa on yksityisomistuksessa oleva tila. MAAKUNTAKAAVA JA YLEISKAAVA Ympäristöministeriön vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025 on saanut lainvoiman Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuinalueeksi (A-6). Alue kuuluu pohjaveden muodostumisalueeseen (pvm) sekä osittain Salpausselkä-merkintään. Yleiskaavan suunnitteluohjeessa todetaan, että arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Lähialueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon rajautuminen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Sammalsuonkatu on yleiskaavassa osoitettu kokoojakaduksi tai yhdystieksi. Suunnittelualue rajautuu kaakossa kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön kannalta tärkeään alueeseen (ma) sekä lännessä Salpausselän retkeily- ja ulkoilualueeseen (VR-3). ASEMAKAAVA Kuvat 2 ja 3. Otteet Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 ja Lahden yleiskaavasta 2025 Suunnittelualueella on voimassa asemakaava vuodelta 1979 eteläosan yksityistä tilaa lukuun ottamatta, joka on asemakaavoittamaton. Tapanilakodin tontti on nykyisessä asemakaavassa osoitettu sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys). Alueen eteläosan halki on merkitty kulkevaksi voimansiirtoalue (Vs). Tontille on nykyisen asemakaavan mukaan mahdollista rakentaa kolmeen kerrokseen ja tehokkuudella e=0.30.

3 OAS A D/1097/ /2015 3(8) Kuva 4. Ote alueelle vuonna 1979 tehdystä, voimassa olevasta asemakaavasta Kuva 5. Suunnittelualuetta ilmakuvassa vuodelta 2014 sekä alustava rajaus

4 OAS A D/1097/ /2015 4(8) HISTORIA Tapanilan kunnalliskoti perustettiin vuonna 1931 ja sen käyttöön saatiin kaupungin ostaman Tapanilan tilan päärakennus, talousrakennuksia sekä puutarha ja pellot. Näistä on jäljellä päärakennus ja pieni aitta. Tilan päärakennus on pystytetty kahdessa vaiheessa. Vanhempi osa on todennäköisesti 1800-luvun lopulta. Sitä jatkettiin 1920-luvun alussa kookkaalla poikittaisella siivellä. Kunnalliskodin uudisrakennus valmistui Kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen suunnitteli tämän osin kaksi-, osin kolmikerroksisen rapatun lisärakennuksen, jolle arkkitehti Irma Kolsi kaupungin suunnitteluosastolta suunnitteli kolmikerroksisen jatko-osan vuonna Tapanila-kotia on laajennettu huomattavasti myöhemminkin ja vanhin rakennus on poistettu vanhusten käytöstä. Vuonna 1974 Tapanilan tilan vanhaan päärakennukseen siirtyi Steiner-päiväkoti. (Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista) NYKYTILANNE Tapanilakodin toiminta on päättynyt loppuvuodesta 2014 ja tilat ovat tyhjillään. Vanhassa puurakennuksessa toimii päiväkoti. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueella sijaitsee käytöstä poistunut, aiemmin vanhainkotina toiminut rakennuskompleksi, joka koostuu kahdesta korkeammasta, ja 1950-luvulla rakennetusta osasta sekä 1960-luvulla rakennetuista yksikerroksisista siipiosista. Alueella on myös vanha päiväkotina toimiva puurakennus sekä pienempiä talousrakennuksia ja rakennelmia. Alueelle on rakennettu kulkureittejä sekä oleskelu- ja pysäköintialueita. Alueen eteläosassa yksityisomistuksessa olevalla tilalla sijaitsee vuonna 1922 rakennettu asuinrakennus sekä piharakennuksia. Nykytilanteessa kunnallistekniset verkostot (maakaasu, sähkö, vesi, viemäri) on hoidettu alueen pohjois- ja itäpuolilta. Asemakaavan voimansiirtoalueella ei kulje verkostoa. KULTTUURIHISTORIALLISET KOHTEET Ennen 1960-lukua valmistuneet rakennukset muodostavat mielenkiintoisen, ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden, joka on rakennustaiteellisesti, kulttuuri- ja sosiaalihistoriallisesti arvokas (Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista). LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Suunnittelualueella on Tapanilakodin ympärillä laaja puistomainen ja hoidettu viheralue sekä runsaasti eri ikäisiä, -kokoisia ja -lajisia puita, puukujia ja ryhmiä. Alueen länsiosassa on purettujen rakennusten jäljiltä jäsentymättömämpi viherympäristö. Alueen etelä- ja itäosassa on niittymäisiä peltoalueita. Suunnittelualueen maaperä on hiekkaa (Hk) (GTK:n maaperäkartta). Alueen maanpinnan korkein kohta sijaitsee koillisosan metsikössä (+131) ja matalin itäkulmassa Sammalsuonkadun ja Tarjantien risteyksessä (+120). POHJA- JA PINTAVEDET Suunnittelualue on pohjaveden muodostumisaluetta. Alueen koillispuolella n. 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Jalkarannan pohjavedenottamo. Alueen länsiosassa on pieni lampi puistomaisen piha-alueen keskellä.

5 OAS A D/1097/ /2015 5(8) MAISEMA Nykytilanteessa alueelta ei avaudu selkeää näköyhteyttä Vesijärvelle kookkaan puuston vuoksi. Alueen sisäiset näkymät ovat avoimia puistomaisen ympäristön, rakennusten (yksikerroksiset siipiosat) mataluuden sekä väljyyden vuoksi. Aluetta ympäröivät metsäalueet muodostavat selkeitä reuna-alueita maisemassa. LIIKENNE Suunnittelualue rajautuu koillisessa Tarjantiehen ja kaakossa Sammalsuonkatuun, joiden kautta liikennöinti alueelle tapahtuu. Molempien katujen varsilla kulkevat pyörätiet. Lähimpänä Sammalsuonkatua liikennemelu on keskimäärin päiväaikaan dba (EU:n ympäristödirektiivin mukainen liikennemeluselvitys 2012, Lahden kaupunki). LSL:n reitit 1T, 11 ja 35 kulkevat suunnittelualueen vieritse. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat välittömästi alueen pohjois- ja kaakkoispuolella. PALVELUT Kuva 6. Suunnittelualueelle kantautuva liikennemelu (EU:n ympäristödirektiivin mukainen liikennemeluselvitys 2012, Lahden kaupunki) päiväaika, kansalliset arvot, yhteismelu. Suunnittelualueen pohjoispuolelle (n. 300 m) on rakentumassa Jalkarannan monitoimitalo, johon sijoittuu koulu, päiväkoti ja kirjasto. Jalkarannan sairaala sijaitsee n. 400 m päässä luoteispuolella. Lähin päivittäistavarakauppa on n. 600 m etäisyydellä. SELVITYKSET JA HANKKEET Suunnittelualueelle on tarkoitus tehdä rakennettavuusselvitys. Suunnittelualuetta koskien on tehty seuraavia selvityksiä: - Tapanilakoti, raportti tontin käytöstä palveluasumiseen 2014, Vuorelma Arkkitehdit Oy. - Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista 2000, Lahden kaupunginmuseo. - EU:n ympäristödirektiivin mukainen liikennemeluselvitys 2012, Lahden kaupunki. Selvitystarvetta arvioidaan kaavatyön edetessä yhteistyössä viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.

6 OAS A D/1097/ /2015 6(8) OSALLISET Kuva 7. Suunnittelualuetta viistoilmakuvassa vuodelta 2014 MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yritykset - Jalkaranta-seura ry - Salpausselän luonnonystävät ry - Steiner-päiväkoti - - Kunnallistekniikka - Lahden kaupunginmuseo - Lahden seudun ympäristöpalvelut - Lahden seudun rakennusvalvonta - Liikuntapalvelut - Vanhuspalvelut - Tilakeskus - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Itella Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj

7 OAS A D/1097/ /2015 7(8) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavan suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. VIREILLE TULO Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä sekä vuoden 2015 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. LUONNOSVAIHE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville kaavan kotisivuille. Naapuritonttien omistajia ja vaikutusalueen asukkaita kuullaan kaavaluonnosvaiheessa. Heille lähetetään kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Lisäksi aineisto viedään kaupungin internet-sivuille ja pääkirjastoon. Lausuntoja pyydetään viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavatyöhön liittyen järjestetään erillinen yleisötilaisuus. Tilaisuuden ajankohdasta ja paikasta ilmoitetaan Uusi Lahti lehdessä. Tekninen lautakunta EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n mukaisesti 30 vuorokaudeksi, jona aikana kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta (muistutus). Nähtävillä olosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla (toimialan palvelupisteessä ja kaupunginkansliassa) sekä Uusi Lahti lehdessä. Asemakaavaehdotus, kaavaselostus ja muu aineisto on nähtävänä teknisen ja ympäristötoimialan palvelupisteessä, maankäytön toimistossa ja pääkirjastossa. Aineistoa pidetään nähtävillä myös kaavahankkeen kotisivulla internetissä. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HYVÄKSYMISVAIHE Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä sekä ilmoitetaan viipymättä kaavan hyväksymistä koskeva päätös niille muistutuksen tekijöille sekä kuntalaisille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa. Kaava lainvoimaiseksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko hankkeen ajan kaavatyön kotisivulla ja sitä voidaan täydentää hankkeen edetessä. Kaavan valmistelua koskevaa materiaalia on internetissä osoitteessa -> kaavakohteen omalla sivulla.

8 OAS A D/1097/ /2015 8(8) VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksille tiedoksi. Viranomaisilta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan valmistelun osana laaditaan vaikutusarviointi, joka sisältää selvitykset suunnitelman toteuttamisen vaikutuksista - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään lähtötietojen lisäksi osallisten mielipiteitä ja kommentteja, mutta varsinainen arviointi tehdään asiantuntijatyönä. Vaikutusarviointi kirjataan kaavaselostukseen. KÄSITTELYAIKATAULU 1 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tavoitteellinen aikataulu on (mikäli asiasta ei jätetä muistutuksia tai valiteta): - luonnosvaiheen kuuleminen + lausunnot syys lokakuu kaavaehdotus teknisessä lautakunnassa marras joulukuu kaava saa lainvoiman alkuvuodesta 2016 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski osoite: Tekninen ja ympäristötoimiala PL LAHTI (käyntiosoite: Vesijärvenkatu 11 C, 2. kerros) puhelin: s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti : aikataulu päivitetty