Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa kortteli 318 tontti 10, Kairatie 52

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa kortteli 318 tontti 10, Kairatie 52 Kaavaselostus , päivitetty

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja tonttijaon muutos Rovaniemen kaupunki 3. kaupunginosa kortteli 318 tontti 10, Kairatie 52 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut, kaavoitus Timo Hätönen Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi puh , tekninen lautakunta , 6 vireilletulosta ilm. päivämäärä luonnosvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta , 139 kaupunginhallitus , 484 julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus , xx kaupunginvaltuusto x.x.2015, xx 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijoittuu 3. kaupunginosaan Lapinkadun, Koskikadun ja Kairatien kulmaukseen. Tarkempi kaava-alueen sijainti on esitetty sijaintikartalla s Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos 3.kaupunginosa kortteli 318 tontti 10. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko suunnittelualueen maankäyttöä järjestellä uudelleen hakijan esittämällä tavalla niin, että se mahdollistaa sekä asuin-, että liikerakentamista.

3 3 Sijaintikartta Karttaan on merkitty suunnittelu- sekä vaikutusalue. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 Sijaintikartta Selostuksen sisällysluettelo Luettelo, selostuksen liiteasiakirjat, selvitykset, ohjeet TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava... 6

4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö (MRL 66 ) Asemakaavan tavoitteet ja yleiskaavan sisältövaatimusten huomioiminen (MRL 39 ) 15 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde yleiskaavaan Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

5 5 1.5 Luettelo, selostuksen liiteasiakirjat, selvitykset, ohjeet Liitteet 1. Seurantalomake, s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, s Viranomaisneuvottelun pöytäkirja, s Vuorovaikutuslomake, vireilletulo ja luonnosvaiheen kuuleminen, s Rakentamistapaohjeet, s Tonttijako, s Vuorovaikutuslomake, kaavaehdotusvaihe, s Asemakaavakartta 9. Havainnekuvat Selvitykset Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 suunnitelma Rakennusten inventointi, Pertti Parikka 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on , :ssä 6 päättänyt saattaa vireille asemakaavan muutoksen 3. kaupunginosan korttelin 318 tontilla 10,Kairatie 52. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja naapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä Nähtävilläpidon aikana saapui yksi mielipide. Mielipiteet käsitellään luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosvaihtoehdot pidettiin luonnosvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Nähtävillä pidosta ilmoitetaan kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeellä rajanaapureille. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat käsittelevät kaava-asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä rajanaapureille. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto.

6 2.2 Asemakaava Tontin asemakaava haetaan muutettavaksi siten, että alueelle olisi mahdollista toteuttaa asuin- liikekerrostalorakentamista. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan saatua lainvoiman on alueen saastuneet maa-alueet puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä sekä alueelle laadittavia rakentamistapaohjeita. 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Lapin ELY keskus on luopunut konekorjaamo- ja laboratoriotoiminnoista suunnittelun kohteena olevalla tontilla. Tontin rakennukset käsittävät tyhjillään olevia konekorjaamo- ja asuinrakennusta, laboratorio, autotalli- ja varastorakennusta sekä parkki- ja pesuhalli- sekä varastorakennusta. Tontin reunaalueilla on jonkin verran säilytetty puustoa. Suunnittelualueen lähiympäristö on muodostumassa kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Osa lähialueen rakennuksista on saatettu valmiiksi ja asuinkäyttöön. Osa alueesta on vielä rakenteilla sekä osa alustavan asuinsuunnittelun kohteena. Alueelle on rakenteilla myös uusia katuja sekä kevyenliikenteen väyliä Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohde sekä sen lähiympäristö on muodostumassa entisestä varasto- ja konekorjaamoalueesta uudeksi asuinalueeksi. Alueella toimii yksi kauppa, yksi polttoaineen kylmäasema, paloasema sekä koulu Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualue on vanhaa varasto- ja konekorjaamoaluetta. Alueen lähiympäristöön on muodostumassa alueella olevien pientalojen sekä jo alueella olevien vanhojen kerrostalojen lisäksi uutta kerrostaloaluetta huomattavasti. Uusien kerrostalojen kerrosluku vaihtelee 3:n ja 6 kerroksen välillä. Alueelle avautuu näkymä Ounasvaaralle. Kasvillisuus Muutosalueen tontti on rakennettu ja pääosin päällystetty. Vain tontin reunaalueilla on jonkin verran puustoa ja muuta kasvillisuutta. Maaperä Alueelle laadittujen kairaustutkimusten perusteella tontin maaperä on hiekkaja silttimoreenista koostuvaa maata, sisältäen paikoin humusta ja/tai savea.

7 Kalliopinnan taso on alueella tehtyjen geoteknisten tutkimusten perusteella noin 5 8,5 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella on ollut aikoinaan korjaamo ja kaluston huoltotoimintaa joka on loppunut. Varsinaista asumista alueella ei ole ollut, vain ns. talonmiesasunto. Kairatien asuinalue on viimevuosien aikana muodostunut korjaamo- ja varastotoiminnoista asuinalueeksi. Alueen maankäytön suunnittelu ja sen toteuttaminen asumiseen on edelleen kesken. Alueella on vielä kaavallisia aluevarauksia joita on mahdollista kaavoittaa asumiseen. Kaupunkikuva Suunnittelualueen ympäristö on keskustan reuna-alueelle sijoittuvaa kerros- ja rivitalovaltaista asuinaluetta jonne on sijoittunut myös jonkin verran pientaloja. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Muutosalue sijaitsee lähellä ydinkeskustan lukuisia julkisia ja kaupallisia palveluita. Varsinaisella kaava-alueella ei ole mitään toimintaa. Virkistys Suunnittelualueen lähiympäristössä on useita puistoalueita joihin on myös rakennettu paljon kevyenliikenteen väyliä. Alueelle on suunnitteilla myös koirapuisto joka toteutetaan Kiveliöntien rakentamisen yhteydessä. Liikenne ja siihen liittyvät suunnitelmat Suunnittelualue liittyy jouhevasti Koskikatuun, Kairatiehen sekä nyt rakenteilla olevaan Kiveliöntien kokoojakatuun. Uuden katusuunnitelman myötä alueen kevyenliikenteen verkosto paranee ja täydentää jo olemassa olevaa verkostoa eri kaupunginosien välille. Uusi suunnitelma parantaa myös julkisen liikenteen toimivuutta alueella. Vielä nykyisellään ns. pääväylänä Korkalovaaraan toimiva Rakkatien tonttikatu saadaan myös rauhoitettua suurelta liikennemäärältä. Koululaisten osalta saadaan liikenneturvallisuutta myös parannettua huomattavasti uusien kevyenliikenteen väylien ja alikulkujen ansiosta. Rovaniemen kaupunki ja Lapin ELY-keskus käynnistivät Rovaniemen liikennejärjestelmätyön ohjelmoinnin syksyllä Ohjelmoinnin tuloksena käynnistettiin Rovaniemen liikennejärjestelmä suunnitelman laatiminen. Suunnitelma määrittelee Rovaniemen liikennejärjestelmän kehittämisen vision, tavoitteet ja toimintalinjat sekä keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Suunnitelma esittää myös merkittävimmät tutkimus- ja suunnitteluhankkeet sekä alustavasti toimintatavan liikennejärjestelmätyön jatkamiselle. Suunnitelman tavoitteista osa on jo toteuttamisvaiheessa mm. Kiveliöntie ja siihen liittyvät kevyenliikenteen väylät. 7

8 Kiveliöntie Kairatie Koskikatu kiertoliittymä korttelin 318 tontin 10 kohdalla 8

9 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita, eikä muinaismuistoja. Alueen rakennukset on kuitenkin tarkoitus inventoida jollain tasolla. Muistomerkki Alueella on toiminut aikoinaan Lapin maanviljelyspiiri jonka toiminnan loppumisen osalta alueelle pystytettiin muistomerkki Lapio ja Hakku. Muistomerkin suunnitteli huolto-/sosiaalipäällikkö Kalle Leppäsaajo. Muistomerkin teki Pauli Niemelä. 9 Lapio ja Hakku. Muistomerkki Alueella olevaa kaupunkirakennetta, vanhaa, uutta, rakenteilla olevaa Uudisrakennuksia, Koskikatu Vanhaa rakennuskantaa, Koskikatu

10 10 Vanhaa rakennuskantaa, Lapinkatu Uudisrakennuksia, Rakkatie Kiveliöntien katulinjaus raivattu Uudisrakennuksia Kairatie Uudisrakennuksia, Rakkatie Vanhaa rakennuskantaa Rakkatie Rakkatie Kairatie Koskikatu -alue on osittain valmistunut, osittain rakenteilla ja osittain suunnitteilla. Alueella on vielä jäljellä aluevarauksia joita tullaan tulevaisuudessa muuttamaan asuinalueeksi. Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan ja energiahuollon piirissä. Alueen teknisestä huollosta vastaa kaupungin omistamat liikelaitokset Rovaniemen Energia sekä Napapiirin Vesi. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueelle on tehty tutkimuksia joiden osalta on tullut esille, että alueella on saastunutta maaperää aiemman korjaamotoiminnan seurauksena. Alueelle on laadittu pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma jonka osalta alue tullaan kunnostamaan ennen rakentamistoimenpiteitä. Ympäristöhäiriöistä merkittävin on alueen läheisyydessä oleva katuliikenne. Liikenne aiheuttaa suurimmaksi osaksi melua ja liikenteen osalta tienpinnoista nousevaa pölyä sekä pakokaasupäästöjä. Liikenteen osalta johtuvat häiriötekijät tulee huomioida alueen suunnittelussa sekä toteuttamisessa Maanomistus Suunnittelualue on kaavamuutosta hakevan Senaatti-kiinteistöt Oy:n omistuksessa. Kiveliöntielle laadittu ja nyt toteuttamisessa oleva suunnitelma on edellyttänyt, että Senaatin omistuksessa olevasta tontista on jouduttu leikkaamaan

11 pieni kaista katualueeksi. Asiasta on sovittu kiinteistön omistajan kanssa ja se tullaan huomioimaan hankkeen osalta laadittavassa kaavassa sekä maankäyttösopimuksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan mm. asumiseen tulevat toiminnot. Maakuntakaavan uudistaminen Lapin liiton valtuusto on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavan laatiminen on kuulutettu vireille ja nähtäville Lapin liiton päätöksen mukaisesti. Voimaan tullessaan maakuntakaava korvaa Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ote maakuntakaavasta on sivulla 11. Ote maakuntakaavasta

12 Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Rovaniemen yleiskaava Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Hyväksymispäätös sai lainvoiman Kaavassa alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi P-1, jolla laaditaan tai muutetaan asemakaavaa. 12 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa myös julkisten palvelujen ja hallinnon tiloja (K-1). Rakennusoikeutta tontilla on 5256 k-m² ja kerrosluku on III. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä

13 Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 ) rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Tonttijako- ja rekisteri Alueella on voimassa oleva tonttijako. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin. Kaavoituksen yhteydessä on alueen tonttijakoa myös muutettava, koska Kiveliöntien asemakaavan muutoksessa vuonna 2013 on ko. tontista jouduttu leikkaamaan osa katualueeksi. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Kaavamuutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Senaatti-Kiinteistöt Oy on hakenut voimassa olevan asemakaavan muuttamista tontilla , osoite Kairatie 52. Tontilla on voimassa liikerakentamisen mahdollistava asemakaava ja asemakaavaa haetaan muutettavaksi niin, että tontille olisi mahdollista toteuttaa asuin- ja liikerakentamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on , :ssä 6 päättänyt saattaa vireille 3. kaupunginosan korttelin 318 tontin 10 asemakaavan muutoksen tutkimisen. Muutos saatetaan vireille sekä yleisesti nähtäville. Hakijan kanssa laaditaan maankäyttösopimus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Hakija: Senaatti-Kiinteitöt Oy Kaava-alue ja sen ympäristö: maanomistajat, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta Viranomaiset: Lapin ELY-keskus, Museovirasto, Lapin liitto

14 Muut: Alueella toimivat teleoperaattorit, 3. kaupunginosan asukasyhdistys, Rovaniemen Energia, Napapiirin Vesi, Lapin rakennusperinne ry Vireille tulo Asemakaavan muutoksen vireille tulo on ilmoitettu kuulutettu Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua nähtävilläolon aikana palvelupiste Osviitassa, kaavoituksessa sekä kaupungin Internetsivuilla kaavatorilla. Kaava-asiasta on lisäksi lähetetty kirjeet lähialueen maanomistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Vireilletulon kuulemismenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Luonnosvaiheen kuulemismenettely Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosvaihtoehdot pidetään luonnosvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa kaupungintalolla. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä rajanaapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaavaehdotuksen kuulemismenettely Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan kaupungintalolle. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä hakijalle sekä rajanaapureille. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Muutoksenhakuaika Kaupunginvaltuuston päätöksen lainvoimaisuudesta alkaa muutoksenhakuaika jolloin on mahdollista valittaa asiasta Rovaniemen hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö (MRL 66 ) Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY -keskukseen. Asemakaavan muutoksen osalta on pidetty 1. viranomaisneuvottelu Asemakaavan muutoksesta pyydetään myös valmisteluvaiheessa (luonnosvaiheen kuuleminen) Lapin ELY keskuksen lausunto. Viranomaisneuvottelun pöytäkirja 14

15 15 on selostuksen liitteenä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet ja yleiskaavan sisältövaatimusten huomioiminen (MRL 39 ) Tehdyn päätöksen mukaisesti on asemakaavan muutoksella tarkoitus hyödyntää ja eheyttää olevaa aluerakennetta sekä parantaa elinympäristön laatua. Muutoksessa on tarkoitus huomioida yleiskaavan sisältövaatimukset, koska muutos on osittain yleiskaavan vastainen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Ympäristöministeriön opas 9 s Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan muutos on alueella osittain voimassa olevan oikeusvaikutteisen Rovaniemen yleiskaavan 2015 vastainen. Alue yleiskaavassa on merkitty palveluiden ja hallinnon alueeksi. Nyt vireille olevassa asemakaavan muutoksessa palveluiden lisäksi alueelle on tarkoitus sijoittaa myös asumista. Kunnan kaavalle asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen. Myös asuntotuotannon lisäämisen tarpeet pitää huomioida kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa jotta riittävästä tonttitarjonnasta ei tule pulaa. Myös aluerakenteen muutos on tarpeellista, koska asuinalueet ovat

16 16 leviämässä entisille varasto- ja teollisuusalueille joilla ei enää ole toimintaa. Tästä hyvä esimerkki on koko Kairatien alue Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Alueen nykyinen omistaja Senaatti-kiinteistöt Oy:llä on tavoitteena puhdistaa ja jalostaa nykyinen varikkoalue asuinkäyttöön soveltuvaksi, johon on myös mahdollista sijoittaa palveluita. Kaavan vireilletulon aikana, on Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistys esittänyt mm. että alueen nykyiset rakennukset olisi inventoitava sekä saatettava suojeltaviksi kohteiksi. Rakennusten tarve ja käyttö tulisi myös selvittää. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset alueen korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen toteutumiseen. Rakennusten on sopeuduttava hyvin ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Asemakaavaan on tarkoitus liittää rakentamistapaohjeita, joilla varmistetaan laadukas ja kaupunkikuvallisesti ehjä kokonaisuus. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2

17 17 Vaihtoehdot 1,2 ja 3: Vaihtoehto 3 Käyttötarkoitus: AL = Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennusoikeus: k-m2 / e= Kerrosluku: VI (3/4), sulkeissa oleva luku osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Maanalainen tilavaraus: ma = mahdollistaa toteuttaa koko tontin osalle maanalaista rakentamista mm. autohalleille, varastoille ja väestön suojalle. Saa: Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Havainnekuva vaihtoehto 1

18 18 Havainnekuva vaihtoehto 2 Havainnekuva vaihtoehto 3

19 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Voimassa olevassa kaavassa alue on merkitty toimisto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Nyt vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa alue on pääsääntöisesti tarkoitus muodostaa asuinalueeksi jolle on lisäksi mahdollista sijoittaa palveluita. Kaavan vaikutuksia on tutkittu mm. alueelle laadituilla havainnekuvilla eri vaihtoehdoissa joissa tulevien rakennusten massoittelua, muotoa sekä sijoittelua on tuotu esille. Tällä hetkellä alueella olevaan rakenteeseen muutos tuo oleellisen muutoksen. Muutoksella pyritään aluerakenne yhtenäistämään jo alueen ja sen lähiympäristöön rakennetun ja suunnitteilla olevan rakenteen kanssa. Vaikutukset talouteen ja työllisyyteen Kaavamuutoksella on toteutuessaan positiivinen vaikutus kuntatalouteen. Maakäyttösopimus laaditaan kaavan edetessä ennen ehdotusvaiheen kuulemista joka sitouttaa osapuolet alueen toteuttamiseen. Kaavan toteutuminen edesauttaa myös työllistymistä suunnittelun ja rakentamisen eri osa-alueilla, niin kunnan, kuin yksityisen sektorin puolella. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos vaikuttaa alueen liikennemäärien lisääntymiseen. Niitä helpottaa mm. vuonna 2013 valmistunut Kiveliöntien katusuunnitelma sekä siihen liittyvä kaavamuutos. Kiveliöntien rakentaminen on aloitettu vuoden 2014 alussa ja alue pitäisi olla liikennöitävässä kunnossa loppuvuodesta. Vuonna 2015 on tarkoitus saattaa katurakentaminen loppuun jolloin alueella suoritetaan viimeistelytyöt. Uusi alueen katusuunnitelman toteuttaminen parantaa alueen auto- sekä kevyenliikenteen liikenneturvallisuutta. Myös julkisen liikenne pitää järjestellä paremmin alueen valmistuessa. Ote katujen toiminnallisesta luokituksesta

20 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Asemakaavan muutos edesauttaa alueen elinoloja mm. siten, että suunnittelualueen saastunut maaperä puhdistetaan. Puhdistamisella varmistetaan siten alueen turvallinen toteuttaminen sekä varmuus siitä, ettei saastunut maaperä pääse aiheuttamaan vahinkoa myös tulevaisuudessa. Alueen puhdistamisella varmistetaan myös se, ettei alueelta pääse mahdollisia valumia muualle ympäristöön. Alueelle on laadittu pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. Vaikutukset asukkaiden määrän muutoksiin ja toimintamahdollisuuksiin Asemakaavan muutos lisää oleellisesti alueen asukasmäärää. Alueen valmistuminen lisää asukkaita alueelle käyttötarkoituksesta riippuen noin henkilöä perhekoosta riippuen. Suunnittelualueen lähiympäristöön on jo osittain valmistunut uutta kerros- ja rivitaloalueita. Alueen palvelurakenne on ollut jollain tasolla jo olemassa aiemmin. Alueella on toimiva kauppa, polttoaineen jakeluasema ja koulu. Lähiympäristössä on myös runsaasti puistoaluetta. Alueelle ollaan toteuttamassa myös uutta koirapuistoa. Ydinkeskustan palvelut ovat noin 1 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Alueelle on ilmaantunut jo nyt kiinnostusta palvelun tarjoajilta eri toimialoilta Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Yhteenvetona voitaneen todeta, että jokainen vaihtoehto alueelle on omalla tavallaan soveltuva. Eroavaisuuksia vaihtoehdoissa oli lähinnä rakennusten muodon ja sijoittelun osalta. Rakennusten massoittelu kaikissa vaihtoehdoissa oli sama kuin myös kerrosten määrä. Lähiympäristöön vaihtoehtoja peilaten oli vaihtoehto 2 kuitenkin muita hienokseltaan paremmin soveltuva. Alueelta laadittiin jo aiemmin tehdyn liikenneselvityksen ja Kiveliöntien liikenteen parantamis- ja toteuttamissuunnitelman osalta myös saastuneen maa-alueen selvitys, rakennusten inventointi sekä rakentamistapaohje. Alueen kaavoittamisen vaikutus voidaan nähdä positiivisena aluerakennetta ja tulevaa toimintaa tukevana. Myös kaupunkirakenne kaavoituksen myötä yhtenäistyy alueella ja luo yhtenäisemmän jatkumon jo nykyään alueelle toteutuneeseen rakentamiseen nähden Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Jatkokaavoituksen pohjaksi on valittu vaihtoehto 2. Vaihtoehto mahdollistaa voimassa olevan kaavan mukaisen liikerakentamisen lisäksi myös asuntorakentamista alueelle. Vaihtoehto soveltuu alueelle jo olevan vanhan ja uuden rakenteen osalta parhaiten. Vaihtoehto tukee alueen palvelurakenteen mahdollista sijoittumista alueelle. Myös tonttijaollisesti vaihtoehto 2 on selkein toteutettavissa oleva. Tavoiteltuun rakentamisen laatutasoon pyritään kaavan osalta lisäksi alueelle laadittavalla rakentamistapaohjeella. Kaavavaihtoehtoon on tehty myös pieniä tarkennuksia ja lisäyksiä joilla on pyritty entisestään parempaan lopputulokseen. Tarkennuksia on tehty mm. kerroslukuun jättämällä murtoluku pois, lisäämällä kaavaan aitamääräys, pieniä tarkennuksia istutettavien alueiden osalta sekä lisäämällä johtorasite kaukolämpöjohdon vuoksi tontin Koskikadun puoleiselle osalle. 20

21 Mielipiteet, lausunnot ja esitykset sekä niiden huomioonottaminen Vireilletulon aikana on saapunut Rovaniemen verkon kirjattu lausunto, ELY keskuksen kirjattu esitys sekä Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistyksen kirjattu mielipide. Mielipiteet käsitellään luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen ja niihin on laadittu vuorovaikutuslomake joka saatetaan teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Vuorovaikutuslomake on selostuksen liitteenä ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alueelle kaavassa osoitetaan kolme tonttia joiden käyttötarkoitus on liike- ja asuinrakentamista. Pysäköinti alueelle voidaan toteuttaa maantasolla, osa autokatosratkaisuilla sekä osa autotalleilla. Myös maanalainen pysäköinti on mahdollista toteuttaa alueella joko kokonaan tai osittain. Maanalainen tilavaraus mahdollistaa myös muun toiminnan sijoittamisen maanalle, ei kuitenkaan pääkäyttötarkoituksen mukaisen tilan sijoittamista. Tonttien välinen raja kaavassa on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi johon on tarkoitettu sijoitettavaksi puurivi. Korttelialueen sisäisiä tontinrajoja ei tuolloin pidä aidata Mitoitus Kaavassa alue jaetaan kolmeen osaan joissa jokaiselle tontille osoitetaan kaksi kerrostaloa. Rakennuspaikkojen kerrosluku kaavassa on VI. Rakennusoikeutta alueella on 2500 k-m 2 rakennuspaikkaa kohden, yhteensä k- m 2. Tulevien asuntojen määrä arvioituna asunnon keskimääräisellä 66 k-m 2 :n koolla tarkoittaa noin 230 uuden asunnon syntymistä alueelle. Tulevien asukkaiden määräksi, asuntokunnan keskikoolla kerrottuna, tulee alueelle noin 380 henkeä. Mikäli alueelle sijoitetaan liiketoimintaa, muuttaa se silloin asuntojen ja liiketilojen sekä pysäköinnin määrän suhdetta alueella. Mitoitukseen liittyvät muut tiedot on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella Palvelut Suunnittelualue mahdollistaa sijoittaa alueelle lisää palveluita. Palveluiden sijoittuminen sekä ajoitus määräytynee alueen toteutuksen yhteydessä. Lähialueella on polttoaineen kylmäjakelupiste jossa voimassa oleva kaava mahdollistaa myös siihen liittyvien tukitoimintojen sijoittamisen. Alueella on myös päivittäistavarakauppa, koulu sekä vanhusten palvelutoimintaa. Muut palvelut ovat sijoittuneen keskustan alueelle noin kilometrin päähän suunnittelualueelta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan tavoitteena on eheyttää alueen kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa sekä parantaa alueen yleisilmettä poistuvan varikkoalueen osalta. Myös asuntotuotannon tarpeita halutaan uudella aluevarauksella parantaa. Alueen maaperä saadaan lisäksi parannettua alueella todettujen saastuneiden maaalueiden puhdistamisen myötä.

22 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavassa korttelin 318 tontista 10 muodostetaan kolme erillistä tonttia. Jokaiselle tontille on osoitettu kaksi uutta asuin-, liike- ja toimistorakennuspaikkaa, koko alueelle uusia rakennuspaikkoja muodostuu yhteensä kuusi kappaletta. Rakentamisen osalta alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet. Ohje tulee ottaa huomioon rakennuksia suunniteltaessa. Autopaikkojen kaavassa osoitetaan seuraavasti: - asunnot 1 autopaikka/80 m 2 kerrosalaa kohti - toimistot, liikehuoneistot ja niihin verrattavat 1 autopaikka/50 m 2 kerrosalaa kohti. - kaavassa autopaikkojen sijoitusmahdollisuudet ovat: maanpäälle jossa osa autokatoksiin, rakennuksiin toteutettaviin autotalleihin ja kellariin sekä tarvittaessa kaavassa merkitylle maanalaiselle alueen osalle. Maanalainen tila Maanalainen tilavaraus mahdollistaa korttelialueelle sijoittaa muuta kuin pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Istutettava alueen osa Jokaiselle tontille on osoitettu leikkiin ja oleskeluun aluevaraus jotka ovat myös istutettava. Johtorasite Tontin Koskikadun puoleista kulmaa viistää kaukolämpölinja. Linjan osalta tontille on jouduttu osoittamaan johtorasite mahdollista johdon huolto- tai korjaustoimenpiteitä varten.

23 23 Saastunut maa-alue Rakentamistapaohjeet Rakentamisessa on noudatettava alueelle laadittuja ja hyväksyttyjä rakentamistapaohjeita. Hulevedet Aitaaminen Korttelialueen sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. 5.4 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Alueen osalta on laadittu selvityksiä mm. liikenteen, saastuneiden maa-alueiden osalta, alueella ovista rakennuksista on laadittu rakennushistoriallinen inventointi. Kaavoitettavalle alueelle on laadittu myös rakentamistapaohjeet joita tulee alueen toteuttamisen suunnittelussa huomioida. Kaava ei vaikuta alueen liikennejärjestelyihin, koska alueen liikennejärjestelyt on huomioitu vastavalmistuneessa Kiveliöntien katusuunnitelmissa. Kiveliöntien katusuunnitelma on jo toteuttamisvaiheessa ja valmistuu lopullisesti vuonna Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä, niin katujen, kuin tekniikankin osalta (sähkö-, vesi- ja kaukolämpö) Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Suunnittelun kohteena oleva hanke sijoittuu ydinkeskustan reuna-alueelle. Hankkeella on tarkoitus kehittää aluetta entisestään joka myös luo uusia toimintoja alueelle. Tiivistää ja aktivoida jo olevaa aluetta entisestään. Hanke luo myös luonnollisen rakenteellisen jatkumon mm. ydinkeskustaan nähden. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Hanke tiivistää vajaasti rakennettua Kairatien asuinaluetta. Hanke parantaa alueen ympäristön laatua, koska alue on myös puhdistettava ennen rakenta-

24 mistoimenpiteitä. Alueelta on hyvät yhteydet eri liikennemuodoilla joka puolelle kaupunkia. Hanke sopii hyvin yhteen myös Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaehdotus poikkeaa osittain Rovaniemen yleiskaavasta Yleiskaavan sisältövaatimukset ovat huomioitu alueen kaavoituksessa. Alueelle on laadittu jo aiemmin selvityksiä ja siinä on myös laadittu sisältövaatimuksien mukaisesti uusia selvityksiä tukemaan vireillä olevaa aluesuunnittelua. Yleiskaavan sisältövaatimukset ja niiden huomioiminen (MRL 39 ) 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja egologinen kestävyys: o aluerakenteen tiivistäminen, olemassa olevan tekniikan hyödyntäminen, liikenteen toimivuus ja palveluiden saatavuus. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: o alue on ollut aikoinaan varikkotoiminnassa jonka toiminta on loppunut ja käyttö nykyisen kaltaisessa toiminnassa ei alueen luonne sekä lähiympäristö huomioiden ole järkevää o alueen nykyiset rakennukset tullaan inventoimaan. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus: o alueella on jo jonkin verran palveluita joita tuleva kaava voi myös edesauttaa toiminnan edelleen kehittymisessä o keskusta-alueen palvelut ovat sijoittuneet hyvin lähelle nyt kaavoitettavaa aluetta. 4) mahdollisuudet liikenteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla: o alueella on valmis kunnallistekniikka, jätehuolto sekä toimiva kevytja joukkoliikenne. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön: o alueen liikenneolot ovat uusien suunnitelmien (Kiveliöntie) mukaan toteutumassa niin, että liikkumisen turvallisuutta alueella on pyritty parantamaan huomattavasti kaikkien väestöryhmien osalta o suunnittelualueen maaperä tullaan puhdistamaan jotta sen ja lähiympäristön terveyteen vaikuttava saastunut maaperä ei tule aiheuttamaan ongelmia tulevaisuudessa o alueen suunnittelu ja sen myötä tuleva toteutus tukee alueen palvelurakennetta sekä mahdollistaa eri toimijoiden sijoittumista alueelle ottaen eri väestöryhmien tarpeet huomioon. 24

25 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset: o alueen kaavoitus mahdollistaa eri toimijoiden sijoittumisen alueelle asumisen lisäksi o alueelle voi sijoittua väestön eri ikäluokat huomioiden erilaisia palveluita sekä palvelun tarjoajia o tukee elinkeinoelämän ja kunnan palvelutarjontaa. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen: o alue puhdistetaan o hyvä liikennesuunnittelun toteuttaminen alueella parantaa mm. kevyen ja joukkoliikenteen toimivuutta sekä käyttöä o hyödyntää jo olemassa olevaa tekniikkaa alueella. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: o hyvä suunnittelu luo asialle hyvän lähtökohdan sekä perustan o alueelle laadittava rakentamistapaohje ohjaa myös laadukasta toteuttamista tulevan toteuttamisen osalta Muut vaikutukset Nyt suunnitteilla oleva hanke eheyttää, tukee ja vaikuttaa monin eritavoin kunnan eri toimijoiden sekä asukkaiden elinoloihin. Monipuolistaa aluerakennetta ja hyödyntää vajaasti rakennetun alueen käyttöä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suurin yksitäinen häiriötekijä alueella aiheutuu liikenteen osalta. Liikenne aiheuttaa melua, tärinää ja pölyämistä. Häiriötekijöitä alueella on pyritty vähentämään Kiveliöntien uuden liikennesuunnittelun ja sen toteuttamisen osalta. Myös alueen suunnittelussa pyritään huomioimaan ongelmat rakentamistapaohjeilla ja tulevalla lupakäsittelyllä jolla ongelmat saataisiin minimoitua. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on kokonaisuudessaan esitetty kaavakartalla. Uutta nimistöä asemakaavan muutoksessa ei synny. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan muutoksessa alueelle on laadittu vaihtoehdoista havainnekuvia. Havainnekuvat ovat tukeneet kaavavaihtoehdon valintaa alueen suunnittelussa. Havainnekuvat ovat kaavaselostuksessa erillisenä liitteenä. Alueelle on laadittu lisäksi rakentamistapaohjeet jotka tulee ottaa huomioon suunnitte-

26 26 luvaiheessa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan ja tonttijaon saatua lainvoiman on alueelle suoritettava kiinteistötoimitukset (lohkomistoimitus). Seuraavaksi on alueella olevat saastuneet maa-alueet puhdistettava alueelle laaditun kunnostussuunnitelman (P14838/ ) mukaisesti. Ennen rakennusluvan hakemista pidetään erillinen hankkeen aloituskokous, johon kutsutaan tarpeelliset tahot. Kokouksessa määritellään hankkeen laatutaso ja arkkitehtoninen laatu. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutusta seurataan kaupungin rakennusvalvonnan valvontamekanismeilla ja niihin toimiin liittyvillä rekistereillä sekä muilla apuvälineillä sekä tarkastuskäynneillä. Liitteet: 1. Seurantalomake, s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, s Viranomaisneuvottelun pöytäkirja, s Vuorovaikutuslomake, vireilletulo ja luonnosvaiheen kuuleminen, s Rakentamistapaohjeet, s Tonttijako, s Vuorovaikutuslomake, kaavaehdotusvaihe, s Asemakaavakartta 9. Havainnekuvat Selvitykset: Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 suunnitelma Rakennusten inventointi, Pertti Parikka Rovaniemellä , päivitetty Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Timo Hätönen kaavasuunnittelija

27 27 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm Kaavan nimi Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa kortteli 318 tontti 10, Kairatie Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,4182 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4182 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,06 0, A yhteensä 1, , ,06 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1, ,0 1,4182 Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

28 28 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,06 0, A yhteensä 1, , ,06 1, AL 1, , ,06 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1, K-1-1, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 1, ,0 1,4182 ma 1, ,0 1,4182 Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

29 29 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 318 TONTILLA 10 SEKÄ KATUALUEELLA,KAIRATIE 52 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu- ja vaikutusalue Viistokuva suunnittelukohteesta ja sen lähiympäristöstä. Suunnittelualue on Kairatien ja Lapinkadun välissä oleva entinen varikkoalue. Vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja puistoalueet Kaavoitus

30 30 Sijaintikartta Sijaintikarttaan on osoitettu suunnittelualueen tontin sijainti sekä punaisella katkoviivalla alustava kaavan vaikutusalue. Miksi kaavoitukseen on ryhdytty? Senaatti-Kiinteistöt Oy on hakenut voimassa olevan asemakaavan muuttamista tontilla , osoite Kairatie 52. Tontti on voimassa liikerakentamisen mahdolistava asemakaava ja asemakaavaa haetaan muutettavaksi niin, että tontille olisi mahdollista toteuttaa asuin- ja liikerakentamista. Suunnittelun lähtökohdat Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen vaihemaakuntakaava-alueeseen. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaava ei ole voimassa kaava-alueella.

31 31 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on varattu palvelujen ja hallinnon korttelialueeksi P-1, jolla laaditaan tai muutetaan asemakaavaa. Ote Rovaniemen yleiskaavasta 2015 Suunnittelualue, tontti Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueen asemakaavan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut Tontin käyttötarkoitus on liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös julkisten palvelujen ja hallinnon tiloja (K-1). Rakennusoikeus tontilla on 5256 k-m 2 (e=0.35) ja kerrosluku kolme (III).

32 32 Suunnittelualue rajattu kaavaan punaisella viivalla. Alueen nykyinen käyttö Suunnittelualue on varikko- ja varastoaluetta rakennuksineen. Alustava tavoite Asemakaavan muutoksessa selvitetään tontin käyttötarkoituksen muutosta niin, että se mahdollistaa tontille asuinkerrostalo- ja liikerakentamisen Asemakaavan tavoitteena on tukea kaupungin asuntotuotantotavoitteita. Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan tulee voida jakaa 110 pientalotonttia ja 345 kerrostaloasuntoa. Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa osoitetut kerrostaloalueet keskustan läheisyydessä on jo lähes kokonaan asemakaavoitettu ja rakennettu.

33 Arvioitavat vaikutukset: - rakentamisen soveltuvuus ja liittyminen kaupunkikuvaan, asumisviihtyvyys, rakennustehokkuus, kerrosluku, pysäköinti - yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön taloudellisuus - liittyminen olevaan yhdyskuntarakenteeseen Laadittavat vaihtoehdot ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavaa ei muuteta. Asemakaavan muutoksella tutkitaan käyttötarkoituksen muutos, joka mahdollistaa asuinkerrostalorakentamisen tontille. Kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana viranomaislausunnoilla sekä muilla mahdollisilla eri yhteistyötahojen selvityksillä sekä mahdollisilla 3D-havainnekuvilla ja malleilla. Laadittava selvitys Uusi vai vanhaa selvitystä täydentävä Täydennettävä vanha selvitys (nimi, laatija ja valmistusvuosi) Selvityksen laatija maaperäselvitys Uusi valmistunut Hakija rakennusten inventointi Uusi Hakija 33 Osalliset, alustavan tarkastelun perusteella Kaavamuutoksen hakija: Senaatti-kiinteistöt Oy Kaava-alue ja sen ympäristö: maanomistajat, asukkaat ym. osalliset, joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Hyvinvointipalvelut, Napapiirin Vesi, Rovaniemen Energia Viranomaiset: Lapin ELY-keskus, Museovirasto Muut: 3. kaupunginosan asukasyhdistys, Lapin rakennusperintö ry Osallisten luetteloa täydennetään kaavoitusprosessin aikana tarvittaessa.

34 34 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Työn käynnistäminen ja vireilletulo (MRL 62 JA 63 ) Teknisen lautakunnan , 6 :n päätöksen mukaisesti on asemakaavan muutos kuulutettu vireille Lapin Kansassa sekä kirjeellä kaavaalueen ja ympäristön maanomistajille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on mahdollisuus tutustua palvelupiste Osviitassa kaupungintalolla sekä kaupungin internetsivuilla kaavatorilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on Lapin ELY -keskuksen alueidenkäytön vastuualueelle lähetetty tieto kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen kanssa on pidetty ennen luonnosvaiheen kuulemista. Viranomaisneuvottelu on pidetty, koska asemakaavamuutoksessa poiketaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan käyttötarkoituksesta. Luonnosvaihe (MRA 30 ) Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosvaihtoehdot pidetään yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa kaupungintalolla. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävilläpidosta ilmoitettiin Lapin Kansassa ja kirjeillä osallisille. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävilläpidon jälkeen. Ehdotusvaihe (MRL 65 JA MRA 27 ) Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan. Nähtävilläolo ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä maanomistajille. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Julkisen nähtävilläpidon aikana annetut muistutuksen ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Alustava aikataulu Vireilletulo nähtävillä Luonnosvaihe Ehdotusvaihe 10/2014 Hyväksyminen 12/ Maankäyttösopimus Suunnittelualue on hakijan omistuksessa. Hakijan kanssa laaditaan maankäyttösopimus ennen asemakaava muutoksen hyväksymistä.

35 35 Lisätietoja kaava-asiassa: Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus Kaavasuunnittelija , päivitetty Timo Hätönen puh. (016) , , tai kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi puh ,

36 36 Liite 3 Viranomaisneuvottelun pöytäkirja ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 1. viranomaisneuvottelu Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa kortteli 318 tontti 10 Aika: klo 9.25 Paikka: kaupungintalon kokoushuone 1, Murmansk, Hallituskatu 7 Läsnä: Hannu Raasakka Lapin ELY -keskus Vesa-Matti Määttä Lapin ELY -keskus Olli Peuraniemi Rovaniemen kaupunki Jonna Vinberg Rovaniemen kaupunki Markku Pyhäjärvi Rovaniemen kaupunki Petteri Lampi Rovaniemen kaupunki Timo Hätönen Rovaniemen kaupunki Asiantuntijat: Hannu Koski Rovakaira Oy 1. Kokouksen avaus Markku Pyhäjärvi avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Markku Pyhäjärvi toimi puheenjohtajana ja sihteerinä Timo Hätönen. 3. Muistion hyväksyminen, varmentaminen ja jakelu Pöytäkirjan varmentaa Hannu Raasakka Lapin ELY -keskuksesta ja Markku Pyhäjärvi Rovaniemen kaupungilta. 4. Kokouksen lainmukaisuus (MRL 66.2, MRL 77, MRA 18, 26 ), läsnäolijat Todettiin kokous lainvoimaiseksi, kirjattiin läsnäolijat sekä suoritettiin läsnäolijoiden kesken esittelykierros. 5. Kaavahankkeen esittely Timo Hätönen esitteli Senaatti Kiinteistöt Oy:n kaavahankkeen sekä maankäytöllistä tilannetta alueella mm. seuraavasti: - Senaatti Kiinteistöt Oy:n on antanut kaupungille valtuudet alueen suunnittelutyöhön

37 - kaupungin tavoitteena on riittävän asuntotuotannon turvaaminen - alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava joka ei salli suoraan alueelle kaavailtua asuin- ja liikerakentamista - alue yleiskaavassa palvelun ja hallinnon aluetta - alueella tutkitaan rakennettavan alueen määrää, kerroslukua, tehokkuutta, pysäköintiä, liittymistä sekä mahdollista tontin jakamista useampaan osaan - valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tutkitaan toimivaa aluerakennetta huomioiden oleva rakenne ja elinympäristön laadun parantaminen - yhdyskuntarakenteen osalta huomioidaan rakenteen eheyttäminen, taajamatulvat sekä hulevedet ja melu - selvitetään pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisvelvoite sekä huomioidaan oleva rakennuskanta. 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyys Hannu Raasakka Esitti, että osallisten määrää täydennetään seuraavilla tahoilla: - Lapin rakennusperinne ry - Museovirasto. Muutoin osallistumis- ja arviointisuunnitelma todettiin riittäväksi. 7. Viranomaisten kannanotot Jonna Vinberg Esitti, että kaavoituksen edetessä alueelle laaditaan myös rakentamistapaohjeet. Alueella oleva muuntamo olisi jatkossa hyvä muuttaa kiinteistökohtaiseksi. Lisäksi Jonna kysyi aikataulua hankkeen etenemisen osalta. Markku Pyhäjärvi Ajallisesti hanke etenisi niin, että vuonna 2014 saataisiin luonnosvaihe ja julkinen nähtävilläpito suoritettua. Kaavan hyväksyminen mahdollisesti vuoden 2015 puolella. Timo Hätönen Alueella jo olevan muuntamon ja mahdollisesti kiinteistökohtaiseen muuntamoon siirtyminen tulee sopia hankkeen hakijan Senaatti Kiinteistöt Oy:n ja Rovaniemen Verkon kesken. Hannu Raasakka Alueen rakennukset pitäisi inventoida joillain tasolla. Yleiskaavan vastaisuus pitää perustella ja tuoda sisältövaatimukset esille perusteluineen (MRL 39 ). Myös asemakaavan vaikutukset on tuotava MRL:n 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti esille. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta perusvaatimus on, että selvitys ja kunnos- 37

38 tussuunnitelma pitää olla valmiina ennen kaavan hyväksymistä ja kaavaa hyväksyttäessä on oltava varmuus siitä, että alue soveltuu kaavassa osoitettavaan käyttöön myös maaperän terveellisyyden osalta. Vesa-Matti Määttä Alueelle on tehty vuonna päätös pilaantuneen maaalueen puhdistamisesta. Vesa esitteli alueen tutkimustuloksia pilaantuneiden maa-alueiden osalta. Alueella on todettu olevan raja-arvon ylittäviä saastuneita maa-alueita, jotka on puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Vesa totesi myös, että alueella voi olla lisää sellaisia kohteita joita tutkimus ei välttämättä ole tuonut esille. Lopullista puhdistamista vaativat kohteet saattavat paljastua vasta puhdistustyön aikana. Kaupungille toimitetaan alueelta laaditut selvitykset. Olli Peuraniemi Lapio ja hakku muistomerkki olisi hyvä sijoittaa tontille. Muistomerkin sijoittamisesta on keskusteltu alustavasti Senaatti Kiinteistön kanssa. Kokouksessa todettiin yksimielisesti, että muistomerkki on paras sijoittaa tontille. 8. Viranomaisyhteistyö kaavaprosessin aikana Markku Pyhäjärvi totesi, että kaavaprosessi noudattaa neuvottelussa esille tuotua osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä. Kaavaehdotuksen nähtävilläpidon ja siihen mahdollisesti saatujen selvitysten ja lausuntojen jälkeen ratkaistaan toisen viranomaisneuvottelun tarve. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pöytäkirjan vakuudeksi : Timo Hätönen, sihteeri kaavasuunnittelija Rovaniemen kaupunki 38 Markku Pyhäjärvi kaavoitusinsinööri Rovaniemen kaupunki Hannu Raasakka alueidenkäyttöinsinööri Lapin ympäristökeskus Jakelu: kokoukseen kutsutuille sekä läsnäolijoille sähköpostilla