Saarijärven keskustan yleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saarijärven keskustan yleiskaava"

Transkriptio

1 Saarijärven keskustan yleiskaava SELOSTUS Omistajaohjauksen jaosto (luonnos) Nähtävillä (luonnos) Kaupunginhallitus (ehdotus) Nähtävillä (ehdotus) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Yleiskaava Saarijärven keskustan yleiskaava, YLEISKAAVA, SELOSTUS

2 Kansikuva: Saarijärven edustusmaisemiin kuuluvaa Palvasalmea keskustassa, Paavontien tuntumassa. Valokuva, Selostuksen muut valokuvat:, / Minna Seppänen, Juha Vehmas, Hanna Aitoaho, Sanna Karppinen, Mikko Siitonen. Selostuksen ilmakuvat: / Lentokuva Vallas, 2008.

3 3 Johdanto 6 1 Yleiskaavan tavoitteet Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet Visio Tavoitteet Strategiset tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 9 2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset Kaavoitukselliset taustat sekä alueiden käytön ja rakentamisen muu ohjaus Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaavat Yleiskaavat Asemakaavat Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010) Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013) keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011) keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014) Yleiskaavan muut selvitykset Muita selvityksiä ja suunnitelmia 34 3 Yleiskaavan lähtötiedot Alue- ja yhdyskuntarakenne Saarijärvi maakunnallisessa ja seudullisessa aluerakenteessa Yleiskaavan suunnittelualue ja lähiseutu Yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne Väestö Elinkeinot ja työssäkäynti Palvelut Asuminen Ympäristö Maisema Luonto Kulttuuriympäristö Rakennettu ympäristö Liikenne Yhdyskuntatekniikka Ympäristöterveys 81 4 Yleiskaavan sisältö Suunnitelman yleiskuvaus Yleiskaavan sisältö maankäyttömuodoittain Keskusta ja palvelut Elinkeinot Asuminen Vapaa-aika ja virkistys Liikenne Yhdyskuntatekniikka Ympäristö ja luonto Kulttuuriympäristö Ympäristöterveys Yleiskaavan vaikutusten arviointi Tavoitteiden toteutuminen yleiskaavaluonnoksessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009) Saarijärven kaupungin strategiset tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet Yleiskaavan suhde aikaisempiin oikeusvaikutteisiin kaavoihin Keski-Suomen maakuntakaava Saarijärven keskustan asemakaavat Yleiskaavan suhde lähtöaineistoihin Valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkastelut Kaavan toteuttaminen Ihmisten elinolot ja elinympäristö Maa- ja kallioperä, vesi. ilma ja ilmasto Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne Kaavaprosessi ja vuoropuhelu Kaavaprosessin kulku Toteutuneet vaiheet :n työryhmä Yhteystiedot Lähteet 111

4 4 KAAVASELOSTUKSEN KARTTALIITTEET (A3) Liite 1. Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä, pienennös A3. Liite 2. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavamerkinnät ja määräykset, pienennös A Liite 3. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartan pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000) Liite 4. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartta ilman pohjakarttaa, pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000) Liite 5. Saarijärven keskustan yleiskaavan pohjakartta 2014, pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). KAAVASELOSTUKSEN ERILLISET LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Päivitetty Yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Saarijärven keskustan yleiskaava. Maisemaselvitys.. Tapani Vuorinen keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma. Vuonna 2011 tehdyn aineiston päivitys ja täydennys. Saarijärven kaupunki ja ja Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. ja Keski-Suomen ELY-keskus Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus,,. Marraskuu 2013.

5 5 Johdanto Saarijärven keskusta sijaitsee järvien välisellä kapealla kannaksella. Pinta-alaltaan laajan Saarijärven kaupungin asukkaista yli puolet asuu keskustassa tai sen läheisyydessä. Saarijärven keskustan yleiskaavalla suunnitellaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuria linjauksia tulevia vuosikymmeniä varten. Yleiskaavan keskeisiä sisältöjä ovat maankäyttö, liikenne ja ympäristö. Yleiskaavalla on myös strateginen merkitys kaupungin ja koko seudun menestyksekkään kehittämisen välineenä. Yleiskaava palvelee mm. elinkeinojen, saavutettavuuden, asumisen, matkailun ja kaupungin imagon kehittämistä. Saarijärven keskustan yleiskaavan laadinta kirjattiin kaupungin kaavoitusohjelmaan vuonna Kaavan valmistelu alkoi vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuonna Valmisteluvaiheessa vuosina laadittiin useita selvityksiä. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä kesällä Tämän jälkeen tehtiin täydentäviä selvityksiä ja suunnitelmia mm. valtatiestä 13, kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisesta ja luonnosta (liito-oravat ja Mustikkakorven alue). Suunnittelun aikana kaikkein keskeisimmäksi kysymykseksi nousi valtatie 13 sijainti ja siihen liittyvät muut liikennejärjestelyt. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta tuli 14 muistutusta ja 4 lausuntoa. Palautteeseen laadittiin vastineet. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtiin kaavakartalle, kaavamääräyksiin sekä kaavaselostukseen muutoksia. Nämä muutokset eivät kuitenkaan olleet niin merkittäviä, että kaavaehdotus olisi ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Kaavaan tehdyistä muutoksista tiedotettiin muistutuksen jättäneitä, minkä pohjalta saatiin 1 muistutus. Muistutuksen pohjalta kaavaan ei tehty muutoksia. Yleiskaavan hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto.

6 6 1 Yleiskaavan tavoitteet Tässä luvussa kuvataan Saarijärven kaupungin yleiskaavalle asettamat tavoitteet. Saarijärven keskustan yleiskaavan alustavat tavoitteet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä vuonna 2009, lisäksi OAS on ollut nähtävillä vuosina 2012 ja 2014 kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen yhteydessä. Saarijärven keskustan yleiskaavatyön tavoitteita ja keskusta-alueiden kehittämisen strategisia linjauksia on pohdittu yleiskaavatyön ohjausryhmässä ja , samanaikaisesti Pylkönmäen kirkonkylän tavoitteiden kanssa. Tavoitteita voidaan tarkentaa kaavaprosessin edetessä, eikä kaikkia tavoitteita välttämättä voida toteuttaa sellaisenaan. Kuvat: Yleiskaavan tavoitteisiin sisältyvän vision mukaan haluaa kehittyä maaseutukaupunkina. Myönteistä kaupunki-imagoa voidaan kehittää mm. vaalimalla ympäristön arvokkaiksi tunnistettuja maisemia ja miljöitä sekä täydennysrakentamalla keskustan vajaakäyttöisiä kohtia. Yläkuvassa yleiskaava-alueen Jyväskylän puoleista osaa ja kehittyviä yritysalueita valtatien 13, rautatien ja Uuraistentien varressa. Alhaalla vasemmalla Saarijärven kirkko ja urheilukenttä, oikealla yksi mahdollisuus kehittää keskustan kaupallista ydintä. Kuvat ja A-insinöörit Suunnittelu Oy.

7 7 1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet Saarijärven keskustan yleiskaavan tavoitteiden taustaksi yleiskaavan ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustan maankäytöllisiä vahvuuksia, heikkouksia ja haasteita. Saarijärven keskustan vahvuudet maankäytöllisesti ja toiminnallisesti hyvin jäsentynyt ydinkeskusta hieno maisemarakenne, hoidettu ympäristö keskustan liikennejärjestelyt ovat toimivat keskustan perusinfra on kunnossa julkisen hallinnon ja palvelujen aluevaraukset keskusta-alueella ovat pääosin riittävät kulttuuri, rakennettu kulttuuriympäristö sekä liikuntapalvelut tasokkaita kirkon ympäristö hienoa aluetta hienot vesistöt ympäröivät keskustaa Saarijärven keskustan heikkoudet keskustassa on vääränlaista tai tehotonta rantojen maankäyttöä (teollisuusalueet rannalla) maanomistusolot ovat haasteelliset kaupunkipuisto (vihreä nauha kaupungin läpi) puuttuu valtatieympäristö Saarijärven keskustan kohdalla haasteellinen. Näkymät keskustaan valtatieltä puutteelliset ja järvinäkymät keskustasta puuttuvat ydinkeskustan erikoiskaupan näivettyminen ongelma Myllymäentien sisääntulotie ei ole edustava valtakunnallinen ja paikallinen liikenne sekoittuva erityisesti Asemankannaksella, mikä aiheuttaa ongelmia turvallisuudessa, sujuvuudessa ja kaupunkikuvassa Saarijärven keskustan haasteet keskustan sijoittuminen vesistöjen ympäröimälle kannakselle urheilukentän - kirkon ympäristön kehittäminen haasteellista keskustaan saapuminen; ympäristöjen kehittäminen sisääntuloväylillä maamerkki tarvitaan 1.2 Visio Ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustalle vision, joka varsinaisten tavoitteiden lisäksi on ohjeena yleiskaavan suunnittelulle. Visio sopii hyvin myös kaupunkikeskustan imagon ja muun kaupunkikeskustan kehittämisen perustaksi. Saarijärven keskustavisio 2030 Saarijärvi on vireä keskisuomalainen maaseutukaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, yritykset menestyvät ja jonka maisemat ja tapahtumat tunnetaan kaikkialla Suomessa. 1.3 Tavoitteet Yleiskaavan tavoitevuosi on Yleiskaavan aluevarausten tulee olla riittävät vähintään tähän tavoitevuoteen saakka, ainakin asemakaavoituksella toteutettavien asuntoalueiden, yritysalueisen ja muiden merkittävien maankäyttömuotojen osalta. Saarijärven keskustan yleiskaavan maankäyttötavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: Strategiset tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet.

8 Strategiset tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet Keskustan asukasluku vuonna 2030 Saarijärven keskustan asukasluku on noin 20 vuoden kuluttua asukasta. Vuonna 2010 keskustassa asuu 5700 asukasta ja ennuste vuodelle 2025 on 5400 asukasta. Saarijärven ydinkeskustan asukasluku kasvaa, mikä edellyttää tehokasta täydennysrakentamista ja tukee palvelujen säilymistä ja monipuolistamista *. *Asumistottumuksien muutoksiin liittyvä yleinen asumisväljyyden kasvu (38 > 50 m 2 /hlö) vaikuttaa karkeasti siten, että tarvitaan n. 10 m 2 uutta asuntokerrosalaa / 1 nykyinen asukas (5700 x 10) eli m 2. Tämä vastaa 670 keskikokoista kerrostaloasuntoa (á 85 m 2 ) tai 230 omakotitaloa (á 250 m 2 ). Tämän päälle pitää vielä arvioida haviteltavien uusien asukkaiden määrä. Keskimääräinen asumisväljyys Saarijärvellä on 41,5 m 2 / asukas (vuonna 2010). Kaupan selvityksen kaavioissa näkyy hyvin, että asumisväljyyden kasvu on jo nyt vähentänyt keskustassa asuvien ihmisten määrää, mikä on huono mm. palvelujen kannattavuudelle. Seudullinen keskus Saarijärvi on seutukuntakeskus kaupan, palveluiden ja asumisen alalla. Saarijärvi on osa maakunnan kehityskäytävää. Saarijärvellä kehitetään tasa-arvoisesti keskustaa ja vahvoja kyläalueita sekä hyödynnetään ja etsitään vahvuuksia taajama- ja maaseutuasumisesta. Saarijärvellä tavoitteena on "Oma hyvä elämänympäristö" maakunnan keskellä. Saarijärven kilpailuvaltteja asuntomarkkinoilla ovat asumisen väljyys ja ympäristön Iapsiystävällisyys Saarijärven imagoon kuuluvat vesistömaisemat, maalaiskaupungin viihtyisyys ja kaupunkitasoiset palvelut Kaupallisen keskustan kehittäminen Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään tehokkuutta lisäämällä, mikä toteutetaan kerroslukua kasvattamalla ja täydennysrakentamalla Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään kävelykeskustana Ydinkeskustan erikoiskaupan näivettymistä estetään maankäytöllisin keinoin eli isot kaupalliset ketjut tulee voida sijoittaa myös keskusta-alueelle Tilaa vievää erikoiskauppaa kehitetään valtatien 13 varrella Saarijärven ydinkeskustan kaupallisen alueen tulee liittyä jouhevasti valtatielle 13. Keskustan asukasmäärän kasvu edellyttää keskustan erikoiskaupan kehittämistä Liikenneväylät, päälinjaukset (tarkistettu ) Valtatien 13 linjauksen sijainti yleiskaavassa ei muutu, mutta liittymiä voidaan kehittää. Asemankannaksen ja kaupunkikeskustan kohdalla järjestetään mahdollisuus käyttää rinnakkaistietä valtatien sijaan. Sujuva pääsy Saarijärven ydinkeskustaan tulee turvata Paavontien ja Kannonkoskentien liittymistä Rautatiealueen kaavallisessa tarkastelussa huomioidaan radan parantamisen ja tavaraliikenteen tarpeet Teollisuusalueet Teollisuus- ja yritysalueita varataan valtatien varrelle Jyväskylän suuntaan Yritysalueet sijoitetaan liikenteellisesti järkevästi Yritystontteja on tarjolla kooltaan ja luonteeltaan erilaisiin tarpeisiin Ympäristölle häiriötä aiheuttavat toiminnot sijoitetaan riittävän etäälle asutuksesta ja virkistysalueista

9 9 Kansallinen kaupunkipuisto ja VAT alue (tarkistettu ) Saarijärven keskustan ja taajama-alueen läheiset puistot, vanhat kulttuurikohteet, vesistöt ja maisemat täyttävät kansallisen kaupunkipuiston kriteerejä ainakin osittain. Kansallista kaupunkipuistoa vastaavia sisältöjä kehitetään yleiskaavassa maankäytön keinoin (aluevaraukset, reitit, kohteet). Varsinaisen virallisen kansallisen kaupunkipuiston luokituksen haku jätetään erilliseksi hankkeeksi yleiskaavatyön ulkopuolelle. Jatkossa alustavaksi aluerajaukseksi esitetään laajaa kokonaisuutta Julmat lammit - Mannilan männikkö - VAT-alue - Kusiaismäki - Summassaaren Haikankärki. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (VAT, rky 2009) eli Saarijärven vanha keskusta kirkon lähiympäristössä tulee huomioida yleiskaavatyössä siten, että yleiskaava ohjaa tarkemmin alueen asemakaavamuutoksia ja rakentamistapaohjeiden laadintaa. Alueesta tulee laatia esim. yleiskaavan asiakirjoihin liitettävä apukartta, jossa yksityiskohtaisemmin voidaan ohjata alueen maankäytön suunnittelua. Asuminen Asumisväljyys kasvaa yleisesti, jonka takia yleiskaavaan on varattava asumisalueita Rantoja ja rantojen läheisiä alueita hyödynnetään asuntoalueina Mannilan männikön läheisyydessä olevien asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuus on tutkittava (esim. Sistuslammen rannalla). Omarantaisten tonttien sijoitus Pikku-Pentinniemeen on myös tarkasteltava, koska alue on kaupungin omistuksessa. Mannilan männikköön liittyvän Matorannan alueen maankäytön mahdollisuuksista on esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja (ohjausryhmän kokouksessa ei muodostunut yksimielistä kantaa Matorannan maankäytölle) Matkailu, urheilu, kulttuuri Matkailun kehittämisessä huomioidaan Kolkanlahden - Summassaaren matkailukäytävä. Heramäen, keskustan, Kusiaismäen ja Summassaaren välistä yhteyttä kehitetään maankäytön keinoin Saarijärveä kehitetään monipuolisena urheilu-, liikunta ja retkeilykeskuksena (Kusiaismäessä erityisesti talviurheilu, urheilukentällä erityisesti yleisurheilulajit, uutena vesiurheilukeskus ja myös palloilulajit tulee huomioida) Saarijärveä ja kaupunkiympäristöä kehitetään kulttuuri- ja taidekaupunkina Rannat Kaupungin imagolle tärkeiden järvinäkymien avaaminen ja säilyminen huomioidaan yleiskaavoituksessa. Rantojen viheralueet ja niihin kytkeytyvät verkostot palvelevat sekä arkielämää että matkailua Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet Ydinkeskustan kehittämiskohteet (tarkistettu ja ) Keskustan kehittämisalueita ovat mm. Villenkulman ja Ilolantien ympäristö. Villenkulman "mammuttiparkkialue" on huono kohde taajamakuvassa. Nahkurintien valtatieliittymä katkaistaan ja Paavontien liittymää parannetaan Timonmäen alue varataan kerrostaloalueeksi (7 kerroksisia kerrostaloja). Saarijärven ydinkeskusta voi olla IV kerroksinen Täydennysrakentamista mahdollistetaan Linja-autoasemalle osoitetaan uusi sijainti, joka on ohjeellinen Asemankannasta kehitetään ydinkeskustan kaupallisia palveluja täydentävänä ja tilaa vievän kaupan alueena

10 10 Ydinkeskustan lähestymisalueet Saarijärven keskustan lähestymisalueiden imagoa kehitetään joko luonnonelementeillä (puut, istutukset), rakenteilla (valaisimet) tai rakennuksin Lähestymisalueiden siisteyttä ja ympäristön hoitamista on kehitettävä Asuminen Keskusta-alueella huomioidaan vuokra-asuntojen riittävyys tulomuuttajien tarpeisiin Opiskelijoiden vuokra-asuntotarjontaa kehitetään Rannat (tarkistettu ) Saarijärvelle toteutetaan asiointisatama ja hyvä veneiden laskupaikka Laituri- ja satamapaikkoja kehitetään Rantojen saavutettavuutta ja virkistyskäytönmahdollisuuksia parannetaan (reitit, ulkoilun tukikohdat, alueet) Urheilu, kulttuuri (tarkistettu ) Liikuntakulttuurin aluevaraukset huomioidaan yleiskaavoituksessa (Kusiaismäki, urheilukenttä, vesiurheilukeskus (matkailustrategiasta) Kisasuojan alue on mahdollinen monipalvelu-kulttuurikeskus, joka voisi toimia seniorien palvelukeskuksena Jalkapalloilulle ja koiraurheilulle mahdollistetaan harrastuspaikkoja

11 11 2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset Tässä luvussa kuvataan yleiskaavoituksessa huomioon otettavat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset kaavat ja muut maankäyttösuunnitelmat sekä alueidenkäytön ohjauksen ja rakentamisen ohjauksen keskeiset tiedot. Luvussa kuvataan myös yleiskaavan sisältöön merkittävästi vaikuttaneet, yleiskaavaa varten tehdyt esisuunnitelmat sekä yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja muut merkittävät tausta-aineistot. Kuvat: Yleiskaavan suurimmat suunnitteluhaasteet keskittyvät valtatien 13 ympärille keskustan ja Asemankannaksen kohdalla. Näistä kohdin tehtiin yleiskaavan valmisteluvaiheessa erilliset selvitykset ja esisuunnitelmat, joissa käsiteltiin erityisesti liikenteen, kaupan toimintojen ja täydentävän asuntorakentamisen kysymyksiä. Ilmakuva: / Lentokuva Vallas, Valokuvat:, 2011.

12 Kaavoitukselliset taustat sekä alueidenkäytön ja rakentamisen muu ohjaus Yleiskaavan kaavallisia lähtöaineistoja ovat Keski-Suomen maakuntakaava sekä Saarijärven kaupungin maankäyttösuunnitelmat. Näistä oikeusvaikutteisia ovat Keski-Suomen maakuntakaavat (2009) ja Saarijärven kaupungin voimassa olevat asemakaavat. Näiden lisäksi kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009) Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot Yleiskaava laaditaan Maanmittauslaitoksen laatimalle maastotietokantaan perustuvalle pohjakartalle mittakaavassa 1: Maastotietokannan aineisto on vuodelta Maanmittauslaitoksen maastotietokannan lisäksi suunnittelussa on käytetty apuna asemakaavoituksen pohjakarttaa, joka on tarkistettu ja ajantasaistettu mm. vuonna ylläpitää ja ajantasaistaa pohjakarttaa jatkuvasti, minkä vuoksi kartalla ei ole virallista hyväksymispäivämäärää. Pohjakartan ajantasaisuudesta vastaa maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen. Kaavoituksen apuna on käytetty myös orto- ja viistoilmakuvia vuodelta 2008 (kuvaaja Hannu Vallas, Lentokuva Vallas Oy) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on laadittu vuonna Tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat alueidenkäytön kansallisen tason ohjausväline, joilla linjataan koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Saarijärven keskustan yleiskaavatyössä erityisesti huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne Monikeskuksinen, verkottuva, hyvät liikenneyhteydet Erityisesti taantuvilla alueilla olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja eheyttäminen Taajamia eheytettäessä elinympäristön laadun parantaminen Palvelut ja työpaikat hyvin eri väestöryhmien asuinpaikkojen läheisyydessä Keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Yleiskaavan lähtökohtana perusteltu väestönkehitysarvio Asunto- ja työpaikkarakentamiseen riittävästi tonttimaata Edellytykset hyvälle taajamakuvalle Viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvan haitan välttäminen ja vähentäminen Energian säästön sekä uusiutuvien energiamuotojen ja kaukolämmön käytön edellytysten parantaminen

13 13 Kulttuuri- ja luonnonperintö Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilyttäminen Ekologisten yhteyksien säilyttäminen Yhtenäisten luonnonalueiden säilyttäminen pirstomattomina Hiljaisten alueiden säilyttäminen Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpito Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Liikennejärjestelmät eri liikennemuotojen kokonaisuuksia Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistaminen Riittävästi tilaa tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille

14 Keski-Suomen maakuntakaavat Keski-Suomessa on voimassa kokonaismaakuntakaava ja neljä vaihemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavat täydentävät ja/tai muuttavat kokonaismaakuntakaavaa tai aikaisemmin laadittuja maakuntakaavoja. Maakuntakaavat ovat ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Keski-Suomen maakuntakaavoista Saarijärven keskustan yleiskaava-aluetta tai sen vaikutusaluetta koskettavat: Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntavaltuuston hyväksymä. Ympäristöministeriön vahvistama. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Maa-aineshuolto ja luontoarvot. Maakuntavaltuusto KHO Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakuntavaltuusto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntavaltuuston hyväksymä. Ympäristöministeriön vahvistama. Keski-Suomen maakuntakaava laadittiin vuosina koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (ym 2009). Saarijärven keskustan yleiskaava-alue on merkitty punaisella.

15 15 Keskeisiä sovellettavia sisältöjä ovat: Saarijärven keskusta on merkitty seudullisesti merkittäväksi keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ympyrä, c-tunnus). Alueen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen, keskusta-alueen kaupunkikuvaan ja suojelukohteiden (kulttuuriympäristö, luonto jne.) säilymiseen. Valtaosa yleiskaava-alueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Asemankannaksen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon valtatien 13 ohikulku- ja sisääntulovaihtoehtojen sekä rinnakkaistie-, kevytväylä- ja liittymäjärjestelyjen tilantarve. Summanen-järven ja vt 13:n välinen alue on merkitty ranta-alueita lukuun ottamatta merkittäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T ja t). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuus tulee turvata tarvittavilla rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyillä. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt tulee säilyttää. Asemankannakselle on osoitettu keskustatoiminnoista erillään oleva, seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö (oranssi ympyrä ja km-tunnus). Valtatie 13 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieksi (ruskea viiva) ja sen Jyväskylä-Saarijärvi-osuus joukkoliikenteen laatukäytäväksi (jl). Tällä osuudella joukkoliikenteen tarpeet tulee korostetusti huomioida tie- ja ratasuunnittelussa. Seututeiksi (st) on merkitty Ähtäriin (lounaaseen) ja Kannonkoskelle (pohjoiseen) johtavat tiet. Yhdysteiksi on merkitty Saarijärveltä Uuraisiin (kaakkoon) ja Viitasaaren suuntaan (koilliseen) johtavat tiet. Saarijärven keskustaan on osoitettu uusi eritasoliittymä (valkoinen ympyrä) ja kaava-alueen poikki olemassa oleva rautatie. Kusiaismäki on osoitettu seudullisesti merkittäväksi virkistysalueeksi (vihreä). Saarijärven ydinkeskustan poikki etelästä pohjoiseen ja suunnittelualueen itäosista Kusiaismäelle on osoitettu ohjeellisena Keski-Suomen maakuntaura tai sitä tukeva ulkoilureitti (vihreä palloviiva). Summaselta Saarijärvelle Leuhunjoen kautta on osoitettu vesiretkeilyyn sopiva reitti (sininen palloviiva). Moottorikelkkailun ohjeellisia runkoreittejä on osoitettu niin ikään Summaselta Saarijärvelle sekä Summaselta Pyhäjärvelle (väkäsviiva). Ydinkeskustan pohjoispuolisia alueita lukuun ottamatta koko kaava-alue kuuluu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (vaaleansininen rajaus, kuk). Kirkonseutu on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (vihreä ympyrä). Suunnittelualueeseen rajautuva Rahkolan kulttuurimaisema on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi (sininen vaakaviivoitus ja m- tunnus). Yleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi muinaismuistokohdetta (ruskeat neliöt). Suunnittelualueen itäosien teollisuusalueiden poikki ja suunnittelualueen pohjoisosien poikki on osoitettu voimalinja (musta viiva ja z-tunnus). Pylkönmäeltä Saarijärven ydinkeskustaan on osoitettu ohjeellinen päävesijohdon linjaus (musta katkoviiva ja v-tunnus), jolla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Summasen luoteiskulma ja Saarijärven keskustan eteläranta on merkitty pohjavesialueeksi (sininen pistekatkoviivarajaus).

16 16 Keski-Suomen 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen toisessa vaihemaakuntakaavassa (Maa-aineshuolto ja luontoarvot. Maakuntavaltuusto KHO ) Saarijärven keskustan yleiskaavaalueella on pohjavesialueiden merkintöjä (pv). Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakuntavaltuusto ) ei ole merkintöjä Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Lähin tuulivoima-alue (tv8) on lähellä Pylkönmäkeä, joka on Saarijärven kaupungin suurin taajama. Merkittäviä turpeenoton alueita (tu) on niin ikään samalla suunnalla.

17 17 Keski-Suomen neljännessä vaihemaakuntakaavassa (Kaupan palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto ) annetaan määräyksiä erityisesti kaupan toimintojen sijainnista ja määristä. Saarijärvellä nämä koskettavat erityisesti keskustaa ja Asemankannaksen aluetta. Kartan jälkeen lainauksena ovat tätä erityisteemaa koskevat ja yleiskaavan suunnittelua ohjaavat maakuntakaavamääräykset.

18 18

19 Yleiskaavat Saarijärven kirkonkylän yleiskaava (1982, oikeusvaikutukseton) Kaavoitettavalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Saarijärven keskustaalueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982 mittakaavaan 1: (Suunnittelukeskus Oy, Helsinki). Yleiskaavan aluevaraukset eivät enää kaikilta osin vastaa keskustan kehittämistarpeita.

20 20 Kyläyleiskaavat (vireillä, kaavaehdotukset 2014) Saarijärven keskustan yleiskaava rajautuu parhaillaan laadittavana oleviin kyläyleiskaavoihin. Kaavat laaditaan viiden kylän alueelle oikeusvaikutteisina niin, että niiden perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia. Kaavoitus käynnistyi Kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä helmi-maaliskuussa 2011 ja kaavaehdotukset heinäelokuussa Kaavoitettavia kyläalueita ovat Kolkanlahti, Rahkola, Linna, Tarvaala ja Lannevesi. Kaavat laaditaan neljässä osassa, jossa Rahkola-Linna käsitellään yhtenä kaava-alueena ja muut kylät omina alueinaan. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on turvata kyläalueiden ja ranta-alueiden monipuolinen käyttö huomioiden asutus, elinkeinot, virkistys- ja suojelualueet. Kuva: Kyläyleiskaavojen rajaukset. Kartta.

21 21 Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava (vireillä, OAS 2011) Saarijärven keskustan yleiskaava rajautuu etelä- ja kaakkoisosistaan parhaillaan laadittavana olevaan Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavaan. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä joulu-tammikuussa Kaava laaditaan niille kaupungin kaavoittamattomille pienvesistöille, jotka sijoittuvat taajama-alueen, kyläyleiskaava-alueiden, Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan sekä Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ulkopuolelle. Kaavoitettava alue on jaettu neljään osaan eli itäiseen osaalueeseen, pohjoiseen osa-alueeseen, läntiseen osa-alueeseen ja eteläiseen osaalueeseen. Saarijärven keskustan yleiskaava rajoittuu läntiseen (Saarijärvi) ja eteläiseen (Leuhunjoki ja Kirjapainontien lounaispuolinen lampi) osa-alueeseen. K Kuva: Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavaan kuuluvat alueet sinisellä.

22 Asemakaavat Saarijärven keskustan asemakaava-alueella on lukuisia yksittäisiä asemakaavoja eri vuosikymmeniltä. Keskustan asemakaava-alue on digitoitu tekniseksi apukartaksi (kaavayhdistelmäkartta, 2008). Aivan ydinkeskustassa on myös asemakaavaltaan vanhentunutta aluetta. Uusia asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia laaditaan kaiken aikaa. Kuva: Asemakaavoitettu alue Saarijärven keskustassa. Punaisella asemakaava-alueet (n. 600 ha), joita ei ole laadittu numeerisessa muodossa ja vihreällä uudet numeeriset asemakaavat. Kuva: Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä vuodelta Asemakaavoitettua aluetta on lisäksi mm. yleiskaava-alueen itäosassa Linnan alueella.

23 Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat Yleiskaavan valmisteluvaiheessa tehtiin kaksi merkittävää esisuunnitelmaa yleiskaavan yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen pohjaksi. Esiselvitykset tehtiin Asemankannakselta liittyen valtatiehen 13 sekä ydinkeskusta Asemankannaksen alueelta liittyen täydennysrakentamisen mahdollisuuksiin ja liikenteeseen. Molempia päivitettiin kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotuksen laatimista varten. Esisuunnitelmien kannalta erittäin merkittävä muutos oli valtatein linjaukseen liittyvä periaate: yleiskaavaluonnoksessa esitetystä valtatien radan varteen siirrosta peräydyttiin, yleiskaavaehdotuksessa valtatietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Seuraavassa esitellään selvitysten molemmat vaiheet Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010) Katso myös kpl Valtatien 13 linjaukseen Asemankannaksen kohdalla liittyvät kysymykset tunnistettiin Saarijärven keskustan yleiskaavasuunnittelun alkuvaiheessa erityisen haasteellisiksi ja keskeisiksi suunnittelukysymyksiksi. Aikaisemmat maakunnalliset ja paikalliset maankäyttösuunnitelmat, toteutunut rakentaminen ja kaupungin päätökset eivät olleet linjassa keskenään. Yhteisen tahtotilan selvittämiseksi ja Keski-Suomen ELYkeskus teettivät asiasta erillisen selvityksen, jossa käsiteltiin sekä liikenteen että maankäytön kysymyksiä suunnittelun, vaihtoehtojen vertailun ja vaikutusten arvioinnin keinoin. Selvitys valmistui vuonna 2010 (). Selvityksen lopputuloksena oli suositus valtatien siirtämisestä Asemankannaksen kohdalla radan varteen. Tällöin liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat huomattavasti. Samalla kaupunkirakenteen toiminnallisuus paranee, ja Asemankannaksen aluetta voidaan kehittää kaupunkimaisena keskustaan liittyvänä alueena. Saarijärven keskustan yleiskaavasuunnittelu perustuu selvityksen suosituksiin. Kuvat: Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella -selvityksen suosittamat maankäytön ja liikenteen periaateratkaisut. Yleiskaavasuunnittelun vaiheessa periaateratkaisuja kehiteltiin edelleen ja tarkennettiin. (, Keski-Suomen ELYkeskus/, 2010). Valtatiesuunnitelmia on vuonna 2013 päivitetty kaavaehdotusta varten.

24 Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013) Toimenpidesuunnitelman (Keski-Suomen ELY-keskus, 2013) tarkoitus oli määrittää valtatien 13 kehittämisen pääperiaatteet ja varmistaa ratkaisujen toteutettavuus niin teknisesti, maankäytöllisesti kuin taloudellisestikin. Liikenteellisten tavoitteiden perustana oli parantaa merkittävästi turvallisuutta ja taata liikenteen toimivuus tavoitevuoteen 2030 asti sekä samalla parantaa matka-ajan ennakoitavuutta. Työn lähtökohtana oli vuoden 2012 päätös, että valtatie pysyy nykyisessä maastokäytävässään, koska Liikenneviraston kannanoton mukaan näköpiirissä ei ollut mahdollisuutta rahoittaa valtatien siirtoa radan varteen. Työssä tutkittiin aluksi valtatien taajamajakson kehittämistä kiertoliittymillä. Liikenneviraston uuden linjauksen mukaisesti tarkastelua jatkettiin liikennevaloliittymillä, jotka tukevat kiertoliittymiä paremmin pitkämatkaisen valtatieliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa. Hankkeessa otettiin huomioon etenkin joukkoliikenteen, raskaan liikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus. Valtatien kehittäminen tukee maankäytön kehittämistä. Erityisesti sekä Uuraistentien ja Rajalantien tuntumassa, Kannonkoskentien suunnassa sekä Asemankannaksella maankäytön tehostaminen ja liikenneverkon tehokas hyödyntäminen edellyttävät liittymäjärjestelyiden parantamista. Tavoitteenasettelun mukaisesti toimenpidesuunnitelmassa esitettiin valtatielle 13 kehittämisratkaisut, jotka mahdollistavat suuremmat liikennemäärän sekä maankäytön kasvun. Yleiskaava-alueella valtatietä 13 kehitetään niin, että valtatiellä ei enää ole suoria liittymiä nauhamaiseen asutukseen eikä maanteiden valo-ohjaamattomia nelihaaraliittymiä. Tavoiteverkon liittymätiheys vastaa standardia, sillä useat katu-, tontti- sekä maa- ja metsätalousliittymät on katkaistu. Jäljelle jäävien liittymien kehittäminen vähentää merkittävästi riskiä etenkin risteämis- ja kääntymisonnettomuuksiin. Lisäksi yleiskaava-alueen maankäytöllinen kehittyminen sekä pitkämatkaisen että paikallisen liikenteen erottaminen on tehty mahdolliseksi rinnakkaistiejärjestelyillä. Kuva: Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella -toimenpidesuunnitelmassa esitetään valtatien 13 kehittämisratkaisut, jotka mahdollistavat maankäytön kasvun.

25 keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011) Katso myös kpl keskustan ydinalueesta tehtiin yleiskaavatyön yhteydessä täydennysrakentamisselvitys (, 2011). Selvityksessä kuvattiin kaupunkikeskustan rakennetun ympäristön, liikenteen ja pysäköintijärjestelyiden nykytila sekä esitettiin visio keskusta-alueen täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta liikenne- ja pysäköintijärjestelystä. Tuloksia sovelletaan yleiskaavan lisäksi asemakaavoituksessa ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. keskustan täydennysrakentamisselvityksen ja ideasuunnitelman tavoitteita olivat: tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät ydinkeskustassa tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet ydinkeskustassa osoittaa laajenemissuuntia olemassa oleville toiminnoille (julkiset palvelut, kaupalliset palvelut) siirtää ja muuttaa toimintoja osa-alueille sopiviksi (kaupalliset palvelut, asuinalueet) vahvistaa olemassa olevia toimintoja (asuinalueet, kaupalliset toiminnot) kehittää kaupunkikeskustan liikennejärjestelyjä, pysäköintiä ja liikenneturvallisuutta vahvistaa kaupunkikeskustan imagoa ja kaupallista vetovoimaa parantaa viihtyisyyttä, elinvoimaa, kaupunkikuvaa ja siihen liittyvää identiteettiä. Kaupan rakentamisen mahdollisuudet Erityiskysymyksenä tarkasteltiin kaupan rakentamisen mahdollisuuksia. keskustan alueella on ollut pulaa erityisesti pienen ja keskisuuren erikoistavarakaupan toimitiloista. Ideasuunnitelmassa keskustan alueelle on osoitettu k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Liikerakentamiselle on saatu tilaa esittämällä keskusta-alueella olevien pienempien rakennusten purkamista, vajaalla käytöllä olevien kortteleiden uudelleen rakentamista sekä rakennusten laajennusosia tai kerroskorotuksia. Massoiltaan suuret liikerakennukset sovitetaan Saarijärven pienipiirteiseen kaupunkikuvaan katujulkisivujen jaottelulla ja materiaalivalinnoilla. Asuinrakentamisen mahdollisuudet Ideasuunnitelmassa uusia asuinrakennuksia on sijoitettu Kauppakadun läheisyyteen, Paavontien ja Ilolantien varteen. Kaupunkikeskustan alueelle on arvioitu mahtuvan uutta asuinkerrosalaa noin k-m². Asuinrakennustyypeiksi on ehdotettu pienimittakaavaisia 2-4 kerroksisia kerros-, rivi- tai luhtitaloja. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Liikennejärjestelmän keskeisenä ajatuksena oli säilyttää keskustan nykyinen katuverkko jatkossakin autoliikennettä palvelevana, mutta kehittää keskeisimmän jalankulku- ja liikealueen katuja voimakkaasti jalankulkupainotteiseksi. Jalankulkuympäristön viihtyisyyttä tuetaan laadukkaalla toteutuksella sekä sijoittamalla pysäköinnin painopiste korttelien taakse pysäköintikeskittymiin. Jalankulkuympäristön kehittymistä tuetaan myös ydinkeskustan 30 km/h aluenopeusrajoituksella ja mm. korottamalla Paavonaukion risteysalue jalkakäytävien tasoon. Pyöräilylle järjestetään jalankulusta erotetut pääreitit.

26 26 Kuvat: Kaupunkikeskustan ideasuunnitelman mukaan suurimmat pitkän aikavälin rakentamismahdollisuudet ovat Kauppakadun - Ilolantien välisessä ympäristössä, missä maankäyttöä olisi mahdollista tehostaa nykyistä kaupunkimaisemmaksi. Karttakuvassa asuinrakennukset on esitetty vaalean ruskealla värillä, liikerakennukset vaalean sinisellä, rakenteilla olevat rakennukset tumman sinisellä ja muut uudet rakennukset ruskealla. Yleiskaavassa ideasuunnitelman tuloksia käytetään mm. asuntorakentamisen mitoitusarvioissa (uusia ikääntyvälle väestölle sopivia asuntoja lähelle palveluja), kaupallisten toimintojen sijainnin suunnittelussa (keskustassakin kaupan lisärakentamiselle hyviä mahdollisuuksia) ja liikenneympäristön kehittämisessä (katuhierarkia, pyöräily, jalankulku, joukkoliikenteen reitit ja terminaali). Suunnitelmia on päivitetty vuosina kaavaehdotusta varten ja tarkennettu edelleen ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä 2015.

27 keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014) Yleiskaavatyön yhteydessä tehtyä keskustan ideasuunnitelmaa (A- Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011) päivitettiin yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen ja suunnittelualue laajennettiin koskemaan Asemankannaksen aluetta. Suunnitelmaa kehitettiin kaavaprosessin myötä tarkentuneiden tavoitteiden, saadun palautteen ja erityisesti valtatie 13 uusien ratkaisujen pohjalta. Nahkurintien liittymän poistuminen ja valtatien pysyminen nykyisellä paikallaan Asemankannaksen alueella edellyttivät maankäytön ja liikennejärjestelyjen tarkempaa tutkimista ja yhteensovittamista. Ideasuunnitelmassa esitetään visio kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelystä. Tuloksia sovelletaan yleiskaavan lisäksi asemakaavoituksessa ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. keskustan täydennysrakentamisen ideasuunnitelmaa tarkistettiin seuraavista lähtökohdista: Nahkurintien liittymän poistuminen ja muuttuminen kevyen liikenteen alikuluksi Ilolantien ympäristön kehittäminen pienipiirteisenä asumiseen painottuvana osaalueena keskusta-alueen pysäköintijärjestelyt eivät nojaa rakenteelliseen tai maan alle sijoittuvaan pysäköintiratkaisuun linja-autoaseman sijoittuminen Paavontien varteen (sijainti ohjeellinen) linja-autoaseman poistuessa nykyiseltä paikaltaan torin ja valtatien välisen alueen kehittäminen tehokkaasti rakentamalla radalle ei tule henkilöliikennettä palvelevaa seisaketta keskusta-alueen kohdalle Asemankannaksella täydennysrakentamisen ideasuunnitelman tavoitteita olivat: tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät Asemankannaksen alueella tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueella tutkia hotellin, palvelutalon, huoltoaseman sekä harrastustilojen/ -hallien sijoittumisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueelle kehittää liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta vahvistaa Asemankannaksen elinvoimaa, kaupunkikuvaa sekä imagoa parantaa viihtyisyyttä erottaa yleisen tieverkon ja katuverkon liikenne toisistaan tutkia viher- ja virkistysympäristön kehittämismahdollisuudet osana kaupunkiympäristöä

28 28 Rakentamisen mahdollisuudet kaupunkikeskustan alueella Ydinkeskustan alueella tutkittiin erityisesti pienen ja keskisuuren kaupan sijoittumisen mahdollisuuksia. Liikerakentamiselle on saatu tilaa esittämällä pienempien rakennusten purkamista ja vajaakäyttöisten kortteleiden uudelleen rakentamista ja - järjestelyä. Nahkurintien liittymän poistumisen myötä liikerakentamisen painopiste on Kauppakadun ja Torikadun ympäristöissä. Ideasuunnitelmassa kaupunkikeskustan alueelle on osoitettu k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Ideasuunnitelmaan otettiin mukaan myös Saarijärvellä käynnissä olevien todellisten rakennushankkeiden suunnitelmat. Suurin uusi suunnitteilla oleva asuinrakentamisen kokonaisuus on Ketunhiekan alueella, jonne on esitetty useita uusia kerroksia asuinrakennuksia. Ideasuunnitelmassa on esitetty myös uusia asumisen paikkoja Paavontien, Ilolantien ja Urheilutien ympäristöihin. Ideasuunnitelmassa kaupunkikeskustan alueelle on esitetty k-m² uutta asuinkerrosalaa. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt keskusta-alueella Liikennejärjestelmän keskeisenä ajatuksena oli edelleen säilyttää keskustan nykyinen katuverkko autoliikennettä palvelevana sekä kehittää keskeisimmän jalankulku- ja liikennealueen katuja voimakkaasti jalankulkupainotteiseksi. Ideasuunnitelmaa on päivitetty liikennejärjestelyjen osalta lähinnä valtatie 13 uudistamisesta johtuvilla muutoksilla, joita ovat Nahkurintien liittymän poistuminen sekä Paavontien ja Sillankorvan alueen mahdollinen kehittäminen. Lisäksi liikennejärjestelmien visiosta on poistettu junaradan henkilöliikenteen seisake. Pysäköintijärjestelyissä on luovuttu kokonaan rakenteellisesta ja maanalle sijoittuvista pysäköintiratkaisuista ja pysäköinnille on pyritty järjestämään riittävästi tilaa kenttäpysäköintinä kortteleiden sisältä ja rakentamattomilta tonttien ja kortteiden osilta. Kuvat seuraavilla sivuilla: Ideasuunnitelmissa uudet liikerakennukset on esitetty vaalean sinisellä, uudet asuinrakennukset vaalean ruskealla, muut uudet rakennukset tumman ruskealla ja olemassa olevat rakennukset tumman harmaalla.

29 29 Kuvat: Keskusta-alueen ideasuunnitelmassa suurimmat pitkän aikavälin kaupan rakentamisen mahdollisuudet ovat Kauppakadun ja Torikadun ympäristöissä. Ilolantien ympäristöä kehitetään asumiseen painottuvana pienimittakaavaisena alueena. Suunnitelmaa on täydennetty Ketunhiekan asuinalueen suunnitelmilla sekä valtatie 13 uudistamisesta johtuvilla muutoksilla. Kuvassa yllä 2015 päivitetty suunnitelma, kuvassa alla täydennysrakentamisen ideasuunnitelma vuodelta Linja-autoaseman sijainti Paavontien varressa on ohjeellinen.

30 30 keskustan täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelman päivitys (2015) keskustan ideasuunnitelmaa päivitettiin edelleen yleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen keväällä Suunnitelmaa kehitettiin saadun palautteen ja alueella käynnistyneiden rakennushankkeiden mukaisesti (jäähalli). Muutokset keskittyvät Ilolantien ympäristöön, jossa olemassa olevaa rakennuskantaa säilytetään enemmän sekä Paavontien varteen, josta poistettiin kaksi uutta liikerakennusta. Muutokset vähentävät kaupunkikeskustan alueelle esitettyä uutta asuinkerrosalaa noin 1500 k-m² (jolloin uusi asuinkerrosala k-m²) ja kaupan rakentamisen kerrosalaa noin 1000 k-m² (uusi kaupan rakentamisen kerrosala k-m²). K u v a : K e s k u s t a - a l u e e n t ä y d e n n Täydennysrakentamisen ideasuunnitelmassa (2015) Ilolantien ympäristö säilytetään pääosin ennallaan, liikerakentamista on myös vähennetty Paavontien varresta.

31 31 Rakentamisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueella Asemankannaksen alueella keskityttiin erityisesti keskisuuren ja suuren kaupan rakentamisen mahdollisuuksiin ja enimmäismääriin. Rakentamiseen soveltuvia paikkoja on saatu esittämällä huonokuntoisten, elinkaarensa loppuvaiheessa olevien rakennusten purkamista ja vajaalla käytöllä olevien osa-alueiden uudelleen rakentamista ja jäsentelyä. Ideasuunnitelmassa Asemankannaksen alueelle on osoitettu k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Asuinrakentamiselle Asemankannaksen ideasuunnitelmassa on osoitettu k-m² uutta kerrosalaa. Pääosa asuinrakentamisesta on sijoitettu Hietalahteen Saarijärven etelärannalle, jonne on esitetty 4-kerroksisten asuinkerrostalojen rakentamista sekä Pieni- Lumperoisen pohjoisrantaan, jonne on esitetty rakennettavaksi pientaloja. Ideasuunnitelmassa Asemankannaksen alueelle on esitetty myös paikat uudelle hotellille, huoltoasemalle, palvelutalolle sekä harrastushallille. Huoltoasema ja hotelli on sijoitettu näkyvälle ja maisemassa kauniille paikalle valtatie 13 ja Myllymäentien risteykseen. Palvelutalo on esitetty rakennettavaksi Pajulammen rannalle ja harrastushalli junaradan pohjoispuolelle Pieni-Lumperoisen rannalle. Ideasuunnitelmassa muuhun rakentamiseen on osoitettu Asemankannaksen alueella 9500 k-m² uutta kerrosalaa. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Asemankannaksen alueella Asemankannaksen liikenneverkon järjestämiseen vaikuttavat merkittävästi valtatie 13 ja junaradan sijainti kapealla kannaksella. Valtatie 13 uudistamisen yhteydessä suorat tonttiliittymät yritys- ja liiketonteille valtatieltä poistuvat. Junaradan ja valtatien väliin jääville kortteleille liikennöidään radan varteen rakennettavan rinnakkaiskadun eli Asemantien kautta. Hietalahden rannan maankäyttöä on tehostettu täyttämällä Hietalahden pohjukkaa ja rakentamalla katuyhteys ranta-alueille Myllymäentien kautta. Pysäköinti on järjestetty alueella kenttäpysäköintinä liikerakennusten ympäristöistä.

32 32 Kuvat: Asemankannaksen ideasuuunnitelmassa kaupanrakentamisen pääpainopisteet ovat valtatie 13 ja junaradan välisellä alueella, Myllymäentien länsipuolella sekä Kunniavuorentien varrella. Asuinrakentamista on esitetty Saarijärven etelärannalle ja Pieni-Lumperoisen pohjoisrannalle. Valtatien varren maisemaa on rytmitetty puuistutuksilla ja uudella rakentamisella.

33 Yleiskaavan muut selvitykset Yleiskaavaa varten tehtiin valmisteluvaiheessa edellisessä luvussa kuvattujen lisäksi seuraavat perusselvitykset, joista kaupan selvitys oli yhteinen Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavan kanssa. Perusselvitysten sisältöä kuvataan tarkemmin selostuksen lähtötietoja koskevassa osassa aihepiireittäin. Yleiskaavan valmisteluaineistoon kuuluvien selvitysten raportit on julkaistu monisteraportteina. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy Maisemaselvitys. Saarijärven keskustan yleiskaava.. Tapani Vuorinen Saarijärven keskustan täydennysinventointiselvitys. Keski-Suomen museo. Saija Silén Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristönselvitys. Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen tehtiin seuraavia täydentäviä selvityksiä luonnonympäristöstä: Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Julkaisemattomia työnaikaisia yleiskaavan valmisteluaineistoja ovat mm.: Saarijärven keskustan taajamarakenne, taajamakuva ja muuttuva maankäyttö. ja. Raportoimattomia työskentelyaineistoja Tavoitetyöpajojen keskusteluaineistot. Saarijärven kaupungin ohjausryhmä Kuvat: Yleiskaavan valmisteluvaiheen esisuunnitelmat ja perusselvitykset, jotka ovat yleiskaavan valmisteluaineistoa. Kaavaehdotusta varten selvityksiä tehtiin lisää.

34 Muita selvityksiä ja suunnitelmia Yleiskaavan taustalla on runsaasti monenlaista lähtöaineistoa, mm. vahvistuneisiin tai tekeillä oleviin asemakaavoihin liittyen. Aiemmin muussa yhteydessä laadituista selvityksistä ja suunnitelmista merkittävimpiä ovat: Saarijärvi-strategia Kaupunginvaltuusto Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma (Tiehallinto ja Saarijärven kaupunki, 2005) Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma ( Small Town Networks, , sisältää maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja) Asemankannaksen yleissuunnitelma (Sigma-Konsultit, ) Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo Ky, 2002) Saarijärven kaupungintalon lähiympäristön sosioekonominen vaikutusarviointi (asemakaavamuutostyötä varten, päivitetty helmikuussa 2008) Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutusarviointi (2007, Asemankannaksen yleissuunnittelutyötä ja Liikennekeskuksen asemakaavamuutostyötä varten) Keskustan asemakaavamuutosten ja -laajennusten perusselvitykset (eri vuosilta, mm. useita luonto- ja maisemaselvityksiä) Viheralueluokitus (Mari Siltala, v. 2004; säilytettävät ja kehitettävät puistoalueet) Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille Keski-Suomen ELY-keskus 3/2010.

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOSVAIHE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KESKUSTAN YLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.1.2009, nähtävillä 12.2. 16.3.2009 Päivitetty 29.5.2012, nähtävillä 20.6. 30.9.2012 Päivitetty 14.4.2014, nähtävillä 26.5.-31.7.2014

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KIVILAHTI Kivilahden ranta-asemakaava Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Puranpojantien asemakaavan muutos

Puranpojantien asemakaavan muutos LIITE 1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Puranpojantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23877 1 (9) Maritta Heinilä/ Pekka Seppänen Sisällysluettelo 1 Suunnittelualueen

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

MURSKETIEN ASEMAKAAVA UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.9.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TOIVAKAN KUNTA VIISARIMÄKI KIRKONKYLÄ OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 03.03.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3. Laaditut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E26192.00 TILAAJA: UURAISTEN KUNTA HIRVASKANKAAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS 27.7.2015 TRYS TRYS MKIR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue)

1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Heinikon

Lisätiedot