Tiefakta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiefakta 2009 www.tiehallinto.fi"

Transkriptio

1 Tiefakta 2009

2 Tiefakta on perustietoa liikenteestä, tiestöstä, Tiehallinnosta ja tienpidosta Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti Merenkulkulaitoksen väylätoimintojen, Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhdistämisestä uudeksi väylävirastoksi ja Ajoneuvohallintokeskuksen, Rautatieviraston, Ilmailuhallinnon sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnon yhdistämisestä uudeksi liikenteen turvallisuusvirastoksi. Virastojen yhdistämisillä tavoitellaan selkeitä tuottavuusetuja. Kokonaisvaltainen liikennepolitiikan valmistelu ja toteutus terävöityy, samoin liikenteen turvallisuuskysymyksiin voidaan vastata nykyistä kattavammin. Lisäksi virastojen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden odotetaan paranevan; toimintojen nykyistä paremman yhteensovittamisen kautta syntyy synergiaetuja sekä säästöjä. Virastojen yhdistämisellä voidaan myös vahvistaa kansallista ja alueellista liikennejärjestelmänäkökulmaa sekä parantaa hallinnon tuottavuutta. Liikennepalveluiden asiakkaiden saaman palvelun odotetaan paranevan, kun koko matka- ja kuljetusketjun tarpeet nähdään uusissa virastoissa kokonaisuutena. Muun muassa ruuhkautumiseen, liikenneonnettomuuksiin ja eritoten ympäristöhaittoihin voidaan uusissa virastoissa keskittyä aiempaa kattavammin ja tuloksellisemmin. Uudet virastot aloittavat toimintansa vuoden 2010 alussa. Liikenne- ja viestintäministeriö Väylävirasto 1) Liikenteen turvallisuusvirasto 1) Ratahallintokeskus Tiehallinnon keskushallinto Merenkulkulaitos Meriturvallisuustoiminta Ajoneuvohallintokeskus Rautatievirasto Ilmailuhallinto Tiepiirit 2) MKL, tuotanto ELY 2) Lääninhallitusten liikenneosastot 1) Työnimet maaliskuussa ) Tiepiirit lakkaavat ja niistä muodostuu osa Työ- ja elinkeinoministeriön Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY)

3 Tiefakta 2009 Sisällys Tiehallinto tänään 3 Avaintietoja 6 Tiehallinnon tulos Tiehallinnon tavoitteet Tie- ja liikenneolojen tavoitetila 12 Asiakastyytyväisyys 14 Liikenne 15 Tieliikenne 16 Liikenneturvallisuus 22 Tiet 26 Sillat 29 Tiestön kunto 30 Ympäristö 32 Henkilöstö 36 Tienpito Tuotto-ja kululaskelma 43 Tiehallinnon tase 44 Tietietoa maakunnittain 46 Kehitys 48 EU-tieto 49 Pohjoismaista vertailua Yhteydet 51 TIEHALLINTO TÄNÄÄN Toiminta-ajatus Tiehallinto tarjoaa toimivan ja turvallisen tieverkon kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tiehallinto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva tulosohjattu asiantuntijavirasto. Tiehallintoa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston nimittämä johtokunta. Tiehallinnon omaa toimintaa ovat maanteihin liittyvät viranomaistehtävät, tienpitopalvelujen suunnittelu ja hankinta sekä liikenteen hallintaan liittyvät peruspalvelut. Palvelutuotannon osalta Tiehallinto hyödyntää ulkoisia markkinoita. 3

4 TIEHALLINTO TÄNÄÄN Johtokunta Puheenjohtaja Varapuh.joht. Jäsenet Henkilöstön ed. Pysyvät asiantuntijat Ohjaus Kehittäminen Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Liikenneneuvos Anneli Tanttu, LVM Aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski, YM Kansliapäällikkö Hannele Pokka, YM Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén, Hämeenlinna Toimitusjohtaja Tarja Naarajärvi, Kuljetusliike Naarajärvi, Jämsa DI Tero Haarajärvi, Hämeen tiepiiri Pääjohtaja Jukka Hirvelä, Tiehallinto Sihteeri, johtaja Aulis Nironen, Tiehallinto Tiehallinto Pääjohtaja Pääkonttori Viestintä Kansainvälinen toiminta Sisäinen tarkastus Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Tiepiirit: Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Liikennekeskus Asiantuntija palvelut Pääjohtaja Johtaja Jukka Hirvelä Aulis Nironen 4 Ohjaus Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Viestintä Asiantuntijapalvelut Suuret investoinnit Liikennekeskus Tiepiirit Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi pääjohtaja Jukka Hirvelä suunnittelujohtaja Outi Ryyppö hankintajohtaja Jukka Karjalainen asiakaspalvelujohtaja Lea Virtanen asiakkuusjohtaja Anu Kruth talousjohtaja Timo Hiltunen henkilöstöjohtaja Matti Hermunen tietojohtaja Seppo Toivonen viestintäjohtaja Anna Jokela johtaja Raimo Tapio investointijohtaja Matti Vehviläinen liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikkö tiejohtaja Rita Piirainen tiejohtaja Pekka Jokela tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen tiejohtaja Mauri Pukkila tiejohtaja Petri Keränen tiejohtaja Seppo Kosonen tiejohtaja Anders Östergård tiejohtaja Matti Räinä tiejohtaja Tapani Pöyry

5 Tiepiireittäisiä %-osuuksia vuonna 2008 Maanteiden pituudet Liikennesuorite maanteillä v Henkilövahinkoonnettomuudet v Tiepiiri U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Tiepiirien keskuspaikat Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Tampere Jyväskylä Kouvola Turku Helsinki 5

6 AVAINTIETOJA TOIMIVAT, KESTÄVÄT JA TURVALLISET MATKAT JA KULJETUKSET Liikenteen toimivuus päätieverkolla Turvallinen satanen (%) Ympärivuotinen liikennöitävyys Tienkäyttäjäpalautteet (kpl) Pääteiden huonot talvikelit (%) 4,7 5,8 Muiden teiden huonot talvikelit (%) 4,7 9,4 Tiepääomasta huolehtiminen Korjausvelka (milj.e) 1,4 1,4 Huonokuntoiset päällystetyt tiet (km) Huonokuntoiset sillat (kpl) Liikenneturvallisuuden parantaminen Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä (kpl) Liikennekuolemat maanteillä (kpl) Laskennallinen henkilövahinko-onnett. vähenemä (kpl) 58,5 82 Kevyen liikenteen väylät (km) Ympäristöhaittojen hillintä Kiireellisten pohjavesisuojausten tarve (km) Tieliikenteen CO2-päästöt, tiet ja kadut (1990=100) KANSALAISTEN JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEET TOIMINNAN PERUSTANA Strategisten asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon (1-5) 3,45 3,35 Tienkäyttäjätyytyväisyys kesähoidon tasoon (1-5) - 3,37 Sidosryhmäyhteistyön tuloksellisuus Sidosryhmien tyytyväisyys yhteistyöhön (1-5) 4,1 - Palvelutuottajien tyytyväisyys (innovaatioindeksi 0-100) 62 - TIE-JA LIIKENNEALAN ARVOSTETTU ASIANTUNTIJA JA KUMPPANI Toimintamallin tehokkuus Tiepiirien tulostavoitteiden keskiarvo (0-5) 3,7 3,4 Lupapalveluiden onnistuminen (%) - 86 Hyväksytyt tarjoukset (kpl/tarjouskysely) 4,3 4,0 Henkilöstö (vakinaiset, hlöä) Tietopääoman hallinta T&K:hon käytetyt määrärahat (milj.e) 6,9 5,8 Osaaminen ja hyvinvointi Työtyytyväisyys (1-5) 3,4 3,4 6

7 MUITA TUNNUSLUKUJA Liikennesuorite (mrd autokm, maantiet) 35,7 35,6 Maantiet (km) Päällystetty(km) Sillat (kpl) Painorajoitukset tieverkolla (km) Huonokuntoiset soratiet (km) Kelirikkoisen soratiestön peruskorjaus (km) Huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät (km) Painorajoitetut sillat (kpl) Heva-vähenemä perustienpidon toimin (kpl) 51,5 54 Heva-vähenemä kehittämis-investoinnein (kpl) 7 28 Suolan käyttö liukkauden torjunnassa maanteillä (tn) Rakennetut pohjavesisuojaukset (km) 3,2 3,9 Hiukkaset, tiet ja kadut (1990=100) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan ja kuntoon (1-5) - 3,6 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan ja kuntoon (1-5) - 3,0 Julkisoikeudellisten suoritteiden kust. vastaavuus (%) Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) Kunnossapidon yksikkömenot (e/tiekm) Työn tuottavuuden kasvu vuodessa (%) 5 5 Henkilötyövuodet (htv) Koulutusindeksi 5,2 5,3 7

8 TIEHALLINNON TULOS 2008 Tiehallinto saavutti liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet pääosin hyvin. Liikenneturvallisuuden parantamisessa onnistuttiin ja myös liikennekuolemien määrä väheni selvästi. Päällystettyjen teiden ja siltojen kunto heikkeni, mutta puuhuollon rahoituksella säilytettiin alemmen verkon kunto. Palvelutasolla mitataan liikenteen sujuvuutta, verkon kuntoa ja tienkäyttäjien tyytyväisyyttä kuvaavilla mittareilla: sujuva ja turvallinen runkoverkko 74 % (tavoite 73 %) huonokuntoisia päällystettyjä teitä km (tavoite enintään km) huonokuntoisia siltoja 1020 kpl (tavoite enintään 850 kpl) huonokuntoisia sorateitä km (tavoite enintään km) huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä 232 km (tavoite enintään 240 km) tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan 3,6 (tavoite 3,6 asteikolla 1-5) tienkäyttäjien tyytyväisyys muun tieverkon tilaan 3,0 (tavoite 3,0 asteikolla 1-5) Turvallisuutta koskevat tulostavoitteet saavutettiin hyvin: perustienpidon toimien turvallisuutta lisäävä vaikutus oli 54 hevaa 1) (tavoite 47 hevaa) kehittämisinvestoinnit toivat 28 hevan turvallisuusvaikutuksen (tavoite 28hevaa) 8

9 Ympäristöhaittoja vähennettiin suunnitellusti rakentamalla pohjavesisuojauksia niin, että kiireellisesti suojausta vaativia kohteita oli tieverkolla vuoden lopussa enää 109 km. Tavoite saavutettiin. Toiminnan tehokkuutta arvioitiin kunnossapidon yksikkömenojen ja hallintomenojen määrällä, tuottavuusmittareilla ja palveluntuottajien tyytyväisyydellä: kunnossapidon yksikkömenot e/km (tavoite enintään e/km) kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden kasvun ennakoidaan olevan tavoitetasolla. Työn tuottavuudelle oli tavoitteeksi asetettu 2 % vuosikasvu ja kokonaistuottavuudelle 2 % keskimääräinen vuosikasvu TTS-kaudella palveluntuottajien tyytyväisyys säilyi entisellä tasolla Henkisten voimavarojen hallintaa mitattiin henkilöstön työtyytyväisyydellä, joka oli 3,4 (tavoite 3,4). Se on korkeampi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. 1) Heva = laskennallinen henkilövahinko-onnettomuus 9

10 TIEHALLINNON TAVOITTEET 2009 E 18 Turun ja Helsingin välin viimeinen 51,3 km pitkä moottoritieosuus Muurlasta Lohjalle avattiin Hanke toteutettiin pitkäkestoisena julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarisopimuksena. Hanke käsitti 7 moottoritietunnelia yhteispituudeltaan 5,2 km, 8 eritasoliittymää ja 48 siltapaikkaa. Kuvassa 2,2 km pitkä Karnaisten maantietunneli, joka on Suomen pisin tietunneli. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto ovat sopineet tulossopimuksessaan Tiehallinnolle vuodelle 2009 asetettavista tulostavoitteista seuraavasti: Tuotokset ja laadunhallinta Sujuva ja turvallinen 100 km/h nopeustaso tulee taata vähintään 73 %:lle keskeisen päätieverkon pituudesta. Päällystettyjen teiden määrä kuntoluokissa huono ja erittäin huono rajoitetaan enintään kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että huonokuntoisten ja erittäin huonokuntoisten siltojen määrä rajoitetaan enintään siltaan. Sorateiden määrä kuntoluokissa huono ja erittäin huono rajoitetaan enintään kilometriin sekä huonojen ja erittäin huonojen kevyen liikenteen väylien määrää rajoitetaan 240 kilometriin. Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan on vähintään 3,6 ja muun tieverkon tilaan 3,0 (asteikolla 1-5). Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 35 ja kehittämisinvestointien 4. Kiireellisiä pohjavesien suojausta edellyttäviä kohtia saa olla enintään 107 km. 10

11 Toiminnallinen tehokkuus Kunnossapidon yksikkömenot ovat nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään euroa / kilometri. Tiehallinnon maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus tulee olla julkisoikeudellisten suoritteiden osalta 90 % ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta 100 % Työn tuottavuus kasvaa vähintään 4 % vuodessa. Kokonaistuottavuus kasvaa TTS-kaudella keskimäärin ainakin 2 % vuodessa. Palvelun tuottajien tyytyväisyyttä kuvaavan mittauksen tulos täytyy olla vähintään 62 (asteikolla 0-100). Henkisten voimavarojen hallinta Tiehallinnon työntekijöiden työtyytyväisyys säilyy tasolla 3,4 (asteikolla 1-5). Muut tulostavoitteet Tiehallinto osallistuu aktiivisesti liikennehallinnon virastouudistuksen valmisteluun. Tiehallinto osallistuu aluehallinnon uudistamisen valmisteluun. Tiehallinto toteuttaa muutosviestintää omien uudistusten läpiviemiseksi. Tiehallinto kehittää hankintamenettelyitä ja väylänpidon markkinoita. Tiehallinnon ja valtion muiden organisaatioiden tuloksellisuutta voi seurata julkisen NETRA-palvelun kautta: 11

12 LIIKENNE- JA TIEOLOJEN TAVOITETILA Liikenne- ja tieolojen tavoitetila on Tiehallinnon asiantuntijanäkemys siitä, millaista palvelutasoa, tiestöä ja liikennejärjestelmää kohti tulisi edetä. Tavoitetila on hallituksen liikennepoliittisten linjausten jalkautus tienpidon ja tieliikenneolojen vastuualueella. Keskeiset päätiet ovat tavoitetilassa standardiltaan yhtenäisiä, laadukkaita, liikenteeltään nopeita, turvallisia ja erityisesti pitkämatkaista liikennettä sekä raskaita kuljetuksia palvelevia. Merkittävä osuus liikenteestä on suojattu keskikaitein kohtaamisonnettomuuksilta. Paikallinen liikenne ja kevyt liikenne on suurelta osin erotettu omille väylilleen. Muilla pääteillä on pääosin nykyisenkaltaiset liikennöintiolosuhteet. Vilkkaimmalta osaltaan tiestö on standardiltaan keskeisten pääteiden luokkaa ja merkittävältä osaltaan nykytilaa parempia. Vilkkaimmat yhteysvälit on parannettu keskikaiteellisiksi ohituskaistateiksi. Maaseudun perusverkko on verkollisesti ja liikennetekniseltä standardiltaan nykyisen kaltainen, mutta sen vilkkaimmat osuudet ja merkittävimmät yhteysvälit on modernisoitu. Myös vähäliikenteisin verkonosa mahdollistaa ympärivuotisen raskaan liikenteen, mutta merkittävä osa yhdysteistä on edelleen sorapintaisia. Maantieverkon laajuus supistuu liikennetarpeen muuttuessa. Yleisen liikenteen kannalta vähämerkityksisiä teitä muutetaan yksityisteiksi. Suurilla kaupunkiseuduilla liikenneolojen kehittäminen on toteutettu alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaisesti. Liikenneverkko mahdollistaa tehokkaat, turvalliset ja ympäristöystävälliset matkaketjut ja vaihtoehtoiset liikkumismuodot. Raskas liikenne on tehokkaasti ohjattu omille kaistoilleen. Liikenteen hallinnan kokonaisuus ohjaa, tehostaa ja tukee liikkumista. Muilla kaupunkiseuduilla ja kuntakeskuksissa mahdollisuudet kevyen liikenteen käyttöön ovat hyvät. Autoliikenne toimii hyvin. Liikennejärjestelyt tukevat kaupunki- ja taajamaympäristön visuaalisia ja toiminnallisia ominaispiirteitä. Teiden hoito ja ylläpito tukee verkon liikenteellisiä tavoitteita ja niiden taso suunnitellaan joustavasti nykyistä monipuolisemmin ja asiakaslähtöisemmin kriteerein. Teiden kunto tarjoaa nykyistä paremmat ajo-olosuhteet, pääteiden osalta kunto on vaikutukset huomioon ottaen optimaalinen. Tiestön korjausvelka on korkeintaan puolet nykyisestä ja ylläpito elinkaaritalouden kannalta nykyistä taloudellisempaa. Tavoitetilan toteuttaminen runsaan 20 vuoden aikana edellyttää yli 12 miljardin euron investointeja. Hoitoon ja ylläpitoon tulisi panostaa noin 25 % nykyistä enemmän. Tavoitetilaan pääseminen merkitsisi vuosikustannuksina runsaan miljoonan euron rahoitusta, mikä onnoin 1,6 -kertainen nykyiseen rahoitukseen verrattuna. 12

13 Keskeinen päätieverkko tavoitetilassa Kaksi ajorataa/kaistaa: 1500 km Jatkuva ohituskaista 2+1: 650 km 2-kaistainen tie, jolla ohituskaistoja: km 2-kaistainen tie: km Oulu Rovaniemi Kajaani Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Lahti Mikkeli Kouvola Turku Helsinki Tavoitetilan edellyttämät kustannukset suhteessa TTS rahoitukseen Kokonaiskustannukset TTS milj.e milj.e/v milj.e/v Hoito ja ylläpito Investoinnit yhteensä Keskeinen päätieverkko Muu päätieverkko Kaupunkiseutu ja taajamat Maaseudun perusverkko Erilliset ympäristöinvestoinnit Liikenteen hallinnan erillishankkeet Kustannukset yhteensä

14 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Asiakastyytyväisyys Tiehallinto seuraa jatkuvasti tienkäyttäjien mielipiteitä tienpidosta sekä tyytyväisyystutkimuksin että suoran asiakaspalautejärjestelmän kautta. Tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksia tehdään joka talvi ja joka toinen kesä. Talven tutkimus toteutetaan urakka-alueittain (86 kpl) ja kesän tutkimus tiepiireittäin (9 kpl). Näkemyksiä tienpidon onnistumisesta kysytään siten talvella noin ja kesällä lähes yksityishenkilöltä. Lisäksi näkemyksiä kysytään raskaan liikenteen edustajalta Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan talvikaudella (yksityishenkilöt) Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan talvikaudella (raskas liikenne) Liukkauden torjunta pääteillä Liukkauden torjunta muilla teillä Lumen auraus pääteillä Lumen auraus muilla teillä Jalankulku- ja pyöräteiden talvihoito Pääteiden keli- ja liikenneoloista tiedottaminen Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan kesäkaudella (yksityishenkilöt) Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan kesäkaudella (raskas liikenne) Päällysteiden kunto pääteillä Päällysteiden kunto muilla teillä Sorateiden kunto kelirikkoaikana Sorateiden kunto kesällä

15 LIIKENNE Suomalaiset tekevät keskimäärin 3 matkaa vuorokaudessa, joihin käytetään pysähdyksineen 70 minuuttia. Matkojen keskipituus on 15 km ja koko päivän aikana suomalaiset liikkuvat keskimäärin 42 km. Vuorokauden matkasuoritteesta 76 % syntyy henkilöautolla matkustajana tai kuljettajana, 15 % julkisella liikenteellä, 5 % jalan tai polkupyörällä ja 4 % muilla kulkutavoilla. Väestöstä 52 % kuuluu kotitalouksiin, joilla on käytössään yksi henkilöauto ja 32 % kuuluu kotitalouksiin, joilla on useampia autoja. Vain 6 % henkilöistä kuului kotitalouksiin, joilla oli käytössään työsuhdeauto. Ajokortin omistaa 79 % 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Kotimaan matkasuorite (42 km/henkilö/vrk) km km 1,7 2,1 6,1 11,8 7,4 1,6 32,0 2,6 8,7 3,9 5,8 Kotimaan matkaluku (2,9 matkaa/henkilö/vrk) 0,1 matkaa 0,2 0,8 matkaa 0,6 0,9 1,7 0,05 0,4 0,8 0,2 0,1 Henkilöauto Muu yksityinen Työmatka Vierailu Kevyt liikenne Julkinen liikennne Koulu, opiskelu Mökki Työasia Muu vapaa-aika Ostos, asiointi 15

16 TIELIIKENNE Kotimaan henkilöliikenne, mrd.henkilökm Henkilöautoliikenne Linja-autoliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Laivaliikenne Yhteensä 34,8 51,2 50,1 55,7 61,9 63,8 63,4 8,5 8,5 8,5 8,0 7,7 7,5 7,5 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,8 1) 4,1 0,5 1,0 0,9 1,2 1,3 1,3 1,3 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 47,1 64,1 62,3 68,2 73,3 76,5 76,4 1) tilastointiperusteet muuttuneet Kotimaan henkilöliikenne, mrd.henkilökm Kotimaan tavaraliikenne, mrd.tonnikm Henkilöauto Juna Tie Vesitie 80 Linja-auto Lentokone 40 Rautatie Tieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikenteestä vuonna 2008 oli 93 % ja tavaraliikenteestä 67 %. Henkilöliikenne (hlökm) on kasvanut 62 % vuosina , henkilöautoliikenne 82 %. EU:n komissio arvioi henkilöliikenteen kasvavan Suomessa 30 %:lla vuosina Pientaloasumisen lisääntyminen, työmatkojen piteneminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen lisäävät henkilöauton tarvetta. Kotimaan tavaraliikenne, mrd.tonnikm Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Yhteensä 18,4 26,3 23,2 1) 28,5 27,8 26,9 28,5 8,3 8,4 9,3 10,1 9,7 10,4 10,8 5,2 4,1 3,2 2,8 2,6 3,1 3,2 31,9 38,8 35,8 41,4 40,1 40,4 42,5 1) tilastointiperusteet muuttuneet 16

17 Tavaraliikenne (tkm) on kasvanut 33 % vuosina , tavaraliikenne maanteillä 55 %. Tuotannon palvelu- ja tietovaltaistuminen vähentävät tavaraliikenteen kasvua, joustavien tiekuljetusten merkitys korostuu. EU:n komissio arvioi tavaraliikenteen kasvavan Suomessa 42 %:lla vuosina ja tiekuljetusten lähes 51 %. Tuotettua bkt-yksikköä (1000 euroa) kohden kuljetuksia tarvitaan Suomessa 300 tkm ja EU-maissa 200 tkm. Autokanta on kasvanut 126 % vuosina , henkilöautokanta 120 %. Henkilöautoja oli vuoden 2008 lopussa 507 ja kaikkia autoja 591 tuhatta asukasta kohti. Autokanta ja liikennesuorite Autokannan kasvu maakunnittain vuosina , % Henkilöauto Muut autot Liikennesuorite koko maassa Liikennesuorite maanteillä autoa mrd.autokm Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Auto- Henkilö- Kuorma- Paketti- Linja- Erikois- Kaikki kanta autot autot autot autot autot autot

18 TIELIIKENNE Suomen tieverkko ja tieliikenne Suomen tieverkko käsittää maantiet, kaupunkien katuverkon ja yksityistiet. Koko tieverkon pituus on noin km, josta maanteiden osuus on km eli 20 %, kaupunkien katuverkko km ja yksityiset tiet (sis. metsäautotiet) noin km. Liikennesuorite koko tieverkolla oli 53,0 mrd.autokm vuonna Siitä maanteiden osuus oli 35,6 mrd.autokm eli 67 % ja katujen ja yksityisteiden osuus 17,4 mrd.autokm. Liikennesuoritteen kehitys vuosina , indeksi 2000=100 Tieliikenteen kasvu maanteillä maakunnittain vuosina , % Maantiet Kadut ja yksityistiet Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 100 Koko maa Tiehallinnolla on hoidettavanaan maantiet, joiden pääoma-arvo on noin 14,5 mrd.euroa. Maanteitä oli vuoden alussa km päällystetty, 65 % km pääteitä km moottoriteitä 739 km kevyen liikenteen väyliä km siltoja kpl Maanteiden liikennesuorite väheni 0,3 % vuonna Tiestö, liikenne- Pituus KVL 1) Suorite 2008 määrä kevyet 2) raskaat 3) yht. ja suorite km autoa/vrk milj.autokm/vuosi Moottoritiet Moottoriliikennetiet Muut 2-ajorat.tiet Muut tiet Yhteensä ) KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne 2) Henkilö-ja pakettiautot 3) Kuorma-ja linja-autot 18

19 Tieliikenteen kasvu pysähtyi Maanteiden liikenne keskittyy pääteille. Pääteiden, valta- ja kantatiet, osuus tieliikenteen suoritteesta on 63 %, kun niiden osuus on vain 17 % maanteiden pituudesta. Vuonna 2008 pääteiden liikenteestä, 22,1 mrd.autokm, ajettiin 84 % henkilöautoilla. Maanteillä liikkuu keskimäärin autoa vuorokaudessa. Pääteillä keskimääräinen vuorokausiliikenne on valtateillä ja kantateillä autoa/vrk. Pääosa liikenteestä, noin 96 %, liikkuu päällystetyillä teillä. Tieliikenteen vuotuinen muutosprosentti vuosina % Kevyen liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Raskaan liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2008 keskimäärin km, kuormaautoilla km, pakettiautoilla km ja linja-autoilla km. 19

20 TIELIIKENNE Päätieverkon liikenne vuonna 2008 Rovaniemi Yli 9000 autoa/ vrk autoa/ vrk autoa/ vrk Alle 1500 autoa/ vrk Oulu Kajaani Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Turku Helsinki 20

21 Maanteiden Henkilö- Kuorma- Paketti- Linja- Kaikki liikennesuorite, autot autot autot autot autot milj.autokm Katujen ja yksityisteiden liikennesuorite Maanteiden liikennesuorite vuonna 2008, milj.autokm Maanteiden liikennesuorite tiepäällysteittäin vuonna 2008, milj.autokm Valtatiet Seututiet Kestopäällyste Sora Kantatiet Yhdystiet Kevytpäällyste Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Maanteiden Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteenliikennesuorite tiet tiet tiet tiet sä tiepiireittäin 2008, milj.autokm Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

22 LIIKENNETURVALLISUUS Onnettomuustiheys pääteillä vuosina Henkilövahinkoonnettomuudet/ 100 tiekilometriä Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Turku Helsinki 22

23 Kohti nollavisiota Liikenneturvallisuuden visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Tiehallinnon tavoitteena on kehittää liikennejärjestelmää kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi siten, että tienkäyttäjät voivat liikkua ja matkustaa ilman heidän terveyteensä kohdistuvia vakavia seurauksia. Vakavat loukkaantumiset ja liikennekuolemat vältetään suunnittelemalla liikennejärjestelmä ihmisen toimintakyvyn mukaiseksi. Tällöin yhteisiä liikennesääntöjä noudattamalla inhimillisten virheidenkin seuraukset lieventyvät. Tiehallinnon tavoitteena on liikenteen turvallisuuden parantaminen yhteistyössä kuntien, Liikenneturvan ja poliisin sekä muiden toimijoiden kanssa. Maanteistä huolehtimisen lisäksi Tiehallinto voi näin vaikuttaa muihin turvallisuuden osatekijöihin liikennejärjestelmässä. Tietopohja tähän karttuu tutkijalautakuntatyön ja tutkimuksen keinoilla. Tienpidossa turvallisuus otetaan huomioon. Uusia teitä rakennettaessa turvallisuus on tärkeimpiä lähtökohtia. Myös olemassa olevia teitä hoitamalla ja parantamalla voidaan vähentää onnettomuuksia. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat tien reunaympäristön pehmentäminen, herätettä antavat keski- ja reunaviivamerkinnät, keskikaidejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja nopeuden säätely automaattivalvonnan tukemana. Liikenteessä ei aina selvitä Liikenneturvallisuusvision suuntainen liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten jatkuva vähentäminen on haastava tavoite, kun ottaa huomioon liikennemäärien jatkuvan kasvun. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on asetettu tavoitteeksi alle 250 liikennekuolemaa vuonna 2010 ja alle sata liikennekuolemaa vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 Suomen tieliikenteessä kuoli 343 henkilöä, 37 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kirjattiin 6 845, joka on kuitenkin 188 tapausta enemmän kuin vuonna Kaksi kolmesta liikennekuolemasta tapahtui maanteillä, joilla vuonna 2008 kuoli 225 ja loukkaantui ihmistä. Kuolemia oli 58 vähemmän ja näistä 48 pääteiltä. Liikenteen kasvun pysähtyminen vaikutti osaltaan myönteiseen kehitykseen. Pääteillä kuolemaan johtavista onnettomuuksista 46 % oli kohtaamisonnettomuuksia eli törmäyksiä vastaantulijaan. Toinen suuri ryhmä oli yksittäisonnettomuudet, joita pääteillä tapahtui 15 %. Vuonna 2008 ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui maanteillä 3 568, mikä on 201 vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa henkilövahinko-onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia kuten ulosajoja, joissa yhtenä tekijänä on usein tilanteeseen sopimaton nopeus. 23

24 LIIKENNETURVALLISUUS Henkilövahinko- Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteensä onnettomuudet tiet tiet tiet tiet vuonna 2008 Kuolemaan joht. onnettomuudet Loukkaant. joht. onnettomuudet Onnettom. yht. Kuolleita Loukkaantuneita Liikennekuolemat Henkilövahinko-onnettomuudet Koko maassa kuolleet Maanteillä kuolleet Maanteiden kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleet Onnettomuudet yhteensä Kevyen liikenteen onnettomuudet ) 1) ) tilastointiperusteet muuttuneet v Tieliikenne- Valta- ja kantatiet Muut maantiet onnettomuudet maan- Kuolemaan Henkilö- Kuolemaan Henkilöteillä vuonna johtaneet vah. joht. johtaneet vah. joht 2008 onnett. onnett. onnett. onnett. Kohtaaminen Kevyt liikenne Yksittäis Ohitus Risteäminen Kääntyminen Hirvieläin Peräänajo Muu Yhteensä ) Onn.riski 2) Onn.tiheys 0,5 0,8 7,0 11,9 0,8 0,2 15,2 3,0 1) Riski joutua kuolemaan tai henkilövahinkoihin johtaneeseen onnettomuuteen: onn./100 milj.autokm 2) Kuolemaan tai henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys: onn./100 km 24

25 Tie- Maantiet Koko maa 1) liikenne- Henkilö- Joista Kuolleita Louk- Kuolleita Loukonnetto- vahinko- kuole- kaan- kaanmuudet onnetto- maan tuneita tuneita muudet joht.onn ) ) Lähde Tilastokeskus 2) ennakkotieto Henkilövahinko-onnettomuudet tiepiireittäin vuonna 2008 Kuolemaan johtaneet Loukkaantumiseen johtaneet Henkilövahinko-onnettomuudet onnettomuusluokittain vuonna 2008 Valta- ja kantatiet Muut maantiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Kohtaaminen Kevyt liikenne Yksittäis Ohitus Risteäminen Kääntyminen Hirvieläin Peräänajo Muu Tieliikenne- Onnettomuustapaukset Seuraukset onnettomuudet maanteillä Kuole- Loukkaan- Kaikki Kuolleita Loukvuonna 2008 maan tumiseen kaanjoht. joht. tuneita Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa

26 TIET Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä tieosuudella Kehä I:llä Helsingin Pakilassa Hämeenlinnanväylän ja Maantiet , km Kestopäällyste Sora Maantiet tiepiireittäin , km Valtatiet Seututiet Kevytpäällyste Kantatiet Yhdystiet 80 Uusimaa Turku 60 Kaakkois-Suomi Häme 40 Savo-Karjala Keski-Suomi 20 Vaasa Oulu Lappi Maantiet tiepii- Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteen- Josta reittäin , tiet tiet tiet tiet sä Moot- Mootkm tori- toriliik. tiet tiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

27 Tuusulanväylän välillä on mitattu auton liikenne vuorokaudessa. Maanteiden sillat , kpl Tiestön ja liikennemäärän jakautuminen v eri liikennemäärän Valtatiet Seututiet teille Tiepituus Kantatiet Yhdystiet km Osuus liikenteestä % Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Alle Yli Päällystetty, km kestopäällyste kevytpäällyste Sorateitä, km Kevyen liikenteen väyliä, km Valaistuja tieosia, km Sillat, kpl varsinaiset sillat painorajoitetut sillat Lauttapaikat, kpl Suomen suurimmat Pituus, Pisin Pinta- Valmistusillat m jänne,m ala, m 2 misvuosi Raippaluodon silta, Mustasaari Tähtiniemen silta, Heinola Kärkisten silta, Korpilahti Puumalansalmen silta, Puumala Lapinlahden silta, Helsinki

28 TIET Kevyen liikenteen väyläverkkoa on rakennettu maanteiden varteen km. Hoidettavaa kevyen liikenteen väyläverkkoa on kaikkiaan km kun otetaan huomioon maanteiden molemmilla puolilla olevat väylät. Viime aikoina vuosittainen lisäys on ollut noin km. Väylien laatutasoon kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota, jotta ajomukavuus sekä pyöräilyn houkuttelevuus paranisi. Kaikkiaan Suomessa on kevyen liikenteen väyliä noin km. Pyöräily on tärkeä liikuntamuoto sekä arjen liikkumiskeinona että kuntoiluna ja pyörätiet on arvioitu käytetyimmiksi liikuntapaikoiksi Suomessa. Kevyen liikenteen väylät maanteillä , km Kevyen liikenteen väylät tiepiireittäin , km Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Kevyen liikenteen Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteen- % tieväylät tiepiireittäin tiet tiet tiet tiet sä pituu , km desta Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

29 SILLAT Maanteillä on siltaa, joista pääteillä on Silloista yli 94 % on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Siltojen jälleenhankinta-arvo on noin 6 mrd.e. Sillan ensimmäinen peruskorjaus joudutaan yleensä tekemään vuoden kuluttua rakentamisesta. Noin siltaa odottaa peruskorjausta v Näistä kiireellisiä tapauksia on 900 kpl. Iän perusteella vuoteen 2020 mennessä peruskorjaustarve on noin sillalla olettaen että ainakin 160 peruskorjausta pystytään tekemään vuosittain. Vuonna 2008 peruskorjauksia tehtiin 168 sillalle. Painorajoitettuja siltoja on 164 kpl, joista myös tehostetussa tarkkailussa on 14 siltaa. Lisäksi vain tehostetussa tarkkailussa on 59 siltaa. Huonokuntoiset sillat liikennemääräluokittain , kpl Painorajoitetut sillat tiepiireittäin , kpl Erittäin huonokuntoiset Huonokuntoiset Painorajoitetut Tehostetussa tarkkailussa olevat Alle Yli Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Maanteiden Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Muut Yhteensillat tiet tiet tiet tiet tiet 1) sä , kpl Uusimaa 2) Turku Kaakkois-Suomi Häme 2) Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi ) sis. kadut, kaavatiet, yksityistiet, jalankulku- ja polkupyörätiet sekä rampit 2) sis. Nelostie-sillat 29

30 TIESTÖN KUNTO Maanteistä on 65 % päällystettyjä eli km. Päätiet ovat lähes kokonaan päällystetty. Päällystetyn tiestön kunnon 90-luvun puolestavälistä alkanut heikkeneminen on saatu parin viime vuoden aikana tiestön ylläpitoon ja peruskorjauksiin kohdistetun rahoituksen lisääntymisen myötä pysähtymään ja osittain jopa paranemaan. Maanteiden vuosittaiset päällystystyömäärät vähentyivät voimakkaasti 1990-luvun puolesta välistä aina vuoteen 2001 asti. Vuonna 2008 päällystettiin km ( v km), joista uusiopäällysteiden osuus oli noin 43 % ( v %). Asfalttibetoneja käytetään vilkasliikenteisillä teillä ja pehmeitä asfalttibetoneja vähäliikenteisillä teillä. Maanteiden tiepäällystystyöt vuosina Huonokuntoisten teiden määrä Perinteiset menetelmät Uusiomenetelmät km km Maanteiden Kesto- Kevyt- Päällys- Maanteistä Sora päällystetilanne pääl- pääl- tetty päällys , km lyste lyste 1) yht. tetty, % Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi ) sis. pehmeät asfaltit= öljysoran ja vastaavia

31 Päällystetyn tiestön tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on vaikutusta liikenteen kokemaan palvelutasoon ja ajokustannuksiin. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat lähinnä päällysteen päältä mitattava kantavuus sekä tien pinnalle syntyneet erilaiset vauriot. Päällystysmäärien kasvun myötä tiestön kunto on saatu vuosituhannen vaihteeseen verrattuna paremmin hallintaan. Vilkasliikenteisen tieverkon urasyvyydet ovat keskimäärin pienentyneet sekä alemmalla tieverkolla päällystevaurioista ja epämiellyttävistä epätasaisuuksista kärsivien teiden määrää on onnistuttu jonkin verran vähentämään. Teiden keskimääräinen urasyvyys liikennemääräluokittain Teiden keskimääräinen tasaisuus 1) liikennemääräluokittain mm 8 mm/m 3 6 2, , yli Keskimääräinen vauriosumma liikennemääräluokittain m alle yli ) kansainvälisen tasaisuusindeksin (IRI) mukaan Sorateiden runkokelirikko tiekm alle Runkokelirikon esiintymistä on mitattu vuodesta 1996 alkaen. Sen määrä on vaihdellut vuosittain sääolosuhteiden mukaan. Siksi seurataan runkokelirikon viiden vuoden liukuvaa summaa, jonka määrä on laskemassa

32 YMPÄRISTÖ Päästöt vuonna 2007 Liikenteen päästöt vuonna 2007 Tie Vesi Muut Tie Rautatie Ilma Rautatie % % Vesi Ilma CO HC NO Hiuk. SO CO Energ. x 2 2 kul. 0 CO HC NO Hiuk. SO CO Energ. x 2 2 kul. Tiehallinto vastaa osaltaan tienpidon ja liikenteen ympäristövaikutuksista. Tavoitteena on vähentää ympäristön kuormitusta. Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää on Tiehallinnon päivitetty, vuoteen 2010 ulottuva ympäristöohjelma. Sen päämääriä ovat mm. vähäinen ympäristön kuormitus, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Liikenteen melu Lähes miljoona ihmistä kärsii maassamme ympäristömelusta päivittäin. Ympäristömelusta suurin osa syntyy liikenteestä. Liikenteen lisäksi melua aiheuttavat teollisuus, energiantuotanto, rakentaminen sekä erilaiset asumisen ja vapaa-ajan toiminnot. Tieliikenteen melulle altistutaan etenkin suurissa kaupungeissa, sisääntuloteiden varsilla. Melua voidaan torjua esimerkiksi vähentämällä ajoneuvojen melupäästöjä tai rajoittamalla liikenteen määrää ja nopeutta. Meluherkät kohteet voidaan sijoittaa mahdollisimman kauaksi melulähteistä. Yleisin keino on torjua melun leviämistä erilaisin estein. 32

33 Tieliikenteen pakokaasupäästöt, hiilidioksidi (CO 2 ), t Tieliikenteen pakokaasupäästöt, typen oksidit (NO x ), t Henkilöautot Linja-autot Henkilöautot Linja-autot Pakettiautot Kuorma-autot Pakettiautot Kuorma-autot Tielinjan suunnittelussa voidaan käyttää hyväksi maaston muotoja tai rakentaa erillisiä meluesteitä, kuten meluvalleja sekä erilaisia melukaiteita ja meluseiniä. Vuosina rakennetuilla meluesteillä on vähennetty maantieliikenteen melua hieman yli ihmisen asuinympäristössä. Viime vuosina meluesteiden rakentamista on jouduttu lykkäämään rahoituksen niukkuuden vuoksi. Perinteisten meluesteiden lisäksi on kokeiltu, kuinka paljon nk. vähämeluiset päällysteet vaimentavat melua. Pohjavesien suojelu Tiet ovat perinteisesti kulkeneet harjuja pitkin. Harjualueilla maaperä on hyvin vettä läpäisevää, joten suola sekä muut aineet kulkeutuvat helposti pohjavesiin. Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesiriskit ovat suurimmillaan vilkkailla pääteillä. Suolattavaa tiestöä (hoitoluokat Is ja I) on tärkeillä pohjavesialueilla (I lk) kaikkiaan noin 750 kilometriä. 33

34 YMPÄRISTÖ Tiehallinto pyrkii vähentämään tienpidosta ja liikenteestä aiheutuvia pohjavesiriskejä. Suolaa käytetään pohjavesialueilla mahdollisimman vähän. Talvikaudella liukkauden torjuntaan käytettiin noin tonnia suolaa. Viimeisen viiden vuoden ( ) keskimääräinen suolan kulutus on noin tonnia. Riskialtteimpiin kohtiin rakennetaan pohjavesisuojauksia. Suojauksia on 1990-luvun puolivälin jälkeen rakennettu yhteensä 180 kilometrin matkalle, mutta suojausta kiireellisesti tarvitsevia kohteita on yhteensä vielä vajaat 110 kilometriä. Tieliikenteen pakokaasupäästöt, hiilivedyt (HC), t Liukkaudentorjuntasuolan käyttö maanteillä, t 70 Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot ) tilastointiperusteet muuttuneet v ) Biologisesti hajoavat suolat ovat yksi keino vähentää liukkaudentorjunnan ympäristöhaittoja. Ne ovat kuitenkin noin 15 kertaa tavallista suolaa kalliimpia, joten niillä ei voida hoitaa koko tieverkon suolaustarvetta. Yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa valitaan riskialttiit pohjavesialueet, joilla lähivuosina tullaan käyttämään suolaa korvaavia liukkaudentorjuta-aineita. Ilman laatu Tieliikenteen pakokaasupäästöjen vähentyminen viime vuosina on ajoneuvotekniikan ja polttoaineiden kehityksen ansiota. Suomessa ilmanlaatu on melko hyvä, tieliikenteen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet jäävät yleensä alle ohjearvojen pääteiden läheisyydessäkin. Vain vilkkaimmilla tieosuuksilla taajamissa ja kaupunkiseudulla hiukkas- ja typpidioksidipitoisuudet ovat viime vuosina ajoittain ylittäneet ohjearvot. Keinot päästöjen vähentämiseen ovat enimmäkseen teknisiä. Kaupungeissa on myös tarvetta vähentää liikennettä ja ruuhkia ilmanlaadun parantamiseksi, mihin päästään parhaiten edistämällä kevyttä ja joukkoliikennettä. Tiehallinto voi vaikuttaa liikenteen päästömääriin parantamalla liikenteen sujuvuutta. Henkilöautoille ja kuorma-autoille voidaan löytää optiminopeudet, joilla pakokaasu-päästöt ovat pienimmät. 34

35 Ilmastonmuutos Ihmisen toiminta voimistaa luonnollista kasvihuoneilmiötä lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, joka syntyy polttoaineen täydellisen palamisen lopputuotteena. Liikenteessä syntyy hiilidioksidin lisäksi myös muita kasvihuonekaasuja. Liikenteen osuus Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä noin viidesosa ja tästä tieliikenteen osuus on noin 70 %. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvavat ennusteiden mukaan lähes 12 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on, että vuonna 2010 päästöt olisivat vuoden 1990 tasolla. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ei ole selkeää ratkaisua. Polttoainetalouden kehittäminen on yksi mahdollisuus, mutta se ei ratkaise koko ongelmaa. Polttoaineen kulutusta vähentävät keinot pienentävät hiilidioksidipäästöjä. Tehokkain ja haastavin keino on vähentää liikenteen määrää. Tienpidossa on varauduttava maantieverkolla myös ilmastonmuutoksen johdosta tarpeellisiin sopeuttamistoimiin. Kehittämistyö lähtee liikkeelle tieverkon rakenteellisesta varautumisesta. Se edellyttää selvityksiä nykyisten tie- ja siltarakenteiden toimivuusrajoista ja vaurioitumisriskistä. Luonnon monimuotoisuus Tienpidon ja liikenteen haitallisten luontovaikutusten lieventämiseksi tehokkainta on pidättäytyä laajentamasta tieverkkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, eläinten kulkureitit ja elinympäristöt on otettava huomioon tiesuunnittelussa. On tärkeää kiertää ja suojata luonnonoloiltaan arvokkaat ja yhtenäiset alueet. Tiestön estevaikutusta eläimistölle voidaan lieventää eläinten kulkujärjestelyillä, kuten vihersilloilla ja pieneläintunneleilla. Tienpientareet ovat toisaalta osoittautuneet monien, myös uhanalaisten, eläin- ja kasvilajien potentiaalisiksi elinympäristöiksi. Luonnonvarojen kulutus Tienpidossa kuluu luonnonvaroja sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon että itse liikenteeseen. Tiehallinnossa tutkitaan ja kehitetään uusia keinoja vähentää luonnonvarojen kulutusta tienpidossa. Esimerkiksi päällysteistä suuri osa on nykyisin uusiopäällysteitä. Myös muita korvaavia materiaaleja, kuten teollisuuden sivutuotteita, otetaan tienpidossa mahdollisuuksien mukaan käyttöön. 35

36 HENKILÖSTÖ Tiehallinnossa työskenteli vuonna 2008 yhteensä 919 henkilöä, joista 875 vakinaista ja 44 määräaikaista. Määräaikaisista suurin osa on opiskelijoita ja harjoittelijoita, joita pyritään palkkaamaan runsaasti. Tiehallintolaisten keski-ikä oli 51,1 vuotta. Valtionhallinnon työntekijöiden keski-ikä vuonna 2007 oli 43,7 vuotta. Tiehallinnosta siirtyi eläkkeelle tai muista syistä pois 47 henkilöä ja 31 henkilöä puolestaan palkattiin tai vakinaistettiin. Tiehallinnon sisällä 34 henkilöä vaihtoi tulosyksikköä. Eläkkeelle lähtevien määrä kasvaa Tiehallinnossa erityisesti vuoden 2008 jälkeen. Tiehallinnon koulutustasoindeksi oli 5,3 (v ,2). Yli puolella henkilöstöstä on tekninen koulutus. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa yritetään nostaa koulutustasoa ja monipuolistaa koulutusrakennetta. Osaamista kehitetään aktiivisesti tarjoamalla henkilöstölle heidän tehtäviään tukevaa koulutusta myös koko infra-alan koulutusohjelmissa. Vuonna 2008 koulutuspalveluiden ostamiseen käytettiin e/htv. Työssä oppimisen välineinä käytetään mm. verkkoopiskelua, nykyistä aktiivisempaa tehtäväkiertoa, tehokkaita työparikäytäntöjä ja mentorointia. Tulevaisuudessa kaikissa tulosyksiköissä ei voida enää tuottaa kaikkia tienpidon palveluja. Tehtäviä keskitetään joihinkin tulosyksiköihin ja yhteistoiminta-alueille. Tiehallinnon ja alan vetovoimaisuuden lisäämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilöstön motivaatio ja työkunto ovat edelleen kohtalaisen hyvää tasoa. Hyvinvointiin panostetaan aikaisempaa enemmän. Työtyytyväisyystutkimuksen vastausprosentti oli 67%. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,4 kuten edellisenäkin vuonna. Tiehallinto käytti vuonna 2008 virkistys- ja liikuntatoimeen 117 euroa/ henkilö. Sillä tuetaan henkilöstön terveyden ja toimintakyvyn parantamista sekä työssä jaksamista ja viihtymistä. Henkilöstöjohtamisessa vahvuus on lähiesimiestyön toimivuus. Työtyytyväisyystutkimuksen tulosten, 360-arviointien ja tiimimittarin perusteella esimiehet osaavat perustehtävänsä ja hoitavat ne varsin hyvin. 36

37 Henkilöstömäärät vakinaisia määräaikaisia Osa-aikaeläkkeellä Palkkakustannukset e/htv Keski-ikä 49,0 50,2 50,8 50,9 51,1 Sairauspoissaolot 6,9 9,7 9,5 7,2 7,2 pv/htv Tiehallinnon vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Tiehallinnon vakinaisen henkilöstön koulutus Naiset 381, 43,5 % Miehet 494, 56,5 % Dipl.ins. Muu ylempi korkeakoulututk. Insinööri Muu alempi korkeakoulututk. Rak.mest/teknikko Merkonomi, tms Kouluasteinen amm.tutk. Peruskoulutus Tiehallinnon vakinainen henkilöstö, tavoite 1) Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Keskushallinto -pääkonttori -asiantuntijapalvelut -liikennekeskus Yhteensä Henkilötyövuodet yhteensä ) valtionhallinnon tuottavuusohjelman linjausten mukainen tavoite 37

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia Sisältö: Erilaisia ELY-keskuksia Alue- ja liikennehallinto uudistuvat Liikenne Satakunnassa tärkeä kokonaisuus Miten tavoitat liikenteestä vastaavat Pekka Jokela

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen ALUEHALLINTO UUDISTUU Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen Aluehallinnon uudistamishanke Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala

Itä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala 1 (28) Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 9.4.2008 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2007 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, elokuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä elokuussa Tieliikenteessä sattui elokuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

Alan rahoitus, trendit ja volyymit Alan rahoitus, trendit ja volyymit Heikki Jämsä 17.3.2015 Heikki Jämsä, PANK menetelmäpäivä 7000000 ASFALTTITUOTANTO (TONNIA) YHTEENSÄ 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2014 ARVIO 2013

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Nousula 24.11.2011 Harri Hyyryläinen

Nousula 24.11.2011 Harri Hyyryläinen Nousula 24.11.2011 Harri Hyyryläinen POS ELY Liikennevastuualue Pohjois-Savon ely-keskus 1 ELY-keskukset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus) on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten,

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, tammikuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä tammikuussa Tieliikenteessä sattui tammikuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Ajankohtaista VARELY:n. 5.9.2013 / Antti Kärki

Ajankohtaista VARELY:n. 5.9.2013 / Antti Kärki Ajankohtaista VARELY:n liikennevastuualueelta 5.9.2013 / Antti Kärki Toimialueenamme ovat Satakunta ja Varsinais-Suomi yhtenä toimialueena. Vastuullamme on noin 8 000 km yleisiä teitä ja 1800 siltaa. Tehtävänämme

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2010.

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2009.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Digiroad. Laadunkuvaus. Versio 1.8

Digiroad. Laadunkuvaus. Versio 1.8 Digiroad Laadunkuvaus Versio 1.8 2 Sisältö 1 VERSIOHISTORIA 5 2 JOHDANTO 7 3 LAATUTEKIJÄT 8 3.1 Sijaintitarkkuus 8 3.1.1 Keskilinjageometria 8 3.1.2 Ominaisuustiedot 8 3.2 Kattavuus 8 3.2.1 Alueellinen

Lisätiedot