Tiefakta

Transkriptio

1 Tiefakta 2009

2 Tiefakta on perustietoa liikenteestä, tiestöstä, Tiehallinnosta ja tienpidosta Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti Merenkulkulaitoksen väylätoimintojen, Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhdistämisestä uudeksi väylävirastoksi ja Ajoneuvohallintokeskuksen, Rautatieviraston, Ilmailuhallinnon sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnon yhdistämisestä uudeksi liikenteen turvallisuusvirastoksi. Virastojen yhdistämisillä tavoitellaan selkeitä tuottavuusetuja. Kokonaisvaltainen liikennepolitiikan valmistelu ja toteutus terävöityy, samoin liikenteen turvallisuuskysymyksiin voidaan vastata nykyistä kattavammin. Lisäksi virastojen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden odotetaan paranevan; toimintojen nykyistä paremman yhteensovittamisen kautta syntyy synergiaetuja sekä säästöjä. Virastojen yhdistämisellä voidaan myös vahvistaa kansallista ja alueellista liikennejärjestelmänäkökulmaa sekä parantaa hallinnon tuottavuutta. Liikennepalveluiden asiakkaiden saaman palvelun odotetaan paranevan, kun koko matka- ja kuljetusketjun tarpeet nähdään uusissa virastoissa kokonaisuutena. Muun muassa ruuhkautumiseen, liikenneonnettomuuksiin ja eritoten ympäristöhaittoihin voidaan uusissa virastoissa keskittyä aiempaa kattavammin ja tuloksellisemmin. Uudet virastot aloittavat toimintansa vuoden 2010 alussa. Liikenne- ja viestintäministeriö Väylävirasto 1) Liikenteen turvallisuusvirasto 1) Ratahallintokeskus Tiehallinnon keskushallinto Merenkulkulaitos Meriturvallisuustoiminta Ajoneuvohallintokeskus Rautatievirasto Ilmailuhallinto Tiepiirit 2) MKL, tuotanto ELY 2) Lääninhallitusten liikenneosastot 1) Työnimet maaliskuussa ) Tiepiirit lakkaavat ja niistä muodostuu osa Työ- ja elinkeinoministeriön Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY)

3 Tiefakta 2009 Sisällys Tiehallinto tänään 3 Avaintietoja 6 Tiehallinnon tulos Tiehallinnon tavoitteet Tie- ja liikenneolojen tavoitetila 12 Asiakastyytyväisyys 14 Liikenne 15 Tieliikenne 16 Liikenneturvallisuus 22 Tiet 26 Sillat 29 Tiestön kunto 30 Ympäristö 32 Henkilöstö 36 Tienpito Tuotto-ja kululaskelma 43 Tiehallinnon tase 44 Tietietoa maakunnittain 46 Kehitys 48 EU-tieto 49 Pohjoismaista vertailua Yhteydet 51 TIEHALLINTO TÄNÄÄN Toiminta-ajatus Tiehallinto tarjoaa toimivan ja turvallisen tieverkon kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tiehallinto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva tulosohjattu asiantuntijavirasto. Tiehallintoa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston nimittämä johtokunta. Tiehallinnon omaa toimintaa ovat maanteihin liittyvät viranomaistehtävät, tienpitopalvelujen suunnittelu ja hankinta sekä liikenteen hallintaan liittyvät peruspalvelut. Palvelutuotannon osalta Tiehallinto hyödyntää ulkoisia markkinoita. 3

4 TIEHALLINTO TÄNÄÄN Johtokunta Puheenjohtaja Varapuh.joht. Jäsenet Henkilöstön ed. Pysyvät asiantuntijat Ohjaus Kehittäminen Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Liikenneneuvos Anneli Tanttu, LVM Aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski, YM Kansliapäällikkö Hannele Pokka, YM Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén, Hämeenlinna Toimitusjohtaja Tarja Naarajärvi, Kuljetusliike Naarajärvi, Jämsa DI Tero Haarajärvi, Hämeen tiepiiri Pääjohtaja Jukka Hirvelä, Tiehallinto Sihteeri, johtaja Aulis Nironen, Tiehallinto Tiehallinto Pääjohtaja Pääkonttori Viestintä Kansainvälinen toiminta Sisäinen tarkastus Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Tiepiirit: Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Liikennekeskus Asiantuntija palvelut Pääjohtaja Johtaja Jukka Hirvelä Aulis Nironen 4 Ohjaus Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Viestintä Asiantuntijapalvelut Suuret investoinnit Liikennekeskus Tiepiirit Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi pääjohtaja Jukka Hirvelä suunnittelujohtaja Outi Ryyppö hankintajohtaja Jukka Karjalainen asiakaspalvelujohtaja Lea Virtanen asiakkuusjohtaja Anu Kruth talousjohtaja Timo Hiltunen henkilöstöjohtaja Matti Hermunen tietojohtaja Seppo Toivonen viestintäjohtaja Anna Jokela johtaja Raimo Tapio investointijohtaja Matti Vehviläinen liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikkö tiejohtaja Rita Piirainen tiejohtaja Pekka Jokela tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen tiejohtaja Mauri Pukkila tiejohtaja Petri Keränen tiejohtaja Seppo Kosonen tiejohtaja Anders Östergård tiejohtaja Matti Räinä tiejohtaja Tapani Pöyry

5 Tiepiireittäisiä %-osuuksia vuonna 2008 Maanteiden pituudet Liikennesuorite maanteillä v Henkilövahinkoonnettomuudet v Tiepiiri U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Tiepiirien keskuspaikat Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Tampere Jyväskylä Kouvola Turku Helsinki 5

6 AVAINTIETOJA TOIMIVAT, KESTÄVÄT JA TURVALLISET MATKAT JA KULJETUKSET Liikenteen toimivuus päätieverkolla Turvallinen satanen (%) Ympärivuotinen liikennöitävyys Tienkäyttäjäpalautteet (kpl) Pääteiden huonot talvikelit (%) 4,7 5,8 Muiden teiden huonot talvikelit (%) 4,7 9,4 Tiepääomasta huolehtiminen Korjausvelka (milj.e) 1,4 1,4 Huonokuntoiset päällystetyt tiet (km) Huonokuntoiset sillat (kpl) Liikenneturvallisuuden parantaminen Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä (kpl) Liikennekuolemat maanteillä (kpl) Laskennallinen henkilövahinko-onnett. vähenemä (kpl) 58,5 82 Kevyen liikenteen väylät (km) Ympäristöhaittojen hillintä Kiireellisten pohjavesisuojausten tarve (km) Tieliikenteen CO2-päästöt, tiet ja kadut (1990=100) KANSALAISTEN JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEET TOIMINNAN PERUSTANA Strategisten asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon (1-5) 3,45 3,35 Tienkäyttäjätyytyväisyys kesähoidon tasoon (1-5) - 3,37 Sidosryhmäyhteistyön tuloksellisuus Sidosryhmien tyytyväisyys yhteistyöhön (1-5) 4,1 - Palvelutuottajien tyytyväisyys (innovaatioindeksi 0-100) 62 - TIE-JA LIIKENNEALAN ARVOSTETTU ASIANTUNTIJA JA KUMPPANI Toimintamallin tehokkuus Tiepiirien tulostavoitteiden keskiarvo (0-5) 3,7 3,4 Lupapalveluiden onnistuminen (%) - 86 Hyväksytyt tarjoukset (kpl/tarjouskysely) 4,3 4,0 Henkilöstö (vakinaiset, hlöä) Tietopääoman hallinta T&K:hon käytetyt määrärahat (milj.e) 6,9 5,8 Osaaminen ja hyvinvointi Työtyytyväisyys (1-5) 3,4 3,4 6

7 MUITA TUNNUSLUKUJA Liikennesuorite (mrd autokm, maantiet) 35,7 35,6 Maantiet (km) Päällystetty(km) Sillat (kpl) Painorajoitukset tieverkolla (km) Huonokuntoiset soratiet (km) Kelirikkoisen soratiestön peruskorjaus (km) Huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät (km) Painorajoitetut sillat (kpl) Heva-vähenemä perustienpidon toimin (kpl) 51,5 54 Heva-vähenemä kehittämis-investoinnein (kpl) 7 28 Suolan käyttö liukkauden torjunnassa maanteillä (tn) Rakennetut pohjavesisuojaukset (km) 3,2 3,9 Hiukkaset, tiet ja kadut (1990=100) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan ja kuntoon (1-5) - 3,6 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan ja kuntoon (1-5) - 3,0 Julkisoikeudellisten suoritteiden kust. vastaavuus (%) Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) Kunnossapidon yksikkömenot (e/tiekm) Työn tuottavuuden kasvu vuodessa (%) 5 5 Henkilötyövuodet (htv) Koulutusindeksi 5,2 5,3 7

8 TIEHALLINNON TULOS 2008 Tiehallinto saavutti liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet pääosin hyvin. Liikenneturvallisuuden parantamisessa onnistuttiin ja myös liikennekuolemien määrä väheni selvästi. Päällystettyjen teiden ja siltojen kunto heikkeni, mutta puuhuollon rahoituksella säilytettiin alemmen verkon kunto. Palvelutasolla mitataan liikenteen sujuvuutta, verkon kuntoa ja tienkäyttäjien tyytyväisyyttä kuvaavilla mittareilla: sujuva ja turvallinen runkoverkko 74 % (tavoite 73 %) huonokuntoisia päällystettyjä teitä km (tavoite enintään km) huonokuntoisia siltoja 1020 kpl (tavoite enintään 850 kpl) huonokuntoisia sorateitä km (tavoite enintään km) huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä 232 km (tavoite enintään 240 km) tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan 3,6 (tavoite 3,6 asteikolla 1-5) tienkäyttäjien tyytyväisyys muun tieverkon tilaan 3,0 (tavoite 3,0 asteikolla 1-5) Turvallisuutta koskevat tulostavoitteet saavutettiin hyvin: perustienpidon toimien turvallisuutta lisäävä vaikutus oli 54 hevaa 1) (tavoite 47 hevaa) kehittämisinvestoinnit toivat 28 hevan turvallisuusvaikutuksen (tavoite 28hevaa) 8

9 Ympäristöhaittoja vähennettiin suunnitellusti rakentamalla pohjavesisuojauksia niin, että kiireellisesti suojausta vaativia kohteita oli tieverkolla vuoden lopussa enää 109 km. Tavoite saavutettiin. Toiminnan tehokkuutta arvioitiin kunnossapidon yksikkömenojen ja hallintomenojen määrällä, tuottavuusmittareilla ja palveluntuottajien tyytyväisyydellä: kunnossapidon yksikkömenot e/km (tavoite enintään e/km) kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden kasvun ennakoidaan olevan tavoitetasolla. Työn tuottavuudelle oli tavoitteeksi asetettu 2 % vuosikasvu ja kokonaistuottavuudelle 2 % keskimääräinen vuosikasvu TTS-kaudella palveluntuottajien tyytyväisyys säilyi entisellä tasolla Henkisten voimavarojen hallintaa mitattiin henkilöstön työtyytyväisyydellä, joka oli 3,4 (tavoite 3,4). Se on korkeampi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. 1) Heva = laskennallinen henkilövahinko-onnettomuus 9

10 TIEHALLINNON TAVOITTEET 2009 E 18 Turun ja Helsingin välin viimeinen 51,3 km pitkä moottoritieosuus Muurlasta Lohjalle avattiin Hanke toteutettiin pitkäkestoisena julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarisopimuksena. Hanke käsitti 7 moottoritietunnelia yhteispituudeltaan 5,2 km, 8 eritasoliittymää ja 48 siltapaikkaa. Kuvassa 2,2 km pitkä Karnaisten maantietunneli, joka on Suomen pisin tietunneli. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto ovat sopineet tulossopimuksessaan Tiehallinnolle vuodelle 2009 asetettavista tulostavoitteista seuraavasti: Tuotokset ja laadunhallinta Sujuva ja turvallinen 100 km/h nopeustaso tulee taata vähintään 73 %:lle keskeisen päätieverkon pituudesta. Päällystettyjen teiden määrä kuntoluokissa huono ja erittäin huono rajoitetaan enintään kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että huonokuntoisten ja erittäin huonokuntoisten siltojen määrä rajoitetaan enintään siltaan. Sorateiden määrä kuntoluokissa huono ja erittäin huono rajoitetaan enintään kilometriin sekä huonojen ja erittäin huonojen kevyen liikenteen väylien määrää rajoitetaan 240 kilometriin. Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan on vähintään 3,6 ja muun tieverkon tilaan 3,0 (asteikolla 1-5). Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 35 ja kehittämisinvestointien 4. Kiireellisiä pohjavesien suojausta edellyttäviä kohtia saa olla enintään 107 km. 10

11 Toiminnallinen tehokkuus Kunnossapidon yksikkömenot ovat nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään euroa / kilometri. Tiehallinnon maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus tulee olla julkisoikeudellisten suoritteiden osalta 90 % ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta 100 % Työn tuottavuus kasvaa vähintään 4 % vuodessa. Kokonaistuottavuus kasvaa TTS-kaudella keskimäärin ainakin 2 % vuodessa. Palvelun tuottajien tyytyväisyyttä kuvaavan mittauksen tulos täytyy olla vähintään 62 (asteikolla 0-100). Henkisten voimavarojen hallinta Tiehallinnon työntekijöiden työtyytyväisyys säilyy tasolla 3,4 (asteikolla 1-5). Muut tulostavoitteet Tiehallinto osallistuu aktiivisesti liikennehallinnon virastouudistuksen valmisteluun. Tiehallinto osallistuu aluehallinnon uudistamisen valmisteluun. Tiehallinto toteuttaa muutosviestintää omien uudistusten läpiviemiseksi. Tiehallinto kehittää hankintamenettelyitä ja väylänpidon markkinoita. Tiehallinnon ja valtion muiden organisaatioiden tuloksellisuutta voi seurata julkisen NETRA-palvelun kautta: 11

12 LIIKENNE- JA TIEOLOJEN TAVOITETILA Liikenne- ja tieolojen tavoitetila on Tiehallinnon asiantuntijanäkemys siitä, millaista palvelutasoa, tiestöä ja liikennejärjestelmää kohti tulisi edetä. Tavoitetila on hallituksen liikennepoliittisten linjausten jalkautus tienpidon ja tieliikenneolojen vastuualueella. Keskeiset päätiet ovat tavoitetilassa standardiltaan yhtenäisiä, laadukkaita, liikenteeltään nopeita, turvallisia ja erityisesti pitkämatkaista liikennettä sekä raskaita kuljetuksia palvelevia. Merkittävä osuus liikenteestä on suojattu keskikaitein kohtaamisonnettomuuksilta. Paikallinen liikenne ja kevyt liikenne on suurelta osin erotettu omille väylilleen. Muilla pääteillä on pääosin nykyisenkaltaiset liikennöintiolosuhteet. Vilkkaimmalta osaltaan tiestö on standardiltaan keskeisten pääteiden luokkaa ja merkittävältä osaltaan nykytilaa parempia. Vilkkaimmat yhteysvälit on parannettu keskikaiteellisiksi ohituskaistateiksi. Maaseudun perusverkko on verkollisesti ja liikennetekniseltä standardiltaan nykyisen kaltainen, mutta sen vilkkaimmat osuudet ja merkittävimmät yhteysvälit on modernisoitu. Myös vähäliikenteisin verkonosa mahdollistaa ympärivuotisen raskaan liikenteen, mutta merkittävä osa yhdysteistä on edelleen sorapintaisia. Maantieverkon laajuus supistuu liikennetarpeen muuttuessa. Yleisen liikenteen kannalta vähämerkityksisiä teitä muutetaan yksityisteiksi. Suurilla kaupunkiseuduilla liikenneolojen kehittäminen on toteutettu alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaisesti. Liikenneverkko mahdollistaa tehokkaat, turvalliset ja ympäristöystävälliset matkaketjut ja vaihtoehtoiset liikkumismuodot. Raskas liikenne on tehokkaasti ohjattu omille kaistoilleen. Liikenteen hallinnan kokonaisuus ohjaa, tehostaa ja tukee liikkumista. Muilla kaupunkiseuduilla ja kuntakeskuksissa mahdollisuudet kevyen liikenteen käyttöön ovat hyvät. Autoliikenne toimii hyvin. Liikennejärjestelyt tukevat kaupunki- ja taajamaympäristön visuaalisia ja toiminnallisia ominaispiirteitä. Teiden hoito ja ylläpito tukee verkon liikenteellisiä tavoitteita ja niiden taso suunnitellaan joustavasti nykyistä monipuolisemmin ja asiakaslähtöisemmin kriteerein. Teiden kunto tarjoaa nykyistä paremmat ajo-olosuhteet, pääteiden osalta kunto on vaikutukset huomioon ottaen optimaalinen. Tiestön korjausvelka on korkeintaan puolet nykyisestä ja ylläpito elinkaaritalouden kannalta nykyistä taloudellisempaa. Tavoitetilan toteuttaminen runsaan 20 vuoden aikana edellyttää yli 12 miljardin euron investointeja. Hoitoon ja ylläpitoon tulisi panostaa noin 25 % nykyistä enemmän. Tavoitetilaan pääseminen merkitsisi vuosikustannuksina runsaan miljoonan euron rahoitusta, mikä onnoin 1,6 -kertainen nykyiseen rahoitukseen verrattuna. 12

13 Keskeinen päätieverkko tavoitetilassa Kaksi ajorataa/kaistaa: 1500 km Jatkuva ohituskaista 2+1: 650 km 2-kaistainen tie, jolla ohituskaistoja: km 2-kaistainen tie: km Oulu Rovaniemi Kajaani Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Lahti Mikkeli Kouvola Turku Helsinki Tavoitetilan edellyttämät kustannukset suhteessa TTS rahoitukseen Kokonaiskustannukset TTS milj.e milj.e/v milj.e/v Hoito ja ylläpito Investoinnit yhteensä Keskeinen päätieverkko Muu päätieverkko Kaupunkiseutu ja taajamat Maaseudun perusverkko Erilliset ympäristöinvestoinnit Liikenteen hallinnan erillishankkeet Kustannukset yhteensä

14 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Asiakastyytyväisyys Tiehallinto seuraa jatkuvasti tienkäyttäjien mielipiteitä tienpidosta sekä tyytyväisyystutkimuksin että suoran asiakaspalautejärjestelmän kautta. Tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksia tehdään joka talvi ja joka toinen kesä. Talven tutkimus toteutetaan urakka-alueittain (86 kpl) ja kesän tutkimus tiepiireittäin (9 kpl). Näkemyksiä tienpidon onnistumisesta kysytään siten talvella noin ja kesällä lähes yksityishenkilöltä. Lisäksi näkemyksiä kysytään raskaan liikenteen edustajalta Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan talvikaudella (yksityishenkilöt) Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan talvikaudella (raskas liikenne) Liukkauden torjunta pääteillä Liukkauden torjunta muilla teillä Lumen auraus pääteillä Lumen auraus muilla teillä Jalankulku- ja pyöräteiden talvihoito Pääteiden keli- ja liikenneoloista tiedottaminen Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan kesäkaudella (yksityishenkilöt) Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan kesäkaudella (raskas liikenne) Päällysteiden kunto pääteillä Päällysteiden kunto muilla teillä Sorateiden kunto kelirikkoaikana Sorateiden kunto kesällä

15 LIIKENNE Suomalaiset tekevät keskimäärin 3 matkaa vuorokaudessa, joihin käytetään pysähdyksineen 70 minuuttia. Matkojen keskipituus on 15 km ja koko päivän aikana suomalaiset liikkuvat keskimäärin 42 km. Vuorokauden matkasuoritteesta 76 % syntyy henkilöautolla matkustajana tai kuljettajana, 15 % julkisella liikenteellä, 5 % jalan tai polkupyörällä ja 4 % muilla kulkutavoilla. Väestöstä 52 % kuuluu kotitalouksiin, joilla on käytössään yksi henkilöauto ja 32 % kuuluu kotitalouksiin, joilla on useampia autoja. Vain 6 % henkilöistä kuului kotitalouksiin, joilla oli käytössään työsuhdeauto. Ajokortin omistaa 79 % 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Kotimaan matkasuorite (42 km/henkilö/vrk) km km 1,7 2,1 6,1 11,8 7,4 1,6 32,0 2,6 8,7 3,9 5,8 Kotimaan matkaluku (2,9 matkaa/henkilö/vrk) 0,1 matkaa 0,2 0,8 matkaa 0,6 0,9 1,7 0,05 0,4 0,8 0,2 0,1 Henkilöauto Muu yksityinen Työmatka Vierailu Kevyt liikenne Julkinen liikennne Koulu, opiskelu Mökki Työasia Muu vapaa-aika Ostos, asiointi 15

16 TIELIIKENNE Kotimaan henkilöliikenne, mrd.henkilökm Henkilöautoliikenne Linja-autoliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Laivaliikenne Yhteensä 34,8 51,2 50,1 55,7 61,9 63,8 63,4 8,5 8,5 8,5 8,0 7,7 7,5 7,5 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,8 1) 4,1 0,5 1,0 0,9 1,2 1,3 1,3 1,3 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 47,1 64,1 62,3 68,2 73,3 76,5 76,4 1) tilastointiperusteet muuttuneet Kotimaan henkilöliikenne, mrd.henkilökm Kotimaan tavaraliikenne, mrd.tonnikm Henkilöauto Juna Tie Vesitie 80 Linja-auto Lentokone 40 Rautatie Tieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikenteestä vuonna 2008 oli 93 % ja tavaraliikenteestä 67 %. Henkilöliikenne (hlökm) on kasvanut 62 % vuosina , henkilöautoliikenne 82 %. EU:n komissio arvioi henkilöliikenteen kasvavan Suomessa 30 %:lla vuosina Pientaloasumisen lisääntyminen, työmatkojen piteneminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen lisäävät henkilöauton tarvetta. Kotimaan tavaraliikenne, mrd.tonnikm Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Yhteensä 18,4 26,3 23,2 1) 28,5 27,8 26,9 28,5 8,3 8,4 9,3 10,1 9,7 10,4 10,8 5,2 4,1 3,2 2,8 2,6 3,1 3,2 31,9 38,8 35,8 41,4 40,1 40,4 42,5 1) tilastointiperusteet muuttuneet 16

17 Tavaraliikenne (tkm) on kasvanut 33 % vuosina , tavaraliikenne maanteillä 55 %. Tuotannon palvelu- ja tietovaltaistuminen vähentävät tavaraliikenteen kasvua, joustavien tiekuljetusten merkitys korostuu. EU:n komissio arvioi tavaraliikenteen kasvavan Suomessa 42 %:lla vuosina ja tiekuljetusten lähes 51 %. Tuotettua bkt-yksikköä (1000 euroa) kohden kuljetuksia tarvitaan Suomessa 300 tkm ja EU-maissa 200 tkm. Autokanta on kasvanut 126 % vuosina , henkilöautokanta 120 %. Henkilöautoja oli vuoden 2008 lopussa 507 ja kaikkia autoja 591 tuhatta asukasta kohti. Autokanta ja liikennesuorite Autokannan kasvu maakunnittain vuosina , % Henkilöauto Muut autot Liikennesuorite koko maassa Liikennesuorite maanteillä autoa mrd.autokm Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Auto- Henkilö- Kuorma- Paketti- Linja- Erikois- Kaikki kanta autot autot autot autot autot autot

18 TIELIIKENNE Suomen tieverkko ja tieliikenne Suomen tieverkko käsittää maantiet, kaupunkien katuverkon ja yksityistiet. Koko tieverkon pituus on noin km, josta maanteiden osuus on km eli 20 %, kaupunkien katuverkko km ja yksityiset tiet (sis. metsäautotiet) noin km. Liikennesuorite koko tieverkolla oli 53,0 mrd.autokm vuonna Siitä maanteiden osuus oli 35,6 mrd.autokm eli 67 % ja katujen ja yksityisteiden osuus 17,4 mrd.autokm. Liikennesuoritteen kehitys vuosina , indeksi 2000=100 Tieliikenteen kasvu maanteillä maakunnittain vuosina , % Maantiet Kadut ja yksityistiet Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 100 Koko maa Tiehallinnolla on hoidettavanaan maantiet, joiden pääoma-arvo on noin 14,5 mrd.euroa. Maanteitä oli vuoden alussa km päällystetty, 65 % km pääteitä km moottoriteitä 739 km kevyen liikenteen väyliä km siltoja kpl Maanteiden liikennesuorite väheni 0,3 % vuonna Tiestö, liikenne- Pituus KVL 1) Suorite 2008 määrä kevyet 2) raskaat 3) yht. ja suorite km autoa/vrk milj.autokm/vuosi Moottoritiet Moottoriliikennetiet Muut 2-ajorat.tiet Muut tiet Yhteensä ) KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne 2) Henkilö-ja pakettiautot 3) Kuorma-ja linja-autot 18

19 Tieliikenteen kasvu pysähtyi Maanteiden liikenne keskittyy pääteille. Pääteiden, valta- ja kantatiet, osuus tieliikenteen suoritteesta on 63 %, kun niiden osuus on vain 17 % maanteiden pituudesta. Vuonna 2008 pääteiden liikenteestä, 22,1 mrd.autokm, ajettiin 84 % henkilöautoilla. Maanteillä liikkuu keskimäärin autoa vuorokaudessa. Pääteillä keskimääräinen vuorokausiliikenne on valtateillä ja kantateillä autoa/vrk. Pääosa liikenteestä, noin 96 %, liikkuu päällystetyillä teillä. Tieliikenteen vuotuinen muutosprosentti vuosina % Kevyen liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Raskaan liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2008 keskimäärin km, kuormaautoilla km, pakettiautoilla km ja linja-autoilla km. 19

20 TIELIIKENNE Päätieverkon liikenne vuonna 2008 Rovaniemi Yli 9000 autoa/ vrk autoa/ vrk autoa/ vrk Alle 1500 autoa/ vrk Oulu Kajaani Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Turku Helsinki 20

21 Maanteiden Henkilö- Kuorma- Paketti- Linja- Kaikki liikennesuorite, autot autot autot autot autot milj.autokm Katujen ja yksityisteiden liikennesuorite Maanteiden liikennesuorite vuonna 2008, milj.autokm Maanteiden liikennesuorite tiepäällysteittäin vuonna 2008, milj.autokm Valtatiet Seututiet Kestopäällyste Sora Kantatiet Yhdystiet Kevytpäällyste Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Maanteiden Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteenliikennesuorite tiet tiet tiet tiet sä tiepiireittäin 2008, milj.autokm Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

22 LIIKENNETURVALLISUUS Onnettomuustiheys pääteillä vuosina Henkilövahinkoonnettomuudet/ 100 tiekilometriä Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Turku Helsinki 22

23 Kohti nollavisiota Liikenneturvallisuuden visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Tiehallinnon tavoitteena on kehittää liikennejärjestelmää kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi siten, että tienkäyttäjät voivat liikkua ja matkustaa ilman heidän terveyteensä kohdistuvia vakavia seurauksia. Vakavat loukkaantumiset ja liikennekuolemat vältetään suunnittelemalla liikennejärjestelmä ihmisen toimintakyvyn mukaiseksi. Tällöin yhteisiä liikennesääntöjä noudattamalla inhimillisten virheidenkin seuraukset lieventyvät. Tiehallinnon tavoitteena on liikenteen turvallisuuden parantaminen yhteistyössä kuntien, Liikenneturvan ja poliisin sekä muiden toimijoiden kanssa. Maanteistä huolehtimisen lisäksi Tiehallinto voi näin vaikuttaa muihin turvallisuuden osatekijöihin liikennejärjestelmässä. Tietopohja tähän karttuu tutkijalautakuntatyön ja tutkimuksen keinoilla. Tienpidossa turvallisuus otetaan huomioon. Uusia teitä rakennettaessa turvallisuus on tärkeimpiä lähtökohtia. Myös olemassa olevia teitä hoitamalla ja parantamalla voidaan vähentää onnettomuuksia. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat tien reunaympäristön pehmentäminen, herätettä antavat keski- ja reunaviivamerkinnät, keskikaidejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja nopeuden säätely automaattivalvonnan tukemana. Liikenteessä ei aina selvitä Liikenneturvallisuusvision suuntainen liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten jatkuva vähentäminen on haastava tavoite, kun ottaa huomioon liikennemäärien jatkuvan kasvun. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on asetettu tavoitteeksi alle 250 liikennekuolemaa vuonna 2010 ja alle sata liikennekuolemaa vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 Suomen tieliikenteessä kuoli 343 henkilöä, 37 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kirjattiin 6 845, joka on kuitenkin 188 tapausta enemmän kuin vuonna Kaksi kolmesta liikennekuolemasta tapahtui maanteillä, joilla vuonna 2008 kuoli 225 ja loukkaantui ihmistä. Kuolemia oli 58 vähemmän ja näistä 48 pääteiltä. Liikenteen kasvun pysähtyminen vaikutti osaltaan myönteiseen kehitykseen. Pääteillä kuolemaan johtavista onnettomuuksista 46 % oli kohtaamisonnettomuuksia eli törmäyksiä vastaantulijaan. Toinen suuri ryhmä oli yksittäisonnettomuudet, joita pääteillä tapahtui 15 %. Vuonna 2008 ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui maanteillä 3 568, mikä on 201 vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa henkilövahinko-onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia kuten ulosajoja, joissa yhtenä tekijänä on usein tilanteeseen sopimaton nopeus. 23

24 LIIKENNETURVALLISUUS Henkilövahinko- Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteensä onnettomuudet tiet tiet tiet tiet vuonna 2008 Kuolemaan joht. onnettomuudet Loukkaant. joht. onnettomuudet Onnettom. yht. Kuolleita Loukkaantuneita Liikennekuolemat Henkilövahinko-onnettomuudet Koko maassa kuolleet Maanteillä kuolleet Maanteiden kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleet Onnettomuudet yhteensä Kevyen liikenteen onnettomuudet ) 1) ) tilastointiperusteet muuttuneet v Tieliikenne- Valta- ja kantatiet Muut maantiet onnettomuudet maan- Kuolemaan Henkilö- Kuolemaan Henkilöteillä vuonna johtaneet vah. joht. johtaneet vah. joht 2008 onnett. onnett. onnett. onnett. Kohtaaminen Kevyt liikenne Yksittäis Ohitus Risteäminen Kääntyminen Hirvieläin Peräänajo Muu Yhteensä ) Onn.riski 2) Onn.tiheys 0,5 0,8 7,0 11,9 0,8 0,2 15,2 3,0 1) Riski joutua kuolemaan tai henkilövahinkoihin johtaneeseen onnettomuuteen: onn./100 milj.autokm 2) Kuolemaan tai henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys: onn./100 km 24

25 Tie- Maantiet Koko maa 1) liikenne- Henkilö- Joista Kuolleita Louk- Kuolleita Loukonnetto- vahinko- kuole- kaan- kaanmuudet onnetto- maan tuneita tuneita muudet joht.onn ) ) Lähde Tilastokeskus 2) ennakkotieto Henkilövahinko-onnettomuudet tiepiireittäin vuonna 2008 Kuolemaan johtaneet Loukkaantumiseen johtaneet Henkilövahinko-onnettomuudet onnettomuusluokittain vuonna 2008 Valta- ja kantatiet Muut maantiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Kohtaaminen Kevyt liikenne Yksittäis Ohitus Risteäminen Kääntyminen Hirvieläin Peräänajo Muu Tieliikenne- Onnettomuustapaukset Seuraukset onnettomuudet maanteillä Kuole- Loukkaan- Kaikki Kuolleita Loukvuonna 2008 maan tumiseen kaanjoht. joht. tuneita Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa

26 TIET Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä tieosuudella Kehä I:llä Helsingin Pakilassa Hämeenlinnanväylän ja Maantiet , km Kestopäällyste Sora Maantiet tiepiireittäin , km Valtatiet Seututiet Kevytpäällyste Kantatiet Yhdystiet 80 Uusimaa Turku 60 Kaakkois-Suomi Häme 40 Savo-Karjala Keski-Suomi 20 Vaasa Oulu Lappi Maantiet tiepii- Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteen- Josta reittäin , tiet tiet tiet tiet sä Moot- Mootkm tori- toriliik. tiet tiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

27 Tuusulanväylän välillä on mitattu auton liikenne vuorokaudessa. Maanteiden sillat , kpl Tiestön ja liikennemäärän jakautuminen v eri liikennemäärän Valtatiet Seututiet teille Tiepituus Kantatiet Yhdystiet km Osuus liikenteestä % Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Alle Yli Päällystetty, km kestopäällyste kevytpäällyste Sorateitä, km Kevyen liikenteen väyliä, km Valaistuja tieosia, km Sillat, kpl varsinaiset sillat painorajoitetut sillat Lauttapaikat, kpl Suomen suurimmat Pituus, Pisin Pinta- Valmistusillat m jänne,m ala, m 2 misvuosi Raippaluodon silta, Mustasaari Tähtiniemen silta, Heinola Kärkisten silta, Korpilahti Puumalansalmen silta, Puumala Lapinlahden silta, Helsinki

28 TIET Kevyen liikenteen väyläverkkoa on rakennettu maanteiden varteen km. Hoidettavaa kevyen liikenteen väyläverkkoa on kaikkiaan km kun otetaan huomioon maanteiden molemmilla puolilla olevat väylät. Viime aikoina vuosittainen lisäys on ollut noin km. Väylien laatutasoon kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota, jotta ajomukavuus sekä pyöräilyn houkuttelevuus paranisi. Kaikkiaan Suomessa on kevyen liikenteen väyliä noin km. Pyöräily on tärkeä liikuntamuoto sekä arjen liikkumiskeinona että kuntoiluna ja pyörätiet on arvioitu käytetyimmiksi liikuntapaikoiksi Suomessa. Kevyen liikenteen väylät maanteillä , km Kevyen liikenteen väylät tiepiireittäin , km Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Kevyen liikenteen Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteen- % tieväylät tiepiireittäin tiet tiet tiet tiet sä pituu , km desta Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

29 SILLAT Maanteillä on siltaa, joista pääteillä on Silloista yli 94 % on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Siltojen jälleenhankinta-arvo on noin 6 mrd.e. Sillan ensimmäinen peruskorjaus joudutaan yleensä tekemään vuoden kuluttua rakentamisesta. Noin siltaa odottaa peruskorjausta v Näistä kiireellisiä tapauksia on 900 kpl. Iän perusteella vuoteen 2020 mennessä peruskorjaustarve on noin sillalla olettaen että ainakin 160 peruskorjausta pystytään tekemään vuosittain. Vuonna 2008 peruskorjauksia tehtiin 168 sillalle. Painorajoitettuja siltoja on 164 kpl, joista myös tehostetussa tarkkailussa on 14 siltaa. Lisäksi vain tehostetussa tarkkailussa on 59 siltaa. Huonokuntoiset sillat liikennemääräluokittain , kpl Painorajoitetut sillat tiepiireittäin , kpl Erittäin huonokuntoiset Huonokuntoiset Painorajoitetut Tehostetussa tarkkailussa olevat Alle Yli Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Maanteiden Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Muut Yhteensillat tiet tiet tiet tiet tiet 1) sä , kpl Uusimaa 2) Turku Kaakkois-Suomi Häme 2) Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi ) sis. kadut, kaavatiet, yksityistiet, jalankulku- ja polkupyörätiet sekä rampit 2) sis. Nelostie-sillat 29

30 TIESTÖN KUNTO Maanteistä on 65 % päällystettyjä eli km. Päätiet ovat lähes kokonaan päällystetty. Päällystetyn tiestön kunnon 90-luvun puolestavälistä alkanut heikkeneminen on saatu parin viime vuoden aikana tiestön ylläpitoon ja peruskorjauksiin kohdistetun rahoituksen lisääntymisen myötä pysähtymään ja osittain jopa paranemaan. Maanteiden vuosittaiset päällystystyömäärät vähentyivät voimakkaasti 1990-luvun puolesta välistä aina vuoteen 2001 asti. Vuonna 2008 päällystettiin km ( v km), joista uusiopäällysteiden osuus oli noin 43 % ( v %). Asfalttibetoneja käytetään vilkasliikenteisillä teillä ja pehmeitä asfalttibetoneja vähäliikenteisillä teillä. Maanteiden tiepäällystystyöt vuosina Huonokuntoisten teiden määrä Perinteiset menetelmät Uusiomenetelmät km km Maanteiden Kesto- Kevyt- Päällys- Maanteistä Sora päällystetilanne pääl- pääl- tetty päällys , km lyste lyste 1) yht. tetty, % Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi ) sis. pehmeät asfaltit= öljysoran ja vastaavia

31 Päällystetyn tiestön tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on vaikutusta liikenteen kokemaan palvelutasoon ja ajokustannuksiin. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat lähinnä päällysteen päältä mitattava kantavuus sekä tien pinnalle syntyneet erilaiset vauriot. Päällystysmäärien kasvun myötä tiestön kunto on saatu vuosituhannen vaihteeseen verrattuna paremmin hallintaan. Vilkasliikenteisen tieverkon urasyvyydet ovat keskimäärin pienentyneet sekä alemmalla tieverkolla päällystevaurioista ja epämiellyttävistä epätasaisuuksista kärsivien teiden määrää on onnistuttu jonkin verran vähentämään. Teiden keskimääräinen urasyvyys liikennemääräluokittain Teiden keskimääräinen tasaisuus 1) liikennemääräluokittain mm 8 mm/m 3 6 2, , yli Keskimääräinen vauriosumma liikennemääräluokittain m alle yli ) kansainvälisen tasaisuusindeksin (IRI) mukaan Sorateiden runkokelirikko tiekm alle Runkokelirikon esiintymistä on mitattu vuodesta 1996 alkaen. Sen määrä on vaihdellut vuosittain sääolosuhteiden mukaan. Siksi seurataan runkokelirikon viiden vuoden liukuvaa summaa, jonka määrä on laskemassa

32 YMPÄRISTÖ Päästöt vuonna 2007 Liikenteen päästöt vuonna 2007 Tie Vesi Muut Tie Rautatie Ilma Rautatie % % Vesi Ilma CO HC NO Hiuk. SO CO Energ. x 2 2 kul. 0 CO HC NO Hiuk. SO CO Energ. x 2 2 kul. Tiehallinto vastaa osaltaan tienpidon ja liikenteen ympäristövaikutuksista. Tavoitteena on vähentää ympäristön kuormitusta. Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää on Tiehallinnon päivitetty, vuoteen 2010 ulottuva ympäristöohjelma. Sen päämääriä ovat mm. vähäinen ympäristön kuormitus, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Liikenteen melu Lähes miljoona ihmistä kärsii maassamme ympäristömelusta päivittäin. Ympäristömelusta suurin osa syntyy liikenteestä. Liikenteen lisäksi melua aiheuttavat teollisuus, energiantuotanto, rakentaminen sekä erilaiset asumisen ja vapaa-ajan toiminnot. Tieliikenteen melulle altistutaan etenkin suurissa kaupungeissa, sisääntuloteiden varsilla. Melua voidaan torjua esimerkiksi vähentämällä ajoneuvojen melupäästöjä tai rajoittamalla liikenteen määrää ja nopeutta. Meluherkät kohteet voidaan sijoittaa mahdollisimman kauaksi melulähteistä. Yleisin keino on torjua melun leviämistä erilaisin estein. 32

33 Tieliikenteen pakokaasupäästöt, hiilidioksidi (CO 2 ), t Tieliikenteen pakokaasupäästöt, typen oksidit (NO x ), t Henkilöautot Linja-autot Henkilöautot Linja-autot Pakettiautot Kuorma-autot Pakettiautot Kuorma-autot Tielinjan suunnittelussa voidaan käyttää hyväksi maaston muotoja tai rakentaa erillisiä meluesteitä, kuten meluvalleja sekä erilaisia melukaiteita ja meluseiniä. Vuosina rakennetuilla meluesteillä on vähennetty maantieliikenteen melua hieman yli ihmisen asuinympäristössä. Viime vuosina meluesteiden rakentamista on jouduttu lykkäämään rahoituksen niukkuuden vuoksi. Perinteisten meluesteiden lisäksi on kokeiltu, kuinka paljon nk. vähämeluiset päällysteet vaimentavat melua. Pohjavesien suojelu Tiet ovat perinteisesti kulkeneet harjuja pitkin. Harjualueilla maaperä on hyvin vettä läpäisevää, joten suola sekä muut aineet kulkeutuvat helposti pohjavesiin. Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesiriskit ovat suurimmillaan vilkkailla pääteillä. Suolattavaa tiestöä (hoitoluokat Is ja I) on tärkeillä pohjavesialueilla (I lk) kaikkiaan noin 750 kilometriä. 33

34 YMPÄRISTÖ Tiehallinto pyrkii vähentämään tienpidosta ja liikenteestä aiheutuvia pohjavesiriskejä. Suolaa käytetään pohjavesialueilla mahdollisimman vähän. Talvikaudella liukkauden torjuntaan käytettiin noin tonnia suolaa. Viimeisen viiden vuoden ( ) keskimääräinen suolan kulutus on noin tonnia. Riskialtteimpiin kohtiin rakennetaan pohjavesisuojauksia. Suojauksia on 1990-luvun puolivälin jälkeen rakennettu yhteensä 180 kilometrin matkalle, mutta suojausta kiireellisesti tarvitsevia kohteita on yhteensä vielä vajaat 110 kilometriä. Tieliikenteen pakokaasupäästöt, hiilivedyt (HC), t Liukkaudentorjuntasuolan käyttö maanteillä, t 70 Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot ) tilastointiperusteet muuttuneet v ) Biologisesti hajoavat suolat ovat yksi keino vähentää liukkaudentorjunnan ympäristöhaittoja. Ne ovat kuitenkin noin 15 kertaa tavallista suolaa kalliimpia, joten niillä ei voida hoitaa koko tieverkon suolaustarvetta. Yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa valitaan riskialttiit pohjavesialueet, joilla lähivuosina tullaan käyttämään suolaa korvaavia liukkaudentorjuta-aineita. Ilman laatu Tieliikenteen pakokaasupäästöjen vähentyminen viime vuosina on ajoneuvotekniikan ja polttoaineiden kehityksen ansiota. Suomessa ilmanlaatu on melko hyvä, tieliikenteen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet jäävät yleensä alle ohjearvojen pääteiden läheisyydessäkin. Vain vilkkaimmilla tieosuuksilla taajamissa ja kaupunkiseudulla hiukkas- ja typpidioksidipitoisuudet ovat viime vuosina ajoittain ylittäneet ohjearvot. Keinot päästöjen vähentämiseen ovat enimmäkseen teknisiä. Kaupungeissa on myös tarvetta vähentää liikennettä ja ruuhkia ilmanlaadun parantamiseksi, mihin päästään parhaiten edistämällä kevyttä ja joukkoliikennettä. Tiehallinto voi vaikuttaa liikenteen päästömääriin parantamalla liikenteen sujuvuutta. Henkilöautoille ja kuorma-autoille voidaan löytää optiminopeudet, joilla pakokaasu-päästöt ovat pienimmät. 34

35 Ilmastonmuutos Ihmisen toiminta voimistaa luonnollista kasvihuoneilmiötä lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, joka syntyy polttoaineen täydellisen palamisen lopputuotteena. Liikenteessä syntyy hiilidioksidin lisäksi myös muita kasvihuonekaasuja. Liikenteen osuus Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä noin viidesosa ja tästä tieliikenteen osuus on noin 70 %. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvavat ennusteiden mukaan lähes 12 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on, että vuonna 2010 päästöt olisivat vuoden 1990 tasolla. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ei ole selkeää ratkaisua. Polttoainetalouden kehittäminen on yksi mahdollisuus, mutta se ei ratkaise koko ongelmaa. Polttoaineen kulutusta vähentävät keinot pienentävät hiilidioksidipäästöjä. Tehokkain ja haastavin keino on vähentää liikenteen määrää. Tienpidossa on varauduttava maantieverkolla myös ilmastonmuutoksen johdosta tarpeellisiin sopeuttamistoimiin. Kehittämistyö lähtee liikkeelle tieverkon rakenteellisesta varautumisesta. Se edellyttää selvityksiä nykyisten tie- ja siltarakenteiden toimivuusrajoista ja vaurioitumisriskistä. Luonnon monimuotoisuus Tienpidon ja liikenteen haitallisten luontovaikutusten lieventämiseksi tehokkainta on pidättäytyä laajentamasta tieverkkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, eläinten kulkureitit ja elinympäristöt on otettava huomioon tiesuunnittelussa. On tärkeää kiertää ja suojata luonnonoloiltaan arvokkaat ja yhtenäiset alueet. Tiestön estevaikutusta eläimistölle voidaan lieventää eläinten kulkujärjestelyillä, kuten vihersilloilla ja pieneläintunneleilla. Tienpientareet ovat toisaalta osoittautuneet monien, myös uhanalaisten, eläin- ja kasvilajien potentiaalisiksi elinympäristöiksi. Luonnonvarojen kulutus Tienpidossa kuluu luonnonvaroja sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon että itse liikenteeseen. Tiehallinnossa tutkitaan ja kehitetään uusia keinoja vähentää luonnonvarojen kulutusta tienpidossa. Esimerkiksi päällysteistä suuri osa on nykyisin uusiopäällysteitä. Myös muita korvaavia materiaaleja, kuten teollisuuden sivutuotteita, otetaan tienpidossa mahdollisuuksien mukaan käyttöön. 35

36 HENKILÖSTÖ Tiehallinnossa työskenteli vuonna 2008 yhteensä 919 henkilöä, joista 875 vakinaista ja 44 määräaikaista. Määräaikaisista suurin osa on opiskelijoita ja harjoittelijoita, joita pyritään palkkaamaan runsaasti. Tiehallintolaisten keski-ikä oli 51,1 vuotta. Valtionhallinnon työntekijöiden keski-ikä vuonna 2007 oli 43,7 vuotta. Tiehallinnosta siirtyi eläkkeelle tai muista syistä pois 47 henkilöä ja 31 henkilöä puolestaan palkattiin tai vakinaistettiin. Tiehallinnon sisällä 34 henkilöä vaihtoi tulosyksikköä. Eläkkeelle lähtevien määrä kasvaa Tiehallinnossa erityisesti vuoden 2008 jälkeen. Tiehallinnon koulutustasoindeksi oli 5,3 (v ,2). Yli puolella henkilöstöstä on tekninen koulutus. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa yritetään nostaa koulutustasoa ja monipuolistaa koulutusrakennetta. Osaamista kehitetään aktiivisesti tarjoamalla henkilöstölle heidän tehtäviään tukevaa koulutusta myös koko infra-alan koulutusohjelmissa. Vuonna 2008 koulutuspalveluiden ostamiseen käytettiin e/htv. Työssä oppimisen välineinä käytetään mm. verkkoopiskelua, nykyistä aktiivisempaa tehtäväkiertoa, tehokkaita työparikäytäntöjä ja mentorointia. Tulevaisuudessa kaikissa tulosyksiköissä ei voida enää tuottaa kaikkia tienpidon palveluja. Tehtäviä keskitetään joihinkin tulosyksiköihin ja yhteistoiminta-alueille. Tiehallinnon ja alan vetovoimaisuuden lisäämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilöstön motivaatio ja työkunto ovat edelleen kohtalaisen hyvää tasoa. Hyvinvointiin panostetaan aikaisempaa enemmän. Työtyytyväisyystutkimuksen vastausprosentti oli 67%. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,4 kuten edellisenäkin vuonna. Tiehallinto käytti vuonna 2008 virkistys- ja liikuntatoimeen 117 euroa/ henkilö. Sillä tuetaan henkilöstön terveyden ja toimintakyvyn parantamista sekä työssä jaksamista ja viihtymistä. Henkilöstöjohtamisessa vahvuus on lähiesimiestyön toimivuus. Työtyytyväisyystutkimuksen tulosten, 360-arviointien ja tiimimittarin perusteella esimiehet osaavat perustehtävänsä ja hoitavat ne varsin hyvin. 36

37 Henkilöstömäärät vakinaisia määräaikaisia Osa-aikaeläkkeellä Palkkakustannukset e/htv Keski-ikä 49,0 50,2 50,8 50,9 51,1 Sairauspoissaolot 6,9 9,7 9,5 7,2 7,2 pv/htv Tiehallinnon vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Tiehallinnon vakinaisen henkilöstön koulutus Naiset 381, 43,5 % Miehet 494, 56,5 % Dipl.ins. Muu ylempi korkeakoulututk. Insinööri Muu alempi korkeakoulututk. Rak.mest/teknikko Merkonomi, tms Kouluasteinen amm.tutk. Peruskoulutus Tiehallinnon vakinainen henkilöstö, tavoite 1) Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Keskushallinto -pääkonttori -asiantuntijapalvelut -liikennekeskus Yhteensä Henkilötyövuodet yhteensä ) valtionhallinnon tuottavuusohjelman linjausten mukainen tavoite 37