Tiefakta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiefakta 2009 www.tiehallinto.fi"

Transkriptio

1 Tiefakta 2009

2 Tiefakta on perustietoa liikenteestä, tiestöstä, Tiehallinnosta ja tienpidosta Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti Merenkulkulaitoksen väylätoimintojen, Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhdistämisestä uudeksi väylävirastoksi ja Ajoneuvohallintokeskuksen, Rautatieviraston, Ilmailuhallinnon sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnon yhdistämisestä uudeksi liikenteen turvallisuusvirastoksi. Virastojen yhdistämisillä tavoitellaan selkeitä tuottavuusetuja. Kokonaisvaltainen liikennepolitiikan valmistelu ja toteutus terävöityy, samoin liikenteen turvallisuuskysymyksiin voidaan vastata nykyistä kattavammin. Lisäksi virastojen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden odotetaan paranevan; toimintojen nykyistä paremman yhteensovittamisen kautta syntyy synergiaetuja sekä säästöjä. Virastojen yhdistämisellä voidaan myös vahvistaa kansallista ja alueellista liikennejärjestelmänäkökulmaa sekä parantaa hallinnon tuottavuutta. Liikennepalveluiden asiakkaiden saaman palvelun odotetaan paranevan, kun koko matka- ja kuljetusketjun tarpeet nähdään uusissa virastoissa kokonaisuutena. Muun muassa ruuhkautumiseen, liikenneonnettomuuksiin ja eritoten ympäristöhaittoihin voidaan uusissa virastoissa keskittyä aiempaa kattavammin ja tuloksellisemmin. Uudet virastot aloittavat toimintansa vuoden 2010 alussa. Liikenne- ja viestintäministeriö Väylävirasto 1) Liikenteen turvallisuusvirasto 1) Ratahallintokeskus Tiehallinnon keskushallinto Merenkulkulaitos Meriturvallisuustoiminta Ajoneuvohallintokeskus Rautatievirasto Ilmailuhallinto Tiepiirit 2) MKL, tuotanto ELY 2) Lääninhallitusten liikenneosastot 1) Työnimet maaliskuussa ) Tiepiirit lakkaavat ja niistä muodostuu osa Työ- ja elinkeinoministeriön Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY)

3 Tiefakta 2009 Sisällys Tiehallinto tänään 3 Avaintietoja 6 Tiehallinnon tulos Tiehallinnon tavoitteet Tie- ja liikenneolojen tavoitetila 12 Asiakastyytyväisyys 14 Liikenne 15 Tieliikenne 16 Liikenneturvallisuus 22 Tiet 26 Sillat 29 Tiestön kunto 30 Ympäristö 32 Henkilöstö 36 Tienpito Tuotto-ja kululaskelma 43 Tiehallinnon tase 44 Tietietoa maakunnittain 46 Kehitys 48 EU-tieto 49 Pohjoismaista vertailua Yhteydet 51 TIEHALLINTO TÄNÄÄN Toiminta-ajatus Tiehallinto tarjoaa toimivan ja turvallisen tieverkon kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tiehallinto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva tulosohjattu asiantuntijavirasto. Tiehallintoa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston nimittämä johtokunta. Tiehallinnon omaa toimintaa ovat maanteihin liittyvät viranomaistehtävät, tienpitopalvelujen suunnittelu ja hankinta sekä liikenteen hallintaan liittyvät peruspalvelut. Palvelutuotannon osalta Tiehallinto hyödyntää ulkoisia markkinoita. 3

4 TIEHALLINTO TÄNÄÄN Johtokunta Puheenjohtaja Varapuh.joht. Jäsenet Henkilöstön ed. Pysyvät asiantuntijat Ohjaus Kehittäminen Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Liikenneneuvos Anneli Tanttu, LVM Aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski, YM Kansliapäällikkö Hannele Pokka, YM Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén, Hämeenlinna Toimitusjohtaja Tarja Naarajärvi, Kuljetusliike Naarajärvi, Jämsa DI Tero Haarajärvi, Hämeen tiepiiri Pääjohtaja Jukka Hirvelä, Tiehallinto Sihteeri, johtaja Aulis Nironen, Tiehallinto Tiehallinto Pääjohtaja Pääkonttori Viestintä Kansainvälinen toiminta Sisäinen tarkastus Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Tiepiirit: Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Liikennekeskus Asiantuntija palvelut Pääjohtaja Johtaja Jukka Hirvelä Aulis Nironen 4 Ohjaus Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Viestintä Asiantuntijapalvelut Suuret investoinnit Liikennekeskus Tiepiirit Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi pääjohtaja Jukka Hirvelä suunnittelujohtaja Outi Ryyppö hankintajohtaja Jukka Karjalainen asiakaspalvelujohtaja Lea Virtanen asiakkuusjohtaja Anu Kruth talousjohtaja Timo Hiltunen henkilöstöjohtaja Matti Hermunen tietojohtaja Seppo Toivonen viestintäjohtaja Anna Jokela johtaja Raimo Tapio investointijohtaja Matti Vehviläinen liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikkö tiejohtaja Rita Piirainen tiejohtaja Pekka Jokela tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen tiejohtaja Mauri Pukkila tiejohtaja Petri Keränen tiejohtaja Seppo Kosonen tiejohtaja Anders Östergård tiejohtaja Matti Räinä tiejohtaja Tapani Pöyry

5 Tiepiireittäisiä %-osuuksia vuonna 2008 Maanteiden pituudet Liikennesuorite maanteillä v Henkilövahinkoonnettomuudet v Tiepiiri U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Tiepiirien keskuspaikat Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Tampere Jyväskylä Kouvola Turku Helsinki 5

6 AVAINTIETOJA TOIMIVAT, KESTÄVÄT JA TURVALLISET MATKAT JA KULJETUKSET Liikenteen toimivuus päätieverkolla Turvallinen satanen (%) Ympärivuotinen liikennöitävyys Tienkäyttäjäpalautteet (kpl) Pääteiden huonot talvikelit (%) 4,7 5,8 Muiden teiden huonot talvikelit (%) 4,7 9,4 Tiepääomasta huolehtiminen Korjausvelka (milj.e) 1,4 1,4 Huonokuntoiset päällystetyt tiet (km) Huonokuntoiset sillat (kpl) Liikenneturvallisuuden parantaminen Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä (kpl) Liikennekuolemat maanteillä (kpl) Laskennallinen henkilövahinko-onnett. vähenemä (kpl) 58,5 82 Kevyen liikenteen väylät (km) Ympäristöhaittojen hillintä Kiireellisten pohjavesisuojausten tarve (km) Tieliikenteen CO2-päästöt, tiet ja kadut (1990=100) KANSALAISTEN JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEET TOIMINNAN PERUSTANA Strategisten asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon (1-5) 3,45 3,35 Tienkäyttäjätyytyväisyys kesähoidon tasoon (1-5) - 3,37 Sidosryhmäyhteistyön tuloksellisuus Sidosryhmien tyytyväisyys yhteistyöhön (1-5) 4,1 - Palvelutuottajien tyytyväisyys (innovaatioindeksi 0-100) 62 - TIE-JA LIIKENNEALAN ARVOSTETTU ASIANTUNTIJA JA KUMPPANI Toimintamallin tehokkuus Tiepiirien tulostavoitteiden keskiarvo (0-5) 3,7 3,4 Lupapalveluiden onnistuminen (%) - 86 Hyväksytyt tarjoukset (kpl/tarjouskysely) 4,3 4,0 Henkilöstö (vakinaiset, hlöä) Tietopääoman hallinta T&K:hon käytetyt määrärahat (milj.e) 6,9 5,8 Osaaminen ja hyvinvointi Työtyytyväisyys (1-5) 3,4 3,4 6

7 MUITA TUNNUSLUKUJA Liikennesuorite (mrd autokm, maantiet) 35,7 35,6 Maantiet (km) Päällystetty(km) Sillat (kpl) Painorajoitukset tieverkolla (km) Huonokuntoiset soratiet (km) Kelirikkoisen soratiestön peruskorjaus (km) Huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät (km) Painorajoitetut sillat (kpl) Heva-vähenemä perustienpidon toimin (kpl) 51,5 54 Heva-vähenemä kehittämis-investoinnein (kpl) 7 28 Suolan käyttö liukkauden torjunnassa maanteillä (tn) Rakennetut pohjavesisuojaukset (km) 3,2 3,9 Hiukkaset, tiet ja kadut (1990=100) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan ja kuntoon (1-5) - 3,6 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan ja kuntoon (1-5) - 3,0 Julkisoikeudellisten suoritteiden kust. vastaavuus (%) Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) Kunnossapidon yksikkömenot (e/tiekm) Työn tuottavuuden kasvu vuodessa (%) 5 5 Henkilötyövuodet (htv) Koulutusindeksi 5,2 5,3 7

8 TIEHALLINNON TULOS 2008 Tiehallinto saavutti liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet pääosin hyvin. Liikenneturvallisuuden parantamisessa onnistuttiin ja myös liikennekuolemien määrä väheni selvästi. Päällystettyjen teiden ja siltojen kunto heikkeni, mutta puuhuollon rahoituksella säilytettiin alemmen verkon kunto. Palvelutasolla mitataan liikenteen sujuvuutta, verkon kuntoa ja tienkäyttäjien tyytyväisyyttä kuvaavilla mittareilla: sujuva ja turvallinen runkoverkko 74 % (tavoite 73 %) huonokuntoisia päällystettyjä teitä km (tavoite enintään km) huonokuntoisia siltoja 1020 kpl (tavoite enintään 850 kpl) huonokuntoisia sorateitä km (tavoite enintään km) huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä 232 km (tavoite enintään 240 km) tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan 3,6 (tavoite 3,6 asteikolla 1-5) tienkäyttäjien tyytyväisyys muun tieverkon tilaan 3,0 (tavoite 3,0 asteikolla 1-5) Turvallisuutta koskevat tulostavoitteet saavutettiin hyvin: perustienpidon toimien turvallisuutta lisäävä vaikutus oli 54 hevaa 1) (tavoite 47 hevaa) kehittämisinvestoinnit toivat 28 hevan turvallisuusvaikutuksen (tavoite 28hevaa) 8

9 Ympäristöhaittoja vähennettiin suunnitellusti rakentamalla pohjavesisuojauksia niin, että kiireellisesti suojausta vaativia kohteita oli tieverkolla vuoden lopussa enää 109 km. Tavoite saavutettiin. Toiminnan tehokkuutta arvioitiin kunnossapidon yksikkömenojen ja hallintomenojen määrällä, tuottavuusmittareilla ja palveluntuottajien tyytyväisyydellä: kunnossapidon yksikkömenot e/km (tavoite enintään e/km) kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden kasvun ennakoidaan olevan tavoitetasolla. Työn tuottavuudelle oli tavoitteeksi asetettu 2 % vuosikasvu ja kokonaistuottavuudelle 2 % keskimääräinen vuosikasvu TTS-kaudella palveluntuottajien tyytyväisyys säilyi entisellä tasolla Henkisten voimavarojen hallintaa mitattiin henkilöstön työtyytyväisyydellä, joka oli 3,4 (tavoite 3,4). Se on korkeampi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. 1) Heva = laskennallinen henkilövahinko-onnettomuus 9

10 TIEHALLINNON TAVOITTEET 2009 E 18 Turun ja Helsingin välin viimeinen 51,3 km pitkä moottoritieosuus Muurlasta Lohjalle avattiin Hanke toteutettiin pitkäkestoisena julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarisopimuksena. Hanke käsitti 7 moottoritietunnelia yhteispituudeltaan 5,2 km, 8 eritasoliittymää ja 48 siltapaikkaa. Kuvassa 2,2 km pitkä Karnaisten maantietunneli, joka on Suomen pisin tietunneli. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto ovat sopineet tulossopimuksessaan Tiehallinnolle vuodelle 2009 asetettavista tulostavoitteista seuraavasti: Tuotokset ja laadunhallinta Sujuva ja turvallinen 100 km/h nopeustaso tulee taata vähintään 73 %:lle keskeisen päätieverkon pituudesta. Päällystettyjen teiden määrä kuntoluokissa huono ja erittäin huono rajoitetaan enintään kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että huonokuntoisten ja erittäin huonokuntoisten siltojen määrä rajoitetaan enintään siltaan. Sorateiden määrä kuntoluokissa huono ja erittäin huono rajoitetaan enintään kilometriin sekä huonojen ja erittäin huonojen kevyen liikenteen väylien määrää rajoitetaan 240 kilometriin. Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan on vähintään 3,6 ja muun tieverkon tilaan 3,0 (asteikolla 1-5). Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 35 ja kehittämisinvestointien 4. Kiireellisiä pohjavesien suojausta edellyttäviä kohtia saa olla enintään 107 km. 10

11 Toiminnallinen tehokkuus Kunnossapidon yksikkömenot ovat nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään euroa / kilometri. Tiehallinnon maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus tulee olla julkisoikeudellisten suoritteiden osalta 90 % ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta 100 % Työn tuottavuus kasvaa vähintään 4 % vuodessa. Kokonaistuottavuus kasvaa TTS-kaudella keskimäärin ainakin 2 % vuodessa. Palvelun tuottajien tyytyväisyyttä kuvaavan mittauksen tulos täytyy olla vähintään 62 (asteikolla 0-100). Henkisten voimavarojen hallinta Tiehallinnon työntekijöiden työtyytyväisyys säilyy tasolla 3,4 (asteikolla 1-5). Muut tulostavoitteet Tiehallinto osallistuu aktiivisesti liikennehallinnon virastouudistuksen valmisteluun. Tiehallinto osallistuu aluehallinnon uudistamisen valmisteluun. Tiehallinto toteuttaa muutosviestintää omien uudistusten läpiviemiseksi. Tiehallinto kehittää hankintamenettelyitä ja väylänpidon markkinoita. Tiehallinnon ja valtion muiden organisaatioiden tuloksellisuutta voi seurata julkisen NETRA-palvelun kautta: 11

12 LIIKENNE- JA TIEOLOJEN TAVOITETILA Liikenne- ja tieolojen tavoitetila on Tiehallinnon asiantuntijanäkemys siitä, millaista palvelutasoa, tiestöä ja liikennejärjestelmää kohti tulisi edetä. Tavoitetila on hallituksen liikennepoliittisten linjausten jalkautus tienpidon ja tieliikenneolojen vastuualueella. Keskeiset päätiet ovat tavoitetilassa standardiltaan yhtenäisiä, laadukkaita, liikenteeltään nopeita, turvallisia ja erityisesti pitkämatkaista liikennettä sekä raskaita kuljetuksia palvelevia. Merkittävä osuus liikenteestä on suojattu keskikaitein kohtaamisonnettomuuksilta. Paikallinen liikenne ja kevyt liikenne on suurelta osin erotettu omille väylilleen. Muilla pääteillä on pääosin nykyisenkaltaiset liikennöintiolosuhteet. Vilkkaimmalta osaltaan tiestö on standardiltaan keskeisten pääteiden luokkaa ja merkittävältä osaltaan nykytilaa parempia. Vilkkaimmat yhteysvälit on parannettu keskikaiteellisiksi ohituskaistateiksi. Maaseudun perusverkko on verkollisesti ja liikennetekniseltä standardiltaan nykyisen kaltainen, mutta sen vilkkaimmat osuudet ja merkittävimmät yhteysvälit on modernisoitu. Myös vähäliikenteisin verkonosa mahdollistaa ympärivuotisen raskaan liikenteen, mutta merkittävä osa yhdysteistä on edelleen sorapintaisia. Maantieverkon laajuus supistuu liikennetarpeen muuttuessa. Yleisen liikenteen kannalta vähämerkityksisiä teitä muutetaan yksityisteiksi. Suurilla kaupunkiseuduilla liikenneolojen kehittäminen on toteutettu alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaisesti. Liikenneverkko mahdollistaa tehokkaat, turvalliset ja ympäristöystävälliset matkaketjut ja vaihtoehtoiset liikkumismuodot. Raskas liikenne on tehokkaasti ohjattu omille kaistoilleen. Liikenteen hallinnan kokonaisuus ohjaa, tehostaa ja tukee liikkumista. Muilla kaupunkiseuduilla ja kuntakeskuksissa mahdollisuudet kevyen liikenteen käyttöön ovat hyvät. Autoliikenne toimii hyvin. Liikennejärjestelyt tukevat kaupunki- ja taajamaympäristön visuaalisia ja toiminnallisia ominaispiirteitä. Teiden hoito ja ylläpito tukee verkon liikenteellisiä tavoitteita ja niiden taso suunnitellaan joustavasti nykyistä monipuolisemmin ja asiakaslähtöisemmin kriteerein. Teiden kunto tarjoaa nykyistä paremmat ajo-olosuhteet, pääteiden osalta kunto on vaikutukset huomioon ottaen optimaalinen. Tiestön korjausvelka on korkeintaan puolet nykyisestä ja ylläpito elinkaaritalouden kannalta nykyistä taloudellisempaa. Tavoitetilan toteuttaminen runsaan 20 vuoden aikana edellyttää yli 12 miljardin euron investointeja. Hoitoon ja ylläpitoon tulisi panostaa noin 25 % nykyistä enemmän. Tavoitetilaan pääseminen merkitsisi vuosikustannuksina runsaan miljoonan euron rahoitusta, mikä onnoin 1,6 -kertainen nykyiseen rahoitukseen verrattuna. 12

13 Keskeinen päätieverkko tavoitetilassa Kaksi ajorataa/kaistaa: 1500 km Jatkuva ohituskaista 2+1: 650 km 2-kaistainen tie, jolla ohituskaistoja: km 2-kaistainen tie: km Oulu Rovaniemi Kajaani Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Lahti Mikkeli Kouvola Turku Helsinki Tavoitetilan edellyttämät kustannukset suhteessa TTS rahoitukseen Kokonaiskustannukset TTS milj.e milj.e/v milj.e/v Hoito ja ylläpito Investoinnit yhteensä Keskeinen päätieverkko Muu päätieverkko Kaupunkiseutu ja taajamat Maaseudun perusverkko Erilliset ympäristöinvestoinnit Liikenteen hallinnan erillishankkeet Kustannukset yhteensä

14 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Asiakastyytyväisyys Tiehallinto seuraa jatkuvasti tienkäyttäjien mielipiteitä tienpidosta sekä tyytyväisyystutkimuksin että suoran asiakaspalautejärjestelmän kautta. Tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksia tehdään joka talvi ja joka toinen kesä. Talven tutkimus toteutetaan urakka-alueittain (86 kpl) ja kesän tutkimus tiepiireittäin (9 kpl). Näkemyksiä tienpidon onnistumisesta kysytään siten talvella noin ja kesällä lähes yksityishenkilöltä. Lisäksi näkemyksiä kysytään raskaan liikenteen edustajalta Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan talvikaudella (yksityishenkilöt) Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan talvikaudella (raskas liikenne) Liukkauden torjunta pääteillä Liukkauden torjunta muilla teillä Lumen auraus pääteillä Lumen auraus muilla teillä Jalankulku- ja pyöräteiden talvihoito Pääteiden keli- ja liikenneoloista tiedottaminen Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan kesäkaudella (yksityishenkilöt) Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan kesäkaudella (raskas liikenne) Päällysteiden kunto pääteillä Päällysteiden kunto muilla teillä Sorateiden kunto kelirikkoaikana Sorateiden kunto kesällä

15 LIIKENNE Suomalaiset tekevät keskimäärin 3 matkaa vuorokaudessa, joihin käytetään pysähdyksineen 70 minuuttia. Matkojen keskipituus on 15 km ja koko päivän aikana suomalaiset liikkuvat keskimäärin 42 km. Vuorokauden matkasuoritteesta 76 % syntyy henkilöautolla matkustajana tai kuljettajana, 15 % julkisella liikenteellä, 5 % jalan tai polkupyörällä ja 4 % muilla kulkutavoilla. Väestöstä 52 % kuuluu kotitalouksiin, joilla on käytössään yksi henkilöauto ja 32 % kuuluu kotitalouksiin, joilla on useampia autoja. Vain 6 % henkilöistä kuului kotitalouksiin, joilla oli käytössään työsuhdeauto. Ajokortin omistaa 79 % 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Kotimaan matkasuorite (42 km/henkilö/vrk) km km 1,7 2,1 6,1 11,8 7,4 1,6 32,0 2,6 8,7 3,9 5,8 Kotimaan matkaluku (2,9 matkaa/henkilö/vrk) 0,1 matkaa 0,2 0,8 matkaa 0,6 0,9 1,7 0,05 0,4 0,8 0,2 0,1 Henkilöauto Muu yksityinen Työmatka Vierailu Kevyt liikenne Julkinen liikennne Koulu, opiskelu Mökki Työasia Muu vapaa-aika Ostos, asiointi 15

16 TIELIIKENNE Kotimaan henkilöliikenne, mrd.henkilökm Henkilöautoliikenne Linja-autoliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Laivaliikenne Yhteensä 34,8 51,2 50,1 55,7 61,9 63,8 63,4 8,5 8,5 8,5 8,0 7,7 7,5 7,5 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,8 1) 4,1 0,5 1,0 0,9 1,2 1,3 1,3 1,3 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 47,1 64,1 62,3 68,2 73,3 76,5 76,4 1) tilastointiperusteet muuttuneet Kotimaan henkilöliikenne, mrd.henkilökm Kotimaan tavaraliikenne, mrd.tonnikm Henkilöauto Juna Tie Vesitie 80 Linja-auto Lentokone 40 Rautatie Tieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikenteestä vuonna 2008 oli 93 % ja tavaraliikenteestä 67 %. Henkilöliikenne (hlökm) on kasvanut 62 % vuosina , henkilöautoliikenne 82 %. EU:n komissio arvioi henkilöliikenteen kasvavan Suomessa 30 %:lla vuosina Pientaloasumisen lisääntyminen, työmatkojen piteneminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen lisäävät henkilöauton tarvetta. Kotimaan tavaraliikenne, mrd.tonnikm Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Yhteensä 18,4 26,3 23,2 1) 28,5 27,8 26,9 28,5 8,3 8,4 9,3 10,1 9,7 10,4 10,8 5,2 4,1 3,2 2,8 2,6 3,1 3,2 31,9 38,8 35,8 41,4 40,1 40,4 42,5 1) tilastointiperusteet muuttuneet 16

17 Tavaraliikenne (tkm) on kasvanut 33 % vuosina , tavaraliikenne maanteillä 55 %. Tuotannon palvelu- ja tietovaltaistuminen vähentävät tavaraliikenteen kasvua, joustavien tiekuljetusten merkitys korostuu. EU:n komissio arvioi tavaraliikenteen kasvavan Suomessa 42 %:lla vuosina ja tiekuljetusten lähes 51 %. Tuotettua bkt-yksikköä (1000 euroa) kohden kuljetuksia tarvitaan Suomessa 300 tkm ja EU-maissa 200 tkm. Autokanta on kasvanut 126 % vuosina , henkilöautokanta 120 %. Henkilöautoja oli vuoden 2008 lopussa 507 ja kaikkia autoja 591 tuhatta asukasta kohti. Autokanta ja liikennesuorite Autokannan kasvu maakunnittain vuosina , % Henkilöauto Muut autot Liikennesuorite koko maassa Liikennesuorite maanteillä autoa mrd.autokm Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Auto- Henkilö- Kuorma- Paketti- Linja- Erikois- Kaikki kanta autot autot autot autot autot autot

18 TIELIIKENNE Suomen tieverkko ja tieliikenne Suomen tieverkko käsittää maantiet, kaupunkien katuverkon ja yksityistiet. Koko tieverkon pituus on noin km, josta maanteiden osuus on km eli 20 %, kaupunkien katuverkko km ja yksityiset tiet (sis. metsäautotiet) noin km. Liikennesuorite koko tieverkolla oli 53,0 mrd.autokm vuonna Siitä maanteiden osuus oli 35,6 mrd.autokm eli 67 % ja katujen ja yksityisteiden osuus 17,4 mrd.autokm. Liikennesuoritteen kehitys vuosina , indeksi 2000=100 Tieliikenteen kasvu maanteillä maakunnittain vuosina , % Maantiet Kadut ja yksityistiet Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 100 Koko maa Tiehallinnolla on hoidettavanaan maantiet, joiden pääoma-arvo on noin 14,5 mrd.euroa. Maanteitä oli vuoden alussa km päällystetty, 65 % km pääteitä km moottoriteitä 739 km kevyen liikenteen väyliä km siltoja kpl Maanteiden liikennesuorite väheni 0,3 % vuonna Tiestö, liikenne- Pituus KVL 1) Suorite 2008 määrä kevyet 2) raskaat 3) yht. ja suorite km autoa/vrk milj.autokm/vuosi Moottoritiet Moottoriliikennetiet Muut 2-ajorat.tiet Muut tiet Yhteensä ) KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne 2) Henkilö-ja pakettiautot 3) Kuorma-ja linja-autot 18

19 Tieliikenteen kasvu pysähtyi Maanteiden liikenne keskittyy pääteille. Pääteiden, valta- ja kantatiet, osuus tieliikenteen suoritteesta on 63 %, kun niiden osuus on vain 17 % maanteiden pituudesta. Vuonna 2008 pääteiden liikenteestä, 22,1 mrd.autokm, ajettiin 84 % henkilöautoilla. Maanteillä liikkuu keskimäärin autoa vuorokaudessa. Pääteillä keskimääräinen vuorokausiliikenne on valtateillä ja kantateillä autoa/vrk. Pääosa liikenteestä, noin 96 %, liikkuu päällystetyillä teillä. Tieliikenteen vuotuinen muutosprosentti vuosina % Kevyen liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Raskaan liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2008 keskimäärin km, kuormaautoilla km, pakettiautoilla km ja linja-autoilla km. 19

20 TIELIIKENNE Päätieverkon liikenne vuonna 2008 Rovaniemi Yli 9000 autoa/ vrk autoa/ vrk autoa/ vrk Alle 1500 autoa/ vrk Oulu Kajaani Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Turku Helsinki 20

21 Maanteiden Henkilö- Kuorma- Paketti- Linja- Kaikki liikennesuorite, autot autot autot autot autot milj.autokm Katujen ja yksityisteiden liikennesuorite Maanteiden liikennesuorite vuonna 2008, milj.autokm Maanteiden liikennesuorite tiepäällysteittäin vuonna 2008, milj.autokm Valtatiet Seututiet Kestopäällyste Sora Kantatiet Yhdystiet Kevytpäällyste Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Maanteiden Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteenliikennesuorite tiet tiet tiet tiet sä tiepiireittäin 2008, milj.autokm Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

22 LIIKENNETURVALLISUUS Onnettomuustiheys pääteillä vuosina Henkilövahinkoonnettomuudet/ 100 tiekilometriä Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Turku Helsinki 22

23 Kohti nollavisiota Liikenneturvallisuuden visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Tiehallinnon tavoitteena on kehittää liikennejärjestelmää kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi siten, että tienkäyttäjät voivat liikkua ja matkustaa ilman heidän terveyteensä kohdistuvia vakavia seurauksia. Vakavat loukkaantumiset ja liikennekuolemat vältetään suunnittelemalla liikennejärjestelmä ihmisen toimintakyvyn mukaiseksi. Tällöin yhteisiä liikennesääntöjä noudattamalla inhimillisten virheidenkin seuraukset lieventyvät. Tiehallinnon tavoitteena on liikenteen turvallisuuden parantaminen yhteistyössä kuntien, Liikenneturvan ja poliisin sekä muiden toimijoiden kanssa. Maanteistä huolehtimisen lisäksi Tiehallinto voi näin vaikuttaa muihin turvallisuuden osatekijöihin liikennejärjestelmässä. Tietopohja tähän karttuu tutkijalautakuntatyön ja tutkimuksen keinoilla. Tienpidossa turvallisuus otetaan huomioon. Uusia teitä rakennettaessa turvallisuus on tärkeimpiä lähtökohtia. Myös olemassa olevia teitä hoitamalla ja parantamalla voidaan vähentää onnettomuuksia. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat tien reunaympäristön pehmentäminen, herätettä antavat keski- ja reunaviivamerkinnät, keskikaidejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja nopeuden säätely automaattivalvonnan tukemana. Liikenteessä ei aina selvitä Liikenneturvallisuusvision suuntainen liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten jatkuva vähentäminen on haastava tavoite, kun ottaa huomioon liikennemäärien jatkuvan kasvun. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on asetettu tavoitteeksi alle 250 liikennekuolemaa vuonna 2010 ja alle sata liikennekuolemaa vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 Suomen tieliikenteessä kuoli 343 henkilöä, 37 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kirjattiin 6 845, joka on kuitenkin 188 tapausta enemmän kuin vuonna Kaksi kolmesta liikennekuolemasta tapahtui maanteillä, joilla vuonna 2008 kuoli 225 ja loukkaantui ihmistä. Kuolemia oli 58 vähemmän ja näistä 48 pääteiltä. Liikenteen kasvun pysähtyminen vaikutti osaltaan myönteiseen kehitykseen. Pääteillä kuolemaan johtavista onnettomuuksista 46 % oli kohtaamisonnettomuuksia eli törmäyksiä vastaantulijaan. Toinen suuri ryhmä oli yksittäisonnettomuudet, joita pääteillä tapahtui 15 %. Vuonna 2008 ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui maanteillä 3 568, mikä on 201 vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa henkilövahinko-onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia kuten ulosajoja, joissa yhtenä tekijänä on usein tilanteeseen sopimaton nopeus. 23

24 LIIKENNETURVALLISUUS Henkilövahinko- Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteensä onnettomuudet tiet tiet tiet tiet vuonna 2008 Kuolemaan joht. onnettomuudet Loukkaant. joht. onnettomuudet Onnettom. yht. Kuolleita Loukkaantuneita Liikennekuolemat Henkilövahinko-onnettomuudet Koko maassa kuolleet Maanteillä kuolleet Maanteiden kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleet Onnettomuudet yhteensä Kevyen liikenteen onnettomuudet ) 1) ) tilastointiperusteet muuttuneet v Tieliikenne- Valta- ja kantatiet Muut maantiet onnettomuudet maan- Kuolemaan Henkilö- Kuolemaan Henkilöteillä vuonna johtaneet vah. joht. johtaneet vah. joht 2008 onnett. onnett. onnett. onnett. Kohtaaminen Kevyt liikenne Yksittäis Ohitus Risteäminen Kääntyminen Hirvieläin Peräänajo Muu Yhteensä ) Onn.riski 2) Onn.tiheys 0,5 0,8 7,0 11,9 0,8 0,2 15,2 3,0 1) Riski joutua kuolemaan tai henkilövahinkoihin johtaneeseen onnettomuuteen: onn./100 milj.autokm 2) Kuolemaan tai henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys: onn./100 km 24

25 Tie- Maantiet Koko maa 1) liikenne- Henkilö- Joista Kuolleita Louk- Kuolleita Loukonnetto- vahinko- kuole- kaan- kaanmuudet onnetto- maan tuneita tuneita muudet joht.onn ) ) Lähde Tilastokeskus 2) ennakkotieto Henkilövahinko-onnettomuudet tiepiireittäin vuonna 2008 Kuolemaan johtaneet Loukkaantumiseen johtaneet Henkilövahinko-onnettomuudet onnettomuusluokittain vuonna 2008 Valta- ja kantatiet Muut maantiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Kohtaaminen Kevyt liikenne Yksittäis Ohitus Risteäminen Kääntyminen Hirvieläin Peräänajo Muu Tieliikenne- Onnettomuustapaukset Seuraukset onnettomuudet maanteillä Kuole- Loukkaan- Kaikki Kuolleita Loukvuonna 2008 maan tumiseen kaanjoht. joht. tuneita Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa

26 TIET Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä tieosuudella Kehä I:llä Helsingin Pakilassa Hämeenlinnanväylän ja Maantiet , km Kestopäällyste Sora Maantiet tiepiireittäin , km Valtatiet Seututiet Kevytpäällyste Kantatiet Yhdystiet 80 Uusimaa Turku 60 Kaakkois-Suomi Häme 40 Savo-Karjala Keski-Suomi 20 Vaasa Oulu Lappi Maantiet tiepii- Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteen- Josta reittäin , tiet tiet tiet tiet sä Moot- Mootkm tori- toriliik. tiet tiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

27 Tuusulanväylän välillä on mitattu auton liikenne vuorokaudessa. Maanteiden sillat , kpl Tiestön ja liikennemäärän jakautuminen v eri liikennemäärän Valtatiet Seututiet teille Tiepituus Kantatiet Yhdystiet km Osuus liikenteestä % Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Alle Yli Päällystetty, km kestopäällyste kevytpäällyste Sorateitä, km Kevyen liikenteen väyliä, km Valaistuja tieosia, km Sillat, kpl varsinaiset sillat painorajoitetut sillat Lauttapaikat, kpl Suomen suurimmat Pituus, Pisin Pinta- Valmistusillat m jänne,m ala, m 2 misvuosi Raippaluodon silta, Mustasaari Tähtiniemen silta, Heinola Kärkisten silta, Korpilahti Puumalansalmen silta, Puumala Lapinlahden silta, Helsinki

28 TIET Kevyen liikenteen väyläverkkoa on rakennettu maanteiden varteen km. Hoidettavaa kevyen liikenteen väyläverkkoa on kaikkiaan km kun otetaan huomioon maanteiden molemmilla puolilla olevat väylät. Viime aikoina vuosittainen lisäys on ollut noin km. Väylien laatutasoon kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota, jotta ajomukavuus sekä pyöräilyn houkuttelevuus paranisi. Kaikkiaan Suomessa on kevyen liikenteen väyliä noin km. Pyöräily on tärkeä liikuntamuoto sekä arjen liikkumiskeinona että kuntoiluna ja pyörätiet on arvioitu käytetyimmiksi liikuntapaikoiksi Suomessa. Kevyen liikenteen väylät maanteillä , km Kevyen liikenteen väylät tiepiireittäin , km Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Kevyen liikenteen Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteen- % tieväylät tiepiireittäin tiet tiet tiet tiet sä pituu , km desta Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi

29 SILLAT Maanteillä on siltaa, joista pääteillä on Silloista yli 94 % on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Siltojen jälleenhankinta-arvo on noin 6 mrd.e. Sillan ensimmäinen peruskorjaus joudutaan yleensä tekemään vuoden kuluttua rakentamisesta. Noin siltaa odottaa peruskorjausta v Näistä kiireellisiä tapauksia on 900 kpl. Iän perusteella vuoteen 2020 mennessä peruskorjaustarve on noin sillalla olettaen että ainakin 160 peruskorjausta pystytään tekemään vuosittain. Vuonna 2008 peruskorjauksia tehtiin 168 sillalle. Painorajoitettuja siltoja on 164 kpl, joista myös tehostetussa tarkkailussa on 14 siltaa. Lisäksi vain tehostetussa tarkkailussa on 59 siltaa. Huonokuntoiset sillat liikennemääräluokittain , kpl Painorajoitetut sillat tiepiireittäin , kpl Erittäin huonokuntoiset Huonokuntoiset Painorajoitetut Tehostetussa tarkkailussa olevat Alle Yli Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Maanteiden Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Muut Yhteensillat tiet tiet tiet tiet tiet 1) sä , kpl Uusimaa 2) Turku Kaakkois-Suomi Häme 2) Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi ) sis. kadut, kaavatiet, yksityistiet, jalankulku- ja polkupyörätiet sekä rampit 2) sis. Nelostie-sillat 29

30 TIESTÖN KUNTO Maanteistä on 65 % päällystettyjä eli km. Päätiet ovat lähes kokonaan päällystetty. Päällystetyn tiestön kunnon 90-luvun puolestavälistä alkanut heikkeneminen on saatu parin viime vuoden aikana tiestön ylläpitoon ja peruskorjauksiin kohdistetun rahoituksen lisääntymisen myötä pysähtymään ja osittain jopa paranemaan. Maanteiden vuosittaiset päällystystyömäärät vähentyivät voimakkaasti 1990-luvun puolesta välistä aina vuoteen 2001 asti. Vuonna 2008 päällystettiin km ( v km), joista uusiopäällysteiden osuus oli noin 43 % ( v %). Asfalttibetoneja käytetään vilkasliikenteisillä teillä ja pehmeitä asfalttibetoneja vähäliikenteisillä teillä. Maanteiden tiepäällystystyöt vuosina Huonokuntoisten teiden määrä Perinteiset menetelmät Uusiomenetelmät km km Maanteiden Kesto- Kevyt- Päällys- Maanteistä Sora päällystetilanne pääl- pääl- tetty päällys , km lyste lyste 1) yht. tetty, % Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi ) sis. pehmeät asfaltit= öljysoran ja vastaavia

31 Päällystetyn tiestön tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on vaikutusta liikenteen kokemaan palvelutasoon ja ajokustannuksiin. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat lähinnä päällysteen päältä mitattava kantavuus sekä tien pinnalle syntyneet erilaiset vauriot. Päällystysmäärien kasvun myötä tiestön kunto on saatu vuosituhannen vaihteeseen verrattuna paremmin hallintaan. Vilkasliikenteisen tieverkon urasyvyydet ovat keskimäärin pienentyneet sekä alemmalla tieverkolla päällystevaurioista ja epämiellyttävistä epätasaisuuksista kärsivien teiden määrää on onnistuttu jonkin verran vähentämään. Teiden keskimääräinen urasyvyys liikennemääräluokittain Teiden keskimääräinen tasaisuus 1) liikennemääräluokittain mm 8 mm/m 3 6 2, , yli Keskimääräinen vauriosumma liikennemääräluokittain m alle yli ) kansainvälisen tasaisuusindeksin (IRI) mukaan Sorateiden runkokelirikko tiekm alle Runkokelirikon esiintymistä on mitattu vuodesta 1996 alkaen. Sen määrä on vaihdellut vuosittain sääolosuhteiden mukaan. Siksi seurataan runkokelirikon viiden vuoden liukuvaa summaa, jonka määrä on laskemassa

32 YMPÄRISTÖ Päästöt vuonna 2007 Liikenteen päästöt vuonna 2007 Tie Vesi Muut Tie Rautatie Ilma Rautatie % % Vesi Ilma CO HC NO Hiuk. SO CO Energ. x 2 2 kul. 0 CO HC NO Hiuk. SO CO Energ. x 2 2 kul. Tiehallinto vastaa osaltaan tienpidon ja liikenteen ympäristövaikutuksista. Tavoitteena on vähentää ympäristön kuormitusta. Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää on Tiehallinnon päivitetty, vuoteen 2010 ulottuva ympäristöohjelma. Sen päämääriä ovat mm. vähäinen ympäristön kuormitus, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Liikenteen melu Lähes miljoona ihmistä kärsii maassamme ympäristömelusta päivittäin. Ympäristömelusta suurin osa syntyy liikenteestä. Liikenteen lisäksi melua aiheuttavat teollisuus, energiantuotanto, rakentaminen sekä erilaiset asumisen ja vapaa-ajan toiminnot. Tieliikenteen melulle altistutaan etenkin suurissa kaupungeissa, sisääntuloteiden varsilla. Melua voidaan torjua esimerkiksi vähentämällä ajoneuvojen melupäästöjä tai rajoittamalla liikenteen määrää ja nopeutta. Meluherkät kohteet voidaan sijoittaa mahdollisimman kauaksi melulähteistä. Yleisin keino on torjua melun leviämistä erilaisin estein. 32

33 Tieliikenteen pakokaasupäästöt, hiilidioksidi (CO 2 ), t Tieliikenteen pakokaasupäästöt, typen oksidit (NO x ), t Henkilöautot Linja-autot Henkilöautot Linja-autot Pakettiautot Kuorma-autot Pakettiautot Kuorma-autot Tielinjan suunnittelussa voidaan käyttää hyväksi maaston muotoja tai rakentaa erillisiä meluesteitä, kuten meluvalleja sekä erilaisia melukaiteita ja meluseiniä. Vuosina rakennetuilla meluesteillä on vähennetty maantieliikenteen melua hieman yli ihmisen asuinympäristössä. Viime vuosina meluesteiden rakentamista on jouduttu lykkäämään rahoituksen niukkuuden vuoksi. Perinteisten meluesteiden lisäksi on kokeiltu, kuinka paljon nk. vähämeluiset päällysteet vaimentavat melua. Pohjavesien suojelu Tiet ovat perinteisesti kulkeneet harjuja pitkin. Harjualueilla maaperä on hyvin vettä läpäisevää, joten suola sekä muut aineet kulkeutuvat helposti pohjavesiin. Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesiriskit ovat suurimmillaan vilkkailla pääteillä. Suolattavaa tiestöä (hoitoluokat Is ja I) on tärkeillä pohjavesialueilla (I lk) kaikkiaan noin 750 kilometriä. 33

34 YMPÄRISTÖ Tiehallinto pyrkii vähentämään tienpidosta ja liikenteestä aiheutuvia pohjavesiriskejä. Suolaa käytetään pohjavesialueilla mahdollisimman vähän. Talvikaudella liukkauden torjuntaan käytettiin noin tonnia suolaa. Viimeisen viiden vuoden ( ) keskimääräinen suolan kulutus on noin tonnia. Riskialtteimpiin kohtiin rakennetaan pohjavesisuojauksia. Suojauksia on 1990-luvun puolivälin jälkeen rakennettu yhteensä 180 kilometrin matkalle, mutta suojausta kiireellisesti tarvitsevia kohteita on yhteensä vielä vajaat 110 kilometriä. Tieliikenteen pakokaasupäästöt, hiilivedyt (HC), t Liukkaudentorjuntasuolan käyttö maanteillä, t 70 Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot ) tilastointiperusteet muuttuneet v ) Biologisesti hajoavat suolat ovat yksi keino vähentää liukkaudentorjunnan ympäristöhaittoja. Ne ovat kuitenkin noin 15 kertaa tavallista suolaa kalliimpia, joten niillä ei voida hoitaa koko tieverkon suolaustarvetta. Yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa valitaan riskialttiit pohjavesialueet, joilla lähivuosina tullaan käyttämään suolaa korvaavia liukkaudentorjuta-aineita. Ilman laatu Tieliikenteen pakokaasupäästöjen vähentyminen viime vuosina on ajoneuvotekniikan ja polttoaineiden kehityksen ansiota. Suomessa ilmanlaatu on melko hyvä, tieliikenteen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet jäävät yleensä alle ohjearvojen pääteiden läheisyydessäkin. Vain vilkkaimmilla tieosuuksilla taajamissa ja kaupunkiseudulla hiukkas- ja typpidioksidipitoisuudet ovat viime vuosina ajoittain ylittäneet ohjearvot. Keinot päästöjen vähentämiseen ovat enimmäkseen teknisiä. Kaupungeissa on myös tarvetta vähentää liikennettä ja ruuhkia ilmanlaadun parantamiseksi, mihin päästään parhaiten edistämällä kevyttä ja joukkoliikennettä. Tiehallinto voi vaikuttaa liikenteen päästömääriin parantamalla liikenteen sujuvuutta. Henkilöautoille ja kuorma-autoille voidaan löytää optiminopeudet, joilla pakokaasu-päästöt ovat pienimmät. 34

35 Ilmastonmuutos Ihmisen toiminta voimistaa luonnollista kasvihuoneilmiötä lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, joka syntyy polttoaineen täydellisen palamisen lopputuotteena. Liikenteessä syntyy hiilidioksidin lisäksi myös muita kasvihuonekaasuja. Liikenteen osuus Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä noin viidesosa ja tästä tieliikenteen osuus on noin 70 %. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvavat ennusteiden mukaan lähes 12 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on, että vuonna 2010 päästöt olisivat vuoden 1990 tasolla. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ei ole selkeää ratkaisua. Polttoainetalouden kehittäminen on yksi mahdollisuus, mutta se ei ratkaise koko ongelmaa. Polttoaineen kulutusta vähentävät keinot pienentävät hiilidioksidipäästöjä. Tehokkain ja haastavin keino on vähentää liikenteen määrää. Tienpidossa on varauduttava maantieverkolla myös ilmastonmuutoksen johdosta tarpeellisiin sopeuttamistoimiin. Kehittämistyö lähtee liikkeelle tieverkon rakenteellisesta varautumisesta. Se edellyttää selvityksiä nykyisten tie- ja siltarakenteiden toimivuusrajoista ja vaurioitumisriskistä. Luonnon monimuotoisuus Tienpidon ja liikenteen haitallisten luontovaikutusten lieventämiseksi tehokkainta on pidättäytyä laajentamasta tieverkkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, eläinten kulkureitit ja elinympäristöt on otettava huomioon tiesuunnittelussa. On tärkeää kiertää ja suojata luonnonoloiltaan arvokkaat ja yhtenäiset alueet. Tiestön estevaikutusta eläimistölle voidaan lieventää eläinten kulkujärjestelyillä, kuten vihersilloilla ja pieneläintunneleilla. Tienpientareet ovat toisaalta osoittautuneet monien, myös uhanalaisten, eläin- ja kasvilajien potentiaalisiksi elinympäristöiksi. Luonnonvarojen kulutus Tienpidossa kuluu luonnonvaroja sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon että itse liikenteeseen. Tiehallinnossa tutkitaan ja kehitetään uusia keinoja vähentää luonnonvarojen kulutusta tienpidossa. Esimerkiksi päällysteistä suuri osa on nykyisin uusiopäällysteitä. Myös muita korvaavia materiaaleja, kuten teollisuuden sivutuotteita, otetaan tienpidossa mahdollisuuksien mukaan käyttöön. 35

36 HENKILÖSTÖ Tiehallinnossa työskenteli vuonna 2008 yhteensä 919 henkilöä, joista 875 vakinaista ja 44 määräaikaista. Määräaikaisista suurin osa on opiskelijoita ja harjoittelijoita, joita pyritään palkkaamaan runsaasti. Tiehallintolaisten keski-ikä oli 51,1 vuotta. Valtionhallinnon työntekijöiden keski-ikä vuonna 2007 oli 43,7 vuotta. Tiehallinnosta siirtyi eläkkeelle tai muista syistä pois 47 henkilöä ja 31 henkilöä puolestaan palkattiin tai vakinaistettiin. Tiehallinnon sisällä 34 henkilöä vaihtoi tulosyksikköä. Eläkkeelle lähtevien määrä kasvaa Tiehallinnossa erityisesti vuoden 2008 jälkeen. Tiehallinnon koulutustasoindeksi oli 5,3 (v ,2). Yli puolella henkilöstöstä on tekninen koulutus. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa yritetään nostaa koulutustasoa ja monipuolistaa koulutusrakennetta. Osaamista kehitetään aktiivisesti tarjoamalla henkilöstölle heidän tehtäviään tukevaa koulutusta myös koko infra-alan koulutusohjelmissa. Vuonna 2008 koulutuspalveluiden ostamiseen käytettiin e/htv. Työssä oppimisen välineinä käytetään mm. verkkoopiskelua, nykyistä aktiivisempaa tehtäväkiertoa, tehokkaita työparikäytäntöjä ja mentorointia. Tulevaisuudessa kaikissa tulosyksiköissä ei voida enää tuottaa kaikkia tienpidon palveluja. Tehtäviä keskitetään joihinkin tulosyksiköihin ja yhteistoiminta-alueille. Tiehallinnon ja alan vetovoimaisuuden lisäämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilöstön motivaatio ja työkunto ovat edelleen kohtalaisen hyvää tasoa. Hyvinvointiin panostetaan aikaisempaa enemmän. Työtyytyväisyystutkimuksen vastausprosentti oli 67%. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,4 kuten edellisenäkin vuonna. Tiehallinto käytti vuonna 2008 virkistys- ja liikuntatoimeen 117 euroa/ henkilö. Sillä tuetaan henkilöstön terveyden ja toimintakyvyn parantamista sekä työssä jaksamista ja viihtymistä. Henkilöstöjohtamisessa vahvuus on lähiesimiestyön toimivuus. Työtyytyväisyystutkimuksen tulosten, 360-arviointien ja tiimimittarin perusteella esimiehet osaavat perustehtävänsä ja hoitavat ne varsin hyvin. 36

37 Henkilöstömäärät vakinaisia määräaikaisia Osa-aikaeläkkeellä Palkkakustannukset e/htv Keski-ikä 49,0 50,2 50,8 50,9 51,1 Sairauspoissaolot 6,9 9,7 9,5 7,2 7,2 pv/htv Tiehallinnon vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Tiehallinnon vakinaisen henkilöstön koulutus Naiset 381, 43,5 % Miehet 494, 56,5 % Dipl.ins. Muu ylempi korkeakoulututk. Insinööri Muu alempi korkeakoulututk. Rak.mest/teknikko Merkonomi, tms Kouluasteinen amm.tutk. Peruskoulutus Tiehallinnon vakinainen henkilöstö, tavoite 1) Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Keskushallinto -pääkonttori -asiantuntijapalvelut -liikennekeskus Yhteensä Henkilötyövuodet yhteensä ) valtionhallinnon tuottavuusohjelman linjausten mukainen tavoite 37

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneonnettomuuksien kehitys tienpitäjän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tiehallinto

Talousarvioesitys Tiehallinto 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2007 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2007 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Helmikuu 70 89 578 481 662 519 373 373 170 172 46 52

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 1 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Tiehallinto

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2005

Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2005 Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 24 Tiehallinnon tilastoja 4/25 Julkaisun nimi 1 Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 24 Tiehallinnon tilastoja 4/25 Tiehallinto Helsinki 25 2

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

ohjausryhmän 2. kokous Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma

ohjausryhmän 2. kokous Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma ohjausryhmän 2. kokous Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Edellisen kokouksen jälkeiset tapahtumat nettisivuja päivitetty www.tampere.ramboll.fi/harmanmaa_litu/ lähtötietojen keräys onnettomuusanalyysi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko Pori Rauma Kaskinen Uusikaupunki 8 Turku 12 23 11 Salo Tampere 3 Hattula Tuulos Kalvola Humppila Hämeenlinna Forssa Janakkala Jokioinen 9 Renko Ypäjä Tammela Hausjärvi 54 10 Riihimäki Loppi 52 Hyvinkää

Lisätiedot

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät » 2007 2013,. ENPI CBC project Cross-Border Road Traffic Safety SE653 " SE653 Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät 13.-14.2.2013 Paikka: Hotelli Radisson Blu Royal, Aika: 13.-14.2.2013 Kielet: venäjä,

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon yhteisalueurakka Ranua , erityispiirteet

Hoidon ja ylläpidon yhteisalueurakka Ranua , erityispiirteet Hoidon ja ylläpidon yhteisalueurakka Ranua 2016-2021, erityispiirteet Ranuan kunta Hoidettava tiestö pääasiassa Ranuan kirkonkylää. Lisäksi Ristijärvi- Penämö ja Simontaipaleentie yht. 27,5 km 1.03 Tiestön

Lisätiedot

Mt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta

Mt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta 27.1.2014 1 (5) Mt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta Lisäselvityksen tausta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue

Lisätiedot

Niskanperän OYK liikenneselvitys

Niskanperän OYK liikenneselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti 1 (6) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Liikenteen nykytilanne... 1 1.1 Tieverkko... 1 1.2

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä Tiehallinnon tilastoja 3/2003

Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä Tiehallinnon tilastoja 3/2003 Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 2002 Tiehallinnon tilastoja 3/2003 Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 2002 Tiehallinnon tilastoja 3/2003 Tiehallinto Helsinki 2003 Kannen kuva: Seppo Sarjamo

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Järvenpään onnettomuuskatsaus

Järvenpään onnettomuuskatsaus Järvenpään onnettomuuskatsaus 211 19.4.212 Onnettomuuskehitys Järvenpäässä 22-211 25 Tieliikenneonnettomuudet (kpl/vuosi) 2 15 1 5 85 76 83 94 36 41 45 38 146 133 145 55 57 59 14 44 174 133 34 51 Omaisuusvah.joht.

Lisätiedot

Tieliikenne-ennuste Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen

Tieliikenne-ennuste Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen Tieliikenne-ennuste 2002-2030 Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen 3 ESIPUHE Tilastokeskuksen uusi väestöennuste vuodelta 2001 eroaa alueellisesti melko paljon kolme vuotta aikaisemmin tehdystä ennusteesta.

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus 22.1.2016 Vesa Männistö, FM Oma esittely Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot