Teemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia"

Transkriptio

1 Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia

2 Sisällys Saatteeksi Johdanto Kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikka Kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka Pirkanmaan strategiat ja ohjelmat Pirkanmaan nykytila ja muutostekijöitä strategiajaksolla Kasvihuonekaasupäästöt Energiankulutus Energiantuotanto ja -hankinta Pirkanmaan ilmasto- ja energiavisio Energiankulutus ja resurssitehokkuus Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Yhdyskuntarakenne ja palveluiden saavutettavuus Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta Energian hankinta ja tuotanto Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet Hajautettu tuotanto Fossiiliset polttoaineet Turve Siirto ja jakelu Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys ja liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Sadannan ja kosteuden lisääntyminen Lämpötilojen nousu Ääriolosuhteiden lisääntyminen Pirkanmaan liitto ISBN Taitto: Lili Scarpellini Painos xx kpl Paino xxxx 4. Seuranta Keskeiset käsitteet Lähteet Liitteet Liite 1. Strategiatyöhön osallistuneita tahoja Liite 2. Seurantaindikaattoreita

3 Saatteeksi 1. Johdanto Ilmastonmuutoksen hillinnästä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on tullut aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Ilmastonmuutos aiheutuu kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, pitoisuuksien kohoamisesta. Kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta mukaan lukien liikenne. Tästä syystä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat nykyisin kietoutuneet tiiviisti toisiinsa. Valtioneuvosto edellytti vuonna 2008 eduskunnalle antamassaan selonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmastostrategiansa. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia valmistui vuonna 2010 osana seudun rakennemalliselvitystä. Pirkanmaan energiaohjelma valmistui vuonna 2007, eikä se enää ollut ajantasainen. Vuonna 2012 päätettiin käynnistää Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian laadinta Pirkanmaan liiton johdolla yhdessä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen (ELY-keskuksen) ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategian valmistelu toteutettiin laajana pirkanmaalaisena yhteistyönä useiden eri toimijoiden osallistuessa työryhmien toimintaan. Kaikille mukana olleille suuri kiitos antamastanne panoksesta Pirkanmaan puhtaamman ilmasto- ja energiatulevaisuuden edistämiseksi. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tarkoitus on mallintaa ilmasto- ja energiantyön kehityspolku ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja huomioimiseksi maakunnassa. Strategia ohjaa hankerahoitusta kohti strategian tavoitteita ja lisää keskustelua sekä tietoisuutta ilmasto- ja energia-asioista. Strategia toimii myös maakuntakaavan tieto- ja tavoitepohjana. Strategia on tarkoitettu kaikille Pirkanmaan toimijoille, ja sen linjaukset koskevat yrityksiä ja muita organisaatioita, julkisia toimijoita sekä kansalaisia. Strategia keskittyy kuitenkin päästökauppasektorin ulkopuolelle, minkä takia teollisuuden tavoitteita ja toimenpiteitä on vain vähän. Strategian tavoitteilla ja toimenpiteillä pyritään varmistamaan maakunnan aktiivinen toiminta ilmastonmuutoksen hillinnässä vaarantamatta energiantuotannon ja -jakelun toimivuutta sekä huomioiden tarpeet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen. Vaikka nämä asiat ovat olleet pääpainopisteinä tavoitteita ja toimenpiteitä asetettaessa, on strategiaa tehdessä ollut tärkeää myös synergia kestävän kehityksen muiden osa-alueiden eli sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kanssa. Kuten strategiaa tehdessä myös tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa onkin tärkeää huomioida ja arvioida myös nämä vaikutukset. Strategiaa ohjaavat sekä kansainvälinen ja kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka että maakunnassa jo tehdyt strategiat ja ohjelmat. Lisäksi Pirkanmaan energiantuotannon, -kulutuksen sekä ilmastotyön nykytila ovat strategian tärkeitä lähtökohtia. Näitä strategiaa ohjaavia tekijöitä käsitellään johdannon luvuissa Kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikka Kansainvälisistä linjauksista Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaan vaikuttavat etenkin YK:n ja EU:n sopimukset ja päätökset. YK:n sopimuksista Suomea koskee Kioton pöytäkirja, joka on osa YK:n ilmastosopimusta (UNFCCC). Kioton pöytäkirjan alkuperäisessä osiossa määriteltiin päästötavoitteita vuosille Sopimusta jatkettiin Dohassa vuosille Jatko-osassa sovittiin EU:n velvoitteesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Dohassa sovittiin myös työohjelmasta uuden pidemmän tähtäimen ilmastosopimuksen tekemiseksi vuoteen 2015 mennessä. YK:n ilmastosopimuksen tavoitteita on EU:ssa täsmennetty EU:n ilmasto- ja energiapaketissa. Paketti sisältää päästövähennystavoitteen lisäksi tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle energian loppukulutuksesta sekä energiatehokkuuden parantamisesta. on jaettu myös maittain, ja Suomen osuuksiksi vuoden 2020 tavoitteista on määritelty kasvihuonekaasujen 16 % vähentäminen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla vuoden 2005 tasosta sekä uusiutuvan energian osuuden nosto 38 %:n energian loppukulutuksesta. Tavoitteissa on myös vuoden 2020 energiatehokkuuden parantaminen 20 % vuonna 2007 arvioidusta energiatehokkuudentasosta ilman lisätoimenpiteitä. Tästä tavoitteesta ei ole eritelty maakohtaisia osuuksia. EU:n ilmastotavoitteita on työstetty myös vuotta 2020 pidemmälle. Vuoden 2030 tavoitteet asetetaan vuoden 2014 aikana. Tavoiteasetanta on kesken tämän strategian valmistuessa, mutta EU:n komissio on esittänyt unionin yhteiseksi tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 % vuoden 1990 pääs-tötasosta vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuustavoitteet ovat muuttumassa sitovista suosituksiksi. Vuoden 2050 visioita on käsitelty Euroopan komission vuonna 2011 julkaistussa Euroopan tiekartassa vähähiiliseen talouteen Tiekartassa määritellään päästövähennyspolku, jonka lähtökohtana on % päästöjen vähennys EU:n alueella vuonna 2050 vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämän ohella on julkaistu myös Energiatiekartta 2050, jossa esitetään eri skenaarioita energiantuotannon ja kulutuksen kehitykselle päästötavoitteeseen pääsemiseksi. Vastaava etenemissuunnitelma, Resurssitehokkuuskartta 2050, on tehty myös materiaalitehokkuudesta. Moni EU:n direktiiveistä ja säädöksistä liittyy ilmasto- ja energia-asioihin. Näitä ovat esimerkiksi päästökauppadirektiivi, direktiivi uusiutuvista energiavaroista (RES-direktiivi) sekä säädös autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Muista direktiiveistä olennaisin tätä strategiaa ajatellen on energiatehokkuusdirektiivi. 4 5

4 1.2. Kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka Suomen ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Strategian viimeisin päivitys on vuodelta 2013, ja siinä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Strategia sisältää myös muutamia tavoitteita vuodelle 2025, ja siinä mainitaan lyhyesti EU:n tiekartat ja niiden päästötavoitteet vuodelle Kansallisen energia- ja ilmastotiekartta 2050:n työstö on aloitettu keväällä Siinä lähtökohtana on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Muista kansallisista strategioista tähän työhön liittyy etenkin Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Strategia on julkaistu vuonna 2005 ja sen päivitystyötä tehtiin samanaikaisesti tämän työn kanssa. Sopeutumiseen liittyviä linjauksia on tässä työssä tehty sekä vuoden 2005 strategiaan että strategian päivityksistä työtä tehdessä saatavilla olleisiin tietoihin perustuen Pirkanmaan strategiat ja ohjelmat Ilmasto- ja energia-asioita on käsitelty Pirkanmaalla lähivuosina etenkin Pirkanmaan energiaohjelmassa (2007), Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa (2010) sekä Pirkanmaan ympäristöohjelmassa (2011). Pirkanmaan energiaohjelmassa luotiin energiavisio vuodelle 2020, mutta visio on ehtinyt vanhentua etenkin vuoden 2009 taantuman aiheuttaman energiankulutuksen laskun vuoksi. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitevuosi on 2030 ja strategia on edelleen täysin ajan tasalla. Se ei kuitenkaan kata koko maakuntaa, ja ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään kaupunkiseudun strategiassa vain suppeasti. Pirkanmaan ympäristöohjelmassa käsitellään osittain samoja teemoja kuin tässä strategiassa. Energiaja ilmastoasiat ovat ympäristöohjelmassa kuitenkin vain pieniä teemoja, joiden tarkastelua laajennetaan merkittävästi tässä strategiassa. Lisäksi tämän strategian aikajänne vuoteen 2040 on pidempi kuin aiemmissa ohjelmissa ja strategioissa. Moni Pirkanmaan kunnista on myös tehnyt energiatehokkuussopimuksen (suuret ja keskisuuret kunnat) tai liittynyt kuntien energiaohjelmaan (pienet kunnat). Näitä kuntia ovat Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Valkeakoski, Virrat sekä Ylöjärvi. Lisäksi Tampere on määritellyt kaupunkistrategiassaan omat päästötavoitteensa, jotka ovat vähentää kasvihuonekaasuja 17 % vuoteen 2017 ja 40 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 päästötasosta. 2. Pirkanmaan nykytila ja muutostekijöitä strategiajaksolla Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtina ovat Pirkanmaan nykytila ja odotettavat muutostekijät strategian tarkastelujaksolla edellisessä luvussa esiteltyjen säädösten, olemassa olevien strategioiden ja ohjelmien lisäksi. Strategiaan vaikuttaa etenkin kasvihuonekaasupäästötase, energiankulutuksen ja -tuotannon tilanne sekä näihin vaikuttavat muutostekijät. Muutostekijöinä tarkastellaan energiankulutuksen osalta kansallisia laskelmia sekä väestön muutosta. Energiantuotannosta tarkastellaan Pirkanmaan puuenergia- sekä tuulienergiapotentiaalista tehtyjä selvityksiä Kasvihuonekaasupäästöt Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu edellisen kerran vuonna 2012, jolloin Ramboll suoritti päästötaselaskennan Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Tarkasteltavana olivat vuodet 2010 ja Tarkastelun tulokset on koottu taulukkoon 2.1. Molempina tarkasteluvuosina eniten kasvihuonekaa-supäästöjä aiheuttaneet sektorit olivat teollisuus sekä lämmitys, jotka molemmat aiheuttivat noin 30 % Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöistä. Kolmanneksi eniten päästöjä, %, aiheutui liikenteestä. Muiden sektorit osuudet jäävät 10 %:iin tai alle Energiankulutus Pirkanmaan vuosittainen energiankulutuksen on viime vuosina ollut noin GWh. Vuonna 2011 energiankulutus oli GWh ja vuonna GWh (MK 2014). Vuosien 2011 ja 2012 energiankulutus on esitetty sektoreittain kuvassa ,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % muu 12,8 % 12,4 % Liikenne 23,8 % 21,4 % Lämmitys 29,4 % 32,1 % Teollisuus 34,0 % 34,1 % Kuva 2.1. Pirkanmaan energiankulutus sektoreittain vuosina 2011 ja 2012 (MK 2014). Molempina tarkasteluvuosina energiaa kulutti eniten eli noin kolmanneksen teollisuus. Toiseksi suurin kulutussektori oli lämmitys lähes yhtä suurella osuudella. Liikenne aiheuttaa Pirkanmaan energiankulutuksesta hieman yli 20 %. Muun energiankulutuksen eli lähinnä teollisuuden tai lämmityksen ulkopuolisen sähkönkäytön osuus kokonaiskulutuksesta on noin 12 %. Suomen energiankulutuksen kehitystä on visioitu kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustaraportissa, jossa arvioidaan strategian lähtökohtana olevan perusskenaarion vaikutuksia. Arvio ulottuu vuodelle 2030 asti, ja siinä energian loppukulutukselle arvioidaan lähes 20 %:n kasvua vuodesta Kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjauksen mukaan loppukulutuksen kasvu pyritään kuitenkin taittamaan vuoteen 2020 mennessä. Sähkön käytön oletetaan joka tapauksessa lisääntyvän lähes kaikilla sektoreilla, mutta lämmityksen ja liikenteen energiankulutukselle odotetaan laskua korjausrakentamisen, energiatehokkuuden parantumisen, teknologiakehityksen sekä kulkutapamuutosten myötä. Myös Pirkanmaan energiankulutuksen perusura voidaan olettaa vastaavaksi, joskin Pirkanmaan väestönkasvuennuste on koko Suomen kasvuennustetta korkeampi. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Pirkanmaan väestö kasvaa 13,0 % vuodesta 2011 vuoteen 2030 ja 17,0 % vuoteen Asukasmäärän kehityksen ennustetaan kääntyvän siis laskuun vuosien aikana. Koko maan väestönkasvuennuste on 8,3 % vuosille ja 10,8 % vuosille Kulutussektori Rakennusten lämmitys Kasvihuonekaasupäästöt (tco2-ekv.) Osuus kasvihuonekaasupäästöistä % 29% Liikenne % 23% Muu energiankulutus % 10% Teollisuus % 30% Jätehuolto % 2% Maa- ja metsätalous % 6% Kokonaispäästöt % 100% Taulukko 2.1. Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2010 ja 2011 (Ramboll 2012). 6 7

5 2.3. Energiantuotanto ja -hankinta Pirkanmaalla kulutettua energiaa tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä. Kuvassa 2.2. on esitetty Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakaumat vuosilta 2011 ja Kokonaisenergiankulutus näinä vuosina GWh (2011) ja GWh (2012). Kuva 2.2. Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakauma vuosina 2011 ja 2012 (MK 2014). Pirkanmaalla kulutetusta energiasta yli puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joista merkittävimmät ovat maakaasu sekä öljy. Ostosähköllä maakunnassa katetaan % energiankulutuksesta. Uusiutuvista energialähteistä merkittävin on puu noin 16 %:n osuudella. Turpeella tuotettiin tarkasteluvuosina 4-7 % Pirkanmaan energiasta. Muiden energialähteiden osuudet jäävät pieniksi. Pirkanmaan tulevaisuuden energiapotentiaalista on tarkasteltu etenkin tuulivoimaa sekä puuenergiaa. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on selvityksessä noin 30, joille on arvion mukaan mahdollista sijoittaa noin 270 voimalaa. 3 MW:n voimalaitoksilla tämä tarkoittaisi noin 1,7 TWh:n vuosittaista sähköntuotantoa. Vuonna 2014 valitaan maakuntakaava 2040:n luonnokseen selvitysalueista potentiaalisimmat. Viimeisimpien laskelmien mukaan pirkanmaalaisesta puuta voitaisiin hyödyntää energiantuotantoon noin 3 TWh vahingoittamatta metsien ekologista kestävyyttä. Tässä laskelmassa on huomioitu vain lämpö- ja voimalaitoksissa käytettävä metsähake sekä metsäteollisuuden sivuvirrat, joista energiakäyttöön ohjautuu tällä hetkellä vuosittain noin 2 TWh. Tämän lisäksi puusta tuotetaan vuosittain noin 1,2 GWh lämpöä pienkiinteistöissä. Tämä puu on pääosin koivua, jota Pirkanmaalla kasvaa suhteessa havupuihin varsin vähän. Tältä osin on vaikeaa arvioida, kuinka suuri osa pienkiinteistöissä hyödynnettävässä puusta on Pirkanmaalta. 3. Pirkanmaan ilmasto- ja energiavisio 2040 Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategialla mallinnetaan kehityspolku kohti ilmastonmuutosta hillitsevää ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa maakuntaa. Strategian ilmasto- ja energiavisiolla kuvataan sitä tavoitetilaa, joka maakunnassa pyritään saavuttamaan vuoteen 2040 mennessä. Visio rakentuu ensimmäisen päätavoitteen alle, joka on vähentää maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Päätavoite 1. Pirkanmaan kasvihuonekaasuja vähennetään 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on tehtävä toimenpiteitä sekä energiantuotannon saattamisessa puhtaammaksi että energiankulutuksen vähentämiseksi. Strategian tavoitekaavio on esitetty kuvassa ,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % muu 1,2 % 2,9 % Vesivoima 2,4 % 3,6 % Puu 15,6 % 16,1 % ostosähkö 16,5 % 19,1 % Turve 6,3 % 4,7 % hiili 0,3 % 0,1 % Öljy 28,2 % 29,6 % maakaasu 29,5 % 24,0 % Kuva 3.1. Strategian tavoitekaavio. Kuva 2.2. Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperä-jakauma vuosina 2011 ja 2012 (MK 2014). 8 9

6 Energiankulutukselle visioidaan vuosittaista prosentin vähentymistä strategiajaksona Tähän tavoitteeseen pääsemiseen on asetettu tavoitteita sekä energiansäästölle että resurssitehokkuuden parantamiselle. Näitä tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan luvussa 3.2. Energian hankinnan osalta tärkeimpänä tavoitteena on kattaa kulutetun energian tuotannosta uusiutuvalla energialla 50 % vuonna Uusiutuvaa energiaa tulee lisätä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikennekäytössä. Energiantuotannon tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin luvussa 3.3. Vaikka strategian merkittävin tavoite on kasvihuonepäästöjen vähennys, pyritään strategialla tukemaan myös muita kestävän kehityksen osa-alueita. Strategialla halutaan vaikuttaa positiivisesti myös maakunnan taloudelliseen kilpailukykyyn, minkä takia ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittämistä ja liiketoimintamahdollisuuksia korostetaan käsittelemällä se omana kokonaisuutenaan luvussa 3.4. Tässä painotus siis ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä liiketoimintamahdollisuuksissa, mutta liiketoimintamahdollisuuksia voi olla myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen. Näitä käsitellään sopeutumisen yhteydessä luvussa 3.5. Vaikka kaikki ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi suunnitellut tavoitteet ja toimenpiteet saataisiin toteutettua, ei ilmastonmuutosta voida enää estää. Hillitsemisen lisäksi ilmastonmuutoksen on joka tapauksessa myös sopeuduttava ja varauduttava. Sopeutumista ja varautumista käsitellään luvussa Hankinnat Hankinnoissa pyritään ensisijaisesti arvioimaan tarkemmin hankintojen tarvetta ja välttämään turhia hankintoja. Hankintoja toteutettaessa tuodaan energia- ja materiaalitehokkuus, hiilijalanjälki sekä tuotteen kestävyys hankintakriteereihin. Hankintojen tarvetta arvioidaan tarkemmin ja turhia hankintoja vältetään kaikilla sektoreilla. Hankinnoissa siirrytään kertakulutuksesta pitkän kestoiän tuotteisiin. Energia- ja materiaalitehokkuus ovat kriteereinä kaikissa julkisen sektorin hankinnoissa ja kierrätysmateriaalien käyttö on lisääntynyt. Energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut sekä kierrätysmateriaalien käyttö ovat lisääntyneet merkittävästi myös yksityisissä ja yritysten hankinnoissa. Energiatehokkaiden tuotteiden tarjonta on kasvanut. Lähituotteiden tarjonta ja käyttö on kasvanut Asuminen ja rakentaminen Rakentamisessa painotetaan resurssitehokkuuden sekä kestävien valintojen ohella hyviä käyttöolosuhteita ja rakennusten käyttötarkoituksen huomiointia. Etenkin julkisella puolella pyritään nostamaan myös tilojen käyttöastetta. Kuntien ohjaus- ja valvontatoiminnoissa kannustetaan resurssitehokkaaseen tonttien ja rakennusten käyttöön. Rakennusten korjausten yhteydessä parannetaan aina myös resurssitehokkuutta, ja uudisrakentamisessa pyritään vähintään energiatehokkuusluokkaan C. Asumisen energiankulutuksessa vähennetään etenkin valaistuksen energiankulutusta tavoitteena 40 % pienempi valaistuksen energiankulutus vuonna 2040 kuin vuonna Uudisrakentamisessa painotetaan kestävyyttä, pitkäikäisyyttä, rakennusten hyviä käyttöolosuhteita ja resurssitehokkuutta sekä rakentamisen että rakennuksen käytön aikana. Rakentajien tietoisuus energia- ja materiaalitehokkaista valinnoista on parantunut. Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan aina korjausrakentamisen yhteydessä. Laajennetaan rakennusneuvonta kattamaan koko maakunta. Selvitetään mahdollisuudet ohjata rakentajia energiatehokkaisiin ratkaisuihin lupakäsittelyn yhteydessä. Rakentamisen suunnittelussa hyödynnetään elinkaarimalleja. Annetaan tontinvuokra-alennuksia energiatehokkaille rakennuksille. Huomioidaan materiaalitehokkuus ja jätteiden vähentäminen myös rakentamisessa. Lisätään puurakentamista. Edistetään ja otetaan käyttöön energiatehokkaita valaistusratkaisuja ja -menetelmiä, mukaan lukien automatiikka ja säätö. Lisätään energiatehokkuutta nostamalla tilojen käyttöastetta etenkin julkisella puolella Energiankulutus ja resurssitehokkuus Energiankulutuksen kokonaistavoitteeksi on asetettu prosentin vuosittainen vähennys strategiakaudella Tavoitteen toteutuessa vuosittainen energiankulutus vuonna 2040 olisi noin 24 % nykyistä kulutusta pienempi. Päätavoite 2. Energiankulutus pienenee 1 % vuodessa ajanjaksona Kunnat toimivat esimerkkeinä energia- ja materiaalitehokkuuden tuomisessa hankintakriteereihin. Painotetaan elinkaariajattelua ja -kustannuksia. Hankintaperiaatteet tuodaan kunnissa strategiselle tasolle, jolloin voidaan vaikuttaa siihen, mitä hankitaan ja millaisilla periaatteilla. Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan aina vähintään C-luokkaa ja matalaenergiarakentaminen jatkaa lisääntymistä. Valaistuksessa saavutetaan 40 % energiansäästö v vuoteen 2013 verrattuna. Lisätään energiatehokkuutta nostamalla tilojen käyttöastetta etenkin julkisella puolella. Energiankulutusta ja resurssitehokkuutta tarkastellaan strategiassa nostamalla esille keskeisimpiä toimintoja ja sektoreita, joissa energiankulutusta voitaisiin pienentää ja resurssitehokkuutta parantaa. Tarkasteltavia toimintoja ja sektoreita ovat hankinnat, asuminen ja rakentaminen, yhdyskuntarakenne, liikenne ja liikkuminen, jätteet ja kierrätys sekä koulutus ja neuvonta. Uudistetaan julkisten toimijoiden leasing-sopimukset siten, että turhia laitteiden uusimisia ei tehdä ja koneet hankitaan paremmin käyttäjän tarpeen mukaan. Vaaditaan tuotteilta pidempää kestoaikaa ja parannetaan huolto- ja korjauspalveluita. Luodaan valmiita malleja energia- ja materiaalitehokkaiden valintojen tueksi

7 Yhdyskuntarakenne ja palveluiden saavutettavuus Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta eri toimenpiteiden integrointi ja kokonaisuuksien arviointi on välttämätöntä. Proseduraalinen yhdyskuntarakenteen mallintaminen ja paikkatietojärjestelmät tarjoavat uusia mahdollisuuksia, jotka voivat lähivuosina muuttaa kaupunkisuunnittelua ja strategista suunnittelua. Pirkanmaan alueen kunnissa on jo käytössä uusia mallintamismenetelmiä, joiden kehittämisessä Pirkanmaalla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa Maankäytön suunnittelussa painotetaan monipuolista ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Palvelutarjontaa kehitetään keskitetysti hyvillä joukkoliikennevyöhykkeillä. Myös joukkoliikenteen toimiviin liityntämahdollisuuksiin etenkin kaupunkiseudun sisääntuloväylillä ja haja-asutusseudulla panostetaan. Maankäyttösuunnitelmaa tarkennetaan valmisteilla olevassa Maakuntakaava 2040:ssä. Pirkanmaa on edelläkävijä proseduraalisessa yhdyskuntarakenteen mallinnuksessa ja paikkatietojärjestelmien hyödyntämisessä kaupunki- ja strategisessa suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen suunnittelutyössä arvioidaan kokonaisuuksia ja hyödynnetään proseduraalista mallinnusta ja paikkatietojärjestelmiä. Monipuolinen ja eheytyvä yhdyskuntarakenne: o Taajamien yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. o Palvelutarjontaa kehitetään keskitetysti hyville joukkoliikennevyöhykkeille ja parannetaan palveluiden saavutettavuutta myös kävellen ja pyöräillen. o Luodaan hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet (auto- ja pyöräparkit) joukkoliikenteeseen etenkin kaupunkiseudun sisääntuloväylillä ja haja-asutusalueilla. o Lisätään yksityisautottomia alueita keskuksissa. Sähköisiä palveluja kehitetään Liikenne ja liikkuminen Liikenteestä aiheutui noin neljännes koko Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2011, ja liikenteen päästöt ovatkin yksi potentiaalisimmista päästövähennyskohteista Pirkanmaalla. Tälle sektorille asetetaankin oma päästövähennystavoite, jonka mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä vähennetään ainakin 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Vähennetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Vähennetään liikenteen energiankulutusta. Liikenteen päästöjen vähentämiseen on useita tapoja, ja näistä yleisistä tavoitteista ei olekaan määritelty suoria toimenpiteitä, vaan niistä on eritelty aiheittain tarkempia tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Osa vähennyskeinoista johtaa liikenteen energiankulutuksen vähentämiseen, osa liikenteessä käytettävien polttoaineiden korvaamiseen vähäpäästöisemmillä energialähteillä. Tässä luvussa asetetaan liikenteen energiankulutukseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Nykyisten polttoaineiden korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla käsitellään energian hankinnan yhteydessä luvussa 3.3. Tässä liikenteen energiankulutukseen keskittyvässä luvussa aihe on jaettu neljään kokonaisuuteen, joita ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, tavaraliikenne sekä liikenteen ohjaus. Maankäytön ja palvelujen suunnittelulla tuetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimivuutta sekä vähennetään kulkumatkoja ja -tarvetta

8 Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily Tavaraliikenne Joukkoliikenteen osalta visiossa tavoitellaan kulkutapaosuuden kasvua. Tärkeimmät keinot tähän ovat toimivat lipputuotteet, vuorotarjonta sekä kilpailukykyiset matka-ajat. Kaupunkiseudulla kehitetään kaikkien matkustusaikojen toimivuutta, kun taas kaupunkiseudun ulkopuolella keskitytään turvaamaan työ-, asiointi- ja koululaisliikenne. Myös lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotien käyttöönottoa nykyisten joukkoliikennemuotojen rinnalle edistetään toimivamman joukkoliikenteen tarjoamiseksi. Tavoite Kulkutapaosuus kasvaa. Tarjotaan houkuttelevia lipputuotteita. Kaupunkiseudulla joukkoliikenteen kilpailukykyä yksityisautoiluun nähden parannetaan vuorotarjontaa kehittämällä ja matka-aikoja lyhentämällä. Muualla Pirkanmaalla joukkoliikennepalvelut turvataan työ-, asiointi- ja koululaisliikenteen osalta. Kehitetään kysyntäohjattujen julkisen liikenteen palveluja. Parannetaan matkaketjujen toimivuutta mm. liityntäliikenneratkaisuja ja informaatiopalveluja kehittämällä. Myös kävelyn ja pyöräilyn osalta visiossa tavoitellaan kulkutapaosuuksien kasvua. Tämän toteuttamiseksi maakunnan kävely- ja pyöräilyreitistöt pyritään saattamaan toimiviksi, kattaviksi ja laadukkaiksi koko maakunnassa tarvittaessa joukkoliikenteeseen yhdistettynä autottoman kulkemisen mahdollistamiseksi. Kulkutapaosuudet kasvavat. Koko maakunnassa on toimivat kävely- ja pyöräilyreitistöt tarvittaessa joukkoliikenteeseen yhdistettynä. Tavaraliikenteen energiankulutusta pyritään vähentämään etenkin erilaisia yhteistyömahdollisuuksia selvittämällä. Kuljetusten energiankulutusta on mahdollista pienentää eri toimijoiden yhteistyöllä jakelussa sekä eri kuljetusmuotojen toimintaedellytysten ja infrastruktuurin kehittämisessä. Myös uusien ajoneuvotekniikoiden käyttöönotolla voidaan edistää energiatehokkuutta. Tavoite Kuljetusten energiatehokkuutta parannetaan. Edistetään lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotien toteutumista. Huomioidaan energiatehokkuus ja käyttövoimat joukkoliikenteen kilpailutuksissa. Kiinnitetään erityistä huomiota kävely- ja pyöräreittien jatkuvuuteen ja ympärivuotiseen kunnossapitoon sekä erilaisiin tarpeisiin eri alueilla (esim. kävelyn ja pyöräilyn erottaminen pääreiteillä, kävelykeskustat). Selvitetään yritysten yhteisjakelumahdollisuuksia kaupunkikeskustoissa. Lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä mm. kaavoituksen suunnittelussa tukemaan energiatehokkaiden kuljetusmuotojen toimintaedellytysten parantamista. Selvitys joukkoliikenteen vaihtopaikoista ja liityntäpysäköinnistä Pirkanmaalla on toistaiseksi melko vähän varsinaisia liityntäpysäköintipaikkoja, vaikka epävirallisia alueita kuten kauppojen pysäköintialueita käytetäänkin jonkin verran ympäri maakuntaa. Joukkoliikenteen vaihtopaikkoja kuten matkakeskuksia, asemia ja seisakkeita on maakunnassa enemmän. Pirkanmaan tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä kehittämällä sujuvia matkaketjuja. Pirkanmaan liitossa tehtiinkin samanaikaisesti tämän strategian kanssa maakuntakaava 2040:n liittyvä selvitystyö, jossa kartoitettiin maakunnan merkittäviä joukkoliikenteen solmupisteitä eli luontevia matkanaikaisia vaihtopaikkoja ja liityntäpysäköintiin soveltuvia alueita. Selvitys valmistui keväällä 2014 ja on saatavilla mm. Pirkanmaan liiton Internet-sivuilla. Pyöräpysäköintimahdollisuuksia kehitetään kaavoituksesta lähtien. Otetaan käyttöön uusia ajoneuvotekniikoita ja lisätään vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä

9 Liikkumisen ohjaus Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta Liikkumisen ohjausta pyritään tehostamaan niin, että maakuntalaisten tietoisuus kulkutapavalintojen vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen paranee. Tietoa tuodaan esiin yhteistyössä koulujen, oppilaitosten sekä työnantajien kanssa, ja omatoimisesti haettavia informaatiopalveluita lisätään ja saatetaan helposti löydettäviksi. Ihmisten tietoisuus kulkutapavalintojen ympäristö- ja terveysvaikutuksista on lisääntynyt. Liikkumisen ohjaukselle luodaan pysyvä rooli koko maakunnassa. Toimivia informaatiopalveluita tarjotaan riittävästi vähäpäästöisten valintojen tueksi. Jätteiden synnyn, kierrätyksen ja hyötykäytön visiossa ensisijaista on jätteiden synnyn ehkäisy. Mikäli jätettä syntyy, se pyritään kierrättämään tai uusiokäyttämään. Jos kierrätys tai uusiokäyttö ei ole mahdollista, hyödynnetään jäte energiantuotannossa. Pirkanmaalla edistetään myös toisen jäte on toisen raaka-aine -ajatuksen toteuttamista. Teollisuuden sivuvirroista kootaan ns. teollisuuden symbioosi-verkosto, jossa yritykset voivat saattaa sivuvirtojaan toisten yritysten hyödynnettäväksi. Jätteen määrä on vähentynyt. Materiaalien kierrätys on tehostunut. Kierrätykseen tai uusiokäyttöön soveltumaton jäte hyödynnetään energiantuotannossa. Jätteen synnyn ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden parantamisen tutkimusta on lisätty. Ilmasto- ja energiavisiossa pirkanmaalaiset kuluttajat, yritykset ja organisaatiot ovat entistä tietoisempia energiaa säästävistä ja resurssitehokkaista vaihtoehdoista, ja käyttävät näitä kriteereitä valintoja tehdessään. Myös energiatehokkuussopimuksia noudatetaan ja lisää tahoja liittyy sopimusten piiriin. Ihmiset, yritykset ja organisaatiot ovat tietoisia energiaa säästävistä ja resurssitehokkaista vaihtoehdoista, ja tekevät valintoja päivittäin näillä kriteereillä. Toimitaan voimassa olevien ja tulevien energiansäästö- ja energiatehokkuussopimuksien mukaisesti, ja lisää tahoja liittyy sopimusten piiriin. Pirkanmaan oppilaitoksilla on selkeä yhteinen materiaalitehokkuuden koulutuspalvelu, jota yritykset hyödyntävät tehokkaasti omiin tarpeisiinsa räätälöitynä. Lisätään yleistä tietoisuutta energiatehokkuudesta, vähäpäästöisistä valinnoista sekä työkaluista, joilla energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä valintoja voidaan tehdä. Edistetään oppilaitosten yhteistyötä materiaalitehokkuuskokonaisuudessa sekä rakennetaan yhteinen koulutuspaketti tarjoten täsmäkoulutusta teollisuudelle. Tiedotetaan energiatehokkuussopimuksista ja edistetään niihin liittymistä. Järjestetään energiansäästöviikko joka vuosi maakunnan kouluissa, ja toteutetaan myös muita energiansäästökampanjoita. o Reitit, aikataulut, ruuhkatiedot, häiriöt ja hinnat saatetaan helposti löydettäviksi Otetaan käyttöön eri kulkutapavaihtoehtoja vertaava päästölaskuri. Pirkanmaalla toimii laaja teollisuuden symbioosi-verkosto; jätehuolto on logistinen kysymys, jossa tavoitteena on kuljettaa tehokkaasti sivuvirrat ja jätteet niiden seuraavalle hyödyntämispaikalle. Kulkutapavalintojen ympäristövaikutuksista kerrotaan yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Työnantajien tukea vähäpäästöisissä valinnoissa lisätään: o Etätöiden mahdollistaminen Rakennetaan teollisuuden symbioosijärjestelmä ELY-keskuksen, Tampereen kauppakamarin, yritysten ja alueen oppilaitosten kanssa. o Ilmaisten työparkkipaikkojen vähentäminen o Kannusteet työmatkansa muulla kuin henkilöautolla kulkeville Kannustetaan energiatehokkaaseen yksityisautoiluun (yhteiskäyttöautot, kimppakyydit, vaihtoehtoiset käyttövoimat). Selvitetään, missä teollisuuslaitoksissa on hyödyntämättömiä sivuvirtoja, ja miten niitä voidaan hyödyntää. Edistetään materiaalitehokkuuskatselmuksia. Alueen oppilaitokset lisäävät tutkimusta jätteen synnyn pienentämismahdollisuuksia ja materiaalitehokkuuden lisäämisestä. Hyötyvoimalaitos rakennetaan ja otetaan käyttöön

10 3.2. Energian hankinta ja tuotanto Tämän strategian energian hankinnan ja tuotannon visiossa painotetaan etenkin uusiutuvan energian osuuden lisäämistä. Nykyisen 24 %:n uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:iin maakunnassa kulutetun energian tuotannosta onkin yksi strategian kolmesta päätavoitteesta. Päätavoite 3. Pirkanmaalla kulutetusta energiasta vähintään 50 % tuotetaan uusiutuvista energialähteistä vuonna (Metsäkeskus) Energian hankintavisioon kuuluu myös hahmotelma Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakaumasta. Visioon on huomioitu tavoitteet vähentää energiankulutusta n. 24 % vuodesta 2013, tuottaa 50 % hankittavasta energiasta uusiutuvilla energialähteillä sekä kasvattaa energiaomavaraisuutta. Lisäksi selvitykset Pirkanmaan energiapotentiaaleista (puu ja tuuli) on huomioitu. Energianhankintavision energian alkuperäjakaumat on esitetty taulukossa 3.1. Tuotettu energia (GWh) Osuus kulutuksesta (%) 2012 (Metsäkeskus) Taulukko 3.1. Pirkanmaan energian hankinta 2011 ja 2012 (MK 2014) sekä visio vuodelle ) Sisältää jätteet, lietteet sekä teollisuuden (pl. puu) ja maatalouden sivuvirrat ja lanta. 2) Sisältää puun (lämpö- ja voimalaitoskäyttö, metsäteollisuuden sivutuotteet sekä pientalojen puun käyttö), peltobiomassan sekä niistä valmistetut jatkotuotteet kuten biokaasu, biohiili ja bioöljy. 3) Sisältää mm. maalämmön sekä vedyn. Visio (Metsäkeskus) 2012 (Metsäkeskus) Maakaasu ,5 % 24,0 % 23,3 % Öljy ,2 % 29,6 % 12,7 % Hiili ,3 % 0,1 % 0,0 % Turve ,3 % 4,7 % 3,7 % Ostosähkö ,5 % 19,1 % 10,7 % Kierrätyspolttoaineet 1) ,0 % 0,0 % 5,3 % Puu ja muu biomassa 2) ,6 % 16,1 % 30,7 % Vesivoima ,4 % 3,6 % 3,7 % Tuulivoima ,0 % 0,0 % 3,3 % Aurinkovoima ,0 % 0,0 % 2,7 % Muu 3) ,2 % 2,9 % 4,0 % Kokonaiskulutus ,0 % 100,0 % 100,0 % Visio 2040 Energialähdevisiossa korostuu fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä uusiutuviin energialähteisiin siir-tyminen. Tarkempia energian hankinnan tavoitteita ja toimenpiteitä käydään läpi pienempiin kokonaisuuksiin jaettuna. Tarkasteltavat kokonaisuudet ovat uusiutuvat energialähteet sekä jätteet, hajautettu tuotanto, fossiiliset polttoaineet, turve sekä siirto ja jakelu. Kuten edellä jo esitettiin, Pirkanmaan energian hankinnan osalta strategian päävisio on uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:iin. Toinen etenkin uusiutuvien energianlähteiden ja jätteisiin kohdistuva tavoite on energiaomavaraisuuden lisääminen. Taulukosta 3.1. on huomattavissa, että vesivoimalla on tuotettu enemmän energiaa vuonna 2012 kuin vuoden 2040 visioon on arvioitu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vesivoimaa haluttaisiin vähentää. Vesivoimalla tuotetun energian määrä riippuu paljon vuosittaisista sademääristä, ja vuosi 2012 on ollut harvinaisen hyvä vesivuosi. Vuoden 2040 visiossa pyritään kuvaamaan keskimääräistä vesivuotta. Vesivoimalla tuotetun energian lisäysmahdollisuudet ovat kaikkiaan hyvin pienet, sillä uusia merkittävän kokoisia voimaloita ei voida rakentaa. Strategian linjauksen mukaisesti selvitetään kuitenkin mahdollisuuksia parantaa jo olemassa olevien voimaloiden hyötysuhteita ja tehoa Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet Kuten edellä jo esitettiin, Pirkanmaan energian hankinnan osalta strategian päävisio on uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:iin. Toinen etenkin uusiutuvien energianlähteiden ja jätteisiin kohdistuva tavoite on energiaomavaraisuuden lisääminen. Lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta hyödyntämällä maakunnan omia energialähteitä sekä käyttämällä jätteitä energiantuotannossa. Liikenteessä vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä lisätään joukkoliikenteessä, yksityisautoilussa että kuljetusajoneuvoissa. Joukkoliikenne toimii esimerkkinä lisäten vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä aluksi pilotoimalla ja myöhemmin laajamittaisella käyttöönotolla. Puu Puun käyttöä lisätään merkittävästi sekä lisäämällä nykyisiä käyttökeinoja (hake, klapi, pelletti ja puuperäiset teollisuuden sivutuotteet) että kehittämällä uusia hyödyntämiskeinoja kuten synteettinen biokaasu, bioöljy ja biohiili. Käyttö lisääntyy ainakin voimalaitoksissa, teollisuudessa, hajautetussa energiantuotannossa sekä liikenteessä. Jäte (sisältäen yhdyskuntajäte, liete ja teollisuuden sivuvirrat pl. puuperäiset sivuvirrat) Uusi hyötyvoimalaitos jätteiden polttamiseen otetaan käyttöön. Tuotetaan biokaasua jätteiden lisäksi lietteestä, lannasta ja muista teollisuuden sivuvirroista. Korvaa maakaasua ja hyödynnetään myös liikennepolttoaineena. Aurinkoenergia Lisätään käyttöä. Tuulivoima Lisätään selvästi kattamaan n. 3 % kokonaiskulutuksesta. Taataan energialähdejakaumaskenaarion mukaiset lisäämismahdollisuudet kaavoituksella. Peltobioenergia Tutkitaan ruuaksi kelpaamattoman maatalouspohjaisen biomassan käyttömahdollisuuksia, ja otetaan käyttöön potentiaalisimmat käyttöratkaisut. Lisätään peltobioenergiakasvien vuoroviljelyä ruokakasvien kanssa. Vesivoima Selvitetään mahdollisuudet parantaa nykyisten vesivoimaloiden tehoa tai hyötysuhdetta

11 Esimerkkejä Pirkanmaalta uusiutuvan energian ja jätteiden hyödyntämisen edistämisestä Hajautettu tuotanto Fossiiliset polttoaineet Punkalaidun Pirkanmaan kunnista Punkalaidun on tehnyt esimerkillisen aloitteellista työtä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Kunnassa on käynnissä projekteja sekä biomassojen käytön että tuulivoiman tuotannon edistämiseksi. Punkalaitumella on selvitetty kunnan bioenergiavaroja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Selvityksessä merkittävämmäksi energiantuotantomahdollisuudeksi nousi kotieläinten lannan ja peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasuna. Alustavan arvion mukaan näistä voitaisiin vuosittain tuottaa energiaa jopa GWh. Keväällä 2014 arvioitiin biokaasulaitoksen kannattavuutta ja liiketoiminnallisia edellytyksiä. Taloudellisen kannattavuuden saavuttaminen havaittiin selvityksessä haastavaksi, mutta selvitystyötä jatketaan edelleen. Bioenergiaselvityksessä tarkasteltiin myös kunnan puuenergiavarojen aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä. Koska Punkalaidun sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä esimerkiksi länsirannikon hiilivoimaloista ja satamista, eniten esillä ollut hyödyntämisvaihtoehto on ollut valmistaa puusta biohiiltä. Tällä hetkellä biohiili ei kuitenkaan ole kustannuksiltaan kilpailukykyinen kivihiilen kanssa. Myös puuenergiavarojen hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelua ollaan kuitenkin jatkamassa. Punkalaitumelle on suunnitteilla myös tuulivoimaa Isosuon alueelle,mitä varten kuntaan ollaan perustamassa voimayhtiö. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt keväällä 2014 Isosuon tuulivoimaosayleiskaavan käynnistämisen. Tällä hetkellä selvitetään, onko hankkeessa tarve soveltaa YVA-menettelyä. Kaavaprosessia ollaan viemässä eteenpäin viivytyksettä, mikäli YVA-menettelyä ei nähdä tarpeelliseksi. Leppäkosken Sähkö Leppäkosken Sähkö Oy on panostanut viime vuosina paljon kestäviin energiaratkaisuihin. Muun muassa vuonna 2012 yhtiö rakennutti useita paikallisia uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä laitoksia: Pellettilämpökeskus, Ikaalinen Hämeenkyrön biovoimalaitos (yhteistyössä Pohjolan Voiman ja Metsä Groupin kanssa) Vetyä pääpolttoaineena käyttävät Sastamalan höyrykattilalaitos (kuvassa) ja Joutsenon voimalaitos (yhteistyössä Kemira Chemicals Oy:n kanssa) Hankkeiden myötä yhtiön hiilidioksidipäästöjä saatiin vähennettyä lähes tonnia. Yhtiö on jatkamassa projekteja mm. rakentamalla Ikaalisiin toisen pellettilämpökeskuksen (v. 2014) ja myös Nokialla on käynnistetty toimia maakaasun käytön korvaamiseksi ympäristöystävällisemmillä energialähteillä. Pirkanmaalla on potentiaalia lisätä hajautettua energiantuotantoa useissa eri käyttökohteissa. Vision tavoitteena onkin hajautetun tuotannon lisääminen monipuolisesti eri käyttökohteissa hyödyntäen etenkin uusiutuvaa energiaa kuten puuta, maalämpöä sekä aurinko- ja tuulivoimaa. Lisätään uusiutuvaa hajautettua energiantuotantoa monessa eri käyttökohteessa (maatalous, taloyhtiöt, omakotitalot, vapaa-ajan asunnot, pienet lämpölaitokset ja monella eri tuotantomuodolla). Edistetään mahdollisuutta myydä tuotettu energia julkiseen verkkoon. Helpot käytännöt ja tiedon lisääminen pienten aurinko- ja tuulienergiayksiköiden käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä. Lisätään puun, etenkin pelletin, ja maalämmön hyödyntämistä varsinkin kaukolämpöverkon ulkopuolella. Energialähdevisiossa fossiilisia polttoaineita käyt-töä vähennetään merkittävästi. Käytön vähennykset pyritään aloittamaan eniten päästöjä aiheuttavista polttoaineista, joita ovat hiili ja öljy. Tosin hiiltä käytetään Pirkanmaalla nykyiselläänkin vain hyvin vähän. Sen osalta tärkeintä onkin pitää huoli, että Pirkanmaan energiantuotannon taso saadaan pidettyä riittävänä, jotta halpana varavoimana tunnettua hiiltä ei jatkossakaan otettaisi käyttöön. Vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä aloittaen eniten päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käytön vähennyksestä. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen etenkin liikenteessä, lämmityksessä (sekä voimalaitokset että öljylämmitys) ja teollisuudessa. Lisätään vähäpäästöisten vaihtoehtojen tarjontaa, saatavuutta että käytettävyyttä. Luodaan tuki- ja kannustusjärjestelmiä etenkin öljyn käytöstä uusiutuviin siirtymiselle. Tarastenjärven hyötyvoimalaitos Tammervoima Oy rakennuttaa Tampereen Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä ja lämpöä pirkanmaalaisten jätteistä. Voimalaitoksen avulla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoituksesta ja biohajoavien jätteiden kaatopaikalla tuottamasta metaanista

12 Turve Turpeen kasvihuonekaasupäästökerroin on korkea jopa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, mistä syystä turpeen käyttöä on syytä rajoittaa. Turve on kuitenkin tärkeä puun tukipolttoaine sekä helposti varastoitava ja huoltovarma kotimainen varapolttoaine. Nämä näkökulmat huomioiden turve säilytetään edelleen osana monipuolista energialähdejakaumaa. Kuitenkin uusittaessa kattiloita pyritään suosimaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat puun polton ilman tai vähemmällä määrällä turvetta tukipolttoaineena. Tavoite Säilytetään mahdollisuus käyttää turvetta puun tukipolttoaineena ja helposti varastoitavana ja huoltovarmana kotimaisena varapolttoaineena Siirto ja jakelu Energiantuotantoon ja hankintaan liittyvät tiivisti myös energian siirto ja jakelu. Vision kaksi tärkeintä näkökulmaa energian siirrosta ja jakelusta ovat siirto- ja jakeluverkkojen korkean toimintavarmuuden säilyttäminen sekä verkkojen kehittäminen tukemaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Siirto- ja jakeluverkoilla (sisältäen myös maantiet ja rautatiet osana puuenergian siirtoketjua) on korkea toimintavarmuus. Siirto- ja jakeluverkkojen kehitys tukee uusiutuvan energian käyttöönottoa Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys ja liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen tehtävät muutokset koetaan usein taloudellisesti haastavana, mutta muutoksessa piilee usein myös mahdollisuus. Toimivalle ja etenkin taloudellisesti kilpailukykyiselle ilmastonmuutosta hillitsevälle teknologialle on nyt kysyntää, eikä ainoastaan Pirkanmaalla tai Suomessa. Alan liiketoimintamahdollisuudet ovat merkittävät, ja Pirkanmaan oppilaitoksissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on paljon osaamista ns. cleantech-toiminnan saralla. Tätä olemassa olevaa potentiaalia olisi mahdollista hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin, ja Pirkanmaa halutaankin nostaa merkittäväksi uusiutuvaa energiaa ja resurssitehokkuutta hyödyntäviä ratkaisuja kehittäväksi ja käyttäväksi alueeksi. Edistetään yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin yhteistyötä uusien ja innovatiivisten vähäpäästöisten sekä energiatehokkaiden ratkaisujen kehityksessä ja käyttöönotossa. Panostetaan etenkin teollisten1 kokeilualustojen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen ja paikalliseen käyttöönottoon. Edistetään loppukäyttäjän tietoisuutta uusista paikallisesti kehitetyistä ratkaisuista ja mahdollisuuksia ottaa niitä käyttöön. Liikennepolttoaineiden kehityksessä ja käyttöönotossa panostetaan myös jakeluinfrastruktuurin kehitykseen. Toimenpide Kun kattiloita uusitaan, valitaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat puun polton vähemmällä määrällä turvetta tukipolttoaineena. Pientuotannon lisäämisen vaatimista käytännöistä ja toimintatavoista tehdään selkeät suositukset sekä energiayhtiöille että pientuottajille. Varmistetaan maanteiden ja rautateiden kunto myös puun ja muiden energialähteiden kuljetusten näkökulmasta, sekä rakennetaan uusiutuvan energian käytön lisäämistä edellyttävät terminaalit. Ylläpidetään nykyistä maakaasuverkkoa, ja edistetään biokaasun jakelua sen kautta. Älykkäitä sähköverkkoja kehitetään ja otetaan käyttöön. Turvataan kaavoituksella siirto- ja jakeluverkkojen yhteystarpeet. Päätavoite 4. Pirkanmaa on merkittävä uusiutuvaa energiaa ja kierrätystä hyödyntäviä ratkaisuja sekä energiatehokkuutta kehittävä ja käyttävä alue. Yksi strategian tärkeimmistä cleantech-toiminnan kehittämistoimenpiteistä on paikallisten kokeilualustojen kehittäminen. Etenkin suuremman kokoluokan kokeilualustat eivät ainoastaan lisää cleantech-toimintaa Pir-kanmaalla, vaan parantavat myös kokeilussa olevan konseptin vientimahdollisuuksia. Pirkanmaalla on otettu käyttöön laajalti älykkäitä, vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita liikkumisratkaisuja. Yritykset tarjoavat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä kokonaiskonsepteja. Edistetään yksittäisiä palveluja tarjoavien yritysten yhteistyötä kokonaisratkaisujen tarjoamiseksi. Yritysten tukipalveluiden ja koulutuksen tarjontaa kasvatetaan etenkin kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön lisäämiseksi sekä markkinalähtöisen yritystoiminnan kehittämiseksi. Selvitetään vähäpäästöisen ja energiatehokkaan teknologian alan tilanne ja potentiaali Pirkanmaalla. 1) Teollisella tarkoitetaan tässä merkittävää kokoluokkaa, esimerkiksi tuotteen massatuotanto tai konseptin hyödyntäminen useammassa käyttökohteessa tai isolla alueella

13 Hiilineutraalit Särkänniemi ja Tampere-talo Tampereen kaupunki aloitti vuonna 2010 ECO2 Ekotehokas Tampere 2020-projektin. Hankkeen tavoitteena on kaupungin ilmastositoutumisten toteuttaminen, vähähiilisen kaupunkikehityksen ja ympäristöliiketoiminnan kehittäminen sekä edelläkävijyys ilmastoasioissa. Kunnianhimoinen hanke sisältää useita hankekokonaisuuksia liittyen ekotehokkaaseen kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen, uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiaan sekä kestävään ja älykkääseen liikenteeseen tärkeimpänä tavoitteena kääntää sekä absoluuttiset että asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt laskuun. Tehdyt päästövaikutusten arvioinnit näyttävätkin, että hankkeessa määritellyt päästötavoitteet saavutettaisiin käynnistettyjen toimenpiteiden toteutuessa. Yksi ECO2-hankkeeseen kuuluvista hankekokonaisuuksista on Hermia Groupin koordinoima Suomen suurimpien kaupunkien yhteishanke RESCA (Renewable Energy Solutions), jonka tavoitteena on luoda uusiutuvan energian pilottikohteita. Pilottikohteisiin on valikoitu myös Särkänniemi ja Tampere-talo tarkoituksena selvittää mahdollisuudet näiden kohteiden hiilineutraaleiksi saattamiseen. Tunnettuina maamerkkeinä kohteet toimivat positiivisina ilmastotyön esimerkkeinä koko kaupungille. Molemmissa kohteissa ympäristöasiat on jo otettu osaksi toimintakonseptia ja toimintaa on kehitetty ympäristöä säästäväksi. Molempien yhtiöiden hiilijalanjäljet on myös selvitetty päästövähennysmahdollisuuksien kartoittamiseksi. Särkänniemessä käytetään Tammerkoskesta tuotettua vihreää lähisähköä ja delfinaariossa käytettävä kaukolämpö on sertifioitua vihreää kaukolämpöä. Kesälle 2011 pystytetty pientuulivoimala kattaa yhden lasten huvipuistolaitteen koko kesän energiankulutuksen. Tampere-talo on puolestaan alansa pioneereja ympäristöasioissa ja talo on myös saanut useita ympäristöpalkintoja. Tampere-talossa kiinnitetään erityisesti huomiota syntyvän jätteen vähentämiseen ja kierrätykseen. Talossa toteutetaan myös energiatehokkuuden seurantaa ja pyritään kehittämään keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Sekä Särkänniemessä että Tampere-talossa selvitetään aktiivisesti keinoja hyödyntää energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Suunnitelmissa on muun muassa aurinkovoiman hyödyntäminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ajatellaan usein ilmastonmuutosta hillitsevinä toimina. Ilmastonmuutos on kuitenkin tapahtumassa, vaikka hillitsemistoimenpiteissä onnistuttaisiin täysin. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomen ilmasto on lämmennyt noin asteen. Pahimmillaan keskilämpötilojen uskotaan nousevan ennen vuosisadan loppua jopa 5-6 astetta. Globaaleja päästöjä vähentämällä lämmönnousu voidaan saada rajoitettua noin kolmeen asteeseen, joskin kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) suositukset edellyttävän lämmön nousun pitämistä alle kahdessa asteessa. (Ilmasto-opas 2013) Jotta ilmastonmuutokseen voidaan varautua, on tärkeintä tiedostaa, mitä ilmiöitä ilmastomuutos aiheuttaa, ja mitkä ilmiöt vaativat toimenpiteitä. Tässä strategiassa käsitellään sadannan ja kosteuden, lämpötilan nousun sekä ääriolosuhteiden lisääntymisen paikallisia vaikutuksia. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään ilmastonmuutoksen globaaliset heijastusvaikutukset kuten ilmastopakolaisuus sekä vaikutukset ruuan hintaan ja saatavuuteen. Näiden tekijöiden tarkastelu on olennaisempaa kansallisella tasolla, ja näitä käsitelläänkin tämän strategian kanssa samaan aikaan valmisteilla olevassa kansallisessa ilmastomuutokseen sopeutumisen strategiassa. Päätavoite 5. Pirkanmaalla on varauduttu ilmastonmuutosilmiöiden hallintaan. Vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamat edellä mainitut ilmiöt tunnistetaankin hyvin, tarkemmassa riskien arvioinnissa ja tärkeimpien toimenpiteiden määrittämisessä on vielä paljon kehitettävää. Varautumisen toimenpiteiden määrittäminen vaatii haavoittuvuustarkastelua sekä kokonaisarviointia huomioiden toimenpiteen kaikki vaikutukset, myös haittavaikutukset. Toimenpiteiden on myös oltava ennakoivia sekä yhteneviä ilmastonmuutosta hillitsevien tavoitteiden kanssa. Ilmastomuutokseen liittyvää tietoa kuten ilmastoennusteita ja ilmastomuutoksen vaikutuksia on kerätty kan-salliselle Ilmasto-opas.fi-sivustolle. Ennen kuin varautumistoimenpiteitä voidaan toteuttaa, tarvitaan kuitenkin alueellisen ja paikallisen tason selvityksiä ja ennusteita sekä havaittujen riskien arviointia. Strategian toimen-piteet lähtevätkin näiden kartoitusten tekemisestä ja toimimisesta niissä havaittujen riskien mukaisesti. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia on selvitetty, niiden vaikuttavuutta on arvioitu ja tärkeimmät varautumistoimenpiteet on suoritettu kustannustehokkaasti huomioiden toimenpiteiden kokonaisvaikutukset ja yhtenäisyys ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteisiin. Tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista ja tarpeesta sopeutua sekä varautua muutoksiin on kasvanut. Muutosten pysyvyys ymmärretään, muutoksiin sopeudutaan ja sen mahdollisuudet ymmärretään sekä arki- että elinkeinoelämässä. Hyödynnetään alan tutkimustyötä ja tehdään selvityksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista sisältäen kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia, toimialojen haavoittuvuustarkastelua sekä muuta riskienarviointia. Lisätään valmiuksia omaehtoiseen varautumiseen lisäämällä tiedotusta tehdyistä selvityksistä ja tekemällä suosituksia eri toimialoilla tehtävistä toimenpiteistä. Kohderyhminä etenkin kiinteistöjen omistajat, haltijat, toiminnanharjoittajat sekä yksittäiset ihmiset. Tehdään sopeutumistoimenpiteet ennakoivasti ja huomioiden myös kustannustehokkuus sekä synergia hillintätavoitteiden kanssa toimenpidesuunnitelmia tehtäessä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioidaan Pirkanmaan luonnon monimuotoisuusohjelmassa. ELY-keskus koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä ilmastomuutokseen varautumisessa. Huomioidaan myös ylimaakunnallinen perspektiivi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa. Ilmastonmuutoksen synnyttämiä ilmiöitä ovat lämpötilojen nousu, sadannan ja kosteuden lisääntyminen sekä ääriolosuhteiden lisääntyminen. Näihin vaikutuksiin liittyviä varautumistavoitteita ja -toimenpiteitä käsitellään erikseen seuraavissa luvuissa

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot