Teemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia
|
|
- Akseli Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia
2 Sisällys Saatteeksi Johdanto Kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikka Kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka Pirkanmaan strategiat ja ohjelmat Pirkanmaan nykytila ja muutostekijöitä strategiajaksolla Kasvihuonekaasupäästöt Energiankulutus Energiantuotanto ja -hankinta Pirkanmaan ilmasto- ja energiavisio Energiankulutus ja resurssitehokkuus Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Yhdyskuntarakenne ja palveluiden saavutettavuus Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta Energian hankinta ja tuotanto Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet Hajautettu tuotanto Fossiiliset polttoaineet Turve Siirto ja jakelu Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys ja liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Sadannan ja kosteuden lisääntyminen Lämpötilojen nousu Ääriolosuhteiden lisääntyminen Pirkanmaan liitto ISBN Taitto: Lili Scarpellini Painos xx kpl Paino xxxx 4. Seuranta Keskeiset käsitteet Lähteet Liitteet Liite 1. Strategiatyöhön osallistuneita tahoja Liite 2. Seurantaindikaattoreita
3 Saatteeksi 1. Johdanto Ilmastonmuutoksen hillinnästä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on tullut aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Ilmastonmuutos aiheutuu kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, pitoisuuksien kohoamisesta. Kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta mukaan lukien liikenne. Tästä syystä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat nykyisin kietoutuneet tiiviisti toisiinsa. Valtioneuvosto edellytti vuonna 2008 eduskunnalle antamassaan selonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmastostrategiansa. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia valmistui vuonna 2010 osana seudun rakennemalliselvitystä. Pirkanmaan energiaohjelma valmistui vuonna 2007, eikä se enää ollut ajantasainen. Vuonna 2012 päätettiin käynnistää Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian laadinta Pirkanmaan liiton johdolla yhdessä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen (ELY-keskuksen) ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategian valmistelu toteutettiin laajana pirkanmaalaisena yhteistyönä useiden eri toimijoiden osallistuessa työryhmien toimintaan. Kaikille mukana olleille suuri kiitos antamastanne panoksesta Pirkanmaan puhtaamman ilmasto- ja energiatulevaisuuden edistämiseksi. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tarkoitus on mallintaa ilmasto- ja energiantyön kehityspolku ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja huomioimiseksi maakunnassa. Strategia ohjaa hankerahoitusta kohti strategian tavoitteita ja lisää keskustelua sekä tietoisuutta ilmasto- ja energia-asioista. Strategia toimii myös maakuntakaavan tieto- ja tavoitepohjana. Strategia on tarkoitettu kaikille Pirkanmaan toimijoille, ja sen linjaukset koskevat yrityksiä ja muita organisaatioita, julkisia toimijoita sekä kansalaisia. Strategia keskittyy kuitenkin päästökauppasektorin ulkopuolelle, minkä takia teollisuuden tavoitteita ja toimenpiteitä on vain vähän. Strategian tavoitteilla ja toimenpiteillä pyritään varmistamaan maakunnan aktiivinen toiminta ilmastonmuutoksen hillinnässä vaarantamatta energiantuotannon ja -jakelun toimivuutta sekä huomioiden tarpeet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen. Vaikka nämä asiat ovat olleet pääpainopisteinä tavoitteita ja toimenpiteitä asetettaessa, on strategiaa tehdessä ollut tärkeää myös synergia kestävän kehityksen muiden osa-alueiden eli sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kanssa. Kuten strategiaa tehdessä myös tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa onkin tärkeää huomioida ja arvioida myös nämä vaikutukset. Strategiaa ohjaavat sekä kansainvälinen ja kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka että maakunnassa jo tehdyt strategiat ja ohjelmat. Lisäksi Pirkanmaan energiantuotannon, -kulutuksen sekä ilmastotyön nykytila ovat strategian tärkeitä lähtökohtia. Näitä strategiaa ohjaavia tekijöitä käsitellään johdannon luvuissa Kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikka Kansainvälisistä linjauksista Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaan vaikuttavat etenkin YK:n ja EU:n sopimukset ja päätökset. YK:n sopimuksista Suomea koskee Kioton pöytäkirja, joka on osa YK:n ilmastosopimusta (UNFCCC). Kioton pöytäkirjan alkuperäisessä osiossa määriteltiin päästötavoitteita vuosille Sopimusta jatkettiin Dohassa vuosille Jatko-osassa sovittiin EU:n velvoitteesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Dohassa sovittiin myös työohjelmasta uuden pidemmän tähtäimen ilmastosopimuksen tekemiseksi vuoteen 2015 mennessä. YK:n ilmastosopimuksen tavoitteita on EU:ssa täsmennetty EU:n ilmasto- ja energiapaketissa. Paketti sisältää päästövähennystavoitteen lisäksi tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle energian loppukulutuksesta sekä energiatehokkuuden parantamisesta. on jaettu myös maittain, ja Suomen osuuksiksi vuoden 2020 tavoitteista on määritelty kasvihuonekaasujen 16 % vähentäminen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla vuoden 2005 tasosta sekä uusiutuvan energian osuuden nosto 38 %:n energian loppukulutuksesta. Tavoitteissa on myös vuoden 2020 energiatehokkuuden parantaminen 20 % vuonna 2007 arvioidusta energiatehokkuudentasosta ilman lisätoimenpiteitä. Tästä tavoitteesta ei ole eritelty maakohtaisia osuuksia. EU:n ilmastotavoitteita on työstetty myös vuotta 2020 pidemmälle. Vuoden 2030 tavoitteet asetetaan vuoden 2014 aikana. Tavoiteasetanta on kesken tämän strategian valmistuessa, mutta EU:n komissio on esittänyt unionin yhteiseksi tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 % vuoden 1990 pääs-tötasosta vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuustavoitteet ovat muuttumassa sitovista suosituksiksi. Vuoden 2050 visioita on käsitelty Euroopan komission vuonna 2011 julkaistussa Euroopan tiekartassa vähähiiliseen talouteen Tiekartassa määritellään päästövähennyspolku, jonka lähtökohtana on % päästöjen vähennys EU:n alueella vuonna 2050 vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämän ohella on julkaistu myös Energiatiekartta 2050, jossa esitetään eri skenaarioita energiantuotannon ja kulutuksen kehitykselle päästötavoitteeseen pääsemiseksi. Vastaava etenemissuunnitelma, Resurssitehokkuuskartta 2050, on tehty myös materiaalitehokkuudesta. Moni EU:n direktiiveistä ja säädöksistä liittyy ilmasto- ja energia-asioihin. Näitä ovat esimerkiksi päästökauppadirektiivi, direktiivi uusiutuvista energiavaroista (RES-direktiivi) sekä säädös autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Muista direktiiveistä olennaisin tätä strategiaa ajatellen on energiatehokkuusdirektiivi. 4 5
4 1.2. Kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka Suomen ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Strategian viimeisin päivitys on vuodelta 2013, ja siinä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Strategia sisältää myös muutamia tavoitteita vuodelle 2025, ja siinä mainitaan lyhyesti EU:n tiekartat ja niiden päästötavoitteet vuodelle Kansallisen energia- ja ilmastotiekartta 2050:n työstö on aloitettu keväällä Siinä lähtökohtana on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Muista kansallisista strategioista tähän työhön liittyy etenkin Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Strategia on julkaistu vuonna 2005 ja sen päivitystyötä tehtiin samanaikaisesti tämän työn kanssa. Sopeutumiseen liittyviä linjauksia on tässä työssä tehty sekä vuoden 2005 strategiaan että strategian päivityksistä työtä tehdessä saatavilla olleisiin tietoihin perustuen Pirkanmaan strategiat ja ohjelmat Ilmasto- ja energia-asioita on käsitelty Pirkanmaalla lähivuosina etenkin Pirkanmaan energiaohjelmassa (2007), Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa (2010) sekä Pirkanmaan ympäristöohjelmassa (2011). Pirkanmaan energiaohjelmassa luotiin energiavisio vuodelle 2020, mutta visio on ehtinyt vanhentua etenkin vuoden 2009 taantuman aiheuttaman energiankulutuksen laskun vuoksi. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitevuosi on 2030 ja strategia on edelleen täysin ajan tasalla. Se ei kuitenkaan kata koko maakuntaa, ja ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään kaupunkiseudun strategiassa vain suppeasti. Pirkanmaan ympäristöohjelmassa käsitellään osittain samoja teemoja kuin tässä strategiassa. Energiaja ilmastoasiat ovat ympäristöohjelmassa kuitenkin vain pieniä teemoja, joiden tarkastelua laajennetaan merkittävästi tässä strategiassa. Lisäksi tämän strategian aikajänne vuoteen 2040 on pidempi kuin aiemmissa ohjelmissa ja strategioissa. Moni Pirkanmaan kunnista on myös tehnyt energiatehokkuussopimuksen (suuret ja keskisuuret kunnat) tai liittynyt kuntien energiaohjelmaan (pienet kunnat). Näitä kuntia ovat Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Valkeakoski, Virrat sekä Ylöjärvi. Lisäksi Tampere on määritellyt kaupunkistrategiassaan omat päästötavoitteensa, jotka ovat vähentää kasvihuonekaasuja 17 % vuoteen 2017 ja 40 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 päästötasosta. 2. Pirkanmaan nykytila ja muutostekijöitä strategiajaksolla Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtina ovat Pirkanmaan nykytila ja odotettavat muutostekijät strategian tarkastelujaksolla edellisessä luvussa esiteltyjen säädösten, olemassa olevien strategioiden ja ohjelmien lisäksi. Strategiaan vaikuttaa etenkin kasvihuonekaasupäästötase, energiankulutuksen ja -tuotannon tilanne sekä näihin vaikuttavat muutostekijät. Muutostekijöinä tarkastellaan energiankulutuksen osalta kansallisia laskelmia sekä väestön muutosta. Energiantuotannosta tarkastellaan Pirkanmaan puuenergia- sekä tuulienergiapotentiaalista tehtyjä selvityksiä Kasvihuonekaasupäästöt Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu edellisen kerran vuonna 2012, jolloin Ramboll suoritti päästötaselaskennan Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Tarkasteltavana olivat vuodet 2010 ja Tarkastelun tulokset on koottu taulukkoon 2.1. Molempina tarkasteluvuosina eniten kasvihuonekaa-supäästöjä aiheuttaneet sektorit olivat teollisuus sekä lämmitys, jotka molemmat aiheuttivat noin 30 % Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöistä. Kolmanneksi eniten päästöjä, %, aiheutui liikenteestä. Muiden sektorit osuudet jäävät 10 %:iin tai alle Energiankulutus Pirkanmaan vuosittainen energiankulutuksen on viime vuosina ollut noin GWh. Vuonna 2011 energiankulutus oli GWh ja vuonna GWh (MK 2014). Vuosien 2011 ja 2012 energiankulutus on esitetty sektoreittain kuvassa ,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % muu 12,8 % 12,4 % Liikenne 23,8 % 21,4 % Lämmitys 29,4 % 32,1 % Teollisuus 34,0 % 34,1 % Kuva 2.1. Pirkanmaan energiankulutus sektoreittain vuosina 2011 ja 2012 (MK 2014). Molempina tarkasteluvuosina energiaa kulutti eniten eli noin kolmanneksen teollisuus. Toiseksi suurin kulutussektori oli lämmitys lähes yhtä suurella osuudella. Liikenne aiheuttaa Pirkanmaan energiankulutuksesta hieman yli 20 %. Muun energiankulutuksen eli lähinnä teollisuuden tai lämmityksen ulkopuolisen sähkönkäytön osuus kokonaiskulutuksesta on noin 12 %. Suomen energiankulutuksen kehitystä on visioitu kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustaraportissa, jossa arvioidaan strategian lähtökohtana olevan perusskenaarion vaikutuksia. Arvio ulottuu vuodelle 2030 asti, ja siinä energian loppukulutukselle arvioidaan lähes 20 %:n kasvua vuodesta Kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjauksen mukaan loppukulutuksen kasvu pyritään kuitenkin taittamaan vuoteen 2020 mennessä. Sähkön käytön oletetaan joka tapauksessa lisääntyvän lähes kaikilla sektoreilla, mutta lämmityksen ja liikenteen energiankulutukselle odotetaan laskua korjausrakentamisen, energiatehokkuuden parantumisen, teknologiakehityksen sekä kulkutapamuutosten myötä. Myös Pirkanmaan energiankulutuksen perusura voidaan olettaa vastaavaksi, joskin Pirkanmaan väestönkasvuennuste on koko Suomen kasvuennustetta korkeampi. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Pirkanmaan väestö kasvaa 13,0 % vuodesta 2011 vuoteen 2030 ja 17,0 % vuoteen Asukasmäärän kehityksen ennustetaan kääntyvän siis laskuun vuosien aikana. Koko maan väestönkasvuennuste on 8,3 % vuosille ja 10,8 % vuosille Kulutussektori Rakennusten lämmitys Kasvihuonekaasupäästöt (tco2-ekv.) Osuus kasvihuonekaasupäästöistä % 29% Liikenne % 23% Muu energiankulutus % 10% Teollisuus % 30% Jätehuolto % 2% Maa- ja metsätalous % 6% Kokonaispäästöt % 100% Taulukko 2.1. Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2010 ja 2011 (Ramboll 2012). 6 7
5 2.3. Energiantuotanto ja -hankinta Pirkanmaalla kulutettua energiaa tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä. Kuvassa 2.2. on esitetty Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakaumat vuosilta 2011 ja Kokonaisenergiankulutus näinä vuosina GWh (2011) ja GWh (2012). Kuva 2.2. Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakauma vuosina 2011 ja 2012 (MK 2014). Pirkanmaalla kulutetusta energiasta yli puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joista merkittävimmät ovat maakaasu sekä öljy. Ostosähköllä maakunnassa katetaan % energiankulutuksesta. Uusiutuvista energialähteistä merkittävin on puu noin 16 %:n osuudella. Turpeella tuotettiin tarkasteluvuosina 4-7 % Pirkanmaan energiasta. Muiden energialähteiden osuudet jäävät pieniksi. Pirkanmaan tulevaisuuden energiapotentiaalista on tarkasteltu etenkin tuulivoimaa sekä puuenergiaa. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on selvityksessä noin 30, joille on arvion mukaan mahdollista sijoittaa noin 270 voimalaa. 3 MW:n voimalaitoksilla tämä tarkoittaisi noin 1,7 TWh:n vuosittaista sähköntuotantoa. Vuonna 2014 valitaan maakuntakaava 2040:n luonnokseen selvitysalueista potentiaalisimmat. Viimeisimpien laskelmien mukaan pirkanmaalaisesta puuta voitaisiin hyödyntää energiantuotantoon noin 3 TWh vahingoittamatta metsien ekologista kestävyyttä. Tässä laskelmassa on huomioitu vain lämpö- ja voimalaitoksissa käytettävä metsähake sekä metsäteollisuuden sivuvirrat, joista energiakäyttöön ohjautuu tällä hetkellä vuosittain noin 2 TWh. Tämän lisäksi puusta tuotetaan vuosittain noin 1,2 GWh lämpöä pienkiinteistöissä. Tämä puu on pääosin koivua, jota Pirkanmaalla kasvaa suhteessa havupuihin varsin vähän. Tältä osin on vaikeaa arvioida, kuinka suuri osa pienkiinteistöissä hyödynnettävässä puusta on Pirkanmaalta. 3. Pirkanmaan ilmasto- ja energiavisio 2040 Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategialla mallinnetaan kehityspolku kohti ilmastonmuutosta hillitsevää ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa maakuntaa. Strategian ilmasto- ja energiavisiolla kuvataan sitä tavoitetilaa, joka maakunnassa pyritään saavuttamaan vuoteen 2040 mennessä. Visio rakentuu ensimmäisen päätavoitteen alle, joka on vähentää maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Päätavoite 1. Pirkanmaan kasvihuonekaasuja vähennetään 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on tehtävä toimenpiteitä sekä energiantuotannon saattamisessa puhtaammaksi että energiankulutuksen vähentämiseksi. Strategian tavoitekaavio on esitetty kuvassa ,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % muu 1,2 % 2,9 % Vesivoima 2,4 % 3,6 % Puu 15,6 % 16,1 % ostosähkö 16,5 % 19,1 % Turve 6,3 % 4,7 % hiili 0,3 % 0,1 % Öljy 28,2 % 29,6 % maakaasu 29,5 % 24,0 % Kuva 3.1. Strategian tavoitekaavio. Kuva 2.2. Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperä-jakauma vuosina 2011 ja 2012 (MK 2014). 8 9
6 Energiankulutukselle visioidaan vuosittaista prosentin vähentymistä strategiajaksona Tähän tavoitteeseen pääsemiseen on asetettu tavoitteita sekä energiansäästölle että resurssitehokkuuden parantamiselle. Näitä tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan luvussa 3.2. Energian hankinnan osalta tärkeimpänä tavoitteena on kattaa kulutetun energian tuotannosta uusiutuvalla energialla 50 % vuonna Uusiutuvaa energiaa tulee lisätä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikennekäytössä. Energiantuotannon tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin luvussa 3.3. Vaikka strategian merkittävin tavoite on kasvihuonepäästöjen vähennys, pyritään strategialla tukemaan myös muita kestävän kehityksen osa-alueita. Strategialla halutaan vaikuttaa positiivisesti myös maakunnan taloudelliseen kilpailukykyyn, minkä takia ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittämistä ja liiketoimintamahdollisuuksia korostetaan käsittelemällä se omana kokonaisuutenaan luvussa 3.4. Tässä painotus siis ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä liiketoimintamahdollisuuksissa, mutta liiketoimintamahdollisuuksia voi olla myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen. Näitä käsitellään sopeutumisen yhteydessä luvussa 3.5. Vaikka kaikki ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi suunnitellut tavoitteet ja toimenpiteet saataisiin toteutettua, ei ilmastonmuutosta voida enää estää. Hillitsemisen lisäksi ilmastonmuutoksen on joka tapauksessa myös sopeuduttava ja varauduttava. Sopeutumista ja varautumista käsitellään luvussa Hankinnat Hankinnoissa pyritään ensisijaisesti arvioimaan tarkemmin hankintojen tarvetta ja välttämään turhia hankintoja. Hankintoja toteutettaessa tuodaan energia- ja materiaalitehokkuus, hiilijalanjälki sekä tuotteen kestävyys hankintakriteereihin. Hankintojen tarvetta arvioidaan tarkemmin ja turhia hankintoja vältetään kaikilla sektoreilla. Hankinnoissa siirrytään kertakulutuksesta pitkän kestoiän tuotteisiin. Energia- ja materiaalitehokkuus ovat kriteereinä kaikissa julkisen sektorin hankinnoissa ja kierrätysmateriaalien käyttö on lisääntynyt. Energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut sekä kierrätysmateriaalien käyttö ovat lisääntyneet merkittävästi myös yksityisissä ja yritysten hankinnoissa. Energiatehokkaiden tuotteiden tarjonta on kasvanut. Lähituotteiden tarjonta ja käyttö on kasvanut Asuminen ja rakentaminen Rakentamisessa painotetaan resurssitehokkuuden sekä kestävien valintojen ohella hyviä käyttöolosuhteita ja rakennusten käyttötarkoituksen huomiointia. Etenkin julkisella puolella pyritään nostamaan myös tilojen käyttöastetta. Kuntien ohjaus- ja valvontatoiminnoissa kannustetaan resurssitehokkaaseen tonttien ja rakennusten käyttöön. Rakennusten korjausten yhteydessä parannetaan aina myös resurssitehokkuutta, ja uudisrakentamisessa pyritään vähintään energiatehokkuusluokkaan C. Asumisen energiankulutuksessa vähennetään etenkin valaistuksen energiankulutusta tavoitteena 40 % pienempi valaistuksen energiankulutus vuonna 2040 kuin vuonna Uudisrakentamisessa painotetaan kestävyyttä, pitkäikäisyyttä, rakennusten hyviä käyttöolosuhteita ja resurssitehokkuutta sekä rakentamisen että rakennuksen käytön aikana. Rakentajien tietoisuus energia- ja materiaalitehokkaista valinnoista on parantunut. Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan aina korjausrakentamisen yhteydessä. Laajennetaan rakennusneuvonta kattamaan koko maakunta. Selvitetään mahdollisuudet ohjata rakentajia energiatehokkaisiin ratkaisuihin lupakäsittelyn yhteydessä. Rakentamisen suunnittelussa hyödynnetään elinkaarimalleja. Annetaan tontinvuokra-alennuksia energiatehokkaille rakennuksille. Huomioidaan materiaalitehokkuus ja jätteiden vähentäminen myös rakentamisessa. Lisätään puurakentamista. Edistetään ja otetaan käyttöön energiatehokkaita valaistusratkaisuja ja -menetelmiä, mukaan lukien automatiikka ja säätö. Lisätään energiatehokkuutta nostamalla tilojen käyttöastetta etenkin julkisella puolella Energiankulutus ja resurssitehokkuus Energiankulutuksen kokonaistavoitteeksi on asetettu prosentin vuosittainen vähennys strategiakaudella Tavoitteen toteutuessa vuosittainen energiankulutus vuonna 2040 olisi noin 24 % nykyistä kulutusta pienempi. Päätavoite 2. Energiankulutus pienenee 1 % vuodessa ajanjaksona Kunnat toimivat esimerkkeinä energia- ja materiaalitehokkuuden tuomisessa hankintakriteereihin. Painotetaan elinkaariajattelua ja -kustannuksia. Hankintaperiaatteet tuodaan kunnissa strategiselle tasolle, jolloin voidaan vaikuttaa siihen, mitä hankitaan ja millaisilla periaatteilla. Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan aina vähintään C-luokkaa ja matalaenergiarakentaminen jatkaa lisääntymistä. Valaistuksessa saavutetaan 40 % energiansäästö v vuoteen 2013 verrattuna. Lisätään energiatehokkuutta nostamalla tilojen käyttöastetta etenkin julkisella puolella. Energiankulutusta ja resurssitehokkuutta tarkastellaan strategiassa nostamalla esille keskeisimpiä toimintoja ja sektoreita, joissa energiankulutusta voitaisiin pienentää ja resurssitehokkuutta parantaa. Tarkasteltavia toimintoja ja sektoreita ovat hankinnat, asuminen ja rakentaminen, yhdyskuntarakenne, liikenne ja liikkuminen, jätteet ja kierrätys sekä koulutus ja neuvonta. Uudistetaan julkisten toimijoiden leasing-sopimukset siten, että turhia laitteiden uusimisia ei tehdä ja koneet hankitaan paremmin käyttäjän tarpeen mukaan. Vaaditaan tuotteilta pidempää kestoaikaa ja parannetaan huolto- ja korjauspalveluita. Luodaan valmiita malleja energia- ja materiaalitehokkaiden valintojen tueksi
7 Yhdyskuntarakenne ja palveluiden saavutettavuus Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta eri toimenpiteiden integrointi ja kokonaisuuksien arviointi on välttämätöntä. Proseduraalinen yhdyskuntarakenteen mallintaminen ja paikkatietojärjestelmät tarjoavat uusia mahdollisuuksia, jotka voivat lähivuosina muuttaa kaupunkisuunnittelua ja strategista suunnittelua. Pirkanmaan alueen kunnissa on jo käytössä uusia mallintamismenetelmiä, joiden kehittämisessä Pirkanmaalla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa Maankäytön suunnittelussa painotetaan monipuolista ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Palvelutarjontaa kehitetään keskitetysti hyvillä joukkoliikennevyöhykkeillä. Myös joukkoliikenteen toimiviin liityntämahdollisuuksiin etenkin kaupunkiseudun sisääntuloväylillä ja haja-asutusseudulla panostetaan. Maankäyttösuunnitelmaa tarkennetaan valmisteilla olevassa Maakuntakaava 2040:ssä. Pirkanmaa on edelläkävijä proseduraalisessa yhdyskuntarakenteen mallinnuksessa ja paikkatietojärjestelmien hyödyntämisessä kaupunki- ja strategisessa suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen suunnittelutyössä arvioidaan kokonaisuuksia ja hyödynnetään proseduraalista mallinnusta ja paikkatietojärjestelmiä. Monipuolinen ja eheytyvä yhdyskuntarakenne: o Taajamien yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. o Palvelutarjontaa kehitetään keskitetysti hyville joukkoliikennevyöhykkeille ja parannetaan palveluiden saavutettavuutta myös kävellen ja pyöräillen. o Luodaan hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet (auto- ja pyöräparkit) joukkoliikenteeseen etenkin kaupunkiseudun sisääntuloväylillä ja haja-asutusalueilla. o Lisätään yksityisautottomia alueita keskuksissa. Sähköisiä palveluja kehitetään Liikenne ja liikkuminen Liikenteestä aiheutui noin neljännes koko Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2011, ja liikenteen päästöt ovatkin yksi potentiaalisimmista päästövähennyskohteista Pirkanmaalla. Tälle sektorille asetetaankin oma päästövähennystavoite, jonka mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä vähennetään ainakin 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Vähennetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Vähennetään liikenteen energiankulutusta. Liikenteen päästöjen vähentämiseen on useita tapoja, ja näistä yleisistä tavoitteista ei olekaan määritelty suoria toimenpiteitä, vaan niistä on eritelty aiheittain tarkempia tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Osa vähennyskeinoista johtaa liikenteen energiankulutuksen vähentämiseen, osa liikenteessä käytettävien polttoaineiden korvaamiseen vähäpäästöisemmillä energialähteillä. Tässä luvussa asetetaan liikenteen energiankulutukseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Nykyisten polttoaineiden korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla käsitellään energian hankinnan yhteydessä luvussa 3.3. Tässä liikenteen energiankulutukseen keskittyvässä luvussa aihe on jaettu neljään kokonaisuuteen, joita ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, tavaraliikenne sekä liikenteen ohjaus. Maankäytön ja palvelujen suunnittelulla tuetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimivuutta sekä vähennetään kulkumatkoja ja -tarvetta
8 Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily Tavaraliikenne Joukkoliikenteen osalta visiossa tavoitellaan kulkutapaosuuden kasvua. Tärkeimmät keinot tähän ovat toimivat lipputuotteet, vuorotarjonta sekä kilpailukykyiset matka-ajat. Kaupunkiseudulla kehitetään kaikkien matkustusaikojen toimivuutta, kun taas kaupunkiseudun ulkopuolella keskitytään turvaamaan työ-, asiointi- ja koululaisliikenne. Myös lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotien käyttöönottoa nykyisten joukkoliikennemuotojen rinnalle edistetään toimivamman joukkoliikenteen tarjoamiseksi. Tavoite Kulkutapaosuus kasvaa. Tarjotaan houkuttelevia lipputuotteita. Kaupunkiseudulla joukkoliikenteen kilpailukykyä yksityisautoiluun nähden parannetaan vuorotarjontaa kehittämällä ja matka-aikoja lyhentämällä. Muualla Pirkanmaalla joukkoliikennepalvelut turvataan työ-, asiointi- ja koululaisliikenteen osalta. Kehitetään kysyntäohjattujen julkisen liikenteen palveluja. Parannetaan matkaketjujen toimivuutta mm. liityntäliikenneratkaisuja ja informaatiopalveluja kehittämällä. Myös kävelyn ja pyöräilyn osalta visiossa tavoitellaan kulkutapaosuuksien kasvua. Tämän toteuttamiseksi maakunnan kävely- ja pyöräilyreitistöt pyritään saattamaan toimiviksi, kattaviksi ja laadukkaiksi koko maakunnassa tarvittaessa joukkoliikenteeseen yhdistettynä autottoman kulkemisen mahdollistamiseksi. Kulkutapaosuudet kasvavat. Koko maakunnassa on toimivat kävely- ja pyöräilyreitistöt tarvittaessa joukkoliikenteeseen yhdistettynä. Tavaraliikenteen energiankulutusta pyritään vähentämään etenkin erilaisia yhteistyömahdollisuuksia selvittämällä. Kuljetusten energiankulutusta on mahdollista pienentää eri toimijoiden yhteistyöllä jakelussa sekä eri kuljetusmuotojen toimintaedellytysten ja infrastruktuurin kehittämisessä. Myös uusien ajoneuvotekniikoiden käyttöönotolla voidaan edistää energiatehokkuutta. Tavoite Kuljetusten energiatehokkuutta parannetaan. Edistetään lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotien toteutumista. Huomioidaan energiatehokkuus ja käyttövoimat joukkoliikenteen kilpailutuksissa. Kiinnitetään erityistä huomiota kävely- ja pyöräreittien jatkuvuuteen ja ympärivuotiseen kunnossapitoon sekä erilaisiin tarpeisiin eri alueilla (esim. kävelyn ja pyöräilyn erottaminen pääreiteillä, kävelykeskustat). Selvitetään yritysten yhteisjakelumahdollisuuksia kaupunkikeskustoissa. Lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä mm. kaavoituksen suunnittelussa tukemaan energiatehokkaiden kuljetusmuotojen toimintaedellytysten parantamista. Selvitys joukkoliikenteen vaihtopaikoista ja liityntäpysäköinnistä Pirkanmaalla on toistaiseksi melko vähän varsinaisia liityntäpysäköintipaikkoja, vaikka epävirallisia alueita kuten kauppojen pysäköintialueita käytetäänkin jonkin verran ympäri maakuntaa. Joukkoliikenteen vaihtopaikkoja kuten matkakeskuksia, asemia ja seisakkeita on maakunnassa enemmän. Pirkanmaan tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä kehittämällä sujuvia matkaketjuja. Pirkanmaan liitossa tehtiinkin samanaikaisesti tämän strategian kanssa maakuntakaava 2040:n liittyvä selvitystyö, jossa kartoitettiin maakunnan merkittäviä joukkoliikenteen solmupisteitä eli luontevia matkanaikaisia vaihtopaikkoja ja liityntäpysäköintiin soveltuvia alueita. Selvitys valmistui keväällä 2014 ja on saatavilla mm. Pirkanmaan liiton Internet-sivuilla. Pyöräpysäköintimahdollisuuksia kehitetään kaavoituksesta lähtien. Otetaan käyttöön uusia ajoneuvotekniikoita ja lisätään vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä
9 Liikkumisen ohjaus Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta Liikkumisen ohjausta pyritään tehostamaan niin, että maakuntalaisten tietoisuus kulkutapavalintojen vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen paranee. Tietoa tuodaan esiin yhteistyössä koulujen, oppilaitosten sekä työnantajien kanssa, ja omatoimisesti haettavia informaatiopalveluita lisätään ja saatetaan helposti löydettäviksi. Ihmisten tietoisuus kulkutapavalintojen ympäristö- ja terveysvaikutuksista on lisääntynyt. Liikkumisen ohjaukselle luodaan pysyvä rooli koko maakunnassa. Toimivia informaatiopalveluita tarjotaan riittävästi vähäpäästöisten valintojen tueksi. Jätteiden synnyn, kierrätyksen ja hyötykäytön visiossa ensisijaista on jätteiden synnyn ehkäisy. Mikäli jätettä syntyy, se pyritään kierrättämään tai uusiokäyttämään. Jos kierrätys tai uusiokäyttö ei ole mahdollista, hyödynnetään jäte energiantuotannossa. Pirkanmaalla edistetään myös toisen jäte on toisen raaka-aine -ajatuksen toteuttamista. Teollisuuden sivuvirroista kootaan ns. teollisuuden symbioosi-verkosto, jossa yritykset voivat saattaa sivuvirtojaan toisten yritysten hyödynnettäväksi. Jätteen määrä on vähentynyt. Materiaalien kierrätys on tehostunut. Kierrätykseen tai uusiokäyttöön soveltumaton jäte hyödynnetään energiantuotannossa. Jätteen synnyn ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden parantamisen tutkimusta on lisätty. Ilmasto- ja energiavisiossa pirkanmaalaiset kuluttajat, yritykset ja organisaatiot ovat entistä tietoisempia energiaa säästävistä ja resurssitehokkaista vaihtoehdoista, ja käyttävät näitä kriteereitä valintoja tehdessään. Myös energiatehokkuussopimuksia noudatetaan ja lisää tahoja liittyy sopimusten piiriin. Ihmiset, yritykset ja organisaatiot ovat tietoisia energiaa säästävistä ja resurssitehokkaista vaihtoehdoista, ja tekevät valintoja päivittäin näillä kriteereillä. Toimitaan voimassa olevien ja tulevien energiansäästö- ja energiatehokkuussopimuksien mukaisesti, ja lisää tahoja liittyy sopimusten piiriin. Pirkanmaan oppilaitoksilla on selkeä yhteinen materiaalitehokkuuden koulutuspalvelu, jota yritykset hyödyntävät tehokkaasti omiin tarpeisiinsa räätälöitynä. Lisätään yleistä tietoisuutta energiatehokkuudesta, vähäpäästöisistä valinnoista sekä työkaluista, joilla energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä valintoja voidaan tehdä. Edistetään oppilaitosten yhteistyötä materiaalitehokkuuskokonaisuudessa sekä rakennetaan yhteinen koulutuspaketti tarjoten täsmäkoulutusta teollisuudelle. Tiedotetaan energiatehokkuussopimuksista ja edistetään niihin liittymistä. Järjestetään energiansäästöviikko joka vuosi maakunnan kouluissa, ja toteutetaan myös muita energiansäästökampanjoita. o Reitit, aikataulut, ruuhkatiedot, häiriöt ja hinnat saatetaan helposti löydettäviksi Otetaan käyttöön eri kulkutapavaihtoehtoja vertaava päästölaskuri. Pirkanmaalla toimii laaja teollisuuden symbioosi-verkosto; jätehuolto on logistinen kysymys, jossa tavoitteena on kuljettaa tehokkaasti sivuvirrat ja jätteet niiden seuraavalle hyödyntämispaikalle. Kulkutapavalintojen ympäristövaikutuksista kerrotaan yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Työnantajien tukea vähäpäästöisissä valinnoissa lisätään: o Etätöiden mahdollistaminen Rakennetaan teollisuuden symbioosijärjestelmä ELY-keskuksen, Tampereen kauppakamarin, yritysten ja alueen oppilaitosten kanssa. o Ilmaisten työparkkipaikkojen vähentäminen o Kannusteet työmatkansa muulla kuin henkilöautolla kulkeville Kannustetaan energiatehokkaaseen yksityisautoiluun (yhteiskäyttöautot, kimppakyydit, vaihtoehtoiset käyttövoimat). Selvitetään, missä teollisuuslaitoksissa on hyödyntämättömiä sivuvirtoja, ja miten niitä voidaan hyödyntää. Edistetään materiaalitehokkuuskatselmuksia. Alueen oppilaitokset lisäävät tutkimusta jätteen synnyn pienentämismahdollisuuksia ja materiaalitehokkuuden lisäämisestä. Hyötyvoimalaitos rakennetaan ja otetaan käyttöön
10 3.2. Energian hankinta ja tuotanto Tämän strategian energian hankinnan ja tuotannon visiossa painotetaan etenkin uusiutuvan energian osuuden lisäämistä. Nykyisen 24 %:n uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:iin maakunnassa kulutetun energian tuotannosta onkin yksi strategian kolmesta päätavoitteesta. Päätavoite 3. Pirkanmaalla kulutetusta energiasta vähintään 50 % tuotetaan uusiutuvista energialähteistä vuonna (Metsäkeskus) Energian hankintavisioon kuuluu myös hahmotelma Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakaumasta. Visioon on huomioitu tavoitteet vähentää energiankulutusta n. 24 % vuodesta 2013, tuottaa 50 % hankittavasta energiasta uusiutuvilla energialähteillä sekä kasvattaa energiaomavaraisuutta. Lisäksi selvitykset Pirkanmaan energiapotentiaaleista (puu ja tuuli) on huomioitu. Energianhankintavision energian alkuperäjakaumat on esitetty taulukossa 3.1. Tuotettu energia (GWh) Osuus kulutuksesta (%) 2012 (Metsäkeskus) Taulukko 3.1. Pirkanmaan energian hankinta 2011 ja 2012 (MK 2014) sekä visio vuodelle ) Sisältää jätteet, lietteet sekä teollisuuden (pl. puu) ja maatalouden sivuvirrat ja lanta. 2) Sisältää puun (lämpö- ja voimalaitoskäyttö, metsäteollisuuden sivutuotteet sekä pientalojen puun käyttö), peltobiomassan sekä niistä valmistetut jatkotuotteet kuten biokaasu, biohiili ja bioöljy. 3) Sisältää mm. maalämmön sekä vedyn. Visio (Metsäkeskus) 2012 (Metsäkeskus) Maakaasu ,5 % 24,0 % 23,3 % Öljy ,2 % 29,6 % 12,7 % Hiili ,3 % 0,1 % 0,0 % Turve ,3 % 4,7 % 3,7 % Ostosähkö ,5 % 19,1 % 10,7 % Kierrätyspolttoaineet 1) ,0 % 0,0 % 5,3 % Puu ja muu biomassa 2) ,6 % 16,1 % 30,7 % Vesivoima ,4 % 3,6 % 3,7 % Tuulivoima ,0 % 0,0 % 3,3 % Aurinkovoima ,0 % 0,0 % 2,7 % Muu 3) ,2 % 2,9 % 4,0 % Kokonaiskulutus ,0 % 100,0 % 100,0 % Visio 2040 Energialähdevisiossa korostuu fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä uusiutuviin energialähteisiin siir-tyminen. Tarkempia energian hankinnan tavoitteita ja toimenpiteitä käydään läpi pienempiin kokonaisuuksiin jaettuna. Tarkasteltavat kokonaisuudet ovat uusiutuvat energialähteet sekä jätteet, hajautettu tuotanto, fossiiliset polttoaineet, turve sekä siirto ja jakelu. Kuten edellä jo esitettiin, Pirkanmaan energian hankinnan osalta strategian päävisio on uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:iin. Toinen etenkin uusiutuvien energianlähteiden ja jätteisiin kohdistuva tavoite on energiaomavaraisuuden lisääminen. Taulukosta 3.1. on huomattavissa, että vesivoimalla on tuotettu enemmän energiaa vuonna 2012 kuin vuoden 2040 visioon on arvioitu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vesivoimaa haluttaisiin vähentää. Vesivoimalla tuotetun energian määrä riippuu paljon vuosittaisista sademääristä, ja vuosi 2012 on ollut harvinaisen hyvä vesivuosi. Vuoden 2040 visiossa pyritään kuvaamaan keskimääräistä vesivuotta. Vesivoimalla tuotetun energian lisäysmahdollisuudet ovat kaikkiaan hyvin pienet, sillä uusia merkittävän kokoisia voimaloita ei voida rakentaa. Strategian linjauksen mukaisesti selvitetään kuitenkin mahdollisuuksia parantaa jo olemassa olevien voimaloiden hyötysuhteita ja tehoa Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet Kuten edellä jo esitettiin, Pirkanmaan energian hankinnan osalta strategian päävisio on uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:iin. Toinen etenkin uusiutuvien energianlähteiden ja jätteisiin kohdistuva tavoite on energiaomavaraisuuden lisääminen. Lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta hyödyntämällä maakunnan omia energialähteitä sekä käyttämällä jätteitä energiantuotannossa. Liikenteessä vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä lisätään joukkoliikenteessä, yksityisautoilussa että kuljetusajoneuvoissa. Joukkoliikenne toimii esimerkkinä lisäten vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä aluksi pilotoimalla ja myöhemmin laajamittaisella käyttöönotolla. Puu Puun käyttöä lisätään merkittävästi sekä lisäämällä nykyisiä käyttökeinoja (hake, klapi, pelletti ja puuperäiset teollisuuden sivutuotteet) että kehittämällä uusia hyödyntämiskeinoja kuten synteettinen biokaasu, bioöljy ja biohiili. Käyttö lisääntyy ainakin voimalaitoksissa, teollisuudessa, hajautetussa energiantuotannossa sekä liikenteessä. Jäte (sisältäen yhdyskuntajäte, liete ja teollisuuden sivuvirrat pl. puuperäiset sivuvirrat) Uusi hyötyvoimalaitos jätteiden polttamiseen otetaan käyttöön. Tuotetaan biokaasua jätteiden lisäksi lietteestä, lannasta ja muista teollisuuden sivuvirroista. Korvaa maakaasua ja hyödynnetään myös liikennepolttoaineena. Aurinkoenergia Lisätään käyttöä. Tuulivoima Lisätään selvästi kattamaan n. 3 % kokonaiskulutuksesta. Taataan energialähdejakaumaskenaarion mukaiset lisäämismahdollisuudet kaavoituksella. Peltobioenergia Tutkitaan ruuaksi kelpaamattoman maatalouspohjaisen biomassan käyttömahdollisuuksia, ja otetaan käyttöön potentiaalisimmat käyttöratkaisut. Lisätään peltobioenergiakasvien vuoroviljelyä ruokakasvien kanssa. Vesivoima Selvitetään mahdollisuudet parantaa nykyisten vesivoimaloiden tehoa tai hyötysuhdetta
11 Esimerkkejä Pirkanmaalta uusiutuvan energian ja jätteiden hyödyntämisen edistämisestä Hajautettu tuotanto Fossiiliset polttoaineet Punkalaidun Pirkanmaan kunnista Punkalaidun on tehnyt esimerkillisen aloitteellista työtä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Kunnassa on käynnissä projekteja sekä biomassojen käytön että tuulivoiman tuotannon edistämiseksi. Punkalaitumella on selvitetty kunnan bioenergiavaroja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Selvityksessä merkittävämmäksi energiantuotantomahdollisuudeksi nousi kotieläinten lannan ja peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasuna. Alustavan arvion mukaan näistä voitaisiin vuosittain tuottaa energiaa jopa GWh. Keväällä 2014 arvioitiin biokaasulaitoksen kannattavuutta ja liiketoiminnallisia edellytyksiä. Taloudellisen kannattavuuden saavuttaminen havaittiin selvityksessä haastavaksi, mutta selvitystyötä jatketaan edelleen. Bioenergiaselvityksessä tarkasteltiin myös kunnan puuenergiavarojen aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä. Koska Punkalaidun sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä esimerkiksi länsirannikon hiilivoimaloista ja satamista, eniten esillä ollut hyödyntämisvaihtoehto on ollut valmistaa puusta biohiiltä. Tällä hetkellä biohiili ei kuitenkaan ole kustannuksiltaan kilpailukykyinen kivihiilen kanssa. Myös puuenergiavarojen hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelua ollaan kuitenkin jatkamassa. Punkalaitumelle on suunnitteilla myös tuulivoimaa Isosuon alueelle,mitä varten kuntaan ollaan perustamassa voimayhtiö. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt keväällä 2014 Isosuon tuulivoimaosayleiskaavan käynnistämisen. Tällä hetkellä selvitetään, onko hankkeessa tarve soveltaa YVA-menettelyä. Kaavaprosessia ollaan viemässä eteenpäin viivytyksettä, mikäli YVA-menettelyä ei nähdä tarpeelliseksi. Leppäkosken Sähkö Leppäkosken Sähkö Oy on panostanut viime vuosina paljon kestäviin energiaratkaisuihin. Muun muassa vuonna 2012 yhtiö rakennutti useita paikallisia uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä laitoksia: Pellettilämpökeskus, Ikaalinen Hämeenkyrön biovoimalaitos (yhteistyössä Pohjolan Voiman ja Metsä Groupin kanssa) Vetyä pääpolttoaineena käyttävät Sastamalan höyrykattilalaitos (kuvassa) ja Joutsenon voimalaitos (yhteistyössä Kemira Chemicals Oy:n kanssa) Hankkeiden myötä yhtiön hiilidioksidipäästöjä saatiin vähennettyä lähes tonnia. Yhtiö on jatkamassa projekteja mm. rakentamalla Ikaalisiin toisen pellettilämpökeskuksen (v. 2014) ja myös Nokialla on käynnistetty toimia maakaasun käytön korvaamiseksi ympäristöystävällisemmillä energialähteillä. Pirkanmaalla on potentiaalia lisätä hajautettua energiantuotantoa useissa eri käyttökohteissa. Vision tavoitteena onkin hajautetun tuotannon lisääminen monipuolisesti eri käyttökohteissa hyödyntäen etenkin uusiutuvaa energiaa kuten puuta, maalämpöä sekä aurinko- ja tuulivoimaa. Lisätään uusiutuvaa hajautettua energiantuotantoa monessa eri käyttökohteessa (maatalous, taloyhtiöt, omakotitalot, vapaa-ajan asunnot, pienet lämpölaitokset ja monella eri tuotantomuodolla). Edistetään mahdollisuutta myydä tuotettu energia julkiseen verkkoon. Helpot käytännöt ja tiedon lisääminen pienten aurinko- ja tuulienergiayksiköiden käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä. Lisätään puun, etenkin pelletin, ja maalämmön hyödyntämistä varsinkin kaukolämpöverkon ulkopuolella. Energialähdevisiossa fossiilisia polttoaineita käyt-töä vähennetään merkittävästi. Käytön vähennykset pyritään aloittamaan eniten päästöjä aiheuttavista polttoaineista, joita ovat hiili ja öljy. Tosin hiiltä käytetään Pirkanmaalla nykyiselläänkin vain hyvin vähän. Sen osalta tärkeintä onkin pitää huoli, että Pirkanmaan energiantuotannon taso saadaan pidettyä riittävänä, jotta halpana varavoimana tunnettua hiiltä ei jatkossakaan otettaisi käyttöön. Vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä aloittaen eniten päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käytön vähennyksestä. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen etenkin liikenteessä, lämmityksessä (sekä voimalaitokset että öljylämmitys) ja teollisuudessa. Lisätään vähäpäästöisten vaihtoehtojen tarjontaa, saatavuutta että käytettävyyttä. Luodaan tuki- ja kannustusjärjestelmiä etenkin öljyn käytöstä uusiutuviin siirtymiselle. Tarastenjärven hyötyvoimalaitos Tammervoima Oy rakennuttaa Tampereen Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä ja lämpöä pirkanmaalaisten jätteistä. Voimalaitoksen avulla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoituksesta ja biohajoavien jätteiden kaatopaikalla tuottamasta metaanista
12 Turve Turpeen kasvihuonekaasupäästökerroin on korkea jopa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, mistä syystä turpeen käyttöä on syytä rajoittaa. Turve on kuitenkin tärkeä puun tukipolttoaine sekä helposti varastoitava ja huoltovarma kotimainen varapolttoaine. Nämä näkökulmat huomioiden turve säilytetään edelleen osana monipuolista energialähdejakaumaa. Kuitenkin uusittaessa kattiloita pyritään suosimaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat puun polton ilman tai vähemmällä määrällä turvetta tukipolttoaineena. Tavoite Säilytetään mahdollisuus käyttää turvetta puun tukipolttoaineena ja helposti varastoitavana ja huoltovarmana kotimaisena varapolttoaineena Siirto ja jakelu Energiantuotantoon ja hankintaan liittyvät tiivisti myös energian siirto ja jakelu. Vision kaksi tärkeintä näkökulmaa energian siirrosta ja jakelusta ovat siirto- ja jakeluverkkojen korkean toimintavarmuuden säilyttäminen sekä verkkojen kehittäminen tukemaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Siirto- ja jakeluverkoilla (sisältäen myös maantiet ja rautatiet osana puuenergian siirtoketjua) on korkea toimintavarmuus. Siirto- ja jakeluverkkojen kehitys tukee uusiutuvan energian käyttöönottoa Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys ja liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen tehtävät muutokset koetaan usein taloudellisesti haastavana, mutta muutoksessa piilee usein myös mahdollisuus. Toimivalle ja etenkin taloudellisesti kilpailukykyiselle ilmastonmuutosta hillitsevälle teknologialle on nyt kysyntää, eikä ainoastaan Pirkanmaalla tai Suomessa. Alan liiketoimintamahdollisuudet ovat merkittävät, ja Pirkanmaan oppilaitoksissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on paljon osaamista ns. cleantech-toiminnan saralla. Tätä olemassa olevaa potentiaalia olisi mahdollista hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin, ja Pirkanmaa halutaankin nostaa merkittäväksi uusiutuvaa energiaa ja resurssitehokkuutta hyödyntäviä ratkaisuja kehittäväksi ja käyttäväksi alueeksi. Edistetään yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin yhteistyötä uusien ja innovatiivisten vähäpäästöisten sekä energiatehokkaiden ratkaisujen kehityksessä ja käyttöönotossa. Panostetaan etenkin teollisten1 kokeilualustojen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen ja paikalliseen käyttöönottoon. Edistetään loppukäyttäjän tietoisuutta uusista paikallisesti kehitetyistä ratkaisuista ja mahdollisuuksia ottaa niitä käyttöön. Liikennepolttoaineiden kehityksessä ja käyttöönotossa panostetaan myös jakeluinfrastruktuurin kehitykseen. Toimenpide Kun kattiloita uusitaan, valitaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat puun polton vähemmällä määrällä turvetta tukipolttoaineena. Pientuotannon lisäämisen vaatimista käytännöistä ja toimintatavoista tehdään selkeät suositukset sekä energiayhtiöille että pientuottajille. Varmistetaan maanteiden ja rautateiden kunto myös puun ja muiden energialähteiden kuljetusten näkökulmasta, sekä rakennetaan uusiutuvan energian käytön lisäämistä edellyttävät terminaalit. Ylläpidetään nykyistä maakaasuverkkoa, ja edistetään biokaasun jakelua sen kautta. Älykkäitä sähköverkkoja kehitetään ja otetaan käyttöön. Turvataan kaavoituksella siirto- ja jakeluverkkojen yhteystarpeet. Päätavoite 4. Pirkanmaa on merkittävä uusiutuvaa energiaa ja kierrätystä hyödyntäviä ratkaisuja sekä energiatehokkuutta kehittävä ja käyttävä alue. Yksi strategian tärkeimmistä cleantech-toiminnan kehittämistoimenpiteistä on paikallisten kokeilualustojen kehittäminen. Etenkin suuremman kokoluokan kokeilualustat eivät ainoastaan lisää cleantech-toimintaa Pir-kanmaalla, vaan parantavat myös kokeilussa olevan konseptin vientimahdollisuuksia. Pirkanmaalla on otettu käyttöön laajalti älykkäitä, vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita liikkumisratkaisuja. Yritykset tarjoavat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä kokonaiskonsepteja. Edistetään yksittäisiä palveluja tarjoavien yritysten yhteistyötä kokonaisratkaisujen tarjoamiseksi. Yritysten tukipalveluiden ja koulutuksen tarjontaa kasvatetaan etenkin kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön lisäämiseksi sekä markkinalähtöisen yritystoiminnan kehittämiseksi. Selvitetään vähäpäästöisen ja energiatehokkaan teknologian alan tilanne ja potentiaali Pirkanmaalla. 1) Teollisella tarkoitetaan tässä merkittävää kokoluokkaa, esimerkiksi tuotteen massatuotanto tai konseptin hyödyntäminen useammassa käyttökohteessa tai isolla alueella
13 Hiilineutraalit Särkänniemi ja Tampere-talo Tampereen kaupunki aloitti vuonna 2010 ECO2 Ekotehokas Tampere 2020-projektin. Hankkeen tavoitteena on kaupungin ilmastositoutumisten toteuttaminen, vähähiilisen kaupunkikehityksen ja ympäristöliiketoiminnan kehittäminen sekä edelläkävijyys ilmastoasioissa. Kunnianhimoinen hanke sisältää useita hankekokonaisuuksia liittyen ekotehokkaaseen kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen, uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiaan sekä kestävään ja älykkääseen liikenteeseen tärkeimpänä tavoitteena kääntää sekä absoluuttiset että asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt laskuun. Tehdyt päästövaikutusten arvioinnit näyttävätkin, että hankkeessa määritellyt päästötavoitteet saavutettaisiin käynnistettyjen toimenpiteiden toteutuessa. Yksi ECO2-hankkeeseen kuuluvista hankekokonaisuuksista on Hermia Groupin koordinoima Suomen suurimpien kaupunkien yhteishanke RESCA (Renewable Energy Solutions), jonka tavoitteena on luoda uusiutuvan energian pilottikohteita. Pilottikohteisiin on valikoitu myös Särkänniemi ja Tampere-talo tarkoituksena selvittää mahdollisuudet näiden kohteiden hiilineutraaleiksi saattamiseen. Tunnettuina maamerkkeinä kohteet toimivat positiivisina ilmastotyön esimerkkeinä koko kaupungille. Molemmissa kohteissa ympäristöasiat on jo otettu osaksi toimintakonseptia ja toimintaa on kehitetty ympäristöä säästäväksi. Molempien yhtiöiden hiilijalanjäljet on myös selvitetty päästövähennysmahdollisuuksien kartoittamiseksi. Särkänniemessä käytetään Tammerkoskesta tuotettua vihreää lähisähköä ja delfinaariossa käytettävä kaukolämpö on sertifioitua vihreää kaukolämpöä. Kesälle 2011 pystytetty pientuulivoimala kattaa yhden lasten huvipuistolaitteen koko kesän energiankulutuksen. Tampere-talo on puolestaan alansa pioneereja ympäristöasioissa ja talo on myös saanut useita ympäristöpalkintoja. Tampere-talossa kiinnitetään erityisesti huomiota syntyvän jätteen vähentämiseen ja kierrätykseen. Talossa toteutetaan myös energiatehokkuuden seurantaa ja pyritään kehittämään keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Sekä Särkänniemessä että Tampere-talossa selvitetään aktiivisesti keinoja hyödyntää energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Suunnitelmissa on muun muassa aurinkovoiman hyödyntäminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ajatellaan usein ilmastonmuutosta hillitsevinä toimina. Ilmastonmuutos on kuitenkin tapahtumassa, vaikka hillitsemistoimenpiteissä onnistuttaisiin täysin. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomen ilmasto on lämmennyt noin asteen. Pahimmillaan keskilämpötilojen uskotaan nousevan ennen vuosisadan loppua jopa 5-6 astetta. Globaaleja päästöjä vähentämällä lämmönnousu voidaan saada rajoitettua noin kolmeen asteeseen, joskin kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) suositukset edellyttävän lämmön nousun pitämistä alle kahdessa asteessa. (Ilmasto-opas 2013) Jotta ilmastonmuutokseen voidaan varautua, on tärkeintä tiedostaa, mitä ilmiöitä ilmastomuutos aiheuttaa, ja mitkä ilmiöt vaativat toimenpiteitä. Tässä strategiassa käsitellään sadannan ja kosteuden, lämpötilan nousun sekä ääriolosuhteiden lisääntymisen paikallisia vaikutuksia. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään ilmastonmuutoksen globaaliset heijastusvaikutukset kuten ilmastopakolaisuus sekä vaikutukset ruuan hintaan ja saatavuuteen. Näiden tekijöiden tarkastelu on olennaisempaa kansallisella tasolla, ja näitä käsitelläänkin tämän strategian kanssa samaan aikaan valmisteilla olevassa kansallisessa ilmastomuutokseen sopeutumisen strategiassa. Päätavoite 5. Pirkanmaalla on varauduttu ilmastonmuutosilmiöiden hallintaan. Vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamat edellä mainitut ilmiöt tunnistetaankin hyvin, tarkemmassa riskien arvioinnissa ja tärkeimpien toimenpiteiden määrittämisessä on vielä paljon kehitettävää. Varautumisen toimenpiteiden määrittäminen vaatii haavoittuvuustarkastelua sekä kokonaisarviointia huomioiden toimenpiteen kaikki vaikutukset, myös haittavaikutukset. Toimenpiteiden on myös oltava ennakoivia sekä yhteneviä ilmastonmuutosta hillitsevien tavoitteiden kanssa. Ilmastomuutokseen liittyvää tietoa kuten ilmastoennusteita ja ilmastomuutoksen vaikutuksia on kerätty kan-salliselle Ilmasto-opas.fi-sivustolle. Ennen kuin varautumistoimenpiteitä voidaan toteuttaa, tarvitaan kuitenkin alueellisen ja paikallisen tason selvityksiä ja ennusteita sekä havaittujen riskien arviointia. Strategian toimen-piteet lähtevätkin näiden kartoitusten tekemisestä ja toimimisesta niissä havaittujen riskien mukaisesti. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia on selvitetty, niiden vaikuttavuutta on arvioitu ja tärkeimmät varautumistoimenpiteet on suoritettu kustannustehokkaasti huomioiden toimenpiteiden kokonaisvaikutukset ja yhtenäisyys ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteisiin. Tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista ja tarpeesta sopeutua sekä varautua muutoksiin on kasvanut. Muutosten pysyvyys ymmärretään, muutoksiin sopeudutaan ja sen mahdollisuudet ymmärretään sekä arki- että elinkeinoelämässä. Hyödynnetään alan tutkimustyötä ja tehdään selvityksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista sisältäen kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia, toimialojen haavoittuvuustarkastelua sekä muuta riskienarviointia. Lisätään valmiuksia omaehtoiseen varautumiseen lisäämällä tiedotusta tehdyistä selvityksistä ja tekemällä suosituksia eri toimialoilla tehtävistä toimenpiteistä. Kohderyhminä etenkin kiinteistöjen omistajat, haltijat, toiminnanharjoittajat sekä yksittäiset ihmiset. Tehdään sopeutumistoimenpiteet ennakoivasti ja huomioiden myös kustannustehokkuus sekä synergia hillintätavoitteiden kanssa toimenpidesuunnitelmia tehtäessä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioidaan Pirkanmaan luonnon monimuotoisuusohjelmassa. ELY-keskus koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä ilmastomuutokseen varautumisessa. Huomioidaan myös ylimaakunnallinen perspektiivi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa. Ilmastonmuutoksen synnyttämiä ilmiöitä ovat lämpötilojen nousu, sadannan ja kosteuden lisääntyminen sekä ääriolosuhteiden lisääntyminen. Näihin vaikutuksiin liittyviä varautumistavoitteita ja -toimenpiteitä käsitellään erikseen seuraavissa luvuissa
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Heli Yrjänäinen heli.yrjanainen@pirkanmaa.fi Lähtökohtia Kansallinen kasvihuonekaasujen päästötavoite vuodelle 2020: -20 % vuoden
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia Kuntien ilmastokonferenssi 9.5.2014 Heli Yrjänäinen heli.yrjanainen@pirkanmaa.fi Lähtökohtia Kansallinen kasvihuonekaasujen päästötavoite vuodelle 2020: -20 % vuoden
LisätiedotTeemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia
Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-298-6 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 1.1. Kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikka 5 1.2. Kansallinen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.
VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotTäyskäännös kotimaiseen
Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotPohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020
PAIKALLISESTI UUSIUTUVASTI VIETÄVÄN TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Seminaari ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto-ohjelmista 30.5.2011, Varkaus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
LisätiedotIlmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotKESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotHelsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotPurkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen
Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema Kouvola 21.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 Rakennettu
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
Lisätiedot