KOHTEESTA KUMPPANIKSI
|
|
- Marja Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOHTEESTA KUMPPANIKSI Susanna Hintsala Kansalaisuusyksikön johtaja Kehitysvammaliitto Oulu /24/2016
2 Miten ajattelutavat ovat muuttuneet?
3 Kohteesta kumppaniksi Mikään muu väestöryhmä ei ole kokenut vastaavanlaista kaikenkattavaa asennemuutosta: tulla ei-toivotuista, syrjityistä, pilkatuista, pelätyistä ja jopa vainotuista ihmisistä täysivaltaisiksi ja arvostetuiksi kansalaisiksi, joiden oikeudet hyvään elämään laki turvaa. Tämän parempaa osoitusta ihmisyyden ja hyvinvoinnin voittokulusta ei maassamme ole. Grunewald 2008, 19
4 Vaivaishoidon ja eristämisen kohteena Suomessa lukujen vaihteessa kehitysvammaiset (=tylsämieliset ja idiootit) samaistettiin vaivaishoidon muihin tarvitsijoihin ja mielenvikaisiin Olennainen määrittävä piirre oli kyvyttömyys elättää itseään omalla työllään; tästä seurasi sosiaalihuollon tarve. Itsenäisyyden alkuvuosina n. puolet kaikista vaivaistalojen hoidokeista oli mielisairaita tai kehitysvammaisia, yhteensä n Rotuhygieniaoppi, -aate l. eugeniikka koski mm. tylsämielisiä Tylsämielisyys nähtiin väestöä rappeuttavana uhkana ja sen pelättiin lisääntyvän ja turmelevan rodun Eugeniikka tarkoittaa niitä yhteiskunnan valvottavissa olevia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa tulevien sukupolvien rodullisia ominaisuuksia (Sir Francis Galton) Yhteiskunnan valvottavissa olevia toimenpiteitä olivat mm. avioliittokontrolli, sterilisaatio ja eristäminen
5 Älykkyysmittauksen kohteena Älykkyystestien kehittäminen muutti sekä kehitysvammaisuuden määrittelyä että diagnosointi- ja toimenpidekäytäntöjä Tässä vaiheessa kehitysvammaisuus kytkettiin älykkyyden käsitteeseen Älykkyysiän ja älykkyysosamäärän käsitteet 1910: The Committee on Classification of the Feebleminded, USA, 1959/1961, AAMR/USA: Kehitysvammaisuuden asteluokitus (heikkolahjainen / lievästi / keskiasteisesti / vaikeasti / syvästi kv.) sidottiin ÄO:ään HUOM: myös ns. heikkolahjaiset luettiin kehitysvammaisiksi jonkin aikaa 60- ja 70-luvuilla; tämä johti kuitenkin palveluiden käyttäjien määrän suureen kasvuun, joten määritelmää tiukennettiin jälleen 1970-luvun alussa
6 Älykkyyden käsitteen luoma yksipuolinen ihmiskuva Älykkyyden käsitteeseen ja älykkyysmittaukseen kahlittu kehitysvammaisuuden diagnostiikka ei tuo esille ihmisten vahvuuksia ja tuen tarpeita Persoonallisuus, sosiaalisuus, tunne-elämä, motivaatio, temperamentti jne. Älykkyystestit eivät välttämättä kata koko älykkyyttä Vrt. sosiaalinen älykkyys, tunneäly, kuvallinen tai musikaalinen luovuus, sanaton ilmaisu, käytännöllinen lahjakkuus, yhteistoiminnallinen suorituskyky Sosiaalisten tukiverkkojen merkitys elämänhallinnalle on suuri Vrt. pitkittäistutkimusten tulokset elämänkulkuun vaikuttavista tekijöistä
7 1970-luvun käänne: normalisaation ihanteet Muutoksen ensimmäinen peruskivi: normalisaatioajattelun synty ja leviäminen luvuilla ja siitä eteenpäin Normalisaation ja integraation ihanteet synnyttivät käytäntöjä ja palveluratkaisuja, jotka johtivat Eristämisen ja syrjimisen epäkohtien tunnistamiseen ja kritiikkiin Tavallisiin asuin- ja toimintaympäristöihin sijoittuviin yhteisöllisiin palveluratkaisuihin Uusien mahdollisuuksien tarjoamiseen kehitysvammaisille ihmisille Ihmisoikeusnäkökulman viriämiseen Vasta normalisaation ihanteet antoivat pohjaa käytännöille, jotka edistivät liittymistä ja mukaan tulemista eristämisen sijaan Tämä teki mahdolliseksi kansalaisuuden idean myös kehitysvammaisille ihmisille
8 Nothing about us without us! Vammaisuuden sosiaalinen malli (Michael Oliver 1990); sosiaalisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden ja käytäntöjen vammauttavat elementit Vammaisliike; vammaisten oikeudet ja täysivaltainen kansalaisuus Jenny Morris (2001): British Council of Disabled People: Disabled people are those people with impairments who are disabled by society. Inklusiivinen tutkimus (Walmsley&Johnson 2003)
9 Oman elämäni suunta Kansalaisuuden käsite Vahvuuteni Omat päätökseni KANSALAISUUS Tarpeeni Omat rahat Oma koti Lähde: Simon Duffy, luento
10 Perustana ihmisoikeussopimus
11 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Tarkoitus taata vammaiselle henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista Syrjintäkielto, esteettömyys ja saavutettavuus johtavia periaatteita
12 YK:n vammaisyleissopimus Ensimmäinen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja Miksi? Vammaisten henkilöiden oikeudet eivät ole toteutuneet täysimääräisesti Yhteiskunnan rakenteelliset esteet, asenteet ja tiedon puute rajoittavat vammaisten ihmisten mahdollisuutta itsenäiseen elämään, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta yhteiskuntaan
13 Arjen tasolla ihmisoikeudet tarkoittavat.
14 Vammaisella ihmisellä on oikeus jokapäiväisen elämän itsenäisiin valintoihin tulla yhdenvertaisesti kohdelluksi yhdessä muiden kanssa syrjimättömyyteen päättää itsenäisesti missä ja kenen kanssa asuu ja millaisia asuinjärjestelyitä käyttää fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen sekä kommunikointiin yhteisössä koulutukseen ja työntekoon vapailla työmarkkinoilla yksityiselämään ja kotirauhan suojaan parisuhteeseen, perheeseen ja saada lapsia
15 Vammaisella ihmisellä on oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään osallisuuteen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja vapauteen saada apua vaaratilanteessa, henkiseen kriisiapuun henkilökohtaiseen liikkumiseen sanan- ja mielipiteenvapauteen sekä tiedonsaantiin saavutettavassa muodossa terveyteen ja kuntoutukseen riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan oikeusjärjestelmän saavutettavuuteen
16 YK:n vammaisyleissopimus: Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus kehittyvänä käsitteenä Vammainen henkilö on henkilö, jolla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa Ajattelutavan muutos: pois diagnoosikeskeisyydestä huomio yksilön ominaisuudesta ympäristön esteisiin
17 Itsemäärääminen - Mitä se on?
18 Mitä on itsemäärääminen? Oikeus tehdä vapaasti omaan elämäänsä liittyviä valintoja ja päätöksiä ja toteuttaa niitä. Tarkoittaa mahdollisuutta omiin mielipiteisiin tahdonilmauksiin vakaumuksiin tekoihin Kuka ei ole itsemääräävä? Ei perillä vaaroista. Kykenemätön harkintaan. Kykenemätön ymmärtämään tekojensa seurauksia. Rajoitetaan oman etunsa nimissä. 18
19 Ongelmia? Kuka tietää, mikä on asiakkaan paras? Milloin toiminta muuttuu vallan käytöksi? Miten osoitetaan, että ihminen ei pysty päättämään asioistaan mittaaminen? Kuinka pitkään kykenemättömyys kestää? Mistä saa siitä huolimatta päättää? Lauri Kuosmanen, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, 2015
20 Rajoittaminen Sitä tapahtuu liian paljon. Sitä on vähennettävä. Se on kuitenkin joskus välttämätöntä. Se jätetään joskus tekemättä virheellisesti. Markus Henriksson, Valvira
21 Mitä avuksi?
22 Rajoittaminen vähenee, kun 1. Asetetaan tavoite 2. Johto sitoutuu ja näyttää esimerkin 3. Data, tiedonkeruu haastavista tilanteista 4. Vaihtoehtoisten menetelmien käyttö 5. Asiakkaan kokemus keskiöön 6. Tilanteiden käsittely ja niistä oppiminen Huckkhorn, K.A. (2005) Six core strategies to reduce the use of seclusion and restraint 22
23 Kehitysvammaliiton IMO-käsikirja Mitä itsemäärääminen on: käsitteet, oikeudet ja velvollisuudet, arjen tilanteet Itsemäärääminen ja lainsäädäntö Itsemääräämisen tukeminen: työkäytännöt, suunnitelmat, välineet Itsemäärääminen, vuorovaikutus ja kommunikaatio Tarinoita itsemääräämisestä (videot) Itsemääräämiskyvyn arviointi ja päätöksenteon tukeminen
24 IMO Käsikirjan kohderyhmiä kenelle tehty? Asiakastyötä arjessa tekevät työntekijät Yksiköiden esimiehet (toiminnan suunnittelu) Psykologit, sosiaalityöntekijät, lääkärit Omaiset ja läheiset
25 Mitä sisältöjä jo on?
26 Selkokielisellä sivustolla
27 Periaate 1: Oletetaan, että henkilö on kykenevä tekemään päätöksensä itse. Jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. On lähdettävä siitä oletuksesta, että jokainen on kykenevä tekemään päätöksiä, ellei toisin ole todistettu. Ei voida olettaa, että henkilö ei voi tehdä omia päätöksiään vain sen vuoksi, että hänellä on jokin tietty vamma tai sairaus. Itsemääräämiskyky voi vaihdella esim. vanhenemisen myötä. Se voi vaihdella jopa päivittäin. Lähde liikkeelle ajatuksesta, että pystyn tekemään päätöksen itse.
28 Periaate 2: Henkilö saa tukea päätösten ja valintojen tekemiseen. Henkilölle on annettava kaikki mahdollinen apu mitä hän tarvitsee päätösten ja valintojen tekemiseen. On tehtävä kaikki mahdollinen henkilön tukemiseksi ja rohkaisemiseksi niin, että hän voi tehdä päätöksensä itse. Jos todetaan henkilön itsemääräämiskyvyn alentuneen, on edelleen tärkeää, että henkilö on mahdollisimman pitkälle mukana itseään koskevassa päätöksenteossa. Auta minua tekemään päätös.
29 Periaate 3: Henkilöllä on oikeus tehdä myös epäviisaita päätöksiä. Kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus tehdä myös sellaisia päätöksiä, jotka voivat muiden mielestä olla epäviisaita tai omalaatuisia. Jokaisella on oma arvomaailmansa, uskomukset ja mieltymyksensä, joissa voi olla suuriakin yksilöllisiä eroja. Tämä ei kuitenkaan ole peruste olettaa, että henkilö olisi kykenemätön tekemään päätöksiä. Sinun ei pidä tehdä johtopäätöstä, että en pysty tekemään päätöstä vain sen vuoksi, että päätökseni on mielestäsi epäviisas.
30 Periaate 4: Toimitaan henkilön edun mukaisesti. Jos henkilön itsemääräämiskyvyn on todettu alentuneen, on kaikki toimenpiteet tai päätökset tehtävä henkilön etua ajatellen. Jos en voi tehdä päätöstä itse, käytä best-interest check-listia.
31 Best-interest check-list (SCIE) Älä syrji. Älä tee oletuksia jonkun parhaasta pelkästään henkilön iän, olemuksen, terveydentilan tai käyttäytymisen perusteella. Ota huomioon kaikki olennaiset olosuhteet. Saako henkilö kapasiteettinsa takaisin? Jos saa, voiko päätös odottaa? Osallista henkilöä niin paljon kuin mahdollista. Ota huomioon henkilön yksilöllinen menneisyys ja nykyhetkeen liittyvät toiveet ja tuntemukset, myös uskomukset ja arvot, joilla voi olla merkitystä päätöksen kannalta. Konsultoi niin paljon ja laajasti kuin mahdollista.
32 Periaate 5: Kun on tarvetta rajoittaa, etsitään vähiten rajoittava vaihtoehto. Kun tehdään päätöksiä henkilön puolesta tai toimitaan hänen etunsa nimissä, on tehtävien päätösten tai toimenpiteiden oltava sellaisia, että ne rajoittavat henkilön oikeuksia ja vapautta mahdollisimman vähän. On myös pohdittava, onko ylipäätään perusteltua tehdä kyseistä päätöstä tai ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Jokainen interventio on suhteutettava / oltava oikeasuhteinen, ottaen huomioon tilanteen erityispiirteet ja yksilöllisyyden. Tarkista, että tehty päätös ei rajoita vapauttani yhtään sen enempää kuin on pakko.
33 Itsemääräämistä tukevat työvälineet 1) Asiakkaan kuuleminen, toiveiden ja tarpeiden selvittäminen 2) Asiakkaan valintojen ja päätöksenteon tukeminen 3) Osallisuuden ja osallistumisen tukeminen 4) Kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukeminen 5) Positiivinen riskiarviointi 6) Käyttäytymisanalyysi, eri tekijöiden vaikutusten ymmärtäminen
34 Tarvitaan erilaisia menetelmiä Kun ollaan huolissaan. Kun kaaos on päällä. Kun haastava tilanne arvioidaan. Kun tehdään muutoksia, jotta tilanne ei toistu. Bo Hejlskov Elven, 2016
35 Henkilön puolesta tehtävät päätökset ja valinnat Henkilön autettuna ja tuettuna tekemät päätökset ja valinnat Itsem äärää miskyvyn arvioi nti Henkilö itse, hänen tekemänsä päätökset ja valinnat Itsem äärää miskyvyn arvioi nti Henkilön omia päätöksiä ja valintoja tukeva toiminta arjessa, apu ja tuki Henkilön edun mukainen toiminta
36 Keinoja vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon HYP Lisää mukavia yhdessäolon hetkiä yhteisön arkeen Pysähtymistä hetkeen, jonka ainoa tavoite on yhdessäolo läsnäolon taitojen vahvistamista Voimauttava vuorovaikutus Vahvistaa vaikeasti kehitysvammaisen ja/tai autistisen ihmisen kommunikoinnin perustaa ja vuorovaikutuskumppanin taitoja Ihminen tulee hyväksytyksi omana itsenään, hänen aloitteensa huomataan ja niihin vastataan Elämään tulee lisää laatua, vuorovaikutussuhde vahvistuu Syvällistä perehtymistä vuorovaikutukseen varhaisten taitojen varassa viestivän ihmisen kanssa. Kokemuksellista oppimista. OIVA OIVA-ohjaajakoulutus, OIVA-vuorovaikutusmalli ja OIVA-videoklinikka Lisää sekä puhevammaisten ihmisten että työntekijöiden hyvinvointia Tavoitteena yhteisön vuorovaikutuskulttuurin muutos Yhteisön sitoutumista yhteiseen kehittämisprosessiin. Esimiehen ja organisaation tuki ovat tärkeitä. YKSILÖKESKEINEN SUUNNITELU (PERSON CENTERED PLANNING)
37 Monimuotoinen yhteiskunta Inklusiivisessa yhteiskunnassa ihmisillä on yhtä paljon vammoja kuin nytkin, mutta vähemmän vammaisuutta? Kun etsitään enemmän voimavaroja ja kykyjä kuin niiden puutetta, luodaan ihmisille mahdollisuuksia tulla mukaan Kun vamma ei aiheuta vammaisuutta, puhutaan monimuotoisuudesta Siinäkö on meidän tulevaisuuden perspektiivimme?
38 POIS MARGINAALISTA!
39 39 11/24/2016
KOHTEESTA KUMPPANIKSI
KOHTEESTA KUMPPANIKSI Susanna Hintsala Kansalaisuusyksikön johtaja Kehitysvammaliitto susanna.hintsala@kvl.fi Lappeenranta 6.10.2016 1 10/6/2016 Miten ajattelutavat ovat muuttuneet? Kohteesta kumppaniksi
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotSusanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?
Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.
LisätiedotYK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotItsemääräämisoikeus vammaispalveluissa. Susanna Hintsala Kansalaisuusyksikön johtaja, Kehitysvammaliitto
Itsemääräämisoikeus vammaispalveluissa Susanna Hintsala Kansalaisuusyksikön johtaja, Kehitysvammaliitto 20.3.2018 Tänään 1. Mitä on itsemäärääminen? 2. Miten päätöksentekokyky kehittyy? 3. Tuetun päätöksenteon
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotItsemääräämisoikeus käytännössä
Itsemääräämisoikeus käytännössä Koulutuspäivä 6.11.2017 Helsinki johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotSelkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja
Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät 8.5.2018 Klaara-työpaja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Yleissopimus
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotYK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko
Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
LisätiedotNatsaako kemiat ottaako joku kopin: kokemuksia koulusta ja opiskelusta
HYVÄÄ LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄ, 20.11.2017 lapsenoikeudet.fi 2017 teemana YHDENVERTAISUUS LASTEN OIKEUDET EIVÄT TOTEUDU ITSESTÄÄN -Esa Iivonen MLL ja Kirsi Pollari LSKL Natsaako kemiat ottaako joku kopin:
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotOMAVALVONTA KEHITYS- VAMMAISTEN TEHOSTETUSSA PALVELU- ASUMISESSA JAANA JUSSILA PALVELUPÄÄLLIKKÖ KOUVOLA
OMAVALVONTA KEHITYS- VAMMAISTEN TEHOSTETUSSA PALVELU- ASUMISESSA JAANA JUSSILA PALVELUPÄÄLLIKKÖ 1.12.2016 KOUVOLA ENNAKKOLUULOTTOMASTI APUA TARVITSEVIEN HYVÄKSI Nuorten Ystävät on yli 100- vuotias kansalaisjärjestö,
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotYhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus
Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet
LisätiedotItsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus Kuopio 15.3.2018 Sirkka Sivula johtava lakimies Kehitysvammaisten Tukiliitto ry sirkka.sivula@tukiliitto.fi
LisätiedotHelena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa
Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotKehitysvammaliitto ry
Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut
LisätiedotAsiakkaan asema ja oikeudet
Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan oikeuksien päivä 10.10.2017 Satakunnan sairaanhoitopiiri Keskeiset säädökset Asiakaslaki Vammais yleissopi mus Laki holhoustoi mesta Asiakkaan asema ja oikeudet 2
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Martina Nygård THL 5.3.2019 Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta / KOULUTUSKIERROS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotOma ääni ja oikeus omaan elämään. Pirjo Valtonen
Oma ääni ja oikeus omaan elämään Pirjo Valtonen Ihmisarvo + Ihmisoikeudet Ihmisarvoa ei ansaita, vaan se on oikeutettu tila kaikille ihmisille Ihmisoikeudet takaavat oikeuden elää itsenäisesti ja olla
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotTavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
LisätiedotTeemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten
Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
LisätiedotTuettu päätöksenteko. Susanna Hintsala Helsinki Esitys henkilökohtaisen avun päivillä
Tuettu päätöksenteko Susanna Hintsala Helsinki 02.09.2010 Esitys henkilökohtaisen avun päivillä 21.9.2010 Oikeus tavalliseen elämään! Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaa elämäänsä kokevista asioista
LisätiedotKokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi
Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja
LisätiedotLapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta
Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus
LisätiedotItsemääräämisoikeus, keskustelutilaisuus
Kuva, Pirkko Sassi : Punainen viiva, päättäjien mietteitä vammaisuudesta. Olympiastadion. Itsemääräämisoikeus, keskustelutilaisuus Pirkko Sassi, Tukiliiton aluekoordinaattori Itsemääräämisoikeus Mitä sinä
LisätiedotHyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys
LisätiedotEsteettömyys YK:n vammaissopimuksessa
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,
LisätiedotAjankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta
Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012
LisätiedotSENSO PROJEKTI. Taustaa
SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotAjankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle. Leena Luukka
Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle Leena Luukka ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kansainväliset ihmisoikeudet Kansainväliset ihmisoikeudet ja perusoikeudet määrittävät vähimmäistasoa
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori 26.3.2019 Ajankohtaista lainsäädännöstä Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitto jutta.keski-korhonen@tukiliitto.fi lakineuvonta@tukiliitto.fi
LisätiedotYK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen
LisätiedotLIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotOikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä
Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotKEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotElämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä
Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,
LisätiedotKatsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.
Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.2017 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotAjankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015
Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotValmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä
Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea Mihin asioihin valmennusta ja tukea voi saada?
LisätiedotVanhusten itsemääräämisoikeus totta vai teoriaa?
Vanhusten itsemääräämisoikeus totta vai teoriaa? Lauri Kuosmanen Dosentti, TtT, sh Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Hyvinvoiva hoitaja hoitaa hyvin, Tallinna 12.11.2015 SIDONNAISUUDET Ei taloudelliset
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotVaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa
Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa VTT, tutkija Sonja Miettinen Kehitysvammaliitto ja Helsingin Yliopisto 3/30/2019 Suuntaviivoja tulevaisuuteen -seminaari, Kehitysvammmaisten
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja
Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen
LisätiedotVammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto
Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotVammaisten ihmisoikeudet asumisessa
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / 17.11.2011 Helsinki Koetaan usein abstrakteiksi ja julistuksenomaisiksi Vrt. perusoikeudet Ihmisoikeudet??? Periaatteellisella
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotAjankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015
Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: VAMMAISTYÖ
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotKeski-Suomen vammaisstrategia
Keski-Suomen vammaisstrategia Vammaispalvelutyöryhmän esitys Peurunka III -seminaari 27.10.2015 Erityiset näkökulmat ja keskustellut käsitteet: Näkökulmat: Lapset Kokemusasiantuntijat Tasa-arvoinen kansalaisuus
LisätiedotUusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
LisätiedotMuuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:
Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotKVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta
KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko
LisätiedotEskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa
Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin
LisätiedotVammaisuus ja oikeudenmukaisuus. Studia Generalia Argumenta Simo Vehmas
Vammaisuus ja oikeudenmukaisuus Studia Generalia Argumenta 4.11.2015 Simo Vehmas Vammaisuuden moraalinen malli Sairaus tai vamma seurausta yksilön itsensä, hänen vanhempiensa tai kansakunnan hallitsijan
LisätiedotEettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa
Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen
Lisätiedot