Teuvan kunta Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teuvan kunta Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava"

Transkriptio

1 .BM Kulttuuriympäristöselvitys.BM.. Teuvan kunta Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys

2 .BM Sisältö JOHDANTO. Alueen sijainti. Selvityksen menetelmät ja vaiheet SUOJELUKOHTEET, AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT. Suojellut kohteet. Muinaisjäännökset. Kohteet valtakunnallisissa kulttuuriympäristö- ja maisema-alueselvityksissä. Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa. Kohteet maakunnallisissa teemainventoinneissa ja selvityksissä. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisun kohteet. Kunnalliset inventoinnit KULTTUURIYMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS. Teuvan asutushistoriaa. Rakennusperintökohteiden tyypit ja asema nykymaisemassa. Yhtenäisimpinä säilyneet ja kokonaisuuksina kehitettävät alueet.. Aseman seutu (A).. Pappilanhaan -luvun alkupuolen asutus (C).. Teuvan keskusta eli ns. Porvin paikka (K).. Komsinkylän tienvsiasutus (P).. Kauppilankylän tienvsiasutus (P).. Lossanmäki (R).. Keskustan -luvun alkupuolella rakennettu puutaloalue (S).. Pkinmäen jälleenrakennusajan asutus (T). Rakennusperinteen paikalliset ominaispiirteet SUOSITUKSET RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEKSI LÄHTEET Erillisliitteet Liiteraportti Keskustaajaman ja Kauppilan rakennuskantainventointi

3 .BM JOHDANTO Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu Teuvan keskustaajaman ja Kauppilan yleiskaavoituksen perusselvitysaineistoksi. Selvitys käsittelee alustavasti rajatun suunnittelualueen kulttuuriympäristöä yleiskaavatasoisesti. Tavoitteena on antaa kaavoitustyötä vten riittävät tiedot alueen kulttuuriympäristön kokonaisrakenteesta sekä havaita ja inventoida alueen merkittävimmät rakennuskulttuurikohteet ja alueet. Lisäksi selvityksessä esitetään suosituksia rakennetun ympäristön kehittämiselle. Selvityksen laatijaksi kunta valitsi tjouskilpailun perusteella Maa ja Vesi Oy:n Seinäjoen toimiston, jossa työstä vastasivat konservaattori AMK Tiina Lehtisai, konservaattoriopiskelija Päivi Paakki ja kkitehti-yo Juha-Matti Märijärvi. Selvitystyön sisällöstä ja ohjelmasta sovittiin.. neuvottelussa, johon osallistuivat Teuvan kunnan edustajana teknisen toimen päällikkö Erkki Rantakoski, Pohjanmaan museolta maakuntamuseotutkija Kaj Höglund ja keologi Pentti Risla sekä Maa ja Vesi Oy:stä aluepäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja Juha-Matti Märijärvi. Samanaikaisesti kulttuuriympäristöselvitystyön kanssa Maa ja Vesi Oy on laatinut alueelle myös maisemaselvityksen, jonka maisemakenteellista analyysiä on hyödynnetty kulttuuriympäristön kuvauksissa. Raportin valokuvat ovat ottaneet Tiina Lehtisai ja Päivi Paakki.. Alueen sijainti Selvitysalue käsittää kuntakeskuksen ja Kauppilan kylän ympäristöineen.

4 KARTTA NRO KAUPPILA RPPI KARTTA NRO KARTTA NRO KARTTA NRO KESKUSTA LOSSANMÄKI KOMSI Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue ALUSTAVA SUUNNITTELUALUE JA KARTTALEHTIJAKO

5 .BM. Selvityksen menetelmät ja vaiheet Kulttuuriympäristöselvityksen laadinta aloitettiin koostamalla olemassa olevien selvityksien ja inventointien tiedot. Keskustan ja Kauppilan yleiskaava-alueilta on laadittu vanhan rakennuskannan ktoitus vuonna. Tuolloin ktoitettiin ja luetteloitiin kaikki selvitysalueen ennen - lukua rakennetut pihapiirit, yksittäiset rakennukset ja rakennelmat. Kohteista otettiin tunnistusvalokuvat sekä jaoteltiin kohteet iän ja käyttötkoituksen mukaisiin luokkiin ja vioitiin alueina inventoitavien kokonaisuuksien alustavat rajaukset. Vuoden ktoitusaineistoa on käytetty apuna kulttuuriympäristöselvityksen ohjelmoinnissa ja laadinnassa. Yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitystä laadittaessa vuoden ktoitustietoja on täydennetty ja vioitu kohteiden inventointitvetta yleiskaavatyön kannalta. Kohteista on myös koottu rakennuskannan ikä- ja tyyppijakaumaa kuvaava teemaktta sekä kohteiden inventointitveluokituksen esittävä kohdektta. Vuoden kohdektoituksen mukaan selvitysalueella on kaikkiaan ennen vuotta rakennettua pihapiiriä/kohdetta, joista asemakaava-alueella sijaitsee ja asemakaava-alueen ulkopuolella. Kohteista on inventoitu rakennuskannan ktoituksen yhteydessä vuonna. Ktoituksen perusteella valittiin yleiskaavoitusta vten kesällä inventoitavat kohteet ja alueet. Asemakaavoitetuilla alueilla pihapiiri- ja rakennuskohtaisia inventointeja ei katsottu yleiskaavoituksen kannalta tpeellisiksi. Tkoituksenmukaisempaa on inventoida ne vasta asemakaavaa muutettaessa, jolloin inventointi voidaan myös tehdä yleiskaavallista inventointia yksityiskohtaisemmin. Yleiskaavaa vten inventoitiin asemakaava-alueen ulkopuolisista kohteista merkittävimmiksi vioitua rakennusperintökohdetta. Kohteet ovat vähintään kohtalaisesti perinteisessä asussaan säilyneitä rakennuksia ja pihapiirikokonaisuuksia. Kulttuuriympäristön kokonaisuuden hahmottamiseksi kohteiksi pyrittiin valitsemaan eri-ikäistä ja tyylistä rakennuskantaa eri puolilta selvitysaluetta. Lisäksi alueina inventoitiin yhtenäisimpänä hahmotettavaa rakennetun ympäristön kokonaisuutta, joista sijoittuu osittain tai kokonaan asemakaava-alueella. Inventoinnit laativat Tiina Lehtisai ja Päivi Paakki kesän aikana. Maastotyöt tehtiin elokuun ja syyskuun aikana. Inventointikäynnillä kohteen rakennuksista selvitettiin mm. ikä, rakennustapa ja -tyyppi, materiaalit, erityispiirteet ja mahdollisuuksien mukaan myös käyttöhistoriaa. Kaikki kohteen rakennukset valokuvattiin. Inventointi koski pääosin rakennusten ulkoasua. Vain muutamissa kohteissa käytiin sisätiloissa. Inventoitavan kohteen tila- ja rakennushistoriaa selvitettiin haastattelemalla kylien asukkaita sekä rakennusten omistajia, tutkimalla itse rakennuksia ja perehtymällä jonkin verran myös paikallishistorialliseen lähdemateriaaliin, vanhoihin kttoihin ja kirjallisuuteen. Useilla talojen omistajilla oli esittää rakennuksistaan myös vanhoja valokuvia. Vanhimmat ja alkuperäisessä asussa säilyneet kohteet inventoitiin tkimmin ja niistä laadittiin pihapiirikaaviot.

6 .BM Inventoinneista tiedotettiin asukkaita lehtijutulla sekä inventointikohteiden omistajille lähetetyillä tiedotekirjeillä. Inventointitiedot tallennettiin Museoviraston ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaan internetselainpohjaiseen KIOSKItietokantaan, jossa tiedot ovat jatkossa täydennettävissä. Tietokanta käsittää koko vanhan Vaasan läänin alueen ja on tkoitettu lähinnä tutkimus- ja virkamieskäyttöön. Kohteista otetut digikuvat ja digitoidut pihapiirikaaviot tallennettiin tietokantaan järjestelmän edellyttämässä kuvakoossa. Alkuperäisessä koossa olevat valokuvat tallennettiin CD-rom levykkeelle kohteittain järjestettynä. Inventointiaineisto koostettiin kulttuuriympäristöselvityksen liiteraportiksi, jota säilytetään Teuvan kunnan rakennusvalvonnassa. Kaikki inventoidut kohteet on esivotettu inventoijien toimesta.

7 .BM SUOJELUKOHTEET, AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT. Suojellut kohteet Kohdealueella ei ole asemakaavalla tai rakennussuojelulain nojalla suojeltuja kohteita.. Muinaisjäännökset Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla-julkaisussa vuodelta (Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski- Pohjanmaan liitto) on kohdealueelta luetteloitu kaksi /I-luokan kohdetta,. Vanmäki I ja. Vanmäki. Kohteet ovat röykkiöitä pihatien vressa metsämaassa ja viljelysmaan pienteella. Pohjanmaan Museon keologi Pentti Risla on tkastanut kohteet kesällä ja todennut, etteivät ne ole muinaisjäännöksiä ja siten kohteet on syytä siirtää muinaisjäännösluokkaan I. Tkastuskertomuksen mukaan tkastuksessa ei tehty löytöjä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai alueista jotka vaatisivat lisäselvityksiä.. Kohteet valtakunnallisissa kulttuuriympäristö- ja maisema-alueselvityksissä Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti vokkaita maisema-alueita tai perinnemaisemia. Museoviraston Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt julkaisussa vuodelta on mainittu seuraavat kolme kohdetta selvitysalueelta: Vanhan kirkon rauniot Teuvanjokilaaksossa Teuvan vuonna palanut vanha tiilikirkko oli -luvulta. Teuvanjokirannan tuntumassa sijaitsevia raunioita ympäröi kirkkomaa ja lähellä on vuonna rakennettu uusi kirkko, jonka on suunnitellut Elsi Borg. Latva-Komsin rakennusryhmä, kirkonkylä Latva-Komsin hyvin säilyneen pihapiirin rakennukset ovat -luvun alkupuolelta. Pihapiirin ulkopuolelta kokonaisuuteen sisältyy Komsin vanha tuulimylly, riihi ja sauna. Kauppilan kylä Kauppilan kylän vanhaa rakennuskantaa edustavat Laulajan ja Ranta-Muotion talonpoikaiset pihapiirit. Kauppilan kylän kulttuurimaisema muodostuu eri-ikäisistä rakennuksista sekä niitä ympäröivistä peltomaisemista. Museoviraston päivittäessä valtakunnallisesti vokkaitten kohteitten luetteloa vuonna Latva-Komsin ja Ala-Saksan rakennusryhmät sekä Laulajan, Ranta-Muotion ja Saksan umpipihaiset talonpoikaistalot votettiin valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Luettelon päivityksillä ei toistaiseksi ole virallista statusta (Ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton muistio..).

8 Kauppilankylä Niemen niitty Laulaja Ranta-Muotio Pkinmäki Keskustan puutaloalue Teuvan keskusta Kirkon ympäristö Jokivsiniitty Aseman seutu Lossanmäki Latva-Komsi Pappilanhaka Komsinkylä Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö Paikallisesti vokas perinnemaisemakohde Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema Maakunnallisesti merkittävä kohde Vanhan rakennuskannan ktoitus Aluekokonaisuus KULTTUURIMAISEMA-ALUEET JA KOHTEET

9 .BM. Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu vuonna. Selvitysalueella on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeinä alueina ja kohteina. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vot on otettava huomioon siten, että vmistetaan näihin liittyvien vojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti vokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema Perälän ja Komsin alueella Laaksoalue Perälästä Komsiin on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena Latva-Komsin rakennusryhmä, johon kuuluvat Latva-Komsin talo, Komsin talo (Juha Rintakosken syytinkitupa) sekä Komsin tuulimylly. Lisäksi selostuksessa mainitaan aluerajauksen sisältä maakunnallisesti merkittävinä kohteina Auralan talo ja Luhtalan talo. Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema Kauppilan ja Valan alueella Lossanmäki Kauppilan ja Valan alueet keskustaajaman koillispuolella on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena Laulajan talo ja suutupa sekä Ranta- Muotio. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Teuvanjokilaakson kulttuurimaisemasta Kauppilan ja Valan alueella Laulajan ja Ranta-Muotion lisäksi seuraavat kohteet: Kauppilan riippusilta ja jokitöyräs sekä Saksan Mikon, Kentan, Nisulan Matin, Peurojen ja Soinilan talot. Lossanmäen asutus keskustaajaman itäpuolella on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Lossanmäen alueelta seuraavat kohteet: Tiilitehdas ja saha sekä Lossanmäen asuntoalue. (oikaisu selvityksen tietoihin: tiilitehdas ja saha eivät sijaitse Lossanmäellä vaan aseman läheisyydessä) Keskusta (Aseman alue) Keskustan alue aseman ympäristössä on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena: Vanhan kirkon rauniot ja uusi kirkko vuodelta. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan keskustan alueelta seuraavat kohteet: entinen työväen- /suojeluskuntatalo, kansalaisopisto (kulttuuritalo Orrela), Teuva-seuran museo, kirjasto, entiset kansakoulurakennukset (nykyiset kirjasto ja hammashoitola), kunnantalo, Teuvan keitintehdas ja tehdasmuseo, Otto Syreenin talo (Vainiola liiketalo), Eero Hakalan talo, Luhtala ja Teuvan osuusmeijeri.

10 .BM Riipin kylä Riipin kylä Teuvan koillisosassa on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Riipin kylästä Riipinmäen asutus sekä Riipin nuorisoseura, jotka eivät kuitenkaan sijaitse selvitysalueella. Riipin kylän kulttuuriympäristön länsiosa kuitenkin sisältyy selvitysalueelle.. Kohteet maakunnallisissa teemainventoinneissa ja selvityksissä Kappalaisen pappila (Rauhala) Kappalaisen pappila, Rauhala on esitelty Vaasan lääninhallituksen julkaisussa Vaasan läänin vanhat pappilat (). Pappila on valmistunut vuonna ja toimi kappalaispappilana vuoteen saakka. Vuodesta lähtien pappila on toiminut seurakunnan nuorisotalona. Teuvan nuorisoseurantalo Keskustassa sijaitseva Teuvan nuorisoseurantalo on esitelty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Nuorisoseurantalot Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella (). Teuvan nuorisoseura on perustettu vuonna ja vuodesta lähtien se toimi Pyrintölässä, joka jäi vähitellen liian pieneksi. Vuonna Teuvan nuorisoseura ja suojeluskunta ostivat työväentalon yhteistaloksi. Yhteistalo Kaleva myytiin takaisin työväenjärjestöille ja uusi nuorisoseurantalo valmistui vuonna. Teuvan osuusmeijeri Keskustassa, Porvintien ja Hakalantien risteyksessä sijaitseva Teuvan vanha osuusmeijerirakennus on esitelty Ympäristöministeriön Alueidenkäytön osaston julkaisussa Meijerirakennuksia Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella (). Teuvan Kirkon- ja Kauppilankylän Osuusmeijeri on perustettu vuonna. Vuonna nimeksi tuli Teuvan Osuusmeijeri. Meijerin toiminta alkoi vuonna ja loppui vuonna.. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisun kohteet Kauppilassa, Teuvanjokeen laskevan luoman vressa sijaitseva Niemen niitty ja keskustaajamassa, vanhan hautausmaan kohdalla sijaitseva Teuvanjokivren niitty on luokiteltu paikallisesti vokkaiksi perinnemaisemiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisussa vuodelta (Kekäläinen ja Molander. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut ). Molempia perinnemaisemakohteita käytetään laiduntamiseen.. Kunnalliset inventoinnit Vanhan rakennuskannan ktoitus ja inventoinnit Teuvan kunta teetti vuonna vanhan rakennuskannan ktoituksen osayleiskaavaalueilla Kauppilassa, Perälässä ja Kirkonkylässä. Ktoituksen laati Tiina Lehtisai. Ktoitukseen liittyen Lehtisai inventoi kohdetta sekä Latva-Komsin alueen.

11 .BM KULTTUURIYMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS. Teuvan asutushistoriaa Vhaisimmat eränkävijät Muinaismuistoja ja keologisia löytöjä on saatu Teuvalla melko paljon koko kivikauden ajalta, mutta pronssikaudelta ei tunneta yhtään vmaa löytöä. Rautakauden ajalta löytöjä on vain yksi. Kivikausi (n. ekr.) Kivikaudella asutus keskittyi merenrannan tuntumaan ja asukkaat hjoittivat lähinnä pyyntielinkeinoja eli metsästystä, kalastusta ja keräilyä. Asuinyksiköt olivat enintään muutaman kymmenen ihmisen kokoisia ja asuinpaikkaa vaihdettiin elinkeinojen vaatimassa rytmissä. Maankohoamisen vuoksi muinaiset asuinpaikat sijaitsevat nykyään pitkällä sisämaassa. Kivikaudella ihminen ei ollut maisemaa voimakkaimmin muokkaava tekijä, vaan muutoksesta huolehti luonto merenrannan siirtyessä ja ilmaston muuttuessa. Vanhimmat löydökset ihmisen käyttämästä esineistöstä Teuvalla ajoittuvat esikeraamiseen kauteen (n. ekr.). Kivikautisista asuinpaikoista yksi, Kukunkallio, voidaan korkeutensa vuoksi sijoittaa esikeraamiseen aikaan. Paikalta on löydetty kvtsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka viittaavat nimenomaan asuinpaikkaan. Asuinvyöhyke on seurannut rantaviivaa, jonka tuntumaan ihmiset mielellään kivikaudella asettuivat. Mahdollisesti asujat ovat kuuluneet pieneen pyyntikuntaan, joka viipyi paikalla säännöllisesti tiettyinä vuodenaikoina. Pysyvää asutusta ei vielä missään tapauksessa ollut. Kampakeraaminen kulttuuri (n. ekr.) on Teuvalla melko hyvin edustettuna. Suurin osa Teuvan kivikautisista asuinpaikoista lasketaan kuuluvaksi tähän kauteen. Löytökeskittymiä on mm. Komsin- ja Pappilankankaalla. Kankaanmäen asuinpaikka voidaan ajoittaa kampakeraamisen kulttuurin lopulle tai Kiukaisten kulttuurin (n. ekr.) alkuun. Pronssi- ja rautakausi Yhtäkään Teuvan alueen muinaismuistoa ei ole voitu vmuudella ajoittaa pronssikaudelle (n. ekr.). Alueen kehityksestä tuona aikana on siis vaikea päätellä mitään. Todennäköisesti kiinteää asutusta on alueella tuolloin ollut vähän tai ei ollenkaan. Asutus on siirtynyt merenrannan myötä lännemmäksi ja sisämaa on toiminut lähinnä etelästä tulevien pyytäjien eränkäyntialueena. Rautakaudelta (n. /) Teuvalla on muinaislöytöjä, mm. löydetty kappale tuluskiveä. Lautamäestä löydetty hauta (n. ) viittaa kiinteään toimintaan ja alueelle tulleeseen uudisasutukseen. Asutus keskiajasta -luvun lopulle Teuvan seutu säilyi pääasiassa eränkäyntialueena pitkälle keskiajan puolelle, eikä vakinaista asutusta ollut vielä - ja -luvuilla. Nykyinen asutus sai alkunsa - luvun jälkipuoliskolla, jolloin eri suunnista suomenkielisiltä alueilta saapuneet uudisasukkaat raivasivat talonsa Teuvanjoen läheisyyteen. Ensimmäisiä taloja olivat Perttulan, Komsin, Hakalan, Nisulan, Äyston, Peuran ja Saksan talot. Asutuksesta muodostui vähitellen Östermkin kylä osaksi Närpiön suurpitäjää. Verotietojen mukaan uudistilojen määrä vaihteli Teuvalla -luvun loppupuoliskolla noin

12 .BM tienoilla. Vähitellen Teuvanjoen rannat asutettiin Perälän seudusta Äystönluomalle ja -luvun loppuun mennessä talojen määrä oli lisääntynyt jo kymmeniin taloihin. Pohjoinen, itäinen ja eteläinen Teuva pysyivät kuitenkin vielä asumattomina takamaina. Asukkaita oli vasta joitakin satoja ja vähäistäkin asutusta hvensivat ankat nälkävuodet vuosina - ja isonvihan venäläismiehityksen aika -. Veronmaksukykyisten talojen määrä palautui vuoden yli neljästäkymmenestä talosta takaisin alle kahteenkymmeneen taloon vuoteen mennessä. Asutuksen elpyminen ja jälleenrakennuskausi kesti useita vuosikymmeniä. Ktta nykyisen keskustan alueelta vuodelta. Kuvassa näkyvät talot Suksi (A), Perttula (B), Tuokkola (C), Hakala (D), Pkki (E). Hakalan kohdalla on jo silta. Lähde: Jyväskylän yliopiston historian laitos, -luvun maakirjakttojen verkkopalvelu.

13 .BM Teuvan itsenäisyys ruotsinkielisestä emäpitäjästään lisääntyi hiljalleen. Ensimmäinen sanahuone Teuvalle valmistui vuoden tienoilla ja ensimmäinen vsinainen kirkko vuonna. Vuonna Teuvasta tuli oma kappeliseurakuntansa, joka kuitenkin edelleen kuului Närpiöön. Alueen maatalouden perustan muodosti kydönpoltto. Kaskeamista ei Pohjanmaalla hrastettu laajasti. Viljanviljelyä tärkeämmiksi elinkeinoiksi nousivat kjatalous ja tervan poltto, joka toi teuvalaisillekin merkittäviä lisäansioita, vaikka ei vsinaiseen vaurastumiseen johtanutkaan. Sivuelinkeinoina tärkeitä olivat kalastus, metsästys ja kauppa. Tervan poltto alkoi jo -luvulta, oli voimakkaimmillaan -luvulla ja alkoi hiipua -luvun alkupuoliskon jälkeen. Isojako toteutettiin Teuvalla --lukujen aikana. Metsien yhteisomistuksen loppuminen pakotti maanviljelijät aiempaa voimaperäisempään viljelyyn. Samaan aikaan torppilaitoksen synty lisäsi raivausintoa ja vauhditti asutuksen leviämistä. - ja -luvuilla jokivteen oli jo muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän reuna-alueet oli jo asutettu. Teuvan tullessa itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna pitäjän talojen lukumäärä läheni jo sataa ja torppia oli lähes yhtä paljon. Asutus -luvulta -luvun alkuun -luvun lopulta alkoi Etelä-Pohjanmaalla voimakkaan väestönkasvun aika, joka jatkui koko -luvun. Vuosisadan loppua kohden mentäessä etenkin tilaton ja työtön väestönosa kasvoi räjähdysmäisesti. Peltoviljelytekniikat olivat vielä alkeellisia ja katovuodet vaivasivat alituisesti. Toimeentulomahdollisuudet eivät lisääntyneet väestönkasvun edellyttämällä vauhdilla ja liikaväestön aiheuttama paine purkautui ulkomaansiirtolaisuutena, joka Teuvaltakin suuntautui pääasiassa Amerikkaan. Teuvan siirtolaisuus oli muun maakunnan tapaan voimakasta erityisesti - välisenä aikana, jolloin yli teuvalaista lähti valtameren taakse. Suurten nälkävuosien jälkeen - pohjalainen maanviljely ja yhteiskunta muuttuivat. Viljelymaisema laajeni vielä voimakkaasti -luvun lopulla ja - luvun alussakin kunnes nykyinen peltolaajuus saavutettiin pääasiassa -luvulle mennessä. Rukiinviljely väheni ja tilalle tuli entistä voimallisempi kjatalous ja sen myötä nurmiviljely ja voinvalmistus. Kjaa oli paljon ja sen laidunnus viljelyyn kelpaamattomilla kivikkoisilla alueilla, voimakkaasti viettävillä mailla ja joenrantaniityillä muokkasi maisemaa synnyttäen hakamaita ja niittyjä. Maiseman oli monin paikoin paljaaksi syötyä. Lukuisat ladot rikastuttivat peltomaisemia. Teuvalla -luvun lopulta -luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Uusjako oli Teuvalla pitkällinen ja kivulias prosessi, jota sodat vielä viivästyttivät. Asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti uusia tiloja muodostettaessa. Uusjaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta -luvun lopulla -luvulla. Uudisrakentaminen, vanhojen rakennusten siirtäminen ja uudistaminen oli voimakasta etenkin -luvuilla. Isojen talonpoikaistalojen lisäksi pohjalaiseen kylärakenteeseen vuosisatoja kuuluneita pienasumuksia, kuten torppia ja mäkitupia rakennettiin edelleen runsaasti lähinnä metsän reuna-alueille. Elinkeinoelämä kehittyi laajapohjaisemmaksi maaseudullakin, kun elinkeinovapaus toteutettiin vuonna. Vuosisadan loppua kohden mentäessä elinkeinot monipuolistuivat ja teollisuusaalto pyyhkäisi maan yli. Höyrykoneeseen yhdistetty

14 .BM sepaattori oli vallankumous maidonjalostuksen alalla. Käsi- ja pienteollisuus vahvistivat asemiaan maaseudulla. Alettiin perustaa meijereitä, pankkeja, kouluja ja nuorisoseuroja. Aluksi nämä sijoitettiin tavallisiin maataloihin, mutta pian rakennustyypit eriytyivät omien erikoisvaatimuksiensa mukaisiksi ja kylien rakennuskanta monipuolistui. Teuvan kaupallinen ja hallinnollinen keskus (Porvinpaikka) kehittyi kirkon läheisyyteen pääraitin vteen. Kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin toisistaan vuonna, jolloin syntyi myös Teuvan kunta. Ote pitäjänktasta nykyisen keskustan alueelta pääosin vuoden tienoilta. Kttaa on päivitetty osa-alueittain -luvun alkuun asti. Rautatie rakennettiin vuosina -. Lähde: Kansalliskisto.

15 .BM Suupohjan rata rakennettiin vuosien - aikana. Radan rakentaminen vilkastutti paikkakunnan sosiaalista elämää ja elinkeinoelämää sekä rakennus- ja korjaustoimintaa. Ratatyömaan tpeet olivat suuret, mikä tjosi monenlaisia lisäansiomahdollisuuksia paikalliselle väestölle. Rautatietyömaa toi myös paikkakunnalle kirvesmiehiä, muureita, kivimiehiä ja muita ammattitaitoisia rakennusmiehiä, joiden mukana välittyivät ajanmukaiset rakennustekniikat ja -tyylit. Teuvan aseman seudusta muodostui pieni kaupan ja yhteisöelämän ja teollisuuden keskittymä Porvinpaikan pysyessä kuitenkin pitäjän keskuksena. Aseman läheisyyteen rakennettiin mm. matkustajakoti, asuin- ja liikerakennuksia ja työväentalo. Aseman vieressä sijaitsi myös tiilitehdas ja kaksi sahaa, joiden työntekijät rakensivat asuinrakennuksiaan lähialueille mm. Lossanmäelle ja Pappilanhakaan.

16 .BM Sotien jälkeinen aika Sotia seuranneella jälleenrakennuskaudella asuinrakentaminen ja maatilojen raivaus oli voimakasta kjalansiirtolaisten ja rintamamiesten asuttamiseksi. Pääosin tyyppipiirustuksiin perustuva rakentaminen samankaltaisti kylä- ja maaseutumaisemia koko valtakunnassa. Muotokieleltään ja mittakaavaltaan aikakauden rakennuskanta sulautui kuitenkin vielä hyvin maaseudun herkkään maisema- ja kyläkuvaan. Rakentamisen painopiste siirtyi Teuvalla keskustaajamaan ja sen läheisyyteen. Kjalan siirtolaisille erotettiin asuintontteja eniten mm. vanhoilta pappilan laidunmailta Pappilanhaasta ja Kortesnevalta sekä Runsalan ja Pkin kantatilojen mailta. Vuonna tuhoutui tulipalossa vuonna valmistunut vanha kirkko, jonka jälkeen vuonna valmistui Elsi Borgin suunnittelema nykyinen kirkko. Perinteinen maatalousyhteiskunta alkoi muuttua voimakkaasti -luvulta lähtien. Maataloustöiden koneellistumisen myötä työvoiman tve oli vähentynyt. Myös elinkeinorakenne ja elintavat muuttuivat ja maaltamuutto suuriin kaupunkeihin ja Ruotsiin oli voimakasta. Väestön ikääntyessä myös kunnan sisäinen muuttoliike kyliltä keskustaajamaan on lisännyt kylien tyhjentymistä. Suuren tilakoon muodostuessa maataloustuotannon jatkamisen elinedellytykseksi pääosa pientiloista lopetti toimintansa. Laidunnuksen vähentyessä merkittävästi -luvulta lähtien niityt ovat lähes kadonneet ja joen rannat ovat kasvaneet umpeen. Joen merkitys kipäivässä on vähentynyt. Maatalouden tuotantotapojen muuttuessa ladot, riihet ja muut pienet rakennukset ovat vähentyneet ja paikoin hävinneet pelloilta miltei kokonaan. Monissa paikoin näkymiä hallitsevat nykyään suuret kjasuojat ja konehallit ja korkeat viljankuivaamot. Muutoksista huolimatta on maisematilan perusrakenne kuitenkin säilynyt, koska pellot ovat pysyneet pääosin viljelyksessä ja jokilaakso siten avoimena. -l loppu -luku -luku Kohdealueen viljelysala, päätiet ja asutus -luvun lopulla, -luvulla ja nykyään. Lähteet: Pitäjänktat, Kansalliskisto. Teuvanjoen yläosan kehittämissuunnitelma ja luonnontaloudelliset selvitykset, Länsi- Suomen ympäristökeskus. Maanmittauslaitoksen perusktta-aineisto.

17 TEUVAN KUNTA KESKUSTAAJAMAN JA KAUPPILAN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN KARTOITUS JA Kttamerkintöjen selitykset Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue Ö Yhtenäisimpinä säilyneet rakennetut ympäristöt Aluekokonaisuuksien tunnus Kohteen tunnusnumero ktoitustaulukossa Inventoitu kohde Jatkossa inventoitava kohde (Aluekuvaukset tekstin yhteydessä) RAKENNUSTEN IKÄLUOKKIA KUVAAVAT MUODOT Kohteet, joissa on ennen vuotta valmistuneita rakennuksia Kohteet, joiden vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta Kohteet, joissa vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta Kohteet, joiden vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta RAKENNUSTYYPPEJÄ KUVAAVAT VÄRIT Yhteisöllinen / julkinen rakentaminen (Y) Käsityöläis-/ teollisuus-/ liikerakentaminen (T, L) Asuin- ja maatilakentaminen, päärakennus perinteinen pohjalaistalo (Mpo) Asuin- ja maatilakentaminen, päärakennus -luvun alun tyylinen (Mut) Maaseudun pienasumus: mäkituvat, torpat, -l alkupuolen pientilat (Mpi) Maatilakentaminen, päärakennus - -luvun tyylinen (Mrs) Asuinrakentaminen, päärakennus - -luvun tyylinen (Ars) Muu -lukua vanhempi asuinrakennus (Ava) Rakenteet, kuten sillat ja muistomerkit (R) Yksittäiset maatalousrakennukset (M)

18 P b a OSA-ALUEKARTTA KAUPPILA

19 T S K R P A C OSA-ALUEKARTTA

20 T S K P A C a b Riihiojantie OSA-ALUEKARTTA KOMSI

21 : : : Kumikorjaamo Autokorjaamo : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : V Keto- Seppälä Sähköasennus : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. Uimahalli Nuorisotalo : Yht. : : : :. : : :. : : : :.. Päiväkoti : : : at : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : Yht. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Tennis. : Lukio Yläaste : : Leipomo : : kh kh : : : : :/ :/.... Päivähuoltola : : : : : : Yht.. Kirkko. : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kirkkoherranvirasto : : : : : : : : Museo :. :. :. : : : : : : : : : :. : : : Uimahalli Viljavasto : : : : : : : : :. : : : :.. : Nuorisotalo : : Kylmiö Ts : : : : : : : : Asema : : : : : Botnia Wood.. : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : :. : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Vesil. : : Kumikorjaamo Autokorjaamo : Ruk huone : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Huoltamo : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kpa bs Matkahuolto Kpa : : : : : : : : Posti Kpa : : : : Kirkonkylä : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kansalaisopisto : : : : : : : Koulu : : Kirjasto : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Apteekki Kpa H-as Tenniskenttä Valimo Eläin lääkäri Terveyskeskus Terv. talo Kunnanlääkäri Vanhainkoti Tele Sokos Pankki Kpa Meijeri Tilitoimisto Masto Tehdas Kpa Grilli Puhelin Ruokapirtti Kunnantalo Poliisi Paloas. Kirjakauppa Kpa R-kioski kioski Tejuka Rauta-Sokos Pturi Kpa Kpa Pankki Pankki Hotelli Kpa H. lääkäri Yht V Keto- Seppälä Sähköasennus K-rauta : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Yht. : : Yht : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, T E U V A T E U V A N:o / KV KV KV S K OSA-ALUEKARTTA

22 .BM. Rakennusperintökohteiden tyypit ja asema nykymaisemassa Rakennuskannan ktoituksen sekä inventointien pohjalta. Ennen -lukua rakennettu rakennuskanta sijaitsee kohdealueella melko hajanaisesti. Taajaman ulkopuolisilla alueilla vanhan rakennuskannan osuus on vielä n. % kaikesta rakennuskannasta. Keskustaajamassa asutus on pääosin uudempaa. Pohjalaistalot Pohjalaiselle rakennuskulttuurille tunnusomaisimpia rakennuksia ovat kookkaat talonpoikaistalot. Selvitysalueen vanhoista asuinrakennuksista perinteisiä pohjalaistaloja on noin joka kuudes. Ennen -lukua rakennettuja talonpoikaistaloja on alkuperäisellä paikallaan säilynyt kuitenkin vain muutamia, koska suurin osa alueen kantataloista siirrettiin joen rannalta kauemmas -luvun lopulla -luvulla. Alkuperäisellä paikallaan ovat säilyneet mm. Ranta-Muotion talo, Laulajan pihapiiri ja Auralan tila. Vanhin inventoitu pohjalaistalo on Ala-Peuralan päärakennus, joka on rakennettu vuonna, mutta siirretty nykyiselle paikalle n. -luvun alussa. -luvun alun päärakennukset ja kirkonkylärakennukset Kolmasosa alueen vanhasta rakennuskannasta on -luvun alkuvuosikymmenien ajalta, jolloin pitäjässä oli voimakas uudis- ja korjausrakentamisen kausi. Aikakauden tyylipiirteet etenkin kansallisromantiikasta ja -luvun klassismista ovat selkeimmin havaittavissa kirkonkylän ja asemanseudun yhteisöllisessä ja liikerakentamisessa. Myös maatilojen päärakennuksia on tuolloin uudistettu ajanmukaiseen asuun ja uudetkin rakennettu jo hieman perinteisestä pohjalaistalotyypistä poiketen. Maaseudun pienasumukset Maaseudun perinteiseen kylärakenteeseen kuuluivat myös mäkituvat, torpat ja muut pienet asuinrakennukset. Pikkutupia oli välillä jopa enemmän, kuin vsinaisia maatiloja ja niitä rakennettiin vielä -luvun alussa runsaasti lähinnä metsäselänteiden reunoille. Eniten niitä on säilynyt Lossanmäellä ja Pkinmäellä. -lukua vanhempia mäkitupia on suunnittelualueella säilynyt erittäin vähän ja -luvun puolella rakennettuihin pikkutupiinkin on useimmiten tehty niiden ulkoasun muuttavia korjauksia ja laajennuksia. Jälleenrakennuskausi Yli puolet selvitysalueen ennen -lukua rakennetusta rakennuskannasta on rakennettu sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella. Aikakauden asuinrakentaminen ja maatilat sijaitsevat hajanaisesti koko selvitysalueella, mutta eniten kuitenkin keskustaajamassa ja sen läheisyydessä Pappilanhaassa, Pkinmäessä ja Lossanmäessä. Tiiveimmät rintamamiestaloryhmät löytyvät taajaman pohjoispäästä Porvintien ja Kauhajoentien väliseltä alueelta sekä Lossanmäestä. Yhteisöllinen, teollinen ja liikerakentaminen Yhteisöllisen-, teollisuus- ja liikerakentamisen osuus koko alueen vanhasta rakennuskannasta on määrällisesti vähäinen (n. %), mutta näkyvä ja kulttuuriympäristön vojen kannalta erityisen merkittävä. Tärkeimpiä kohteita ovat keskustaajamassa kirkko () ja vanhan kirkon rauniot sekä nykyinen kunnantalo,

23 .BM entinen Vainiolan liikehuoneisto, entiset kansakoulurakennukset (kirjasto ja hammashoitola), keskikoulu, osuusmeijeri, entinen osuuskauppa, nuorisoseura ja kulttuuritalo Orrela. Rautatieaseman ympäristössä säilyneitä kohteita ovat asemakennuksen lisäksi mm. entinen matkustajakoti (), joka myöhemmin toimi kulkutautisairaalana ja viimeksi asuinrakennuksena, Korhosen kauppa (), työväentalo, Riskun talo (toiminut myös Pohjolan Puustellin liikerakennuksena), entinen kappalaisen pappila ja viljavasto. Hvinaiset rakennustyypit Hvinaisista rakennustyypeistä alueelta löytyy mm. tuulimylly, olkikattoiset riihi ja kaksi latoa, kivikkusilta -luvulta, muutamia luttiaittoja ja useita pienempiä aittoja. Rakennusperinnön kunto Kolmasosa selvitysalueen kohteista on säilynyt kohtalaisesti alkuperäistä vastaavassa ulkoasussaan. Alkuperäisessä asussaan hyvin säilyneitä rakennuksia ja pihapiirejä on kuitenkin säilynyt erittäin vähän. Asuinrakennuksia on modernisoitu ja vanhoja ulkorakennuksia on purettu uusien ja isompien maatalouden tuotantorakennusten tieltä. Teuvalaisen rakennusperinteen erityispiirteet ovat kuitenkin vielä havaittavissa säilyneessä rakennuskannassa.

24 .BM. Yhtenäisimpinä säilyneet ja kokonaisuuksina kehitettävät alueet Selvitysalueelta inventoitiin yhtenäisimpinä hahmottuvat rakennetut ympäristöt, yhteensä aluetta. Alueiden yhtenäisyys ja eheys on vaihtelevaa, mutta alueet ovat kuitenkin selvästi ympäristöstään erottuvia. Alueisiin sisältyy monenikäistä ja tyylistä rakennuskantaa. Osa uudisrakentamisesta ja rakennuksiin tehdyistä muutoksista on ollut alueen yhtenäisyyttä tukevia ja osa kokonaisuuteen sopimattomia. Aluekokonaisuuksia koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä tulisi pyrkiä alueen perinteisten ominaispiirteiden mukaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan tukea ja eheyttää alueen yhtenäisyyttä ja tuoda esiin alueen paikallista erityisyyttä... Aseman seutu (A) Rautatieaseman ympärillä oleva pienehkö rakennuskeskittymä käsittää asemakennuksen lisäksi asuin- liike- ja yhteisöllisiä rakennuksia pääasiassa --luvuilta ja jälleenrakennuskaudelta. Suurin osa rakennuksista on asemakennuksen mukaisesti tyylipiirteiltään jugendiin ja kansallisromantiikkaan viittaavia. Rakennuksiin tehtyjen muutoksien myötä rakennushistorialliset ja taajamakuvalliset vot ovat vähentyneet. Alueen kokonaisrakenne on kuitenkin säilynyt, koska pääosa vanhoista rakennuksista on vielä paikallaan, eikä runko- ja kattomuotoja ole ratkaisevasti muutettu. Osa julkisivumuutoksista on myös helposti palautettavissa tulevien korjausten yhteydessä. Asematien ja Pitkätien risteyksessä sijaitsevat entinen matkustajakoti, joka myöhemmin toimi kulkutautisairaalana, Korhosen kauppa ja entinen työväentalo. Hieman sivummalla asemasta tärkeimmät rakennukset ovat Pohjolan puustellin asuin- ja liikerakennus, ent. kappalaisen pappila ja viljavasto. Asemalta itään, Pitkäntien vrella on tiiviinä ketjuna eri-ikäisiä asuinrakennuksia. Kuvat ylhäältä alas: entinen kappalaisen pappila, matkustajakoti, työväen/suojeluskuntatalo sekä alimpana viljavasto ja asemakennus

25 .BM.. Pappilanhaan -luvun alkupuolen asutus (C) Asema-alueen eteläpuolisella peltoaukealla, entisen pappilan ja Runsalan kantatilan mailla sijaitsee - -luvun maatilojen ja asuinrakennusten löyhähkö keskittymä. Jälleenrakennuskauden talojen lisäksi alueella on muutamia pientiloja -luvun vaihteen tienoilta sekä jonkin verran myös uudempaa asutusta lähinnä -luvulta. Rakennukset sijaitsevat kyläteiden vsilla hvana nauhamaisena ketjuna ja risteyksissä hieman tiiviimpinä ryhminä. Alueen yhtenäisyys on kärsinyt sopimattomasta uudisrakentamisesta ja rakennuksiin tehdyistä muutoksista. Asuinrakennus vuodelta. Alla Runsalantien asutusta... Teuvan keskusta eli ns. Porvin paikka (K) Teuvan keskusta on tyypillinen keskikokoisen kirkonkylän keskusta-alue, jonka rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä, moni-ilmeistä ja kulttuurihistoriallisilta voiltaan monisisältöistä. Rakennukset sijaitsevat tiiviinä nauhana Porvintien vrella. Kokonaisuudelle leimaa antavia ovat rauniokirkon ja uuden kirkon lisäksi erityisesti - luvun alun rapatut -kerroksiset tiilirakennukset, kuten osuusmeijeri, kulttuuritalo Orrela ja entiset Syrenin asuin- ja liikerakennukset (kunnantalo ja entinen Vainiolan liiketalo). Kokonaisuuteen kuuluvat erottamattomasti myös rapatut tiilitalot --luvuilta, kuten nuorisoseurantalo, entiset kansakoulurakennukset (kirjasto ja hammashoitola), keskikoulu ja entinen osuuskauppa. Alueella on säilynyt myös ½-kerroksisia hirsirunkoisia asuin- ja liikerakennuksia, joskaan ei alkuperäisessä asussaan. Ylimpänä entinen Vainiolan liiketalo, keskellä entinen kulttuuritalo Orrela, alla entinen kanttorila.

26 .BM Rakennuksien alkuperäisen asun muutokset ja uuden liikerakentamisen sijoituksesta johtuva raitinvren liiallinen avoimuus vähentävät yhtenäisyyttä. Eheimpänä on säilynyt raittijakso kirkolta kunnantalolle. Vasemmalla kirkko vuodelta, oikealla näkymiä Porvintieltä. Etualalla vasemmalla Vainiolan liiketalo ja oikealla kunnantalo.

27 .BM.. Komsinkylän tienvsiasutus (P) Rautatien eteläpuolisella Komsin alueella on säilynyt suhteellisen yhtenäinen, perinteinen raittimaisema. Alueen rakennuskanta on pääosin -lukua edeltävältä ajalta ja ajallisesti, tyylillisesti ja käyttötkoitukseltaan monipuolinen ja kerroksellinen. Kokonaisuuteen kuuluu mm. useita -luvun loppupuolen ja -luvun alun pohjalaistaloja pihapiireineen, muutamia mäkitupia -luvun alusta, tuulimylly, -luvun tiilirakenteinen kehruutehdas, koulurakennus - luvulta, jälleenrakennusajan maatiloja ja kauppa. Rakennuskanta myötäilee nauhamaisesti tienvtta. -lukua nuorempaa rakennuskantaa on vähän. Komsin kylässä on säilynyt runsaasti moniilmeistä ja edustavaa rakennuskantaa - luvulta ja -luvun alusta.

28 .BM.. Kauppilankylän tienvsiasutus (P) Kauppilankylässä, Vaasantien vren hvassa nauhamaisessa asutusmuodostelmassa on säilynyt useita umpipihamaisia pohjalaistalojen pihapiirejä -luvun lopusta ja -luvun alusta. Useissa pihapiireissä on säilynyt myös syytinkitupa paikkakunnalle tyypilliseen tapaan kulmittain päärakennusta vasten. Vanhojen pihapiirien välissä on jälleenrakennusajan maatilojen pihapiirejä ja uusia asuinrakennuksia. Pienasumuksia on jäljellä vain muutamia. Alueen vanha rakennuskanta on säilynyt poikkeuksellisen hyvin historiallisessa asussaan. Ehjänä säilyneitä pihapiirikokonaisuuksia ovat Laulajan, Ranta-Muotion, Muotion, Peuran, Ala- Peuran, Saksan ja Ala-Saksan tilat. Maisemallisena kokonaisuutena alue on kuitenkin laajuutensa ja rakennuskannan eri-ikäisyyden johdosta hieman hajanainen ja vaikeasti hahmotettava. Kauppilan kylässä on säilynyt komeita pihapiirejä ja idyllistä viljelysmaisemaa.

29 .BM.. Lossanmäki (R) Asema-alueen itäpuolisen peltoaukean takana, metsänreunalla on tiiviisti rakennettu, -- lukujen asutuksen keskittymä, Lossanmäki. Suurin osa asumuksista on jälleenrakennusajalta. Sotia edeltävältä ajalta on myös säilynyt useita pikkutupia, joista osa saattaa olla aseman seudulla sijainneiden tiilitehtaan ja sahojen työntekijöiden asumuksia. Useiden rakennusten ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä. Alueen pohjoispuolella nuoremman, lähinnä -luvulla rakennetun rakennuskannan osuus lisääntyy. Suupohjanrata kulkee alueen halki... Keskustan -luvun alkupuolella rakennettu puutaloalue (S) Keskustaajaman pohjoisreunalla, Porvintien ja Kauhajoentien välisellä alueella on pieni - -lukujen asuinrakentamisen keskittymä. Kokonaisuuteen kuuluu -luvun alun tyylisiä ja ½-kerroksisia asuinrakennuksia, jälleenrakennusajan ½-kerroksisia ja -luvun puolella rakennettuja matalampia asuinrakennuksia. Tiheä puusto ja kasvillisuus vaikeuttavat kokonaisuuden hahmottamista.

30 .BM.. Pkinmäen jälleenrakennusajan asutus (T) Keskustaajaman pohjoispuolisella metsäisellä Pkimäellä, entisen Pkin kantatilan mailla on pienehkö jälleenrakennuskauden asuinrakennusten keskittymä. Kokonaisuuteen kuuluu myös muutamia -luvun alun pienasumuksia, joskin osa niistä on erittäin huonokuntoisia ja säilyminen siten epävmaa. Pihapiirit sijaitsevat vierekkäin tien vrella. Tiheä puusto ja kasvillisuus, rakennuksiin tehdyt muutokset sekä alueen ilmeelle vieras - luvun rakennuskanta heikentävät alueen yhtenäisyyttä.

31 .BM. Rakennusperinteen paikalliset ominaispiirteet Rakennuskulttuurin paikalliset erityispiirteet ovat syntyneet yleensä ennen teollisen rakentamisen aikakautta. Rakentamisen perinteen katkettua ja paikalliseen ympäristöön sovitetun kylärakentamisen vaihduttua yleismaallisiin liike- ja asuintalotyyppeihin useimmat vanhoista kirkonkylistä alkoivat --luvuilta lähtien muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Teuvalaisessa rakennuskannassa perinnerakentamisen paikalliset ominaispiirteet ovat havaittavissa lähinnä yksittäisissä kohteissa. Tyypillinen teuvalainen talonpoikaistalo on ½-kerroksinen tai -kerroksinen perinteinen pohjalaistalo ja pohjakaavaltaan pitupa. Auralan ja Mäkelän -luvulla rakennetuissa pohjalaistaloissa on erityispiirteenä lautakenteisen kuistin ja hirsirunkoisen porstuan muodostama yhtenäinen iso tila. Esimerkkejä alueen pohjalaistalojen huonejärjestyksistä. Pihapiiri on alkuperäisesti rakennettu umpeen ns. susipihaksi ja se on jakautunut miesja kjapihaan. Kauppilankylässä, Vaasantien vressa on säilynyt useita umpipihamaisia kokonaisuuksia, kuten Laulajan, Ranta-Muotion, Muotion, Saksan ja Ala-Saksan pihapiirit. Mies- ja kjapihaan jakautunut pihapiiri on säilynyt ainoastaan Latva-Komsin tilalla. Teuvalaiselle talonpoikaistalon pihapiirille on ominaista myös kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja syytinkitupa, jotka ovat sijainneet kulmittain. Myös syytinkitupa on usein -fooninkinen. Phaimmat esimerkit syytinkituvistakin löytää Kauppilan kylästä. Ulkorakennuksista paikallisia erityispiirteitä on havaittavissa etenkin aitoissa. Säilyneen rakennuskannan perusteella teuvalainen luhtiaitta on tyypillisesti kaksiosainen. Yksittäisaitat -luvulta ovat pääosin loivasti ylöspäin leveneviä lyhytotsaisia aittoja, joissa oven yläreuna on usein kaeva. Alueella säilyneitä eheitä pihapiirejä.

32 .BM Kohdealueella erityisesti -luvun alkuvuosikymmenien tyylipiirteet ovat hyvin edustettuna. Aikakauden uudisrakentaminen oli aseman seudulla asemakennuksen esikuvan mukaisesti tyyliltään pääosin kansallisromatiikkaan ja jugendiin viittaavaa. Tyypillisiä piirteitä ovat mm. rakennuksen epäsymmetrisyys, useat poikkipäädyt tympanonkoristeluineen ja aiempaa suuremmat ikkunat yläosan tiheine puitejakoineen. Porvinpaikalla näkyvimmin on edustettuna - luvun klassismi suoralinjaisen jyhkeine ja symmetrisine kivitaloineen. Vuosisadan alun vilkkaassa korjausrakentamisessa etenkin kansallisromantiikan vaikutteet ovat nähtävissä. Teuvalle tyypillinen kyseisen aikakauden uudistus on talonpoikaistaloihin rakennettu usein jopa koko julkisivun mittainen kuisti, jossa on pitkä ikkunivi ja yleensä yksi tai kaksi koko rakennuksen korkuista poikkipäätyä, joiden kohdalla on kamanaikkunalliset sisäänaukeavat piovet. Asuinrakennuksen pohjakaava on tuolloin säilytetty yleensä entisellään. Sotien jälkeen asuinrakentaminen perustui useimmiten tyyppipiirustuksiin ja paikallisten erityispiirteiden muotoutumiseen jäi vähemmän mahdollisuuksia. Tyypillinen jälleenrakennusajan asuinrakennus on Teuvallakin ½-kerroksinen, keskeismuurin ympärille rakennettu ja muodoltaan lähes neliömäinen talo. Niistä suurin osa on lautakenteisia ja ne on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Pohjakaava käsittää yleensä tupakeittiön, eteisen ja kaksi kamia. Pienestä lasirivin koristellusta, -kerroksisesta kuistista on kulku sisätiloihin.

33 .BM SUOSITUKSET RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEKSI Pohjalaismaiseman tunnusomaisimmat piirteet ovat vuosisatojen aikana korkeatasoiseksi kehittyneessä talonpoikaisessa rakennuskulttuurissa. Kookkaiden pohjalaistalojen lisäksi maisemakuvaan kuuluvat erottamattomasti myös mäkituvat, torpat, ladot ja lukuisat ulkorakennukset. Maatilojen pihapiireihin on perinteisesti kuulunut paljon ulkorakennuksia, joista osa on saatettu myöhemmin yhdistää saman katon alle. Maisemakuvan pohjalaisten ominaisuuksien säilymiseksi ovat rakennettuun ympäristöön kohdennettavat toimenpiteet erityisen merkittäviä. Kulttuurimaiseman paikallisen omaleimaisuuden turvaamiseksi tulisi vanhojen rakennusten säilymisestä huolehtia ja vaatia myös uudis- ja korjausrakentamiselta perinteisen paikallisen rakennustavan huomioimista ja korkeaa maisemallista laatua. Pienissä rakennuksissa vähäisetkin muutokset korostuvat ja vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä huomattavasti. Perinteisen rakennuskannan asema maisemassa tulee säilyttää pitämällä rakennuksiin ja rakennusryhmiin avautuvat näkymät avoimina. Uudempi rakennuskanta tulee vastaavasti sitoa maisemaan istutuksin ja eheyttävän täydennysrakentamisen avulla. Kulttuurimaiseman ydinalueilla peltolaakson nauha-asutusjaksolla ja keskustaajamassa rakennusten säilyminen on ensivoisen tärkeää, eikä purkamista voi suositella edes huonokuntoisimmille rakennuksille. Vanhojen rakennusten käyttö- ja kunnostusmahdollisuudet tulisikin aina huolellisesti tutkia ennen niitä korvaavaan uudisrakentamiseen ryhtymistä. Osa autioituneina rapistuvista tuvista voitaisiin edelleen kunnostaa ainakin loma-asuntokäyttöön. Avoimessa, hvakseen asutussa peltomaisemassa uusi rakentaminen on suunniteltava erityisen huolellisesti, koska yksittäisetkin maisemaan sopeutumattomat rakennukset rikkovat helposti maiseman hmonian. Toisaalta huolellisella ja perinnetietoisella suunnittelulla voidaan jo hajonnutta maisemakuvaa eheyttää. Kulttuurimaisemaan rakennettaessa phaimpaan lopputulokseen päästään yleensä noudattamalla paikallisia, perinteisesti hyviksi koettuja periaatteita. Historian kopioimiseen ei kuitenkaan tule ryhtyä, vaan rakentaminen saa olla oman aikansa näköistä ympäristöön sopeutumisen rajoissa. Omaa kylää kauempaa haetut vaikutteet ja rakennustyylit on perinnerakentamisen aikakaudellakin aina muokattu paikalliseen ympäristöön soveltuviksi. Täydentävä rakentaminen tulee taajaman ulkopuolella sijoittaa kulloisenkin alueen perinteistä kylärakennetta noudattaen ja eheyttäen. Jokilaaksossa rakentaminen tulee suunnata pääsääntöisesti olemassa oleviin asutusnauhoihin, -saekkeisiin ja -ryhmiin sekä metsänreunoille maisematilojen selkeyden ja avoimuuden säilyttämiseksi. Rakentamisen tulee jatkossakin olla peltomaisemalle alisteista, eli saekkeista ei tule muodostaa liian laajoja, eikä avoimeen näkymään tule sijoittaa maisemaan sopimattomia rakennuksia. Suuret talousrakennukset tulisi sijoittaa metsäsaekkeiden tai metsien suojaan tai sopeuttaa perinteiseen mittakaavaan sopiviksi jäsentämällä rakennusmassaa pienempiin osiin. Taajamatyyppinen rakentaminen tulee suunnata keskustaajaman yhteyteen tai metsien suojaan. Etenkin avoimeen maisemaan rakennettaessa tulisi pyrkiä suojaisten, suorakaidemuotoa lähestyvien pihapiirien muodostamiseen. Pihanmuodostuksessa tvittavia ulkorakennuksia saadaan asuintonteillekin esim. autokatoksista ja talleista, vastoista,

34 .BM grillikatoksista, saunoista, verstaista ja pergoloista. Täydennysrakentaminen olemassa oleviin pihapiireihin on suositeltavaa, mutta se on suunniteltava erityisen huolellisesti. Peltomaisemaan liittyvien päärakennusten tulisi mieluiten olla ½--kerroksisia tai vähintään ullakollisia. Rakennusten tulisi myös olla mittasuhteiltaan solakoita ja pohjamuodoiltaan mieluiten yksinkertaisia suorakaiteita. Rakennusten värityksen tulisi olla kylämaiseman yhtenäisyyttä tavoitteleva. Avoimessa maisemassa valkoisen käyttöä päävärinä tulisi mieluiten välttää ja pitäytyä maisemaan phaiten sopeutuvissa keskisävyissä. Perinteinen punamulta on edelleenkin suositeltavin vaihtoehto etenkin ulkorakennuksiin. Avoimessa maisemassa sijaitsevasta rakennuksesta vmimmin näkyvissä oleva julkisivu on yleensä pensaiden yläpuolelle kohoava katto, jonka materiaalilla ja käsittelyllä on siten maisemakuvalle huomattava merkitys. Suositeltavat katemateriaalit ovat tiili, huopa ja maalattu saumattu pelti. Tiilijäljitelmäpelti ja maalaamaton peltikatto erottuvat maisemasta kliinisinä ja vieraan tuntuisina. Suositeltavin kattomuoto on perinteinen hjakatto. Tietoisuus vanhan rakennuskannan vosta ja oikeista kunnostusmenetelmistä on kasvanut hiljalleen, mutta edelleen tehdään rakennuksen voa vähentäviä muutoksia, turhia korjauksia ja käytetään rakennuksen tyyliin sopimattomia materiaaleja (mm. ikkunoiden ja vuorilaudoituksen uusimiset, vesikatto materiaalit, paksut ulkopuoliset lisälämpöeristykset). Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota korjausrakentamisen tasoon, palauttavien korjaustoimenpiteiden ohjaamiseen (mm. ikkuna-aukotusten palauttaminen), asuinrakennusten sisäinteriöörien säilymiseen sekä vanhojen rakennettujen alueiden yhtenäisyyden kehittämiseen. Tiedon keräämistä alueen historiallisen rakennuskannan ominaisuuksista tulee jatkaa. Rakennuskulttuurivoja ja inventoinnin tvetta on myös useilla sellaisilla kohteilla, joita ei yleiskaavoituksen kannalta katsottu tpeelliseksi inventoida. Jatkossa nekin tulisi pyrkiä inventoimaan. Asemakaava-alueen kohteiden inventoinnit tulevat tehtäväksi viimeistään asemakaavoja uudistettaessa, jolloin ne voidaan laatia asemakaavan vaatimalla tkkuudella. Keskustakohteiden inventointi onkin erityisen tärkeää huomioiden niiden asema paikallishistorialliselta, taajamakuvalliselta ja koko paikkakunnan identiteetin kannalta. Tehtyjen inventointien tietoja tulisi aika ajoin päivittää. LÄHTEET Andersson, Päivi. Rakennusinventoinnin opas. Keski-Suomen museon monistesja /. Jyväskylä. Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset - ympäristöt. Museoviraston julkaisuja. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan historia IV. Etelä-Pohjanmaan talouselämä -. Alanen, Aulis J. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta. Helsinki.

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

KESKUSTAN JA KAUPPILAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

KESKUSTAN JA KAUPPILAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 1 TEUVA KESKUSTAN JA KAUPPILAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KESKUSTAN JA KAUPPILAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS TERVE-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Vehmassalmen ranta-asemakaavan muutos Särkilahden kylän tila Kuusela 4:1

Vehmassalmen ranta-asemakaavan muutos Särkilahden kylän tila Kuusela 4:1 TAIVASSALO Vehmassalmen ranta-asemakaavan muutos Särkilahden kylän tila Kuusela 4:1 *********************************************************** 2016 Ranta-asemakaavan muutoksen selostus 1. Perus- ja tunnistetiedot

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine LIITE 7 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 12.5.2016 P23496 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (6) Nro: 1 Valmistelu:

Lisätiedot

Nakkilan kunta Kunnanhallitus PL NAKKILA. Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8.

Nakkilan kunta Kunnanhallitus PL NAKKILA. Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8. Nakkilan kunta 17.10.2013 Kunnanhallitus PL 50 29251 NAKKILA Viite: Lausuntopyyntönne 9.9.2013 Asia: Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8.2013 Kortteleiden 4

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus

Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus Vastineet ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin 8.3.2016 Antinkankaan koulun asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Rautavaara, kulttuuriympäristöt

Rautavaara, kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS... 3 2. SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 MAAKUNTAKAAVA... 3 2.2 YLEISKAAVA... 3 2.3 ASEMA-

Lisätiedot

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisällys: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat...

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/1610/2015 VP 44/3.9.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TOEJOKI 52. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 16 TONTTI 1001 (KESKIKATU 26) JA PUISTON RIITAVIIKIN AUKION (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1668 Maankäyttö-

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUMIAISTEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KU- MOAMINEN

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUMIAISTEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KU- MOAMINEN ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUMIAISTEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KU- MOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.11.2010 tark. 26.2.2013 tark. 21.4.2016 tark. 6.9.2016

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu 481 Seppälän kylän tilalle Rautatiealue Rn:o 1:29, Pulsan Asema Oy

Suunnittelutarveratkaisu 481 Seppälän kylän tilalle Rautatiealue Rn:o 1:29, Pulsan Asema Oy Tekninen lautakunta 138 29.04.2015 Suunnittelutarveratkaisu 481 Seppälän kylän tilalle Rautatiealue Rn:o 1:29, Pulsan Asema Oy 261/10.03.00.03/2015 TEKLA 138 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 1 Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Valokuvia... 5 Alueelle v. 1994 laadittu

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011.

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Suunitelmakartta...

Lisätiedot