Teuvan kunta Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teuvan kunta Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava"

Transkriptio

1 .BM Kulttuuriympäristöselvitys.BM.. Teuvan kunta Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys

2 .BM Sisältö JOHDANTO. Alueen sijainti. Selvityksen menetelmät ja vaiheet SUOJELUKOHTEET, AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT. Suojellut kohteet. Muinaisjäännökset. Kohteet valtakunnallisissa kulttuuriympäristö- ja maisema-alueselvityksissä. Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa. Kohteet maakunnallisissa teemainventoinneissa ja selvityksissä. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisun kohteet. Kunnalliset inventoinnit KULTTUURIYMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS. Teuvan asutushistoriaa. Rakennusperintökohteiden tyypit ja asema nykymaisemassa. Yhtenäisimpinä säilyneet ja kokonaisuuksina kehitettävät alueet.. Aseman seutu (A).. Pappilanhaan -luvun alkupuolen asutus (C).. Teuvan keskusta eli ns. Porvin paikka (K).. Komsinkylän tienvsiasutus (P).. Kauppilankylän tienvsiasutus (P).. Lossanmäki (R).. Keskustan -luvun alkupuolella rakennettu puutaloalue (S).. Pkinmäen jälleenrakennusajan asutus (T). Rakennusperinteen paikalliset ominaispiirteet SUOSITUKSET RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEKSI LÄHTEET Erillisliitteet Liiteraportti Keskustaajaman ja Kauppilan rakennuskantainventointi

3 .BM JOHDANTO Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu Teuvan keskustaajaman ja Kauppilan yleiskaavoituksen perusselvitysaineistoksi. Selvitys käsittelee alustavasti rajatun suunnittelualueen kulttuuriympäristöä yleiskaavatasoisesti. Tavoitteena on antaa kaavoitustyötä vten riittävät tiedot alueen kulttuuriympäristön kokonaisrakenteesta sekä havaita ja inventoida alueen merkittävimmät rakennuskulttuurikohteet ja alueet. Lisäksi selvityksessä esitetään suosituksia rakennetun ympäristön kehittämiselle. Selvityksen laatijaksi kunta valitsi tjouskilpailun perusteella Maa ja Vesi Oy:n Seinäjoen toimiston, jossa työstä vastasivat konservaattori AMK Tiina Lehtisai, konservaattoriopiskelija Päivi Paakki ja kkitehti-yo Juha-Matti Märijärvi. Selvitystyön sisällöstä ja ohjelmasta sovittiin.. neuvottelussa, johon osallistuivat Teuvan kunnan edustajana teknisen toimen päällikkö Erkki Rantakoski, Pohjanmaan museolta maakuntamuseotutkija Kaj Höglund ja keologi Pentti Risla sekä Maa ja Vesi Oy:stä aluepäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja Juha-Matti Märijärvi. Samanaikaisesti kulttuuriympäristöselvitystyön kanssa Maa ja Vesi Oy on laatinut alueelle myös maisemaselvityksen, jonka maisemakenteellista analyysiä on hyödynnetty kulttuuriympäristön kuvauksissa. Raportin valokuvat ovat ottaneet Tiina Lehtisai ja Päivi Paakki.. Alueen sijainti Selvitysalue käsittää kuntakeskuksen ja Kauppilan kylän ympäristöineen.

4 KARTTA NRO KAUPPILA RPPI KARTTA NRO KARTTA NRO KARTTA NRO KESKUSTA LOSSANMÄKI KOMSI Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue ALUSTAVA SUUNNITTELUALUE JA KARTTALEHTIJAKO

5 .BM. Selvityksen menetelmät ja vaiheet Kulttuuriympäristöselvityksen laadinta aloitettiin koostamalla olemassa olevien selvityksien ja inventointien tiedot. Keskustan ja Kauppilan yleiskaava-alueilta on laadittu vanhan rakennuskannan ktoitus vuonna. Tuolloin ktoitettiin ja luetteloitiin kaikki selvitysalueen ennen - lukua rakennetut pihapiirit, yksittäiset rakennukset ja rakennelmat. Kohteista otettiin tunnistusvalokuvat sekä jaoteltiin kohteet iän ja käyttötkoituksen mukaisiin luokkiin ja vioitiin alueina inventoitavien kokonaisuuksien alustavat rajaukset. Vuoden ktoitusaineistoa on käytetty apuna kulttuuriympäristöselvityksen ohjelmoinnissa ja laadinnassa. Yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitystä laadittaessa vuoden ktoitustietoja on täydennetty ja vioitu kohteiden inventointitvetta yleiskaavatyön kannalta. Kohteista on myös koottu rakennuskannan ikä- ja tyyppijakaumaa kuvaava teemaktta sekä kohteiden inventointitveluokituksen esittävä kohdektta. Vuoden kohdektoituksen mukaan selvitysalueella on kaikkiaan ennen vuotta rakennettua pihapiiriä/kohdetta, joista asemakaava-alueella sijaitsee ja asemakaava-alueen ulkopuolella. Kohteista on inventoitu rakennuskannan ktoituksen yhteydessä vuonna. Ktoituksen perusteella valittiin yleiskaavoitusta vten kesällä inventoitavat kohteet ja alueet. Asemakaavoitetuilla alueilla pihapiiri- ja rakennuskohtaisia inventointeja ei katsottu yleiskaavoituksen kannalta tpeellisiksi. Tkoituksenmukaisempaa on inventoida ne vasta asemakaavaa muutettaessa, jolloin inventointi voidaan myös tehdä yleiskaavallista inventointia yksityiskohtaisemmin. Yleiskaavaa vten inventoitiin asemakaava-alueen ulkopuolisista kohteista merkittävimmiksi vioitua rakennusperintökohdetta. Kohteet ovat vähintään kohtalaisesti perinteisessä asussaan säilyneitä rakennuksia ja pihapiirikokonaisuuksia. Kulttuuriympäristön kokonaisuuden hahmottamiseksi kohteiksi pyrittiin valitsemaan eri-ikäistä ja tyylistä rakennuskantaa eri puolilta selvitysaluetta. Lisäksi alueina inventoitiin yhtenäisimpänä hahmotettavaa rakennetun ympäristön kokonaisuutta, joista sijoittuu osittain tai kokonaan asemakaava-alueella. Inventoinnit laativat Tiina Lehtisai ja Päivi Paakki kesän aikana. Maastotyöt tehtiin elokuun ja syyskuun aikana. Inventointikäynnillä kohteen rakennuksista selvitettiin mm. ikä, rakennustapa ja -tyyppi, materiaalit, erityispiirteet ja mahdollisuuksien mukaan myös käyttöhistoriaa. Kaikki kohteen rakennukset valokuvattiin. Inventointi koski pääosin rakennusten ulkoasua. Vain muutamissa kohteissa käytiin sisätiloissa. Inventoitavan kohteen tila- ja rakennushistoriaa selvitettiin haastattelemalla kylien asukkaita sekä rakennusten omistajia, tutkimalla itse rakennuksia ja perehtymällä jonkin verran myös paikallishistorialliseen lähdemateriaaliin, vanhoihin kttoihin ja kirjallisuuteen. Useilla talojen omistajilla oli esittää rakennuksistaan myös vanhoja valokuvia. Vanhimmat ja alkuperäisessä asussa säilyneet kohteet inventoitiin tkimmin ja niistä laadittiin pihapiirikaaviot.

6 .BM Inventoinneista tiedotettiin asukkaita lehtijutulla sekä inventointikohteiden omistajille lähetetyillä tiedotekirjeillä. Inventointitiedot tallennettiin Museoviraston ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaan internetselainpohjaiseen KIOSKItietokantaan, jossa tiedot ovat jatkossa täydennettävissä. Tietokanta käsittää koko vanhan Vaasan läänin alueen ja on tkoitettu lähinnä tutkimus- ja virkamieskäyttöön. Kohteista otetut digikuvat ja digitoidut pihapiirikaaviot tallennettiin tietokantaan järjestelmän edellyttämässä kuvakoossa. Alkuperäisessä koossa olevat valokuvat tallennettiin CD-rom levykkeelle kohteittain järjestettynä. Inventointiaineisto koostettiin kulttuuriympäristöselvityksen liiteraportiksi, jota säilytetään Teuvan kunnan rakennusvalvonnassa. Kaikki inventoidut kohteet on esivotettu inventoijien toimesta.

7 .BM SUOJELUKOHTEET, AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT. Suojellut kohteet Kohdealueella ei ole asemakaavalla tai rakennussuojelulain nojalla suojeltuja kohteita.. Muinaisjäännökset Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla-julkaisussa vuodelta (Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski- Pohjanmaan liitto) on kohdealueelta luetteloitu kaksi /I-luokan kohdetta,. Vanmäki I ja. Vanmäki. Kohteet ovat röykkiöitä pihatien vressa metsämaassa ja viljelysmaan pienteella. Pohjanmaan Museon keologi Pentti Risla on tkastanut kohteet kesällä ja todennut, etteivät ne ole muinaisjäännöksiä ja siten kohteet on syytä siirtää muinaisjäännösluokkaan I. Tkastuskertomuksen mukaan tkastuksessa ei tehty löytöjä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai alueista jotka vaatisivat lisäselvityksiä.. Kohteet valtakunnallisissa kulttuuriympäristö- ja maisema-alueselvityksissä Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti vokkaita maisema-alueita tai perinnemaisemia. Museoviraston Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt julkaisussa vuodelta on mainittu seuraavat kolme kohdetta selvitysalueelta: Vanhan kirkon rauniot Teuvanjokilaaksossa Teuvan vuonna palanut vanha tiilikirkko oli -luvulta. Teuvanjokirannan tuntumassa sijaitsevia raunioita ympäröi kirkkomaa ja lähellä on vuonna rakennettu uusi kirkko, jonka on suunnitellut Elsi Borg. Latva-Komsin rakennusryhmä, kirkonkylä Latva-Komsin hyvin säilyneen pihapiirin rakennukset ovat -luvun alkupuolelta. Pihapiirin ulkopuolelta kokonaisuuteen sisältyy Komsin vanha tuulimylly, riihi ja sauna. Kauppilan kylä Kauppilan kylän vanhaa rakennuskantaa edustavat Laulajan ja Ranta-Muotion talonpoikaiset pihapiirit. Kauppilan kylän kulttuurimaisema muodostuu eri-ikäisistä rakennuksista sekä niitä ympäröivistä peltomaisemista. Museoviraston päivittäessä valtakunnallisesti vokkaitten kohteitten luetteloa vuonna Latva-Komsin ja Ala-Saksan rakennusryhmät sekä Laulajan, Ranta-Muotion ja Saksan umpipihaiset talonpoikaistalot votettiin valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Luettelon päivityksillä ei toistaiseksi ole virallista statusta (Ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton muistio..).

8 Kauppilankylä Niemen niitty Laulaja Ranta-Muotio Pkinmäki Keskustan puutaloalue Teuvan keskusta Kirkon ympäristö Jokivsiniitty Aseman seutu Lossanmäki Latva-Komsi Pappilanhaka Komsinkylä Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö Paikallisesti vokas perinnemaisemakohde Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema Maakunnallisesti merkittävä kohde Vanhan rakennuskannan ktoitus Aluekokonaisuus KULTTUURIMAISEMA-ALUEET JA KOHTEET

9 .BM. Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu vuonna. Selvitysalueella on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeinä alueina ja kohteina. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vot on otettava huomioon siten, että vmistetaan näihin liittyvien vojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti vokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema Perälän ja Komsin alueella Laaksoalue Perälästä Komsiin on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena Latva-Komsin rakennusryhmä, johon kuuluvat Latva-Komsin talo, Komsin talo (Juha Rintakosken syytinkitupa) sekä Komsin tuulimylly. Lisäksi selostuksessa mainitaan aluerajauksen sisältä maakunnallisesti merkittävinä kohteina Auralan talo ja Luhtalan talo. Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema Kauppilan ja Valan alueella Lossanmäki Kauppilan ja Valan alueet keskustaajaman koillispuolella on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena Laulajan talo ja suutupa sekä Ranta- Muotio. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Teuvanjokilaakson kulttuurimaisemasta Kauppilan ja Valan alueella Laulajan ja Ranta-Muotion lisäksi seuraavat kohteet: Kauppilan riippusilta ja jokitöyräs sekä Saksan Mikon, Kentan, Nisulan Matin, Peurojen ja Soinilan talot. Lossanmäen asutus keskustaajaman itäpuolella on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Lossanmäen alueelta seuraavat kohteet: Tiilitehdas ja saha sekä Lossanmäen asuntoalue. (oikaisu selvityksen tietoihin: tiilitehdas ja saha eivät sijaitse Lossanmäellä vaan aseman läheisyydessä) Keskusta (Aseman alue) Keskustan alue aseman ympäristössä on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena: Vanhan kirkon rauniot ja uusi kirkko vuodelta. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan keskustan alueelta seuraavat kohteet: entinen työväen- /suojeluskuntatalo, kansalaisopisto (kulttuuritalo Orrela), Teuva-seuran museo, kirjasto, entiset kansakoulurakennukset (nykyiset kirjasto ja hammashoitola), kunnantalo, Teuvan keitintehdas ja tehdasmuseo, Otto Syreenin talo (Vainiola liiketalo), Eero Hakalan talo, Luhtala ja Teuvan osuusmeijeri.

10 .BM Riipin kylä Riipin kylä Teuvan koillisosassa on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Riipin kylästä Riipinmäen asutus sekä Riipin nuorisoseura, jotka eivät kuitenkaan sijaitse selvitysalueella. Riipin kylän kulttuuriympäristön länsiosa kuitenkin sisältyy selvitysalueelle.. Kohteet maakunnallisissa teemainventoinneissa ja selvityksissä Kappalaisen pappila (Rauhala) Kappalaisen pappila, Rauhala on esitelty Vaasan lääninhallituksen julkaisussa Vaasan läänin vanhat pappilat (). Pappila on valmistunut vuonna ja toimi kappalaispappilana vuoteen saakka. Vuodesta lähtien pappila on toiminut seurakunnan nuorisotalona. Teuvan nuorisoseurantalo Keskustassa sijaitseva Teuvan nuorisoseurantalo on esitelty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Nuorisoseurantalot Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella (). Teuvan nuorisoseura on perustettu vuonna ja vuodesta lähtien se toimi Pyrintölässä, joka jäi vähitellen liian pieneksi. Vuonna Teuvan nuorisoseura ja suojeluskunta ostivat työväentalon yhteistaloksi. Yhteistalo Kaleva myytiin takaisin työväenjärjestöille ja uusi nuorisoseurantalo valmistui vuonna. Teuvan osuusmeijeri Keskustassa, Porvintien ja Hakalantien risteyksessä sijaitseva Teuvan vanha osuusmeijerirakennus on esitelty Ympäristöministeriön Alueidenkäytön osaston julkaisussa Meijerirakennuksia Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella (). Teuvan Kirkon- ja Kauppilankylän Osuusmeijeri on perustettu vuonna. Vuonna nimeksi tuli Teuvan Osuusmeijeri. Meijerin toiminta alkoi vuonna ja loppui vuonna.. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisun kohteet Kauppilassa, Teuvanjokeen laskevan luoman vressa sijaitseva Niemen niitty ja keskustaajamassa, vanhan hautausmaan kohdalla sijaitseva Teuvanjokivren niitty on luokiteltu paikallisesti vokkaiksi perinnemaisemiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisussa vuodelta (Kekäläinen ja Molander. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut ). Molempia perinnemaisemakohteita käytetään laiduntamiseen.. Kunnalliset inventoinnit Vanhan rakennuskannan ktoitus ja inventoinnit Teuvan kunta teetti vuonna vanhan rakennuskannan ktoituksen osayleiskaavaalueilla Kauppilassa, Perälässä ja Kirkonkylässä. Ktoituksen laati Tiina Lehtisai. Ktoitukseen liittyen Lehtisai inventoi kohdetta sekä Latva-Komsin alueen.

11 .BM KULTTUURIYMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS. Teuvan asutushistoriaa Vhaisimmat eränkävijät Muinaismuistoja ja keologisia löytöjä on saatu Teuvalla melko paljon koko kivikauden ajalta, mutta pronssikaudelta ei tunneta yhtään vmaa löytöä. Rautakauden ajalta löytöjä on vain yksi. Kivikausi (n. ekr.) Kivikaudella asutus keskittyi merenrannan tuntumaan ja asukkaat hjoittivat lähinnä pyyntielinkeinoja eli metsästystä, kalastusta ja keräilyä. Asuinyksiköt olivat enintään muutaman kymmenen ihmisen kokoisia ja asuinpaikkaa vaihdettiin elinkeinojen vaatimassa rytmissä. Maankohoamisen vuoksi muinaiset asuinpaikat sijaitsevat nykyään pitkällä sisämaassa. Kivikaudella ihminen ei ollut maisemaa voimakkaimmin muokkaava tekijä, vaan muutoksesta huolehti luonto merenrannan siirtyessä ja ilmaston muuttuessa. Vanhimmat löydökset ihmisen käyttämästä esineistöstä Teuvalla ajoittuvat esikeraamiseen kauteen (n. ekr.). Kivikautisista asuinpaikoista yksi, Kukunkallio, voidaan korkeutensa vuoksi sijoittaa esikeraamiseen aikaan. Paikalta on löydetty kvtsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka viittaavat nimenomaan asuinpaikkaan. Asuinvyöhyke on seurannut rantaviivaa, jonka tuntumaan ihmiset mielellään kivikaudella asettuivat. Mahdollisesti asujat ovat kuuluneet pieneen pyyntikuntaan, joka viipyi paikalla säännöllisesti tiettyinä vuodenaikoina. Pysyvää asutusta ei vielä missään tapauksessa ollut. Kampakeraaminen kulttuuri (n. ekr.) on Teuvalla melko hyvin edustettuna. Suurin osa Teuvan kivikautisista asuinpaikoista lasketaan kuuluvaksi tähän kauteen. Löytökeskittymiä on mm. Komsin- ja Pappilankankaalla. Kankaanmäen asuinpaikka voidaan ajoittaa kampakeraamisen kulttuurin lopulle tai Kiukaisten kulttuurin (n. ekr.) alkuun. Pronssi- ja rautakausi Yhtäkään Teuvan alueen muinaismuistoa ei ole voitu vmuudella ajoittaa pronssikaudelle (n. ekr.). Alueen kehityksestä tuona aikana on siis vaikea päätellä mitään. Todennäköisesti kiinteää asutusta on alueella tuolloin ollut vähän tai ei ollenkaan. Asutus on siirtynyt merenrannan myötä lännemmäksi ja sisämaa on toiminut lähinnä etelästä tulevien pyytäjien eränkäyntialueena. Rautakaudelta (n. /) Teuvalla on muinaislöytöjä, mm. löydetty kappale tuluskiveä. Lautamäestä löydetty hauta (n. ) viittaa kiinteään toimintaan ja alueelle tulleeseen uudisasutukseen. Asutus keskiajasta -luvun lopulle Teuvan seutu säilyi pääasiassa eränkäyntialueena pitkälle keskiajan puolelle, eikä vakinaista asutusta ollut vielä - ja -luvuilla. Nykyinen asutus sai alkunsa - luvun jälkipuoliskolla, jolloin eri suunnista suomenkielisiltä alueilta saapuneet uudisasukkaat raivasivat talonsa Teuvanjoen läheisyyteen. Ensimmäisiä taloja olivat Perttulan, Komsin, Hakalan, Nisulan, Äyston, Peuran ja Saksan talot. Asutuksesta muodostui vähitellen Östermkin kylä osaksi Närpiön suurpitäjää. Verotietojen mukaan uudistilojen määrä vaihteli Teuvalla -luvun loppupuoliskolla noin

12 .BM tienoilla. Vähitellen Teuvanjoen rannat asutettiin Perälän seudusta Äystönluomalle ja -luvun loppuun mennessä talojen määrä oli lisääntynyt jo kymmeniin taloihin. Pohjoinen, itäinen ja eteläinen Teuva pysyivät kuitenkin vielä asumattomina takamaina. Asukkaita oli vasta joitakin satoja ja vähäistäkin asutusta hvensivat ankat nälkävuodet vuosina - ja isonvihan venäläismiehityksen aika -. Veronmaksukykyisten talojen määrä palautui vuoden yli neljästäkymmenestä talosta takaisin alle kahteenkymmeneen taloon vuoteen mennessä. Asutuksen elpyminen ja jälleenrakennuskausi kesti useita vuosikymmeniä. Ktta nykyisen keskustan alueelta vuodelta. Kuvassa näkyvät talot Suksi (A), Perttula (B), Tuokkola (C), Hakala (D), Pkki (E). Hakalan kohdalla on jo silta. Lähde: Jyväskylän yliopiston historian laitos, -luvun maakirjakttojen verkkopalvelu.

13 .BM Teuvan itsenäisyys ruotsinkielisestä emäpitäjästään lisääntyi hiljalleen. Ensimmäinen sanahuone Teuvalle valmistui vuoden tienoilla ja ensimmäinen vsinainen kirkko vuonna. Vuonna Teuvasta tuli oma kappeliseurakuntansa, joka kuitenkin edelleen kuului Närpiöön. Alueen maatalouden perustan muodosti kydönpoltto. Kaskeamista ei Pohjanmaalla hrastettu laajasti. Viljanviljelyä tärkeämmiksi elinkeinoiksi nousivat kjatalous ja tervan poltto, joka toi teuvalaisillekin merkittäviä lisäansioita, vaikka ei vsinaiseen vaurastumiseen johtanutkaan. Sivuelinkeinoina tärkeitä olivat kalastus, metsästys ja kauppa. Tervan poltto alkoi jo -luvulta, oli voimakkaimmillaan -luvulla ja alkoi hiipua -luvun alkupuoliskon jälkeen. Isojako toteutettiin Teuvalla --lukujen aikana. Metsien yhteisomistuksen loppuminen pakotti maanviljelijät aiempaa voimaperäisempään viljelyyn. Samaan aikaan torppilaitoksen synty lisäsi raivausintoa ja vauhditti asutuksen leviämistä. - ja -luvuilla jokivteen oli jo muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän reuna-alueet oli jo asutettu. Teuvan tullessa itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna pitäjän talojen lukumäärä läheni jo sataa ja torppia oli lähes yhtä paljon. Asutus -luvulta -luvun alkuun -luvun lopulta alkoi Etelä-Pohjanmaalla voimakkaan väestönkasvun aika, joka jatkui koko -luvun. Vuosisadan loppua kohden mentäessä etenkin tilaton ja työtön väestönosa kasvoi räjähdysmäisesti. Peltoviljelytekniikat olivat vielä alkeellisia ja katovuodet vaivasivat alituisesti. Toimeentulomahdollisuudet eivät lisääntyneet väestönkasvun edellyttämällä vauhdilla ja liikaväestön aiheuttama paine purkautui ulkomaansiirtolaisuutena, joka Teuvaltakin suuntautui pääasiassa Amerikkaan. Teuvan siirtolaisuus oli muun maakunnan tapaan voimakasta erityisesti - välisenä aikana, jolloin yli teuvalaista lähti valtameren taakse. Suurten nälkävuosien jälkeen - pohjalainen maanviljely ja yhteiskunta muuttuivat. Viljelymaisema laajeni vielä voimakkaasti -luvun lopulla ja - luvun alussakin kunnes nykyinen peltolaajuus saavutettiin pääasiassa -luvulle mennessä. Rukiinviljely väheni ja tilalle tuli entistä voimallisempi kjatalous ja sen myötä nurmiviljely ja voinvalmistus. Kjaa oli paljon ja sen laidunnus viljelyyn kelpaamattomilla kivikkoisilla alueilla, voimakkaasti viettävillä mailla ja joenrantaniityillä muokkasi maisemaa synnyttäen hakamaita ja niittyjä. Maiseman oli monin paikoin paljaaksi syötyä. Lukuisat ladot rikastuttivat peltomaisemia. Teuvalla -luvun lopulta -luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Uusjako oli Teuvalla pitkällinen ja kivulias prosessi, jota sodat vielä viivästyttivät. Asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti uusia tiloja muodostettaessa. Uusjaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta -luvun lopulla -luvulla. Uudisrakentaminen, vanhojen rakennusten siirtäminen ja uudistaminen oli voimakasta etenkin -luvuilla. Isojen talonpoikaistalojen lisäksi pohjalaiseen kylärakenteeseen vuosisatoja kuuluneita pienasumuksia, kuten torppia ja mäkitupia rakennettiin edelleen runsaasti lähinnä metsän reuna-alueille. Elinkeinoelämä kehittyi laajapohjaisemmaksi maaseudullakin, kun elinkeinovapaus toteutettiin vuonna. Vuosisadan loppua kohden mentäessä elinkeinot monipuolistuivat ja teollisuusaalto pyyhkäisi maan yli. Höyrykoneeseen yhdistetty

14 .BM sepaattori oli vallankumous maidonjalostuksen alalla. Käsi- ja pienteollisuus vahvistivat asemiaan maaseudulla. Alettiin perustaa meijereitä, pankkeja, kouluja ja nuorisoseuroja. Aluksi nämä sijoitettiin tavallisiin maataloihin, mutta pian rakennustyypit eriytyivät omien erikoisvaatimuksiensa mukaisiksi ja kylien rakennuskanta monipuolistui. Teuvan kaupallinen ja hallinnollinen keskus (Porvinpaikka) kehittyi kirkon läheisyyteen pääraitin vteen. Kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin toisistaan vuonna, jolloin syntyi myös Teuvan kunta. Ote pitäjänktasta nykyisen keskustan alueelta pääosin vuoden tienoilta. Kttaa on päivitetty osa-alueittain -luvun alkuun asti. Rautatie rakennettiin vuosina -. Lähde: Kansalliskisto.

15 .BM Suupohjan rata rakennettiin vuosien - aikana. Radan rakentaminen vilkastutti paikkakunnan sosiaalista elämää ja elinkeinoelämää sekä rakennus- ja korjaustoimintaa. Ratatyömaan tpeet olivat suuret, mikä tjosi monenlaisia lisäansiomahdollisuuksia paikalliselle väestölle. Rautatietyömaa toi myös paikkakunnalle kirvesmiehiä, muureita, kivimiehiä ja muita ammattitaitoisia rakennusmiehiä, joiden mukana välittyivät ajanmukaiset rakennustekniikat ja -tyylit. Teuvan aseman seudusta muodostui pieni kaupan ja yhteisöelämän ja teollisuuden keskittymä Porvinpaikan pysyessä kuitenkin pitäjän keskuksena. Aseman läheisyyteen rakennettiin mm. matkustajakoti, asuin- ja liikerakennuksia ja työväentalo. Aseman vieressä sijaitsi myös tiilitehdas ja kaksi sahaa, joiden työntekijät rakensivat asuinrakennuksiaan lähialueille mm. Lossanmäelle ja Pappilanhakaan.

16 .BM Sotien jälkeinen aika Sotia seuranneella jälleenrakennuskaudella asuinrakentaminen ja maatilojen raivaus oli voimakasta kjalansiirtolaisten ja rintamamiesten asuttamiseksi. Pääosin tyyppipiirustuksiin perustuva rakentaminen samankaltaisti kylä- ja maaseutumaisemia koko valtakunnassa. Muotokieleltään ja mittakaavaltaan aikakauden rakennuskanta sulautui kuitenkin vielä hyvin maaseudun herkkään maisema- ja kyläkuvaan. Rakentamisen painopiste siirtyi Teuvalla keskustaajamaan ja sen läheisyyteen. Kjalan siirtolaisille erotettiin asuintontteja eniten mm. vanhoilta pappilan laidunmailta Pappilanhaasta ja Kortesnevalta sekä Runsalan ja Pkin kantatilojen mailta. Vuonna tuhoutui tulipalossa vuonna valmistunut vanha kirkko, jonka jälkeen vuonna valmistui Elsi Borgin suunnittelema nykyinen kirkko. Perinteinen maatalousyhteiskunta alkoi muuttua voimakkaasti -luvulta lähtien. Maataloustöiden koneellistumisen myötä työvoiman tve oli vähentynyt. Myös elinkeinorakenne ja elintavat muuttuivat ja maaltamuutto suuriin kaupunkeihin ja Ruotsiin oli voimakasta. Väestön ikääntyessä myös kunnan sisäinen muuttoliike kyliltä keskustaajamaan on lisännyt kylien tyhjentymistä. Suuren tilakoon muodostuessa maataloustuotannon jatkamisen elinedellytykseksi pääosa pientiloista lopetti toimintansa. Laidunnuksen vähentyessä merkittävästi -luvulta lähtien niityt ovat lähes kadonneet ja joen rannat ovat kasvaneet umpeen. Joen merkitys kipäivässä on vähentynyt. Maatalouden tuotantotapojen muuttuessa ladot, riihet ja muut pienet rakennukset ovat vähentyneet ja paikoin hävinneet pelloilta miltei kokonaan. Monissa paikoin näkymiä hallitsevat nykyään suuret kjasuojat ja konehallit ja korkeat viljankuivaamot. Muutoksista huolimatta on maisematilan perusrakenne kuitenkin säilynyt, koska pellot ovat pysyneet pääosin viljelyksessä ja jokilaakso siten avoimena. -l loppu -luku -luku Kohdealueen viljelysala, päätiet ja asutus -luvun lopulla, -luvulla ja nykyään. Lähteet: Pitäjänktat, Kansalliskisto. Teuvanjoen yläosan kehittämissuunnitelma ja luonnontaloudelliset selvitykset, Länsi- Suomen ympäristökeskus. Maanmittauslaitoksen perusktta-aineisto.

17 TEUVAN KUNTA KESKUSTAAJAMAN JA KAUPPILAN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN KARTOITUS JA Kttamerkintöjen selitykset Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue Ö Yhtenäisimpinä säilyneet rakennetut ympäristöt Aluekokonaisuuksien tunnus Kohteen tunnusnumero ktoitustaulukossa Inventoitu kohde Jatkossa inventoitava kohde (Aluekuvaukset tekstin yhteydessä) RAKENNUSTEN IKÄLUOKKIA KUVAAVAT MUODOT Kohteet, joissa on ennen vuotta valmistuneita rakennuksia Kohteet, joiden vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta Kohteet, joissa vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta Kohteet, joiden vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta RAKENNUSTYYPPEJÄ KUVAAVAT VÄRIT Yhteisöllinen / julkinen rakentaminen (Y) Käsityöläis-/ teollisuus-/ liikerakentaminen (T, L) Asuin- ja maatilakentaminen, päärakennus perinteinen pohjalaistalo (Mpo) Asuin- ja maatilakentaminen, päärakennus -luvun alun tyylinen (Mut) Maaseudun pienasumus: mäkituvat, torpat, -l alkupuolen pientilat (Mpi) Maatilakentaminen, päärakennus - -luvun tyylinen (Mrs) Asuinrakentaminen, päärakennus - -luvun tyylinen (Ars) Muu -lukua vanhempi asuinrakennus (Ava) Rakenteet, kuten sillat ja muistomerkit (R) Yksittäiset maatalousrakennukset (M)

18 P b a OSA-ALUEKARTTA KAUPPILA

19 T S K R P A C OSA-ALUEKARTTA

20 T S K P A C a b Riihiojantie OSA-ALUEKARTTA KOMSI

21 : : : Kumikorjaamo Autokorjaamo : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : V Keto- Seppälä Sähköasennus : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. Uimahalli Nuorisotalo : Yht. : : : :. : : :. : : : :.. Päiväkoti : : : at : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : Yht. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Tennis. : Lukio Yläaste : : Leipomo : : kh kh : : : : :/ :/.... Päivähuoltola : : : : : : Yht.. Kirkko. : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kirkkoherranvirasto : : : : : : : : Museo :. :. :. : : : : : : : : : :. : : : Uimahalli Viljavasto : : : : : : : : :. : : : :.. : Nuorisotalo : : Kylmiö Ts : : : : : : : : Asema : : : : : Botnia Wood.. : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : :. : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Vesil. : : Kumikorjaamo Autokorjaamo : Ruk huone : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Huoltamo : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kpa bs Matkahuolto Kpa : : : : : : : : Posti Kpa : : : : Kirkonkylä : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kansalaisopisto : : : : : : : Koulu : : Kirjasto : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Apteekki Kpa H-as Tenniskenttä Valimo Eläin lääkäri Terveyskeskus Terv. talo Kunnanlääkäri Vanhainkoti Tele Sokos Pankki Kpa Meijeri Tilitoimisto Masto Tehdas Kpa Grilli Puhelin Ruokapirtti Kunnantalo Poliisi Paloas. Kirjakauppa Kpa R-kioski kioski Tejuka Rauta-Sokos Pturi Kpa Kpa Pankki Pankki Hotelli Kpa H. lääkäri Yht V Keto- Seppälä Sähköasennus K-rauta : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Yht. : : Yht : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, T E U V A T E U V A N:o / KV KV KV S K OSA-ALUEKARTTA

22 .BM. Rakennusperintökohteiden tyypit ja asema nykymaisemassa Rakennuskannan ktoituksen sekä inventointien pohjalta. Ennen -lukua rakennettu rakennuskanta sijaitsee kohdealueella melko hajanaisesti. Taajaman ulkopuolisilla alueilla vanhan rakennuskannan osuus on vielä n. % kaikesta rakennuskannasta. Keskustaajamassa asutus on pääosin uudempaa. Pohjalaistalot Pohjalaiselle rakennuskulttuurille tunnusomaisimpia rakennuksia ovat kookkaat talonpoikaistalot. Selvitysalueen vanhoista asuinrakennuksista perinteisiä pohjalaistaloja on noin joka kuudes. Ennen -lukua rakennettuja talonpoikaistaloja on alkuperäisellä paikallaan säilynyt kuitenkin vain muutamia, koska suurin osa alueen kantataloista siirrettiin joen rannalta kauemmas -luvun lopulla -luvulla. Alkuperäisellä paikallaan ovat säilyneet mm. Ranta-Muotion talo, Laulajan pihapiiri ja Auralan tila. Vanhin inventoitu pohjalaistalo on Ala-Peuralan päärakennus, joka on rakennettu vuonna, mutta siirretty nykyiselle paikalle n. -luvun alussa. -luvun alun päärakennukset ja kirkonkylärakennukset Kolmasosa alueen vanhasta rakennuskannasta on -luvun alkuvuosikymmenien ajalta, jolloin pitäjässä oli voimakas uudis- ja korjausrakentamisen kausi. Aikakauden tyylipiirteet etenkin kansallisromantiikasta ja -luvun klassismista ovat selkeimmin havaittavissa kirkonkylän ja asemanseudun yhteisöllisessä ja liikerakentamisessa. Myös maatilojen päärakennuksia on tuolloin uudistettu ajanmukaiseen asuun ja uudetkin rakennettu jo hieman perinteisestä pohjalaistalotyypistä poiketen. Maaseudun pienasumukset Maaseudun perinteiseen kylärakenteeseen kuuluivat myös mäkituvat, torpat ja muut pienet asuinrakennukset. Pikkutupia oli välillä jopa enemmän, kuin vsinaisia maatiloja ja niitä rakennettiin vielä -luvun alussa runsaasti lähinnä metsäselänteiden reunoille. Eniten niitä on säilynyt Lossanmäellä ja Pkinmäellä. -lukua vanhempia mäkitupia on suunnittelualueella säilynyt erittäin vähän ja -luvun puolella rakennettuihin pikkutupiinkin on useimmiten tehty niiden ulkoasun muuttavia korjauksia ja laajennuksia. Jälleenrakennuskausi Yli puolet selvitysalueen ennen -lukua rakennetusta rakennuskannasta on rakennettu sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella. Aikakauden asuinrakentaminen ja maatilat sijaitsevat hajanaisesti koko selvitysalueella, mutta eniten kuitenkin keskustaajamassa ja sen läheisyydessä Pappilanhaassa, Pkinmäessä ja Lossanmäessä. Tiiveimmät rintamamiestaloryhmät löytyvät taajaman pohjoispäästä Porvintien ja Kauhajoentien väliseltä alueelta sekä Lossanmäestä. Yhteisöllinen, teollinen ja liikerakentaminen Yhteisöllisen-, teollisuus- ja liikerakentamisen osuus koko alueen vanhasta rakennuskannasta on määrällisesti vähäinen (n. %), mutta näkyvä ja kulttuuriympäristön vojen kannalta erityisen merkittävä. Tärkeimpiä kohteita ovat keskustaajamassa kirkko () ja vanhan kirkon rauniot sekä nykyinen kunnantalo,

23 .BM entinen Vainiolan liikehuoneisto, entiset kansakoulurakennukset (kirjasto ja hammashoitola), keskikoulu, osuusmeijeri, entinen osuuskauppa, nuorisoseura ja kulttuuritalo Orrela. Rautatieaseman ympäristössä säilyneitä kohteita ovat asemakennuksen lisäksi mm. entinen matkustajakoti (), joka myöhemmin toimi kulkutautisairaalana ja viimeksi asuinrakennuksena, Korhosen kauppa (), työväentalo, Riskun talo (toiminut myös Pohjolan Puustellin liikerakennuksena), entinen kappalaisen pappila ja viljavasto. Hvinaiset rakennustyypit Hvinaisista rakennustyypeistä alueelta löytyy mm. tuulimylly, olkikattoiset riihi ja kaksi latoa, kivikkusilta -luvulta, muutamia luttiaittoja ja useita pienempiä aittoja. Rakennusperinnön kunto Kolmasosa selvitysalueen kohteista on säilynyt kohtalaisesti alkuperäistä vastaavassa ulkoasussaan. Alkuperäisessä asussaan hyvin säilyneitä rakennuksia ja pihapiirejä on kuitenkin säilynyt erittäin vähän. Asuinrakennuksia on modernisoitu ja vanhoja ulkorakennuksia on purettu uusien ja isompien maatalouden tuotantorakennusten tieltä. Teuvalaisen rakennusperinteen erityispiirteet ovat kuitenkin vielä havaittavissa säilyneessä rakennuskannassa.

24 .BM. Yhtenäisimpinä säilyneet ja kokonaisuuksina kehitettävät alueet Selvitysalueelta inventoitiin yhtenäisimpinä hahmottuvat rakennetut ympäristöt, yhteensä aluetta. Alueiden yhtenäisyys ja eheys on vaihtelevaa, mutta alueet ovat kuitenkin selvästi ympäristöstään erottuvia. Alueisiin sisältyy monenikäistä ja tyylistä rakennuskantaa. Osa uudisrakentamisesta ja rakennuksiin tehdyistä muutoksista on ollut alueen yhtenäisyyttä tukevia ja osa kokonaisuuteen sopimattomia. Aluekokonaisuuksia koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä tulisi pyrkiä alueen perinteisten ominaispiirteiden mukaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan tukea ja eheyttää alueen yhtenäisyyttä ja tuoda esiin alueen paikallista erityisyyttä... Aseman seutu (A) Rautatieaseman ympärillä oleva pienehkö rakennuskeskittymä käsittää asemakennuksen lisäksi asuin- liike- ja yhteisöllisiä rakennuksia pääasiassa --luvuilta ja jälleenrakennuskaudelta. Suurin osa rakennuksista on asemakennuksen mukaisesti tyylipiirteiltään jugendiin ja kansallisromantiikkaan viittaavia. Rakennuksiin tehtyjen muutoksien myötä rakennushistorialliset ja taajamakuvalliset vot ovat vähentyneet. Alueen kokonaisrakenne on kuitenkin säilynyt, koska pääosa vanhoista rakennuksista on vielä paikallaan, eikä runko- ja kattomuotoja ole ratkaisevasti muutettu. Osa julkisivumuutoksista on myös helposti palautettavissa tulevien korjausten yhteydessä. Asematien ja Pitkätien risteyksessä sijaitsevat entinen matkustajakoti, joka myöhemmin toimi kulkutautisairaalana, Korhosen kauppa ja entinen työväentalo. Hieman sivummalla asemasta tärkeimmät rakennukset ovat Pohjolan puustellin asuin- ja liikerakennus, ent. kappalaisen pappila ja viljavasto. Asemalta itään, Pitkäntien vrella on tiiviinä ketjuna eri-ikäisiä asuinrakennuksia. Kuvat ylhäältä alas: entinen kappalaisen pappila, matkustajakoti, työväen/suojeluskuntatalo sekä alimpana viljavasto ja asemakennus

25 .BM.. Pappilanhaan -luvun alkupuolen asutus (C) Asema-alueen eteläpuolisella peltoaukealla, entisen pappilan ja Runsalan kantatilan mailla sijaitsee - -luvun maatilojen ja asuinrakennusten löyhähkö keskittymä. Jälleenrakennuskauden talojen lisäksi alueella on muutamia pientiloja -luvun vaihteen tienoilta sekä jonkin verran myös uudempaa asutusta lähinnä -luvulta. Rakennukset sijaitsevat kyläteiden vsilla hvana nauhamaisena ketjuna ja risteyksissä hieman tiiviimpinä ryhminä. Alueen yhtenäisyys on kärsinyt sopimattomasta uudisrakentamisesta ja rakennuksiin tehdyistä muutoksista. Asuinrakennus vuodelta. Alla Runsalantien asutusta... Teuvan keskusta eli ns. Porvin paikka (K) Teuvan keskusta on tyypillinen keskikokoisen kirkonkylän keskusta-alue, jonka rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä, moni-ilmeistä ja kulttuurihistoriallisilta voiltaan monisisältöistä. Rakennukset sijaitsevat tiiviinä nauhana Porvintien vrella. Kokonaisuudelle leimaa antavia ovat rauniokirkon ja uuden kirkon lisäksi erityisesti - luvun alun rapatut -kerroksiset tiilirakennukset, kuten osuusmeijeri, kulttuuritalo Orrela ja entiset Syrenin asuin- ja liikerakennukset (kunnantalo ja entinen Vainiolan liiketalo). Kokonaisuuteen kuuluvat erottamattomasti myös rapatut tiilitalot --luvuilta, kuten nuorisoseurantalo, entiset kansakoulurakennukset (kirjasto ja hammashoitola), keskikoulu ja entinen osuuskauppa. Alueella on säilynyt myös ½-kerroksisia hirsirunkoisia asuin- ja liikerakennuksia, joskaan ei alkuperäisessä asussaan. Ylimpänä entinen Vainiolan liiketalo, keskellä entinen kulttuuritalo Orrela, alla entinen kanttorila.

26 .BM Rakennuksien alkuperäisen asun muutokset ja uuden liikerakentamisen sijoituksesta johtuva raitinvren liiallinen avoimuus vähentävät yhtenäisyyttä. Eheimpänä on säilynyt raittijakso kirkolta kunnantalolle. Vasemmalla kirkko vuodelta, oikealla näkymiä Porvintieltä. Etualalla vasemmalla Vainiolan liiketalo ja oikealla kunnantalo.

27 .BM.. Komsinkylän tienvsiasutus (P) Rautatien eteläpuolisella Komsin alueella on säilynyt suhteellisen yhtenäinen, perinteinen raittimaisema. Alueen rakennuskanta on pääosin -lukua edeltävältä ajalta ja ajallisesti, tyylillisesti ja käyttötkoitukseltaan monipuolinen ja kerroksellinen. Kokonaisuuteen kuuluu mm. useita -luvun loppupuolen ja -luvun alun pohjalaistaloja pihapiireineen, muutamia mäkitupia -luvun alusta, tuulimylly, -luvun tiilirakenteinen kehruutehdas, koulurakennus - luvulta, jälleenrakennusajan maatiloja ja kauppa. Rakennuskanta myötäilee nauhamaisesti tienvtta. -lukua nuorempaa rakennuskantaa on vähän. Komsin kylässä on säilynyt runsaasti moniilmeistä ja edustavaa rakennuskantaa - luvulta ja -luvun alusta.

28 .BM.. Kauppilankylän tienvsiasutus (P) Kauppilankylässä, Vaasantien vren hvassa nauhamaisessa asutusmuodostelmassa on säilynyt useita umpipihamaisia pohjalaistalojen pihapiirejä -luvun lopusta ja -luvun alusta. Useissa pihapiireissä on säilynyt myös syytinkitupa paikkakunnalle tyypilliseen tapaan kulmittain päärakennusta vasten. Vanhojen pihapiirien välissä on jälleenrakennusajan maatilojen pihapiirejä ja uusia asuinrakennuksia. Pienasumuksia on jäljellä vain muutamia. Alueen vanha rakennuskanta on säilynyt poikkeuksellisen hyvin historiallisessa asussaan. Ehjänä säilyneitä pihapiirikokonaisuuksia ovat Laulajan, Ranta-Muotion, Muotion, Peuran, Ala- Peuran, Saksan ja Ala-Saksan tilat. Maisemallisena kokonaisuutena alue on kuitenkin laajuutensa ja rakennuskannan eri-ikäisyyden johdosta hieman hajanainen ja vaikeasti hahmotettava. Kauppilan kylässä on säilynyt komeita pihapiirejä ja idyllistä viljelysmaisemaa.

29 .BM.. Lossanmäki (R) Asema-alueen itäpuolisen peltoaukean takana, metsänreunalla on tiiviisti rakennettu, -- lukujen asutuksen keskittymä, Lossanmäki. Suurin osa asumuksista on jälleenrakennusajalta. Sotia edeltävältä ajalta on myös säilynyt useita pikkutupia, joista osa saattaa olla aseman seudulla sijainneiden tiilitehtaan ja sahojen työntekijöiden asumuksia. Useiden rakennusten ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä. Alueen pohjoispuolella nuoremman, lähinnä -luvulla rakennetun rakennuskannan osuus lisääntyy. Suupohjanrata kulkee alueen halki... Keskustan -luvun alkupuolella rakennettu puutaloalue (S) Keskustaajaman pohjoisreunalla, Porvintien ja Kauhajoentien välisellä alueella on pieni - -lukujen asuinrakentamisen keskittymä. Kokonaisuuteen kuuluu -luvun alun tyylisiä ja ½-kerroksisia asuinrakennuksia, jälleenrakennusajan ½-kerroksisia ja -luvun puolella rakennettuja matalampia asuinrakennuksia. Tiheä puusto ja kasvillisuus vaikeuttavat kokonaisuuden hahmottamista.

30 .BM.. Pkinmäen jälleenrakennusajan asutus (T) Keskustaajaman pohjoispuolisella metsäisellä Pkimäellä, entisen Pkin kantatilan mailla on pienehkö jälleenrakennuskauden asuinrakennusten keskittymä. Kokonaisuuteen kuuluu myös muutamia -luvun alun pienasumuksia, joskin osa niistä on erittäin huonokuntoisia ja säilyminen siten epävmaa. Pihapiirit sijaitsevat vierekkäin tien vrella. Tiheä puusto ja kasvillisuus, rakennuksiin tehdyt muutokset sekä alueen ilmeelle vieras - luvun rakennuskanta heikentävät alueen yhtenäisyyttä.

31 .BM. Rakennusperinteen paikalliset ominaispiirteet Rakennuskulttuurin paikalliset erityispiirteet ovat syntyneet yleensä ennen teollisen rakentamisen aikakautta. Rakentamisen perinteen katkettua ja paikalliseen ympäristöön sovitetun kylärakentamisen vaihduttua yleismaallisiin liike- ja asuintalotyyppeihin useimmat vanhoista kirkonkylistä alkoivat --luvuilta lähtien muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Teuvalaisessa rakennuskannassa perinnerakentamisen paikalliset ominaispiirteet ovat havaittavissa lähinnä yksittäisissä kohteissa. Tyypillinen teuvalainen talonpoikaistalo on ½-kerroksinen tai -kerroksinen perinteinen pohjalaistalo ja pohjakaavaltaan pitupa. Auralan ja Mäkelän -luvulla rakennetuissa pohjalaistaloissa on erityispiirteenä lautakenteisen kuistin ja hirsirunkoisen porstuan muodostama yhtenäinen iso tila. Esimerkkejä alueen pohjalaistalojen huonejärjestyksistä. Pihapiiri on alkuperäisesti rakennettu umpeen ns. susipihaksi ja se on jakautunut miesja kjapihaan. Kauppilankylässä, Vaasantien vressa on säilynyt useita umpipihamaisia kokonaisuuksia, kuten Laulajan, Ranta-Muotion, Muotion, Saksan ja Ala-Saksan pihapiirit. Mies- ja kjapihaan jakautunut pihapiiri on säilynyt ainoastaan Latva-Komsin tilalla. Teuvalaiselle talonpoikaistalon pihapiirille on ominaista myös kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja syytinkitupa, jotka ovat sijainneet kulmittain. Myös syytinkitupa on usein -fooninkinen. Phaimmat esimerkit syytinkituvistakin löytää Kauppilan kylästä. Ulkorakennuksista paikallisia erityispiirteitä on havaittavissa etenkin aitoissa. Säilyneen rakennuskannan perusteella teuvalainen luhtiaitta on tyypillisesti kaksiosainen. Yksittäisaitat -luvulta ovat pääosin loivasti ylöspäin leveneviä lyhytotsaisia aittoja, joissa oven yläreuna on usein kaeva. Alueella säilyneitä eheitä pihapiirejä.

32 .BM Kohdealueella erityisesti -luvun alkuvuosikymmenien tyylipiirteet ovat hyvin edustettuna. Aikakauden uudisrakentaminen oli aseman seudulla asemakennuksen esikuvan mukaisesti tyyliltään pääosin kansallisromatiikkaan ja jugendiin viittaavaa. Tyypillisiä piirteitä ovat mm. rakennuksen epäsymmetrisyys, useat poikkipäädyt tympanonkoristeluineen ja aiempaa suuremmat ikkunat yläosan tiheine puitejakoineen. Porvinpaikalla näkyvimmin on edustettuna - luvun klassismi suoralinjaisen jyhkeine ja symmetrisine kivitaloineen. Vuosisadan alun vilkkaassa korjausrakentamisessa etenkin kansallisromantiikan vaikutteet ovat nähtävissä. Teuvalle tyypillinen kyseisen aikakauden uudistus on talonpoikaistaloihin rakennettu usein jopa koko julkisivun mittainen kuisti, jossa on pitkä ikkunivi ja yleensä yksi tai kaksi koko rakennuksen korkuista poikkipäätyä, joiden kohdalla on kamanaikkunalliset sisäänaukeavat piovet. Asuinrakennuksen pohjakaava on tuolloin säilytetty yleensä entisellään. Sotien jälkeen asuinrakentaminen perustui useimmiten tyyppipiirustuksiin ja paikallisten erityispiirteiden muotoutumiseen jäi vähemmän mahdollisuuksia. Tyypillinen jälleenrakennusajan asuinrakennus on Teuvallakin ½-kerroksinen, keskeismuurin ympärille rakennettu ja muodoltaan lähes neliömäinen talo. Niistä suurin osa on lautakenteisia ja ne on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Pohjakaava käsittää yleensä tupakeittiön, eteisen ja kaksi kamia. Pienestä lasirivin koristellusta, -kerroksisesta kuistista on kulku sisätiloihin.

33 .BM SUOSITUKSET RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEKSI Pohjalaismaiseman tunnusomaisimmat piirteet ovat vuosisatojen aikana korkeatasoiseksi kehittyneessä talonpoikaisessa rakennuskulttuurissa. Kookkaiden pohjalaistalojen lisäksi maisemakuvaan kuuluvat erottamattomasti myös mäkituvat, torpat, ladot ja lukuisat ulkorakennukset. Maatilojen pihapiireihin on perinteisesti kuulunut paljon ulkorakennuksia, joista osa on saatettu myöhemmin yhdistää saman katon alle. Maisemakuvan pohjalaisten ominaisuuksien säilymiseksi ovat rakennettuun ympäristöön kohdennettavat toimenpiteet erityisen merkittäviä. Kulttuurimaiseman paikallisen omaleimaisuuden turvaamiseksi tulisi vanhojen rakennusten säilymisestä huolehtia ja vaatia myös uudis- ja korjausrakentamiselta perinteisen paikallisen rakennustavan huomioimista ja korkeaa maisemallista laatua. Pienissä rakennuksissa vähäisetkin muutokset korostuvat ja vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä huomattavasti. Perinteisen rakennuskannan asema maisemassa tulee säilyttää pitämällä rakennuksiin ja rakennusryhmiin avautuvat näkymät avoimina. Uudempi rakennuskanta tulee vastaavasti sitoa maisemaan istutuksin ja eheyttävän täydennysrakentamisen avulla. Kulttuurimaiseman ydinalueilla peltolaakson nauha-asutusjaksolla ja keskustaajamassa rakennusten säilyminen on ensivoisen tärkeää, eikä purkamista voi suositella edes huonokuntoisimmille rakennuksille. Vanhojen rakennusten käyttö- ja kunnostusmahdollisuudet tulisikin aina huolellisesti tutkia ennen niitä korvaavaan uudisrakentamiseen ryhtymistä. Osa autioituneina rapistuvista tuvista voitaisiin edelleen kunnostaa ainakin loma-asuntokäyttöön. Avoimessa, hvakseen asutussa peltomaisemassa uusi rakentaminen on suunniteltava erityisen huolellisesti, koska yksittäisetkin maisemaan sopeutumattomat rakennukset rikkovat helposti maiseman hmonian. Toisaalta huolellisella ja perinnetietoisella suunnittelulla voidaan jo hajonnutta maisemakuvaa eheyttää. Kulttuurimaisemaan rakennettaessa phaimpaan lopputulokseen päästään yleensä noudattamalla paikallisia, perinteisesti hyviksi koettuja periaatteita. Historian kopioimiseen ei kuitenkaan tule ryhtyä, vaan rakentaminen saa olla oman aikansa näköistä ympäristöön sopeutumisen rajoissa. Omaa kylää kauempaa haetut vaikutteet ja rakennustyylit on perinnerakentamisen aikakaudellakin aina muokattu paikalliseen ympäristöön soveltuviksi. Täydentävä rakentaminen tulee taajaman ulkopuolella sijoittaa kulloisenkin alueen perinteistä kylärakennetta noudattaen ja eheyttäen. Jokilaaksossa rakentaminen tulee suunnata pääsääntöisesti olemassa oleviin asutusnauhoihin, -saekkeisiin ja -ryhmiin sekä metsänreunoille maisematilojen selkeyden ja avoimuuden säilyttämiseksi. Rakentamisen tulee jatkossakin olla peltomaisemalle alisteista, eli saekkeista ei tule muodostaa liian laajoja, eikä avoimeen näkymään tule sijoittaa maisemaan sopimattomia rakennuksia. Suuret talousrakennukset tulisi sijoittaa metsäsaekkeiden tai metsien suojaan tai sopeuttaa perinteiseen mittakaavaan sopiviksi jäsentämällä rakennusmassaa pienempiin osiin. Taajamatyyppinen rakentaminen tulee suunnata keskustaajaman yhteyteen tai metsien suojaan. Etenkin avoimeen maisemaan rakennettaessa tulisi pyrkiä suojaisten, suorakaidemuotoa lähestyvien pihapiirien muodostamiseen. Pihanmuodostuksessa tvittavia ulkorakennuksia saadaan asuintonteillekin esim. autokatoksista ja talleista, vastoista,

34 .BM grillikatoksista, saunoista, verstaista ja pergoloista. Täydennysrakentaminen olemassa oleviin pihapiireihin on suositeltavaa, mutta se on suunniteltava erityisen huolellisesti. Peltomaisemaan liittyvien päärakennusten tulisi mieluiten olla ½--kerroksisia tai vähintään ullakollisia. Rakennusten tulisi myös olla mittasuhteiltaan solakoita ja pohjamuodoiltaan mieluiten yksinkertaisia suorakaiteita. Rakennusten värityksen tulisi olla kylämaiseman yhtenäisyyttä tavoitteleva. Avoimessa maisemassa valkoisen käyttöä päävärinä tulisi mieluiten välttää ja pitäytyä maisemaan phaiten sopeutuvissa keskisävyissä. Perinteinen punamulta on edelleenkin suositeltavin vaihtoehto etenkin ulkorakennuksiin. Avoimessa maisemassa sijaitsevasta rakennuksesta vmimmin näkyvissä oleva julkisivu on yleensä pensaiden yläpuolelle kohoava katto, jonka materiaalilla ja käsittelyllä on siten maisemakuvalle huomattava merkitys. Suositeltavat katemateriaalit ovat tiili, huopa ja maalattu saumattu pelti. Tiilijäljitelmäpelti ja maalaamaton peltikatto erottuvat maisemasta kliinisinä ja vieraan tuntuisina. Suositeltavin kattomuoto on perinteinen hjakatto. Tietoisuus vanhan rakennuskannan vosta ja oikeista kunnostusmenetelmistä on kasvanut hiljalleen, mutta edelleen tehdään rakennuksen voa vähentäviä muutoksia, turhia korjauksia ja käytetään rakennuksen tyyliin sopimattomia materiaaleja (mm. ikkunoiden ja vuorilaudoituksen uusimiset, vesikatto materiaalit, paksut ulkopuoliset lisälämpöeristykset). Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota korjausrakentamisen tasoon, palauttavien korjaustoimenpiteiden ohjaamiseen (mm. ikkuna-aukotusten palauttaminen), asuinrakennusten sisäinteriöörien säilymiseen sekä vanhojen rakennettujen alueiden yhtenäisyyden kehittämiseen. Tiedon keräämistä alueen historiallisen rakennuskannan ominaisuuksista tulee jatkaa. Rakennuskulttuurivoja ja inventoinnin tvetta on myös useilla sellaisilla kohteilla, joita ei yleiskaavoituksen kannalta katsottu tpeelliseksi inventoida. Jatkossa nekin tulisi pyrkiä inventoimaan. Asemakaava-alueen kohteiden inventoinnit tulevat tehtäväksi viimeistään asemakaavoja uudistettaessa, jolloin ne voidaan laatia asemakaavan vaatimalla tkkuudella. Keskustakohteiden inventointi onkin erityisen tärkeää huomioiden niiden asema paikallishistorialliselta, taajamakuvalliselta ja koko paikkakunnan identiteetin kannalta. Tehtyjen inventointien tietoja tulisi aika ajoin päivittää. LÄHTEET Andersson, Päivi. Rakennusinventoinnin opas. Keski-Suomen museon monistesja /. Jyväskylä. Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset - ympäristöt. Museoviraston julkaisuja. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan historia IV. Etelä-Pohjanmaan talouselämä -. Alanen, Aulis J. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta. Helsinki.

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Uuden Seinäjoen alueen kulttuuriympäristöselvitys

Uuden Seinäjoen alueen kulttuuriympäristöselvitys Uuden Seinäjoen alueen kulttuuriympäristöselvitys 67040671.BM1 15.12.2005 Seinäjoen kaupunki Kulttuuriympäristöselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 1.1 Alueen sijainti ja osa-aluejako 2 1.2 Selvityksen menetelmät

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Lausunnot 2. 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. 2. Etelä-Karjalan museo 3. 3. Imatran seudun ympäristötoimi 3. 5. Parikkalan valo Oy 4.

Lausunnot 2. 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. 2. Etelä-Karjalan museo 3. 3. Imatran seudun ympäristötoimi 3. 5. Parikkalan valo Oy 4. Parikkalan kunta Koirniemen osayleiskaava 20.5.2014 Kaavaluonnos oli nähtävillä 5.12.2013 7.1.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin 5 lausuntoa ja 7 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan niihin

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 1 TEUVAN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Uimahallin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIR- KONSEUDUN ASEMAKAA- VAN

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja ÄHTÄRIN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot