Teuvan kunta Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava

Transkriptio

1 .BM Kulttuuriympäristöselvitys.BM.. Teuvan kunta Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys

2 .BM Sisältö JOHDANTO. Alueen sijainti. Selvityksen menetelmät ja vaiheet SUOJELUKOHTEET, AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT. Suojellut kohteet. Muinaisjäännökset. Kohteet valtakunnallisissa kulttuuriympäristö- ja maisema-alueselvityksissä. Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa. Kohteet maakunnallisissa teemainventoinneissa ja selvityksissä. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisun kohteet. Kunnalliset inventoinnit KULTTUURIYMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS. Teuvan asutushistoriaa. Rakennusperintökohteiden tyypit ja asema nykymaisemassa. Yhtenäisimpinä säilyneet ja kokonaisuuksina kehitettävät alueet.. Aseman seutu (A).. Pappilanhaan -luvun alkupuolen asutus (C).. Teuvan keskusta eli ns. Porvin paikka (K).. Komsinkylän tienvsiasutus (P).. Kauppilankylän tienvsiasutus (P).. Lossanmäki (R).. Keskustan -luvun alkupuolella rakennettu puutaloalue (S).. Pkinmäen jälleenrakennusajan asutus (T). Rakennusperinteen paikalliset ominaispiirteet SUOSITUKSET RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEKSI LÄHTEET Erillisliitteet Liiteraportti Keskustaajaman ja Kauppilan rakennuskantainventointi

3 .BM JOHDANTO Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu Teuvan keskustaajaman ja Kauppilan yleiskaavoituksen perusselvitysaineistoksi. Selvitys käsittelee alustavasti rajatun suunnittelualueen kulttuuriympäristöä yleiskaavatasoisesti. Tavoitteena on antaa kaavoitustyötä vten riittävät tiedot alueen kulttuuriympäristön kokonaisrakenteesta sekä havaita ja inventoida alueen merkittävimmät rakennuskulttuurikohteet ja alueet. Lisäksi selvityksessä esitetään suosituksia rakennetun ympäristön kehittämiselle. Selvityksen laatijaksi kunta valitsi tjouskilpailun perusteella Maa ja Vesi Oy:n Seinäjoen toimiston, jossa työstä vastasivat konservaattori AMK Tiina Lehtisai, konservaattoriopiskelija Päivi Paakki ja kkitehti-yo Juha-Matti Märijärvi. Selvitystyön sisällöstä ja ohjelmasta sovittiin.. neuvottelussa, johon osallistuivat Teuvan kunnan edustajana teknisen toimen päällikkö Erkki Rantakoski, Pohjanmaan museolta maakuntamuseotutkija Kaj Höglund ja keologi Pentti Risla sekä Maa ja Vesi Oy:stä aluepäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja Juha-Matti Märijärvi. Samanaikaisesti kulttuuriympäristöselvitystyön kanssa Maa ja Vesi Oy on laatinut alueelle myös maisemaselvityksen, jonka maisemakenteellista analyysiä on hyödynnetty kulttuuriympäristön kuvauksissa. Raportin valokuvat ovat ottaneet Tiina Lehtisai ja Päivi Paakki.. Alueen sijainti Selvitysalue käsittää kuntakeskuksen ja Kauppilan kylän ympäristöineen.

4 KARTTA NRO KAUPPILA RPPI KARTTA NRO KARTTA NRO KARTTA NRO KESKUSTA LOSSANMÄKI KOMSI Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue ALUSTAVA SUUNNITTELUALUE JA KARTTALEHTIJAKO

5 .BM. Selvityksen menetelmät ja vaiheet Kulttuuriympäristöselvityksen laadinta aloitettiin koostamalla olemassa olevien selvityksien ja inventointien tiedot. Keskustan ja Kauppilan yleiskaava-alueilta on laadittu vanhan rakennuskannan ktoitus vuonna. Tuolloin ktoitettiin ja luetteloitiin kaikki selvitysalueen ennen - lukua rakennetut pihapiirit, yksittäiset rakennukset ja rakennelmat. Kohteista otettiin tunnistusvalokuvat sekä jaoteltiin kohteet iän ja käyttötkoituksen mukaisiin luokkiin ja vioitiin alueina inventoitavien kokonaisuuksien alustavat rajaukset. Vuoden ktoitusaineistoa on käytetty apuna kulttuuriympäristöselvityksen ohjelmoinnissa ja laadinnassa. Yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitystä laadittaessa vuoden ktoitustietoja on täydennetty ja vioitu kohteiden inventointitvetta yleiskaavatyön kannalta. Kohteista on myös koottu rakennuskannan ikä- ja tyyppijakaumaa kuvaava teemaktta sekä kohteiden inventointitveluokituksen esittävä kohdektta. Vuoden kohdektoituksen mukaan selvitysalueella on kaikkiaan ennen vuotta rakennettua pihapiiriä/kohdetta, joista asemakaava-alueella sijaitsee ja asemakaava-alueen ulkopuolella. Kohteista on inventoitu rakennuskannan ktoituksen yhteydessä vuonna. Ktoituksen perusteella valittiin yleiskaavoitusta vten kesällä inventoitavat kohteet ja alueet. Asemakaavoitetuilla alueilla pihapiiri- ja rakennuskohtaisia inventointeja ei katsottu yleiskaavoituksen kannalta tpeellisiksi. Tkoituksenmukaisempaa on inventoida ne vasta asemakaavaa muutettaessa, jolloin inventointi voidaan myös tehdä yleiskaavallista inventointia yksityiskohtaisemmin. Yleiskaavaa vten inventoitiin asemakaava-alueen ulkopuolisista kohteista merkittävimmiksi vioitua rakennusperintökohdetta. Kohteet ovat vähintään kohtalaisesti perinteisessä asussaan säilyneitä rakennuksia ja pihapiirikokonaisuuksia. Kulttuuriympäristön kokonaisuuden hahmottamiseksi kohteiksi pyrittiin valitsemaan eri-ikäistä ja tyylistä rakennuskantaa eri puolilta selvitysaluetta. Lisäksi alueina inventoitiin yhtenäisimpänä hahmotettavaa rakennetun ympäristön kokonaisuutta, joista sijoittuu osittain tai kokonaan asemakaava-alueella. Inventoinnit laativat Tiina Lehtisai ja Päivi Paakki kesän aikana. Maastotyöt tehtiin elokuun ja syyskuun aikana. Inventointikäynnillä kohteen rakennuksista selvitettiin mm. ikä, rakennustapa ja -tyyppi, materiaalit, erityispiirteet ja mahdollisuuksien mukaan myös käyttöhistoriaa. Kaikki kohteen rakennukset valokuvattiin. Inventointi koski pääosin rakennusten ulkoasua. Vain muutamissa kohteissa käytiin sisätiloissa. Inventoitavan kohteen tila- ja rakennushistoriaa selvitettiin haastattelemalla kylien asukkaita sekä rakennusten omistajia, tutkimalla itse rakennuksia ja perehtymällä jonkin verran myös paikallishistorialliseen lähdemateriaaliin, vanhoihin kttoihin ja kirjallisuuteen. Useilla talojen omistajilla oli esittää rakennuksistaan myös vanhoja valokuvia. Vanhimmat ja alkuperäisessä asussa säilyneet kohteet inventoitiin tkimmin ja niistä laadittiin pihapiirikaaviot.

6 .BM Inventoinneista tiedotettiin asukkaita lehtijutulla sekä inventointikohteiden omistajille lähetetyillä tiedotekirjeillä. Inventointitiedot tallennettiin Museoviraston ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaan internetselainpohjaiseen KIOSKItietokantaan, jossa tiedot ovat jatkossa täydennettävissä. Tietokanta käsittää koko vanhan Vaasan läänin alueen ja on tkoitettu lähinnä tutkimus- ja virkamieskäyttöön. Kohteista otetut digikuvat ja digitoidut pihapiirikaaviot tallennettiin tietokantaan järjestelmän edellyttämässä kuvakoossa. Alkuperäisessä koossa olevat valokuvat tallennettiin CD-rom levykkeelle kohteittain järjestettynä. Inventointiaineisto koostettiin kulttuuriympäristöselvityksen liiteraportiksi, jota säilytetään Teuvan kunnan rakennusvalvonnassa. Kaikki inventoidut kohteet on esivotettu inventoijien toimesta.

7 .BM SUOJELUKOHTEET, AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT. Suojellut kohteet Kohdealueella ei ole asemakaavalla tai rakennussuojelulain nojalla suojeltuja kohteita.. Muinaisjäännökset Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla-julkaisussa vuodelta (Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski- Pohjanmaan liitto) on kohdealueelta luetteloitu kaksi /I-luokan kohdetta,. Vanmäki I ja. Vanmäki. Kohteet ovat röykkiöitä pihatien vressa metsämaassa ja viljelysmaan pienteella. Pohjanmaan Museon keologi Pentti Risla on tkastanut kohteet kesällä ja todennut, etteivät ne ole muinaisjäännöksiä ja siten kohteet on syytä siirtää muinaisjäännösluokkaan I. Tkastuskertomuksen mukaan tkastuksessa ei tehty löytöjä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai alueista jotka vaatisivat lisäselvityksiä.. Kohteet valtakunnallisissa kulttuuriympäristö- ja maisema-alueselvityksissä Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti vokkaita maisema-alueita tai perinnemaisemia. Museoviraston Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt julkaisussa vuodelta on mainittu seuraavat kolme kohdetta selvitysalueelta: Vanhan kirkon rauniot Teuvanjokilaaksossa Teuvan vuonna palanut vanha tiilikirkko oli -luvulta. Teuvanjokirannan tuntumassa sijaitsevia raunioita ympäröi kirkkomaa ja lähellä on vuonna rakennettu uusi kirkko, jonka on suunnitellut Elsi Borg. Latva-Komsin rakennusryhmä, kirkonkylä Latva-Komsin hyvin säilyneen pihapiirin rakennukset ovat -luvun alkupuolelta. Pihapiirin ulkopuolelta kokonaisuuteen sisältyy Komsin vanha tuulimylly, riihi ja sauna. Kauppilan kylä Kauppilan kylän vanhaa rakennuskantaa edustavat Laulajan ja Ranta-Muotion talonpoikaiset pihapiirit. Kauppilan kylän kulttuurimaisema muodostuu eri-ikäisistä rakennuksista sekä niitä ympäröivistä peltomaisemista. Museoviraston päivittäessä valtakunnallisesti vokkaitten kohteitten luetteloa vuonna Latva-Komsin ja Ala-Saksan rakennusryhmät sekä Laulajan, Ranta-Muotion ja Saksan umpipihaiset talonpoikaistalot votettiin valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Luettelon päivityksillä ei toistaiseksi ole virallista statusta (Ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton muistio..).

8 Kauppilankylä Niemen niitty Laulaja Ranta-Muotio Pkinmäki Keskustan puutaloalue Teuvan keskusta Kirkon ympäristö Jokivsiniitty Aseman seutu Lossanmäki Latva-Komsi Pappilanhaka Komsinkylä Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö Paikallisesti vokas perinnemaisemakohde Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema Maakunnallisesti merkittävä kohde Vanhan rakennuskannan ktoitus Aluekokonaisuus KULTTUURIMAISEMA-ALUEET JA KOHTEET

9 .BM. Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu vuonna. Selvitysalueella on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeinä alueina ja kohteina. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vot on otettava huomioon siten, että vmistetaan näihin liittyvien vojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti vokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema Perälän ja Komsin alueella Laaksoalue Perälästä Komsiin on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena Latva-Komsin rakennusryhmä, johon kuuluvat Latva-Komsin talo, Komsin talo (Juha Rintakosken syytinkitupa) sekä Komsin tuulimylly. Lisäksi selostuksessa mainitaan aluerajauksen sisältä maakunnallisesti merkittävinä kohteina Auralan talo ja Luhtalan talo. Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema Kauppilan ja Valan alueella Lossanmäki Kauppilan ja Valan alueet keskustaajaman koillispuolella on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena Laulajan talo ja suutupa sekä Ranta- Muotio. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Teuvanjokilaakson kulttuurimaisemasta Kauppilan ja Valan alueella Laulajan ja Ranta-Muotion lisäksi seuraavat kohteet: Kauppilan riippusilta ja jokitöyräs sekä Saksan Mikon, Kentan, Nisulan Matin, Peurojen ja Soinilan talot. Lossanmäen asutus keskustaajaman itäpuolella on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Lossanmäen alueelta seuraavat kohteet: Tiilitehdas ja saha sekä Lossanmäen asuntoalue. (oikaisu selvityksen tietoihin: tiilitehdas ja saha eivät sijaitse Lossanmäellä vaan aseman läheisyydessä) Keskusta (Aseman alue) Keskustan alue aseman ympäristössä on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena: Vanhan kirkon rauniot ja uusi kirkko vuodelta. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan keskustan alueelta seuraavat kohteet: entinen työväen- /suojeluskuntatalo, kansalaisopisto (kulttuuritalo Orrela), Teuva-seuran museo, kirjasto, entiset kansakoulurakennukset (nykyiset kirjasto ja hammashoitola), kunnantalo, Teuvan keitintehdas ja tehdasmuseo, Otto Syreenin talo (Vainiola liiketalo), Eero Hakalan talo, Luhtala ja Teuvan osuusmeijeri.

10 .BM Riipin kylä Riipin kylä Teuvan koillisosassa on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Riipin kylästä Riipinmäen asutus sekä Riipin nuorisoseura, jotka eivät kuitenkaan sijaitse selvitysalueella. Riipin kylän kulttuuriympäristön länsiosa kuitenkin sisältyy selvitysalueelle.. Kohteet maakunnallisissa teemainventoinneissa ja selvityksissä Kappalaisen pappila (Rauhala) Kappalaisen pappila, Rauhala on esitelty Vaasan lääninhallituksen julkaisussa Vaasan läänin vanhat pappilat (). Pappila on valmistunut vuonna ja toimi kappalaispappilana vuoteen saakka. Vuodesta lähtien pappila on toiminut seurakunnan nuorisotalona. Teuvan nuorisoseurantalo Keskustassa sijaitseva Teuvan nuorisoseurantalo on esitelty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Nuorisoseurantalot Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella (). Teuvan nuorisoseura on perustettu vuonna ja vuodesta lähtien se toimi Pyrintölässä, joka jäi vähitellen liian pieneksi. Vuonna Teuvan nuorisoseura ja suojeluskunta ostivat työväentalon yhteistaloksi. Yhteistalo Kaleva myytiin takaisin työväenjärjestöille ja uusi nuorisoseurantalo valmistui vuonna. Teuvan osuusmeijeri Keskustassa, Porvintien ja Hakalantien risteyksessä sijaitseva Teuvan vanha osuusmeijerirakennus on esitelty Ympäristöministeriön Alueidenkäytön osaston julkaisussa Meijerirakennuksia Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella (). Teuvan Kirkon- ja Kauppilankylän Osuusmeijeri on perustettu vuonna. Vuonna nimeksi tuli Teuvan Osuusmeijeri. Meijerin toiminta alkoi vuonna ja loppui vuonna.. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisun kohteet Kauppilassa, Teuvanjokeen laskevan luoman vressa sijaitseva Niemen niitty ja keskustaajamassa, vanhan hautausmaan kohdalla sijaitseva Teuvanjokivren niitty on luokiteltu paikallisesti vokkaiksi perinnemaisemiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisussa vuodelta (Kekäläinen ja Molander. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut ). Molempia perinnemaisemakohteita käytetään laiduntamiseen.. Kunnalliset inventoinnit Vanhan rakennuskannan ktoitus ja inventoinnit Teuvan kunta teetti vuonna vanhan rakennuskannan ktoituksen osayleiskaavaalueilla Kauppilassa, Perälässä ja Kirkonkylässä. Ktoituksen laati Tiina Lehtisai. Ktoitukseen liittyen Lehtisai inventoi kohdetta sekä Latva-Komsin alueen.

11 .BM KULTTUURIYMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS. Teuvan asutushistoriaa Vhaisimmat eränkävijät Muinaismuistoja ja keologisia löytöjä on saatu Teuvalla melko paljon koko kivikauden ajalta, mutta pronssikaudelta ei tunneta yhtään vmaa löytöä. Rautakauden ajalta löytöjä on vain yksi. Kivikausi (n. ekr.) Kivikaudella asutus keskittyi merenrannan tuntumaan ja asukkaat hjoittivat lähinnä pyyntielinkeinoja eli metsästystä, kalastusta ja keräilyä. Asuinyksiköt olivat enintään muutaman kymmenen ihmisen kokoisia ja asuinpaikkaa vaihdettiin elinkeinojen vaatimassa rytmissä. Maankohoamisen vuoksi muinaiset asuinpaikat sijaitsevat nykyään pitkällä sisämaassa. Kivikaudella ihminen ei ollut maisemaa voimakkaimmin muokkaava tekijä, vaan muutoksesta huolehti luonto merenrannan siirtyessä ja ilmaston muuttuessa. Vanhimmat löydökset ihmisen käyttämästä esineistöstä Teuvalla ajoittuvat esikeraamiseen kauteen (n. ekr.). Kivikautisista asuinpaikoista yksi, Kukunkallio, voidaan korkeutensa vuoksi sijoittaa esikeraamiseen aikaan. Paikalta on löydetty kvtsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka viittaavat nimenomaan asuinpaikkaan. Asuinvyöhyke on seurannut rantaviivaa, jonka tuntumaan ihmiset mielellään kivikaudella asettuivat. Mahdollisesti asujat ovat kuuluneet pieneen pyyntikuntaan, joka viipyi paikalla säännöllisesti tiettyinä vuodenaikoina. Pysyvää asutusta ei vielä missään tapauksessa ollut. Kampakeraaminen kulttuuri (n. ekr.) on Teuvalla melko hyvin edustettuna. Suurin osa Teuvan kivikautisista asuinpaikoista lasketaan kuuluvaksi tähän kauteen. Löytökeskittymiä on mm. Komsin- ja Pappilankankaalla. Kankaanmäen asuinpaikka voidaan ajoittaa kampakeraamisen kulttuurin lopulle tai Kiukaisten kulttuurin (n. ekr.) alkuun. Pronssi- ja rautakausi Yhtäkään Teuvan alueen muinaismuistoa ei ole voitu vmuudella ajoittaa pronssikaudelle (n. ekr.). Alueen kehityksestä tuona aikana on siis vaikea päätellä mitään. Todennäköisesti kiinteää asutusta on alueella tuolloin ollut vähän tai ei ollenkaan. Asutus on siirtynyt merenrannan myötä lännemmäksi ja sisämaa on toiminut lähinnä etelästä tulevien pyytäjien eränkäyntialueena. Rautakaudelta (n. /) Teuvalla on muinaislöytöjä, mm. löydetty kappale tuluskiveä. Lautamäestä löydetty hauta (n. ) viittaa kiinteään toimintaan ja alueelle tulleeseen uudisasutukseen. Asutus keskiajasta -luvun lopulle Teuvan seutu säilyi pääasiassa eränkäyntialueena pitkälle keskiajan puolelle, eikä vakinaista asutusta ollut vielä - ja -luvuilla. Nykyinen asutus sai alkunsa - luvun jälkipuoliskolla, jolloin eri suunnista suomenkielisiltä alueilta saapuneet uudisasukkaat raivasivat talonsa Teuvanjoen läheisyyteen. Ensimmäisiä taloja olivat Perttulan, Komsin, Hakalan, Nisulan, Äyston, Peuran ja Saksan talot. Asutuksesta muodostui vähitellen Östermkin kylä osaksi Närpiön suurpitäjää. Verotietojen mukaan uudistilojen määrä vaihteli Teuvalla -luvun loppupuoliskolla noin

12 .BM tienoilla. Vähitellen Teuvanjoen rannat asutettiin Perälän seudusta Äystönluomalle ja -luvun loppuun mennessä talojen määrä oli lisääntynyt jo kymmeniin taloihin. Pohjoinen, itäinen ja eteläinen Teuva pysyivät kuitenkin vielä asumattomina takamaina. Asukkaita oli vasta joitakin satoja ja vähäistäkin asutusta hvensivat ankat nälkävuodet vuosina - ja isonvihan venäläismiehityksen aika -. Veronmaksukykyisten talojen määrä palautui vuoden yli neljästäkymmenestä talosta takaisin alle kahteenkymmeneen taloon vuoteen mennessä. Asutuksen elpyminen ja jälleenrakennuskausi kesti useita vuosikymmeniä. Ktta nykyisen keskustan alueelta vuodelta. Kuvassa näkyvät talot Suksi (A), Perttula (B), Tuokkola (C), Hakala (D), Pkki (E). Hakalan kohdalla on jo silta. Lähde: Jyväskylän yliopiston historian laitos, -luvun maakirjakttojen verkkopalvelu.

13 .BM Teuvan itsenäisyys ruotsinkielisestä emäpitäjästään lisääntyi hiljalleen. Ensimmäinen sanahuone Teuvalle valmistui vuoden tienoilla ja ensimmäinen vsinainen kirkko vuonna. Vuonna Teuvasta tuli oma kappeliseurakuntansa, joka kuitenkin edelleen kuului Närpiöön. Alueen maatalouden perustan muodosti kydönpoltto. Kaskeamista ei Pohjanmaalla hrastettu laajasti. Viljanviljelyä tärkeämmiksi elinkeinoiksi nousivat kjatalous ja tervan poltto, joka toi teuvalaisillekin merkittäviä lisäansioita, vaikka ei vsinaiseen vaurastumiseen johtanutkaan. Sivuelinkeinoina tärkeitä olivat kalastus, metsästys ja kauppa. Tervan poltto alkoi jo -luvulta, oli voimakkaimmillaan -luvulla ja alkoi hiipua -luvun alkupuoliskon jälkeen. Isojako toteutettiin Teuvalla --lukujen aikana. Metsien yhteisomistuksen loppuminen pakotti maanviljelijät aiempaa voimaperäisempään viljelyyn. Samaan aikaan torppilaitoksen synty lisäsi raivausintoa ja vauhditti asutuksen leviämistä. - ja -luvuilla jokivteen oli jo muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän reuna-alueet oli jo asutettu. Teuvan tullessa itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna pitäjän talojen lukumäärä läheni jo sataa ja torppia oli lähes yhtä paljon. Asutus -luvulta -luvun alkuun -luvun lopulta alkoi Etelä-Pohjanmaalla voimakkaan väestönkasvun aika, joka jatkui koko -luvun. Vuosisadan loppua kohden mentäessä etenkin tilaton ja työtön väestönosa kasvoi räjähdysmäisesti. Peltoviljelytekniikat olivat vielä alkeellisia ja katovuodet vaivasivat alituisesti. Toimeentulomahdollisuudet eivät lisääntyneet väestönkasvun edellyttämällä vauhdilla ja liikaväestön aiheuttama paine purkautui ulkomaansiirtolaisuutena, joka Teuvaltakin suuntautui pääasiassa Amerikkaan. Teuvan siirtolaisuus oli muun maakunnan tapaan voimakasta erityisesti - välisenä aikana, jolloin yli teuvalaista lähti valtameren taakse. Suurten nälkävuosien jälkeen - pohjalainen maanviljely ja yhteiskunta muuttuivat. Viljelymaisema laajeni vielä voimakkaasti -luvun lopulla ja - luvun alussakin kunnes nykyinen peltolaajuus saavutettiin pääasiassa -luvulle mennessä. Rukiinviljely väheni ja tilalle tuli entistä voimallisempi kjatalous ja sen myötä nurmiviljely ja voinvalmistus. Kjaa oli paljon ja sen laidunnus viljelyyn kelpaamattomilla kivikkoisilla alueilla, voimakkaasti viettävillä mailla ja joenrantaniityillä muokkasi maisemaa synnyttäen hakamaita ja niittyjä. Maiseman oli monin paikoin paljaaksi syötyä. Lukuisat ladot rikastuttivat peltomaisemia. Teuvalla -luvun lopulta -luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Uusjako oli Teuvalla pitkällinen ja kivulias prosessi, jota sodat vielä viivästyttivät. Asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti uusia tiloja muodostettaessa. Uusjaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta -luvun lopulla -luvulla. Uudisrakentaminen, vanhojen rakennusten siirtäminen ja uudistaminen oli voimakasta etenkin -luvuilla. Isojen talonpoikaistalojen lisäksi pohjalaiseen kylärakenteeseen vuosisatoja kuuluneita pienasumuksia, kuten torppia ja mäkitupia rakennettiin edelleen runsaasti lähinnä metsän reuna-alueille. Elinkeinoelämä kehittyi laajapohjaisemmaksi maaseudullakin, kun elinkeinovapaus toteutettiin vuonna. Vuosisadan loppua kohden mentäessä elinkeinot monipuolistuivat ja teollisuusaalto pyyhkäisi maan yli. Höyrykoneeseen yhdistetty

14 .BM sepaattori oli vallankumous maidonjalostuksen alalla. Käsi- ja pienteollisuus vahvistivat asemiaan maaseudulla. Alettiin perustaa meijereitä, pankkeja, kouluja ja nuorisoseuroja. Aluksi nämä sijoitettiin tavallisiin maataloihin, mutta pian rakennustyypit eriytyivät omien erikoisvaatimuksiensa mukaisiksi ja kylien rakennuskanta monipuolistui. Teuvan kaupallinen ja hallinnollinen keskus (Porvinpaikka) kehittyi kirkon läheisyyteen pääraitin vteen. Kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin toisistaan vuonna, jolloin syntyi myös Teuvan kunta. Ote pitäjänktasta nykyisen keskustan alueelta pääosin vuoden tienoilta. Kttaa on päivitetty osa-alueittain -luvun alkuun asti. Rautatie rakennettiin vuosina -. Lähde: Kansalliskisto.

15 .BM Suupohjan rata rakennettiin vuosien - aikana. Radan rakentaminen vilkastutti paikkakunnan sosiaalista elämää ja elinkeinoelämää sekä rakennus- ja korjaustoimintaa. Ratatyömaan tpeet olivat suuret, mikä tjosi monenlaisia lisäansiomahdollisuuksia paikalliselle väestölle. Rautatietyömaa toi myös paikkakunnalle kirvesmiehiä, muureita, kivimiehiä ja muita ammattitaitoisia rakennusmiehiä, joiden mukana välittyivät ajanmukaiset rakennustekniikat ja -tyylit. Teuvan aseman seudusta muodostui pieni kaupan ja yhteisöelämän ja teollisuuden keskittymä Porvinpaikan pysyessä kuitenkin pitäjän keskuksena. Aseman läheisyyteen rakennettiin mm. matkustajakoti, asuin- ja liikerakennuksia ja työväentalo. Aseman vieressä sijaitsi myös tiilitehdas ja kaksi sahaa, joiden työntekijät rakensivat asuinrakennuksiaan lähialueille mm. Lossanmäelle ja Pappilanhakaan.

16 .BM Sotien jälkeinen aika Sotia seuranneella jälleenrakennuskaudella asuinrakentaminen ja maatilojen raivaus oli voimakasta kjalansiirtolaisten ja rintamamiesten asuttamiseksi. Pääosin tyyppipiirustuksiin perustuva rakentaminen samankaltaisti kylä- ja maaseutumaisemia koko valtakunnassa. Muotokieleltään ja mittakaavaltaan aikakauden rakennuskanta sulautui kuitenkin vielä hyvin maaseudun herkkään maisema- ja kyläkuvaan. Rakentamisen painopiste siirtyi Teuvalla keskustaajamaan ja sen läheisyyteen. Kjalan siirtolaisille erotettiin asuintontteja eniten mm. vanhoilta pappilan laidunmailta Pappilanhaasta ja Kortesnevalta sekä Runsalan ja Pkin kantatilojen mailta. Vuonna tuhoutui tulipalossa vuonna valmistunut vanha kirkko, jonka jälkeen vuonna valmistui Elsi Borgin suunnittelema nykyinen kirkko. Perinteinen maatalousyhteiskunta alkoi muuttua voimakkaasti -luvulta lähtien. Maataloustöiden koneellistumisen myötä työvoiman tve oli vähentynyt. Myös elinkeinorakenne ja elintavat muuttuivat ja maaltamuutto suuriin kaupunkeihin ja Ruotsiin oli voimakasta. Väestön ikääntyessä myös kunnan sisäinen muuttoliike kyliltä keskustaajamaan on lisännyt kylien tyhjentymistä. Suuren tilakoon muodostuessa maataloustuotannon jatkamisen elinedellytykseksi pääosa pientiloista lopetti toimintansa. Laidunnuksen vähentyessä merkittävästi -luvulta lähtien niityt ovat lähes kadonneet ja joen rannat ovat kasvaneet umpeen. Joen merkitys kipäivässä on vähentynyt. Maatalouden tuotantotapojen muuttuessa ladot, riihet ja muut pienet rakennukset ovat vähentyneet ja paikoin hävinneet pelloilta miltei kokonaan. Monissa paikoin näkymiä hallitsevat nykyään suuret kjasuojat ja konehallit ja korkeat viljankuivaamot. Muutoksista huolimatta on maisematilan perusrakenne kuitenkin säilynyt, koska pellot ovat pysyneet pääosin viljelyksessä ja jokilaakso siten avoimena. -l loppu -luku -luku Kohdealueen viljelysala, päätiet ja asutus -luvun lopulla, -luvulla ja nykyään. Lähteet: Pitäjänktat, Kansalliskisto. Teuvanjoen yläosan kehittämissuunnitelma ja luonnontaloudelliset selvitykset, Länsi- Suomen ympäristökeskus. Maanmittauslaitoksen perusktta-aineisto.

17 TEUVAN KUNTA KESKUSTAAJAMAN JA KAUPPILAN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN KARTOITUS JA Kttamerkintöjen selitykset Alustava suunnittelualueen raja Asemakaava-alue Ö Yhtenäisimpinä säilyneet rakennetut ympäristöt Aluekokonaisuuksien tunnus Kohteen tunnusnumero ktoitustaulukossa Inventoitu kohde Jatkossa inventoitava kohde (Aluekuvaukset tekstin yhteydessä) RAKENNUSTEN IKÄLUOKKIA KUVAAVAT MUODOT Kohteet, joissa on ennen vuotta valmistuneita rakennuksia Kohteet, joiden vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta Kohteet, joissa vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta Kohteet, joiden vanhimmat rakennukset ovat - tai -luvulta RAKENNUSTYYPPEJÄ KUVAAVAT VÄRIT Yhteisöllinen / julkinen rakentaminen (Y) Käsityöläis-/ teollisuus-/ liikerakentaminen (T, L) Asuin- ja maatilakentaminen, päärakennus perinteinen pohjalaistalo (Mpo) Asuin- ja maatilakentaminen, päärakennus -luvun alun tyylinen (Mut) Maaseudun pienasumus: mäkituvat, torpat, -l alkupuolen pientilat (Mpi) Maatilakentaminen, päärakennus - -luvun tyylinen (Mrs) Asuinrakentaminen, päärakennus - -luvun tyylinen (Ars) Muu -lukua vanhempi asuinrakennus (Ava) Rakenteet, kuten sillat ja muistomerkit (R) Yksittäiset maatalousrakennukset (M)

18 P b a OSA-ALUEKARTTA KAUPPILA

19 T S K R P A C OSA-ALUEKARTTA

20 T S K P A C a b Riihiojantie OSA-ALUEKARTTA KOMSI

21 : : : Kumikorjaamo Autokorjaamo : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : V Keto- Seppälä Sähköasennus : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. Uimahalli Nuorisotalo : Yht. : : : :. : : :. : : : :.. Päiväkoti : : : at : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : Yht. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Tennis. : Lukio Yläaste : : Leipomo : : kh kh : : : : :/ :/.... Päivähuoltola : : : : : : Yht.. Kirkko. : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kirkkoherranvirasto : : : : : : : : Museo :. :. :. : : : : : : : : : :. : : : Uimahalli Viljavasto : : : : : : : : :. : : : :.. : Nuorisotalo : : Kylmiö Ts : : : : : : : : Asema : : : : : Botnia Wood.. : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : :. : :. : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Vesil. : : Kumikorjaamo Autokorjaamo : Ruk huone : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Huoltamo : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kpa bs Matkahuolto Kpa : : : : : : : : Posti Kpa : : : : Kirkonkylä : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kansalaisopisto : : : : : : : Koulu : : Kirjasto : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Apteekki Kpa H-as Tenniskenttä Valimo Eläin lääkäri Terveyskeskus Terv. talo Kunnanlääkäri Vanhainkoti Tele Sokos Pankki Kpa Meijeri Tilitoimisto Masto Tehdas Kpa Grilli Puhelin Ruokapirtti Kunnantalo Poliisi Paloas. Kirjakauppa Kpa R-kioski kioski Tejuka Rauta-Sokos Pturi Kpa Kpa Pankki Pankki Hotelli Kpa H. lääkäri Yht V Keto- Seppälä Sähköasennus K-rauta : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Yht. : : Yht : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, T E U V A T E U V A N:o / KV KV KV S K OSA-ALUEKARTTA

22 .BM. Rakennusperintökohteiden tyypit ja asema nykymaisemassa Rakennuskannan ktoituksen sekä inventointien pohjalta. Ennen -lukua rakennettu rakennuskanta sijaitsee kohdealueella melko hajanaisesti. Taajaman ulkopuolisilla alueilla vanhan rakennuskannan osuus on vielä n. % kaikesta rakennuskannasta. Keskustaajamassa asutus on pääosin uudempaa. Pohjalaistalot Pohjalaiselle rakennuskulttuurille tunnusomaisimpia rakennuksia ovat kookkaat talonpoikaistalot. Selvitysalueen vanhoista asuinrakennuksista perinteisiä pohjalaistaloja on noin joka kuudes. Ennen -lukua rakennettuja talonpoikaistaloja on alkuperäisellä paikallaan säilynyt kuitenkin vain muutamia, koska suurin osa alueen kantataloista siirrettiin joen rannalta kauemmas -luvun lopulla -luvulla. Alkuperäisellä paikallaan ovat säilyneet mm. Ranta-Muotion talo, Laulajan pihapiiri ja Auralan tila. Vanhin inventoitu pohjalaistalo on Ala-Peuralan päärakennus, joka on rakennettu vuonna, mutta siirretty nykyiselle paikalle n. -luvun alussa. -luvun alun päärakennukset ja kirkonkylärakennukset Kolmasosa alueen vanhasta rakennuskannasta on -luvun alkuvuosikymmenien ajalta, jolloin pitäjässä oli voimakas uudis- ja korjausrakentamisen kausi. Aikakauden tyylipiirteet etenkin kansallisromantiikasta ja -luvun klassismista ovat selkeimmin havaittavissa kirkonkylän ja asemanseudun yhteisöllisessä ja liikerakentamisessa. Myös maatilojen päärakennuksia on tuolloin uudistettu ajanmukaiseen asuun ja uudetkin rakennettu jo hieman perinteisestä pohjalaistalotyypistä poiketen. Maaseudun pienasumukset Maaseudun perinteiseen kylärakenteeseen kuuluivat myös mäkituvat, torpat ja muut pienet asuinrakennukset. Pikkutupia oli välillä jopa enemmän, kuin vsinaisia maatiloja ja niitä rakennettiin vielä -luvun alussa runsaasti lähinnä metsäselänteiden reunoille. Eniten niitä on säilynyt Lossanmäellä ja Pkinmäellä. -lukua vanhempia mäkitupia on suunnittelualueella säilynyt erittäin vähän ja -luvun puolella rakennettuihin pikkutupiinkin on useimmiten tehty niiden ulkoasun muuttavia korjauksia ja laajennuksia. Jälleenrakennuskausi Yli puolet selvitysalueen ennen -lukua rakennetusta rakennuskannasta on rakennettu sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella. Aikakauden asuinrakentaminen ja maatilat sijaitsevat hajanaisesti koko selvitysalueella, mutta eniten kuitenkin keskustaajamassa ja sen läheisyydessä Pappilanhaassa, Pkinmäessä ja Lossanmäessä. Tiiveimmät rintamamiestaloryhmät löytyvät taajaman pohjoispäästä Porvintien ja Kauhajoentien väliseltä alueelta sekä Lossanmäestä. Yhteisöllinen, teollinen ja liikerakentaminen Yhteisöllisen-, teollisuus- ja liikerakentamisen osuus koko alueen vanhasta rakennuskannasta on määrällisesti vähäinen (n. %), mutta näkyvä ja kulttuuriympäristön vojen kannalta erityisen merkittävä. Tärkeimpiä kohteita ovat keskustaajamassa kirkko () ja vanhan kirkon rauniot sekä nykyinen kunnantalo,

23 .BM entinen Vainiolan liikehuoneisto, entiset kansakoulurakennukset (kirjasto ja hammashoitola), keskikoulu, osuusmeijeri, entinen osuuskauppa, nuorisoseura ja kulttuuritalo Orrela. Rautatieaseman ympäristössä säilyneitä kohteita ovat asemakennuksen lisäksi mm. entinen matkustajakoti (), joka myöhemmin toimi kulkutautisairaalana ja viimeksi asuinrakennuksena, Korhosen kauppa (), työväentalo, Riskun talo (toiminut myös Pohjolan Puustellin liikerakennuksena), entinen kappalaisen pappila ja viljavasto. Hvinaiset rakennustyypit Hvinaisista rakennustyypeistä alueelta löytyy mm. tuulimylly, olkikattoiset riihi ja kaksi latoa, kivikkusilta -luvulta, muutamia luttiaittoja ja useita pienempiä aittoja. Rakennusperinnön kunto Kolmasosa selvitysalueen kohteista on säilynyt kohtalaisesti alkuperäistä vastaavassa ulkoasussaan. Alkuperäisessä asussaan hyvin säilyneitä rakennuksia ja pihapiirejä on kuitenkin säilynyt erittäin vähän. Asuinrakennuksia on modernisoitu ja vanhoja ulkorakennuksia on purettu uusien ja isompien maatalouden tuotantorakennusten tieltä. Teuvalaisen rakennusperinteen erityispiirteet ovat kuitenkin vielä havaittavissa säilyneessä rakennuskannassa.

24 .BM. Yhtenäisimpinä säilyneet ja kokonaisuuksina kehitettävät alueet Selvitysalueelta inventoitiin yhtenäisimpinä hahmottuvat rakennetut ympäristöt, yhteensä aluetta. Alueiden yhtenäisyys ja eheys on vaihtelevaa, mutta alueet ovat kuitenkin selvästi ympäristöstään erottuvia. Alueisiin sisältyy monenikäistä ja tyylistä rakennuskantaa. Osa uudisrakentamisesta ja rakennuksiin tehdyistä muutoksista on ollut alueen yhtenäisyyttä tukevia ja osa kokonaisuuteen sopimattomia. Aluekokonaisuuksia koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä tulisi pyrkiä alueen perinteisten ominaispiirteiden mukaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan tukea ja eheyttää alueen yhtenäisyyttä ja tuoda esiin alueen paikallista erityisyyttä... Aseman seutu (A) Rautatieaseman ympärillä oleva pienehkö rakennuskeskittymä käsittää asemakennuksen lisäksi asuin- liike- ja yhteisöllisiä rakennuksia pääasiassa --luvuilta ja jälleenrakennuskaudelta. Suurin osa rakennuksista on asemakennuksen mukaisesti tyylipiirteiltään jugendiin ja kansallisromantiikkaan viittaavia. Rakennuksiin tehtyjen muutoksien myötä rakennushistorialliset ja taajamakuvalliset vot ovat vähentyneet. Alueen kokonaisrakenne on kuitenkin säilynyt, koska pääosa vanhoista rakennuksista on vielä paikallaan, eikä runko- ja kattomuotoja ole ratkaisevasti muutettu. Osa julkisivumuutoksista on myös helposti palautettavissa tulevien korjausten yhteydessä. Asematien ja Pitkätien risteyksessä sijaitsevat entinen matkustajakoti, joka myöhemmin toimi kulkutautisairaalana, Korhosen kauppa ja entinen työväentalo. Hieman sivummalla asemasta tärkeimmät rakennukset ovat Pohjolan puustellin asuin- ja liikerakennus, ent. kappalaisen pappila ja viljavasto. Asemalta itään, Pitkäntien vrella on tiiviinä ketjuna eri-ikäisiä asuinrakennuksia. Kuvat ylhäältä alas: entinen kappalaisen pappila, matkustajakoti, työväen/suojeluskuntatalo sekä alimpana viljavasto ja asemakennus

25 .BM.. Pappilanhaan -luvun alkupuolen asutus (C) Asema-alueen eteläpuolisella peltoaukealla, entisen pappilan ja Runsalan kantatilan mailla sijaitsee - -luvun maatilojen ja asuinrakennusten löyhähkö keskittymä. Jälleenrakennuskauden talojen lisäksi alueella on muutamia pientiloja -luvun vaihteen tienoilta sekä jonkin verran myös uudempaa asutusta lähinnä -luvulta. Rakennukset sijaitsevat kyläteiden vsilla hvana nauhamaisena ketjuna ja risteyksissä hieman tiiviimpinä ryhminä. Alueen yhtenäisyys on kärsinyt sopimattomasta uudisrakentamisesta ja rakennuksiin tehdyistä muutoksista. Asuinrakennus vuodelta. Alla Runsalantien asutusta... Teuvan keskusta eli ns. Porvin paikka (K) Teuvan keskusta on tyypillinen keskikokoisen kirkonkylän keskusta-alue, jonka rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä, moni-ilmeistä ja kulttuurihistoriallisilta voiltaan monisisältöistä. Rakennukset sijaitsevat tiiviinä nauhana Porvintien vrella. Kokonaisuudelle leimaa antavia ovat rauniokirkon ja uuden kirkon lisäksi erityisesti - luvun alun rapatut -kerroksiset tiilirakennukset, kuten osuusmeijeri, kulttuuritalo Orrela ja entiset Syrenin asuin- ja liikerakennukset (kunnantalo ja entinen Vainiolan liiketalo). Kokonaisuuteen kuuluvat erottamattomasti myös rapatut tiilitalot --luvuilta, kuten nuorisoseurantalo, entiset kansakoulurakennukset (kirjasto ja hammashoitola), keskikoulu ja entinen osuuskauppa. Alueella on säilynyt myös ½-kerroksisia hirsirunkoisia asuin- ja liikerakennuksia, joskaan ei alkuperäisessä asussaan. Ylimpänä entinen Vainiolan liiketalo, keskellä entinen kulttuuritalo Orrela, alla entinen kanttorila.

26 .BM Rakennuksien alkuperäisen asun muutokset ja uuden liikerakentamisen sijoituksesta johtuva raitinvren liiallinen avoimuus vähentävät yhtenäisyyttä. Eheimpänä on säilynyt raittijakso kirkolta kunnantalolle. Vasemmalla kirkko vuodelta, oikealla näkymiä Porvintieltä. Etualalla vasemmalla Vainiolan liiketalo ja oikealla kunnantalo.

27 .BM.. Komsinkylän tienvsiasutus (P) Rautatien eteläpuolisella Komsin alueella on säilynyt suhteellisen yhtenäinen, perinteinen raittimaisema. Alueen rakennuskanta on pääosin -lukua edeltävältä ajalta ja ajallisesti, tyylillisesti ja käyttötkoitukseltaan monipuolinen ja kerroksellinen. Kokonaisuuteen kuuluu mm. useita -luvun loppupuolen ja -luvun alun pohjalaistaloja pihapiireineen, muutamia mäkitupia -luvun alusta, tuulimylly, -luvun tiilirakenteinen kehruutehdas, koulurakennus - luvulta, jälleenrakennusajan maatiloja ja kauppa. Rakennuskanta myötäilee nauhamaisesti tienvtta. -lukua nuorempaa rakennuskantaa on vähän. Komsin kylässä on säilynyt runsaasti moniilmeistä ja edustavaa rakennuskantaa - luvulta ja -luvun alusta.

28 .BM.. Kauppilankylän tienvsiasutus (P) Kauppilankylässä, Vaasantien vren hvassa nauhamaisessa asutusmuodostelmassa on säilynyt useita umpipihamaisia pohjalaistalojen pihapiirejä -luvun lopusta ja -luvun alusta. Useissa pihapiireissä on säilynyt myös syytinkitupa paikkakunnalle tyypilliseen tapaan kulmittain päärakennusta vasten. Vanhojen pihapiirien välissä on jälleenrakennusajan maatilojen pihapiirejä ja uusia asuinrakennuksia. Pienasumuksia on jäljellä vain muutamia. Alueen vanha rakennuskanta on säilynyt poikkeuksellisen hyvin historiallisessa asussaan. Ehjänä säilyneitä pihapiirikokonaisuuksia ovat Laulajan, Ranta-Muotion, Muotion, Peuran, Ala- Peuran, Saksan ja Ala-Saksan tilat. Maisemallisena kokonaisuutena alue on kuitenkin laajuutensa ja rakennuskannan eri-ikäisyyden johdosta hieman hajanainen ja vaikeasti hahmotettava. Kauppilan kylässä on säilynyt komeita pihapiirejä ja idyllistä viljelysmaisemaa.

29 .BM.. Lossanmäki (R) Asema-alueen itäpuolisen peltoaukean takana, metsänreunalla on tiiviisti rakennettu, -- lukujen asutuksen keskittymä, Lossanmäki. Suurin osa asumuksista on jälleenrakennusajalta. Sotia edeltävältä ajalta on myös säilynyt useita pikkutupia, joista osa saattaa olla aseman seudulla sijainneiden tiilitehtaan ja sahojen työntekijöiden asumuksia. Useiden rakennusten ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä. Alueen pohjoispuolella nuoremman, lähinnä -luvulla rakennetun rakennuskannan osuus lisääntyy. Suupohjanrata kulkee alueen halki... Keskustan -luvun alkupuolella rakennettu puutaloalue (S) Keskustaajaman pohjoisreunalla, Porvintien ja Kauhajoentien välisellä alueella on pieni - -lukujen asuinrakentamisen keskittymä. Kokonaisuuteen kuuluu -luvun alun tyylisiä ja ½-kerroksisia asuinrakennuksia, jälleenrakennusajan ½-kerroksisia ja -luvun puolella rakennettuja matalampia asuinrakennuksia. Tiheä puusto ja kasvillisuus vaikeuttavat kokonaisuuden hahmottamista.

30 .BM.. Pkinmäen jälleenrakennusajan asutus (T) Keskustaajaman pohjoispuolisella metsäisellä Pkimäellä, entisen Pkin kantatilan mailla on pienehkö jälleenrakennuskauden asuinrakennusten keskittymä. Kokonaisuuteen kuuluu myös muutamia -luvun alun pienasumuksia, joskin osa niistä on erittäin huonokuntoisia ja säilyminen siten epävmaa. Pihapiirit sijaitsevat vierekkäin tien vrella. Tiheä puusto ja kasvillisuus, rakennuksiin tehdyt muutokset sekä alueen ilmeelle vieras - luvun rakennuskanta heikentävät alueen yhtenäisyyttä.

31 .BM. Rakennusperinteen paikalliset ominaispiirteet Rakennuskulttuurin paikalliset erityispiirteet ovat syntyneet yleensä ennen teollisen rakentamisen aikakautta. Rakentamisen perinteen katkettua ja paikalliseen ympäristöön sovitetun kylärakentamisen vaihduttua yleismaallisiin liike- ja asuintalotyyppeihin useimmat vanhoista kirkonkylistä alkoivat --luvuilta lähtien muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Teuvalaisessa rakennuskannassa perinnerakentamisen paikalliset ominaispiirteet ovat havaittavissa lähinnä yksittäisissä kohteissa. Tyypillinen teuvalainen talonpoikaistalo on ½-kerroksinen tai -kerroksinen perinteinen pohjalaistalo ja pohjakaavaltaan pitupa. Auralan ja Mäkelän -luvulla rakennetuissa pohjalaistaloissa on erityispiirteenä lautakenteisen kuistin ja hirsirunkoisen porstuan muodostama yhtenäinen iso tila. Esimerkkejä alueen pohjalaistalojen huonejärjestyksistä. Pihapiiri on alkuperäisesti rakennettu umpeen ns. susipihaksi ja se on jakautunut miesja kjapihaan. Kauppilankylässä, Vaasantien vressa on säilynyt useita umpipihamaisia kokonaisuuksia, kuten Laulajan, Ranta-Muotion, Muotion, Saksan ja Ala-Saksan pihapiirit. Mies- ja kjapihaan jakautunut pihapiiri on säilynyt ainoastaan Latva-Komsin tilalla. Teuvalaiselle talonpoikaistalon pihapiirille on ominaista myös kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja syytinkitupa, jotka ovat sijainneet kulmittain. Myös syytinkitupa on usein -fooninkinen. Phaimmat esimerkit syytinkituvistakin löytää Kauppilan kylästä. Ulkorakennuksista paikallisia erityispiirteitä on havaittavissa etenkin aitoissa. Säilyneen rakennuskannan perusteella teuvalainen luhtiaitta on tyypillisesti kaksiosainen. Yksittäisaitat -luvulta ovat pääosin loivasti ylöspäin leveneviä lyhytotsaisia aittoja, joissa oven yläreuna on usein kaeva. Alueella säilyneitä eheitä pihapiirejä.

32 .BM Kohdealueella erityisesti -luvun alkuvuosikymmenien tyylipiirteet ovat hyvin edustettuna. Aikakauden uudisrakentaminen oli aseman seudulla asemakennuksen esikuvan mukaisesti tyyliltään pääosin kansallisromatiikkaan ja jugendiin viittaavaa. Tyypillisiä piirteitä ovat mm. rakennuksen epäsymmetrisyys, useat poikkipäädyt tympanonkoristeluineen ja aiempaa suuremmat ikkunat yläosan tiheine puitejakoineen. Porvinpaikalla näkyvimmin on edustettuna - luvun klassismi suoralinjaisen jyhkeine ja symmetrisine kivitaloineen. Vuosisadan alun vilkkaassa korjausrakentamisessa etenkin kansallisromantiikan vaikutteet ovat nähtävissä. Teuvalle tyypillinen kyseisen aikakauden uudistus on talonpoikaistaloihin rakennettu usein jopa koko julkisivun mittainen kuisti, jossa on pitkä ikkunivi ja yleensä yksi tai kaksi koko rakennuksen korkuista poikkipäätyä, joiden kohdalla on kamanaikkunalliset sisäänaukeavat piovet. Asuinrakennuksen pohjakaava on tuolloin säilytetty yleensä entisellään. Sotien jälkeen asuinrakentaminen perustui useimmiten tyyppipiirustuksiin ja paikallisten erityispiirteiden muotoutumiseen jäi vähemmän mahdollisuuksia. Tyypillinen jälleenrakennusajan asuinrakennus on Teuvallakin ½-kerroksinen, keskeismuurin ympärille rakennettu ja muodoltaan lähes neliömäinen talo. Niistä suurin osa on lautakenteisia ja ne on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Pohjakaava käsittää yleensä tupakeittiön, eteisen ja kaksi kamia. Pienestä lasirivin koristellusta, -kerroksisesta kuistista on kulku sisätiloihin.

33 .BM SUOSITUKSET RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEKSI Pohjalaismaiseman tunnusomaisimmat piirteet ovat vuosisatojen aikana korkeatasoiseksi kehittyneessä talonpoikaisessa rakennuskulttuurissa. Kookkaiden pohjalaistalojen lisäksi maisemakuvaan kuuluvat erottamattomasti myös mäkituvat, torpat, ladot ja lukuisat ulkorakennukset. Maatilojen pihapiireihin on perinteisesti kuulunut paljon ulkorakennuksia, joista osa on saatettu myöhemmin yhdistää saman katon alle. Maisemakuvan pohjalaisten ominaisuuksien säilymiseksi ovat rakennettuun ympäristöön kohdennettavat toimenpiteet erityisen merkittäviä. Kulttuurimaiseman paikallisen omaleimaisuuden turvaamiseksi tulisi vanhojen rakennusten säilymisestä huolehtia ja vaatia myös uudis- ja korjausrakentamiselta perinteisen paikallisen rakennustavan huomioimista ja korkeaa maisemallista laatua. Pienissä rakennuksissa vähäisetkin muutokset korostuvat ja vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä huomattavasti. Perinteisen rakennuskannan asema maisemassa tulee säilyttää pitämällä rakennuksiin ja rakennusryhmiin avautuvat näkymät avoimina. Uudempi rakennuskanta tulee vastaavasti sitoa maisemaan istutuksin ja eheyttävän täydennysrakentamisen avulla. Kulttuurimaiseman ydinalueilla peltolaakson nauha-asutusjaksolla ja keskustaajamassa rakennusten säilyminen on ensivoisen tärkeää, eikä purkamista voi suositella edes huonokuntoisimmille rakennuksille. Vanhojen rakennusten käyttö- ja kunnostusmahdollisuudet tulisikin aina huolellisesti tutkia ennen niitä korvaavaan uudisrakentamiseen ryhtymistä. Osa autioituneina rapistuvista tuvista voitaisiin edelleen kunnostaa ainakin loma-asuntokäyttöön. Avoimessa, hvakseen asutussa peltomaisemassa uusi rakentaminen on suunniteltava erityisen huolellisesti, koska yksittäisetkin maisemaan sopeutumattomat rakennukset rikkovat helposti maiseman hmonian. Toisaalta huolellisella ja perinnetietoisella suunnittelulla voidaan jo hajonnutta maisemakuvaa eheyttää. Kulttuurimaisemaan rakennettaessa phaimpaan lopputulokseen päästään yleensä noudattamalla paikallisia, perinteisesti hyviksi koettuja periaatteita. Historian kopioimiseen ei kuitenkaan tule ryhtyä, vaan rakentaminen saa olla oman aikansa näköistä ympäristöön sopeutumisen rajoissa. Omaa kylää kauempaa haetut vaikutteet ja rakennustyylit on perinnerakentamisen aikakaudellakin aina muokattu paikalliseen ympäristöön soveltuviksi. Täydentävä rakentaminen tulee taajaman ulkopuolella sijoittaa kulloisenkin alueen perinteistä kylärakennetta noudattaen ja eheyttäen. Jokilaaksossa rakentaminen tulee suunnata pääsääntöisesti olemassa oleviin asutusnauhoihin, -saekkeisiin ja -ryhmiin sekä metsänreunoille maisematilojen selkeyden ja avoimuuden säilyttämiseksi. Rakentamisen tulee jatkossakin olla peltomaisemalle alisteista, eli saekkeista ei tule muodostaa liian laajoja, eikä avoimeen näkymään tule sijoittaa maisemaan sopimattomia rakennuksia. Suuret talousrakennukset tulisi sijoittaa metsäsaekkeiden tai metsien suojaan tai sopeuttaa perinteiseen mittakaavaan sopiviksi jäsentämällä rakennusmassaa pienempiin osiin. Taajamatyyppinen rakentaminen tulee suunnata keskustaajaman yhteyteen tai metsien suojaan. Etenkin avoimeen maisemaan rakennettaessa tulisi pyrkiä suojaisten, suorakaidemuotoa lähestyvien pihapiirien muodostamiseen. Pihanmuodostuksessa tvittavia ulkorakennuksia saadaan asuintonteillekin esim. autokatoksista ja talleista, vastoista,

34 .BM grillikatoksista, saunoista, verstaista ja pergoloista. Täydennysrakentaminen olemassa oleviin pihapiireihin on suositeltavaa, mutta se on suunniteltava erityisen huolellisesti. Peltomaisemaan liittyvien päärakennusten tulisi mieluiten olla ½--kerroksisia tai vähintään ullakollisia. Rakennusten tulisi myös olla mittasuhteiltaan solakoita ja pohjamuodoiltaan mieluiten yksinkertaisia suorakaiteita. Rakennusten värityksen tulisi olla kylämaiseman yhtenäisyyttä tavoitteleva. Avoimessa maisemassa valkoisen käyttöä päävärinä tulisi mieluiten välttää ja pitäytyä maisemaan phaiten sopeutuvissa keskisävyissä. Perinteinen punamulta on edelleenkin suositeltavin vaihtoehto etenkin ulkorakennuksiin. Avoimessa maisemassa sijaitsevasta rakennuksesta vmimmin näkyvissä oleva julkisivu on yleensä pensaiden yläpuolelle kohoava katto, jonka materiaalilla ja käsittelyllä on siten maisemakuvalle huomattava merkitys. Suositeltavat katemateriaalit ovat tiili, huopa ja maalattu saumattu pelti. Tiilijäljitelmäpelti ja maalaamaton peltikatto erottuvat maisemasta kliinisinä ja vieraan tuntuisina. Suositeltavin kattomuoto on perinteinen hjakatto. Tietoisuus vanhan rakennuskannan vosta ja oikeista kunnostusmenetelmistä on kasvanut hiljalleen, mutta edelleen tehdään rakennuksen voa vähentäviä muutoksia, turhia korjauksia ja käytetään rakennuksen tyyliin sopimattomia materiaaleja (mm. ikkunoiden ja vuorilaudoituksen uusimiset, vesikatto materiaalit, paksut ulkopuoliset lisälämpöeristykset). Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota korjausrakentamisen tasoon, palauttavien korjaustoimenpiteiden ohjaamiseen (mm. ikkuna-aukotusten palauttaminen), asuinrakennusten sisäinteriöörien säilymiseen sekä vanhojen rakennettujen alueiden yhtenäisyyden kehittämiseen. Tiedon keräämistä alueen historiallisen rakennuskannan ominaisuuksista tulee jatkaa. Rakennuskulttuurivoja ja inventoinnin tvetta on myös useilla sellaisilla kohteilla, joita ei yleiskaavoituksen kannalta katsottu tpeelliseksi inventoida. Jatkossa nekin tulisi pyrkiä inventoimaan. Asemakaava-alueen kohteiden inventoinnit tulevat tehtäväksi viimeistään asemakaavoja uudistettaessa, jolloin ne voidaan laatia asemakaavan vaatimalla tkkuudella. Keskustakohteiden inventointi onkin erityisen tärkeää huomioiden niiden asema paikallishistorialliselta, taajamakuvalliselta ja koko paikkakunnan identiteetin kannalta. Tehtyjen inventointien tietoja tulisi aika ajoin päivittää. LÄHTEET Andersson, Päivi. Rakennusinventoinnin opas. Keski-Suomen museon monistesja /. Jyväskylä. Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset - ympäristöt. Museoviraston julkaisuja. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan historia IV. Etelä-Pohjanmaan talouselämä -. Alanen, Aulis J. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta. Helsinki.