MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS"

Transkriptio

1 MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

2 Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät. Ympäristöselostus, Maakuntaohjelma Julkaisu A:45 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Kannen kuva: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät Graafinen suunnittelu: Hiottu Oy Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 2014

3 1. JOHDANTO STRATEGIAN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ETELÄ-POHJANMAAN YMPÄRISTÖN NYKYTILA, OMINAISPIIRTEET JA ONGELMAT STRATEGIAN VALMISTELUVAIHEET JA ARVIOINTIPROSESSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN POISTAMISEKSI STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...34

4 1. kuva: MMM / Contum Oy

5 Ympäristöselostuksessa arvioidaan lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi myös strategian sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja tasa-arvovaikutuksia. Laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA) on ollut voimassa vuodesta Se edellyttää maakunnallisten strategioiden ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristöselostuksen laadintaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian ympäristöselostus on laadittu strategian laadintaprosessin rinnalla omana kokonaisuutenaan. Maakuntastrategiassa esitetään tiivistelmä ympäristöselostuksesta. Lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi ympäristöselostuksessa arvioidaan myös strategian sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja tasa-arvovaikutuksia. Eri vaikutuksilla on keskinäisiä rajapintoja ja pelkkä ympäristövaikutusten huomioiminen jättää vaikutusten arvioinnin puutteelliseksi. Maakuntastrategian valmisteluprosessi on ollut avoin ja läpinäkyvä. Strategiasta ja ympäristöselostuksesta on kuulutettu, tiedotettu ja valmisteluaineisto on ollut jatkuvasti nähtävillä internetissä. Strategian laadinta on toteutettu vuorovaikutteisesti, ja sen laadintaan ja arviointiin on eri vaiheissa osallistunut satoja henkilöitä. Ympäristöselostuksen laadinnasta on vastannut Etelä-Pohjanmaan liiton asiantuntijatiimi. Heidän tukenaan on ollut YVA-ryhmä, joka on koostunut vaikutusten arviointiin perehtyneistä viranomaisista. Johdanto 5

6 2. kuva: Laura Syväoja

7 Strategiassa esitetään neljä toimintalinjaa, joista kukin sisältää 2 3 keskeisintä tavoitetta, joille kullekin on kirjattu toimenpidekokonaisuudet. Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on laadittu ensimmäistä kertaa yhteisenä maakuntastrategiaprosessina. Strategian maakuntasuunnitelmaosiossa linjataan maakunnan kehittämisen painopisteitä ja tavoitteita vuoteen Maakuntaohjelmaosiossa esitetään vuosien keskeiset kehittämislinjaukset, kehittämisen tavoitteet, keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelma ohjelman rahoittamiseksi. Lain mukaan maakuntaohjelmia laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. Muilla ohjelmilla tarkoitetaan muun muassa Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia ja erityisohjelmia. Näiden lisäksi huomioidaan maakunnassa toteutettavat teemoittaiset ohjelmat sekä sektoreittain käynnistetyt erityistarkastelut, kuten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat, alueelliset metsäohjelmat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat, maakuntakaava vaihekaavoineen, Länsi-Suomen ympäristöohjelma, Seinäjoen seudun INKA-ohjelma ja kasvusopimus, seutukaupunkipilotti sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategia. Maakuntastrategian painopisteet ovat muotoutuneet edellisen maakuntaohjelman arvioinnin, toimintaympäristöanalyysin, työryhmätyöskentelyn, käytyjen työneuvottelujen ja keskustelujen sekä olemassa olevien ohjelmien pohjalta. Strategiassa esitetään neljä toimintalinjaa, joista kukin sisältää 2 3 keskeisintä tavoitetta. Kunkin tavoitteen saavuttamiseksi on kirjattu 2 4 toimenpidekokonaisuutta, joissa esitetään konkreettisia toimenpiteitä. Nämä ovat ohjelman pääasiallinen sisältö ja aluekehittämisen painopisteet vuosina Strategian pääasiallinen sisältö 7

8 Maakunnan kehittämistoimet ovat seuraavat: 1 2 Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 1. Kasvua ja uudistumista tukevan toiminnan edistäminen Grow Up: Kasvuyrittäjän palvelut ja kasvuyrittäjyyden edistäminen Business transfer: Omistajanvaihdospalvelut ja omistajanvaihdosten edistäminen Start Up: Alkavan yrittäjän palvelut ja uuden liiketoiminnan edistäminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen 2. Elinkeinoelämän painopistevalinnat Kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen Älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen Palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen Toimintalinja 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 3. Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketjun rakentaminen valituilla painopistealueilla Kansainvälisten verkostojen laajentaminen ja syventäminen tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen 4. Aktivoivan koulutusjärjestelmän kehittäminen Yksilöllisten ja joustavien oppimispolkujen rakentaminen Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan koulutusjärjestelmän rakentaminen 8 Strategian pääasiallinen sisältö

9 3 4 Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 5. Osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen Työelämään kiinnittyminen Ihmisen osallisuus suunnittelussa ja päätöksenteossa Järjestötoiminnan kehittäminen 6. Hyvinvointia edistävän palvelutuotannon kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistetut toimintatavat Asiakaskeskeiset sote-innovaatiot Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa 7. Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Aktiivisten ja virikkeisten asuin- ja tapahtumaympäristöjen kehittäminen Maakunnan imago ja markkinointi Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 8. Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen Maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen Liikenneyhteyksien kehittäminen 9. Tulevaisuuden logistiikka-alue maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä Logistiikka-alueen maankäyttö Logistiikka-alueen sisällön kehittäminen 10. Luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminen Uusiutuvan energian käytön edistäminen Energiatehokkaiden ratkaisujen soveltaminen Ympäristön laadun parantaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Strategian pääasiallinen sisältö 9

10 3. kuva: Laura Syväoja

11 Ympäristötietoisuus Luonnon monimuotoisuus Pitkäjänteisessä ja kestävässä ympäristöpolitiikassa tulee pyrkiä ongelmiakorjaavasta toiminnasta ongelmien syntymistä ehkäisevään toimintaan. Tässä työssä ensisijaiset toimet kohdistuvat kansalaisten ympäristökasvatukseen ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Etelä-Pohjanmaa ei ole viime vuosina profiloitunut ympäristötietoisuuden edelläkävijänä. Myönteisintä kehitys on ollut alkutuotannossa, jossa maatalouden ympäristötukien ja uuden metsälain asettamat velvoitteet ovat muuttaneet toimintatapoja ympäristön kannalta myönteisempään suuntaan. Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi keskeisimmistä ympäristöongelmista. Suomi on sitoutunut kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen kautta edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua. Etelä-Pohjanmaalla metsä- ja suoluonto sekä maatalouden perinnebiotoopit ovat monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainasemassa. Monimuotoisuuden turvaamiseen pyritään sekä varaamalla alueita suojelutarkoituksiin että kehittämällä maaja metsätalousalueiden käytön ekologista kestävyyttä. Etelä-Pohjanmaan metsiä hoidetaan metsälain mukaisesti. Sen tavoitteena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa keskeinen tavoite on luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja säilyttäminen. Suomen eliölajeista joka kymmenes on luokiteltu uhanalaiseksi. Uhanalaisista lajeista 43 % elää metsissä. Talousmetsien hoidon ja käsittelyn laatu on ratkaisevassa asemassa lajien suotuisan suojelutason saavuttamisessa. Tärkeää on metsien taloudellisten ja ekologisten intressien yhteensovittaminen. Etelä-Pohjanmaa on soiden maakunta. Suoluontomme on hyvin monipuolista ja rikasta. Maakunnassa esiintyy enemmän suoluonnon rakennetyyppejä kuin missään muualla maassa. Soita on yhteensä hehtaaria ja pääosa niistä on karuja rämeitä ja nevoja. Korpia ja erityisesti lettoja on niukasti. Rehevimmät suot on useimmiten raivattu pelloiksi. Soista ovat peräisin myös jokilaaksojen peltolakeudet. Vaikka suota on paljon, suoluonto on kokonaisuutena kuitenkin uhattuna. Suoalasta on ojitettu yli 75 prosenttia ja monien pääosin ojittamattomienkin soiden luontainen vesitasapaino on häiriintynyt valuma-alueella tapahtuneiden muutosten myötä. Maakunnan soista on suojelun piirissä runsas neljä prosenttia, noin hehtaaria. Yksi voimakkaimmin suoluontoon vaikuttava tekijä on turvetuotanto. Turvetuotannossa suota on lähes hehtaaria. Tuotetusta turpeesta käytetään oman maakunnan tarpeisiin vain 40 prosenttia. Soiden kuivattamiset vaikuttavat negatiivisesti niiden luontaiseen kykyyn sitoa hiiltä ja sitä kautta koko maakunnan kasvihuonekaasutaseeseen. Luonnontilaiset suot ovat luontomme suurin hiilivarasto. Valtakunnallisella soidensuojelun täydennysohjelmalla ja maakuntakaavoituksella pyritään parantamaan suoluonnon suojelun tasoa. Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat 11

12 Pinta- ja pohjavedet Alueen pintavesistä suurin osa on luokitukseltaan joko tyydyttäviä tai välttäviä. Pistemäinen vesistökuormitus on hallinnassa, mutta erilaisista hajakuormituslähteistä tuleva ravinnekuormitus on edelleen mittava ongelma. Hajakuormitus ei ole vähentynyt kansallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Eri tahojen yhteistyöllä (metsäkeskus, ympäristökeskus, vesiensuojeluyhdistys) on saavutettu merkittäviä tuloksia vesien tilan parantamisessa. Myös maataloudessa vesiensuojeluun tehdyt panostukset alkavat tuottaa tulosta. Tulvasuojelulla, erityisesti tulvauhan alla olevan asutuksen suojaamisella, on maakunnassa myös edelleen paljon tehtävää. Pohjaveden suhteen Etelä-Pohjanmaa on omavarainen. Pohjavesien käyttökelpoisuus ja vesivarat vaihtelevat kuitenkin suuresti maakunnan eri osien välillä. Tilanne on heikoin Seinäjoen seudulla sekä osissa Härmänmaata ja Järviseutua. Tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Niissä paikoissa joissa maa-aineksia otetaan rinnan pohjaveden kanssa, tulisi laatia myös maa-ainesten oton yleissuunnitelmat. Yleisesti ottaen pohjavesien suojelun taso maakunnassa on kohtuullisen hyvä. Ilmanlaatu ja melu Etelä-Pohjanmaalla on ympäristöpäästöjä vähennetty teollisessa toiminnassa ja energian tuotannossa. Ilmanpäästöissä vähentämistoimia on kohdistettu tavallisimpien rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen lisäksi erityisesti hajupäästöihin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseen. Tieliikenteen pakokaasujen mukana ilmaan joutuu vuosittain suuria määriä haitallisia aineita, kuten hiilimonoksidia, hiilivetyjä, typen oksideja ja hiilidioksidia. Myös tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat merkittävät. Melu vähentää viihtyvyyttä ja rajoittaa entistä useammin asuntorakentamista. Suurin melun lähde on tieliikenne. Etenkin taajamien keskusväylien varsilla väestö joutuu kärsimään melusta. Rautatieliikenteen melu on voimakkainta pääradan varrella. Erityisesti Seinäjoen keskustan ratapiha koetaan ongelmaksi. Melua torjutaan maankäytön ohjauksella ja ympäristöluvilla. Ihmistoimintojen ja erityisesti liikenteen lisääntymisen aiheuttamat meluhaitat ohittavat kuitenkin helposti meluntorjunnalla saavutetut hyödyt. Jäte- ja vesihuolto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen maakunnat ovat edelläkävijöitä jätteenkäsittelyssä ja alueellisen jätehuollon järjestämisessä. Alueella toimii aktiivinen jätehuollon neuvottelukunta, joka tehostaa jäteneuvontaa ja jätehuollon yhteistyötä. Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään noin kolmasosa ja teollisuuden jätteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle raaka-aineena. Kaatopaikoille päätyy entistä vähemmän jätettä. Keskitettyä laitosmaista jätehuoltoa on edistetty ja kaatopaikkojen määrä on vähentynyt. Pilaantuneiden maiden tutkimus ja riskinarvio edistyvät, mutta pohjavesialueilla sijaitsee vielä useita pilaantuneiksi epäiltyjä alueita. 12 Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat

13 Etelä-Pohjanmaalla noin 96 % talouksista on vesijohtoverkon piirissä, mutta vain 59 prosenttia on liittynyt viemäriverkostoon. Jätevesihuollon kehittämisessä on edelleen paljon tehtävää. Maakuntaan on pohjavesien vaihtelevan laadun ja epätasaisen jakautumisen vuoksi rakennettu poikkeuksellisen laaja ylikunnallinen vedenhankintajärjestelmä. Kuortaneen ja Kauhajoen merkittävät pohjavesialueet ja niiltä vedenkulutuskeskittymiin rakennetut runkovesijohdot ovat koko maakunnan asutukselle ja elinkeinoelämälle korvaamattoman arvokkaita. Kulttuuriympäristöt Merkityksellisimmät ympäristöongelmat Sosiaaliset ominaispiirteet Etelä-Pohjanmaalla on poikkeuksellisen paljon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Kulttuurimaisemille luonteenomaista on avoimuus ja sijainti jokilaaksoissa laajoina viljelylakeuksina. Kulttuurimaisemien säilymisen kannalta maanviljelys on keskeisessä asemassa. Kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön suojelu eivät ole saavuttaneet samanlaista arvostusta ja resursseja kuin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Vuonna 2013 valmistunut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien päivitysinventointi ja sitä seuraava maakuntakaavan maisema-alueiden päivitys pyrkii osaltaan turvaamaan arvokkaiden maisema-alueiden asemaa. Ilmastonmuutoksen torjunta energiahuollon taloudellisuutta ja varmuutta vaarantamatta tulee olemaan eräs uuden ohjelmakauden tärkeimmistä painopisteistä. Etelä-Pohjanmaalla suurin uhka kohdistuu ilmaston ääri-ilmiöiden kuten suurten sateiden, myrskyjen ja kuivuuden lisääntymiseen. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen laatimien mallien mukaan suuret sateet lisääntyisivät prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Tulviin varautumista ja tulvasuojelun merkitystä onkin edelleen korostettava. Lisäksi panostukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen ovat tärkeitä myös alueellisella tasolla. Laadittavana oleva Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategia tulee antamaan suuntaviivat sille, miten ilmastotavoitteisiin tulee maakunnassa pyrkiä. Etelä-Pohjanmaan väestö keskittyy edelleen maakuntakeskukseen ja seutukuntakeskuksiin sekä kuntien sisällä kuntakeskuksiin. Keskusalueiden väestö on myös keskimääräistä nuorempaa. Väkilukuaan kasvattavilla alueilla muutokset aiheuttavat paineita lisätä palvelutuotantoa, kun taas väestöään menettävillä alueilla kattavan palveluverkon ylläpitämisessä on vaikeuksia. Alueellinen kehitys eriyttää kuntien veropohjaa ja mahdollisuuksia järjestää asukkailleen laadukkaita ja kilpailukykyisiä hyvinvointipalveluja. Hyvinvointi näyttää sirpaloituvan ja polarisoituvan sekä alueellisesti että väestöryhmittäin. Etelä-Pohjanmaalla väestön tulotaso on verraten alhainen. Alkutuotantovaltainen elinkeinorakenne selittää osaltaan toimeentulon ongelmia. Etelä-Pohjanmaalla asutaan myös keskimääräistä vaatimattomammin. Vaikka asumisväljyys on kohtuullinen, on maakunnassa edelleen runsaasti puutteellisesti varustettuja asuntoja. Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat 13

14 4. kuva: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät

15 Aikataulu ja SOVA-lain mukaisen menettelyn kuvaus OAS:n laatiminen Maakuntahallitus : päätös strategian ja sen ympäristöselostuksen valmistelun käynnistämisestä Strategian valmistelu alkaa Ympäristöselostuksen valmistelu alkaa Kuulutus lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Maakuntastrategian työryhmät (5 kpl) kokoontuvat 4 kertaa Ohjausryhmän kokouksia, sparrausryhmiä, työneuvotteluja Aluekierros kuuden tilaisuusen merkeissä Maakuntavaltuustoseminaari YVA-ryhmän käsittelyjä Olemassa olevat ryhmät käsittelevät maakuntastrategiaa Asiantuntijayhteydenottoja Maakuntavaltuuston evästyskeskustelu Maakuntastrategiaan liittyvä kansalaiskysely Maakuntastrategiaan liittyvä työpaja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijoille Strategialuonnos Ympäristöselostusluonnos Maakuntahallitus : päätös strategian ja sen ympäristöselostuksen nähtäville asettamisesta Kuulutus lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Aineisto nähtävillä virastossa ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Lausunnot viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä Kannanottojen käsittely Strategian ja ympäristöselostuksen mahdollinen tarkentaminen Maakuntavaltuusto : päätös stategian hyväksymisestä Kuulutus lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Päätös nähtävillä virastossa ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Päätös ja aineisto tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle ja muille viranomaisille Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 15

16 SOVA-menettelyn osapuolet Maakuntastrategian valmistelun tueksi perustettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana kolme kertaa ja se koostui maakunnan keskeisten aluekehitystoimijoiden edustajista. Ramboll Management Consulting arvioi viiden Länsi-Suomen maakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmat vuonna Joulukuussa 2012 järjestettiin Smart Regions -työpaja, jossa kuultiin maakuntaohjelman arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksista. Tilaisuuden päähuomio kohdistui uuteen maakuntastrategiakauteen valmistautumiseen, siihen liittyviin odotuksiin, mahdollisuuksiin ja valintoihin. Tämä tilaisuus oli maakuntastrategian käytännön valmistelun lähtölaukaus. Tilaisuuteen osallistui 29 henkilöä kunnista, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, koulutus- ja kehittämisorganisaatioista. Valmistelua jatkettiin tammi maaliskuussa 2013 viidessä teemakohtaisessa työryhmässä: Elinkeinoryhmä, Osaamisryhmä, Hyvinvointiryhmä, MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -ryhmä sekä Energia ja ilmasto -ryhmä. Jokainen ryhmä kokoontui ensin kaksi kertaa linjaamaan strategian pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen Ryhmien työskentelyä jatkettiin syys-lokakuussa 2013, jolloin kahdessa kokoontumisessa pohdittiin maakuntaohjelmakauden eli vuosien konkreettisempia tavoitteita ja toimenpiteitä. Teemakohtaisten työpajojen lisäksi järjestettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille oma pienimuotoinen työpaja, jossa pohdittiin erityisesti maakunnan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Maakuntastrategiaan kytkeytyen kansainvälistymisteemaa käsiteltiin myös Länsi-Suomen ennakointipilottihankkeen työpajassa samalla joukkoistamisen menetelmiä testaten. Työryhmiin osallistui yhteensä noin 130 henkilöä, jotka edustivat kunkin teeman keskeisintä asiantuntemusta. Työryhmät antoivat syötteitä ja osin työstivät maakuntastrategian pääasiallisimman sisällön. Huhtikuussa 2013 järjestettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa alueelliset tilaisuudet, joissa maakuntastrategian valmistelua esiteltiin ja saatiin syötteitä erityisesti maakuntaohjelmaosion sisältöihin. Tilaisuuksia oli kaikkiaan kuusi: Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Vimpeli), Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Ähtäri), Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva), JIK-kunnat (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka), Kauhava-Lapua ja Seinäjoki. Syyskuussa 2013 maakuntastrategiaa työstettiin maakuntavaltuuston perehdytysseminaarissa. Seminaaria edelsi kysely, jossa valtuutetuilla oli tilaisuus ottaa kantaa maakuntastrategiaan eh- 16 Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi

17 dotettuihin painopisteisiin ja tavoitteisiin, arvoihin ja visioon. Paikan päällä seminaarissa strategialuonnoksen käsittelyn lisäksi pohdittiin työryhmissä ratkaisuja maakuntastrategian painopisteisiin liittyviin kohtalonkysymyksiin. Osana maakuntastrategiaprosessia tullaan laatimaan myös Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin maakunnan vahvuus- ja kasvualat. Strategiassa tunnistetaan maakunnan elinkeinokärjet ja niihin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. Strategialla ja aikanaan sen toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrittäjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua. EU myös kannustaa alueita älykkääseen erikoistumiseen kytkemällä prosessin rakennerahastovarojen ja mahdollisesti muiden EU-rahoitusmahdollisuuksien käyttöön. Strategiaa valmisteltaessa huomioitiin tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman valmistelu. Prosessin aikana on osallistuttu tiiviisti myös alueellisen maaseutuohjelman sisältöjä pohtiviin työryhmiin. Näiden työryhmien tuloksista saatiin syötteitä erityisesti maakuntaohjelmaosion tarkempia tavoitteita ja toimenpiteitä pohdittaessa. Maaseutuohjelmaan liittyen Leader-ryhmien paikalliset strategiat olivat osaltaan vaikuttamassa maakuntastrategian sisältöön. Maakuntastrategian sisältöön on vaikuttanut myös Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman päivitystyö. Samoin sisältöjä on tuotettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian laatijoiden kanssa. Seinäjoen kaupunkiseudun ja valtion välinen kasvusopimusmenettely, ruokajärjestelmiin ja biotalouteen liittyvä Innovatiiviset Kaupungit eli INKA-ohjelmavalmistelu, seutukaupunkipilottimenettely, korkeakoulustrategian valmistelu, ympäristöstrategian laadinta sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu ja maakuntakaavan vaihekaavojen valmistelu ovat suunnanneet oleellisesti myös maakuntastrategian sisältöjä. Maakuntahallitus, maakunnan yhteistyöryhmä, kulttuurilautakunta ja ennakointiryhmä ovat evästäneet kokouksissaan maakuntastrategian valmistelua. Maakuntavaltuusto käsitteli strategialuonnosta ja etsi vastauksia maakunnan kohtalonkysymyksiin perehdytysseminaarissaan syyskuussa Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus hyväksyttiin maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 17

18 Osallistuminen ja vuorovaikutus strategian valmistelussa Kuulutukset: Maakuntastrategian ja ympäristöselostuksen valmistelun aloittamisesta (marraskuu 2012), nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (joulukuu 2013) sekä strategian ja ympäristöselostuksen hyväksyvästä päätöksestä (maaliskuu 2014) on kuulutettu Etelä-Pohjanmaan liiton virallisissa lehdissä ja internetissä. Internet: Maakuntastrategian osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteilla ollut maakuntastrategia ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavissa Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Internetissä on myös tiedotettu maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (joulukuu 2013 tammikuu 2014). Lausuntojen vastineet ja hyväksytty asiakirja ympäristöselostuksineen asetettiin nähtäville Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuille (maaliskuu 2014). Suuren yleisön näkemyksiä Etelä-Pohjanmaan kehittämisen näkymistä ja suuntaamisesta kartoitettiin internetissä julkaistulla kyselyllä maalis-huhtikuussa Kyselyyn saatiin yhteensä 283 vastausta. Vastaajista 42 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. Kyselyn tuloksista laadittiin yhteenvetoraportti, joka asetettiin nähtäville Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuille. Tulokset huomioitiin maakuntastrategian sisällöissä. Lehdistötiedotteet: Maakuntastrategiasta on tiedotettu virallisissa lehdissä maakuntahallituksen ja MYR:n lehdistötiedotteiden yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti Pro Etelä- Pohjanmaan kaikissa prosessin aikana ilmestyneissä numeroissa julkaistiin maakuntastrategiaprosessin eri näkökohtia käsittelevä juttu. Joulukuussa 2012 kerrottiin maakuntastrategian valmistelun käynnistämisestä, maaliskuussa 2013 aiheena olivat työryhmätyöskentelyn ensivaiheen tulokset, kesäkuussa 2013 raportoitiin aluekierroksen terveisiä ja joulukuussa 2013 esillä olivat järjestötapaaminen ja strategiavalmistelun loppuvaiheen toimenpiteet ja aikataulu. Kevään 2014 jutun sisältönä oli maakuntastrategian hyväksyminen ja toteutuksen käynnistyminen. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö konkretisoitui ohjaus- ja työryhmätyöskentelyssä, työneuvotteluissa ja aluetilaisuuksissa. Maakuntastrategia muotoutui pitkälti työryhmien, neuvottelujen ja kokousten pohjalta. Viranomaisyhteistyö oli toimivaa ja vuorovaikutteista. 18 Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi

19 Mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen Maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus olivat nähtävillä välisenä aikana, jolloin toteutettiin myös laaja lausuntopyyntökierros. Maakuntastrategiaa ja sen ympäristöselostusta koskevia lausuntoja saatiin 39 kappaletta. Jokainen lausunto käytiin yksityiskohtaisesti läpi ja niihin laadittiin vastineet, joissa perusteltiin, aiheuttaako lausunto muutoksia maakuntastrategiaan. Lausuntoja ja niihin laadittuja vastineita käytiin läpi ohjausryhmässä ja maakuntahallituksessa. Lausuntojen perusteella tehtiin täsmennyksiä strategiaan. Lausuntojen vastineet ovat nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivulla osoitteessa Dokumentointi Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian ja ympäristöselostuksen taustakirjoittajia on ollut useita. Tarvittavaa tietoa on hankittu eri lähteistä. Kirjoitustyössä on käytetty hyväksi muita maakunnallisia kehittämisohjelmia ja strategioita. Strategian linjauksiin on vaikuttanut myös Ramboll Management Consulting Oy:n tekemä edellisen maakuntaohjelman arviointi. Lisäksi valtakunnalliset suunnitelmat ovat linjanneet painopisteiden valintaa. Tilastotiedot perustuvat pääasiallisesti Tilastokeskuksen tietoihin. Arviointiprosessi Ohjelman ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöselostuksen laadinnassa käytettiin hyväksi maakunnallisen YVA (ympäristövaikutusten arviointi) -ryhmän asiantuntemusta. Ryhmä kokoontui strategian valmisteluprosessin aikana neljä kertaa. Kahdessa ensimmäisessä kokouksessa ryhmä perehtyi maakuntastrategian sisältöön ja painopisteisiin sekä osallistumis- ja vuorovaikutusprosesseihin. Kaksi jälkimmäistä kokousta keskittyivät varsinaiseen vaikutusten arviointiin. Arvioinnissa pyrittiin keskittymään toimenpidekokonaisuuksien primäärivaikutuksiin. Useat maakuntastrategian toimenpiteet koskevat esimerkiksi yrityspalvelujen kehittämistä, joilla on toteutuessaan myös laajat seurannaisvaikutukset. Niiden suhteen todettiin kuitenkin liittyvän niin suuria epävarmuustekijöitä, että seurannaisvaikutukset päätettiin jättää arvioinnin ulkopuolelle. Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 19

20 5. kuva: Little Visuals

21 Maakuntastrategiaa on arvioitu alla olevan arviointikehikon avulla, jossa vaikutukset on jaoteltu vakiintuneen käytännön mukaisesti viiteen eri näkökulmaan. Viides näkökulma koski sukupuolten välistä tasa-arvoa. YVA-ryhmän yksimielinen kanta oli, että maakuntastrategian tavoitteet ja toimenpiteet ovat sukupuolineutraaleja. Strategia tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet sekä miehille että naisille osallistua sen toteuttamiseen. Strategian toimenpiteet eivät myöskään suuntaudu sellaisiin teemoihin, jotka voitaisiin nähdä toista sukupuolta syrjiväksi. Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Tasa-arvovaikutukset Hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Hankkeen tai toiminnan vaikutukset aluetalouteen ja alueellisiin rahavirtoihin. Hankkeen tai toiminnan vaikutukset alueelliseen identiteettiin, kulttuuriperintöön ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Hankkeen ja toiminnan vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Maakuntastrategian vaikutusten arvioinnissa on käytetty seuraavia merkintöjä: Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 21

22 1 TOIMINTALINJA 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ Maakuntastrategian toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Tavoite 1: Kasvua ja uudistumista tukevan toiminnan edistäminen Grow Up: Kasvuyrittäjän palvelut ja kasvuyrittäjyyden edistäminen Kasvuyrittäjyyden edistämiseksi maakuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kehittää kasvuyrittäjyyttä tukevia palveluja ja verkostoja. Näitä ovat muun muassa koulutus- ja tutkimuspalvelujen kehittäminen, riskipääomasijoitustoiminnan kehittäminen, kasvuyrittäjyysohjelman toimeenpano ja kasvukillan perustaminen. Tässä toimenpidekokonaisuudessa listatuilla pääosin aineettomilla palveluilla ei ole suoranaisia ympäristö-, eikä myöskään kulttuurisia vaikutuksia. Sen sijaan taloudellisten vaikutusten uskotaan olevan merkittäviä, koska tämänkaltaisille palveluille tullee olemaan jatkossa suuri kysyntä. Myös sosiaaliset vaikutukset arvioitiin myönteisiksi lähinnä toimenpiteiden kannustavan luonteen vuoksi. Business transfer: Omistajanvaihdospalvelut ja omistajanvaihdosten edistäminen Omistajanvaihdoksiin liittyvässä kokonaisuudessa pääpaino on aiheeseen liittyvien palvelujen kehittäminen, joilla itsessään ei ole merkittäviä vaikutuksia niin ympäristöön kuin kulttuuriperintöön tai kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Samoin kuin kasvuyrittäjyyspalveluissa, on tässäkin oletuksena se, että palveluilla on suuri kysyntä, minkä vuoksi niiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Myönteiset sosiaaliset vaikutukset liittyvät arvioon siitä, että omistajanvaihdosten edistäminen tukee yleisesti yrittäjyyden jatkuvuutta alueella. 22 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

23 Start Up: Alkavan yrittäjän palvelut ja uuden liiketoiminnan edistäminen Uusien yritysten syntyyn ja uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustavalla palvelutoiminnalla sinänsä ei ole vaikutuksia ympäristöön. Palvelut voivat lisätä työllisyyttä ja vaikuttaa myönteisesti alkavien yrittäjien hyvinvointiin, kun stressaavaan aloituskauteen on tarjolla neuvontaa ja turvaverkosto. Yrittäjäpalvelut vaikuttavat myönteisesti maakunnan talouteen tukien uusien ja ennen kaikkea uudenlaisten yritysten perustamista. 1 Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Elinkeinotoimintaan ja julkisiin palveluihin liittyvillä liiketoimintaosaamisen kehittämiskeinoilla ei ole suoria ympäristövaikutuksia eikä sosiaalisia vaikutuksia. Liiketoimintaosaamisen kehittämistoimet parantavat yritysten ja julkisten palveluiden toimivuutta ja sitä kautta niillä myönteisiä vaikutuksia alueen talouteen. Tavoite 2: Elinkeinoelämän painopistevalinnat Kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen Toimenpidekokonaisuudessa tavoitellaan ruokajärjestelmien kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja ja ruokajärjestelmiin erikoistuneen innovaatiokeskittymän kehittämistä. Tavoitteena on edistää lähiruokaketjua ja talousmetsien tehokasta hyödyntämistä huomioiden myös uudenlaiset tuoteinnovaatiot ja käyttömahdollisuudet. Tärkeänä pidetään myös metsäraaka-aineen jalostusasteen nostamista ja metsävarojen saatavuuden turvaamista. Tehokkaat ruokajärjestelmät ovat energiatehokkaita ja monesti myös ekologisesti kestäviä. Metsävarojen innovatiivisen käytön ennakoidaan olevan nykyistä kestävämpää, ja puun käyttö energiantuotannossa aiheuttaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin fossiilisten polttoaineiden tai turpeen käyttö. Lisäksi puurakentamisen elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt ovat pienemmät kuin esimerkiksi käytettäessä betonia rakennusaineena. Toisaalta metsäbiomassan lisääntyvä korjuu vähentää metsään jäävän, lahoavan puuaineksen määrää ja aiheuttaa muutoksia metsän ravinteiden kierrossa ja lahottaja- ja maaperäeliöstössä sekä hiilitaseessa. Tämä voi köyhdyttää metsän monimuotoisuutta ja haitata metsäekosysteemin toimintaa. Toimenpidekokonaisuudella ennakoidaan siis olevan sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia. Ruokajärjestelmien ja metsätalouden ratkaisujen tehostaminen tuo investointien jälkeen säästöjä alueen yrittäjille, ja toimenpidekokonaisuudella on siten myönteinen vaikutus aluetalouteen. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 23

24 1 Älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen Digitaalisuuden ja avointen kuituverkkojen hyödyntäminen palveluissa ja teollisuudessa vähentää työntekijöiden liikkumistarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten järjestelmien kehittäminen on merkittävä osa maakunnan ilmastonmuutoksen hillintätyötä. Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys näkyvät mm. tuotekehittelytyössä ja uusien materiaalien hyödyntämisenä tuotannossa. Digitaalisten ja energiatehokkaiden järjestelmien hyödyntäminen tuo maakunnan yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille säästöjä. Palveluliiketoiminnan integroiminen tuotteisiin parantaa koneita ja laitteita valmistavien yritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Uusien, älykkäiden tuote- ja palveluratkaisujen syntyminen hyvinvointialalle tehostaa hyvinvointipalveluja ja mahdollistaa entistä enemmän asiakastapaamisia. Digitaaliset palveluratkaisut parantavat haja-asutusalueen ihmisten hyvinvointipalvelujen saavutettavuutta. Palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on panostaa maakunnan matkailukeskittymien ja veturikohteiden edelleen kehittämiseen ja markkinointiin. Kansainvälisen tason matkailukohteiden näkyvyyttä nostetaan merkittävästi. Panostetaan myös verkostoitumiseen, palvelujen laatuun ja ostettavuuteen. Palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen kasvattaa alan yritystoimintaa ja luo uusia työpaikkoja. Matkailutoiminnan kehittyminen tuo maakuntaan kuluttajia. Kulttuurielämysten tuotteistaminen toimii pontena kulttuuripalvelujen monipuolistumiselle. Luonto- ja kulttuurielämysten tuotteistaminen edistää alueen yritysten liiketoimintaa. Luontoelämysten tuotteistaminen lisää itsenäiseen luontomatkailuun tottumattomien ja mukavuutta kaipaavien ihmisten luontomatkailua ja luontotietoutta. Toisaalta lisääntyvä luontomatkailu voi paikoin aiheuttaa luonnon kulumista. 24 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

25 TOIMINTALINJA 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET 2 Tavoite 3: Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi innovaatioketjun rakentaminen valituilla painopistealueilla Kansainvälisten verkostojen laajentaminen ja syventäminen tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä Kansainvälisiin verkostoihin panostamisen ennakoidaan vaativan aluksi taloudellisia resursseja mutta lopulta poikivan uusia aluetaloutta edistäviä hankkeita. Asiantuntija- ja opettajavaihdot tuovat maakuntaan eri kulttuurien edustajia, mikä rikastuttaa maakunnan kulttuurista monipuolisuutta. Kulttuurillinen monimuotoisuus rikastuttaa asuin- ja työyhteisöjä. Kansainvälisten verkostojen laajentaminen lisää ihmisten liikkuvuutta, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymistä. Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja oppilaitosten tiivistyvä yhteistyö Perus- ja soveltavan tutkimuksen entistä laajempi hyödyntäminen käytännön yritystoiminnassa ja tähän liittyvien toimintamallien kehittäminen vahvistaa tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja yritysten välistä vuorovaikutusta, jolla arvioidaan olevan myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tutkimustiedon hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä henkistä kasvua ja toisaalta tutkijat saavat motivoivia, käytännön tarpeista kumpuavia toimeksiantoja. Tutkimustiedon lisääntynyt hyödyntäminen yritystoiminnassa edistää innovaatioiden syntyä, mikä monipuolistaa ja vireyttää maakunnan elinkeinoelämää. Tavoite 4: Aktivoivan koulutusjärjestelmän kehittäminen Yksilöllisten ja joustavien oppimispolkujen rakentamisella pyritään tarjoamaan jokaiselle nuorelle sopiva jatko-opintopaikka. Koulutusjatkumot varmistetaan maakunnassa toiselta asteelta korkea-asteelle. Varmistetaan myös erityisryhmien monimuotoiset tavat kouluttautua. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan koulutusjärjestelmän rakentamiseen keskittyvällä toimenpidekokonaisuudella kehitetään toisen asteen (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) ja korkea-asteen koulutusta vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistetaan huomioiden paikallisten yritysten osaamistarpeet. Koulutus tuo yksilölle henkistä pääomaa ja työelämävalmiudet, mikä edistää työllistymistä. Osaamisen kokeminen ja työllistyminen edistävät yksilön hyvinvointia. Koulutuksen takaaminen kaikille edistää myös ammatillisen osaamisen tasoa, mikä tuo todennäköisesti taloudellista hyötyä alueen työnantajille. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 25

26 3 TOIMINTALINJA 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT Tavoite 5: Osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen Työelämään kiinnittyminen Maakunnassa on tunnistettu tärkeäksi tehostaa toimenpiteitä, joilla nuorten kiinnittymistä työelämään nopeutetaan. Resursseja suunnataan nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, koulunsa keskeyttäneisiin ja koulutuspaikkojen riittävyyteen. Merkittävinä työkaluina ovat välityömarkkinoiden toimenpiteet, esimerkiksi tuetut työ- ja harjoittelupaikat. Myös elämänkaaren eri vaiheisiin sopiviin yksilöllisiin työllistymispolkuihin panostetaan. Työllistyminen vahvistaa yksilön asemaa yhteiskunnassa ja lisää siten hyvinvointia. Nuorten jouheva kiinnittyminen työelämään tuo maakuntaan veronmaksajia ja työllistymisen aiheuttaman hyvinvoinnin johdosta yksilön sosiaalija terveysalan palvelujen tarve pienenee. Välityömarkkinoiden kautta työnantajat saavat entistä osaavampaa ja motivoituneempaa työvoimaa. Ihmisen osallisuus suunnittelussa ja päätöksenteossa Ihmisen osallisuus suunnittelussa ja päätöksenteossa koetaan maakunnassa tärkeäksi. Tavoitteena on tukea paikallisdemokratian toteutumista ja vahvistaa kansalaisten osallisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa lisäämällä kansalaisten kuulemista asioiden valmisteluvaiheessa, luomalla systemaattisia rakenteita asiakas- ja kansalaispalautteen keräämiseksi ja tarjoamalla areenoita yhteiselle keskustelulle. Osallisuuden lisääminen vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää kansalaisten vuorovaikutusta. 26 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

27 3 Järjestötoiminnan kehittäminen Kolmannen sektorin toiminnalla kansalaisjärjestöillä ja vapaaehtoisella kansalaistoiminnalla on Suomessa vahvat perinteet. Osallisuuden edistämiseksi kehitetään kansalaisjärjestötoimintaa, parannetaan järjestöjen ja epävirallisen tuen verkostojen toimintaedellytyksiä. Lisäksi laaditaan maakunnallinen järjestöstrategia ja huolehditaan sen toimeenpanosta. Kehitetään yhdistyshautomotoimintaa ja kannustinjärjestelmiä vapaaehtoistyöhön ja vahvistetaan järjestöjen asemaa työllistäjänä. Kolmannen sektorin toimintaa kehittämällä edistetään sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista hyvinvointia. Tavoite 6: Hyvinvointia edistävän palvelutuotannon kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistetut toimintatavat Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatapojen uudistamiseksi yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa valmistellaan Etelä-Pohjanmaan kuntien (mukaan lukien Isokyrö) yhteinen sote-aluemalli kesään 2014 mennessä. Selvityksen perusteella kunnat päättävät mukaan tulostaan mahdolliseen sote-alueeseen. Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelualueen yhteinen toimintamalli, jolla pyritään alueen asukkaiden kannalta kestävään, toimintavarmaan ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun. Ratkaisun tulee olla yhteen sovitettavissa muovautumassa oleviin kansallisiin ratkaisuihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Toimenpidekokonaisuudella on todennäköisesti positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita on kuitenkin vaikea ennakoida sote-uudistukseen liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden vuoksi. Palvelujen kustannustehokkuuden lisääntymisen oletetaan tuovan kunnille säästöjä, ja sosiaaliseen kestävyyteen panostamalla toimintamallista saadaan hyvinvointia lisäävä. Asiakaskeskeiset sote-innovaatiot Asiakaskeskeisiin sosiaali- ja terveysalan innovaatioihin tähtäävässä toimenpidekokonaisuudessa kehitetään julkisten palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa ihmisen oma kokemus ja asiantuntijuus ovat päätöksenteon ja palvelujen suunnittelun välineenä. Vahvistetaan palvelujen saavutettavuutta tehostamalla kotiin tarjottavien palvelujen tuottamista eri toimijoiden (kodinhoito, kotisairaanhoito sekä Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 27

28 3 ateria- ja kuljetuspalvelut) yhteistyönä, soveltamalla monipuolisia joukkoliikenneratkaisuja (mm. kutsuliikennejärjestelyt), kehittämällä liikkuvia ja sähköisiä palveluja sekä perustamalla eri palveluja tarjoavia yhteispalvelupisteitä. Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu heijastuu myönteisinä talousvaikutuksina. Palveluiden laadun ja saatavuuden paraneminen edistää maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa Maakunnassa halutaan ottaa hyvinvoinnin vahvistamisessa käyttöön ennakoiva toimintatapa: Palvelujärjestelmien kehittämisen painopistettä siirretään korjaavasta toiminnasta varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Panostetaan pahoinvoinnin ongelmien tarkempaan analysointiin. Syrjäytymisen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen on yhteiskunnalle edullisempaa kuin jo syntyneiden ongelmien ratkaiseminen. Yksilön mahdollisuus elää terveenä ja toimivana yhteiskunnan jäsenenä edistää hyvinvointia. Kulttuurin ja harrastusmahdollisuuksien kytkeminen ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan aktivoi yksilöä myös itse toimimaan kulttuurin ja harrastusten sisällön tuottajana. 28 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

29 3 Tavoite 7: Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Aktiivisten ja virikkeisten asuin- ja tapahtumaympäristöjen kehittäminen Aktiivisten ja virikkeisten asuin- ja tapahtumaympäristöjen kehittämiseen tähtäävässä toimenpidekokonaisuudessa kehitetään kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja lähiharrastusmahdollisuuksia sekä hyödynnetään luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia. Osallistavalla suunnittelulla kehitetään kylä-, kunta- ja kaupunkikeskuksia sekä luodaan kaavoituksella ja maankäytöllä edellytykset virikkeiselle ympäristölle. Maakuntaa kehitetään ja markkinoidaan monipuolisena tapahtuma- ja elämysympäristönä sekä kansainvälistetään maakunnan tapahtumatuotantoa. Kylä-, kunta- ja kaupunkikeskuksien ja virikkeisen ympäristön kehittäminen parantaa asuinympäristön laatua. Ihmisten vuorovaikutuksen luontevasti mahdollistava, virikkeellinen asuinympäristö kasvattaa alueiden sosiaalista pääomaa. Kansainvälistyvä tapahtumatuotanto monipuolistaa maakunnan kulttuurivalikoimaa. Tapahtuma- ja elämystuotannon laajentaminen ja kansainvälistäminen todennäköisesti vireyttää maakunnan matkailuelinkeinoa. Maakunnan imago ja markkinointi Maakunnan imagon kehittäminen ja markkinointi on tiedostettu tärkeäksi osaksi maakunnan kehittämistä. Maakunnan vetovoimaa ja tunnettuutta kasvatetaan uusien asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa. Markkinoidaan koko maakuntaa osaajia houkuttelevana, viihtyisänä asuinmaakuntana ja yrityksiä houkuttelevana, innovatiivisena sijaintipaikkana. Maakuntaan rakennetaan yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla suvaitsevaa ilmapiiriä. Eteläpohjalaisuutta tuotteistetaan uudella tavalla hyödyntäen markkinoinnissa eteläpohjalaisia tarinoita ja vahvoja brändejä. Markkinointityöllä saavutettavien uusien asukkaiden ja yritysten myötä alueen elinkeinoelämä vireytyy merkittävästi. Eteläpohjalaisen kulttuurin taloudellinen hyödyntäminen toimii pontena kulttuurin kehittämiselle. Suvaitsevan ilmapiirin rakentaminen edesauttaa eri väestöryhmien kokemaa tasa-arvoa. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 29

30 4 TOIMINTALINJA 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ Tavoite 8: Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen Maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maakunnan yhdyskuntarakennetta on tarpeen kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena on kehittää maakunnan liikennejärjestelmää sekä hajakeskitetty rakennemalli, jolla turvataan palvelujen saatavuus maakunnan eri osissa. Lisäksi suunnittelussa turvataan maakunnalle tärkeän maatalouselinkeinon säilyminen ja sovitetaan yhteen maatalousrakentamisen ja maaseutuasumisen tarpeet. Toimiva ja tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne heijastuu ihmisen eri toimintojen kuten asumisen, työnteon ja vapaa-ajan vieton välisenä alueellisena ja ajallisena koheesiona. Tällöin rakenteet on suunniteltu ja mitoitettu kustannustehokkaasti ja mahdollisimman vähäisiä liikkumis- ja ajankäyttötarpeita vaativiksi. Tämänkaltainen yhdyskuntarakenne on taloudellinen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava. Lisäksi se on mittakaavaltaan turvallinen ja ihmisläheinen. Liikenneyhteyksien kehittäminen Maakunnassa on tarvetta kehittää sekä tietoliikenne- että tie- ja rautatieyhteyksiä. Tulee varmistaa tasokkaiden, valokuituun perustuvien laajakaistayhteyksien saatavuus koko maakunnassa ja kehittämällä avoimiin tietoliikenneverkkoihin pohjautuvia palveluja. Käynnistetään suunnittelu kaksoisraideosuuksien lisäämiseksi Seinäjoki Tampere väliselle päärataosuudelle ja kehitetään valtateitä Kauhajoki Seinäjoki Kauhava kehityskäytävällä. Kehityskäytävälle laaditaan liikennejärjestelmätasoinen kehittämissuunnitelma, joka kytketään maankäytön ja joukkoliikenteen suunnitteluun. Lisätään liikenneturvallisuutta tunnistetuissa pullonkauloissa. Kehitetään julkisten 30 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

31 liikennepalvelujen uusia ratkaisuja ja innovaatioita sekä siirrytään kuntien ostamien kuljetuspalvelujen kunta- ja hallintorajat ylittävään hankintamalliin. 4 Tieto- ja rautatieliikenteeseen sekä liikennepalvelujen innovaatiotoimintaan painottuneet tavoitteet auttavat vähentämään tieliikenteestä aiheutuvia hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Toisaalta tiestön kehittäminen ja sen myötä lisääntyvä ja nopeutuva liikenne voivat kumota toisaalla saavutettuja tuloksia. Samoin kalliit liikenneinvestoinnit voivat osoittautua taloudelliselta hyöty- kustannussuhteeltaan heikoiksi. Uudet ja paremmat liikkumispalvelut sekä liikenneturvallisuuden lisääntyminen parantavat ihmisten arjen toimivuutta, terveyttä ja elämisen laatua. Tavoite 9: Tulevaisuuden logistiikka-alue maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä Logistiikka-alueen maankäyttö Seinäjoen logistiikka-alueen maankäytön ohjaus kaavoituksella ja toteutuksen suunnittelulla on oleellista Etelä-Pohjanmaan logistisen sijainnin tuomien etujen hyödyntämisessä. On tarpeen edistää yhdistettyjä kuljetuksia maantie-, raide- ja lentoliikenteen osalta NLC (Nordic Logistic City) -Seinäjoki intermodaalikeskuksessa. Lisäksi Suupohjan radan kunnostustoimenpiteitä sekä parempia ja kustannustehokkaimpia kuljetusyhteyksiä Kaskisten satamaan on tarpeen edistää. Logistiikka-alueen rakentuminen tavoittelee muun muassa kuljetusten siirtämistä entistä enemmän rautateillä tapahtuvaksi, mikä puolestaan vähentää kuorma-autoliikenteestä aiheutuvia ympäristörasituksia. Toisaalta alueen rakentaminen aiheuttaa itsessään suuria ympäristömuutoksia ja ympäristön pilaantumista. Tavoitteena on myös kuljetusten tehokkuuden kasvu, joka parantaa alueen yritysten kilpailukykyä ja taloudellista kannattavuutta. Logistiikka-alueen sisällön kehittäminen Myös logistiikka-alueen sisällön kehittämiseen tulee panostaa. Edistetään logistiikka-alueen mahdollisuuksia toimia läntisen Suomen sisämaan satamana sekä maakunnallisena ja energiatehokkaana yhdistettyjen kuljetusten keskuksena. Selvitetään lämpösäädeltyjen elintarvikekuljetusten toiminnallisia haasteita sekä laaditaan logistiikan tutkimuksen ja kehittämisen toimintamalli. Logistiikka-alueeseen kytkeytyvää Seinäjoen rautatieasema-aluetta kehitetään rakentamisen ja osaamisintensiivisen toiminnan kohteena. Sisällön kehittämistoimenpiteillä ei katsottu olevan suoria vaikutuksia millekään vaikutusten arvioinnin kohteena olevalle osa-alueelle. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 31

32 4 Tavoite 10: Luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminen Uusiutuva energian käytön edistäminen Luonnonvarojen osalta yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista on tunnistettu uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistäminen tuotannon elinkaarivaikutukset huomioiden. Uusiutuvia energialähteitä on tarpeen hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Bioenergian tuotannon logistiikkaa, laatua ja tehokkuutta tulee kehittää. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä nostetaan jalostusastetta. Edistetään vähähiilisten liikennepolttoaineiden, kuten biopolttoaineiden, kehittämistä ja jakeluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Fossiilisen tuontienergian korvaaminen paikallisella uusiutuvalla energialla tuottaa suoria aluetaloudellisia hyötyjä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia etenkin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kautta. Toisaalta biomassojen käytön voimakas kasvu asettaa vaatimuksia maakunnan metsien ja peltojen entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle. Sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta uusiutuvan energian käytön lisääminen tuo uusia työ- ja toimeentulomahdollisuuksia etenkin maaseudulle. Energiatehokkaiden ratkaisujen soveltaminen Energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen ja soveltaminen on uusiutuvien energiavarojen käytön lisäksi tärkeä keino hillitä ilmastonmuutosta ja tehdä järjestelmistä kustannustehokkaampia. Energiatehokkuutta edistetään niin energiantuotannossa kuin rakentamisessakin. Kiinnitetään huomiota materiaalitehokkuuteen ja energiakatselmuksiin ja edistetään energiatehokkuutta koulutuksen, neuvonnan ja viestinnän keinoin. Yhteiskunnan energiatehokkuuden parantamisella on suoria taloudellisia vaikutuksia parantuneen kilpailukyvyn muodossa. Samoin energian kulutuksen vähentyminen pienentää päästöjä ja energialähteiden kulutusta, joilla kummallakin on suoria myönteisiä ympäristövaikutuksia. 32 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

ETELÄ POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 1 ETELÄ POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Lähtökohdat 2. Valmistelu 3. Ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi 2 1. LÄHTÖKOHDAT Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntastrategia Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntastrategia Osallistumis ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 25.3.2013 Sisältö 1 Maakuntastrategian lähtökohdat... 3 2 Maakuntastrategian tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan ohjelman välitöntä ja välillistä vaikutusta Suomessa ja sen alueen ulkopuolella:

Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan ohjelman välitöntä ja välillistä vaikutusta Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: Kainuun maakuntaohjelma 2009-2013 1. JOHDANTO Kainuussa hyväksyttiin vuonna 2006 Kainuun maakuntaohjelma vuosille 2006-2010. Vaikka maakuntaohjelman hyväksymisestä on kulunut varsin lyhyt aika, on sen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI-SOPIMUS (MAO) Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI-SOPIMUS (MAO) Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI-SOPIMUS (MAO) 2014 2017 - Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus 16.12.2013 Sisällys 1. Maakuntastrategian lähtökohdat... 2 2. Lappi -sopimuksen

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot