MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS"

Transkriptio

1 MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS

2 Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät. Ympäristöselostus, Maakuntaohjelma Julkaisu A:45 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Kannen kuva: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät Graafinen suunnittelu: Hiottu Oy Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 2014

3 1. JOHDANTO STRATEGIAN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ETELÄ-POHJANMAAN YMPÄRISTÖN NYKYTILA, OMINAISPIIRTEET JA ONGELMAT STRATEGIAN VALMISTELUVAIHEET JA ARVIOINTIPROSESSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN POISTAMISEKSI STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...34

4 1. kuva: MMM / Contum Oy

5 Ympäristöselostuksessa arvioidaan lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi myös strategian sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja tasa-arvovaikutuksia. Laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA) on ollut voimassa vuodesta Se edellyttää maakunnallisten strategioiden ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristöselostuksen laadintaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian ympäristöselostus on laadittu strategian laadintaprosessin rinnalla omana kokonaisuutenaan. Maakuntastrategiassa esitetään tiivistelmä ympäristöselostuksesta. Lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi ympäristöselostuksessa arvioidaan myös strategian sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja tasa-arvovaikutuksia. Eri vaikutuksilla on keskinäisiä rajapintoja ja pelkkä ympäristövaikutusten huomioiminen jättää vaikutusten arvioinnin puutteelliseksi. Maakuntastrategian valmisteluprosessi on ollut avoin ja läpinäkyvä. Strategiasta ja ympäristöselostuksesta on kuulutettu, tiedotettu ja valmisteluaineisto on ollut jatkuvasti nähtävillä internetissä. Strategian laadinta on toteutettu vuorovaikutteisesti, ja sen laadintaan ja arviointiin on eri vaiheissa osallistunut satoja henkilöitä. Ympäristöselostuksen laadinnasta on vastannut Etelä-Pohjanmaan liiton asiantuntijatiimi. Heidän tukenaan on ollut YVA-ryhmä, joka on koostunut vaikutusten arviointiin perehtyneistä viranomaisista. Johdanto 5

6 2. kuva: Laura Syväoja

7 Strategiassa esitetään neljä toimintalinjaa, joista kukin sisältää 2 3 keskeisintä tavoitetta, joille kullekin on kirjattu toimenpidekokonaisuudet. Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on laadittu ensimmäistä kertaa yhteisenä maakuntastrategiaprosessina. Strategian maakuntasuunnitelmaosiossa linjataan maakunnan kehittämisen painopisteitä ja tavoitteita vuoteen Maakuntaohjelmaosiossa esitetään vuosien keskeiset kehittämislinjaukset, kehittämisen tavoitteet, keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelma ohjelman rahoittamiseksi. Lain mukaan maakuntaohjelmia laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. Muilla ohjelmilla tarkoitetaan muun muassa Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia ja erityisohjelmia. Näiden lisäksi huomioidaan maakunnassa toteutettavat teemoittaiset ohjelmat sekä sektoreittain käynnistetyt erityistarkastelut, kuten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat, alueelliset metsäohjelmat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat, maakuntakaava vaihekaavoineen, Länsi-Suomen ympäristöohjelma, Seinäjoen seudun INKA-ohjelma ja kasvusopimus, seutukaupunkipilotti sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategia. Maakuntastrategian painopisteet ovat muotoutuneet edellisen maakuntaohjelman arvioinnin, toimintaympäristöanalyysin, työryhmätyöskentelyn, käytyjen työneuvottelujen ja keskustelujen sekä olemassa olevien ohjelmien pohjalta. Strategiassa esitetään neljä toimintalinjaa, joista kukin sisältää 2 3 keskeisintä tavoitetta. Kunkin tavoitteen saavuttamiseksi on kirjattu 2 4 toimenpidekokonaisuutta, joissa esitetään konkreettisia toimenpiteitä. Nämä ovat ohjelman pääasiallinen sisältö ja aluekehittämisen painopisteet vuosina Strategian pääasiallinen sisältö 7

8 Maakunnan kehittämistoimet ovat seuraavat: 1 2 Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 1. Kasvua ja uudistumista tukevan toiminnan edistäminen Grow Up: Kasvuyrittäjän palvelut ja kasvuyrittäjyyden edistäminen Business transfer: Omistajanvaihdospalvelut ja omistajanvaihdosten edistäminen Start Up: Alkavan yrittäjän palvelut ja uuden liiketoiminnan edistäminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen 2. Elinkeinoelämän painopistevalinnat Kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen Älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen Palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen Toimintalinja 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 3. Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketjun rakentaminen valituilla painopistealueilla Kansainvälisten verkostojen laajentaminen ja syventäminen tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen 4. Aktivoivan koulutusjärjestelmän kehittäminen Yksilöllisten ja joustavien oppimispolkujen rakentaminen Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan koulutusjärjestelmän rakentaminen 8 Strategian pääasiallinen sisältö

9 3 4 Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 5. Osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen Työelämään kiinnittyminen Ihmisen osallisuus suunnittelussa ja päätöksenteossa Järjestötoiminnan kehittäminen 6. Hyvinvointia edistävän palvelutuotannon kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistetut toimintatavat Asiakaskeskeiset sote-innovaatiot Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa 7. Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Aktiivisten ja virikkeisten asuin- ja tapahtumaympäristöjen kehittäminen Maakunnan imago ja markkinointi Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 8. Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen Maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen Liikenneyhteyksien kehittäminen 9. Tulevaisuuden logistiikka-alue maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä Logistiikka-alueen maankäyttö Logistiikka-alueen sisällön kehittäminen 10. Luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminen Uusiutuvan energian käytön edistäminen Energiatehokkaiden ratkaisujen soveltaminen Ympäristön laadun parantaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Strategian pääasiallinen sisältö 9

10 3. kuva: Laura Syväoja

11 Ympäristötietoisuus Luonnon monimuotoisuus Pitkäjänteisessä ja kestävässä ympäristöpolitiikassa tulee pyrkiä ongelmiakorjaavasta toiminnasta ongelmien syntymistä ehkäisevään toimintaan. Tässä työssä ensisijaiset toimet kohdistuvat kansalaisten ympäristökasvatukseen ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Etelä-Pohjanmaa ei ole viime vuosina profiloitunut ympäristötietoisuuden edelläkävijänä. Myönteisintä kehitys on ollut alkutuotannossa, jossa maatalouden ympäristötukien ja uuden metsälain asettamat velvoitteet ovat muuttaneet toimintatapoja ympäristön kannalta myönteisempään suuntaan. Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi keskeisimmistä ympäristöongelmista. Suomi on sitoutunut kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen kautta edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua. Etelä-Pohjanmaalla metsä- ja suoluonto sekä maatalouden perinnebiotoopit ovat monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainasemassa. Monimuotoisuuden turvaamiseen pyritään sekä varaamalla alueita suojelutarkoituksiin että kehittämällä maaja metsätalousalueiden käytön ekologista kestävyyttä. Etelä-Pohjanmaan metsiä hoidetaan metsälain mukaisesti. Sen tavoitteena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa keskeinen tavoite on luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja säilyttäminen. Suomen eliölajeista joka kymmenes on luokiteltu uhanalaiseksi. Uhanalaisista lajeista 43 % elää metsissä. Talousmetsien hoidon ja käsittelyn laatu on ratkaisevassa asemassa lajien suotuisan suojelutason saavuttamisessa. Tärkeää on metsien taloudellisten ja ekologisten intressien yhteensovittaminen. Etelä-Pohjanmaa on soiden maakunta. Suoluontomme on hyvin monipuolista ja rikasta. Maakunnassa esiintyy enemmän suoluonnon rakennetyyppejä kuin missään muualla maassa. Soita on yhteensä hehtaaria ja pääosa niistä on karuja rämeitä ja nevoja. Korpia ja erityisesti lettoja on niukasti. Rehevimmät suot on useimmiten raivattu pelloiksi. Soista ovat peräisin myös jokilaaksojen peltolakeudet. Vaikka suota on paljon, suoluonto on kokonaisuutena kuitenkin uhattuna. Suoalasta on ojitettu yli 75 prosenttia ja monien pääosin ojittamattomienkin soiden luontainen vesitasapaino on häiriintynyt valuma-alueella tapahtuneiden muutosten myötä. Maakunnan soista on suojelun piirissä runsas neljä prosenttia, noin hehtaaria. Yksi voimakkaimmin suoluontoon vaikuttava tekijä on turvetuotanto. Turvetuotannossa suota on lähes hehtaaria. Tuotetusta turpeesta käytetään oman maakunnan tarpeisiin vain 40 prosenttia. Soiden kuivattamiset vaikuttavat negatiivisesti niiden luontaiseen kykyyn sitoa hiiltä ja sitä kautta koko maakunnan kasvihuonekaasutaseeseen. Luonnontilaiset suot ovat luontomme suurin hiilivarasto. Valtakunnallisella soidensuojelun täydennysohjelmalla ja maakuntakaavoituksella pyritään parantamaan suoluonnon suojelun tasoa. Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat 11

12 Pinta- ja pohjavedet Alueen pintavesistä suurin osa on luokitukseltaan joko tyydyttäviä tai välttäviä. Pistemäinen vesistökuormitus on hallinnassa, mutta erilaisista hajakuormituslähteistä tuleva ravinnekuormitus on edelleen mittava ongelma. Hajakuormitus ei ole vähentynyt kansallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Eri tahojen yhteistyöllä (metsäkeskus, ympäristökeskus, vesiensuojeluyhdistys) on saavutettu merkittäviä tuloksia vesien tilan parantamisessa. Myös maataloudessa vesiensuojeluun tehdyt panostukset alkavat tuottaa tulosta. Tulvasuojelulla, erityisesti tulvauhan alla olevan asutuksen suojaamisella, on maakunnassa myös edelleen paljon tehtävää. Pohjaveden suhteen Etelä-Pohjanmaa on omavarainen. Pohjavesien käyttökelpoisuus ja vesivarat vaihtelevat kuitenkin suuresti maakunnan eri osien välillä. Tilanne on heikoin Seinäjoen seudulla sekä osissa Härmänmaata ja Järviseutua. Tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Niissä paikoissa joissa maa-aineksia otetaan rinnan pohjaveden kanssa, tulisi laatia myös maa-ainesten oton yleissuunnitelmat. Yleisesti ottaen pohjavesien suojelun taso maakunnassa on kohtuullisen hyvä. Ilmanlaatu ja melu Etelä-Pohjanmaalla on ympäristöpäästöjä vähennetty teollisessa toiminnassa ja energian tuotannossa. Ilmanpäästöissä vähentämistoimia on kohdistettu tavallisimpien rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen lisäksi erityisesti hajupäästöihin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseen. Tieliikenteen pakokaasujen mukana ilmaan joutuu vuosittain suuria määriä haitallisia aineita, kuten hiilimonoksidia, hiilivetyjä, typen oksideja ja hiilidioksidia. Myös tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat merkittävät. Melu vähentää viihtyvyyttä ja rajoittaa entistä useammin asuntorakentamista. Suurin melun lähde on tieliikenne. Etenkin taajamien keskusväylien varsilla väestö joutuu kärsimään melusta. Rautatieliikenteen melu on voimakkainta pääradan varrella. Erityisesti Seinäjoen keskustan ratapiha koetaan ongelmaksi. Melua torjutaan maankäytön ohjauksella ja ympäristöluvilla. Ihmistoimintojen ja erityisesti liikenteen lisääntymisen aiheuttamat meluhaitat ohittavat kuitenkin helposti meluntorjunnalla saavutetut hyödyt. Jäte- ja vesihuolto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen maakunnat ovat edelläkävijöitä jätteenkäsittelyssä ja alueellisen jätehuollon järjestämisessä. Alueella toimii aktiivinen jätehuollon neuvottelukunta, joka tehostaa jäteneuvontaa ja jätehuollon yhteistyötä. Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään noin kolmasosa ja teollisuuden jätteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle raaka-aineena. Kaatopaikoille päätyy entistä vähemmän jätettä. Keskitettyä laitosmaista jätehuoltoa on edistetty ja kaatopaikkojen määrä on vähentynyt. Pilaantuneiden maiden tutkimus ja riskinarvio edistyvät, mutta pohjavesialueilla sijaitsee vielä useita pilaantuneiksi epäiltyjä alueita. 12 Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat

13 Etelä-Pohjanmaalla noin 96 % talouksista on vesijohtoverkon piirissä, mutta vain 59 prosenttia on liittynyt viemäriverkostoon. Jätevesihuollon kehittämisessä on edelleen paljon tehtävää. Maakuntaan on pohjavesien vaihtelevan laadun ja epätasaisen jakautumisen vuoksi rakennettu poikkeuksellisen laaja ylikunnallinen vedenhankintajärjestelmä. Kuortaneen ja Kauhajoen merkittävät pohjavesialueet ja niiltä vedenkulutuskeskittymiin rakennetut runkovesijohdot ovat koko maakunnan asutukselle ja elinkeinoelämälle korvaamattoman arvokkaita. Kulttuuriympäristöt Merkityksellisimmät ympäristöongelmat Sosiaaliset ominaispiirteet Etelä-Pohjanmaalla on poikkeuksellisen paljon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Kulttuurimaisemille luonteenomaista on avoimuus ja sijainti jokilaaksoissa laajoina viljelylakeuksina. Kulttuurimaisemien säilymisen kannalta maanviljelys on keskeisessä asemassa. Kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön suojelu eivät ole saavuttaneet samanlaista arvostusta ja resursseja kuin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Vuonna 2013 valmistunut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien päivitysinventointi ja sitä seuraava maakuntakaavan maisema-alueiden päivitys pyrkii osaltaan turvaamaan arvokkaiden maisema-alueiden asemaa. Ilmastonmuutoksen torjunta energiahuollon taloudellisuutta ja varmuutta vaarantamatta tulee olemaan eräs uuden ohjelmakauden tärkeimmistä painopisteistä. Etelä-Pohjanmaalla suurin uhka kohdistuu ilmaston ääri-ilmiöiden kuten suurten sateiden, myrskyjen ja kuivuuden lisääntymiseen. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen laatimien mallien mukaan suuret sateet lisääntyisivät prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Tulviin varautumista ja tulvasuojelun merkitystä onkin edelleen korostettava. Lisäksi panostukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen ovat tärkeitä myös alueellisella tasolla. Laadittavana oleva Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategia tulee antamaan suuntaviivat sille, miten ilmastotavoitteisiin tulee maakunnassa pyrkiä. Etelä-Pohjanmaan väestö keskittyy edelleen maakuntakeskukseen ja seutukuntakeskuksiin sekä kuntien sisällä kuntakeskuksiin. Keskusalueiden väestö on myös keskimääräistä nuorempaa. Väkilukuaan kasvattavilla alueilla muutokset aiheuttavat paineita lisätä palvelutuotantoa, kun taas väestöään menettävillä alueilla kattavan palveluverkon ylläpitämisessä on vaikeuksia. Alueellinen kehitys eriyttää kuntien veropohjaa ja mahdollisuuksia järjestää asukkailleen laadukkaita ja kilpailukykyisiä hyvinvointipalveluja. Hyvinvointi näyttää sirpaloituvan ja polarisoituvan sekä alueellisesti että väestöryhmittäin. Etelä-Pohjanmaalla väestön tulotaso on verraten alhainen. Alkutuotantovaltainen elinkeinorakenne selittää osaltaan toimeentulon ongelmia. Etelä-Pohjanmaalla asutaan myös keskimääräistä vaatimattomammin. Vaikka asumisväljyys on kohtuullinen, on maakunnassa edelleen runsaasti puutteellisesti varustettuja asuntoja. Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat 13

14 4. kuva: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät

15 Aikataulu ja SOVA-lain mukaisen menettelyn kuvaus OAS:n laatiminen Maakuntahallitus : päätös strategian ja sen ympäristöselostuksen valmistelun käynnistämisestä Strategian valmistelu alkaa Ympäristöselostuksen valmistelu alkaa Kuulutus lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Maakuntastrategian työryhmät (5 kpl) kokoontuvat 4 kertaa Ohjausryhmän kokouksia, sparrausryhmiä, työneuvotteluja Aluekierros kuuden tilaisuusen merkeissä Maakuntavaltuustoseminaari YVA-ryhmän käsittelyjä Olemassa olevat ryhmät käsittelevät maakuntastrategiaa Asiantuntijayhteydenottoja Maakuntavaltuuston evästyskeskustelu Maakuntastrategiaan liittyvä kansalaiskysely Maakuntastrategiaan liittyvä työpaja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijoille Strategialuonnos Ympäristöselostusluonnos Maakuntahallitus : päätös strategian ja sen ympäristöselostuksen nähtäville asettamisesta Kuulutus lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Aineisto nähtävillä virastossa ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Lausunnot viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä Kannanottojen käsittely Strategian ja ympäristöselostuksen mahdollinen tarkentaminen Maakuntavaltuusto : päätös stategian hyväksymisestä Kuulutus lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Päätös nähtävillä virastossa ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Päätös ja aineisto tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle ja muille viranomaisille Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 15

16 SOVA-menettelyn osapuolet Maakuntastrategian valmistelun tueksi perustettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana kolme kertaa ja se koostui maakunnan keskeisten aluekehitystoimijoiden edustajista. Ramboll Management Consulting arvioi viiden Länsi-Suomen maakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmat vuonna Joulukuussa 2012 järjestettiin Smart Regions -työpaja, jossa kuultiin maakuntaohjelman arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksista. Tilaisuuden päähuomio kohdistui uuteen maakuntastrategiakauteen valmistautumiseen, siihen liittyviin odotuksiin, mahdollisuuksiin ja valintoihin. Tämä tilaisuus oli maakuntastrategian käytännön valmistelun lähtölaukaus. Tilaisuuteen osallistui 29 henkilöä kunnista, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, koulutus- ja kehittämisorganisaatioista. Valmistelua jatkettiin tammi maaliskuussa 2013 viidessä teemakohtaisessa työryhmässä: Elinkeinoryhmä, Osaamisryhmä, Hyvinvointiryhmä, MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -ryhmä sekä Energia ja ilmasto -ryhmä. Jokainen ryhmä kokoontui ensin kaksi kertaa linjaamaan strategian pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen Ryhmien työskentelyä jatkettiin syys-lokakuussa 2013, jolloin kahdessa kokoontumisessa pohdittiin maakuntaohjelmakauden eli vuosien konkreettisempia tavoitteita ja toimenpiteitä. Teemakohtaisten työpajojen lisäksi järjestettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille oma pienimuotoinen työpaja, jossa pohdittiin erityisesti maakunnan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Maakuntastrategiaan kytkeytyen kansainvälistymisteemaa käsiteltiin myös Länsi-Suomen ennakointipilottihankkeen työpajassa samalla joukkoistamisen menetelmiä testaten. Työryhmiin osallistui yhteensä noin 130 henkilöä, jotka edustivat kunkin teeman keskeisintä asiantuntemusta. Työryhmät antoivat syötteitä ja osin työstivät maakuntastrategian pääasiallisimman sisällön. Huhtikuussa 2013 järjestettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa alueelliset tilaisuudet, joissa maakuntastrategian valmistelua esiteltiin ja saatiin syötteitä erityisesti maakuntaohjelmaosion sisältöihin. Tilaisuuksia oli kaikkiaan kuusi: Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Vimpeli), Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Ähtäri), Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva), JIK-kunnat (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka), Kauhava-Lapua ja Seinäjoki. Syyskuussa 2013 maakuntastrategiaa työstettiin maakuntavaltuuston perehdytysseminaarissa. Seminaaria edelsi kysely, jossa valtuutetuilla oli tilaisuus ottaa kantaa maakuntastrategiaan eh- 16 Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi

17 dotettuihin painopisteisiin ja tavoitteisiin, arvoihin ja visioon. Paikan päällä seminaarissa strategialuonnoksen käsittelyn lisäksi pohdittiin työryhmissä ratkaisuja maakuntastrategian painopisteisiin liittyviin kohtalonkysymyksiin. Osana maakuntastrategiaprosessia tullaan laatimaan myös Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin maakunnan vahvuus- ja kasvualat. Strategiassa tunnistetaan maakunnan elinkeinokärjet ja niihin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. Strategialla ja aikanaan sen toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrittäjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua. EU myös kannustaa alueita älykkääseen erikoistumiseen kytkemällä prosessin rakennerahastovarojen ja mahdollisesti muiden EU-rahoitusmahdollisuuksien käyttöön. Strategiaa valmisteltaessa huomioitiin tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman valmistelu. Prosessin aikana on osallistuttu tiiviisti myös alueellisen maaseutuohjelman sisältöjä pohtiviin työryhmiin. Näiden työryhmien tuloksista saatiin syötteitä erityisesti maakuntaohjelmaosion tarkempia tavoitteita ja toimenpiteitä pohdittaessa. Maaseutuohjelmaan liittyen Leader-ryhmien paikalliset strategiat olivat osaltaan vaikuttamassa maakuntastrategian sisältöön. Maakuntastrategian sisältöön on vaikuttanut myös Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman päivitystyö. Samoin sisältöjä on tuotettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian laatijoiden kanssa. Seinäjoen kaupunkiseudun ja valtion välinen kasvusopimusmenettely, ruokajärjestelmiin ja biotalouteen liittyvä Innovatiiviset Kaupungit eli INKA-ohjelmavalmistelu, seutukaupunkipilottimenettely, korkeakoulustrategian valmistelu, ympäristöstrategian laadinta sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu ja maakuntakaavan vaihekaavojen valmistelu ovat suunnanneet oleellisesti myös maakuntastrategian sisältöjä. Maakuntahallitus, maakunnan yhteistyöryhmä, kulttuurilautakunta ja ennakointiryhmä ovat evästäneet kokouksissaan maakuntastrategian valmistelua. Maakuntavaltuusto käsitteli strategialuonnosta ja etsi vastauksia maakunnan kohtalonkysymyksiin perehdytysseminaarissaan syyskuussa Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus hyväksyttiin maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 17

18 Osallistuminen ja vuorovaikutus strategian valmistelussa Kuulutukset: Maakuntastrategian ja ympäristöselostuksen valmistelun aloittamisesta (marraskuu 2012), nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (joulukuu 2013) sekä strategian ja ympäristöselostuksen hyväksyvästä päätöksestä (maaliskuu 2014) on kuulutettu Etelä-Pohjanmaan liiton virallisissa lehdissä ja internetissä. Internet: Maakuntastrategian osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteilla ollut maakuntastrategia ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavissa Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Internetissä on myös tiedotettu maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (joulukuu 2013 tammikuu 2014). Lausuntojen vastineet ja hyväksytty asiakirja ympäristöselostuksineen asetettiin nähtäville Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuille (maaliskuu 2014). Suuren yleisön näkemyksiä Etelä-Pohjanmaan kehittämisen näkymistä ja suuntaamisesta kartoitettiin internetissä julkaistulla kyselyllä maalis-huhtikuussa Kyselyyn saatiin yhteensä 283 vastausta. Vastaajista 42 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. Kyselyn tuloksista laadittiin yhteenvetoraportti, joka asetettiin nähtäville Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuille. Tulokset huomioitiin maakuntastrategian sisällöissä. Lehdistötiedotteet: Maakuntastrategiasta on tiedotettu virallisissa lehdissä maakuntahallituksen ja MYR:n lehdistötiedotteiden yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti Pro Etelä- Pohjanmaan kaikissa prosessin aikana ilmestyneissä numeroissa julkaistiin maakuntastrategiaprosessin eri näkökohtia käsittelevä juttu. Joulukuussa 2012 kerrottiin maakuntastrategian valmistelun käynnistämisestä, maaliskuussa 2013 aiheena olivat työryhmätyöskentelyn ensivaiheen tulokset, kesäkuussa 2013 raportoitiin aluekierroksen terveisiä ja joulukuussa 2013 esillä olivat järjestötapaaminen ja strategiavalmistelun loppuvaiheen toimenpiteet ja aikataulu. Kevään 2014 jutun sisältönä oli maakuntastrategian hyväksyminen ja toteutuksen käynnistyminen. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö konkretisoitui ohjaus- ja työryhmätyöskentelyssä, työneuvotteluissa ja aluetilaisuuksissa. Maakuntastrategia muotoutui pitkälti työryhmien, neuvottelujen ja kokousten pohjalta. Viranomaisyhteistyö oli toimivaa ja vuorovaikutteista. 18 Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi

19 Mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen Maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus olivat nähtävillä välisenä aikana, jolloin toteutettiin myös laaja lausuntopyyntökierros. Maakuntastrategiaa ja sen ympäristöselostusta koskevia lausuntoja saatiin 39 kappaletta. Jokainen lausunto käytiin yksityiskohtaisesti läpi ja niihin laadittiin vastineet, joissa perusteltiin, aiheuttaako lausunto muutoksia maakuntastrategiaan. Lausuntoja ja niihin laadittuja vastineita käytiin läpi ohjausryhmässä ja maakuntahallituksessa. Lausuntojen perusteella tehtiin täsmennyksiä strategiaan. Lausuntojen vastineet ovat nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivulla osoitteessa Dokumentointi Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian ja ympäristöselostuksen taustakirjoittajia on ollut useita. Tarvittavaa tietoa on hankittu eri lähteistä. Kirjoitustyössä on käytetty hyväksi muita maakunnallisia kehittämisohjelmia ja strategioita. Strategian linjauksiin on vaikuttanut myös Ramboll Management Consulting Oy:n tekemä edellisen maakuntaohjelman arviointi. Lisäksi valtakunnalliset suunnitelmat ovat linjanneet painopisteiden valintaa. Tilastotiedot perustuvat pääasiallisesti Tilastokeskuksen tietoihin. Arviointiprosessi Ohjelman ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöselostuksen laadinnassa käytettiin hyväksi maakunnallisen YVA (ympäristövaikutusten arviointi) -ryhmän asiantuntemusta. Ryhmä kokoontui strategian valmisteluprosessin aikana neljä kertaa. Kahdessa ensimmäisessä kokouksessa ryhmä perehtyi maakuntastrategian sisältöön ja painopisteisiin sekä osallistumis- ja vuorovaikutusprosesseihin. Kaksi jälkimmäistä kokousta keskittyivät varsinaiseen vaikutusten arviointiin. Arvioinnissa pyrittiin keskittymään toimenpidekokonaisuuksien primäärivaikutuksiin. Useat maakuntastrategian toimenpiteet koskevat esimerkiksi yrityspalvelujen kehittämistä, joilla on toteutuessaan myös laajat seurannaisvaikutukset. Niiden suhteen todettiin kuitenkin liittyvän niin suuria epävarmuustekijöitä, että seurannaisvaikutukset päätettiin jättää arvioinnin ulkopuolelle. Strategian valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 19

20 5. kuva: Little Visuals

21 Maakuntastrategiaa on arvioitu alla olevan arviointikehikon avulla, jossa vaikutukset on jaoteltu vakiintuneen käytännön mukaisesti viiteen eri näkökulmaan. Viides näkökulma koski sukupuolten välistä tasa-arvoa. YVA-ryhmän yksimielinen kanta oli, että maakuntastrategian tavoitteet ja toimenpiteet ovat sukupuolineutraaleja. Strategia tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet sekä miehille että naisille osallistua sen toteuttamiseen. Strategian toimenpiteet eivät myöskään suuntaudu sellaisiin teemoihin, jotka voitaisiin nähdä toista sukupuolta syrjiväksi. Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Tasa-arvovaikutukset Hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Hankkeen tai toiminnan vaikutukset aluetalouteen ja alueellisiin rahavirtoihin. Hankkeen tai toiminnan vaikutukset alueelliseen identiteettiin, kulttuuriperintöön ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Hankkeen ja toiminnan vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Maakuntastrategian vaikutusten arvioinnissa on käytetty seuraavia merkintöjä: Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 21

22 1 TOIMINTALINJA 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ Maakuntastrategian toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Tavoite 1: Kasvua ja uudistumista tukevan toiminnan edistäminen Grow Up: Kasvuyrittäjän palvelut ja kasvuyrittäjyyden edistäminen Kasvuyrittäjyyden edistämiseksi maakuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kehittää kasvuyrittäjyyttä tukevia palveluja ja verkostoja. Näitä ovat muun muassa koulutus- ja tutkimuspalvelujen kehittäminen, riskipääomasijoitustoiminnan kehittäminen, kasvuyrittäjyysohjelman toimeenpano ja kasvukillan perustaminen. Tässä toimenpidekokonaisuudessa listatuilla pääosin aineettomilla palveluilla ei ole suoranaisia ympäristö-, eikä myöskään kulttuurisia vaikutuksia. Sen sijaan taloudellisten vaikutusten uskotaan olevan merkittäviä, koska tämänkaltaisille palveluille tullee olemaan jatkossa suuri kysyntä. Myös sosiaaliset vaikutukset arvioitiin myönteisiksi lähinnä toimenpiteiden kannustavan luonteen vuoksi. Business transfer: Omistajanvaihdospalvelut ja omistajanvaihdosten edistäminen Omistajanvaihdoksiin liittyvässä kokonaisuudessa pääpaino on aiheeseen liittyvien palvelujen kehittäminen, joilla itsessään ei ole merkittäviä vaikutuksia niin ympäristöön kuin kulttuuriperintöön tai kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Samoin kuin kasvuyrittäjyyspalveluissa, on tässäkin oletuksena se, että palveluilla on suuri kysyntä, minkä vuoksi niiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Myönteiset sosiaaliset vaikutukset liittyvät arvioon siitä, että omistajanvaihdosten edistäminen tukee yleisesti yrittäjyyden jatkuvuutta alueella. 22 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

23 Start Up: Alkavan yrittäjän palvelut ja uuden liiketoiminnan edistäminen Uusien yritysten syntyyn ja uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustavalla palvelutoiminnalla sinänsä ei ole vaikutuksia ympäristöön. Palvelut voivat lisätä työllisyyttä ja vaikuttaa myönteisesti alkavien yrittäjien hyvinvointiin, kun stressaavaan aloituskauteen on tarjolla neuvontaa ja turvaverkosto. Yrittäjäpalvelut vaikuttavat myönteisesti maakunnan talouteen tukien uusien ja ennen kaikkea uudenlaisten yritysten perustamista. 1 Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Elinkeinotoimintaan ja julkisiin palveluihin liittyvillä liiketoimintaosaamisen kehittämiskeinoilla ei ole suoria ympäristövaikutuksia eikä sosiaalisia vaikutuksia. Liiketoimintaosaamisen kehittämistoimet parantavat yritysten ja julkisten palveluiden toimivuutta ja sitä kautta niillä myönteisiä vaikutuksia alueen talouteen. Tavoite 2: Elinkeinoelämän painopistevalinnat Kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen Toimenpidekokonaisuudessa tavoitellaan ruokajärjestelmien kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja ja ruokajärjestelmiin erikoistuneen innovaatiokeskittymän kehittämistä. Tavoitteena on edistää lähiruokaketjua ja talousmetsien tehokasta hyödyntämistä huomioiden myös uudenlaiset tuoteinnovaatiot ja käyttömahdollisuudet. Tärkeänä pidetään myös metsäraaka-aineen jalostusasteen nostamista ja metsävarojen saatavuuden turvaamista. Tehokkaat ruokajärjestelmät ovat energiatehokkaita ja monesti myös ekologisesti kestäviä. Metsävarojen innovatiivisen käytön ennakoidaan olevan nykyistä kestävämpää, ja puun käyttö energiantuotannossa aiheuttaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin fossiilisten polttoaineiden tai turpeen käyttö. Lisäksi puurakentamisen elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt ovat pienemmät kuin esimerkiksi käytettäessä betonia rakennusaineena. Toisaalta metsäbiomassan lisääntyvä korjuu vähentää metsään jäävän, lahoavan puuaineksen määrää ja aiheuttaa muutoksia metsän ravinteiden kierrossa ja lahottaja- ja maaperäeliöstössä sekä hiilitaseessa. Tämä voi köyhdyttää metsän monimuotoisuutta ja haitata metsäekosysteemin toimintaa. Toimenpidekokonaisuudella ennakoidaan siis olevan sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia. Ruokajärjestelmien ja metsätalouden ratkaisujen tehostaminen tuo investointien jälkeen säästöjä alueen yrittäjille, ja toimenpidekokonaisuudella on siten myönteinen vaikutus aluetalouteen. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 23

24 1 Älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen Digitaalisuuden ja avointen kuituverkkojen hyödyntäminen palveluissa ja teollisuudessa vähentää työntekijöiden liikkumistarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten järjestelmien kehittäminen on merkittävä osa maakunnan ilmastonmuutoksen hillintätyötä. Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys näkyvät mm. tuotekehittelytyössä ja uusien materiaalien hyödyntämisenä tuotannossa. Digitaalisten ja energiatehokkaiden järjestelmien hyödyntäminen tuo maakunnan yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille säästöjä. Palveluliiketoiminnan integroiminen tuotteisiin parantaa koneita ja laitteita valmistavien yritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Uusien, älykkäiden tuote- ja palveluratkaisujen syntyminen hyvinvointialalle tehostaa hyvinvointipalveluja ja mahdollistaa entistä enemmän asiakastapaamisia. Digitaaliset palveluratkaisut parantavat haja-asutusalueen ihmisten hyvinvointipalvelujen saavutettavuutta. Palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on panostaa maakunnan matkailukeskittymien ja veturikohteiden edelleen kehittämiseen ja markkinointiin. Kansainvälisen tason matkailukohteiden näkyvyyttä nostetaan merkittävästi. Panostetaan myös verkostoitumiseen, palvelujen laatuun ja ostettavuuteen. Palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen kasvattaa alan yritystoimintaa ja luo uusia työpaikkoja. Matkailutoiminnan kehittyminen tuo maakuntaan kuluttajia. Kulttuurielämysten tuotteistaminen toimii pontena kulttuuripalvelujen monipuolistumiselle. Luonto- ja kulttuurielämysten tuotteistaminen edistää alueen yritysten liiketoimintaa. Luontoelämysten tuotteistaminen lisää itsenäiseen luontomatkailuun tottumattomien ja mukavuutta kaipaavien ihmisten luontomatkailua ja luontotietoutta. Toisaalta lisääntyvä luontomatkailu voi paikoin aiheuttaa luonnon kulumista. 24 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

25 TOIMINTALINJA 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET 2 Tavoite 3: Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi innovaatioketjun rakentaminen valituilla painopistealueilla Kansainvälisten verkostojen laajentaminen ja syventäminen tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä Kansainvälisiin verkostoihin panostamisen ennakoidaan vaativan aluksi taloudellisia resursseja mutta lopulta poikivan uusia aluetaloutta edistäviä hankkeita. Asiantuntija- ja opettajavaihdot tuovat maakuntaan eri kulttuurien edustajia, mikä rikastuttaa maakunnan kulttuurista monipuolisuutta. Kulttuurillinen monimuotoisuus rikastuttaa asuin- ja työyhteisöjä. Kansainvälisten verkostojen laajentaminen lisää ihmisten liikkuvuutta, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymistä. Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja oppilaitosten tiivistyvä yhteistyö Perus- ja soveltavan tutkimuksen entistä laajempi hyödyntäminen käytännön yritystoiminnassa ja tähän liittyvien toimintamallien kehittäminen vahvistaa tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja yritysten välistä vuorovaikutusta, jolla arvioidaan olevan myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tutkimustiedon hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä henkistä kasvua ja toisaalta tutkijat saavat motivoivia, käytännön tarpeista kumpuavia toimeksiantoja. Tutkimustiedon lisääntynyt hyödyntäminen yritystoiminnassa edistää innovaatioiden syntyä, mikä monipuolistaa ja vireyttää maakunnan elinkeinoelämää. Tavoite 4: Aktivoivan koulutusjärjestelmän kehittäminen Yksilöllisten ja joustavien oppimispolkujen rakentamisella pyritään tarjoamaan jokaiselle nuorelle sopiva jatko-opintopaikka. Koulutusjatkumot varmistetaan maakunnassa toiselta asteelta korkea-asteelle. Varmistetaan myös erityisryhmien monimuotoiset tavat kouluttautua. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan koulutusjärjestelmän rakentamiseen keskittyvällä toimenpidekokonaisuudella kehitetään toisen asteen (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) ja korkea-asteen koulutusta vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistetaan huomioiden paikallisten yritysten osaamistarpeet. Koulutus tuo yksilölle henkistä pääomaa ja työelämävalmiudet, mikä edistää työllistymistä. Osaamisen kokeminen ja työllistyminen edistävät yksilön hyvinvointia. Koulutuksen takaaminen kaikille edistää myös ammatillisen osaamisen tasoa, mikä tuo todennäköisesti taloudellista hyötyä alueen työnantajille. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 25

26 3 TOIMINTALINJA 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT Tavoite 5: Osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen Työelämään kiinnittyminen Maakunnassa on tunnistettu tärkeäksi tehostaa toimenpiteitä, joilla nuorten kiinnittymistä työelämään nopeutetaan. Resursseja suunnataan nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, koulunsa keskeyttäneisiin ja koulutuspaikkojen riittävyyteen. Merkittävinä työkaluina ovat välityömarkkinoiden toimenpiteet, esimerkiksi tuetut työ- ja harjoittelupaikat. Myös elämänkaaren eri vaiheisiin sopiviin yksilöllisiin työllistymispolkuihin panostetaan. Työllistyminen vahvistaa yksilön asemaa yhteiskunnassa ja lisää siten hyvinvointia. Nuorten jouheva kiinnittyminen työelämään tuo maakuntaan veronmaksajia ja työllistymisen aiheuttaman hyvinvoinnin johdosta yksilön sosiaalija terveysalan palvelujen tarve pienenee. Välityömarkkinoiden kautta työnantajat saavat entistä osaavampaa ja motivoituneempaa työvoimaa. Ihmisen osallisuus suunnittelussa ja päätöksenteossa Ihmisen osallisuus suunnittelussa ja päätöksenteossa koetaan maakunnassa tärkeäksi. Tavoitteena on tukea paikallisdemokratian toteutumista ja vahvistaa kansalaisten osallisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa lisäämällä kansalaisten kuulemista asioiden valmisteluvaiheessa, luomalla systemaattisia rakenteita asiakas- ja kansalaispalautteen keräämiseksi ja tarjoamalla areenoita yhteiselle keskustelulle. Osallisuuden lisääminen vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää kansalaisten vuorovaikutusta. 26 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

27 3 Järjestötoiminnan kehittäminen Kolmannen sektorin toiminnalla kansalaisjärjestöillä ja vapaaehtoisella kansalaistoiminnalla on Suomessa vahvat perinteet. Osallisuuden edistämiseksi kehitetään kansalaisjärjestötoimintaa, parannetaan järjestöjen ja epävirallisen tuen verkostojen toimintaedellytyksiä. Lisäksi laaditaan maakunnallinen järjestöstrategia ja huolehditaan sen toimeenpanosta. Kehitetään yhdistyshautomotoimintaa ja kannustinjärjestelmiä vapaaehtoistyöhön ja vahvistetaan järjestöjen asemaa työllistäjänä. Kolmannen sektorin toimintaa kehittämällä edistetään sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista hyvinvointia. Tavoite 6: Hyvinvointia edistävän palvelutuotannon kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistetut toimintatavat Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatapojen uudistamiseksi yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa valmistellaan Etelä-Pohjanmaan kuntien (mukaan lukien Isokyrö) yhteinen sote-aluemalli kesään 2014 mennessä. Selvityksen perusteella kunnat päättävät mukaan tulostaan mahdolliseen sote-alueeseen. Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelualueen yhteinen toimintamalli, jolla pyritään alueen asukkaiden kannalta kestävään, toimintavarmaan ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun. Ratkaisun tulee olla yhteen sovitettavissa muovautumassa oleviin kansallisiin ratkaisuihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Toimenpidekokonaisuudella on todennäköisesti positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita on kuitenkin vaikea ennakoida sote-uudistukseen liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden vuoksi. Palvelujen kustannustehokkuuden lisääntymisen oletetaan tuovan kunnille säästöjä, ja sosiaaliseen kestävyyteen panostamalla toimintamallista saadaan hyvinvointia lisäävä. Asiakaskeskeiset sote-innovaatiot Asiakaskeskeisiin sosiaali- ja terveysalan innovaatioihin tähtäävässä toimenpidekokonaisuudessa kehitetään julkisten palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa ihmisen oma kokemus ja asiantuntijuus ovat päätöksenteon ja palvelujen suunnittelun välineenä. Vahvistetaan palvelujen saavutettavuutta tehostamalla kotiin tarjottavien palvelujen tuottamista eri toimijoiden (kodinhoito, kotisairaanhoito sekä Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 27

28 3 ateria- ja kuljetuspalvelut) yhteistyönä, soveltamalla monipuolisia joukkoliikenneratkaisuja (mm. kutsuliikennejärjestelyt), kehittämällä liikkuvia ja sähköisiä palveluja sekä perustamalla eri palveluja tarjoavia yhteispalvelupisteitä. Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu heijastuu myönteisinä talousvaikutuksina. Palveluiden laadun ja saatavuuden paraneminen edistää maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa Maakunnassa halutaan ottaa hyvinvoinnin vahvistamisessa käyttöön ennakoiva toimintatapa: Palvelujärjestelmien kehittämisen painopistettä siirretään korjaavasta toiminnasta varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Panostetaan pahoinvoinnin ongelmien tarkempaan analysointiin. Syrjäytymisen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen on yhteiskunnalle edullisempaa kuin jo syntyneiden ongelmien ratkaiseminen. Yksilön mahdollisuus elää terveenä ja toimivana yhteiskunnan jäsenenä edistää hyvinvointia. Kulttuurin ja harrastusmahdollisuuksien kytkeminen ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan aktivoi yksilöä myös itse toimimaan kulttuurin ja harrastusten sisällön tuottajana. 28 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

29 3 Tavoite 7: Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Aktiivisten ja virikkeisten asuin- ja tapahtumaympäristöjen kehittäminen Aktiivisten ja virikkeisten asuin- ja tapahtumaympäristöjen kehittämiseen tähtäävässä toimenpidekokonaisuudessa kehitetään kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja lähiharrastusmahdollisuuksia sekä hyödynnetään luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia. Osallistavalla suunnittelulla kehitetään kylä-, kunta- ja kaupunkikeskuksia sekä luodaan kaavoituksella ja maankäytöllä edellytykset virikkeiselle ympäristölle. Maakuntaa kehitetään ja markkinoidaan monipuolisena tapahtuma- ja elämysympäristönä sekä kansainvälistetään maakunnan tapahtumatuotantoa. Kylä-, kunta- ja kaupunkikeskuksien ja virikkeisen ympäristön kehittäminen parantaa asuinympäristön laatua. Ihmisten vuorovaikutuksen luontevasti mahdollistava, virikkeellinen asuinympäristö kasvattaa alueiden sosiaalista pääomaa. Kansainvälistyvä tapahtumatuotanto monipuolistaa maakunnan kulttuurivalikoimaa. Tapahtuma- ja elämystuotannon laajentaminen ja kansainvälistäminen todennäköisesti vireyttää maakunnan matkailuelinkeinoa. Maakunnan imago ja markkinointi Maakunnan imagon kehittäminen ja markkinointi on tiedostettu tärkeäksi osaksi maakunnan kehittämistä. Maakunnan vetovoimaa ja tunnettuutta kasvatetaan uusien asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa. Markkinoidaan koko maakuntaa osaajia houkuttelevana, viihtyisänä asuinmaakuntana ja yrityksiä houkuttelevana, innovatiivisena sijaintipaikkana. Maakuntaan rakennetaan yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla suvaitsevaa ilmapiiriä. Eteläpohjalaisuutta tuotteistetaan uudella tavalla hyödyntäen markkinoinnissa eteläpohjalaisia tarinoita ja vahvoja brändejä. Markkinointityöllä saavutettavien uusien asukkaiden ja yritysten myötä alueen elinkeinoelämä vireytyy merkittävästi. Eteläpohjalaisen kulttuurin taloudellinen hyödyntäminen toimii pontena kulttuurin kehittämiselle. Suvaitsevan ilmapiirin rakentaminen edesauttaa eri väestöryhmien kokemaa tasa-arvoa. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 29

30 4 TOIMINTALINJA 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ Tavoite 8: Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen Maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maakunnan yhdyskuntarakennetta on tarpeen kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena on kehittää maakunnan liikennejärjestelmää sekä hajakeskitetty rakennemalli, jolla turvataan palvelujen saatavuus maakunnan eri osissa. Lisäksi suunnittelussa turvataan maakunnalle tärkeän maatalouselinkeinon säilyminen ja sovitetaan yhteen maatalousrakentamisen ja maaseutuasumisen tarpeet. Toimiva ja tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne heijastuu ihmisen eri toimintojen kuten asumisen, työnteon ja vapaa-ajan vieton välisenä alueellisena ja ajallisena koheesiona. Tällöin rakenteet on suunniteltu ja mitoitettu kustannustehokkaasti ja mahdollisimman vähäisiä liikkumis- ja ajankäyttötarpeita vaativiksi. Tämänkaltainen yhdyskuntarakenne on taloudellinen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava. Lisäksi se on mittakaavaltaan turvallinen ja ihmisläheinen. Liikenneyhteyksien kehittäminen Maakunnassa on tarvetta kehittää sekä tietoliikenne- että tie- ja rautatieyhteyksiä. Tulee varmistaa tasokkaiden, valokuituun perustuvien laajakaistayhteyksien saatavuus koko maakunnassa ja kehittämällä avoimiin tietoliikenneverkkoihin pohjautuvia palveluja. Käynnistetään suunnittelu kaksoisraideosuuksien lisäämiseksi Seinäjoki Tampere väliselle päärataosuudelle ja kehitetään valtateitä Kauhajoki Seinäjoki Kauhava kehityskäytävällä. Kehityskäytävälle laaditaan liikennejärjestelmätasoinen kehittämissuunnitelma, joka kytketään maankäytön ja joukkoliikenteen suunnitteluun. Lisätään liikenneturvallisuutta tunnistetuissa pullonkauloissa. Kehitetään julkisten 30 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

31 liikennepalvelujen uusia ratkaisuja ja innovaatioita sekä siirrytään kuntien ostamien kuljetuspalvelujen kunta- ja hallintorajat ylittävään hankintamalliin. 4 Tieto- ja rautatieliikenteeseen sekä liikennepalvelujen innovaatiotoimintaan painottuneet tavoitteet auttavat vähentämään tieliikenteestä aiheutuvia hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Toisaalta tiestön kehittäminen ja sen myötä lisääntyvä ja nopeutuva liikenne voivat kumota toisaalla saavutettuja tuloksia. Samoin kalliit liikenneinvestoinnit voivat osoittautua taloudelliselta hyöty- kustannussuhteeltaan heikoiksi. Uudet ja paremmat liikkumispalvelut sekä liikenneturvallisuuden lisääntyminen parantavat ihmisten arjen toimivuutta, terveyttä ja elämisen laatua. Tavoite 9: Tulevaisuuden logistiikka-alue maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä Logistiikka-alueen maankäyttö Seinäjoen logistiikka-alueen maankäytön ohjaus kaavoituksella ja toteutuksen suunnittelulla on oleellista Etelä-Pohjanmaan logistisen sijainnin tuomien etujen hyödyntämisessä. On tarpeen edistää yhdistettyjä kuljetuksia maantie-, raide- ja lentoliikenteen osalta NLC (Nordic Logistic City) -Seinäjoki intermodaalikeskuksessa. Lisäksi Suupohjan radan kunnostustoimenpiteitä sekä parempia ja kustannustehokkaimpia kuljetusyhteyksiä Kaskisten satamaan on tarpeen edistää. Logistiikka-alueen rakentuminen tavoittelee muun muassa kuljetusten siirtämistä entistä enemmän rautateillä tapahtuvaksi, mikä puolestaan vähentää kuorma-autoliikenteestä aiheutuvia ympäristörasituksia. Toisaalta alueen rakentaminen aiheuttaa itsessään suuria ympäristömuutoksia ja ympäristön pilaantumista. Tavoitteena on myös kuljetusten tehokkuuden kasvu, joka parantaa alueen yritysten kilpailukykyä ja taloudellista kannattavuutta. Logistiikka-alueen sisällön kehittäminen Myös logistiikka-alueen sisällön kehittämiseen tulee panostaa. Edistetään logistiikka-alueen mahdollisuuksia toimia läntisen Suomen sisämaan satamana sekä maakunnallisena ja energiatehokkaana yhdistettyjen kuljetusten keskuksena. Selvitetään lämpösäädeltyjen elintarvikekuljetusten toiminnallisia haasteita sekä laaditaan logistiikan tutkimuksen ja kehittämisen toimintamalli. Logistiikka-alueeseen kytkeytyvää Seinäjoen rautatieasema-aluetta kehitetään rakentamisen ja osaamisintensiivisen toiminnan kohteena. Sisällön kehittämistoimenpiteillä ei katsottu olevan suoria vaikutuksia millekään vaikutusten arvioinnin kohteena olevalle osa-alueelle. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi 31

32 4 Tavoite 10: Luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminen Uusiutuva energian käytön edistäminen Luonnonvarojen osalta yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista on tunnistettu uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistäminen tuotannon elinkaarivaikutukset huomioiden. Uusiutuvia energialähteitä on tarpeen hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Bioenergian tuotannon logistiikkaa, laatua ja tehokkuutta tulee kehittää. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä nostetaan jalostusastetta. Edistetään vähähiilisten liikennepolttoaineiden, kuten biopolttoaineiden, kehittämistä ja jakeluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Fossiilisen tuontienergian korvaaminen paikallisella uusiutuvalla energialla tuottaa suoria aluetaloudellisia hyötyjä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia etenkin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kautta. Toisaalta biomassojen käytön voimakas kasvu asettaa vaatimuksia maakunnan metsien ja peltojen entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle. Sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta uusiutuvan energian käytön lisääminen tuo uusia työ- ja toimeentulomahdollisuuksia etenkin maaseudulle. Energiatehokkaiden ratkaisujen soveltaminen Energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen ja soveltaminen on uusiutuvien energiavarojen käytön lisäksi tärkeä keino hillitä ilmastonmuutosta ja tehdä järjestelmistä kustannustehokkaampia. Energiatehokkuutta edistetään niin energiantuotannossa kuin rakentamisessakin. Kiinnitetään huomiota materiaalitehokkuuteen ja energiakatselmuksiin ja edistetään energiatehokkuutta koulutuksen, neuvonnan ja viestinnän keinoin. Yhteiskunnan energiatehokkuuden parantamisella on suoria taloudellisia vaikutuksia parantuneen kilpailukyvyn muodossa. Samoin energian kulutuksen vähentyminen pienentää päästöjä ja energialähteiden kulutusta, joilla kummallakin on suoria myönteisiä ympäristövaikutuksia. 32 Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN

ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN Työryhmätyöskentelyä: skenaario, tavoitetarkastelua 1. kokous: 2. kokous: KV-trendien jalkauttaminen E- P:lle, massan keruu Toimintaympäristöanalyysiä,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus 16.12.2013 Sisällys 1. Maakuntastrategian lähtökohdat 2 2. Lappi -sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymä 17.11.2008 Sisällys 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot