Arja Liisa Ahvenkoski LAPSEN ADHD PERUSTERVEYDENHUOLLON HAASTEENA TERVEYDENHOITAJAN TYÖN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arja Liisa Ahvenkoski LAPSEN ADHD PERUSTERVEYDENHUOLLON HAASTEENA TERVEYDENHOITAJAN TYÖN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 Arja Liisa Ahvenkoski LAPSEN ADHD PERUSTERVEYDENHUOLLON HAASTEENA TERVEYDENHOITAJAN TYÖN NÄKÖKULMASTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Joulukuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Työn tekijä: Arja Liisa Ahvenkoski Opinnäytetyön nimi: Lapsen ADHD perusterveydenhuollon haasteena terveydenhoitajan työn näkökulmasta Päivämäärä: Sivuja 69+6 liitettä Työn ohjaaja: Ranta-Ylitalo Marja, KM, Lehtori Työn tarkastaja: Maunula Maija, KL, Yliopettaja TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän lastenneuvoloiden ja alakoulun terveydenhoitajien käytössä olevia menetelmiä lapsen ADHD:n tunnistamiseen ja seulontaan sekä ADHD-lapsen ja hänen perheensä tukemiseen. Tutkimuksen tarkoitus oli myös kuvailla hoitoketjun toimivuutta alueella. Tutkimustehtävät täsmentyivät seuraaviksi: 1. Millaisia menetelmiä terveydenhoitajilla on käytössään lapsen ADHD:n tunnistamiseen ja seulontaan? 2. Millaisia menetelmiä terveydenhoitajilla on tukea ADHD-lasta ja hänen perhettään? 3. Millainen hoitoketjun toimivuus on Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymässä terveydenhoitajien mielestä? Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelulla ja tiedonantajiksi valittiin 6 lastenneuvolan ja alakoulun terveydenhoitajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan havainnointi, seuranta, lapsen ja vanhempien haastattelu sekä Kehu-tutkimus ovat terveydenhoitajien käytössä olevia lapsen ADHD:n tunnistamis- ja seulontamenetelmiä. Terveydenhoitajat hyödyntävät tehokkaasti myös moniammatillista yhteistyötä yhtenä seulontamenetelmänään. Lapsen ja perheen tukemisen menetelmiä ovat kunnioittava perheen kuunteleminen, keskustelu, neuvonta, sekä vastaanottokäynnit ja yhteydenottomahdollisuus muulloinkin kuin määräaikaistarkastusten yhteydessä. Terveydenhoitaja-asiakas suhteen jatkuvuudella nähtiin tärkeä merkitys. Lisäkoulutusta terveydenhoitajat tunsivat tarvitsevansa ADHD -lapsen ja perheen tukemisen erityispiirteistä. Terveydenhoitajien mukaan hoitoketjun toimivuutta alueella on tarve kehittää eri yksiköiden toimenkuvia tarkentamalla ja selkiyttämällä. Lastenneuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon tarvitaan selkeä ohjeistus positiivisten seulontatulosten kanssa toimimisesta. Terveydenhoitajien mukaan myös konsultaatiopalautejärjestelmä vaatii kehittämistyötä. Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää ADHD-lapsen ja perheen tutkimusprosessin, lapsen ja perheen tukemisen sekä hoitoketjun kehittämistyössä. Avainsanat: ADHD, tunnistaminen, seulonta, lapsen ja perheen tukeminen, hoitoketju

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERCITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Nursing Author: Arja Liisa Ahvenkoski Name of the Thesis: Child`s ADHD as a Challenge of Primary Health Care from the Public Health Nurse`s Point of View Date: 16. November Pages appendix Supervisor: Marja Ranta-Ylitalo M.Ed., Lecturer Inspector: Maija Maunula Lis.Ed., Principal Lecturer ABSTRACT The purpose of this study was to describe the methods public health nurses use to identify and screen a child`s ADHD and to support both an ADHD-child and the family in child health clinics and primary school (classes 1-6) in the area of federation of municipalities of Kokkola. The purpose of the study was also to describe the function of the care chain in the area. The tasks were: 1) What kind of methods public health nurses are using to identify and screen a child`s ADHD 2) What kind of methods public health nurses are using to support an ADHD-child and the family? 3) What do the public health nurses think about the function of the care chain in the area of federation of municipalities of Kokkola? The data was collected by theme interview and the interviewees were six public health nurses in child health clinics and primary school (classes 1-6) schoolnurses. The data was analysed by using content analysis. According to the results observation, follow-up, interviewing the child and parents and also Kehu-test (details the advancement and problems) are the methods the public health nurses use to identify and screen child`s ADHD. Public health nurses are also effectively making use of multiprofessional cooperation as a screeningmethod. The respectful listening of the family, discussion, counselling, both consulting hours and the possibility to contact at another time than in periodic inspection are the methods of the child and the family support. The continuity of relationship between public health nurses and clients was also found necessary. The public health nurses have realized that they need additional education in how to give a special support to an ADHD-child and the family. According to public health nurses it`s necessary to develope functionality of care chain by defining and checking job descriptions of different units. Child health clinics and school health care are needed clear quidelines how to work with positive screening results. According to public health nurses it`s also necessary to develop the consultation feedback system. The results of this study can be used in researching and supporting a process of an ADHD-child and the family and also in advancement of a care chain. Keywords: ADHD, identifying, screening, supporting child and family, care chain

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO ADHD-OIREYHTYMÄ ADHD:n syyt ja esiintyvyys Varhainen tunnistaminen ja seulonta ADHD-diagnoosin asettaminen ADHD:n psyykkisiä liitännäisoireita ADHD:hen liittyvistä tutkimuksista LAPSEN JA PERHEEN TUKEMINEN HOITOTYÖSSÄ Perheen tukemisen osa-alueet Perheen tukemisen menetelmiin liittyvät tekijät ADHD-lapsen ja perheen tukemisen erityispiirteitä ADHD-LAPSEN HOITOKETJU TUTKIMUKSEN TAUSTA, TARKOITUS JA TUTKIMUS-... TEHTÄVÄT Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Tutkimustehtävät TUTKIMUKSEN METODOLOGIA TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Aineiston analyysi Tutkimuksen eettiset kysymykset TUTKIMUSTULOKSET Terveydenhoitajien käyttämät menetelmät lapsen ADHD:n...37 varhaiseen tunnistamiseen ja seulontaan Terveydenhoitajien käyttämät menetelmät ADHD-lapsen ja...42 hänen perheensä tukemiseen Terveydenhoitajien kokemukset hoitoketjun toimivuudesta...46 alueella TULOSTEN TARKASTELU Oireiden tunnistaminen ja seulonta Lapsen ja perheen tukeminen Hoitoketjun toimivuus POHDINTA...61 LÄHTEET...64 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Yhteiskuntamme muutokset, kiire, tietotulva ja sosiaaliset vaatimukset ovat oleellisesti muuttaneet ihmisiin kohdistuvia henkisiä paineita. Muutosten seurauksena uudenlaiset ongelmat haittaavat ihmisten hyvinvointia. Huomio on kiinnittynyt erityisesti lapsia ja nuoria, mutta myös aikuisia haittaaviin mielenterveyden ongelmiin, tarkkaavaisuusvaikeuksiin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöihin. Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota aivojen hienotoimintohäiriöihin. Hienotoimintohäiriöillä tarkoitetaan normaaliälyisellä ihmisellä ilmeneviä neurologisia ja/tai kognitiivisia ongelmia. (Vataja 2006, 619.) Tiedetään, että useisiin ongelmiin liittyy sekä perinnöllinen että kasvuympäristön aiheuttama riski (Rintahaka 2007). Useat näistä ongelmista ovat suorassa syy-seuraussuhteessa keskenään: esimerkkinä kielen tuoton erityisvaikeudet, joista puolestaan voi seurata ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tarkkaavuudessa sekä tätä kautta ongelmia kognitiivisessa kokonaiskehityksessä ja koulunkäynnissä. (Vataja 2006, 619.) Tarkkaavaisuus-ylivilkkaus-impulsiivisuushäiriö, ADHD on laajenevassa määrin huomion kohteena. Vielä ei ole riittävästi oivallettu häiriön varhaisen toteamisen ja hoidon vaikutusta pitkäaikaisennusteeseen. ADHD:tä ennakoivat käyttäytymisen piirteet saatetaan havaita jo lapsen ollessa vuoden, parin ikäinen. Usein vanhemmat toteavat lapsen olevan jollain tavalla erilainen. Harvoin lapsi kuitenkin ohjautuu ammattiavun piiriin ennen kouluikää. (Rintahaka 2007.) Kiinnostukseni aiheeseen nousee työstäni Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatrian poliklinikalla. Osan työajastani olen toiminut neuropsykiatrisen työryhmän jäsenenä. Tässä työryhmässä olen osallistunut ADHD-aikuisen tutkimusprosessiin haastattelemalla toisen sairaanhoitajan kanssa asiakasta ja hänen läheisiään. Näissä haastatteluissa olemme seikkaperäisesti keränneet tietoa aina asiakkaan sikiövaiheesta nykyhetkeen. Sikiövaiheesta, imeväis-, leikki- ja kouluiän vaiheista olemme haastatelleet asiakkaan vanhempia tai muuta asiakkaan kasvuvaiheen hyvin tuntenutta läheistä. Monen haastattelemamme asiakkaan polku lap-

6 2 sesta aikuiseksi on ollut kivikkoinen ja koskettava. ADHD:n varhainen toteaminen, hoito ja kuntoutus säästävät lapsen monilta inhimillisiltä ja taloudellisilta huolilta myöhemmin elämässään. Yhteiskunnallisestikin tämä on kannattavaa, sillä puhtaan ADHD:n ennuste on tutkimusten mukaan selkeästi parempi kuin tilan, jossa on samanaikaisesti neurologisia tai psykiatrisia ongelmia (Rintahaka 2007, 49). Perusterveydenhuolto on avainasemassa oireyhtymän havaitsemisessa. Tässä opinnäytetyössä käsittelen lapsen (0-13v) tarkkaavaisuus-ylivilkkausimpulsiivisuushäiriötä, ADHD:tä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa määrittelen ADHD-käsitteen ja selvitän, mitä tietoja ADHD:n tunnistamisen, seulonnan ja diagnosoinnin kannalta pidetään tärkeänä. Lapsen ja perheen tukemisen osalta selvitän perhekeskeisessä työssä tarvittavia perustaitoja ja -asenteita sekä ADHDlapsen ja perheen tukemisen erityispiirteitä. Määrittelen myös hoitoketju-käsitteen. Terveydenhoitaja lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa on keskeinen henkilö oireyhtymän varhaisen toteamisen ja seulonnan näkökulmasta. Opinnäytetyöni tutkimusosuudessa kuvaan Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän lastenneuvoloiden ja alakoulun terveydenhoitajien käyttämiä menetelmiä lapsen ADHD-oireyhtymän tunnistamiseen ja seulontaan, sekä lapsen ja hänen perheensä tukemiseen. Lisäksi kuvaan hoitoketjun toimivuutta alueella terveydenhoitajien kertomana. Opinnäytetyön rajaus on muotoutunut luonnostaan, sillä ADHD:n toteaminen tulisi tapahtua ennen kouluikää tai viimeistään alakoulussa. Keskityn työssäni oireyhtymän tunnistamisen, seulonnan, lapsen ja perheen tukemisen sekä hoitopolun kuvaamiseen perusterveydenhuollossa terveydenhoitajan työn näkökulmasta. Varsinaisen hoidon ja kuntoutuksen olen rajannut pois työstäni.

7 3 2 ADHD-OIREYHTYMÄ ADHD Attention-deficit/hyperactivity disorder on lasten ja nuorten yleisin neuropsykiatrinen häiriö. Sillä tarkoitetaan tarkkaavaisuushäiriötä, joka ilmenee tarkkaavuuden vaikeutena, ylivilkkautena ja impulsiivisena käyttäytymisenä. Oireita tulee olla ennen seitsemää ikävuotta. Joskus oireet havaitaan vasta ensimmäisinä kouluvuosina, kun lapsella ilmenee oppimisvaikeuksia eikä hän saavuta opetuksen tavoitteita ikäkautensa edellyttämällä tavalla. Oireet voivat jatkua aikuisikään asti, vaikeuttaa jatko-opintoja ja haitata työelämässä selviytymistä. Kysymys on kroonisesta tilasta, jossa oireet ovat olleet jo lapsuudessa ja ne jatkuvat läpi kouluvuosien aikuisikään asti. Iän myötä oireet voivat lieventyä tai muuttaa luonnettaan. (Michelsson, Miettinen, Saresma & Virtanen 2003, 12.) Ensimmäinen lääketieteellinen havainto keskittymättömistä, impulsiivisista, ylivilkkaista ja aggressiivisista lapsista on vuodelta Tohtori George F. Stilliä pidetään tarkkaavaisuushäiriön ensimmäisenä kuvaajana. Poikkeavuuden ensimmäiseksi luotettavaksi kuvaajaksi on kuitenkin esitetty vuosisataa aikaisemmin vaikuttanutta tohtori Alexander Crichtonia Oireiden katsottiin johtuvan tietynlaisesta aivovammasta luvulla otaksuttiin myös huomattavan liikunnallisen aktiviteetin johtuvan aivovauriosta luvulla ilmestyivät ensimmäiset julkaisut ylivilkkaus-oireyhtymästä, johon kuului tarkkaavaisuuden ylläpitämisen ongelmia, keskittymisvaikeuksia, impulsiivisuutta, heikko koulumenestys ja raivokohtauksia. Termi lievä aivovaurio oli käytössä 1960-luvulle asti. Termiä aivovaurio kritisoitiin, koska ei pystytty osoittamaan mitään aivovaurioon viittaavaa luvun loppupuolella ehdotettiin, että oireyhtymää nimitettäisiin lieväksi aivotoiminnan häiriöksi (minimal brain dysfunktion) ja lyhenteenä käytettäisiin kirjaimia MBD. MBD:n määritelmään kuului sekä käyttäytymisen ongelmia että neurologisia toiminnanhäiriöitä luvulla pääteltiin, ettei oireyhtymän ensisijainen oire ollutkaan ylivilkkaus vaan tarkkavaisuushäiriö ja vuonna 1980 ruvettiin tilaa nimittämään tarkkaavaisuushäiriöksi, ADD:ksi (attention-deficit disorder). Määritelmän mukaan oli kyse joko pelkästään tarkkaavaisuushäiriöstä tai tarkkaavaisuushäiriöstä, johon liittyi

8 4 ylivilkkautta. Myöhemmin todettiin kuitenkin, että tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta oli erittäin epätavallista, ja oireyhtymä sai vuonna 1987 uuden nimen tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö, ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder). (Michelsson ym. 2003, ) Koska MBD-termi viittasi aivotoiminnan häiriöön, vaikkei sitä kliinisissä tutkimuksissa pystytty vahvistamaan, alettiin termiä kritisoida. Vastaavasta ongelmakirjosta alettiin Ruotsissa käyttää lyhennettä DAMP (dysfunktion in attention, motor control and perception), johon kuului tarkkaavaisuushäiriö, motoriset ongelmat ja hahmotushäiriöt. DAMP-termiä on käytetty yksinomaan Pohjoismaissa luvulla liitettiin AD/HD-termiin vinoviiva osoituksena siitä, että AD/HD on jaettu kolmeen alaryhmään sen mukaan, onko henkilöllä tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkausimpulsiivisuus vai molemmat. (Michelsson ym. 2003, ) Jatkossa käytän käsitettä ADHD ilman vinoviivaa, koska sen käyttö näyttäisi olevan hyvin yleistä. Virallisessa tautiluokituksessa (ICD-10) on mainittuna diagnoosi hyperkineettiset häiriöt ja alaryhmänä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö. Tautiluokituksen mukaan lapsi noudattaa hetken mielijohteita, hänen älyllisen toimintansa heikkous on tavallista ja motorisen kehityksen sekä kielen kehityksen erityisvaikeudet ovat yleisiä. Määritelmä sopii hyvin myös MBD:hen, mutta asiantuntijoiden mukaan on muistettava, että lapsella voi olla tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta tai impulsiivisuutta ilman muita oireita tai ongelmia. Nämä lapset jäävät vielä toisinaan huomioimatta, koska maassamme on korostettu MBD-diagnoosia, jossa lapsella on ongelmia monilla eri toiminta-alueilla (Michelsson, Saresma, Valkama & Virtanen 2004, 18). Virallinen tautiluokitus maassamme noudattaa ICD-10:n ohjeita. Asiantuntijoiden mukaan ADHD-määritelmälle löytyy parempi ja tarkempi selitys amerikkalaisesta psykiatrisesta tautiluokituksesta (DSM-IV). Osalla ADHD-ryhmään kuuluvista lapsista voi olla vain tarkkaavaisuuden ylläpitämisen ongelmia tai vain impulsiivisuutta ja ylivilkkautta tai kaikkia. Lasta, jolla on tarkkaavaisuushäiriö, mutta joka ei ole ylivilkas ja impulsiivinen, ei aina huomata, koska hän ei ole häiritsevä. Näillä lapsilla voi kuitenkin olla huomattavia oppimisvaikeuksia (Michelsson ym. 2004, 18).

9 5 2.1 ADHD:n syyt ja esiintyvyys Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö kuuluu siis tautiluokituksessa hyperkineettisiin häiriöihin (HKD). Se ilmaantuu 3-9 prosentille vastasyntyneistä. Lähes puolella potilaiden ensimmäisen asteen sukulaisista on samankaltaisia oireita. Monien eri geenien katsotaan todennäköisesti vaikuttavan häiriön syntyyn. Vahvin yhteys tutkijoiden mukaan vaikuttaa olevan aivojen välittäjäaineen, dopamiinin, toimintahäiriön ja ADHD:n välillä. (Vanhatalo, Soinila & Iivanainen 2006, 635.) Myös ulkoisilla tekijöillä voi olla yhteys aivotoiminnan häiriöiden syntyyn. Raskauden aikana voivat tietyt sairaudet, virustaudit, vammat, hapen puute, lääkkeet, huumausaineet ja runsas alkoholinkäyttö vahingoittaa sikiön normaalia kehitystä. Äidin raskaudenaikainen tupakointi on myös tärkeä ADHD:n vaaratekijä riippumatta esimerkiksi raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. (Michelsson ym. 2004, 12.) Raskaudenaikainen tupakointi saattaa aiheuttaa myös muita poikkeavuuksia, kuten ennenaikaisuuden lisääntymistä, keskosuutta, matalaa syntymäpainoa ja useita raskaudenaikaisia komplikaatioita. Kaikilla näillä tupakan aiheuttamilla poikkeavuuksilla on selkeä yhteys lapsen ADHD:n mahdollisuuteen. (Rintahaka 2007, 15.) Lapsi voi vaurioitua myös synnytyksen aikana, jos hän esimerkiksi kärsii hapenpuutteesta tai jos hän saa aivoverenvuodon tai jonkin vakavan aivojen toimintaa vaurioittavan taudin. Vanhemmilla lapsilla voivat mm. aivokalvontulehdus tai ulkoinen päähän kohdistunut isku jättää pysyviä oireita. Miten erikoisiksi tai poikkeaviksi luokitellut oireet kehittyvät, riippuu myös ympäristötekijöistä. Sekundaarisia psyykkisiä oireita voi kehittyä ajan mittaan. (Michelsson ym. 2004, 12.) Viime aikoina ilmestyneiden tutkimustulosten perusteella on yhä selkeämmin tullut esiin epäsuotuisten lapsuuden kehitysympäristön puutteiden yhteys ADHD:hen (Rintahaka 2007, 16).

10 6 TAULUKKO 1. ADHD-oireyhtymää aiheuttavia tekijöitä ADHD:n syyt Yleisyys % * Perinnölliset tekijät % * Raskaudenaikaiset tekijät ja synnytysvauriot % * Aivojen kehityshäiriöt ja kromosomipoikkeavuudet % * Aivojen toimintaa vahingoittavat taudit ja tapaturmat 3-5 % (Michelsson ym. 2004, 25.) Amerikkalaisten tutkimusten mukaan 3-5 %:lla kouluikäisistä lapsista on ADHD. Lapsista, joilla kouluiässä on ADHD, on 80 %:lla oireita teini-iässä ja %:lla vielä aikuisenakin. Ainakin puolella heistä ilmenee iän karttuessa erilaisia psyykkisiä liitännäisoireita: uhmakkuushäiriöitä, aggressiivisuutta ja epäsosiaalista käyttäytymistä, kuten valehtelemista ja näpistelyä. Monilla on pelkoja, masennusta ja huono itsetunto. (Michelsson ym. 2004, 21; Rintahaka 2007, 11.) Suomalaisessa laajassa kaksivaiheisessa tutkimuksessa ylivilkkauden esiintyvyydeksi saatiin 7 %. Pojilla ylivilkkaus on yleisempää kuin tytöillä, suhde vaihtelee välillä 3-9:1. Esiintyvyysluvut vaihtelevat eri tutkimuksissa menetelmien ja diagnostisten kriteerien erilaisuuden vuoksi. (Aronen Eeva 2000, 2468.) 2.2 Varhainen tunnistaminen ja seulonta Lapsen erityisvaikeudet tulisi todeta mahdollisimman varhain, jotta perheen tukitoimet ja lapsen kuntoutus päästään aloittamaan tarpeeksi ajoissa. Mitä myöhäisemmässä iässä diagnosointi tapahtuu, sitä enemmän sekundaariset psyykkiset oireet liittyvät oirekuvaan. Viimeistään neuvolan 5-vuotistarkastuksessa tulee tarkkaavaisuuden oireiden löytämiseksi suorittaa seulontatutkimus. Näin voidaan löytää ne lapset, jotka oppimisvaikeuksien ja käytöshäiriöiden todennäköisyyden

11 7 vuoksi on syytä lähettää tarkempiin tutkimuksiin. Levottoman ja impulsiivisen lapsen ohjaamisessa vanhempien tukeminen on tarpeen. Samoin kielellisen kehityksen viivästymissä tulee ryhtyä kuntouttaviin toimiin heti, kun ne havaitaan. (Turunen 1996, 18.) Lastenneurologia käsittää lapsuus- ja nuoruusiän normaalin kehityksen, kuten liikkeiden ja liikunnan, tasapainon, hienomotoriikan ja koordinaation, puheen ja muun viestinnän, älyllisen, emotionaalisen ja sosiaalisen sekä aistinten kehityksen ja niiden häiriöiden ja poikkeavuuksien arvioinnin, selvittelyn ja seurannan (Sillanpää 1996, 10). Seulontatutkimus on nopea ja yksinkertainen toimenpide, jossa arvioidaan, onko lapsi oppinut ikää vastaavat, tietyt taidot (Kranowitz 2004, 167). Seulonnan yleisperiaatteena on, että seulotaan asioita, joiden toteamisesta on selvää hyötyä. Neuvolassa tulee olla selkeä ohjeistus siitä, miten positiivisten seulontatulosten kanssa toimitaan. Seulotuille tulee järjestää tarvittava tutkimus ja hoito. Neurologista seulontaa on mahdollista toteuttaa monin tavoin. Apuna voidaan käyttää etukäteen kotiin lähetettäviä kyselylomakkeita, tai vanhempia pyydetään täyttämään lomake odottaessaan. Mikäli osa seulonnoista toteutuu päivähoidossa, tulee muistaa, että seulontatulosten tulkinta ja diagnoosin tekeminen on terveydenhuollon, viime kädessä lääkärin tehtävä. Neuvolan vastuulääkärillä on ensisijainen vastuu siitä, mitä seulontoja neuvolassa toteutetaan. Lääkärin vastuulla on myös oikeaaikainen erikoissairaanhoitoon lähettäminen. Lääkärillä on vastuu myös terveydenhoitajien tekemien tutkimusten tulkinnasta. Jokainen poikkeava tulos seulonnassa on aina kontrolloitava. Toistetuin tutkimuksin todettua poikkeavuutta ei milloinkaan saa jättää ilman jatkoselvityksiä. Seulontatestien tarkoituksena ei ole lasten normittaminen samaan muottiin, vaan seuloa ongelmia, joita voidaan hoitaa tai ehkäistä niistä johtuvia seurannaisongelmia. Vanhempien paneutuva kuunteleminen on yksi tärkeä seulontamenetelmä. Vanhempien huolet on aina syytä ottaa vakavasti. (STM 2005, 159.) Lapsen neurologista kehitystä arvioitaessa tulee huomioida kokonaiskehitys, yksittäiset viiveet eivät vaadi puuttumista. Paikallisista olosuhteista riippuu, minkä ikäkauden kehityksellisiin seulontoihin keskitytään. Perusteellinen, laaja-alainen neu-

12 8 rologisen kehityksen arvio on useimmissa neuvoloissa totuttu tekemään 5- vuotistarkastuksen yhteydessä. Monilla paikkakunnilla on alettu tehostaa 4- vuotiaiden kehitysseurantaa mahdollisesti tarvittavien lisätutkimusten ja tukitoimien riittävän varhaisen käynnistämisen mahdollistamiseksi. Erityisesti jos lähisuvussa (alkaen isovanhemmista ja heidän jälkeläisistään) tiedetään esiintyvän luki-, oppimis- tai keskittymisvaikeuksia, on syytä tarkempia neurologisia kehitysseulontoja tehdä myös ennen viiden vuoden ikää. (STM 2005, ) Neurologisen kehityksen tärkeimpiä seulontoja ovat päänympäryksen kasvun seuranta, karkean- ja hienomotoriikan kehityksen arviointi sekä lapsen puheen ja kommunikoinnin kehittyminen. Seuranta alkaa heti lapsen synnyttyä ja jatkuu koko kasvun ja kehityksen ajan jokaisella neuvolatapaamisella. Hienotoimintohäiriöiden oirekirjo voi olla hyvin vaihteleva. Usein hienomotoriikan häiriö liittyy muuhun motorisen koordinaation kömpelyyteen tai kypsymättömyyteen. Mukana on myös tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia sekä eriasteisia hahmotuksen häiriöitä. Vaikeimmissa muodoissa tarkkaavaisuusongelmat, hieno- ja karkeamotoriikan ongelmat sekä hahmotusongelmat esiintyvät yhdessä kielellisen kehityksen ongelmien kanssa. Kielelliset puutteet liittyvät myös lievempiin tarkkaavaisuushäiriöihin. (STM 2005, ) Anamneesi on havainnoinnin ohella lastenneurologisen tutkimuksen tärkein osa. Nykyongelmat ovat anamneesin lähtökohtana. Lapsen annetaan kuvata oireensa omin sanoin. Jo 2-3-vuotiaan lapsen katsotaan osaavan selittää vaivojaan, esim. päänsärkyään. Kouluikäiseltä tämä sujuu useimmiten jo todella hyvin. Yli 10- vuotiaan lapsen on syytä olla ainakin osan tutkimusajasta kahden kesken tutkijan kanssa. Lapsen omatoimisuuteen on hyvä pyrkiä. Saattajan täydentävä kertomus on tärkeä. Anamneesilla tarkoitetaan kyselyä, jossa selvitetään oireiden alkamisajankohta, toistuvuus, muutokset ajan kuluessa ja oireita pahentavat tekijät. Selkeät kysymykset ovat hyvin oleellisia. Joskus samaa asiaa täytyy kysyä toistamiseen eri sanoilla, jotta keskeiset asiat saataisiin selville. Johdattelevia kysymyksiä tulee välttää. On tärkeä selvittää myös, onko saman oireen takia aiemmin suoritettu tutkimuksia. (Rintahaka 2007, 20; Koskiniemi & Donner 2004, )

13 9 Lapsen aikaisemmista sairauksista selvitetään lastentaudit, otiitit, sairaalahoidot, leikkaukset ja tapaturmat samoin kuin rokotukset. Hoitopaikat ja hoitoajat ovat tärkeitä tekijöitä, samoin kuume- ja muut kouristelut, päänsärky, vatsavaivat sekä virtsa- ja ulostushäiriöt. Lasta tutkittaessa selvitetään raskauden kesto, äidin raskaudenaikaiset sairaudet, hänen käyttämänsä lääkkeet, synnytyssairaala, synnytystiedot, lapsen pituus, paino, päänympärys sekä vointi syntymän jälkeen. Myös vastasyntyneisyyskauden ongelmat ja rintaruokinnan pituus selvitetään. Tärkeää on kiinnittää huomio pitkittyneeseen keltaisuuteen, kouristeluihin, vapinaan, hengitys- ja syömisvaikeuksiin, oksenteluun, vatsavaivoihin, ulostamis- ja virtsaustapoihin ja unihäiriöihin. Tärkeää on myös tietää päivä- ja yökuivaksi oppimisiät ja niitä verrataan sisarusten ja vanhempien vastaaviin ikiin. Neuvolakortista nähdään neuvolakäyntien säännöllisyys ja muut merkinnät. (Rintahaka 2007, 15; Koskiniemi & Donner 2004, ) Kehitystapahtumista hyvin oleellisia ovat sosiaalisen hymyn ilmaantuminen, kääntyminen, istuminen, nouseminen tukea vasten ja kävely ilman tukea sekä juokseminen. Tärkeää on vanhempien arvio lapsen näöstä, kuulosta ja kehityksestä verrattuna sisaruksiin ja vanhempiin. Puheen kehityksessä oleellisia ovat jokeltelu, ensimmäisten sanojen ilmaantuminen, sanojen yhdistäminen ja kyky kertoa tapahtumista. (Koskiniemi & Donner 2004, 54.) Ympäristötekijöistä selvitetään kodin olosuhteita, päivähoitopaikkaa, hoitopaikkojen vaihtuvuutta, koulunkäyntiä ja muutoksia siinä, koulumuotoa, koulumenestystä, mieliaineita, luokalle jäämisiä ja toverisuhteita. Myös vapaa-ajan harrastusten selvittely antaa hyödyllistä lisätietoa. (Rintahaka 2007, 20; Koskiniemi & Donner 2004, 54.) Taustatietojen osalta selvitetään myös sisarusten ja vanhempien, samoin isovanhempien ja muiden lähisukulaisten sairauksia. Erityisesti on syytä kysyä kehitys-, aisti- ja liikuntavammoista, kouluvaikeuksista, päänsärystä ja kouristuksista, aineenvaihduntasairauksista sekä sydän- ja verisuonisairauksista. Periytyvää sairautta epäiltäessä selvitetään vanhempien ja isovanhempien syntymäpaikat. Tarvittaessa piirretään sukupuu. Erityisen tärkeää on saada tieto pienenä kuolleista ja kuolleena syntyneistä sisaruksista. (Rintahaka 2007, 15; Koskiniemi & Donner

14 , ) Hyvä anamneesi antaa luotettavan pohjan lapsen asioiden lähestymiselle. Joskus on tilanteita, jolloin anamneesia on syytä täydentää muilla saatavilla olevilla keinoilla. Tämä tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun anamneesi ja status ovat epäsuhteessa toisiinsa tai anamneesi jää epäselväksi. Erityisten kehitysmallien olemassaoloa ei pidä unohtaa. Tämän vuoksi tarvittaessa on syytä selvittää sisarusten ja vanhempien pään ympärysmitta, pituuden ja painon lisäysten ajoittuminen, motoristen ja psyykkisten toimintojen kehittyminen sekä kuivaksi oppiminen. Lapsi täytyy suhteuttaa ainakin jossain määrin ympäristöönsä ja ennen kaikkea perheensä puitteisiin ja muistaa, että löydösten painoarvo vaihtelee lapsesta toiseen; ne ovat yksilöllisiä ja suhteellisia. (Koskiniemi & Donner 2004, 55.) Erilaisista lastenneurologisista seulontakokeista BOEL-kokeella (blicken orienterar efter ljud) tutkitaan yleensä kahdeksan kuukauden ikäisen kuuloa, katseella seuraamista, tarttumisen halukkuutta ja käsien koordinaatiota. Tähän tutkimukseen tarvitaan ääni- ja näkölähde. (Koskiniemi & Donner 2004, 157.) KAM-seulontakokeella tutkitaan viisivuotiaiden näkemistä, karsastusta, karkea- ja hienomotoriikkaa, koordinaatiota ja tasapainoa, pakkoliikkeitä, kielellistä kykyä, hahmottamista, keskittymiskykyä ja käyttäytymistä. Virhepisteiden summa osoittaa neuropsykologisen kehityksen häiriintymisastetta. KAM-seulontatutkimuksen ovat kehittäneet Michelsson Katarina, Ylinen Anneli ja Märta Donner (Koskiniemi, Donner 1987, ) Pohjois-Karjalassa aloitettiin vuonna 1994 viisi vuotta kestänyt lasten kuntoutusprojekti, jonka yhtenä tavoitteena oli seulontamenetelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen perusterveydenhuollossa. Lastenneurologi Kirsi Mustonen on suunnitellut vauvaikäisen neurologisen arviointimenetelmän VANE, jolle leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio eli LENE on jatkoa. (Valtonen Riitta, Mustonen Kirsi & työryhmä 1999, 1-3.) Lapsen kommunikaatiovaikeuksia voidaan kartoittaa LUMIUKKO-puheseulalla. Lumiukko-puheseula on uudentyyppinen, kertomuksenomainen tapa kartoittaa lapsen kommunikointivaikeuksia (Korpilahti 2002, 3).

15 11 KEHU-seula on tarkoitettu viisi vuotta täyttävän lapsen kehityksen arvioimiseksi. Nokialla erityispäivähoidon työryhmä asetti 1990 erillisen työryhmän suunnittelemaan menetelmää, jota voitiin käyttää sekä päiväkodissa että neuvolassa ja joka mahdollisimman luotettavasti arvioisi viisivuotiaan kehitystä. (Kokkolanseudun KEHU 2002, 4.) VIIVI-kyselylomake on pohjoismaisten kokeneiden kliinikkojen ja tutkijoiden yhteistyössä suunnittelema kyselylomake vanhemmille. Viivi on diagnosoinnin työväline ammattihenkilöstön käyttöön. Lomake valaisee yksityiskohtaisesti vuotiaiden lasten kehitystä eri toiminta-alueilla kuten; motoriikka, toiminnan ohjaus, hahmotus, muisti, kieli, sosiaaliset taidot ja oppiminen. Lomakkeen ensisijaisia käyttäjiä ovat lääkärit, psykologit ja lastenpsykiatriset, pediatriset ja lastenneurologiset työryhmät sekä neuvola ja kouluterveydenhuollon työryhmät. Lomake ei kuitenkaan yksinomaan riitä diagnoosin tekemiseen. Käsikirja antaa ohjeita Viivilomakkeen soveltamisesta ja pisteytyksestä. Se ei kuitenkaan anna suuntaviivoja tulosten tulkitsemiseksi. Viivi on erittäin laaja-alainen kliininen väline, joka edellyttää hyvää kliinistä tietoa ja taitoa, tulosten tulkinta on riippuvainen käyttäjän taidoista ja vastuullisuudesta. (adhd-lehti 2005, 3; 38.) ADHD:n diagnostiikassa erityisesti motoriikan, sekä hieno- että karkeamotoriikan, hahmottamisen, käyttäytymisen ja oppimisen vaikeudet tulee kartoittaa, aistien ja puheenkehityksen häiriöitä unohtamatta. Niilo Mäki Instituutin Kummi-sarjan kirjallisuudesta löytyy erilaisia kyselykaavakkeita sekä neuvola- että kouluikäisten lasten seurantaan, arviointiin ja seulontaan. Lisäksi kirjallisuudesta löytyy seulontakokeita, joita myös käytetään seulonnassa. Tällaisia seulontoja ovat DAWBA, MOVEMENT ABC JA SDQ. Seulontatutkimuksista olen koonnut taulukon, joka on liitteenä 1. Taulukosta käy ilmi mitä kukin tutkimus seuloo ja mihin ikävaiheeseen seulaa suositellaan. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus, Stakes, on tehnyt kyselytutkimuksen terveyskeskuksille huhti - toukokuussa 2006 liittyen 3-7-vuotiaiden lasten seulontatutkimuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin terveyskeskusten lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa 3-7-vuotiaille tehtyjen terveystarkastusten nykytilaa eri-

16 12 tyisesti seulontamenetelmien ja tulosten raportoinnin näkökulmista. Maaliskuun lopussa 2006 lähetettyyn internetkyselyyn oli vastannut 214 terveyskeskusta (86 %). Lapsen neurologisen kehityksen arvioinnissa 77 % sovelsi LENE-menetelmää. 93 % selvittää lomakekyselyllä vanhempien arviota lapsen kehityksestä. Varhaiskasvatukselta 80 % pyysi ainakin kerran arvion lapsesta, useimmiten 5- vuotistarkastukseen (73 %). Kolmasosa terveyskeskuksista käytti lapsen psykososiaalisessa seurannassa ja tuen tarpeen selvittämisessä tiettyä menetelmää ja siihen perustuvaa lomaketta, joka useimmiten oli kehitetty omatoimisesti. (Rimpelä, Rigoff, Wiss & Hakulinen-Viitanen 2006, 3.) 2.3 ADHD-diagnoosin asettaminen Ongelmien vyyhtiytyminen on lastenneurologisille potilaille ominaista. Yksi perusongelma aiheuttaa joukon näennäisesti toisistaan riippumattomia ongelmia. Ongelmien ketjuuntuminen ja keskinäinen riippuvuus aiheuttavat sen, että lastenneurologiassa on aikuisneurologiaan verrattuna huomattavan kirjava joukko sairauksia. Useat lastenneurologiset sairaudet ovat oireyhtymiä, jotka on määritelty kliinisin perustein. (Vanhatalo, Soinila & Iivanainen 2006, 630.) Hyperkineettisiin häiriöihin kuuluva aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön diagnoosin edellytyksenä on pidetty oireiden alkamista jo lapsuudessa. Samanaikaisten psykiatristen sairauksien tunnistamiseksi ADHD-potilaiden diagnostiseen selvittelyyn tulisi liittää psykiatrin arvio. (Vanhatalo ym. 2006, ) ADHD-oireet ovat erilaisia eri ikäkausina ja kansainvälisten diagnoosikriteerien väitetään soveltuvan erityisesti 6-12-vuotiaille lapsille. Imeväisiässä oireita ovat erilaiset univaikeudet. Tällöin lapsi nukkuu tavallista levottomammin, useat yöheräämiset ovat tyypillisiä, samoin vuorokausirytmin häiriöt ja päiväaikainen levottomuus. Lapsi saattaa olla myös tavallista rauhallisempi verrattuna perheen muihin sisaruksiin. Mikäli imeväisellä on tällaisia oireita ja etenkin, jos imeväisellä on joitakin neurologisia oireita tai viitteitä kehityspoikkeavuudesta esim. ääntelyssä, jokeltelussa, vastavuoroisessa kontaktissa tai liikunnassa on

17 13 tärkeää keskustella vanhempien kanssa jatkoselvittelytarpeesta. (Rintahaka 2007, ) Leikki-iässä lapsi voi olla levoton ja tarkkaamaton sekä helposti ärtyvä ja tulistuva lapsi. Leikki-iässä, viimeistään esikouluiässä ADHD:n mahdollisuuden epäily tulisi herätä. Mikäli lapsella on puheenkehityksen ongelmia, karkea- tai hienomotorista kömpelyyttä ja hahmottamisen vaikeutta, on perhe syytä ohjata jatkoselvityksiin. Tutkimuksen aloittaminen jo leikki-iässä katsotaan tärkeäksi, sillä vaikeudet saattavat johtaa lapsen syrjimiseen ja heikkoon itsetuntoon ellei vaikeuksiin puututa. Kirjallisuuden mukaan nuorimmat lapset, joille on tehty ADHD-diagnoosi, ovat olleet alle 4-vuotiaita. (Rintahaka 2007, 13.) Kouluiässä, viimeistään ensimmäisen luokan loppupuolella ADHD:n pitäisi ilmetä kaikkine määritelmään liittyvine piirteineen (diagnostiset DSM-IV kriteerit, liite 2). Tässä vaiheessa lapsella saattaa esiintyä jo erilaisia seurannaisilmiöitä tai samanaikaisia neurologisia poikkeavuuksia tai sairauksia. Seurannaisilmiönä voi esiintyä esimerkiksi itsetuntovaikeuksia, uhmakkuutta, alakuloisuutta tai ahdistuneisuutta. Neurologisia poikkeavuuksia ovat esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisen vaikeudet sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat. (Rintahaka 2007, 13.) Nuoruus- ja aikuisiän oireita en tehtävän rajaamiseen perustuen tässä yhteydessä kuvaa. Diagnostiikka on lääkärin tehtäväkenttää. Terveydenhoitajan on hyvä tietää ADHD-oireyhtymän diagnostiset kriteerit ja mahdolliset liitännäisoireet. 2.4 ADHD:n psyykkisiä liitännäisoireita ADHD:hen liittyvistä psyykkisistä ongelmista ovat tavallisimpia, uhmakkuus, aggressiivisuus, käytöshäiriöt ja epäsosiaalinen käyttäytyminen. Joskus esiintyy pakonomaisia ajatuksia ja liikkeitä, masennusta ja psykosomaattisia oireita. ADHDlapsista 40 %:lla on jossakin elämänsä vaiheessa uhmakkuushäiriö. Tällöin lapsi suuttuu helposti, on ilkeä ja riitelee aikuisten kanssa. Lapsi kieltäytyy itsepäisesti

18 14 aikuisten ohjeista ja vaatimuksista. Hän ärsyttää ja syyttää muita omista virheistään ja pahoista teoistaan. (Rintahaka 2007, 46.) Uhmakkuushäiriötä vaikeampi on käytöshäiriö, johon liittyy aggressiivisuutta, julmuutta ja väkivaltaisuutta. Käytöshäiriöinen lapsi vaikeuttaa koko luokan työskentelyä, nöyryyttää ja kiusaa muita ja aloittaa tappelut. Koulupinnaus on tavallista. Lapset karkaavat ja ovat poissa öisin. He valehtelevat, varastavat ja rikkovat muiden omaisuutta, saattavat kiduttaa eläimiä ja sytyttää tulipaloja. Käytöshäiriöisellä lapsella on suuri riski ajautua rikollisuuteen sekä alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöön. (Michelsson ym. 2004, 53.) Masentunut lapsi on onnettoman näköinen, mikään ei ole hauskaa ja hän tuntee olevansa yksinäinen. Hänellä on huono itsetunto ja syyllisyydentunteita. Krooninen väsymys ja univaikeudet lisäävät huonon olon tunnetta. Pakkoajatuksia ja pakkotekoja voidaan todeta myös ADHD:n yhteydessä. Lieviä pakonomaisia ajatuksia ja tekoja esiintyy usein, koska ADHD-lapsi tarvitsee rutiineja: pukeutumisen ja syömisen täytyy aina sujua tietyllä tavalla ja omien tavaroiden pitää olla tietyssä järjestyksessä. Nämä eivät kuitenkaan merkitse psyykkistä häiriötä, vaan diagnoosia varten tarvitaan elämää häiritseviä pakkoajatuksia ja -tekoja. Näitä voivat olla esimerkiksi pöytälampun sammuttaminen satakunta kertaa ja pitkään kestävät rituaalit ennen aterioita ja ennen nukkumaanmenoa sekä tolkuttoman pitkään kestävä käsien pesu lähes joka tilanteessa. Univaikeudet ovat tavallisia. Usein lapsi valvoo pitkään eikä saa unen päästä kiinni, koska hän ei osaa rentoutua. Univaikeudet voivat korostaa muita ADHD:n oireita, kun lapsi valvottuaan on entistä väsyneempi ja huonosti keskittyvä. (Michelsson ym. 2004, 53.) Psykosomaattiset oireet, kuten päänsärky, vatsavaivat, raajakivut ja huimaus ovat tavallisia lapsilla ja nuorilla. ADHD-tapauksissa oireet voivat korostua ja esiintyä useammin kuin tavallisesti. Eri ikävaiheissa ja etenkin murrosiässä sosiaaliset ongelmat voivat korostua. Kun lapsi huomaa, ettei hänestä pidetä, tai kun häntä kiusataan ja syrjitään, hän hakeutuu sellaiseen kaveriryhmään, jossa hänet hyväksytään. Tämä voi olla ryhmä nuoria, joiden tapoihin kuuluu varastelu sekä alkoholin ja huumeiden käyttö. (Michelsson ym. 2004, 54.)

19 ADHD:hen liittyvistä tutkimuksista Suomessa ADHD-oireyhtymää on tutkinut professori Fredrik Almqvist. Hän on tutkinut sairauden epidemiologiaa, syitä, seurauksia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Tutkimusta ovat tehneet Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Timo Ahonen ja psykologian professori Paula Lyytinen. Niilo Mäki Instituutissa tutkijana toimiva Vesa Närhi on väitellyt aiheesta Oppisiko Mikko lukemaan, jos jaksaisi keskittyä? Vesa Närhen väitöstutkimus 2002 osoitti, että hyvällä yhteistyöllä perheiden, koulun ja klinikan välillä saadaan uutta tietoa oppimisvaikeuksien diagnosointiin ja uusien tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Niilo Mäki Instituutti tutkii lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia sekä oppimisvaikeuksien kuntoutusta. Tuorein aiheesta tehty tutkimus on Oulun Yliopistossa kasvatustieteen maisteri Tuula Hurtigin väitöstutkimus: Nuoren ADHD ja perheympäristö -epidemiologinen ja kliininen tutkimus Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortissa. Tämän tutkimuksen mukaan perhetaustalla on merkitystä jopa oireyhtymän puhkeamiseen. Ydinperhe voi suojata ADHD-lasta mahdollisilta käytöshäiriöiltä. ADHD ja käytöshäiriöt ovat yleisempiä rikkonaisten perheiden lapsilla. Turvallinen perheelämä ja empaattinen kasvatus suojaavat lasta. (Hurtig, 2007.) Pertti Rintahaka on Duodecim-artikkelissaan koonnut tutkimustietoja, joiden mukaan erityisesti aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriötä poteville nuorille on tyypillistä impulsiivisen käyttäytymisen ja tunteiden hallinnan vaikeus ja usein päihteiden käyttö. Mielenterveysongelmat ovat heillä paljon yleisempiä kuin muilla nuorilla. Myös liikenneonnettomuudet ovat heillä yleisempiä kuin muilla nuorilla. He aloittavat sukupuolielämän muita aiemmin, ja heillä on enemmän sukupuolitauteja, yllätysraskauksia ja abortteja. Rintahakan mukaan muutamien ulkomaisten tutkimusten tulokset osoittavat, että pitkäaikaisvangeista jopa puolet on diagnosoimattomia ADHD-potilaita. Tämä vastaa Rintahakan mukaan myös suomalaista kliinistä kokemusta. Nuorilla rikoksentekijöillä ADHD:n esiintyvyys on ollut jopa yli 30 %. (Rintahaka 2006, ) Tutkimusten pohjalta voi todeta, että hoitamattoman ADHD:n seuraukset voivat olla hyvinkin moninaiset ja tuottavat laaja-alaisia ogelmia niin oireyhtymää sairastavalle itselleen, hänen läheisilleen kuin yhteiskunnalle.

20 16 3 LAPSEN JA PERHEEN TUKEMINEN HOITOTYÖSSÄ Suomalainen yhteiskunta asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille toiveita ja tavoitteita, kun tehdään työtä yhdessä lapsiperheiden kanssa. Tavoitteet luovat omalta osaltaan sitä kontekstia, jossa perheen kanssa toimitaan. Kontekstilla tarkoitetaan organisaation ja siinä toimivien ihmisten taustaa, suhteita ja kommunikaatiokanavia (Vaahterikko-Mejia 2003). Perheen ulkopuolelta tulevien tukikeinojen ja avun olisi tuettava perheen omia voimavaroja ja perheen omaa selviytymistä. Ulkopuolista tukea ja apua suunniteltaessa tulee ottaa huomioon perheen ainutkertaisuus. Yhteiskunnan palvelut ovat myös määrittelemässä sitä, mikä on normaalia ja tarkoituksenmukaista lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta. (Holm 2000, 36.) ADHD-lapsen hoidossa on tärkeää huomioida myös vanhemmat ja sisarukset. ADHD-lapsen kasvatus on vanhemmille haasteellinen tehtävä. Lasten hoitotyön näkökulmasta perheen terveyttä tukevien voimavarojen tunnistaminen ja koko perheen kohtaaminen asiakkaana ovat tärkeitä toiminnan lähtökohtia (Ivanoff, Kitinoja, Rahko, Risku & Vuori 2001, 17). Perhettä ja perheen terveyttä on määritelty useilla tavoilla ja eri näkökulmista, aina määrittelijän ja määrittelyn tarkoituksen mukaan. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset muuttavat käsitystämme perheestä. Yleisin jako erilaisia perhemuotoja kuvattaessa on: ydinperheet, suurperheet, uusperheet ja yksinasuvat. Ydinperhemuodot ovat kahden huoltajan perhe ja yhden huoltajan perhe, ja huoltajuus voi perustua joko biologiseen vanhemmuuteen, adoptioon tai keinohedelmöitykseen. Kolmen sukupolven perhe, laajentunut perhe, heimoperhe ja moniavioiseen järjestelmään perustuva perhe ovat suurperheen muotoja. Uusperheellä tarkoitetaan avioliiton purkautumisen jälkeen perustettua uusliittoa, kommuunia tai samaa sukupuolta olevien välistä liittoa. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 13.)

21 17 Perheet reagoivat eri tavoin perhettä kohtaaviin vaikeuksiin. Eroavuuksia voi olla vanhempien selviytymiskeinoissa, perheen sisäisessä sopusoinnussa, lasten kyvyissä ja persoonallisuudessa sekä perheen valmiudessa vastaanottaa palveluja. Nämä eroavuudet voivat ilmetä eri perheiden välillä, mutta myös saman perheen kohdalla perheen elämänkulun eri vaiheissa. Perheiden käsitykset tuesta ja yhteistyöstä ammattilaisten kanssa muuttuvat lapsen kasvaessa. Sama perhe toimii eri tavalla ja tarvitsee aivan erilaisia palveluja perheen yhteisen elämän alkuvuosina pienen lapsen kasvatuksessa kuin nuoren ohjauksessa kouluiässä tai nuoren aikuisen itsenäistymisen ohjaamisessa. Myös ammatti-ihmisten tulisi perheen kanssa toimiessaan sopeutua perheen muuttuviin tarpeisiin. (Rantala 2002, ) Perheen tukemisen yhteydessä käytetään usein käsitettä perhekeskeinen hoitotyö. Perhekeskeisyyttä voidaan kirjallisuuden perusteella tarkastella eri näkökulmista. Sosiaalityön ja psykiatrian näkökulmissa painottuu terapeuttinen hoitotyö. Voidaan puhua myös kliinisestä hoitotyöstä ja ennaltaehkäisevästä hoitotyöstä. Kaikille tarkastelukulmille on kuitenkin yhteistä se, että yksilöä pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisesti ja sen perusteella hoitamaan, tukemaan tai ohjaamaan häntä hänen perheensä ja lähiympäristönsä kautta. On hyvä selvittää, minkälaista tukea yhteisö ja ympäristö tarjoavat perheelle terveyden edistämisessä. Asiakasta ei voida koskaan tarkastella irrallisena. Hän on aina tulossa jostakin ja menossa taas takaisin jonnekin ja hän kantaa koko ajan mukanaan paitsi omiaan myös lähiympäristönsä kokemuksia ja historiaa. (Viljanen 1999, 292.) Henkilökohtaisesti pidän erittäin merkityksellisenä ydinperheen lisäksi koko lähiverkoston merkitystä yksilön hyvinvointiin. ADHD lapsen kohdalla lähiverkoston ymmärrys ja tuki erityisesti korostuvat. Kirjallisuus osoittaa, että perhekeskeisen hoitotyön tehtävänä on selvittää perheen elämäntapaa ja vaikuttaa siihen, tukea perhettä ja pyrkiä lisäämään perheen hyvinvoinnin tasoa tunnistamalla perheen elämäntavat ja elinolot (Viljanen 1999, 293). Hyvä vuorovaikutussuhde kuuluu olennaisena osana perhekeskeisyyteen. Sen edellytyksenä on asiakkaan tasa-arvoinen kohtaaminen, joka taas perustuu perheen ja sen jäsenten ymmärtämiselle. Vuorovaikutussuhteen jatkuvuutta ja amma-

22 18 tillisuutta pidetään tärkeänä. Yhdessä asetettujen perheen terveyttä edistävien tavoitteiden saavuttamisessa ja vuorovaikutussuhteen onnistumisessa on perheen ja työntekijän arvoilla ja niiden tunnistamisella keskeinen merkitys. Tutkimukset ovat osoittaneet perheen ja työntekijän väliset arvoristiriidat huomattavaksi esteeksi perhekeskeisen hoidon onnistumiselle. Ellei arvoja tunnisteta, saatetaan helposti päätyä virhearviointiin sen suhteen, mikä on perheen kannalta ongelmallista ja mikä ei. Tavoitteet voidaan tällöin asettaa helposti yksipuolisesti, mikä johtaa työntekijäkeskeiseen toimintaan. Perhekeskeinen työskentely vaatii työntekijältä omien käsitysten selkeyttämistä ja pyrkimystä ymmärtää omaa itseään niin ihmisenä kuin työntekijänäkin. (Viljanen 1999, 293.) ADHD neurologisena häiriönä lapsella koskettaa monin tavoin koko perheen arkea, tämän vuoksi aiheen käsittelyssä ei mielestäni ole voinut sivuuttaa perheen tarvitsemaa tukea. Perheen huomioiminen kokonaisuutena korostuu erityisesti myös silloin, kun lapsen vanhemmalla on ADHD. Työssäni käytän käsitteitä perheen tukeminen ja perhekeskeinen hoitotyö rinnasteisina ja tarkastelen aihetta terveydenhoitajan työn näkökulmasta aiempien tutkimustulosten pohjalta. 3.1 Perheen tukemisen osa-alueet Perheen tukemista tulee tarkastella perheeseen, työntekijään ja perheen ja työntekijän väliseen vuorovaikutussuhteeseen liittyvien tekijöiden näkökulmasta. Perheeseen liittyviä tekijöitä ovat perheen elämäntilanne ja elinolot sekä perheen yksilölliset ominaispiirteet. Yksityisyyttään korostavat perheet suhtautuvat kielteisesti esimerkiksi perheen arkielämän ja elinolojen kartoittamiseen. Suurin osa perheistä ja terveydenhoitajista korostaa kuitenkin koko perheen nykyhetkeen liittyvien kysymysten merkitystä. Tärkeänä pidetään perheen sisäisten tekijöiden, kuten perheenjäsenten terveyden ja voimavarojen kartoittamista. Erityisesti perheen vahvuuksien löytäminen ja osoittaminen on perusedellytys pyrittäessä tukemaan perhettä erilaisissa ratkaisutilanteissa. Perheen elinympäristöllä tarkoitetaan asuinoloja ja asuinympäristöä ja myös sitä, miten perhe elää, kuten perheen tapo-

23 19 ja ja tottumuksia. Perheen arkeen liittyvien asioiden tuntemisella onkin suuri merkitys, kun toimintaa tarkastellaan suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Tärkeätä on perheen yksilöllisten ominaispiirteiden kartoittaminen ja kunnioittaminen. Perheen yksilöllisen toimintamallin kartoittaminen auttaa hahmottamaan sitä, miten perhe kykenee sietämään vastoinkäymisiä, vastaanottamaan uutta tietoa ja muuttamaan terveystottumuksiaan. (Viljanen 1999, ) Terveydenhoitajaan liittyviä osa-alueita ovat terveydenhoitajan asiantuntijuus ja yksilölliset ominaispiirteet. Terveydenhoitajan asiantuntijuudessa perheet korostavat tutkimusten mukaan erityisesti laajan tietoperustan merkitystä, joka ei välttämättä ole yhteydessä pitkään työkokemukseen, vaan vaatii enemmänkin jatkuvaa aktiivista tiedonhankintaa. Terveydenhoitajalta odotetaan tutkimusten mukaan myös luovaa ongelmanratkaisukykyä, tiedon jakamista, ohjausta ja neuvontaa sekä tasavertaista keskustelukumppanuutta. Tärkeänä perheet pitävät sitä, että terveydenhoitaja on ystävällinen, luonnollinen, rehellinen ja tasa-arvoinen. Terveydenhoitajan toiminta heijastaa yleensä hänen persoonallisuuttaan, koska tärkein työväline on tavallisimmin työntekijä itse. Hoitosuhteen kannalta on siis keskeistä paitsi se, mitä työntekijä tietää ja osaa, myös se, minkälainen persoona hän on ja miten hän käyttää hyväkseen omaa persoonallisuuttaan. Terveydenhoitajan on kyettävä muuttamaan rooliaan tilanteen mukaan, mutta hänen on osattava olla joustava myös oman persoonallisuutensa ja omien mielipiteidensä ja kannanottojensa suhteen. Terveydenhoitajan hienotunteisuus on tärkeä ominaisuus. Eri perheet kohdistavat hyvin erilaisia odotuksia terveydenhoitajaan. Tämän vuoksi terveydenhoitajan on kyettävä analysoimaan itseään ja toimintaansa. (Viljanen 1999, ) Tarkasteltaessa perheen ja terveydenhoitajan välistä vuorovaikutussuhdetta perhekeskeisyyden näkökulmasta, on tärkeää kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen luonteeseen, tavoitteellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Tutkimusten mukaan sekä perheet että terveydenhoitajat pitävät erittäin tärkeänä vuorovaikutuksen luottamuksellisuutta, rehellisyyttä ja tasa-arvoisuutta. He pitävät tärkeänä myös työn suunnittelua, yksilöllisten tavoitteiden asettelua ja hoitotyön toteuttamista joustavasti perheen tarpeista lähtien. (Viljanen 1999.) Syventääkseni vielä vuorovaiku-

24 20 tuksen luonnetta kuvaan niitä taitoja ja asenteita joita perheen tukemisessa pidetään tärkeänä. Auttamisessa tarvittavat taidot ovat tarpeen auttajan kaikessa toiminnassa. Näitä perustaitoja ovat läsnäolo, aktiivinen kuuntelu, puhumaan kannustaminen, empatian osoittaminen ja lähtötilanteen kartoitus (Hilton 2006, 61-70). Tietyt perusasenteet ovat tärkeitä tehokkaassa perheen tukemisprosessissa. Niitä on tutkinut uraauurtavasti Carl Rogers. Kunnioitus on ehkä kaikkein tärkein asenne. Se tarkoittaa vanhempien huomaavaista kohtelua ja täydellistä keskittymistä heihin silloin, kun he ovat läsnä. Vanhempien tulee voida puhua vapaasti. Heitä kuunnellaan tarkkaavaisesti ja vanhempien sanomaa arvostetaan silloinkin, kun olemme eri mieltä heidän kanssaan. Se tarkoittaa, että haluamme käyttää kaiken tietomme ja taitomme auttaaksemme vanhempia parhaalla mahdollisella tavalla, mutta se ei tarkoita, että astumme heidän tilalleen tai kiellämme heidän osuutensa muutosprosessissa. Vanhemmat ja heidän ongelmansa tulee hyväksyä. Avuntarve saattaa herättää vanhemmissa nöyryytyksen tunteita. Kunnioitus auttaa vanhempia pääsemään nöyryytyksentunteen yli. Kunnioitus helpottaa toimivan vuorovaikutussuhteen syntymistä. Kunnioitus itsessään on myös terapeuttista. (Hilton 2006, ) Nöyryys asenteena on voimavara. Se vaatii avoimuutta ja realistista käsitystä itsestä, omien vahvuuksien ja heikkouksien hyväksymistä. Nöyryyteen kuuluu itsemme ja muiden välisten erojen tunnustaminen. Nöyrät ihmiset ovat tehokkaita auttajia. He tiedostavat omat rajoituksensa ja hyväksyvät toisten panoksen. Nöyrä auttaja ei halua tulla auttamisprosessissa keskipisteeksi. Nöyryys suojelee ammatilliselta puolustautumiselta, joka on vahingollista auttamisprosessissa. (Hilton 2006, 58.) Aitous auttajan asenteena tarkoittaa, että auttaja on avoinna kaikille kokemuksille tehdäkseen tarkkoja tarkoituksenmukaisia havaintoja. Hän ei vääristä niitä omilla puolustusmekanismeillaan, henkilökohtaisilla ennakkoluuloillaan tai ongelmillaan. Ennen kaikkea edellytyksenä on avoimuus itseä kohtaan. Aitouteen liittyy läheisesti nöyryys. Aitous on myös rehellisyyttä ja vilpittömyyttä. Auttaja ei johda van-

25 21 hempia harhaan ja hän pitää aina lupauksensa. Se mitä vuorovaikutussuhteessa tapahtuu ja kaikki mitä sanotaan, on ehdottoman luottamuksellista. Kanssakäyminen kolmannen osapuolen kanssa voi tapahtua vasta, kun siitä on sovittu vanhempien kanssa. (Hilton 2006, ) Tämä on mielestäni haastava vaatimus etenkin silloin, kun käydään rajanvetoa lastensuojelullisten kysymysten kanssa. Aitouden oleellisia osa-alueita ovat spontaanisuus ja johdonmukaisuus. Jos epäjohdonmukaisuutta aiheuttavia tekijöitä ei voida välttää, ne tulisi jakaa vanhempien kanssa, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä. (Hilton 2006, ) Empatia on sitä, että auttaja aina pyrkii ymmärtämään tilanteen vanhempien näkökulmasta. Taitava auttaja tuntee ja ajattelee vanhempien tavalla, pyrkii toimimaan näin syntyvän mallin perusteella. Auttajan ei tarvitse olla samaa mieltä vanhempien kanssa, eikä kumpikaan ole oikeassa tai väärässä. Erilaisia malleja testataan ja vertaillaan, mutta sitä ennen ne tulee hahmottaa selvästi. (Hilton 2006, 60.) Auttajan hiljainen innokkuus on asenne, joka herättää toivoa autettavassa. Vaikka ongelmat ovatkin surullisia, ei auttajan tarvitse olla surullinen. On hyväksyttävää nauttia työstään tehdessään sen hyvin. (Hilton 2006, 61.) 3.2 Perheen tukemisen menetelmiin liittyvät tekijät Sekä perheet että terveydenhoitajat pitävät perheen tukemisen tärkeimpinä menetelminä niitä, jotka perustuvat perheen yksilöllisiin tarpeisiin ja joita toteutetaan perheen ehdoilla. Tällaisia menetelmiä ovat, luottamuksellinen keskustelu, perheen kuuntelu, soittamis- ja tapaamismahdollisuuden tarjoaminen muulloinkin kuin määräaikaistarkastusten yhteydessä, terveysneuvonta jne. Perheet korostavat myös tiedottamisen merkitystä, esimerkiksi suullisten ja kirjallisten ohjeiden antamista. Varsinaisina tiedonkeruumenetelminä mainitaan kyseleminen ja perheen haastattelu. (Viljanen 1999, 300.) Perhekeskeinen hoitotyö perustuu perheen ja terveydenhoitajan yhteiseen päätöksentekoon toiminnan lähtökohdista, tavoitteista ja suunnittelusta. Haasteellise-

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen Mirka Kallio 21.10.2015 NEUVOLAN ROOLI KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISESSA Neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet Yhdistetyn

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot