KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

Transkriptio

1 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN Pankkoniementie PIELAVESI Tarkastuspäivä

2 /26 1. YLEISTIETOA KOHTEESTA JA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja: Kohde: Kiinteistön nimi Ylä-Savon seurakuntayhtymä c/o Ilmo Juutinen Ilvolankatu 14 B IISALMI Kiinteistötunnus: Valmistusvuosi: Käyttötarkoitus: Kerroslukumäärä 1 Kellari Kohteen omistajat: Tarkastuksen syy: Omistushistoria: 1900-luvun alkupuolella Kyllä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Myyntiä varten Ei tiedossa Tarkastuspäivä: Tarkastaja(t): Läsnä olleet: Tarkastusta rajoittavat tekijät: Tarkastuksen rajaukset: Suoritetut korjaustoimenpiteet: Omistajan havaitsemat virheet ja puutteet: Suunnitteilla olevat korjaukset: Jouni Tissari Rkm. Rakennusterveysasiantuntija Tarkastaja - Salaojitus rakennettu - Vesikaton pinta uusittu - Rakennus suoristettu ja maalattu - Ei tiedossa - Ei tiedossa Säätila ulkona RH % Lämpötila C Abs 0,0 g Sisäilma: RH % Lämpötila C Abs 0,0 g

3 /26 2. RAKENNUSTEKNISET TIEDOT Rakennustapa: Runkorakenne: Perustukset: Perusmuuri: Alapohjarakenne: Ulkoseinärakenne: Kattomuoto: Vesikate: Välipohja: Ovet ja ikkunat: Tulisijat ja hormit: Yläpohja: Väliseinät: Iv- järjestelmä Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Puu Ladottu kiviperustus Kivi Tuulettuva puurakenteinen Hirsirunko Harjakatto Kolmiorimahuopakatto Puupalkisto 2-Lasiset Tiilistä muuratut piiput ja tulisijat Puurakenteinen Puurakenteiset Painovoimainen / luonnollinen Kyllä

4 /26 3. KULUTUSTIETOJA OMISTAJAN ILMOITUKSEN MUKAAN Sähkön kulutus: kwh/v Veden kulutus: kuutiota Öljyn kulutus litraa Muu kulutus 4. YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Tarkastettu rakennus on valmistunut 1900-luvun alkupuolella. Tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tarkastuksessa saatu selville. Rakennuksen perustana on kiviladontaperustukset. Alapohjana on kellarin osalla maanvarainen betonilaatta. Kellaritilan yläpuolella olevat lattiat ovat puukoolattuja. Muualla on tuulettuva puurakenteinen alapohjarakenne. Ulkoseinät ovat massiivihirttä. Vesikatteena on kolmiorimahuopa. Katteen alla on vanha pärekatto. Rakennuksessa ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää. Tulisijat toimivat lämmityksessä kunhan niiden kunto on tarkastettu ja todettu toimiviksi. Piilossa olevia rakennusosia ja niiden kuntoa ei ilman rakenteiden avauksia voida luotettavasti määrittää. Nykytietämyksen mukaan riskirakenteena pidetään hirsiseiniä välilaipion ja alapohjan eristetilojen kohdilta ja kellarin yläpuolista lattiarakennetta. (Riskirakenne= rakenneratkaisu, jonka kosteustekninen toiminta on puutteellista ja joka voi johtaa rakenteen vaurioitumiseen muita rakenneratkaisuja nopeammin. Riskirakenteen rakennusaikana rakenteen ongelmakohtia ei ole ymmärretty.) Raportin lopussa on riskirakennekortit rakenteista. Riskirakennekorteissa on esitetty mahdolliset riskit. Riskirakennekortit eivät välttämättä ole juuri 1:1 samalaisista rakenteista, mitä tarkastetussa talossa on, mutta korteissa on periaate kerrottu oikein. Riskirakenne ei tarkoita sitä, että rakenne on vaurioitunut, vaan että vaurioitumisriski on olemassa. Aistinvaraisesti arvioituna rakennuksessa havaittiin mikrobiperäinen haju keittiössä. Rakennuksessa käytetyt materiaalit ja rakenneratkaisut ovat tyypillisiä rakentamisajalle. Rakennus on rakennettu aikakaudella, jolloin rakennusmateriaaleissa käytettiin yleisesti vielä asbestia. Tämä on otettava huomioon remonttien yhteydessä tehtävissä purkutöissä. Tarkastuksessa havaitut puutteet on kirjattu havaintoihin. Olellisemmat havainnot ovat kohdassa 5. Tarkastusraportin lopussa on KH-ohjeen mukaiset tekniset käyttöiät, joita tulee verrata rakennuksen ja rakennustekniikan ikään. 5. OLENNAISIMMAT HAVAINNOT Havainnot Huolto Lisätutkimus Korjaus/ uusiminen Riskirakenne 8.2 Sade- ja sulamisvesien poisjohtaminen: Perustukset ja alapohja: Kellarin yläpuolinen lattiarakenne Ulkoseinät ja julkisivut: Lahovauriot seinisä Ikkunat ja ovet: Yläpohja, ullakko, vesikatto ja vesikaton varusteet: Tulisijat ja hormit: Sähköistys: Kellari:

5 /26 6. TARKASTUSTAPA, KÄYTÖSSÄ OLLEET ASIAKIRJAT JA MITTALAITTEET Kuntotarkastus on suoritettu pääosiltaan aistinvaraisesti, silmämääräisesti tarkastellen ainetta rikkomatta ja käyttäen apuna mittalaitteita. Tarkastuksessa on pyritty selvittämään rakenteiden turvallisuuteen, kestävyyteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä vaurioita. Tarkastuksessa on käyty läpi kaikki huonetilat lukuunottamatta tiloja joihin ei ole ollut pääsyä. Sellaisia tiloja ei myöskään ole voitu täysin tarkastaa, joissa on ollut tavaraa ja sellaisia painavia huonekaluja joita ei ole voitu helposti siirtää. Rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ei voida havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita. Osa perus- ja rakennetiedoista on kirjattu omistajalta saatujen tietojen mukaan. Omistajalta on myös saatu tiedot mahdollisesti aikaisemmin sattuneista vesivahingoista tms. Piilossa olevien perustus-, seinä- ja kattorakenteiden sekä salaojien kuntoa, toimivuutta rakennuskerroksia tai korjaustarvetta ei voida luotettavasti määritellä. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistinvaraisen ja rakenteita rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Rakenteiden luotettava tarkastaminen edellyttää yleensä aina laajoja rakenteiden avauksia, että niiden kunto saadaan kunnolla selvitettyä. Näin ollen täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voida koskaan saada ilman laajoja rakenneavauksia. Jos rakennuksen ostaja ei ole rakennusalan ammattilainen, edellytetään että ostaja tutustuu huolellisesti raporttiin yhdessä rakennusalan asiantuntijan kanssa. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Käytössä oleet asiakirjat: - Ei ollut Mittauslaitteet, käyttö tarpeen mukaan: Pintakosteusmittauksia ei suoritettu puurakenteiden vuoksi. Puurakenteita ei pintakosteudensosittimella voida luotettavasti mitatata.

6 /26 7. TILOJEN KUNTOLUOKAT JA MITTAUSTULOKSET Kuntoluokat 1. Hyväkuntoinen, uutta vastaava tai juuri peruskorjattu 2. Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3. Välttävässä kunnossa, uusimis- ja/tai korjaustarvetta 4. Huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava Huonetila/ Rakennusosa Kuntoluokka Keittiö 3 Huomioita Huone 3 Kellari 4 Ruokailutila 3 Kuistit 3 Ulkoseinät 3 Perustus ja alapohja Yläpohja ja vesikatto 2 3

7 /26 Havaintoja kosteustilanteesta 1. Ei kohonneita kosteuslukemia 2. Hieman kohonneita kosteuslukemia tilannetta syytä seurata, ei näkyviä vaurioita 3. Korkeita kosteuslukemia ja/tai näkyviä vaurioita, suositellaan jatkotutkimuksia 4. Märkä rakenne ja/tai vaurioita näkyvissä, heti korjattava tai uusittava Huonetila/ Rakennusosa Lattia Seinä Huomioita

8 /26 8. HAVAINNOT RAKENNUSOSITTAIN Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole työselitys. Huomiot 8.1 Tontti ja piha-alue Rakennus sijaitsee Pielaveden kunnan Pankkoniemessä omalla tontilla ja on osan Marjoniemen leirikeskusta. Tontti on loivassa rinteessä ja rajoittuu naapuritonttien rajoihin ja Pielavesi-järveen. Rakennusta ympäröivällä tontilla on nurmikenttää, istutuksia ja luonnontilaisia puita. Sokkelin vierusta on kivetty. Tontilla on lisäksi varasto, sauna, puuliiteri ja marjoiturakennus. 8.2 Sade- ja sulamisvesien poisjohtaminen Rakennuksessa ei ole sadevesijärjestelmää. Rakennuksen ympärille on rakennettu salaojitus 2000-luvulla. Salaojien tarkastuskaivoja havaittiin kolme, joista kahden kansi on rikki. Salaojaputkista otettiin valokuvat. Putket olivat auki ja puhtaat. Salajituksen purkuputkessa on vettä n. puoleen väliin saakka ja näin ollen se ei toimi kunnolla. Maanpintojen muotoilu rakennuksen ympärillä on rakennuksesta poispäin viettävä. - Salaojajärjestelmän tekninen käyttöikä, rakennettu vuoden 1999 jälkeen on 50 vuotta, tarkastusväli 2 vuotta ja kunnossapitojakso 5 vuotta. - Salaojien toimivuus ja niiden korko verrattuna kellarin laattian korkoon vaikuttaa suoraan kellaritilojen kosteusolosuhteisiin. Salaojitus tulisi olla n. 200 mm alempana kuin kellarin lattian alapinta. - Rakennuksessa olisi hyvä olla sadevesien poistoon kourut ja syöksytorvet. Syöksytorvien alta sadevedet tulisi johtaa sadevesiviemäreihin tai loiskekivillä vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Tarkastuskaivon kansi rikki Salaojaputki kuiva

9 / Perustukset ja alapohja Rakennuksen perustuksena on kiviladontaperustus. Sokkeli on luonnon kiveä. Alapohjan rakenne on tuulettuva puurakenteinen. Tuuletustila on toimiva ja tuuletusluukkuja ja rakoja on riittävästi. Ryömintätilan korkeus on mm. Tuuletus toimii kivien rajoista ja tuuletusaukoista. Alapohjan puurakenteissa ei ollut havaittavissa lahoa tai muita puutteita. On huomioitava, että tarkastus voitiin tehdä ainoastaan tuuletusaukoista käsin ja näin ollen koko alapohjaa ei ole voitu tarkastaa. Kellarissa on maanvarainen betonilaatta. Välipohja kellarin ja asuinhuoneiden välillä on betonia. Kellrin yläpuolella oleva lattiarakenne on puukoolattu ja eristetty. Rakenne on nykytietämyksen mukaan riskirakenne. Riski muodostuu siitä, että kosteassa kellarissa on suurempi vesihöyrypitoisuus verrattuna yläpuolisiin tiloihin ja vesihöyry pyrkii nousemaan ylöspäin rakenteisiin. Katso raportin lopusta riskirakennekortti. - Veden haitallinen kapilaarivirtaus rakenteeseen tai rakenteessa estetään salaojituskerroksella ja kosteudentai vedeneristyksillä. - Jos keittiön alapuolisen lattiarakenteen eristeiden mikrobiologinen kunto halutaan selvittää, tulee eristetilasta ottaa materiaalinäytteitä eristeiden mikrobien laadun ja määrän selvittämiseksi. -Puu alkaa vaurioitua, jos sen kosteus pysyy pitkiä aikoja yli 20 p%:ssa. Ympäröivän ilman suhteellinen kosteus on tällöin yleensä yli %. Puu alkaa homehtua muutamassa kuukaudessa, jos sitä ympäröivän ilman suhteellinen kosteus pysyy tänä aikana yli 80 %:ssa. Ilman 70 %:n suhteellista kosteutta voidaan pitää jo kriittisenä arvona. Ilman suhteellisen kosteuden ylitettyä 90 % puu alkaa lahota. - RakMk C2 mukaan: Alapohjan alapuolinen ryömintätila on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei ryömintätilaan keräänny vettä ja että ryömintätila tuulettuu riittävästi, eikä ilmatilan kosteudesta ole haittaa rakenteiden toiminnalle ja kestävyydelle. - RakMk C2 mukaan: Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukon pinta-alalla tarkoitetaan suojaavan ritilän tai säleikön vapaata pinta-alaa. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m. - Ryömintätilassa oleviin väliseiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot. - RakMk C2 mukaan: Ryömintätilassa ei saa olla rakennusjätettä eikä lahoavaa orgaanista ainesta.

10 /26 Ryömintätilaa Ryömintätilaa Kuva etukuistin alta Etukuistin pilarit routineet 8.5 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat massiivihirttä, jotka on maalattu punamullalla. Ulkoseinäpinnat ovat tyydyttävän kuntoiset. Päädyn sisääntuloportaiden takana on lahovaurio, koska portaat ovat kiinni seinärakenteessa. Lahovaurioita oli myös päätysisäänkäynnin kohdalla seinän alareunassa. Tämä johtuu vesien roiskumisesta seinälle. Pääsisäänkäynnin kattolipan molemmilla puolilla havaittiin lahovaurioita. Nämä ovat tulleet vanhan katon aikana, jolloin sisääntulolipan reunapeltejä ei kunnollisia ollut ja vesi pääsi suoraan kastelemaan ulkoseiniä. Katso raportin lopusta riskirakennekortti. - Tämän ikäisessä rakennuksessa on usein hirsirungossa lahovaurioita alapohjan ja välipohjan liittymien kohdilla. Tämä havaittiin yläpohjasta käsin. Lahovauriot johtuvat siitä, kun rajapinnoilta kulkeutuu kosteaa sisäilmaa paine-erojen vaikutuksesta rakenteen läpi ja ilma saavuttaa kastepisteen jossakin kohdassa rakennetta. Kastepisteen saavuttaminen johtuu vuodenajasta ja sisäilman kosteussisällöstä.

11 /26 Lahovaurioita etukuistin oikealla puolella Lahovaurioita päätykuistin seinien alaosissa 8.6 Ikkunat ja ovet Rakennuksessa on alkuperäiset MS-tyyppiset puukehyksiset ikkunat. Ikkunoiden puuosat ovat osittain hilseilleet ja kulmarautoja on irti. Ulko-ovet ovat alkuperäisiä kehysrakenteisia peiliovia. Väliovet ovat alkuperäisiä peiliovia. - Ikkunat ja ulko-ovet suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Suositellaan ikkunoiden huoltoa. - Ikkunoiden ja ovien tekninen käyttöikä on vuotta olosuhteista ja suoritetuista huoltotoimenpiteistä riippuen. Ikkunoiden maalipinta huollon tarpeessa Ulko-ovet alkuperäisiä 8.7 Yläpohja, ullakko, vesikatto ja vesikaton varusteet Käynti ullakolle on sisäkautta. Vesikatteen kantavana rakenteena on pilari- ja palkkilinjat. Yläpohjan tuuletus toimii räystäiden kautta. Yläpohjan puurakenteissa ei havaittu tuuletuksen puutteesta johtuvia tummumia. Yläpohjan lämmöneristeenä on kutterinlastu/sahanpuru, sammal ja hiekka. Eristekerroksen paksuutta ei mitattu. Varsinaisia vesivuotoja ei havaittu. Savupiippu on muurattu tiilistä ja sen pinta on tasoitettu. Piippu on eristetty puuosista ja se on näkyviltä osin hyväkuntoinen. Piipun päällä on suojahattu ja piipun pellitys on tiivis.

12 /26 Keittiön ilmanvaihtokanava päättyy yläpohjaan. Vesikatteena on huopa. Katteen kiinnitysnauloja on koholla. Aluskatteena on vanha pärekatto. Vesikaton pohjat on tehty katon uusimisen yhteydessä huonosti. Järven puoleinen lape on hieman notkahtanut keittiön kohdalta. Talotikkaat sijaitsevat sisääntulojulkisivun puolella. Tikkaat ovat hyväkuntoiset ja hyvin kiinni alustassaan. Lumiesteitä ei ole. Vesikatolla on lapetikkaat. Tekniset käyttöiät: - Bitumikermikatteen tekninen käyttöikä on vuotta. - Tekniset käyttöiät kuvaavat tyypillistä uusimisväliä, todellinen käyttöikä vaihtelee runsaasti suoritettujen huoltotoimenpiteiden, käytettyjen materiaalien ja olosuhteiden mukaan. Ajoissa tehdyillä huoltotoimenpiteillä katteen käyttöikää voidaan merkittävästi jatkaa. - Vesikatteen kuntoa tulee tarkkailla säänöllisesti. Päätyseinässä eristeiden takana lahoa Keittiön poistoilmanvaihtoventtiili avautuu suoraan yläpohjaan Yleiskuvaa yläpohjasta Huovan kiinnitysnauloja runsaasti koholla

13 /26 Vesikaton alapuolinen rakenne antanut periksi tai huopa Järven puoleinen kattolape notkahtanut keittiön asennettu suoraan vanhan pärekaton päälle kohdalta 8.8 Räystäskourut, syöksytorvet ja vesipellitys Räystäskouruja ja syöksytorvia ei ole. Ikkunoiden vesipeltien kallistus ikkunasta poispäin on hyvä ja niiden ylitys seinälinjasta on riittävä. Vesipeltien reunanosto smyykilautaan on tiivis. Vesipellin ja ikkunakarmin välinen liitos on tiivis. - On suositeltavaa asentaa sadevesikourut ja syöksytorvet 8.9 Väliseinät Rakennuksen väliseinät ovat massiivi hirttä. lahovaurioita havaittiin vinttitilaan nousevien portaiden ulko- ja väliseinässä, ruokailutilassa vanhan tulisijan kohdalla ja päätyhuoneessa ulkonurkassa. Lahovauriot ovat syntyneet useita vuosia sitten. - Tarvittaessa lahovaurioituneet hirret voidaan vaihtaa uusiin. Portaikossa olevissa seinissä lahovaurioita ja tupajumin Ruokailutilassa olevassa väliseinässä vanhan uunin syönnöksiä kohdalla lahovaurioita

14 /26 Ulkonurkassa takahuoneessa pieni lahovaurio 8.11 Keittiö ja muut erityistilat Keittiön seinäpinnat on maalattu ja lattiapinta on lautaa. Lattia on moneen suuntaan vino. Altaan alapuolisissa liitoksissa ei näkynyt vuotoja. Tilassa haisee home, joka tulee suurella todennäköisyydellä kellarista ja /tai kellarin yläpuolisesta lattiarakenteesta. Astianpesukoneen ja lämminvesivaraajan alapuolella on muovimatto ja lattiakaivo. Vesilaitteissa ja putkissa ei havaittu vuotoja. Keittiö Lattiakaivon pesukoneen alla 8.12 Asuinhuoneet Asuinhuoneiden lattiapinnat ovat lautaa ja ne ovat tyydyttävän/välttävän kuntoiset. Sisäseinäpinnat on osittain maalattu, osittain tapetoitu ja osittain hirsipinnalla. Sisäseinäpinnat ovat tyydyttävän/välttävän kuntoiset. Sisäkatot ovat paneelia. - Tarkastuksessa ei puututa materiaaleihin ja työnjälkeen, koska ne ovat kaikkien itse arvioitavissa.

15 /26 Huone Ruokasali 8.14 Lämmitys ja ilmastointi Rakennuksessa on uunilämmitys. Uunien toiminnasta ei ole tietoa. Ilmanvaihto on painovoimainen. Korvausilma tulee sisälle rakenteiden kautta. -Tulisi kiinnittää huomiota huoneiden korvausilman saantiin. Korvausilma tulisi tulla hallitusti eikä rakenteiden kautta. Rakenteiden kautta tulevassa korvausilmassa on usein mukana myös epäpuhtauksia Vesi- ja viemärilaitteet Rakennus on liitetty vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostoon. Jätevedet menevät kunnalliseen verkostoon. Käyttövesiputkista osa on kuparia ja osa komposiittia. Lämminvesivaraaja on 90-litrainen (Högfors). Varaajan alapuolella on lattiakaivo. Varaajan alapuolisissa putkissa ei havaittu vuotoja. Vesimittarin sijaitsee rauntasaunalla. Näkyvillä olevat viemäriputket ja lattiakaivo on muovia. Tekniset käyttöiät: -Käyttövesiputkien rakenteellinen ikä on PEH-putkilla 50 vuotta. - Käyttövesiputkisto rautaa, tai kuparia noin 30 vuotta - Käyttövesiputkisto muovia noin 50 vuotta - Käyttövesiputkisto komposiittia, vähintään 50 vuotta - Viemäriputkisto noin 50 vuotta - Vesikalusteet noin vuotta - Lämminvesivaraaja veden laadusta riippuen vuotta Tekniset käyttöiät kuvaavat tyypillistä uusimisväliä, todellinen käyttöikä vaihtelee runsaasti käytettyjen

16 /26 materiaalien ja olosuhteiden mukaan. - Vesipisteiden virtaamat: Kaikkien rakennuksen sekoittajien vesivirtaamat olivat silmämääräisesti arvioituna normivirtaaman mukaiset. RakMk D1:n suositusvirtaama on suihkuille ja keittiön sekoittajille 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. - Lämpimän käyttöveden lämpötila tulee olla astetta. Lämpötila ei saa laskea alle 50 asteen bakteerien lisääntymisvaaran vuoksi. - Mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen (esim. putkivuoto) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville. Lämminvesivaraaja 8.16 Tulisijat ja hormit Rakennuksessa on kaksi varaavaa takkaa ja leivinuuni. Tuliisijat ovat tiilistä muurattuja ja silmämääräisesti hyväkuntoisia. Savupiippu on muurattu tiilistä ja sen pinta on tasoitettu. Piippu on eristetty puuosista ja se on näkyviltä osin hyväkuntoinen. Piipun päällä on suojahattu ja piipun pellitys on tiivis. Nuohouksesta ei ole tietoa. - Tulisija on tarkastettu ainoastaan näkyviltä osin. Tarkempi tarkastus tulee tarvittaessa teettää nuohoojalla tai palotarkastajalla. Käytössä olevat tulisijat ja hormit tulee nuohota vähintään kerran vuodessa. Nuohouksesta huolehtiminen on kiinteistön omistajan vastuulla. - Mahdollisten häkähaittojen eliminoimiseksi tulee savuhormiin jäädä savupellin suljettunakin ollessa aukko, joka on n. 3 % savuhormin aukon poikkileikkausalasta. Tämä voidaan tehdä esim. leikkaamalla pellistä kulma pois tai tekemällä siihen reikä Sähköistys Sähköistys on osittain uusittu. Pääkeskus on tulppasulakkeilla varustettu. Keskusta on uusittu jossakin vaiheessa ja asennettu automaattisulakkeilla varustettu lisäkeskus. Ulkona maasta nouseva kaapeli on osittain suojaamatta ja jakorasian läpivienti on auki.

17 /26 -Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin vuotta Mikäli sähköjärjestelmän toimivuudesta halutaan varmistua, tulee sen kunto ja toimivuus tarkastuttaa sähköalan asiantuntijalla. - Maasta nousevat kumikaapelit tulee suojata 1.5 m:n korkeuteen saakka asianmukaisella suojakourulla. - jakorasia tulee olla vesitiivis. jakorasian sähköjohdon läpivienti tulee tiivistää tai jakorasia uusia. Kaapelin alaosa suojaamatta Jakorasian alaosa auki 8.20 Kellari Kellarin lattiapinta on betonia ja se on lohkeillut. Lattiassa ei ole lämmöneristystä ja se on hunossa kunnossa. Seinäpinnat ovat kalkkimaalattua betonia. Seinissä ei ole myöskään eristystä. Laipio on betonia. Kellarin lattialla on cm vettä. Lattian alapuolella on kaivo, jossa on uppopumppu. Uppopumppu ei toiminut. Kellaritilassa on puurakenteita, jotka hajoavat kosteudesta ja tuottavat sisäilmaan mikrobihajua. - Kellari tulisi saada kuivaksi. On suositeltavaa, että lattian alapuolella olevaa kaivoa syvennetään ja siihen asennetaan kunnollinen uppopumppu. Kellarin lattialla seisoo vesi Uppopumppu ei toiminut

18 /26 9.VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA RISKIT JOS KORJAUKSIA EI SUORITETA Syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästää kustannuksia ja pitää rakennuksen arvoa yllä. Mikäli havaittuun epäkohdan tai vaurion korjaukseen ei ryhdytä, vaurio yleensä pahenee ja laajenee. Tästä johtuen vaurioiden korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. 10. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Käytetyn kohteen kaupassa ostajan on varauduttava tietynlaisiin virheisiin ja puutteisiin. Ennen kaikkea erityyppiset kulumisviat ja vanhojen normien ja määräysten mukaan tehdyt tekniset ratkaisut. Tässä tarkastuksessa rakennuksen kuntoa arvioitiin vastaavan tyyppiseen ja ikäisen rakennukseen eikä uuteen nykyajan vaatimukset ja normit täyttävään rakennukseen. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisesti ja rakenteita rikkomatta. Rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ei voida havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita ellei nissä ole tarkastushetkellä havaittavia muutoksia pintarakenteissa, eikä kosteusmittarilla ole tehty ko. asiasta havaintoa. Tästä johtuen epäilyttävissä tapauksissa suositellaan jatkotutkimuksia, esimerkiksi porareikämittauksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida havaita maanalaisten järjestelmien ja rakenteiden olemassaoloa ja kuntoa. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa tämän tarkastusasiakirjan päiväyksestä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastuspäivänä. Tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti ja lyhyen ajan kuluessa kohteessa.

19 /26 Pielavedellä Jouni Tissari Rkm. Rakennusterveysasiantuntija (VTT-C )

20 /26 Aluskate tarkoittaa katteen alapuolista ainekerrosta, joka estää katteen saumojen tai reunojen kautta mahdollisesti tunkeutuvan veden tai lumen sekä kondenssiveden pääsyn yläpohjaan ja jota pitkin vesi valuu ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Höyrynsulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen vesihöyryn diffuusio rakenteeseen tai rakenteessa. Ilmansulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle. Kapillaarivirtaus tarkoittaa huokosalipaineen paikallisten erojen aiheuttamaa nesteen siirtymistä huokoisessa aineessa. Kate tarkoittaa pintarakennetta, joka riittävästi kallistettuna suojaa alapuoliset rakenteet vesi- ja lumisateen haitalliselta vaikutukselta. Kosteudeneristys tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen kosteuden siirtyminen kapillaarivirtauksena tai vesihöyryn diffuusiona rakenteeseen ja rakenteessa. Kosteus tarkoittaa kemiallisesti sitoutumatonta vettä kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä olomuodossa. Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). Rakennuksen vaippa tarkoittaa tässä yhteydessä kokonaisuutta jonka muodostavat rakennusosat, jotka erottavat lämpimän ja puolilämpimän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta ja johon eivät kuulu puolilämmintä ja lämmintä tilaa toistaan erottavat rakennusosat. Rakennuskosteus tarkoittaa rakennusvaiheen aikana tai sitä ennen rakenteisiin tai rakennusaineisiin joutunutta rakennuksen käytönaikaisen tasapainokosteuden ylittävää kosteutta, jonka tulee poistua. Salaojaputki tarkoittaa salaojituskerroksessa käytettävää putkea, johon vesi pääsee ympäristöstä putken seinämässä olevien reikien läpi. Tuulensuoja tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin. Tuuletusaukko tai -rako tarkoittaa ulkopuolelta rakenteen tuuletusväliin tai -tilaan johtavaa tuuletusilmavirran sisäänmeno- tai poistumisaukkoa tai -rakoa. Tuuletustila tarkoittaa rakenteessa olevaa yhtenäistä ilmatilaa, jonka kautta rakennetta tuulettava ilmavirtaus kulkee ja jonka korkeus tai paksuus ilmavirran suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa on yli 200 mm. Tuuletusväli tarkoittaa rakenteessa olevaa yhtenäistä ilmaväliä, jonka kautta rakennetta tuulettava ilmavirtaus kulkee ja jonka korkeus tai paksuus ilmavirran suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa on enintään 200 mm. Vedeneristys tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen painovoiman vaikutuksesta tai kapillaarivirtauksena, kun rakenteen pinta kastuu. Vedenpaineeneristys tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen ja tukirakenteineen kestää jatkuvaa vedenpainetta ja jonka tehtävänä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen vedenpaineen vaikutuksesta. Vesihöyry tarkoittaa vettä kaasumaisessa olomuodossa. Vesihöyryn diffuusio tarkoittaa kaasuseoksessa (esim. ilma) vakio kokonaispaineessa tapahtuvaa vesihöyrymolekyylien liikettä, joka pyrkii tasoittamaan kaasuseoksen höyrypitoisuustai höyryn osapaine-eroja.

21 /26 Ryömintätila tarkoittaa rakennuksen alapohjan, sokkelin ja perusmaan rajoittamaa tarkoituksellisesti järjestettyä ilmatilaa. Salaojituskerros tarkoittaa maaperän kuivattamiseksi pintamaan alle tehtyä vettä johtavaa rakennetta tai karkearakeista maa-aineskerrosta, jota pitkin vesi voi siirtyä kuivatettavalta alueelta valumalla tai pumppaamalla. 'Salaojajärjestelmä tarkoittaa salaojaputkien, salaojituskerrosten, salaojakaivojen, tarkastusputkien, ja kokoojakaivojen muodostamaa sekä tarvittaessa padotusventtiilillä tai pumppauksella varustettua järjestelmää rakennuksen pohjan tai vastaavan kuivattamiseksi. Vesihöyryn konvektio tarkoittaa kaasuseoksen (esim. ilma) sisältämän vesihöyryn siirtymistä kaasuseoksen mukana sen liikkuessa kokonaispaineeron vaikutuksesta. Vesihöyrynvastus ilmoittaa tasapaksun ainekerroksen tai tällaisista muodostuvan tasapaksun kerroksellisen rakenteen pinnoilla eri puolilla vallitsevien vesihöyrypitoisuuksien tai vesihöyryn osapaineiden eron ja ainekerroksen tai rakenteen läpi jatkuvuustilassa pinta-alayksikköä kohti diffusoituvan vesihöyryvirran suhteen. Vesikatto tarkoittaa katteen ja mahdollisen aluskatteen ja näitä välittömästi kannattavien rakenneosien muodostamaa rakennetta.

22 /26 TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. Nimike Tekninen käyttöikä / v Tarkastus väli / v Kunnossa pitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Piha-alueen rakenteet Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta Salaojajärjestelmä, rakennettu v jälkeen Piha-alueen asfalttipinnoitteet Betoniset pihakiveykset Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 Alapohjarakenteet Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Julkisivut Lautaverhous Rappaus Metallilevyverhous Kuitusementtilevy

23 /26 Ikkunat ja ulko-ovet Puuikkunat Puu-alumiini-ikkuna Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit Puurakenteiset parvekkeet Puiset pihatasot ja ulkoterassit kk Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms Kumibitumikermi, 3-kerroskate Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate Profiilipeltikate Tiilikate Kuitusementtikate Räystäskourut ja syöksytorvet kk 10 Kattokuvut Kattoikkunat Kuivien tilojen pinnoitteet Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 Märkätilojen lattiarakenteet ja -pinnoitteet Muovimatto Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v jälkeen 30 3 Märkätilojen seinärakenteet ja -pinnoitteet Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3

24 /26 Märkätilojen kattopinnoitteet Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) Kiintokalusteet Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa Öljysäiliö, muovia, maassa Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa Öljysäiliö, terästä, ulkona Savupiiput, tiilipiippu, kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket kk Käyttövedenlämmittimet Vesijohdot, kupariputket Vesijohdot, muoviputket Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH )

25 /26

26 /26