Poliisiammattikorkeakoulu I Polisyrkeshögskolan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poliisiammattikorkeakoulu I Polisyrkeshögskolan"

Transkriptio

1 Poliisiammattikorkeakoulu I Polisyrkeshögskolan VUOSIKIRJA 2011 / 2012

2 Sisällys Tulevaisuuden turvallisuutta 3 Laatutyötä, itsearviointia ja koulutuksen kehittämistä 4 Poliisikoulutukseen yli hakijaa vuonna Poliisiopiskelijan arkea blogissa 7 Poliisiksi vain Polamkista 8 Ruotsinkielinen kurssi on tiivis porukka 12 Luentoja, käytännön harjoituksia ja itseopiskelua 13 Vastavalmistuneet poliisit ovat motivoituneita ja osaavia 15 Poliisikoiralaitos on koiratoiminnan osaaja 16 Rahanetsintä poliisikoirien uusin erikoistumisalue 16 Tutkittua tietoa poliisialalta 17 PolStat on tietovarasto poliisin toiminnasta 18 Poliisimuseossa vuosittain kävijää 19 Museo on muutakin kuin näyttelyitä 19 Kiertokäynti kampuksella 20 Monipuoliset koulutustilat 20 Kokonaismenot euroa 20 Korkeasti koulutettu henkilöstö Mitä kaikkea tulevat poliisit opiskelevat? 16 Rahakoirien löydöt yli puoli miljoonaa euroa 19 Museo esittelee Suomen poliisin historiaa Lakikirjoja ja dekkareita 21 Innehåll Framtidens säkerhet 22 Kvalitetsarbete, självvärdering och utveckling av utbildningen 22 ainutlaatuinen 20Kansainvälisesti harjoitusalue Resumé 24 Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) PL 123 (Vaajakatu 2) Tampere p

3 3 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Tulevaisuuden turvallisuutta Poliisiammattikorkeakoululla on takanaan kaksi yhtä aikaa toteutettua mittavaa urakkaa. Poliisin tutkintorakenteen kokonaisuudistuksen valmistelu, Polku-hanke, saatiin valmiiksi vuoden 2011 lopussa. Se viitoittaa poliisikoulutuksen kehittämislinjat useiden vuosien päähän. Uudistuksen taustalla on arvio suomalaisen yhteiskunnan ja poliisin toimintaympäristön muutoksesta tulevina vuosikymmeninä ja samalla selvä tahto yhdenmukaistaa poliisikoulutus yleiseurooppalaisten korkeakoulutuslinjausten mukaiseksi. Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmää on rakennettu vuosien ajan. Työn tähänastinen huipentuma saavutettiin marraskuussa 2011, kun Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA pani toimeen laatujärjestelmän ensimmäisen ulkoisen arvioinnin. Vuoden 2012 puolella julkaistu arviointiraportti oli yllättävänkin suopea, mutta tunnisti samalla useita tarpeita jatkokehittämiselle. Nämä linjaukset tukevat Polamkin oman jatkuvan arviointityön pohjalta päätettyjä kehityssuuntia. Tätä kirjoitettaessa poliisin organisaatiouudistusten kolmas vaihe, niin sanottu PORA III -hanke, on juuri käynnistynyt. Julkisen hallinnon talousnäkymät pakottavat uskomaan, että kasvun rajat on saavutettu. Palveluille on etsittävä parempaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Organisaatioiden kehittäminen on toki tärkeä viritystyökalu. Poliisiammattikorkeakoulun näkökulmasta on kuitenkin tärkeää muistuttaa, että kaikille organisaatioille osaaminen on sittenkin kaikkein tärkeintä. Molemmat alussa mainitut työkokonaisuudet, niin tutkinnonuudistus kuin laadun kehittäminen, saavuttivat kuluneella kaudella toistaiseksi merkittävimmät välietappinsa. Työ kuitenkin jatkuu: uusimuotoisen tutkintokoulutuksen alkamisen tavoitteeksi on asetettu vuosi 2014, eikä laadun kehittäminen tietenkään pääty milloinkaan. Näin on myös perustyömme laita. Koulutamme Suomen poliisit ja tuotamme valtakunnan sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavaa tutkimustietoa eli luomme tulevaisuuden turvallisuutta. Kimmo Himberg rehtori Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) on Suomen ainoa poliisioppilaitos. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisikoulutuksen rekrytoinneista, opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista sekä toteuttaa alan täydennyskoulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti turvallisuusalan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

4 4 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Laatutyötä, itsearviointia ja koulutuksen kehittä Poliisiammattikorkeakoulun laatu- ja kehittämistyössä oli vuonna 2011 kaksi erityisteemaa: Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointi ja poliisikoulutuksen tutkintouudistushanke. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän, ja Polamk läpäisi auditoinnin hyväksytysti. Auditoinnissa arvioitiin laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta ja sitä, onko järjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseen sopiva. KKA:n asettama auditointiryhmä vieraili Polamkissa marraskuussa 2011 ja haastatteli yli sataa henkilöä. Haastatteluissa täydennettiin tietoja, joita olimme jo etukäteen saaneet Polamkin kokoamasta materiaalikansiosta. Haastattelujen avulla ryhmä sai monta eri näkökulmaa, kun keskustelimme asioista johtajien, muun henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmäedustajien kanssa, kertoo KKA:n auditointiryhmän puheenjohtaja Eero Pekkari- Tutustu Polamkin toimintakäsikirjaan eli nen. laatujärjestelmän tärkeimpään dokumenttiin Vaikka nykyinen Poliisiammattikorkeakoulu on toiminut vasta neljä vuotta, verkossa: oppilaitoksessa on pystytty luomaan systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä. Sekä johto että henkilökunta ovat sitoutuneita järjestelmän kehittämiseen, Pekkarinen kiittää. Korkeakoulujen arviointineuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, joka auditoi kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät. Laatujärjestelmän tavoitteena on varmistaa oppilaitoksen yhdenmukainen toiminta sekä luoda pohja koulutuksen ja tutkimustoiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Polamkin laatujärjestelmän keskeisimmät menettelyt ovat palautejärjestelmä, itsearviointi ja prosessien kehittäminen, jotka kuvataan toimintakäsikirjassa. KKA:n raportin mukaan järjestelmä muodostaa kokonaisuuden, joka tukee Polamkin toimintaa. Saimme kiitosta siitä, että laadunvarmistusjärjestelmämme kytkeytyy selkeästi strategiaan ja toiminnanohjaukseen, sanoo Polamkin laatupäällikkö Aatos Juurijoki. Yksi Polamkin vahvuuksista on koulutuksen ja työelämän kiinteä yhteys, mikä varmistaa sen, että ajankohtainen työelämätietous siirtyy tehokkaasti oppilaitoksen toimintaan. Toinen yksittäinen vahvuus, joka nousi arviossa esille, oli tutkimus- ja kehittämisosaston laadunvarmistusmenettely. Polamkin julkaisusarjan julkaisujen arviointi on KKA:n mukaan erinomainen esimerkki perusteellisesta laadunvarmistuksesta. Raportin kehittämissuositukset ohjaavat oppilaitoksen laatutyötä eteenpäin. Koulutuksen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta tulisi KKA:n mukaan lisätä ja hyödyntää suunnitelmallisemmin. Kehittämiskohteeksi nostetaan myös esimerkiksi opiskelijoiden rooli laatutyössä. Olimme osin jo tunnistaneet KKA:n esiin nostamia kehittämiskohteita ja myös aloittaneet niihin liittyvää kehittämistä. Auditoinnin läpäiseminen ei ole laatutyön päätös, laatupäällikkö muistuttaa. Toiminnan arviointia ja kehittämistä tehdään Polamkissa myös itsearviointina ulkoisen arvioinnin lisäksi. Poliisiammattikorkeakoulu teki CAF-malliin perustuvan itsearvioinnin ensimmäisenä poliisin yksikkönä Toisen CAF-arvioinnin raportti valmistui helmikuussa CAF-malli on julkiselle sektorille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Itsearviointi nostaa esiin vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Arvioinnista saadaan tietoa toimintojen kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun, kertoo laatupäällikkö Aatos Juurijoki. Polamkin strategiat täydentyivät vuonna 2011, kun pedagoginen strategia ja tiedon hallintastrategia valmistuivat. Muut alastrategiat ovat henkilöstö- ja tutkimus- Strategiset linjaukset Poliisin ammattiosaamisen kehittäminen ja poliisialan tietoperustan parantaminen Jatkuva prosessien kehittäminen Henkilöstön kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Visio Poliisiammattikorkeakoulu on vuonna 2020 arvostettu ja yhä vetovoimaisempi poliisin koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osaaja, joka toimii kansallista ja kansainvälistä turvallisuusalan yhteistyötä edistäen.

5 5 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 mistä strategia. Polamkin strategia-asiakirjat päivitetään kahden vuoden välein. Oppilaitoksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään myös esimerkiksi opiskelijapalautteen, sisäisen palvelun kyselyn ja henkilöstöbarometrin avulla. Opiskelijapalaute tuottaa tietoa koulutuksen kehittämiseksi: palautetta kerätään säännöllisesti ja sitä hyödynnetään suunnitelmallisesti. Sisäisten palvelujen kyselyllä kartoitetaan henkilökunnan käsityksiä sisäisistä palveluista, kuten henkilöstö- ja taloushallinnon palveluista. Tammikuussa 2011 valmistuneen raportin arvioiden perusteella laadittiin palvelukokonaisuuksille kehittämissuunnitelmat. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Poliisin yhteisen henkilöstöbarometrin tavoitteena on kehittää henkilöstön työhyvinvointia, johtamista ja organisaatioilmastoa. Poliisihallitus ohjaa prosessia ja kehittämissuunnitelmien laatimista, ja Polamk vastaa kyselyn käytännön toteutuksesta. Viimeisin henkilöstöbarometrikysely tehtiin alkuvuonna Poliisikoulutuksen kehittämisen tärkein hanke on tutkintokoulutuksen kokonaisuudistus eli Polku-hanke. Poliisihallituksen asettaman hankkeen loppuraportti julkaistiin helmikuussa Raportissa esitetään, että tutkintorakenne uudistetaan täydellisesti. Tavoitteena on kehittää poliisin koulutusrakenne vastaamaan yleisen koulutusjärjestelmän tutkintorakennetta. Koulutus nostetaan tasolle, jolla voidaan vastata työelämän nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin sekä odotuksiin poliisin palvelutasosta, kertoo Polamkin koulutusjohtaja Petri Alkiora, joka kuului hankkeen ohjausryhmään. Polamk Opiskelijapalaute Kehittämissuunnitelma Polku-hanke Henkilöstöbarometri Laatujärjestelmä Koulutuksen kehittäminen Itsearviointi Laatutyö Korkeakoulujen arviointineuvosto Toimintakäsikirja Strategiatyö Ulkoinen auditointi Sisäisen palvelun kysely CAF-malli Esityksen mukaan peruskoulutus kehitetään ammattikorkeakoulutasoiseksi eli jatkossa jokainen poliisi suorittaa poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon. Uusi 180 opintopisteen tutkinto antaisi kelpoisuuden miehistövirkoihin, esimerkiksi vanhemmaksi konstaapeliksi. Poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeinen esimies- ja johtamiskoulutus kehitetään poliisialan ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. YAMK-tutkinnon laajuus olisi 120 opintopistettä. Tutkinnon suorittaneet voisivat työskennellä päällystöviroissa, kuten komisarioina tai ylikomisarioina. Alipäällystövirkoihin eli esimerkiksi ylikonstaapeliksi päästäkseen pitäisi uudistuksen jälkeen suorittaa 30 opintopisteen laajuiset esimiestyön ja työnjohdon erikoistumisopinnot. Esityksen mukaan nykyisten tutkintojen tuottama kelpoisuus säilyy ja aikaisemmat tutkinnot voi päivittää täydennysopinnoilla. Tutkintokoulutuksen kokonaisuudistus edellyttää lakimuutoksia ja eduskunnan käsittelyä. Arvot Oikeudenmukaisuus Ammattitaito Palveluperiaate Henkilöstön hyvinvointi Polku-hankeraportti esittää suunnitelmat tutkintokoulutuksen kokonaisuudistuksesta:

6 6 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Polamkin valintakokeisiin ei tulla vain kokeilemaan onnea. Meille hakevat henkilöt todella haluavat poliisikoulutukseen ja haaveilevat poliisin työstä, Jouko Pohjoismäki arvioi. Poliisikoulutukseen yli hakijaa vuonna 2011 Poliisin perustutkintokoulutukseen haluavia oli selvästi vähemmän kuin edellisvuosina, mutta suuntaus oli odotettavissa. Katso tarkat tiedot perustutkinnon hakuvaatimuksista ja valintakokeesta sekä videot kuntokokeen mallisuorituksista osoitteesta haku. Poliisin perustutkintokoulutukseen haluavia oli selvästi vähemmän kuin edellisvuosina, mutta suuntaus oli odotettavissa. Poliisin perustutkintokoulutukseen haki vuoden 2011 hakujaksoilla yhteensä henkilöä eli selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Edellisvuosien hakijaryntäyksen tasoittuminen oli kuitenkin odotettavissa. Voimme olla tyytyväisiä koko vuoden hakijamäärään, vaikka kiinnostus poliisikoulutukseen hakemiseen onkin selvästi vähentynyt. Suuntaus näyttää jatkuvan myös vuonna 2012 vuoden ensimmäisen hakujakson perusteella, sanoo ylitarkastaja Jouko Pohjoismäki valintayksiköstä. Poliisikoulutuksen suosion laskun taustalla on valtionhallinnon säästötoimien vaikutus poliisien työllisyystilanteeseen. Myös aloituspaikkamäärän vähentäminen vaikuttanee hakijamääriin. Vuonna 2011 aloituspaikkoja oli 240 ja vuonna 2012 niitä on vain 100. Aiempina vuosina poliisikoulutukseen oli aloituspaikkoja enimmillään 408. Hakijamäärien pieneneminen on aiheuttanut sen, ettei kaikkia aloituspaikkoja ole saatu täytettyä. Vuonna 2011 koulutuksen aloitti 228 poliisikokelasta. Valintakriteerit on haluttu pitää ennallaan eli pisterajoista on pidetty kiinni. Hakijoista on valittu poliisikoulutukseen parhaiten soveltuvat henkilöt, Pohjoismäki kertoo. Ruotsinkieliseen perustutkintokoulutukseen oli toimintavuonna 89 hakijaa, joista koulutukseen valittiin 16. Hakukelpoisuusehdoista säädetään laissa poliisikoulutuksesta. Koulutukseen valittavan tulee olla suorittanut vähintään ammatillisen perustutkinnon, lukion tai ylioppilastutkinnon. Hakijan tulee olla terveydentilaltaan ja ominaisuuksiltaan poliisiksi sopiva. Lisäksi hakukelpoisuusehtoihin kuuluu muun muassa vähintään vuoden työkokemus. Opiskelijat valitaan koulutukseen soveltuvuuden ja kolmivaiheisen valintakokeen perusteella. Poliisin tutkintokoulutuksiin hakeneet ja koulutuksen aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Perustutkintokoulutus Alipäällystökoulutus * Päällystökoulutus * Koulutus alkaa keväällä 2012.

7 7 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Polamkiin voi hakea koko vuoden ajan, ja vuosi on jaettu neljään hakujaksoon. Valintakokeeseen kuuluu kirjallinen koe, tutkintokielen koe, kuntokoe sekä psykologisia arviointeja, ryhmätehtävä ja haastattelu. Osana valintakoetta on myös terveystarkastus. Poliisikoulutukseen ei ole sukupuolikiintiöitä. Noin 30 prosenttia sekä hakijoista että koulutukseen valituista on naisia. Keski-iältään hakijat ovat noin 25-vuotiaita ja perustutkintokoulutuksen aloittavat noin 26-vuotiaita. Poliisiopiskelijoilla on monenlaisia taustoja. Koulutukseen valitaan niin parikymppisiä kuin nelikymppisiäkin. Vuonna 2011 aloittaneiden joukossa on esimerkiksi maistereita, diplomi-insinööri, lääkäri, liiketalouden tutkinnon suorittaneita sekä matkailu- ja ravitsemusalan tutkinnon suorittaneita, kuvaa Jouko Pohjoismäki. Alipäällystö- ja päällystökoulutuksiin valitaan opiskelijat kaksivaiheisen valintakokeen perusteella. Valintakokeeseen kuuluu muun muassa kirjallinen koe, haastattelu, simulaatiotehtävä ja psykologinen arvio. Alipäällystökoulutukseen haki toimintavuonna 246 henkilöä, joista valittiin 46 keväällä 2012 alkavaan koulutukseen. Noin 10 prosenttia hakijoista ja noin 7 prosenttia valituista oli naisia. Päällystökoulutukseen oli 70 hakijaa, ja koulutuksen aloitti 25 opiskelijaa. Noin 17 prosenttia hakijoista ja 20 prosenttia valituista oli naisia. Perustutkinnon valintakokeeseen kuuluu muun muassa kirjallinen koe, kuntokoe, psykologisia arviointeja ja haastattelu. Opiskelijarekrytointia suunnataan entistä enemmän verkkoon. Polamk on mukana esimerkiksi poliisin Facebook-sivuilla ja verkossa toimivassa Poliisiradiossa. Vuonna 2011 kokeiltiin Haku päällä -virtuaaliseikkailua, jossa poliisin ammattiin soveltuvuutta pystyi testaamaan virtuaalipelin avulla. Poliisiopiskelijan arkea blogissa Lukemattomia penkkipunnerruksia, juoksulenkkejä säässä kuin säässä. Poliisilain pykälien ulkolukua ja pääsykoemateriaalin ahkeraa opiskelua. Ja lopulta palkinto. Näin alkaa poliisikokelas Elina Katajamäen ensimmäinen kirjoitus Poliisista päivää -blogissa. Elina raportoi kokemuksistaan Polamkissa: lakikirjan 869 sivun opiskelusta, käsiraudoista ja luodinrei istä, harjoitusrekisterin käyttämisestä ja siitä, miltä tuntui saada oma virkapuku. Poliisin työ ei ole Elinalle aivan uutta, sillä hänen isänsä on poliisi. Elina on myös työskennellyt Poliisi-tv:ssä toimittajana. Ainoa asia, mikä Polamkissa on yllättänyt, on oma motivaationi: tähän mennessä kaikki, mitä olemme opiskelleet, on ollut oikeasti kiinnostavaa. Poliisin työ on monipuolista, ja siinä yhdistyvät hienosti fyysisyys ja ajatteleminen. Blogikirjoituksiin tulee uusi näkökulma, kun Elina lähtee keväällä 2012 työharjoitteluun. Hän lupaa työharjoittelukiireiden keskelläkin vastata blogin kautta saamiinsa kysymyksiin Polamkiin hakemisesta tai poliisiopinnoista.

8 8 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Poliisiksi vain Polamkista Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta Tampereelta. Perustutkinnon lisäksi oppilaitoksessa voi suorittaa esimiestehtäviin valmentavan alipäällystön tai päällystön tutkinnon. Polamkissa järjestetään myös ammatillista täydennyskoulutusta. Poliisialan tutkintojärjestelmä Yliopisto Poliisipäällikkö Maisterin tutkinto (soveltuva) 120 op Poliisiammattikorkeakoulu Kriminaalitekniikkaa ja voimankäyttöä, ajokoulutusta ja rikosoikeutta, yleistä poliisioppia ja tietojärjestelmiä poliisin perustutkintokoulutus sisältää monenlaisia opintoja. Perustutkintokoulutus kestää noin kaksi ja puoli vuotta, ja tutkinto on laajuudeltaan 165 opintopistettä. Koulutus jakautuu viidelle opetusalueelle: kenttätoimintaan, liikenteeseen, rikostorjuntaan, viesti- ja tietojärjestelmiin ja voimankäyttöön. Koulutukseen kuuluu poliisin ammattiaineita, kuten poliisihallintoa ja rikostutkintaa. Lisäksi opiskellaan oikeustieteitä sekä käyttäytymis- ja viestintätieteitä, esimerkiksi psykologiaa ja kieliä. Opiskelijat suorittavat koulutuksen aikana myös kielikokeen, jolla osoitetaan virkamiehiltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito, kertoo koulutusjohtaja Petri Alkiora. Ylikomisario Poliisipäällystön tutkinto 54 op Komisario Poliisipäällystön tutkinnon A-osa 126 op Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Työtä 3 vuotta Ylikonstaapeli Poliisialipäällystön tutkinto 45 op Työtä 7 vuotta Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Työtä 2 vuotta Vanhempi konstaapeli Poliisin perustutkinto 165 op Perustutkintokoulutuksen keskeiset tunnusluvut ja poliisin poistuma Tutkinnon aloittaneet Koulutuspäivät (lähiopetus) Työharjoittelun ja kenttätyöjakson henkilötyövuodet Tutkinnon suorittaneet Poistuma * * Arvio Rekrytointi ja valinnat

9 9 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Työssäoppimisjaksojen ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus soveltaa koulutuksen aikana opittuja tietoja ja taitoja aidossa toimintaympäristössä. Poliisin perustutkinto antaa kelpoisuuden vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja etsivän virkaan. Uusia poliiseja valmistui vuonna 2011 yhteensä 165. Valmistuneista 11 suoritti ruotsinkielisen perustutkinnon. Poliisin perustutkinto muodostuu perusopinnoista ja ammattiopinnoista. Lähiopintojen lisäksi perustutkintoon sisältyy kaksi työssäoppimisjaksoa ja päättötyö. Lukujärjestykset tehdään koko luokalle valmiiksi, ja opintojen suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla ja harjoituksissa. Koulutusta järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloittaa vuosittain yksi opiskelijaryhmä. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus noudattavat samaa opetussuunnitelmaa. Työssäoppiminen poliisiyksiköissä on tärkeä osa poliisin perustutkintoa. Opintoihin kuuluu ohjattu työharjoittelu ja kenttätyöjakso, jotka kestävät yhteensä noin vuoden. Opiskelijat nimitetään työssäoppimisjaksojen ajaksi nuoremman konstaapelin virkaan. Työharjoittelussa opiskelijat osallistuvat tavanomaisten poliisitehtävien suorittamiseen kokeneiden poliisien ohjauksessa ja valvonnassa. Kenttätyöjakson aikana opiskelijat ovat töissä poliisiyksiköissä ja suorittavat samalla etäopintoja. Työssäoppimisjaksojen ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus soveltaa koulutuksen aikana opittuja tietoja ja taitoja aidossa toimintaympäristössä. Työharjoittelussa ja kenttätyöjaksolla ammattitaito kehittyy omien kokemusten ja työyhteisön mallien pohjalta, koulutusjohtaja sanoo. Työharjoittelupaikkoja on kaikilla poliisilaitoksilla. Kenttätyöjakson voi suorittaa myös poliisin valtakunnallisessa yksikössä, esimerkiksi Liikkuvassa poliisissa. Poliisin perustutkinto (165 op) Perusopinnot 95 op Ammattiopinnot 70 op Jakso 1: Yhteiskunnan toimintaperiaatteet Jakso 2: Poliisitoiminnan perusteet Jakso 3: Poliisin asiakaspalvelu ja päivystys Jakso 4: Kenttä- ja hälytystoiminta Jakso 5: Rikostutkinnan perusteet Jakso 6: Esitutkinta Jakso 7: Valvonta Jakso 8: Lähiopinnot Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Ohjattu työharjoittelujakso Kenttätyöjakso ja etäopintotehtävät Jakso 10: Lähiopinnot ja itseopiskelu Vanhempi konstaapeli Päättötyö Poliisikokelas Nuorempi konstaapeli

10 10 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Polamkissa järjestetään vuosittain tutkintotasojen yhteisharjoitus. Perustutkinto-opiskelijoista kootut partiot suorittavat päällystö- ja alipäällystöopiskelijoiden johdolla erilaisia poliisitehtäviä oppilaitoksen alueella. Vuoden 2011 harjoitukseen osallistui yli 60 opiskelijaa ja noin 20 opettajaa. Alipäällystö- ja päällystökoulutus ovat poliisin jatkokoulutusta ja valmentavat esimiestehtäviin. Poliisialipäällystön tutkintoon voi hakea, kun on työskennellyt poliisina vähintään kaksi vuotta poliisin perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkinto suoritetaan työn ohessa, ja opinnot kestävät noin puolitoista vuotta (45 opintopistettä). Alipäällystökoulutukseen kuuluu muun muassa Vuonna 2011 uusia poliiseja valmistui yhteensä 165. poliisin oikeudellisia opintoja ja esimiesopintoja sekä vähintään kolmen kuukauden esimiesharjoittelujakso. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virassa. Alipäällystötutkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 45 opiskelijaa, joista yksi suoritti ruotsinkielisen koulutuksen. Poliisipäällystön tutkinto on poliisialan ammattikorkeakoulututkinto, ja se on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Koulutukseen voi hakea, kun on suorittanut alipäällystön tutkinnon ja työskennellyt vähintään kolme vuotta poliisina. Tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä myös perustutkinnon suorittanut poliisi, jolla on työkokemusta poliisitehtävistä vähintään seitsemän vuotta. Päällystötutkinnossa opiskellaan muun muassa operatiivisen kenttätoiminnan johtamista, päätöksenteon ja kriisikäyttäytymisen psykologiaa, henkilöstöjohtamista ja työsuojelua sekä tutkintatoiminnan johtamista. Lisäksi tutkintoon kuuluu esimerkiksi kieli- ja opinnäyteopintoja sekä päällystöharjoittelu, listaa koulutusjohtaja Petri Alkiora. Tutkinnon aluksi opiskelijat suorittavat puolitoista vuotta kestävän A-osan, jonka laajuus on 126 opintopistettä. Jakson suorittaminen antaa pätevyyden komisarion, rikoskomisarion ja Suojelupoliisin tarkastajan virkaan. Poliisin perustutkinnon suorittaneet antavat poliisin eettisen valan. Eettisen valan antajat lupaavat muun muassa kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia sekä käyttäytyä rehdisti ja auttavaisesti. Poliisialipäällystön tutkinto (45 op) Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Orientoivat opinnot 2 op Esimiesopinnot 30 op Vapaasti valittavat opinnot, yht. 3 op Poliisin liikenneturvallisuustyön johtaminen 3 op Kenttätoiminnan johtaminen 13 op Viranomaisyhteistyö 3 op Tilannejohtaminen 3 op Tutkintatoiminnan johtaminen 12 op Rikos- ja tutkintatiedottaminen 3 op Poliisitoiminnan yleinen johtaminen 5 op Tietojohtoinen poliisitoiminta 3 op Ylikonstaapeli, rikosylikonstaapeli, ylietsivä Poliisialipäällystökoulutuksen keskeiset tunnusluvut Tutkinnon aloittaneet * Tutkinnon suorittaneet Koulutuspäivät * Koulutus alkaa keväällä Yhteisharjoitus 2 op Esimiesharjoittelu 4 op Kehittämistehtävä 4 op

11 11 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Perustutkintokoulutuksen opetusalueet Kenttätoiminta Kenttätoiminnan koulutus antaa opiskelijalle ammatilliset perusvalmiudet tavanomaisiin poliisin valvonta- ja hälytystehtäviin. Opintoihin kuuluu muun muassa yleistä poliisioppia, poliisioikeutta, liikuntaa, psykologiaa ja hätäensiapua. Viesti- ja tietojärjestelmät Viesti- ja tietojärjestelmien koulutus antaa perusvalmiudet poliisin tietojärjestelmien, viranomaisradioverkon päätelaitteiden ja poliisin kenttäohjelmiston käyttöön sekä poliisin päivittäistoimintaan liittyvään viestitoimintaan. Voimankäyttö Voimankäytön opetus antaa perusvalmiudet suoriutua voimankäyttöä vaativista tilanteista. Opinnot sisältävät muun muassa poliisitaktiikkaa ja fyysistä voimankäyttöä sekä voimankäyttö- ja suojavälineiden koulutusta. Rikostorjunta Rikostorjunnan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle perusvalmiudet suorittaa esitutkintaa tavanomaisissa rikostapauksissa. Opintoihin kuuluu taktisen ja teknisen rikostutkinnan lisäksi muun muassa rikosoikeuden, rikosprosessioikeuden, siviilioikeuden, psykologian ja suomen kielen opintoja. Liikenne Liikenteen opetuksessa opiskelija saa perusvalmiudet liikenteen valvontaan, liikennerikostutkintaan ja poliisiauton kuljettamiseen. Ajoneuvokoulutuksessa harjoitellaan muun muassa ajoneuvon käsittelyä sekä ajamista erilaisissa ympäristöissä ja erityisolosuhteissa. Liikenteen opintoihin kuuluu myös koulutusta lainsäädännöstä. Poliisipäällystön tutkinto (180 op) Poliisipäällystökoulutuksen keskeiset tunnusluvut Tutkinnon aloittaneet Tutkinnon suorittaneet (A-osa/päällystötutkinto) 24/10 21/8 16 / 18 Koulutuspäivät Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe A-osan opinnot 126 op Perusopinnot Kenttätoiminnan johtaminen Tutkintatoiminnan johtaminen Poliisitoiminnan yleinen johtaminen Opinnäyteopinnot Päällystöharjoittelu Komisario, rikoskomisario, tarkastaja (Supo) B-osan opinnot vähintään 54 op Kaikille pakolliset opintojaksot Pakolliset valinnaiset opintojaksot Pakolliset opintojaksot sopimusyliopistossa jatkaville Vapaasti valittavat opintojaksot Ylikomisario, rikosylikomisario

12 12 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Täydennyskoulutuksen kursseille ja seminaareihin osallistuu vuosittain noin henkilöä. A-osan jälkeen voi suorittaa 54 opintopisteen laajuiset opinnot työn ohessa. Opinnot kestävät noin kolme vuotta, ja sen jälkeen opiskelija on suorittanut ammattikorkeakoulutasoisen poliisipäällystön tutkinnon. Tutkinto antaa kelpoisuuden ylikomisarion, rikosylikomisarion ja apulaispoliisipäällikön virkaan sekä muihin ylempiin poliisin päällystötehtäviin. Poliisipäällystön tutkinnon A-osan suoritti toimintavuonna 16 henkilöä ja ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon 18 henkilöä. Poliisin erikoistumisopinnoista sai vuonna 2011 todistuksen yhteensä 29 henkilöä. Erikoistumisopinnot ovat työn ohessa suoritettavia 45 opintopisteen koulutusohjelmia, jotka antavat poliiseille mahdollisuuden täydentää ja syventää ammatillista osaamistaan. Erikoistumisopintoja on järjestetty kokeiluluontoisesti vuodesta 2005 alkaen. Kokeilun aikana on koulutettu erikoisosaajia poliisityön eri alueille: pääainevaihtoehtoja ovat olleet esimerkiksi huumausainerikostutkinta, tekninen tutkinta ja liikenne. Ensimmäiset tietotekniikkatutkinnan erikoistumisopinnot suorittaneet poliisit valmistuivat toimintavuonna. Opinnot suoritti 14 poliisia. Koulutusohjelmassa opiskeltiin tietoverkkorikollisuuden tutkintaa ja digitaalisen todistusaineiston hakemista tietoteknisistä laitteista ja ympäristöistä. Vuonna 2011 ei alkanut uusia erikoistumisopintojen kursseja. Poliisihallinnon henkilöstöstä merkittävä osa osallistuu vuosittain Polamkin järjestämään koulutukseen. Vuonna 2011 oppilaitoksessa järjestettiin noin 180 täydennyskoulutustilaisuutta. Kursseille ja seminaareihin osallistui vuoden aikana noin henkilöä. Koulutustarjonnassa oli monipuolisesti valvonta- ja hälytystoimintaan, lupapalveluihin sekä poliisitoiminnan johtamiseen liittyviä kursseja. Rikostorjunnan koulutuksen painopisteitä olivat tietotekniikka- ja talousrikostutkinta. Poliisiammattikorkeakoululla on vahva rooli poliisin valtakunnallisessa henkilöstökoulutuksessa. Polamkissa järjestetään koulutusta paitsi poliiseille, myös esimerkiksi vartijoille, toimistosihteereille ja taloushallinnon henkilöstölle, Petri Alkiora mainitsee. Polamk tukee poliisiyksiköiden alueellista työpaikkakoulutusta järjestämällä kouluttajakoulutusta. Oppilaitos kouluttaa esimerkiksi kaikki poliisin Ruotsinkielinen kurssi on tiivis porukka Hyvä poliisi on rauhallinen ja ystävällinen sekä tietysti ammattitaitoinen. Pitää olla ahkera ja aidosti kiinnostunut työstään, kuvaa poliisiopiskelija Anders Södermann. Anders opiskelee Polamkin ruotsinkielisessä koulutuksessa. Vuonna 2011 ruotsinkielisellä kurssilla aloitti yhteensä 16 opiskelijaa. Ryhmämme on pieni ja tiivis: meillä on hyvä yhteishenki ja vietämme vapaa-aikaakin yhdessä esimerkiksi koulun kunto- ja painisalilla. Ennen Polamkiin hakemista Anders opiskeli Yhdysvalloissa sekä työskenteli tavaratalon vahtimestarina ja työnjohtotehtävissä. Sitten perheeni ehdotti, että voisin sopia poliisiksi. Alun perin ajattelin, että poliisin työ ei ole minua varten, mutta nyt olen erittäin tyytyväinen opiskelupaikkaani. Tuleva ammattini on monipuolinen, ja uran aikana voi tehdä erilaisia poliisitöitä. Hetkeäkään en ole katunut päätöstäni hakea Polamkiin, Anders sanoo.

13 13 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Luentoja, käytännön harjoituksia ja itseopiskelua Polamkissa käytetään monipuolisesti erilaisia oppimismenetelmiä. Perustutkinto-opinnot sisältävät luentoja, havaintoesityksiä, pienryhmäharjoituksia ja itsenäistä opiskelua. Ammattivalmiuksien oppimisessa korostuvat tutkiva ja aktiivinen oppiminen sekä ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintataitojen kehittyminen. Työssäoppimisjaksot ovat oleellinen osa opiskelua. Eri oppiaineiden opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetusta yhteistyössä. Esimerkiksi asiakkaan kohtaamiseen liittyvissä harjoituksissa opiskelijat soveltavat psykologian ja poliisitaktiikan opetuksessa saatuja valmiuksia. Alipäällystö- ja päällystökoulutuksessa käytetään teoriaopetuksen lisäksi erilaisia johtamiseen ja esimiestyöhön liittyviä harjoituksia. Teoreettinen ja käytännön osaaminen yhdistyvät esimerkiksi näyttökokeissa, joissa opiskelijat soveltavat oppimaansa todentuntuisissa työtilanteissa. Kaikilla tutkintotasoilla hyödynnetään sähköistä verkko-oppimisympäristöä ja videoneuvottelujärjestelmää. Verkko-opetuksen kehittäminen on yksi Polamkin pedagogisista painopisteistä, ja kehitystyötä tehdään nyt suunnitelmallisesti, toteaa verkko-opetuksen kehittämisestä vastaava koulutussuunnittelija Kirsi Viitanen, joka aloitti työnsä helmikuussa Luomme uusia verkko-opetuksen sovelluksia ja testaamme niitä pilottiopintojaksoilla. Verkko-opinnoille on tilausta erityisesti täydennyskoulutuksessa. Jo aiemmin alkanutta opetushenkilöstön verkkopedagogista koulutusta jatketaan myös tulevina vuosina. Poliisiopiskelijoiden tiedot, taidot ja valmiudet arvioidaan niin sanotussa poliisitaitokilpailussa ennen työharjoittelun alkamista. Rasteilla testataan opiskelijoiden osaamista erilaisissa poliisityön tilanteissa.

14 14 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 voimankäytön kouluttajat, jotka kouluttavat poliisilaitosten ja yksiköiden poliisit. Oppilaitoksessa järjestetään myös maksullista koulutusta, joka on suunnattu muille kuin poliisihallinnon henkilöstölle. Esimerkiksi vartijoiden voimankäyttökouluttajien koulutus ja järjestyksenvalvojakouluttajien koulutus ovat maksullisia, siviileille avoimia kursseja. Lisäksi meillä on tiivistä koulutusyhteistyötä Pelastusopiston, tullilaitoksen, Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Puolustusvoimien, Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjälaitoksen kanssa. Kansainvälinen koulutusyhteistyö painottuu Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) toimintaan. Suomen CEPOL-toimisto on Poliisiammattikorkeakoulussa, ja Polamk vastaa Suomessa CEPOLin asiantuntijavaihto-ohjelmasta. Vuonna 2011 Suomessa järjestettiin yksi CEPOL-kurssi sekä yksi CEPOLin ja Europolin yhteinen koulutustapahtuma. Eri EU-maissa pidettyihin koulutuksiin osallistui yli 50 suomalaista poliisin eri yksiköistä. Asiantuntijavaihto-ohjelmassa oli toimintavuoden aikana mukana viisi suomalaista. Lisäksi Webinars-verkkoseminaareihin osallistui kymmeniä henkilöitä. Polamk on mukana pohjoismaisten poliisioppilaitosten Nordcop-vaihdossa. Perustutkinto-opis- Polamkilla on vahva kelijat voivat lähteä kolmeksi viikoksi opiskelijavaihtoon Islantiin, rooli poliisikoulutuksen yhteistyöhankkeissa muun Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan. muassa Tunisiassa ja Kiinassa. Vuonna 2011 Polamkista lähti vaihtoon kuusi opiskelijaa ja Polamkiin tuli kuusi vaihto-opiskelijaa. Tavoitteena on laajentaa opiskelijavaihtoa myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Oppilaitos on hakenut opiskelijavaihto-ohjelma Erasmuksen peruskirjaa EU:n komissiolta. Osallistumme aktiivisesti myös Pohjoismaiden, Viron ja Venäjän poliisioppilaitosten opettajayhteistyöhön sekä poliisikoulutuksen kehittämishankkeeseen Kosovossa, koulutusjohtaja kertoo. Suomalainen poliisikoulutus kiinnostaa myös Euroopan ulkopuolella. Useat Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat ovat tiedustelleet Poliisiammattikorkeakoulun valmiutta koulutusyhteistyöhön. Suomen ja Tunisian sisäministerit allekirjoittivat asiaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan tunisialaisen delegaation Polamk-vierailun yhteydessä. Asiantuntijaryhmät Jordaniasta ja Palestiinasta ovat myös vierailleet Polamkissa syksyn 2011 ja talven 2012 aikana. Lisäksi Polamkilla on vahva rooli EU:n ja Kiinan poliisikoulutuksen yhteistyöhankkeessa, jonka on tarkoitus alkaa vuonna Poliisiammattikorkeakoulu koordinoi poliisin ennalta estävän materiaalin tuotantoa. Polamkissa tehty pienoiselokuva Lapsemme verkossa palkittiin keväällä 2011 eurooppalaisilla poliisin ennalta estävän toiminnan elokuvajuhlilla. Filmi sai Unkarissa järjestetyillä elokuvajuhlilla palkinnon parhaasta elokuva-aiheesta. Erikoistumisopintojen keskeiset tunnusluvut Opinnot aloittaneet Opinnot suorittaneet Koulutuspäivät Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät Kurssit, seminaarit ja neuvottelupäivät Maksullinen koulutus Poliisikoiranohjaajien koulutus

15 15 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Vastavalmistuneet poliisit ovat motivoituneita ja osaavia Polamkissa seurataan jatkuvasti koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Tutkintokoulutusten antamia valmiuksia arvioidaan tenttien ja muiden kirjallisten tuotosten sekä ammatillista osaamista arvioivien harjoitusten, näyttöjen ja työssäoppimisjaksojen avulla. Opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä sekä opetuksen vaativuustasoa ja työmäärää arvioidaan ja kehitetään opiskelijapalautteen avulla. Polamkin palautejärjestelmän erityispiirre on, että opettaja antaa opiskelijaryhmälle vastauspalautteen. Palautetta kerätään myös työelämästä. Vuonna 2011 valmistui tutkimus poliisikoulutuksen vaikuttavuudesta. Polamkin tutkimusyksikön tekemässä tutkimuksessa selvisi, että poliisin perustutkinto antaa erittäin hyvät ammatilliset perusvalmiudet poliisin työhön. Polamkista valmistuneiden vahvuuksia ovat esimerkiksi poliisitoiminnan vastuullisuuden ymmärtäminen, hyvä peruspoliisiosaamisen taso ja motivaatio ammattiin. Yksi poliisikoulutuksen valtti on käytännön ja teorian yhdistäminen, kertoo raportin tehnyt erikoissuunnittelija Matti Vuorensyrjä. Tutkimus perustuu vastavalmistuneiden poliisien ja heidän lähiesimiestensä arvioihin. Lue lisää poliisikoulutuksesta verkkosivuilta:

16 16 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Poliisikoiralaitos on koiratoiminnan osaaja Poliisikoiralaitos kouluttaa kaikki Suomen poliisikoiranohjaajat ja hankkii koirat poliisin käyttöön. Hämeenlinnassa sijaitseva laitos on osa Poliisiammattikorkeakoulua. Poliisikoiragalleria esittelee Suomen poliisikoirat: poliisikoiralaitos. Koirien hankinnat Vuosi Lukumäärä Koiralaitoksen tehtävänä on kouluttaa poliisikoiranohjaajat ja hankkia koirat poliisin käyttöön. Laitos myös kehittää poliisikoiratoimintaa sekä seuraa koirien koulutuksen tasoa ja ohjaajien ammattitaitoa. Vuonna 2011 valmistui 16 uutta poliisikoiranohjaajaa. Koiranohjaajat, kuten muutkin poliisit, suorittavat poliisin perustutkinnon ennen erikoiskoulutusta. Ammatissa vaaditaan pitkäaikaista sitoutumista: ohjaaja kouluttaa hänelle luovutetun koiran ja huolehtii siitä koiran eläkeikään asti eli noin kymmenen vuotta. Poliisikoira asuu ohjaajansa kotona perheenjäsenenä ja käy töissä yhdessä ohjaajansa kanssa, kertoo ylikomisario Mikko Maunuksela poliisikoiralaitokselta. Suomen poliisikoirat ovat niin sanottuja monikäyttökoiria. Partiokoirat saavat peruskoulutuksen lisäksi koulutuksen johonkin erikoisosaamisalueeseen, joita ovat huumeiden, räjähdysaineiden, palavien nesteiden ja ruumiiden etsiminen. Partiokoirien lisäksi poliisilla on erikoiskoiria, jotka toimivat vain omalla erikoistumisalueellaan, kuten räjähdysaineiden etsinnässä tai hajutunnistuksessa. Yleisimmät koirarodut, joita poliisi käyttää, ovat saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois. Erikoiskoiriksi koulutetaan myös Poliisikoira asuu metsästysrotuisia ohjaajansa kotona koiria, kuten englan- perheenjäsenenä. ninspringerspaniele- ja ja labradorinnoutajia. Vuoden 2011 lopussa kentällä toimi 220 poliisikoiranohjaajaa ja poliisikoiraa. Poliisikoiralaitos tekee yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit Suomessa ovat Rikosseuraamuslaitos, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja tulli. Yhteistyötä on myös kennelalan oppilaitosten kanssa. Ulkomailla meillä on koulutusyhteistyötä esimerkiksi Amsterdamin poliisin kanssa. Lisäksi osallistumme aktiivisesti Pohjoismaiden ja Euroopan poliisikoira-ammattilaisten verkostojen toimintaan, Mikko Maunuksela sanoo. Rahanetsintä on poliisikoirien uusin erikoistumisalue Poliisi sai vuonna 2011 käyttöönsä uusia rahanetsintäkoiria, kun poliisikoiralaitoksella hyväksyttiin tasotarkastuksessa kaksi uutta rahakoiraa. Ensimmäiset rahanetsintäkoirat aloittivat työnsä vuonna Rahakoirat on sijoitettu Helsingin, Päijät-Hämeen, Lapin ja Oulun poliisilaitoksille. Koirat ovat valtakunnallisessa käytössä eli niitä voidaan hyödyntää eri puolilla maata. Rahanetsintäkoiria käytetään esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden tutkinnassa eli pimeän rahan etsinnässä, kertoo ylikomisario Mikko Maunuksela poliisikoiralaitokselta. Vuonna 2011 rahanetsintäkoirien tekemät rahalöydöt olivat arvoltaan yli euroa. Lisäksi rahakoirat löysivät huumausaineita noin 15 kiloa. Uudet ideat koirien käytöstä tulevat kentältä. Seuraavaksi syvennymme tarkemmin jäljestämiskoulutukseen. Haluamme oppia hyödyntämään koiria paremmin hankalissa paikoissa, esimerkiksi kun seurataan etsittävän henkilön jättämää hajujälkeä kaupungissa asfaltin ja monien häiriöhajujen keskellä.

17 17 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Tutkittua tietoa poliisialalta Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö on Suomen ainoa poliisitutkimukseen erikoistunut tutkimuslaitos. Tutkimusyksikkö tuottaa riippumatonta, tieteellistä tietoa poliisin toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Tutkimustiedolla on nykyaikaisessa poliisitoiminnassa yhä keskeisempi rooli. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun arvioidaan toimintaympäristön muutoksia tai kun kehitetään poliisiorganisaatiota. Tuottamaamme tietoa käytetään esimerkiksi hallinnonalan strategisessa suunnittelussa, kuvaa tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja Vesa Muttilainen. Tutkimusten tuottama tieto luo myös perustaa poliisikoulutukselle. Polamkin tutkijat osallistuvat opetukseen ja ohjaavat päällystökoulutuksen opinnäytetöitä. Yksikössä on kuusi tutkimusvirkaa. Vakinaisen henkilöstön lisäksi tutkimusyksikössä työskentelee apuraha- ja projektitutkijoita. Vuoden 2011 aikana erillisrahoitetuissa projekteissa tai apurahan turvin työskenteli kymmenen henkilöä. työkyky ja työssä jaksaminen poliisissa, kansalaisten ja poliisin suhteet, korruptiorikollisuus, toimintaympäristöanalyysi sekä viharikokset ja maahanmuuttokysymykset. Polamkin julkaisusarjoissa julkaistaan poliisitoimeen, kansalaisten turvallisuuteen ja yleiseen yhteiskunnalliseen kriminologiseen tietämykseen liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi tutkijoiden artikkeleita julkaistaan kansainvälisissä ja kotimaisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä. Vuonna 2011 julkaistiin yhteensä 66 tutkimusta, raporttia ja artikkelia. Kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyi 28 artikkelia. Tutkimusalueita Polamkissa on viisi: huumausainerikollisuus, kokonaisrikollisuus, poliisihallinto, poliisitoiminta ja talousrikollisuus. Jokaisesta tutkimusalueesta vastaa tohtorin tutkinnon suorittanut erikoistutkija. Huumausainerikollisuuden tutkimusalueella tutkimus kohdistuu esimerkiksi huumeiden käyttäjiin, taparikollisiin tai päihde- ja rikosuran alkuvaiheisiin. Kokonaisrikollisuuden tutkimusalue tarkastelee muun muassa kansalaisten kokemuksia poliisin toiminnasta. Poliisihallinnon tutkimusalueella keskeisiä tutkimusaiheita ovat työhyvinvointi ja johtaminen. Poliisitoiminnan tutkimuksessa pyritään analysoimaan poliisin toimintaa ja ennakoimaan turvallisuusympäristön muutoksia. Talousrikollisuuden tutkimusalueella tarkastellaan talousrikollisuuden kehitystä ja arvioidaan talousrikostutkintaa. Vuonna 2011 keskeisimpiä tutkimusteemoja Polamkissa olivat poliisikoulutuksen vaikuttavuus, Tutkimusstrategiaan ja -ohjelmaan sekä vuoden 2011 julkaisuluetteloon voi tutustua verkossa osoitteessa

18 18 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 PolStat on tietovarasto poliisin toiminnasta Polamkissa toimii PolStat-tiimi, joka ylläpitää poliisin valtakunnallista tulostietojärjestelmää. PolStat-järjestelmän avulla tuotetaan tilastoja ja raportteja poliisin toiminnasta. PolStatista saadaan tilastoja esimerkiksi rikoksista ja hälytystehtävistä. Järjestelmästä voidaan kerätä myös poliisin työaikaan, talouteen ja henkilöstöön liittyviä tietoja, kertoo erikoissuunnittelija Juha Helenius. Tulostietojärjestelmää käytetään poliisin toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja kehittämiseen. Tilastopalvelua käyttävät myös muut tiedontarvitsijat, kuten Polamkin omat tutkijat, eri viranomaiset ja tutkimuslaitokset sekä media. Käyttäjäsessioita eli kirjautumisia järjestelmään on poliisissa noin vuodessa. Tilastopyyntöjä PolStat-tiimiin tulee noin 400 vuodessa, niin poliisihallinnosta kuin sen ulkopuolelta. Tutkimusalueita on viisi: huumausainerikollisuus, kokonaisrikollisuus, poliisihallinto, poliisitoiminta ja talousrikollisuus. Tutkimusyksikön toimintaa ja ajankohtaisia tutkimushankkeita esitellään myös Research Review -katsauksessa. Ensimmäinen Research Review julkaistiin tammikuussa Englanninkielinen katsaus on suunnattu kansainvälisille yhteistyökumppaneille, ja sen voi tilata omaan sähköpostiinsa tai lukea sähköisenä lehtenä Polamkin verkkosivuilla. Julkaisu ilmestyy noin kerran vuodessa. Yhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa on tiivistä. Keskeisimpiä kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto sekä sisäasianministeriön hallinnonalan muut oppilaitokset Pelastusopisto ja Raja- ja merivartiokoulu. Tutkimusyhteistyötä on myös ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa muun muassa aineistojen keruussa ja analysoinnissa. Tutkimusyksiköllä on hyvät yhteydet akateemiseen maailmaan. Tutkimustulosten esittely seminaareissa ja osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin ovat meille olennaisia verkostoitumisen muotoja, sanoo tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja Muttilainen. Yksi tärkeä yhteistyön muoto on yhteisrahoitteiset tutkimushankkeet. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus Polamkin tutkimuksen kokonaisrahoituksesta on viime vuosina ollut prosenttia. Tutkimusta rahoittavat muun muassa Euroopan unioni ja Suomen Akatemia sekä ministeriöt, kunnat ja monet säätiöt. Polamkin julkaisusarjojen julkaisut vuonna 2011 Henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja organisaatioilmasto: poliisin henkilöstöbarometri kehittämisen välineenä Hymyn takana: thaimaalaiset maahanmuuttajat, viranomaiset ja kotoutuminen Poliisin perustutkintokoulutuksen vaikuttavuus: vuonna 2009 kursseilta P126 P129 valmistuneiden poliisien ja heidän lähiesimiestensä arviot poliisikoulutuksen tuottamista valmiuksista ja osaamisesta Poliisin hallintorakenneuudistus: arviointitutkimus muutoksista ja sen vaikutuksista Poliisin ja Rajavartiolaitoksen turvapaikkamenettelyt ja viranomaisyhteistyö Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2010 Talousrikollisuuden kehityssuunnat ja toimintaympäristö Terrorismin rahoitus Polamkin tutkimus- ja kehittämistoimintaa arvioitiin vuonna 2011 paitsi oppilaitoksen yleisessä laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa, myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen TKI- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälisessä arvioinnissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvuuksina pidettiin systemaattista toimintaympäristöanalyysia ja omien julkaisusarjojen laadunvarmistusprosessia. Polamkin julkaisuja voi selata ja tilata osoitteessa

19 19 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Poliisimuseossa vuosittain kävijää Museossa voi ihmetellä pommirobottia, tutustua vanhaan rikostutkimuslaboratorioon ja istahtaa mustanmaijan penkille. Poliisimuseo esittelee Suomen poliisin historiaa ja tekee poliisin toimintaa tunnetuksi. Museo tarjoaa tietoa suomalaisesta poliisista ja sen työtehtävistä keskiajalta nykypäivään asti. Poliisimuseo on osa Poliisiammattikorkeakoulua. Museon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa kertoo Suomen poliisin kehittymisen historian keskiaikaisesta Ruotsin maakunnasta nykypoliisin erilaisiin toiminta-alueisiin. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Keväällä 2011 avautui erikoisnäyttely Ohranasta Supoon valtiolliset turvallisuuspoliisit Suomessa. Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi turvallisuuspoliisin työvälineisiin ja nähdä, millaisessa sellissä maanpetoksesta epäiltyjä pidettiin sotavuosien aikana. Näytillä on myös Suojelupoliisin panssaroitu auto, jota on käytetty korkea-arvoisten vieraiden kuljettamiseen, kertoo museon intendentti Aimo Aitasalo. Erikoisnäyttely on esillä syksyyn 2012 asti. Seuraava erikoisnäyttely, Poliisi fiktiossa, avautuu keväällä Poliisikamari Pokela on lasten oma osasto, joka on suunnattu päiväkoti- ja koululaisryhmille sekä perheille. Lapset voivat pukea päälleen oikean poliisiunivormun ja kokeilla erilaisia poliisin tehtäviä. Pokelassa on myös kalterein varustettu putka ja lasten oma poliisiauto. Lapset saavat museossa tietoa poliisin työstä kokemusten ja leikin avulla. Museoon tutustui vuonna 2011 noin vierailijaa. Museovieraat ovat saadun palautteen perusteella hyvin tyytyväisiä Poliisimuseoon. Kävijäkyselyn mukaan museovierailu oli noin 94 prosentille kävijöistä odotusten mukainen tai jopa ylitti odotukset. Poliisimuseo osallistui Euroopan vuoden museo -kilpailuun, ja kansainvälinen tuomaristo valitsi sen yhdeksi vuoden 2011 palkintoehdokkaista. Poliisimuseo on kaikille avoin ja ilmainen. Museon kokoelmista ja näyttelyistä on tietoa verkossa osoitteessa Museo on muutakin kuin näyttelyitä Poliisimuseon näkyvin osa on punainen museorakennus ja siellä esillä olevat näyttelyt. Museotoimintaan kuuluu kuitenkin paljon muutakin kuin se, mitä museovieras valmiissa näyttelyssä näkee. Museon kokoelmiin kuuluu noin esinettä, valokuvaa ja 950 filmiä. Laajimpia kokonaisuuksia ovat kokoelmat Poliisin tekniikkakeskuksen, Liikkuvan poliisin ja Suojelupoliisin aineistosta. Kokoelmiin otettavat esineet mitataan, valokuvataan ja luetteloidaan. Tietoa taltioidaan myös perinnehaastattelujen avulla. Tärkeintä on dokumentoida esineen tai asian merkitys poliisityössä, intendentti Aimo Aitasalo toteaa. Poliisimuseo tekee aktiivista yhteistyötä poliisilaitosten kanssa poliisin historian ja perinteiden tallentamiseksi. Poliisihistoriaa esitellään eri puolilla Suomea paikallisissa historiikeissa ja perinnehuoneissa. Museo avustaa poliisilaitoksia muun muassa perinnetilojen suunnittelussa. Poliisilla on valtakunnallinen museoyhdyshenkilöiden verkosto, joka avustaa museoammattilaisia ja tukee historiatyötä omissa yksiköissään. Verkosto kokoontuu vuosittain poliisimuseopäiville.

20 20 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Monipuoliset koulutustilat Poliisiammattikorkeakoulun kampusalue on kooltaan noin 21 hehtaaria. Koulutustilat on suunniteltu opiskeluun, jossa teoria yhdistyy käytäntöön. Kampuksella on muun muassa ajoharjoittelurata, harjoitusalue ja johtokeskus. Kansainvälisesti ainutlaatuisella harjoitusalueella on esimerkiksi harjoituspoliisiasema ja asuntoja sekä kulissikaupungissa sijaitseva ravintola. Johtokeskuksessa voidaan järjestää todentuntuisia harjoituksia, joissa jatkokoulutuksessa olevat opettelevat johtamaan poliisioperaatioita. Asuntoloita on kahdeksan, ja niissä on majoitustilaa yli 750 opiskelijalle. Suurin osa opiskelijoista asuu kampuksella ja viettää iltaisin aikaa muun muassa Polamkin kuntosalilla, uimahallissa ja ampumaradalla. Asuntolat Johtokeskus Kokonaismenot euroa Polamkin rahoitus koostuu valtion budjettirahoituksesta, toiminnan tuotoista sekä projektien ja hankkeiden rahoituksesta. Oppilaitoksen kokonaismenot olivat vuonna 2011 noin euroa. Polamkin kehysrahoitus oli 3,5 prosenttia poliisin kehysrahoituksesta. Vuonna 2011 koulutuspäivän hinta perustutkintokoulutuksessa oli 175 euroa. Alipäällystökoulutuksessa yksi koulutuspäivä maksoi keskimäärin 190 euroa ja päällystökoulutuksessa 242 euroa. Koulutuspäivän hintaan sisältyvät muun muassa majoitus ja ruokailu lähiopetusjaksojen aikana. Tutkinto-opiskelijoiden opintososiaalisiin etuihin kuuluvat lähiopintojen aikana maksuton majoitus, ruokailu ja terveydenhuolto. Opiskelijat saavat ilmaiseksi virkavaatteet ja varusteet. Perustutkintokoulutuksessa ensimmäisen opiskeluvuoden ajan opiskelijoille maksetaan 3,60 euron kokelaspäiväraha. Loppuaika opinnoista on palkallista. Poliisimuseo

21 21 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Korkeasti koulutettu henkilöstö Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelee yli 200 työntekijää, joista noin puolet on opetustehtävissä. Vakinaisessa virkasuhteessa henkilökunnasta on lähes 90 prosenttia. Poliiseja työntekijöistä on noin 40 prosenttia ja naisia noin kolmannes. Henkilöstön keski-ikä on noin 47 vuotta. Ajoharjoittelurata Polamkin henkilökunta on korkeasti koulutettua: puolet henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Noin 70 prosenttia opettajista on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Harjoitusalue Henkilöstö tehtäväryhmittäin Opetus % Opetuksen tuki % Hallinto ja muut tukipalvelut % Tutkimus ja kehittäminen % Opiskelijarekrytointi ja -valinnat 8 4 % Yhteensä % Liikuntahalli Lakikirjoja ja dekkareita Oppilaitoksen kirjaston kokoelmissa on yli nidettä ja kattava valikoima sähköisiä tiedonlähteitä. Aineistot keskittyvät poliisin työhön, koulutukseen ja johtamiseen, mutta hyllyiltä löytyy myös dekkareita ja muuta kaunokirjallisuutta. Polamkin kirjaston kriminologinen kokoelma on yksi Suomen parhaista. Kirjasto palvelee paitsi Polamkin opiskelijoita ja henkilökuntaa, myös koko poliisihallintoa. Vuonna 2011 kirjastossa vierailtiin yli kertaa ja aineistoa lainattiin kertaa. Kirjastotiimi etsii vastauksia monenlaisiin tietopalvelukysymyksiin ja vastaa tiedonhaun opetuksesta Polamkissa.

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA SUOMEN AINOA POLIISIOPPILAITOS Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 12.2.2016 poliisi (ylempi AMK) -koulutuksen valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Poliisiammattikorkeakoulun kirjaston kuulumiset

Poliisiammattikorkeakoulun kirjaston kuulumiset n kirjaston kuulumiset Tampereen kirjastopäivät 22.4.2008 Marika Puputti marika.puputti@poliisi.fi Poliisikoulu Tampereella ja Espoossa yhdistyivät uudeksi oppilaitokseksi 1.1.2008. Tehtävät koulutukseen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 282

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 282 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 N:o 282 286 SISÄLLYS N:o Sivu 282 Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta... 971 283 Valtioneuvoston

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

POLIISI (YLEMPI AMK) VALINTAPERUSTEET

POLIISI (YLEMPI AMK) VALINTAPERUSTEET 1 (7) Voimassaoloaika 9.11.2016 - toistaiseksi Säädösperuste L Poliisiammattikorkeakoulusta 1164/2013 VnA 282/2014 Hyväksytty Polamkin hallituksessa 9.11.2016 ja kohdan 6.1 osalta 14.12.2016 Kumoaa Poliisi

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut korkeakouluista KOTA-AMKOTA -seminaari Vesa Hämäläinen 24.9.2009 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP)

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) OPETUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) 2016-2017 2016 Hämeenlinna Turvallisuusoikeuden täydennyskoulutus 2016-2017 SISÄLLYS SISÄLLYS... 3 JOHDANTO... 4 ORGANISAATIOTURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot