VUOSIKIRJA 2010/2011

Transkriptio

1 VUOSIKIRJA 2010/2011 Poliisiammattikorkeakoulu Polisyrkeshögskolan

2 Sisällys Laatutyö 4 Polamk jatkuvan oppimisen tiellä 4 Opiskelijarekrytointi ja -valinnat 6 Poliisin uralle monen valinnan kautta 6 Koulutus 8 Perustutkintokoulutus 9 Haaveammattiin valmistuminen innostaa 9 Alipäällystökoulutus 10 Päällystökoulutus 10 Poliisin erikoistumisopinnot 12 Täydennyskoulutus 13 Opetusmenetelmät 14 Kansainvälinen koulutusyhteistyö 14 Koulutuksen vaikuttavuus 15 Ennalta estävä toiminta 15 Poliisikoulutus lähti Polulle Bolognan tiellä 15 Poliisikoiratoiminta 16 Koiranohjaaja kasvattaa tulevaa työkaveria 16 Tutkimus ja kehittäminen 17 Kirjastosta eväitä ammatilliseen tiedonhakuun 17 Talousrikollisuuden trendit seurannassa 18 Poliisimuseo 19 Kokoelmista vain murto-osa mahtuu esille 19 Henkilöstö 20 Talous 21 Kvalitetsarbete 22 Resumé 24 Suomen poliisi Sisäasiainministeriö Poliisitoimen strateginen ohjaus, Poliisihallituksen tulosohjaus, kehysten valmistelu, lainsäädäntö, sisäasiainministeriön kansainväliset asiat Poliisihallitus Poliisitoiminnan ja sen tukitoimintojen suunnittelu, kehittäminen, johtaminen ja valvominen, poliisiyksiköiden tulosohjaus ja yksiköiden välinen yhteistoiminta Liikkuva poliisi Suojelupoliisi Poliisilaitokset Keskusrikospoliisi Poliisin tekniikkakeskus Poliisiammattikorkeakoulu Poliisiammattikorkeakoulu, Polamk PL 123 (Vaajakatu 2) Tampere p f Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

3 PERUSTEHTÄVÄ Poliisiammattikorkeakoulu ylläpitää ja parantaa poliisihenkilöstön osaamista ja tietoperustaa. Oppilaitos vastaa poliisikoulutuksen rekrytoinneista, opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista sekä toteuttaa alan täydennyskoulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Poliisi ammatti - korkeakoulu osallistuu aktiivisesti turvallisuusalan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011 3

4 LAATUTYÖ Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) kehittää poliisin nykyistä ja tulevaa ammattiosaamista monella tasolla. Työssä painottuvat yleisen poliisin ammattiosaamisen lisäksi Polamkin oman toiminnan laadun ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Poliisiammattikorkeakoululla on laatujärjestelmä, joka varmistaa monialaisen oppilaitoksen yhdenmukaisen ja tehokkaan toiminnan. Järjestelmän keskeisiä osaalueita prosessit, palautejärjestelmä ja itsearviointi kehitetään jatkuvasti. Laadunhallinta on vakiintumassa kokonaisuudeksi, jolla oppilaitos suuntaa toimintaansa muuttuvassa ympäristössä. Käytännön laatutyötä Poliisiammattikorkeakoulun keskeiset tavoitteet ja toiminnan ohjauksen suuntaviivat vahvistettiin oppilaitoksen strategiassa toukokuussa Kolme alastrategiaa antavat toiminnan ohjaukseen pedagogisen, tutkimuksen ja henkilöstön näkökulman. Strategian toteutus, seuranta ja arviointi on kytketty tulossuunnitteluprosessiin. Strategia on vahva toiminnan ohjauksen työkalu muun muassa poliisin tutkintokoulutuksen uudistamiseen tähtäävässä Polku-hankkeessa. Oppilaitoksen laatutyön periaatteet, menettelytavat ja tavoitteet tiivistettiin Poliisiammattikorkeakoulun toimintakäsikirjassa ja laatupolitiikassa loppuvuodesta Toimintakäsikirja on laatujärjestelmän tärkein dokumentti. Sähköinen toimintakäsikirja on henkilöstön ja opiskelijoiden luettavissa intranetissä, ja se näkyy myös muulle poliisihallinnolle. Palaute suuntaa toimintaa Poliisiammattikorkeakoulun sisäiset arviointimenettelyt ovat laajoja ja tuottavat kattavan kuvan toiminnasta. Palautejärjestelmää ja arviointia parannetaan edelleen: tuloksista johdetaan konkreettisia kehittämistavoitteita tulevalle toimintakaudelle, ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Polamk jatkuvan oppimisen tiellä Poliisiammattikorkeakoulu on nykymuodossaan nuori oppilaitos. Suomalaisen poliisin koulutusjärjestelmän juuret ovat kaukana menneisyydessä, mutta poliisin koko tutkintokoulutuksesta vastaavalla ammattikorkeakoululla täyttyi vasta sen kolmas toimintavuosi. Vanhojen poliisioppilaitosten yhdistämisprosessi on tuskin tasoittunut, kun uudella Polamkilla jo on käsissään toinen suuri muutos, tutkintorakenteen uudistushanke Polku. Hanke muuttaa merkittävästi oppilaitoksen tuottamien tutkintojen sijoittumista eurooppalaisessa tutkintojärjestelmässä. Tutkintouudistus merkitsee opetussisältöjen muutosta ja on myös hallinnollisena prosessina mittava. Polku antaa kuitenkin harvinaislaatuisen mahdollisuuden pureutua kokonaisvaltaisesti poliisikoulutuksen syvälle juurtuneisiin perinteisiin ja toimintatapoihin. Ympäröivä yhteiskunta, sen arvot ja sen käyttämä teknologia ovat rajussa muutoksessa, ja poliisin on kyettävä muokkaamaan toimintaansa uusien tarpeiden ja vaatimusten mukaiseksi. Tämä tapahtuu parhaiten juuri koulutusjärjestelmän välityksellä. Samalla tulevaisuuden poliisihenkilöstölle on tuotettava valmius ymmärtää muutosta ja vastata siihen itseään jatkuvasti kehittämällä. Kaikkialla julkisessa hallinnossa tavoitellaan parempaa tuottavuutta. Tämä koetaan usein palveluodotusten ja talouden pahenevana ristiriitana, mutta kehitystä ARVOT oikeudenmukaisuus ammattitaito palveluperiaate henkilöstön hyvinvointi VISIO Poliisiammattikorkeakoulu on vuonna 2020 arvostettu ja yhä vetovoimaisempi poliisin koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osaaja, joka toimii kansallista ja kansainvälistä turvallisuusalan yhteistyötä edistäen. 4 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

5 LAATUTYÖ Keskeinen osa palautteesta kootaan opiskelijoille ja henkilöstölle tehtävien kyselyjen avulla. Vuonna 2010 toteutettiin säännöllisiä opiskelijapalautekyselyjä sekä opiskelijatutkimus, joista saatiin opiskelijoiden näkökulma koulutuksen laatuun ja opiskeluilmapiiriin. Oppilaitoksen työskentelyilmapiiriä ja sisäisten palvelujen laatua tutkittiin henkilöstölle tehdyillä kyselyillä. Tulokset viestivät toimivasta opiskelu- ja työyhteisöstä, joka kehittää toimintojaan ajanmukaisesti. Toiminnan ja tulosten itsearviointi tehtiin toisen kerran CAF-mallilla. Edellisen itsearvioinnin kehittämissuunnitelma on toteutunut, ja useilla arviointialueilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Uuden itsearvioinnin perusteella toimintaa kehitetään strategiatyön, vaikuttavuustutkimuksen ja henkilöstön osaamisen tukemisen alueilla. Toimintavuonna tehtiin itsearvioinnit myös talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä työturvallisuudesta, ja niillä tuotettiin tietoa toimialueiden laadunkehittämisen pohjaksi. Askelmerkit ulkoiseen arviointiin Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmän ulkoinen arviointi toteutetaan syksyllä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnissa tarkastellaan, mitä laadullisia tavoitteita Poliisiammattikorkeakoulu on toiminnalleen asettanut, ja arvioidaan menettelytapoja, joilla oppilaitos kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditointi antaa arvion myös siitä, tuottaako Polamkin laatujärjestelmä tarkoituksenmukaista, laatutyötä tukevaa tietoa. voidaan tarkastella myös toisesta näkökulmasta: mahdollisuutena haastaa oma toiminta, etsiä sen fokusta ja tunnistaa painopisteet. Tämä on tilanne myös Poliisiammattikorkeakoulussa. Asiantuntijaorganisaatiolle ominainen korkea ammattietiikka edellyttää toiminnan edelleen syventämistä, eikä tehokkuuteen ja tuottavuuteen panostaminen opetustyössä ole helppoa. Laadunhallinta ja laatujärjestelmän rakentaminen kuitenkin tukevat muutosta. Järjestelmään sisältyvät arviointi menettelyt tuottavat jatkuvasti syötteitä oman toiminnan kehittämiselle, ja toimintojen kuvaaminen prosesseina mahdollistaa niiden analysoinnin ja parantamisen. Polamk on laatutyössään vaiheessa, jonka ajankohtainen tavoite on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttama ulkoinen arviointi. Se on kuitenkin vain askel kehityksessä, joka tulevina vuosina tekee laatujärjestelmästä kaiken toiminnan keskeisen ohjausvälineen. Ulkoinen arviointityö on Polamkille tulevaisuudessa tärkeä osa laajaa palautejärjestelmää, jonka avulla suuntaamme kohden yhä paranevaa osaamista poliisihallinnossa. Kimmo Himberg, rehtori LAATUPOLITIIKKA Laatutyö on osa päivittäistoimintaa ja integroituu osaksi tulosohjausjärjestelmää. Laadunvarmistuksella tähdätään yhtenäiseen asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyttä tuottavaan toimintaan, jolla osaltaan varmistetaan tulossopimuksen tavoitteiden saavuttaminen. Laatutyö näkyy jatkuvana prosessien ja henkilöstön osaamisen kehittämisenä. Laadukas toiminta muodostuu jokaisen työntekijän panostuksesta. Tulosjohtaminen on laatujohtamista, jossa strategiasta johdettujen tulostavoitteiden saavuttamisen ohella arvioidaan myös prosessien toimivuutta. Laadun parantamiseen tähtäävä kehitystyö perustuu dokumentoituihin seuranta-, palaute- ja arviointimenettelyihin. STRATEGISET LINJAUKSET poliisin ammattiosaamisen kehittäminen ja poliisialan tietoperustan parantaminen jatkuva prosessien kehittäminen henkilöstön kehittäminen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011 5

6 OPISKELIJAREKRYTOINTI JA -VALINNAT Opiskelijarekrytointi ja -valinnat Opiskelijarekrytoinnin ja opiskelijavalintojen tavoitteena on saada koulutukseen riittävä määrä poliisityöhön soveltuvia opiskelijoita. Opiskelijat valitaan koulutukseen soveltuvuuden ja valintakokeen perusteella. Perustutkintokoulutuksen hakukelpoisuusehdoista säädetään laissa poliisikoulutuksesta. Koulutukseen valittavan tulee olla suorittanut vähintään ammatillisen perustutkinnon, lukion tai ylioppilastutkinnon. Hakijan tulee olla terveydentilaltaan ja ominaisuuksiltaan poliisiksi sopiva. Lisäksi hakukelpoisuusehtoihin kuuluu muun muassa vähintään vuoden työkokemus. Vuonna 2010 lähes 90 prosenttia hakijoista täytti hakukelpoisuusehdot. Tavoitteena on, että kaikki ehdot täyttävät hakijat kutsutaan valintakokeeseen. Poliisikoulutuksen suosio jatkuu Poliisin perustutkinnon hakijamäärän kasvu jatkui vuonna Koulutukseen haki toimintavuoden hakujaksoilla noin henkilöä, eli vajaa kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Poliisiammattikorkeakoulun hakijamäärä on ollut kasvussa syksystä 2008 lähtien, jolloin poliisin työllistymistilanne parantui. Koulutuksen suosiota on vauhdittanut myös poliisin myönteinen näkyvyys eri medioissa. Vuodelle 2010 oli varattu suomenkieliseen koulutukseen 384 aloituspaikkaa, joista saatiin täytettyä yli 95 prosenttia. Seuraaville vuosille tavoitellaan 312 aloituspaikkaa. Poliisin perustutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärät vahvistetaan Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisihallituksen välisessä tulossopimuksessa. Toimintavuonna alkoi seitsemän suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen perustutkintokoulutus. Keski-iältään sekä hakeneet että koulutuksen aloittaneet ovat noin 24-vuotiaita. Naisten osuus niin hakijoista kuin koulutuksen aloittaneista on noin neljännes. Ruotsinkielisen perustutkintokoulutuksen hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta lähes 25 prosenttia. Hakijoita oli 92, ja koulutukseen valittiin 18 opiskelijaa. Valintaperusteista poistettiin toimintavuonna rajoitus, jonka mukaan hakija voi osallistua valintakokeeseen enintään kolme kertaa. Muutoksen myötä osallistumiskertoja ei enää rajoiteta. Koulutukseen voi hakea uudelleen heti, kun valintapäätös on tehty siltä hakujaksolta, jolla hakija on ollut mukana. Jatkokoulutus kiinnostaa Poliisin alipäällystö- ja päällystötutkintokoulutuksiin valitaan opiskelijat kaksivaiheisella valintakokeella, jonka ensimmäiseen vaiheeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Elokuussa 2010 alkaneeseen alipäällystökoulutukseen haki 261 henkilöä, joista koulutukseen valittiin 44. Noin 15 prosenttia hakijoista ja valituista oli naisia. Seuraava alipäällystökoulutus alkaa vuonna 2012, ja siihen valitaan opiskelijat vuoden 2011 aikana. Päällystökoulutuksen aloitti toimintavuonna 15 henkilöä. Koulutukseen oli 46 hakijaa, joista 13 prosenttia oli naisia. Vuoden 2010 hakujaksolla päällystökoulutukseen haki 70 henkilöä, joista lähes viidennes oli naisia. Hakijoista valitaan opiskelijat vuonna 2011 alkavaan koulutukseen. Poliisin uralle monen valinnan kautta Valinta poliisikoulutukseen on valinta poliisiuralle. Monivaiheista valintamenettelyä on muovattu ajan mittaan sen mukaan, mitä tulevilta poliisiammattilaisilta edellytetään. Aloitin tehtävässäni hiljattain ja olen jo vakuuttunut valintaprosessin tehokkuudesta ja toimivuudesta. Yli viidentuhannen perustutkintokoulutuksen hakijan analyysi osoittaa, että viestintä ja opiskelijarekrytointi on osuvaa: hakijoiden motivaatio ja tuntuma poliisialan vaatimuksiin on vahva. Poliisin myönteinen tulevaisuuden haaste on ylläpitää kiinnostus alan koulutukseen. Myös rekrytointi- ja valintaosaaminen on pidettävä ajantasaisena. Tärkeää onkin esimerkiksi hyödyntää Polamkin osaaminen toimintaympäristön muutosten arvioinnissa ja kytkeä analyysit osaksi rekrytointityön ja valintatyökalujen kehittämistä. Markku Nyman, psykologi 6 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

7 OPISKELIJAREKRYTOINTI JA -VALINNAT Ajantasaiset poliisin perustutkintokoulutuksen valintakoemateriaalit ja ohjeet ovat saatavilla Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilta. Poliisin tutkintokoulutuksiin hakeneet ja koulutuksen aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Perustutkintokoulutus Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Katso kuntokoevideot osoitteesta Opiskelijarekrytointia suunnataan sinne, missä nuoret liikkuvat. Keväästä 2010 lähtien Polamk on ollut mukana myös Facebookissa Suomen poliisin suositulla sivustolla, missä keskustelu koulutukseen hakeutumisesta käy vilkkaana. Ruotsinkielisiä hakijoita tavoiteltiin toimintavuonna muun muassa järjestämällä varusmiehille tutustumiskäynti Polamkiin. Ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikoista saatiinkin täytettyä lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011 7

8 KOULUTUS 8 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

9 KOULUTUS Koulutus Poliisiksi voi valmistua vain Poliisiammattikorkeakoulusta Tampereelta. Poliisin perustutkinnon lisäksi oppilaitoksessa voi suorittaa poliisialipäällystön tutkinnon ja poliisipäällystön tutkinnon. Tutkintokoulutuksen lisäksi Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan ammatillista täydennyskoulutusta ja järjestetään erikoistumisopintoja. Koulutusta järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus noudattavat samaa opetussuunnitelmaa. Monipuolinen pohja työlle Poliisin perustutkintokoulutus kestää noin kaksi ja puoli vuotta, ja tutkinnon laajuus on 165 opintopistettä. Polii- Työtä 7 vuotta Poliisialan tutkintojärjestelmä Yliopistot Poliisipäällikkö Maisterin tutkinto (soveltuva) 120 op Poliisiammattikorkeakoulu Ylikomisario Poliisipäällystön tutkinto 54 op Komisario Poliisipäällystön tutkinnon A-osa 126 op Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Työtä 3 vuotta Ylikonstaapeli Poliisialipäällystön tutkinto 45 op (30 ov) Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Työtä 2 vuotta Vanhempi konstaapeli Poliisin perustutkinto 165 op (110 ov) Rekrytointi ja valinnat sin perustutkinto on toisen asteen jälkeistä koulutusta. Tutkinto antaa kelpoisuuden vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja etsivän virkaan. Poliisin perustutkinto muodostuu perusopinnoista ja ammattiopinnoista. Lähiopintojen lisäksi perustutkintoon sisältyy ohjattu työharjoittelujakso ja kenttätyöjakso sekä päättötyö. Perustutkinnon koulutus jakautuu viidelle opetusalueelle: kenttätoimintaan, liikenteeseen, rikostorjuntaan, viesti- ja tietojärjestelmiin ja voimankäyttöön. Koulutukseen kuuluu poliisin ammattiaineita, kuten yleistä poliisioppia, poliisihallintoa ja rikostutkintaa. Lisäksi opetetaan oikeustieteitä sekä käyttäytymis- ja viestintätieteitä, kuten psykologiaa ja kieliä. Opiskelijat suorittavat koulutuksen aikana kielikokeen, jolla osoitetaan virkamiehiltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito. Yhteensä 269 uutta poliisia Poliisiammattikorkeakoulussa alkaa pääsääntöisesti joka kuudes viikko suomenkielinen perustutkintokoulutuskurssi, ja uusia poliiseja valmistuu kuuden viikon välein. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloittaa vuosittain yksi opiskelijaryhmä. Toimintavuonna valmistui yhteensä 269 uutta poliisia. Valmistuneista 9 suoritti ruotsinkielisen perustutkinnon. Koulutuksen tavoitteena on vastata poliisien vuosittaiseen poistumaan niin, että poliisien kokonaismäärä pysyy tavoitellulla tasolla. Poliisin perustutkinnon aloituspaikkojen määrä sovitaan Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisihallituksen välisessä tulossopimuksessa. Haaveammattiin valmistuminen innostaa Kaksi ja puoli vuotta sitten vaihdoin mielekkään työn ja hyvän palkan haaveeseen, joka oli teinistä asti pyörinyt mielessäni. Se oli elämäni paras päätös. Poliisin työ on yhteiskunnallisesti merkittävä näköala-ammatti. Se on jo nyt vienyt paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi, ja opettanut paljon itsestä ja muista. Myös alan erilaiset työ- ja koulutusmahdollisuudet kiehtovat. Koulutus on ollut sopiva yhdistelmä tehokasta opiskelua ja käytännön työelämää. Virkauraa on edessä 30 vuotta, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Pian valmistuvana poliisina en ole lähdössä pelastamaan koko maailmaa, mutta toivon pystyväni vaikuttamaan yhteiskunnan turvallisuuteen ja ihmisten käyttäytymiseen myönteisesti. Minna Laukka, nuorempi konstaapeli Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011 9

10 koulutus Poliisin perustutkinto (165 op) Perusopinnot 95 op Ammattiopinnot 70 op Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Jakso 1: Yhteiskunnan toimintaperiaatteet Jakso 2: Poliisitoiminnan perusteet Jakso 3: Poliisin asiakaspalvelu ja päivystys Jakso 4: Kenttä- ja hälytystoiminta Jakso 5: Rikostutkinnan perusteet Jakso 6: Esitutkinta Jakso 7: Valvonta Ohjattu työharjoittelujakso Jakso 8: Lähiopinnot Kenttätyöjakso ja etäopintotehtävät Jakso 10: Lähiopinnot ja itseopiskelu Vanhempi konstaapeli Päättötyö Poliisikokelas Nuorempi konstaapeli Työssäoppimista poliisiyksiköissä Työssäoppiminen on kiinteä osa poliisin perustutkintoa. Opintoihin kuuluu ohjattu työharjoittelu ja kenttätyöjakso, jotka kestävät yhteensä noin vuoden. Työharjoittelu suoritetaan jollakin Suomen 24 poliisilaitoksesta. Kenttätyöjakso voidaan suorittaa myös poliisin valtakunnallisessa yksikössä, esimerkiksi liikkuvassa poliisissa. Ohjatussa työharjoittelussa opiskelija osallistuu tavanomaisten poliisitehtävien suorittamiseen kokeneen poliisin ohjauksessa ja valvonnassa. Kenttätyöjakson aikana opiskelija on töissä poliisiyksikössä ja suorittaa samalla etäopintoja Poliisiammattikorkeakoulun opettajien ohjauksessa. Ohjatun työharjoittelun aloitti toimintavuonna 278 opiskelijaa ja kenttätyöjakson 139 opiskelijaa. Jatkokoulutuksella esimiestehtäviin Poliisialipäällystön tutkinto on esimiestaidollinen tutkinto, jonka laajuus on 45 opintopistettä. Koulutukseen voi hakea, kun on suorittanut poliisin perustutkinnon ja työskennellyt poliisina vähintään kaksi vuotta. Poliisi alipäällystön tutkinto suoritetaan työn ohessa, ja opinnot kestävät noin puolitoista vuotta. Alipäällystötutkinto antaa kelpoisuuden ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin ja ylietsivän virkaan. Alipäällystötutkinnon suoritti toimintavuonna 66 opiskelijaa, joista 13 suoritti ruotsinkielisen koulutuksen. Poliisipäällystön tutkintokoulutus on johtamistaitojen ja esimiestehtävien koulutusta. Koulutukseen voi hakea suoritettuaan poliisin perustutkinnon ja työskenneltyään vähintään seitsemän vuotta poliisina, tai suoritettuaan poliisialipäällystön tutkinnon ja työskenneltyään vähintään kolme vuotta poliisina. Poliisiammattikorkeakoulun tilat on suunniteltu opiskeluun, jossa teoria yhdistyy käytäntöön. Oppilaitoksen alueella on muun muassa erillinen harjoitusalue, johon kuuluu 32 erilaista, muunneltavaa harjoitustilaa, kuten kulissikatuja. Alueelle erityisesti suunnitellun ohjausjärjestelmän avulla harjoituksia voidaan seurata ja tallentaa. Vuonna 2010 harjoitusalue oli käytössä 177 päivänä. 10 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

11 koulutus Perustutkintokoulutuksen osa-alueiden oppituntien jakautuminen 2010 Liikenne *) 30 % Rikostorjunta **) 22 % Kenttätoiminta 19 % Voimankäyttö 15 % Viesti- ja tietojärjestelmät 14 % *) sis. ruotsin ja englannin kielen opetuksen **) sis. suomen kielen opetuksen Perustutkintokoulutus sisältää teoriaopintojen lisäksi paljon käytännön harjoituksia. Erilaisten harjoitusten, näyttöjen ja käytännön esimerkkien avulla opiskelija saa tuntumaa poliisin työhön. Perustutkintokoulutuksen keskeiset tunnusluvut, poliisin poistuma ja nettolisäys Vuosi Tutkinnon aloittaneet Koulutettavapäivät (lähiopetus) Työharjoittelun henkilö työvuodet Kenttätyöjakson henkilö työvuodet Tutkinnon suorittaneet Poistuma Nettolisäys Koulutettavapäivä = yhden henkilön yksi koulutuspäivä Poliisin perustutkinnon suorittaneet antavat poliisin eettisen valan. Eettisen valan tarkoituksena on saada poliisit tiedostamaan ja sisäistämään ne arvot ja toimintatavat, joita poliisilta odotetaan Suomessa. Vuonna 2010 järjestettiin kaksi valatilaisuutta, ja valan antoi yhteensä noin 330 poliisia. Poliisialipäällystön tutkinto (45 op) Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Orientoivat opinnot 2 op Esimiesopinnot 32 op Poliisitoiminnan yleinen johtaminen (PTYJ) 2 op Kenttätoiminnan johtaminen (KTJ) 13 op Tutkintatoiminnan johtaminen (TTJ) 13 op Vapaasti valittavat opinnot, yht. 3 op Viranomaisyhteistyö 3 op Tilannejohtaminen 3 op Kieliopinnot 1 3 op Muut henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa hyväksytyt opinnot 1 3 op Ylikonstaapeli, rikosylikonstaapeli, ylietsivä Kehittämistehtävä 4 op Esimiesharjoittelu 4 op Tarkempaa tietoa poliisikoulutuksesta verkossa kohdassa Koulutus. Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/

12 KOULUTUS Poliisipäällystön tutkinto (180 op) A-osan opinnot 126 op B-osan opinnot vähintään 54 op Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Perusopinnot Kenttätoiminnan johtaminen Tutkintatoiminnan johtaminen Poliisitoiminnan yleinen johtaminen Opinnäyteopinnot Päällystöharjoittelu Komisario, rikoskomisario, tarkastaja (Supo) Kaikille pakolliset opintojaksot Pakolliset valinnaiset opintojaksot Pakolliset opintojaksot yliopistossa jatkaville Vapaasti valittavat opintojaksot Ylikomisario, rikosylikomisario Poliisipäällystön tutkinto on poliisialan ammattikorkeakoulututkinto, ja se on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Tutkinnon aluksi opiskelijat suorittavat yhtäjaksoisen, puolitoista vuotta kestävän A-osan, jonka laajuus on 126 opintopistettä. Jakson suorittaminen antaa pätevyyden komisarion, rikoskomisarion ja suojelupoliisin tarkastajan virkaan. Toimintavuonna poliisipäällystön tutkinnon A-osan suoritti 21 henkilöä. Esimiesasemassa olevalla opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa koulutusta ja suorittaa 54 opintopisteen laajuiset opinnot työn ohessa. Opinnot kestävät noin kolme vuotta, ja sen jälkeen opiskelija on suorittanut ammattikorkeakoulutasoisen poliisipäällystön tutkinnon. Tutkinto antaa kelpoisuuden ylikomisarion, rikosylikomisarion ja apulaispoliisipäällikön virkaan sekä muihin ylempiin poliisin päällystötehtäviin. Toimintavuonna poliisipäällystön tutkinnon suoritti kahdeksan henkilöä. Erikoisosaajia poliisityön eri alueille Poliisin erikoistumisopinnot ovat koulutusohjelmia, jotka antavat poliiseille mahdollisuuden täydentää ja syventää ammatillista osaamistaan. Erikoistumisopintoihin voi hakea, kun työkokemusta poliisina on perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kaksi vuotta. Poliisiopiskelijoiden tiedot, taidot ja valmiudet arvioidaan niin sanotussa poliisitaitokilpailussa ennen työharjoittelun alkamista. Rasteilla testataan opiskelijoiden osaamista erilaisissa poliisityön tilanteissa. Poliisialipäällystökoulutuksen keskeiset tunnusluvut Vuosi Tutkinnon aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Koulutettavapäivät Koulutettavapäivä = yhden henkilön yksi koulutuspäivä 12 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

13 koulutus Koulutusohjelma on laajuudeltaan 45 opintopistettä, ja opinnot suoritetaan työn ohessa noin kolmen vuoden aikana. Erikoistumisopintojen pääainevaihtoehdot ovat tekninen tutkinta, huumausainerikostutkinta, poliisikoiratoiminta, liikenne ja tietotekniikkatutkinta. Vuonna 2010 ei alkanut uusia erikoistumisopintojen kursseja. Koulutusohjelman suoritti 17 opiskelijaa. Valtakunnallista täydennyskoulutusta Poliisiammattikorkeakoulu järjestää täydennyskoulutusta poliisihallinnossa työskentelevien ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Merkittävä osa poliisihallinnon henkilöstöstä osallistuu vuosittain Poliisiammattikorkeakoulun järjestämään koulutukseen. Vuonna 2010 oppilaitoksessa järjestettiin noin 160 erilaista täydennyskoulutustilaisuutta. Seminaareihin, neuvottelupäiville ja poliisihallinnon ammatillisille kursseille osallistui yli henkilöä. Toimintavuoden koulutustarjonnassa oli monipuolisesti sekä johtamiseen että kenttätyöhön liittyviä kursseja erityisesti rikostorjunnasta ja valvonta- ja hälytystoiminnasta. Poliisin hallintorakenteen uudistuksen myötä Poliisiammattikorkeakoulun rooli valtakunnallisessa henkilöstökoulutuksessa on vahvistunut. Oppilaitoksen järjestämällä koulutuksella vaikutetaan yhtenevien työskentelymallien ja hyvien käytänteiden kehittymiseen koko poliisihallinnossa. Poliisiyksiköiden alueellista työpaikkakoulutusta tuetaan Polamkin tarjoamalla kouluttajakoulutuksella. Oppilaitos kouluttaa esimerkiksi kaikki poliisin voimankäytön kouluttajat. Oppilaitoksessa järjestetään myös maksullista koulutusta, joka on suunnattu muille kuin poliisihallinnon henkilöstölle. Esimerkiksi vartijoiden voimankäyttökouluttajien koulutus ja järjestyksenvalvojakouluttajien koulutus ovat maksullisia, siviileille avoimia kursseja. Poliisiammattikorkeakoulu tekee koulutusyhteistyötä muun muassa Pelastusopiston, tullilaitoksen, Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Puolustusvoimien, Rikosseuraamusviraston ja syyttäjälaitoksen kanssa. Poliisipäällystökoulutuksen keskeiset tunnusluvut Vuosi Tutkinnon aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Koulutettavapäivät (A-osa / päällystötutkinto) / / / Koulutettavapäivä = yhden henkilön yksi koulutuspäivä Erikoistumisopintojen keskeiset tunnusluvut Vuosi Opinnot aloittaneet Opinnot suorittaneet Koulutettavapäivät Koulutettavapäivä = yhden henkilön yksi koulutuspäivä Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/

14 KOULUTUS Monipuolisia opetusmenetelmiä Poliisin perustutkinnon opetus on monimuotoista. Koulutus sisältää luentoja, havaintoesityksiä, pienryhmäharjoituksia ja itsenäistä opiskelua. Opetuksessa hyödynnetään myös ongelmaperustaista oppimista (problem-based learning, PBL) ja verkko-opetusta. Eri oppiaineiden opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetusta yhteistyössä. Esimerkiksi asiakkaan kohtaamiseen liittyvissä harjoituksissa opiskelijat soveltavat psykologian, kielten ja voimankäytön tunneilla opittuja asioita. Alipäällystö- ja päällystökoulutuksessa käytetään teoriaopetuksen lisäksi erilaisia johtamiseen ja esimiestyöhön liittyviä harjoituksia. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu uuden, johtamiseen liittyvän näkökulman poliisityöhön. Eri tutkintotasot myös harjoittelevat yhdessä. Vuonna 2010 tutkintotasojen yhteisharjoitus järjestettiin toista kertaa. Harjoitukseen osallistui yli 150 opiskelijaa ja opettajaa, ja sitä seuraamassa oli myös yhteistyötahojen edustajia. Poliisiammattikorkeakoulussa kehitetään niin sanotun sulautuvan oppimisen menetelmiä. Erilaisia opetuksen elementtejä yhdistämällä helpotetaan muun muassa opiskelua työn ohella. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan vaikkapa järjestää asiantuntija luento niin, että osallistujat kommunikoivat verkon välityksellä eri paikkakunnilta. Esimerkiksi webinaarista, eli seminaarin lähettämisestä tietoliikenneverkossa reaaliaikaisesti kuulijoille esimerkiksi poliisilaitoksella, on tullut hyvin suosittua. Kansainvälistä koulutusyhteistyötä Poliisiammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan pääpaino on aktiivisessa osallistumisessa Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) toimintaan. Suomen CEPOLtoimisto on Poliisiammattikorkeakoulussa. Polamk osallistuu myös CEPOL:in eurooppalaiseen vaihtoohjelmaan, joka on tarkoitettu opettajille ja päällystötason poliiseille. Vuonna 2010 Suomessa järjestettiin kaksi kansainvälistä CEPOL-kurssia, ja eri EU-maissa pidettyihin koulutuksiin osallistui yli 50 suomalaista poliisin eri yksiköistä. Pohjoismaisten poliisioppilaitosten Nordcop-opiskelijavaihtoon lähti Polamkista yhteensä kuusi opiskelijaa vuonna 2010: kaksi opiskelijaa Islantiin, kaksi Ruotsiin ja kaksi Norjaan. Poliisiammattikorkeakoulussa oli vaihdossa kaksi opiskelijaa Tanskasta, kaksi Norjasta ja kaksi Ruotsista. Oppilaitos osallistuu aktiivisesti myös Nordcop-verkoston opettajayhteistyöhön. Venäjä-yhteistyötä tehdään Pietarin yliopiston kanssa yhteisissä työryhmissä muun muassa liikenneturvallisuudesta ja huumausainerikollisuudesta. Toimintavuonna Moskovan johtamisakatemian edustajat tutustuivat suomalaiseen poliisikoulutukseen vierailemalla Poliisiammattikorkeakoulussa. Vuonna 2010 järjestettiin toista kertaa tutkintotasojen yhteisharjoitus. Yön yli kestäneessä harjoituksessa perustutkinto-opiskelijoista kootut partiot suorittivat päällystö- ja alipäällystöopiskelijoiden johdolla kymmeniä erilaisia poliisitehtäviä oppilaitoksen alueella. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 150 Polamkin opiskelijaa ja opettajaa. 14 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

15 koulutus Tavoitteena laadukas koulutus Koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti. Tutkintokoulutusten antamia valmiuksia arvioidaan opintojen aikana tenttien ja muiden kirjallisten tuotosten sekä ammatillista osaamista arvioivien harjoitusten, näyttöjen ja työssäoppimisjaksojen avulla. Yksi osa koulutuksen laadunvarmistusta on opiskelijoilta saatu palaute opintojen aikana ja opintojen jälkeen. Palautetiedon avulla arvioidaan ja kehitetään opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä sekä opetuksen vaativuustasoa ja työmäärää. Palautetta kerätään myös työelämästä. Työssäoppimisjaksoilta saatavan palautteen avulla varmistetaan opetuksen työelämävastaavuus. Tutkintokoulutus antaa selvitysten mukaan hyvät ammatilliset valmiudet ja vastaa työelämän vaatimuksiin. Ennalta estävää turvallisuustyötä Poliisiammattikorkeakoulu on koordinoinut poliisin ennalta estävän materiaalin tuotantoa vuodesta 2008 alkaen. Pienoiselokuvilla, esitteillä ja ohjeilla herätellään keskustelua ongelmista tai opastetaan suoraan turvallisempaan käyttäytymiseen. Materiaalilla pyritään vaikuttamaan kansalaisten asenteisiin ja siten osaltaan estämään rikollisuutta ennalta. Ennalta estävää materiaalia käyttävät työssään muun muassa lähi- ja koulupoliisit, ja se on tärkeä osa poliisikoulutusta. Toimintavuonna tuotettiin muun muassa koulu- ja lähipoliisien käyttöön tarkoitettu dvd-paketti mopoja moottoripyöräonnettomuuksista, niihin johtavista tekijöistä ja suojavarusteiden merkityksestä. Poliisikoulutus lähti Polulle Bolognan tiellä Poliisikoulutus on jatkuvassa liikkeessä: sisältöjä ja rakenteita tarkistetaan, jotta poliisin osaaminen ja muuttuva työnkuva kohtaavat. Poliisin tutkintokoulutuksen kokonaisuudistusta merkitsevä Polku-hanke käynnistyi vuoden 2010 aikana. Hankkeessa selvitetään poliisityöhön tulevaisuudessa kohdistuvat osaamisvaatimukset ja laaditaan esitys tutkintorakenteen ja oppisisältöjen uudistamisesta. Polku on osa laajaa korkeakoulujen muutosprosessia Suomessa. Poliisikoulutuksen tutkintorakenne sovitetaan vuonna 2002 kirjatun Bolognan julistuksen ja kansallisten korkeakoulututkintojen uudistustavoitteiden mukaisiksi. Polku-hankkeessa arvioidaan, millaisin edellytyksin poliisin peruskoulutuksesta olisi kehitettävissä ammattikorkeakoulututkinto ja sen jälkeisestä esimies- ja johtamiskoulutuksesta ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Arvion mukaan ensimmäiset uusimuotoisen tutkinnon opiskelijat voisivat valmistua vuonna Petri Alkiora, koulutusjohtaja Täydennyskoulutuksen koulutettavapäivät Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus Maksullinen koulutus Poliisikoiranohjaajien koulutus Toimitilojen käyttö Koulutustilojen käyttöaste 1) 73 % 64 % 70 % Majoitustilojen käyttöaste 54 % 37 % 85 % 1) Viikonloput ja loma-ajat eivät sisälly lukuihin. Koulutuksen joustavuuden vuoksi maksimikapasiteetti on 80 % ja optimikapasiteetti %. Koulutettavapäivä = yhden henkilön yksi koulutuspäivä Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/

16 I L POLIISIKOIRATOIMINTA Poliisikoiratoiminta Hämeenlinnassa sijaitseva poliisikoiralaitos on osa Poliisiammattikorkeakoulua. Poliisikoiralaitos kouluttaa koiranohjaajat ja hankkii koirat poliisin käyttöön. Laitos myös kehittää poliisikoiratoimintaa sekä seuraa koirien koulutuksen tasoa ja ohjaajien ammattitaitoa. I K O I R A T O I M I N T A Poliisikoiralaitos tekee yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit Suomessa ovat Puolustusvoimat, Raja vartiolaitos, tulli ja Rikosseuraamusvirasto. Suomalaisten kennelalan oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä pentukoulutuksessa. Vuonna 2010 valmistui 12 uutta poliisikoiranohjaajaa. Poliisikoiranohjaajat, kuten muutkin poliisit, suorittavat poliisin perustutkinnon ennen erikoiskoulutusta. Koiranohjaajalta edellytetään pitkäaikaista sitoutumista ammattiin, sillä ohjaaja kouluttaa hänelle luovutetun koiran ja huolehtii sen hoidosta koiran eläkeikään asti. Yleisimmät poliisin käyttämät koirarodut ovat saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois. Erikoiskoiriksi koulutetaan myös metsästysrotuisia koiria, kuten englanninspringerspanieleja ja labradorinnoutajia. Suomen poliisikoirat ovat niin sanottuja monikäyttökoiria. Partiokoirat koulutetaan peruskoulutuksen lisäksi huumeiden, räjähdysaineiden, palavien nesteiden tai ruumiiden etsimiseen. Partiokoirien lisäksi poliisilla on käytössään erikoiskoiria, jotka koulutetaan hallittavuuden lisäksi yhteen erikoistehtävään. Erikoiskoirat toimivat ainoastaan omalla erikoistumisalueellaan, kuten räjähdys- tai huumausaineiden etsinnässä tai hajutunnistuksessa. Vuoden 2010 lopussa kentällä toimi 226 poliisikoiranohjaajaa. Poliisikoirista 126 oli partiohuumekoiria. Erikoishuumekoiria oli 10, partioräjähdekoiria 25, erikoisräjähdekoiria 8, ruumiskoiria 15, palokoiria 5 ja hajutunnistuskoiria 4. Poliisikoiralaitoksella etsitään jatkuvasti uusia tapoja käyttää koiria apuna poliisityössä. Ensimmäiset rahanetsintään koulutetut koirat aloittivat työnsä vuonna 2009, ja toimintavuonna koulutettavana on kolme koiraa lisää. Rahanetsintäkoiria käytetään esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden tutkintaan. Koirat ovat osoittaneet tarpeellisuutensa: niiden haistamat rahakätköt ovat arvoltaan jo yli euroa. Poliisikoiralaitos koulutti toimintavuonna 4 partiohuumekoiranohjaajaa, 5 erikoishuumekoiranohjaajaa, 4 partioräjähdekoiranohjaajaa, 2 partiopalokoiranohjaajaa ja yhden partioruumiskoiranohjaajan. Koiranohjaaja kasvattaa tulevaa työkaveria Kävin poliisikoiranohjaajan peruskurssin vuonna 1991, kun olin koiranohjaajan partiokaverina kiinnostunut hommasta. Karvainen työparini Kamu, 7-vuotias saksanpaimenkoira, on kolmas työkoirani. Kamu on saanut erikoiskoulutuksen huumausaineiden etsintään. Työmme on mielekästä ja ennen kaikkea palkitsevaa. Partiokoirat tasotarkastetaan poliisikoiralaitoksella joka toinen vuosi, ja olemme käyneet myös säännöllisesti kertauskursseilla. Nyt Kamu on siirtymässä eläkkeelle, ja sain poliisikoiralaitoksen kautta uuden pennun. Jos kaikki menee hyvin ja 7-viikkoinen pallero soveltuu työhön, Joke aloittaa poliisikoirana noin 1,5-vuotiaana. Koirat ovat perheemme jäseniä, ja pentu onkin tuonut mukavasti haastetta tekemiseen ja lattioita siivottavaksi. Mutta lopussa kiitos seisoo, kun onnistuu kasvattamaan hyvän poliisikoiran työyhteisön käyttöön. Ari Yliselkä, ylikonstaapeli ja Vuoden poliisi 2010 Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Koirien hankinnat Vuosi Lukumäärä I S P O V U O Poliisikoiragalleria esittelee Suomen poliisikoirat: T T A 16 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

17 TUTKIMUS Tutkimus Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään riippumatonta yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä poliisialan tutkimusta. Oppilaitoksen julkaisemissa tutkimuksissa tarkastellaan poliisin toimintaa ja sen organisointia sekä poliisin toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksen avulla luodaan perustaa poliisikoulutukselle, kehitetään poliisin toimintaa ja parannetaan sisäistä turvallisuutta. Poliisikoulutus on keskeinen tutkimustiedon hyödyntäjä. Tutkijat osallistuvat opetukseen, ohjaavat päällystökoulutuksen opinnäytetöitä ja tuottavat tutkimustietoa koulutusta varten. Tutkimustietoa käytetään myös ministeriötason strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä erilaisten uudistusten arvioinnissa. Poliisiammattikorkeakoulussa on kuusi tutkimusvirkaa. Erillisrahoitetuissa projekteissa tai apurahan turvin työskenteli vuoden 2010 aikana yhteensä 10 henkilöä. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta on viime vuosina ollut noin puolet. Tutkimusta rahoittavat muun muassa Euroopan unioni, ministeriöt, kunnat, Suomen Akatemia ja monet säätiöt. Tutkimustoiminnan suunnittelu tehostui Poliisiammattikorkeakoulussa tehtävä tutkimus on jaettu viiteen alueeseen: poliisihallintoon, poliisitoimintaan, kokonaisrikollisuuteen, huumausainerikollisuuteen ja talousrikollisuuteen. Jokaisesta tutkimusalueesta vastaa oma tutkimustiiminsä, jota vetää tohtorin tutkinnon suorittanut erikoistutkija. Toimintavuonna tehtiin ensimmäinen Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusstrategia. Strategia linjaa tutkimustoiminnan kehittämisen periaatteita. Toteutettavat hankkeet määritellään vuosittaisessa tutkimusohjelmassa, joka perustuu oppilaitoksen tulossopimukseen, toimintaympäristöanalyysiin sekä poliisialan strategioihin ja toimintaohjelmiin. Syksyllä 2010 otettiin käyttöön tutkimuksen projektikäsikirja, joka on osa Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmää. Projektikäsikirja kuvaa ja ohjeistaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden käytännön toteuttamista. Tutkittua tietoa turvallisuudesta Vuoden 2010 tutkimushankkeet tarkastelivat muun muassa poliisin hallintorakenneuudistusta, viharikoksia, turvapaikkatutkinnan prosesseja, talousrikollisuuden kehityssuuntia sekä huumausainetilanteen ja -rikollisuuden ennakointia. Lisäksi tutkittiin työhyvinvointia ja johtamista poliisihallinnossa sekä kansalaisten luottamusta poliisiin. Kolmessa oppilaitoksen omassa julkaisusarjassa julkaistaan poliisitoimeen, kansalaisten turvallisuuteen ja yleiseen yhteiskunnalliseen kriminologiseen tietoon liittyvää kirjallisuutta. Tutkijoiden artikkeleita julkaistaan kansainvälisissä ja kotimaisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä sekä muilla julkaisufoorumeilla. Polamkin julkaisuja voi selata ja tilata osoitteessa julkaisut. Kirjastosta eväitä ammatilliseen tiedonhakuun Tiedonhausta on työelämässä tullut yhä tärkeämpi taito, sillä informaation määrä on kasvanut huimasti. Olennaisen tiedon löytäminen massasta vaatii kaikilla ammattialoilla tiedonhaun taitojen opiskelua. Myös poliisikoulutuksessa. Suoritin lukuvuonna opettajan pedagogiset opinnot, ja opiskelu antoi minulle hyvän mahdollisuuden tarkastella itseäni opettajana ja kehittää opetustani toimivammaksi. Erityisesti minulle kirkastui, että tiedonhaun opetus on yhteistyötä opettajakollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Vain asettamalla yhteisesti tavoitteet on opiskelijan mahdollista tulla ammatillisesti hyväksi tiedonhakijaksi. Olemme mielestäni pystyneet hyvään yhteistyöhön, ja opetus on ollut tuloksekasta. Yksi osoitus siitä on, että kirjastomme lainamäärät kasvoivat 9 prosenttia ja kävijämäärät peräti 30 prosenttia viime vuodesta. Tuula Koponen, informaatikko Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/

18 TUTKIMus Vuonna 2010 julkaistiin yhteensä 54 tutkimusta, raporttia, oppikirjaa ja artikkelia. Julkaisuista noin kolmannes oli vertaisarvioituja eli referee-julkaisuja. Toimintavuonna panostettiin lukijaystävällisiin, tiiviimpiin artikkeleihin, minkä takia julkaisuja ilmestyi aiempia vuosia enemmän. Tilastoja poliisin toiminnasta Tutkimus- ja kehittämisosastoon kuuluu Polstat-tiimi, joka hoitaa poliisin valtakunnallista tulostietojärjestelmää. Järjestelmällä voidaan tuottaa tilastoja ja raportteja esimerkiksi rikosten määristä tai poliisin henkilöstöön ja työaikaan liittyvistä tiedoista. Talousrikollisuuden trendit seurannassa Poliisin tietoon tulee vuosittain yli talousrikosta. Talousrikollisuuden kehityssuunnista tarvitaan monipuolista ja jatkuvasti päivittyvää tietoa, jotta rikoksia voidaan torjua tehokkaammin. Yleisiä trendejä talousrikollisuudessa ovat viime vuosina olleet törkeiden tapausten ja velallisen rikosten lisääntyminen. Talousrikollisuuteen liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja piratismia. Tietoverkot ovat tässäkin rikollisuuslajissa yhä yleisempi väline, kuten sijoitustoiminnan pyramidihuijaukset ja henkilötietojen identiteettivarkaudet osoittavat. Talousrikollisuuden kehityssuuntia seuraava tutkimushankkeemme sai täydennystä vuonna 2010, kun korruptioon keskittyvä tutkimushanke käynnistyi ja talousrikostutkijoille suunnattua säännöllistä kyselyä pohjustettiin. Tulostietojärjestelmää käytetään poliisin toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja kehittämiseen. Tilastopalvelua käyttävät myös muut tiedontarvitsijat, kuten eri viranomaiset ja media. Yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosasto tekee tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Yhteistyö painottuu yhteisiin tutkimushankkeisiin ja julkaisuihin. Vuonna 2010 järjestettiin ensimmäinen sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari yhteistyössä Raja- ja merivartiokoulun, Pelastusopiston ja Kriisinhallintakeskuksen kanssa. Tutkimuksen keskeisillä vastuuhenkilöillä on tiiviit yhteydet akateemiseen maailmaan. Luennointi ja osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin ovat olennaisia verkostoitumisen muotoja. Polamkin verkkosivuilla voit ehdottaa tutkimusaihetta: Terhi Kankaanranta, tutkija Vesa Muttilainen, erikoistutkija 18 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

19 POLIISIMUSEO Poliisimuseo Valtakunnallinen Poliisimuseo avautui yleisölle Tampereen Hervannassa syyskuussa Poliisimuseo on osa Poliisiammattikorkeakoulua. Museo esittelee Suomen poliisin historiaa ja tekee poliisin toimintaa tunnetuksi. Näyttelytoiminnan lisäksi museo tukee poliisin koulutus- ja tutkimustoimintaa esimerkiksi opetuksella ja julkaisutoiminnalla. Poliisimuseo palvelee suurta yleisöä, poliisiorganisaatiota ja tutkijoita. Vuonna 2010 Poliisimuseossa vieraili noin kävijää. Vilkkainta museossa oli lokakuussa, jolloin museo avattiin uudelleen yleisölle elokuussa sattuneen vesivahingon korjausten jälkeen. Poliisimuseo osallistui toimintavuonna Euroopan vuoden museo -kilpailuun, ja kansainvälinen tuomaristo valitsi sen yhdeksi vuoden 2011 palkintoehdokkaista. Poliisimuseon ensimmäinen perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa tuo ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville kotimaisen poliisitoimen historian yhtenäisenä esityksenä. Näyttely kertoo Suomen poliisin kehittymisen historian aina keskiaikaisesta Ruotsin maakunnasta nykypoliisin erilaisiin toiminta-alueisiin. Perusnäyttelyn lisäksi Poliisimuseossa on tilat erikoisnäyttelyille, jotka käsittelevät poliisitoiminnan eri puolia ja vaihtuvat 1 2 kertaa vuodessa. Erikoisnäyttelyt ovat niin museon omaa tuotantoa kuin muualtakin tulevia kokoelmia. Toimintavuoden erikoisnäyttelyinä olivat Haista ite! Suomen poliisikoiratoiminta 100 vuotta sekä valokuvanäyttelyt teknisestä rikostutkinnasta Tampereella luvuilla ja liikkuvan poliisin 80-vuotisesta taipaleesta. Poliisimuseossa on myös lasten oma poliisikamari Pokela, joka on suunnattu päiväkoti- ja koululaisryhmille sekä perheille. Pokelan avulla pyritään lisäämään lasten tietämystä poliisin työstä omakohtaisen kokemuksen ja leikin kautta. Poliisimuseon kokoelmiin kuuluu noin esinettä, valokuvaa ja 950 filmiä. Laajimpia kokonaisuuksia ovat kokoelmat Poliisin tekniikkakeskuksen, liikkuvan poliisin ja suojelupoliisin aineistosta. Suurin osa museon kokoelmista on saatu lahjoituksina. Poliisimuseo tekee aktiivista yhteistyötä poliisilaitosten kanssa poliisin historian ja perinteiden tallentamiseksi. Sitä varten on perustettu valtakunnallinen museoyhdyshenkilöiden verkosto, joka avustaa museoammattilaisia ja tukee historiatyötä omissa yksiköissään. Paikallista poliisihistoriaa esitellään historiikeissa ja perinnehuoneissa eri puolilla Suomea. Ne ovat avoinna yleisölle vain erityistapahtumien yhteydessä. Kokoelmista vain murto-osa mahtuu esille Poliisimuseon kokoelmissa on tuhansia esineitä ja valokuvia, joista vain murto-osa mahtuu kerralla esille näyttelyyn. Varastotilaa siis tarvitaan. Suurimmat esineet ovat autoja ja huonekaluja, pienimmät rintamerkkejä. Esittelemme näyttelyjen ulkopuolista esineistöä muun muassa verkkosivuillamme ilmestyvässä Kurkkaa kokoelmiin -sarjassa. Poliisimuseolle tarjottavat esineet tulevat tavallisesti joltakin poliisilaitokselta. Teemme myös inventointikierroksia ympäri maata. Jos esine on sopiva, sille annetaan päänumero, se mitataan, valokuvataan ja luetteloidaan osaksi kokoelmaa. Tärkeintä on dokumentoida, mikä merkitys esineellä on poliisityössä ollut. Kokoelmiin kuuluu muutakin kuin esineistöä, esimerkiksi perinnehaastatteluja. Haastattelujen tekeminen on hauskaa vaihtelua esineiden kanssa työskentelylle. Panu Rissanen, tutkija Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/

20 HENKILÖSTÖ Henkilöstö Poliisiammattikorkeakoulussa oli henkilöstöä vuoden 2010 lopussa 213. Vakinaisessa virkasuhteessa heistä oli lähes 90 prosenttia. Koko henkilöstöstä poliisimiehiä oli vuoden lopussa 91 eli noin 40 prosenttia. Naisia oppilaitoksen henkilökunnasta oli kolmasosa. Henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta: naistyöntekijöiden keski-ikä oli 44,8 ja miesten 48,7 vuotta. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstösuunnitelma päivitettiin toimintavuonna henkilöstöstrategiaksi ja se linkitettiin vahvasti oppilaitoksen yleiseen strategiaan. Henkilöstöstrategiaan liittyy yksityiskohtainen toimeenpanosuunnitelma, josta käyvät ilmi strategian edellyttämät toimenpiteet vuoteen 2015 asti. Tulos- ja kehityskeskustelut käytiin erillisinä niin, että kevään keskustelussa painotettiin tuloksia ja syksyn keskustelussa kehittymiseen ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja. Kehityskeskusteluista tehdään tiimikohtaiset kehittymissuunnitelmat, joita käytetään muun muassa henkilöstökoulutuksen suunnittelussa. Vuonna 2010 henkilöstölle järjestettiin koulutusta muun muassa laatu työstä ja yleisistä työyhteisötaidoista. Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunta on korkeasti koulutettua: henkilöstöstä lähes 50 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon. Noin 70 prosenttia opettajakunnasta on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö tehtäväryhmittäin Opetus % Opetuksen tuki % Hallinto ja muut tukipalvelut % Opiskelijarekrytointi ja -valinnat 8 4 % Tutkimus ja kehittäminen % Yhteensä 213 Henkilötyövuodet 2010 Opettajat 112 Tutkimushenkilöstö 18 Muu henkilöstö 83 Yhteensä 213 Poliisiammattikorkeakoulu Rehtori Kansainväliset asiat Viestintä Hallinto-osasto Koulutusosasto Tutkimus- ja kehittämisosasto Hallinto- ja henkilöstöyksikkö Valintayksikkö Tutkimusyksikkö Talousyksikkö Opintopalvelut Kirjasto ja tietopalvelu Poliisimuseo Peruskoulutusyksikkö Ammattikorkeakouluyksikkö Täydennyskoulutusyksikkö Poliisikoiralaitos 20 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011

21 TALOUS Talous Poliisiammattikorkeakoulun käytettävissä oleva kokonaisrahoitus koostuu valtion budjettirahoituksesta, toiminnan tuotoista sekä projektien ja hankkeiden rahoituksesta. Oppilaitoksella oli vuonna 2010 käytössään ,63 euroa. Poliisiammattikorkeakoulun kehysrahoitus oli noin kolme prosenttia poliisin kehysrahoituksesta. Koulutettavapäivän keskihinta Poliisiammattikorkeakoulussa oli toimintavuonna 162 euroa. Perustutkintokoulutuksessa yksi koulutettavapäivä maksoi 164 euroa. Alipäällystökoulutuksen koulutettavapäivän hinta oli 164 euroa ja päällystökoulutuksen 258 euroa. Tutkintokoulutuksen koulutettavapäivän hintaan sisältyvät muun muassa majoitus ja ruokailu lähiopetusjaksojen aikana. Toiminnan tuotot 2010 (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot % Vuokrat ja käyttökorvaukset % Muut tuotot % Yhteensä Toiminnan kulut 2010 (1 000 ) Koneet ja laitteet (investointihankinnat) % Aineet ja tarvikkeet % Henkilöstökulut % Vuokrat % Palvelujen ostot % Muut kulut % Yhteensä Opintososiaaliset menot 2010 (1 000 ) Ravitsemispalvelut % Kokelaspäivärahat % Opiskelijoiden varustaminen (virkavaatteet, aseet ja suojavarusteet) % Terveydenhuolto 47 3 % Yhteensä Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/

22 Kvalitetsarbete Polisyrkeshögskolan utvecklar polisens aktuella och framtida yrkeskunnande på många nivåer. I arbetet betonas förutom polisens allmänna yrkeskunnande även kvaliteten på skolans egen verksamhet och en förstärkning av personalens kunnande. Verkställandet, uppföljningen och utvärderingen av strategin sker i samband med resultatplaneringen. Strategin är ett bra verktyg för styrning av verksamheten, bland annat i Polku-projektet som ska förnya examensutbildningen. Polisyrkeshögskolan har ett kvalitetssystem som säkerställer att den branschövergripande läroinrättningens verksamhet är enhetlig och effektiv. Systemets centrala delområden processer, feedback och självvärdering utvecklas ständigt. Kvalitetskontrollen håller på att stabiliseras till en helhet, med vilken läroinrättningen riktar in sin verksamhet i en föränderlig miljö. Ett praktiskt kvalitetsarbete Polisyrkeshögskolans centrala mål och riktlinjerna för verksamhetens ledning förstärktes i en strategi för läroinrättningen i maj Tre understrategier medför en pedagogisk, forskningsmässig och personalmässig synvinkel för verksamhetens ledning. Principerna, tillvägagångssätten och målen för läroinrättningens kvalitetsarbete sammanfattades i Polisyrkeshögskolans verksamhetshandbok och kvalitetspolitik i slutet av Verksamhetshandboken är kvalitetssystemets viktigaste dokument. Verksamhetshandboken kan läsas av personalen och studenterna i elektronisk form på intranätet, och den är även tillgänglig för andra polisförvaltningar. Feedback visar i vilken riktning verksamheten ska gå Polisyrkeshögskolans interna utvärderingsmetoder är omfattande och ger en heltäckande bild av verksamheten. Feedbacksystemet och utvärderingen förbättras ständigt. Resultaten leder till konkreta utvecklingsmål Polisyrkeshögskolan på den fortlöpande inlärningens väg Polisyrkeshögskolan i dess nuvarande form är en ung läroinrättning. Rötterna till det finska utbildningssystemet av poliser ligger långt tillbaka i tiden, men yrkeshögskolan som ansvarar för polisens fullständiga examensutbildning inledde nyligen sitt tredje verksamhetsår. Sammanslagningen av de gamla polisskolorna har knappt satt sig, när den nya Polisyrkeshögskolan nu står inför nästa stora förändring: Polku-projektet som ska förnya examensstrukturen. Projektet förändrar väsentligt placeringen av läroinrättningens examina i det europeiska examenssystemet. Examensreformen innebär ett förändrat undervis- ningsinnehåll, och är även omfattande administrativt sett. Polku medför dock en sällsynt möjlighet att helhetsinriktat bita tag i polisutbildning ens djupt inrotade principer och verksamhetsmetoder. Det omgivande samhället, dess värderingar och teknologi genomgår en kraftig förändring, och polisen måste kunna anpassa sin verksamhet enligt nya behov och krav. Detta sker som bäst via just utbildningssystemet. Samtidigt måste framtidens poliser utrustas med en beredskap för att förstå förändringarna och för att svara på dem genom att ständigt utveckla sig själv. Inom all offentlig förvaltning strävar man efter bättre lönsamhet. Det här upplevs ofta som en konflikt mellan serviceförväntningar och försämrad ekonomi, men GRUNDUPPGIFT Polisyrkeshögskolan upprätthåller och förbättrar polispersonalens kompetens och kunskapsunderlag. Läroinrättningen svarar för rekryteringen till polisutbildningen, för antagningen av studerande, för grund- och påbyggnadsexamina för polis och genomför fortbildningen samt forsknings- och utvecklingsverksamheten inom branschen. Polisyrkeshögskolan tar aktivt del i den samhällsdebatt som gäller säkerhetsbranschen. VÄRDERINGAR rättvisa yrkeskunskap serviceprincipen arbetshälsa 22 Poliisiammattikorkeakoulu Vuosikirja 2010/2011