TAVOITTEENA HYVINVOIVAT ÄIDIT Fysioterapeuttien toteuttaman äitiryhmän sisällön tarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOITTEENA HYVINVOIVAT ÄIDIT Fysioterapeuttien toteuttaman äitiryhmän sisällön tarkastelu"

Transkriptio

1 Liisa Katainen & Katri Leppäkangas TAVOITTEENA HYVINVOIVAT ÄIDIT Fysioterapeuttien toteuttaman äitiryhmän sisällön tarkastelu Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Liisa Katainen & Katri Leppäkangas Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma, fysioterapeutti Nimeke Tavoitteena hyvinvoivat äidit Fysioterapeuttien toteuttaman äitiryhmän sisällön tarkastelu Tiivistelmä Opinnäytetyömme tarkoituksena oli Mikkelin terveyskeskuksen Pankalammen pääterveysaseman fysioterapeuttien järjestämän raskaana olevien naisten ryhmän sisällön tarkastelu. Fysioterapeuttien mielestä sisällössä on kehitettävää, mutta he eivät osanneet sanoa missä. Tavoitteenamme oli antaa fysioterapeuteille ajan tasalla olevaa tietoa, jonka pohjalta he voivat itse kehittää ryhmän sisältöä. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksemme kohteena oli keväällä 2006 toteutettu ryhmä. Kuvasimme kaikki viisi kokoontumiskertaa ja haastattelimme kahta osallistujaa. Haastattelut toteutimme teemahaastatteluna. Videoimme myös haastattelut. Aukikirjoitimme videolla olevan materiaalin ja toteutimme aineiston analyysin sisällönanalyysiä käyttäen. Sisällönanalyysillä saamiemme luokkien pohjalta etsimme teoriatietoa. Tällöin huomasimme sisällössä olevan paljon oikeaa asiaa, mutta myös puutteita ja täydennettävää. Havaitsimme myös, että käytetty ohjaustyyli ei edistä oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Työmme tuloksina annamme fysioterapeuteille ehdotuksia, mitä asiasisältöjä tulisi säilyttää ja kehittää sekä mitä lisätä. Mielestämme säilytettäviä asioita ovat lantionpohjan lihasten harjoittaminen, ergonomia ja selän lepoasennot, alaraajavaivojen ennaltaehkäisy ja hoito sekä raskaudenaikainen liikunta. Lisättäviä asioita ovat selkäkipujen ennaltaehkäisy ja hoito sekä painonhallinta. Lisäksi eri ohjausmenetelmien käyttöön tulisi kiinnittää huomiota. Asiasanat (avainsanat) Raskaus, liikunta, oppiminen, selkä, jalat, ergonomia, kvalitatiivinen tutkimus Sivumäärä Kieli URN 36 s. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Päivi Franssila Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin terveyskeskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Liisa Katainen & Katri Leppäkangas Degree programme and option Degree Programme in Physiotherapy Name of the bachelor's thesis Mothers well-being as a target Examining the content of a mother group carried out by physiotherapists Abstract The purpose of our bachelor s thesis was to examine the content of the child-expecting mothers group organized by the physiotherapists in the health centre of Mikkeli. Physiotherapists felt that the content needed developing. Our aim was to offer them up-to-date knowledge, on the basis of which they could develop the content of the group. The bachelor s thesis was qualitative. The target group was a mother group carried out in spring All five meetings were videotaped and two of the participants were interviewed. The interviews were carried out as theme interviews. The interviews were also videotaped. The videotaped material was transcribed and analyzed by content analysis. Based on the categories found in content analysis, we started to search appropriate theoretical knowledge. We found that the mothers were given a lot of good information, but the content was incomplete and needed to be improved. We also experienced that the used guidance methods did not promote learning in the best possible way. As a result of our bachelor s thesis, the physiotherapists were given suggestions on what issues should be kept and developed in the content and what should be added to the content. Issues to be kept were practising pelvic floor muscles, ergonomics, resting positions of the back, prevention and treatment of lower extremity problems, and physical exercise during pregnancy. Issues to be added were the prevention and treatment of backaches, and weight control. In addition, the use of different guidance methods should be paid attention to. Subject headings, (keywords) Pregnancy, exercise, learning, back, legs, ergonomics, qualitative research, pelvic floor Pages Language URN 36 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Päivi Franssila Bachelor s thesis assigned by Health Centre of Mikkeli

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ÄITIRYHMÄN TOTEUTUS PANKALAMMEN TERVEYSKESKUKSESSA. 2 3 FYSIOLOGISET MUUTOKSET RASKAUDEN AIKANA Pahoinvointi ja painonnousu Hormonaaliset muutokset Muutokset verenkierrossa, sydämessä ja hengityksessä Kohdun muutokset ja istukka Muutokset tuki- ja liikuntaelimistössä LANTIONPOHJA LIIKUNTA RASKAUDEN AIKANA OPPIMINEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA ONGELMAT TUTKIMUKSEN ETENEMINEN Tutkimusmenetelmät Aineiston hankinta Aineiston käsittely ja analysointi TULOKSET KEHITTÄMISKOHTEET Sisällössä säilytettäviä asioita Lantionpohjan lihasten harjoittaminen Ergonomia ja selän lepoasennot Alaraajavaivojen ennaltaehkäisy ja hoito Raskaudenaikainen liikunta Lisättävät asiasisällöt Selkäkipujen ennaltaehkäisy ja hoito Painonhallinta Ohjaaminen TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA JATKOTUTKIMUSAIHEITA POHDINTA LÄHTEET... 33

5 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyömme aiheeksi valitsimme Mikkelin terveyskeskuksen Pankalammen pääterveysaseman fysioterapeuttien toteuttaman äitiryhmän sisällön tarkastelun. Äitiryhmä koostuu raskauden eri vaiheissa olevasta naisesta. Ryhmän toteutukseen kuuluu yksi teoriakerta ja neljä liikuntakertaa. Aiheen valintaan vaikutti se, että koulutuksessamme ei juurikaan kerrota raskauden aikaansaamista muutoksista ja ongelmista, joita nämä voivat aiheuttaa. Odottavat ja synnyttäneet naiset ovat mahdollisia tulevia asiakkaitamme, joten halusimme syventää näitä tietoja. Otimme yhteyttä Pankalammen fysioterapeutteihin ja kysyimme, miten he osallistuvat äitiysvalmennukseen. Vastaukseksi saimme, että he eivät osallistu terveydenhoitajien järjestämään ryhmään, vaan heillä on oma ryhmä raskaana oleville naisille. Fysioterapeutit olivat sitä mieltä, että kehittämisen tarvetta olisi, mutta eivät osanneet sanoa missä. He toivoivat uutta tietoa ja tutkimuksia, joiden pohjalta he voisivat itse kehittää ryhmän sisältöä. Äitiyshuollon tärkein tehtävä on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys (Viisainen 1999, 9). Perhevalmennus on tärkeä osa-alue ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa (Korhonen ym. 2004, 16). Perhe- ja synnytysvalmennus on ollut osa äitiysneuvolatyötä jo 1940-luvulta lähtien. Sisältö ja nimitykset ovat muuttuneet ajan kuluessa. Äitiysneuvolapalveluja käyttää noin 99 % synnyttäjistä. (Sihvo & Koponen 1998, 35, 41.) Tarkoituksena perhe- ja synnytysvalmennuksessa on tukea vanhemmuuteen valmistautumista ja synnytyksen onnistumista. Perhevalmennusryhmät ovat oleellinen osa äitiyshuoltoa. Äitiyshuoltoon kuuluvat myös terveystarkastukset seulontoineen ja henkilökohtainen ohjaus. Valmennuksen toteuttaa pääasiassa terveydenhoitaja ja/tai kätilö. Sisällön suunnitteluun voi osallistua myös muita terveydenhuollon asiantuntijoita. (Viisainen 1999, 9, 79.) Fysioterapeuttien osallistuminen perhevalmennukseen olisi tärkeää erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ehkäisyssä. Äitiysneuvolassa käsiteltäviä asioita ovat raskaus ja lapsivuodeaika, terveydentila ja tottumukset, perheen tilanne ja valmistautuminen lapsen syntymään (Sihvo & Koponen 1998, 38). Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksemme kohteena on keväällä 2006 toteutettu ryhmä. Kuvasimme kaikki viisi kokoontumiskertaa ja haastattelimme kahta osallistujaa. Haastattelut toteutimme teemahaastatteluna. Havaitsimme, että äitiryhmässä annetussa teoriatiedossa on paljon hyviä asioita, mutta myös

6 2 puutteita ja täydennettävää. Huomasimme myös, että tällä kyseisellä kerralla käytetty ohjaustyyli ei tue oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Uutta tietoa sisällön kehittämiseksi on sekä alun teoriaosuudessa että kehittämiskohteet -otsikon alla. 2 ÄITIRYHMÄN TOTEUTUS PANKALAMMEN TERVEYSKESKUKSESSA Äitiryhmän tavoitteena on rohkaista odottajia liikkumaan sekä innostaa ja kannustaa aloittamaan liikkuminen. Liikuntakertojen tarkoituksena on antaa liikkeitä myös kotiharjoitteluun. Lisäksi Mikkelin keskussairaalan toiveena on ollut synnytysten helpottamiseksi odottajien alaraajojen lihasvoiman ja yleiskunnon parantaminen. Fysioterapeutit toivovat, että raskaana olevat naiset tulisivat mahdollisimman aikaisin ryhmään. Ongelmana on, että monet naiset tulevat ryhmään vasta raskauden puolenvälin jälkeen. He kokevat, etteivät voi tulla aikaisemmin, koska raskaus ei vielä näy. Ryhmässä käsiteltävät asiat ovat sellaisia, joista hyötyisi eniten, mikäli ryhmään tulisi jo raskauden alkuvaiheessa, jolloin tietoja voisi hyödyntää koko raskauden ajan. Toisaalta liikuntakerroille voi tulla myös jo synnyttäneitä naisia. Äitiryhmää toteutetaan kolmesta viiteen kertaan vuodessa. Tiedon ryhmästä useimmat naiset saavat neuvolan terveydenhoitajilta. Osa kuulee ryhmästä ystäviltään ja hakeutuvat ryhmään omatoimisesti. Ongelmaksi on osoittautunut terveydenhoitajien vaihtelevat tavat ilmoittaa ryhmistä. Osa kertoo siitä vastaanotolla henkilökohtaisesti, osalla ilmoitus on vain ilmoitustaululla. Terveydenhoitajat toteuttavat perinteisen synnytysvalmennuksen. Liikuntakerrat toteutetaan fysiokimpan periaatteella. Suomen Terveysliikuntainstituutin mukaan (2006) fysiokimppa on selkä-, niska- ja nivelystävällistä jumppaa, jota ohjaa fysiokimppakoulutuksen saanut fysioterapeutti. Liikkeet ovat selkeitä perusliikkeitä, jotka toteutetaan musiikin tahdissa. Fysiokimppa on myös ennaltaehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, joka on kehitetty fysioterapian jatkoksi ja tueksi.

7 3 FYSIOLOGISET MUUTOKSET RASKAUDEN AIKANA 3 Raskaus on fysiologinen tila, joka on elimistölle sekä henkinen että ruumiillinen rasitus. Raskauden aikana istukka erittää monia hormoneja ja entsyymejä. Nämä yhdessä keltarauhasen ja aivolisäkkeen hormonien kanssa säätelevät elimistön raskaudenaikaisia muutoksia. Osa muutoksista koetaan raskauteen kuuluvina vaivoina, mutta silti jotkut tuntevat olevansa elämänsä kunnossa raskauden aikana. (Saarikoski 1994, 21.) On olemassa tapausselostuksia raskaana olleiden naisten huippusuorituksista kilpailuissa. Tiedetään, uimahyppääjän voittaneen maansa mestaruuden raskauden kuudennella kuukaudella ja suomalaisen suunnistajan voittaneen maailmanmestaruuden ollessaan 14. viikolla raskaana. (Erkkola 1999, 95.) Normaali raskaus kestää noin 280 päivää eli 40 viikkoa laskettuna viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Tämä on kalenterikuukausina yhdeksän kuukautta ja seitsemän päivää, mutta raskauskuukausista puhuttaessa kuukausi on 28 päivää. (Saarikoski 1994, 11.) Tällöin olettamuksena on, että kuukautiskierron pituus kaikilla naisilla olisi 28 päivää (Sariola & Haukkamaa 2004, 317). Raskaus jaetaan kolmanneksiin sikiön kasvun perusteella. Ensimmäinen kolmannes kestää viimeisten kuukautisten alkamisesta kolmannentoista raskausviikon loppuun, jolloin muodostuvat sikiön elimet ja kudokset. Toinen kolmannes kestää raskausviikot , jolloin kehittyy sikiön elimistön toiminta. Viimeinen kolmannes kestää 29. raskausviikosta lapsen syntymään, jolloin toiminnot kypsyvät ja niiden kapasiteetti kasvaa. Naisen elimistö mukautuu tänä aikana tulevaan synnytykseen. (Eskola & Hytönen, 1998, 117; Saarikoski 1994, 14.) 3.1 Pahoinvointi ja painonnousu Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana lievä pahoinvointi etenkin aamuisin on hyvin tavallista. Voimakkaimmillaan oireet ovat raskausviikolla ja helpottavat yleensä 16. raskausviikon jälkeen. Aiheuttajina ovat hiilihydraattiaineenvaihdunnan (paastoverensokerin laskeminen) muutokset ja vatsan vellomisliikkeen eli motiliteetin väheneminen. (Eskola & Hytönen 2002, 105.) Pahoinvointia esiintyy herkimmin silloin, kun vatsa on tyhjä, mutta myös mahalaukun liiallinen venytys lisää pahoinvointia (Saarikoski 1994, 30). Perusaineenvaihdunta kiihtyy raskauden jälkipuoliskolla noin % suuremmaksi

8 4 kuin normaalisti. Tästä aiheutuu ravinnon lisätarve, jotta sikiön kasvu olisi turvattu. (Hartikainen ym. 1995, 115). Äidin paino nousee raskauden aikana 8-15 kg riippuen naisen koosta. Paino ei saisi nousta yli 0,5 kg viikossa. Paino nousee pääasiassa kahden viimeisen kolmanneksen aikana. Painonnousu johtuu sikiön, istukan ja kohdun painosta, lapsivedestä, verivolyymin kasvusta, rintojen koon suurenemisesta, kudosten nestemäärän lisääntymisestä sekä rasvakudoksen kertymisestä. Energiatarpeen lisäys on kuitenkin loppuraskaudessa vain noin 10 %. (Saarikoski 1994, 21; Sariola & Haukkamaa 2004, 319.) Mikäli paino nousee liian vähän, se viittaa istukan huonoon toimintaan ja sikiön pienipainoisuuteen. Liian suuri nousu viittaa verenpaineen nousun ja raskaustoksemian eli pre-eklampsian vaaraan. (Saarikoski 1994, 21.) Noin puolet painonlisäyksestä poistuu synnytyksessä, mikäli painonnousu on normaalin rajoissa. Toinen puoli on pääasiassa rasvaa ja ylimääräistä vettä, jotka poistuvat vähitellen. (Nienstedt ym. 2004, 461.) 3.2 Hormonaaliset muutokset Keltarauhashormonilla ja estrogeenilla on raskautta ylläpitävä vaikutus (Hartikainen ym. 1995, 110). Istukkahormoni eli koriongonadotropiini ylläpitää keltarauhasen progesteronin eritystä ja edistää steroidihormonien (progesteroni ja estradioli) synteesiä. Raskaustestit perustuvat koriongonadotropiinin määrittämiseen joko virtsasta tai seerumista. Keltarauhashormoni eli progesteroni löysää sileää lihasta ja muuta sidekudosta, sekä nostaa peruslämpöä ja valmistaa maitorauhasta ja -tiehyitä maidoneritykseen. Progesteroni valmistaa kohdun limakalvoa munasolun kiinnittymiseen, ylläpitää raskautta sen alkuvaiheessa ja estää kohdun lihasten supistelua. Raskauden alussa progesteronia erittää keltarauhanen, raskausviikolla eritys siirtyy keltarauhasesta istukkaan. (Hartikainen ym. 1995, 110; Saarikoski 1994, 23 27; Sariola & Haukkamaa 2004, ) Estrogeenihormonit (estradioli, estroni ja estrioli) vaikuttavat kohdun ja rintojen kasvuun, plasmavolyymin lisääntymiseen, kudosten nestepitoisuuden kasvuun ja kohtulihaksen kasvuun sekä aivolisäkehormonien eritykseen. Myös kohdun verenkierron turvaaminen perustuu estrogeeneihin. (Saarikoski 1994, ) Relaksiini lisää kollageenin vesipitoisuutta, pehmentää kohdunkaulaa ja nivelsiteitä sekä relaksoi kohtua (Sariola & Haukkamaa 2004, 321). Aluksi relaksiini erittyy keltarauhasesta ja myö-

9 5 hemmin istukasta. Se estää kohdun supistelua mm. vähentämällä aivolisäkkeen oksitosiinieritystä. Se myös pehmentää kohdunkaulaa ja edistää synnytyksen alkamista. (Eskola & Hytönen 2002, 111.) Relaksiinin tuotanto kymmenkertaistuu raskauden aikana (Alanen, 1999, 1767). Istukan laktogeeninen hormoni stimuloi rintarauhasen kasvua ja vaikuttaa äidin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Prolaktiini valmistaa rintarauhasta imetykseen ja on vastuussa maidonerityksen ylläpitämisestä. Oksitosiini saa aikaan niin sanotun herumisrefleksin rintarauhasessa ja supistaa kohtua. (Hartikainen ym. 1995, 110; Sariola & Haukkamaa 2004, ) TAULUKKO 1. Hormonit. (Eskola & Hytönen 2002, 111; Sariola & Haukkamaa 2004, 321.) Hormoni (lyhenne) Erittävä elin Kohde-elimet Koriongonadotropiini Keltarauhanen, istukka, Istukka, trofoblastisolut (hcg) sikiön lisämunuainen Istukan laktogeeninen hormoni (HPL) tisolut Istukka, synsytiotrofoblas- Rintarauhanen Estrogeenit Istukka yhdessä sikiön lisämunuaisen estradioli (E2), estroni (E1), ja maksan Kohtu, koko elimistö estrioli (E3) kanssa Progesteroni (P) Keltarauhanen, istukka Kohtulihas Prolaktiini (PRL) Aivolisäke, äidin ja sikiön Rintarauhanen desidua Oksitosiini Aivolisäke (syntetisoituu Kohtulihas, rintarauhasen hypotalamuksessa) myoepiteliaaliset solut Relaksiini Keltarauhanen, istukka Sidekudos, kollageeni, kohtulihas 3.3 Muutokset verenkierrossa, sydämessä ja hengityksessä Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä. Liikevoima tulee sydämestä, joka pumppaa verta. Verisuonet, jotka vievät verta sydämestä pois ovat valtimoita ja verta sydämeen tuovat laskimoita. Verenkierto jaetaan kahteen osaan, pieneen ja isoon verenkiertoon. Pienessä verenkierrossa veri menee oikeasta sydänkammiosta keuhkovaltimorunkoa pitkin keuhkoihin saamaan happea ja luovuttamaan hiilidioksidia. Tämän

10 6 jälkeen se palaa neljää keuhkolaskimoa pitkin vasempaan sydäneteiseen. Isossa verenkierrossa hapettunut veri menee vasemmasta sydänkammioista kaikkialle elimistöön. Sydämestä lähtevä valtasuoni on aortta, josta lähtee haaroja muun muassa sydänlihakseen (sepelvaltimot), päähän (yhteiset kaulavaltimot) ja yläraajoihin (solisvaltimot). Sisäelinhaarojen jälkeen se haaraantuu kahteen yhteiseen lonkkavaltimoon. Luovutettuaan hapen elimistön kudoksille ja saatuaan mukaansa hiilidioksidia veri palaa sydämen oikeaan eteiseen ylä- ja alaonttolaskimon kautta ja jatkaa takaisin pieneen verenkiertoon. (Nienstedt ym. 2004, 184.) Verivolyymi kasvaa raskauden aikana noin 1,5 litraa. Plasman määrä lisääntyy jonkin verran enemmän, kuin punasolujen määrä, joten hemoglobiinin lasku on tavallinen ilmiö kolmannen kolmanneksen alussa. Verimäärä lisääntyy yhden litran jo ensimmäisellä kolmanneksella. (Saarikoski 1994, ) Ylimääräinen veri kiertää kohdussa, maitorauhasissa ja esimerkiksi käsissä. Alaraajojen laskimopaine suurenee, koska suurentunut kohtu painaa alaonttolaskimoa. Tästä yhdessä veren laimenemisen (hemodiluutio) kanssa on seurauksena monilla alaraajaturvotusta. (Nienstedt ym. 2004, ) Viimeisen kolmanneksen aikana verenpaine nousee hieman, raskauden aikana normaalin verenpaineen ylärajana pidetään arvoa 140/90 mmhg. Hapenkäyttö kasvaa noin 15 %. (Saarikoski 1994, ) Plasmatilavuuden ja punasolujen määrän kasvun vuoksi naisen fyysinen suorituskyky paranee alkuraskauden aikana (Erkkola 2004, 5). Sydämen syke nopeutuu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana noin kymmenen lyöntiä minuutissa (Saarikoski 1994, 21 22). Sydämen tilavuus kasvaa noin 30 %, mikä johtuu sekä veritilavuuden että sydänlihaksen kasvusta. Sydämen minuuttitilavuus suurenee noin 30 % jo raskauden alkupuoliskolla. (Erkkola 1999, 94.) Kasvava kohtu siirtää palleaa ylöspäin. Tällöin pallean liike alaspäin sisäänhengityksen aikana vaikeutuu, joten hengitys muuttuu palleahengityksestä rintahengitykseksi. Nämä muutokset voivat johtaa hyperventilaatioon ja hengitysvaikeuksiin. Raskauden aikana hengityksen minuuttitilavuus kasvaa % ja hapen kulutus lisääntyy %. (Hart 2005.)

11 3.4 Kohdun muutokset ja istukka 7 Kohdun paino ennen raskautta on noin grammaa ja tilavuus 3 millilitraa. Loppuraskaudessa kohdun paino on noussut 1000 grammaan ja tilavuus 4-5 litraan. (Saarikoski 1994, 22.) Alkuraskaudessa kohtu kasvaa nopeammin kuin sikiö, myöhemmin sikiö kasvu on nopeampaa (Eskola & Hytönen 2002, 106). 16. raskausviikolla kohdun pohja on navan ja häpyliitoksen puolivälissä, 24. viikolla navan korkeudella ja 36. viikolla kylkikaarissa. Äitiysneuvolassa kohdun kasvua seurataan mittaamalla kohdun pohjan etäisyys häpyliitoksesta (symfyysi-fundusmittaus, sf-mitta). (Saarikoski 1994, 22.) Loppuraskaudessa iso kohtu painaa onttolaskimoa (vena cava) äidin ollessa selällään. Tällöin laskimoveren virtaus sydämeen huononee. Tästä seuraa äidille heikko ja pyörryttävä olo ja sikiön sydämen syke hidastuu (supiinioireyhtymä). Loppuraskaudessa suositellaankin kylkiasentoa selinmakuun sijaan. (Hart 2005; Sariola & Haukkamaa 2004, 318.) Istukka on koostumukseltaan sienimäinen, litteä, pyöreähkö elin. Raskauden loppupuolella sen halkaisija on noin 20 cm, paksuus noin 2 cm ja se painaa grammaa. Istukka alkaa kehittyä heti munasolun kiinnittymisen jälkeen ja on täysin kehittynyt raskausviikkoon mennessä. (Eskola & Hytönen 2002, 109.) Istukan tehtävä on aineenvaihduntatuotteiden kuljettaminen sikiön ja äidin välillä ja raskauden jatkumiselle tärkeiden entsyymien ja hormonien tuottaminen (Saarikoski 1994, 17 18). Napanuora kiinnittyy istukan sikiönpuoleiselle pinnalle ja istukan toinen puoli kiinnittyy kohdun sisäseinämään. Äidinpuoleisessa eli maternaalisessa pinnassa on nukkamaisia ulokkeita eli korionvilluksia (nukka- eli sormilisäkkeitä) ja niitä peittävät mikrovillukset. Villukset ovat yhteydessä äidin vereen, mutta verenkierrot eivät kuitenkaan sekoitu, ellei villus ole vahingoittunut. (Eskola & Hytönen 2002, 109.) 3.5 Muutokset tuki- ja liikuntaelimistössä Kun kohtu kasvaa, kehon painopiste muuttuu ja asennosta tulee takakenoinen. Nainen kompensoi painopisteen siirtymistä lisäämällä lannerangan lordoosia tai lonkkien ojentumista. Tällöin erityisesti alaraajat ja tukiranka rasittuvat. (Alanen 1999, 1767; Saarikoski 1994, 22.) Tukirangan rasitus ilmenee esimerkiksi selkäsärkynä (Eskola & Hytönen 1998, 157). Raskaudenaikaiset selkäkivut voidaan jakaa kahteen toisistaan eriävään kiputyyppiin:

12 8 alaselän alueen kipu ja takalantion kipu. Alaselän kipu on yleensä lihas- tai selkärankaperäistä kun taas takalantion kipu johtuu lantiorenkaan liitosten muutoksista. Alaselän kipu paikallistuu lannerangan ympärille, selkälihakset ovat palpaatioarat ja lannerangan liikkuvuus on rajoittunut. Alaselän kivuista kärsivillä on usein ollut selkäkipuja jo ennen raskautta ja kivut jatkuvat usein myös raskauden jälkeen. Takalantion kipua ei yleensä esiinny muulloin kuin raskauden aikana ja kipu häviää synnytyksen jälkeen viimeistään puolen vuoden kuluttua. Takalantion kipu paikallistuu alaselän kipua alemmaksi ja säteilee usein reisiin, mutta ei polvien alapuolella. 10 %:lla kipua esiintyy myös häpyliitoksen kohdalla. Lannerangan liikkuvuus on normaali. (Alanen 1999, 1768.) Nivelsiteiden löystyminen relaksiinin vaikutuksesta aiheuttaa kipuja lonkissa, ristisuoliluunivelessä ja häpyliitoksessa. Lantiorengas ei ole enää loppuraskaudessa jäykkä, vaan joustaa sikiön koon mukaan. (Hart 2005; Sariola & Haukkamaa 2004, 323.) Häpyliitoksen instabiliteetti (symfyseolyysi) voi olla niin kivulias, että pystyasento ja kävely eivät onnistu raskauden viimeisillä viikoilla (Sariola & Haukkamaa 2004, 323). Myös normaalisti erittäin stabiilin risti-suoliluunivelen liikkuvuus lisääntyy, mikä voi johtaa pieniin subluksaatioihin (Alanen 1999, 1768). Selkäkipujen jälkeen toiseksi yleisin ongelma on käden ja ranteen kivut. Karpaalitunnelioireyhtymää (canalis carpi syndrooma) on tutkimuksesta riippuen todettu olevan % odottajista. Turvotus karpaalitunnelissa johtaa medianus-hermon ärsytykseen. Hoidoksi suositellaan toiminnallisen rannetuen käyttöä sekä kivunlievitystä esimerkiksi tulehduskipulääkkein. Mikäli oireilua on raskauden aikana, sitä tulee olemaan myös myöhemmin raskauden jälkeen. (Hart 2005.) Koska jalkapohjien kuormituspisteisiin kohdistuu tavallista suurempi rasitus, ne kipeytyvät helposti. Jalkojen kohoasento levätessä helpottaa niihin kohdistuvaa painetta. Hormonaalisista syistä (relaksiini) jalkapohjan kaaret voivat madaltua, jolloin jalkaa kasvaa pituutta ja leveyttä kengännumeron verran. Koska jaloissa on usein myös turvotusta, kenkien tulee olla riittävän suuret. (Eskola & Hytönen 1998, 157.)

13 4 LANTIONPOHJA 9 Lantionpohjaksi kutsutaan sidekudoksia ja lihaksia, jotka sulkevat lantion alaaukeaman. Lihasten tehtävänä on kannatella vatsan alueen ja lantion elimiä sekä säädellä virtsaamista ja ulostamista tahdonalaisesti. Lantionpohjan lihakset jaetaan ulompaan kerrokseen eli lantion alapohjaan (diaphragma urogenitale) ja sisempään kerrokseen eli välipohjaan (diaphragma pelvis). Lantion alapohja (KUVA 1) koostuu viidestä lihaksesta. Puhekielessä väliliha (perineum) tarkoittaa yleensä emättimen aukon ja peräaukon välistä aluetta. Väliliha on laajasti ymmärrettynä lantion alapohjan alue, joka rajoittuu takana häntäluuhun, edessä häpyliitokseen ja sivuilla istuinkyhmyihin. Rakenteellisesti alue voidaan jakaa etu- ja takakolmiohin (trigonum urogenitale ja trigonum rectale). (Eskola & Hytönen 1998, 42.) Etukolmion lihaksiin kuuluvat välilihan pinnallinen poikkilihas (m. transversus perinei superficialis). Tämä ulottuu istuinkyhmyistä välilihan jännekeskukseen ja tukee välilihaa. Istuinluu-paisuvaislihas (m. ischiocavernosus) kulkee lonkkaluun etureunaa pitkin häpyluiden kulmasta istuinluihin molemmin puolin. Paisuvaislihas (m. bulbocavernosus) ulottuu häpyluiden yhtymäkohdasta häpykielen juuresta välilihan jännekeskukseen virtsaputken ja emättimen molemmin puolin. Virtsaputken sulkijalihas (m. sphincter urethrae, m. sph. urethrovaginalis) ei ole todellinen sulkijalihas. Se kiinnittyy häpyluun alareunaan ja kiertää virtsaputken, sen alimmat säikeet yltävät emättimen seinämään asti. Se osallistuu emättimen ja virtsaputken tahdonalaiseen jännittämiseen. Takakolmioon kuuluu peräaukon sulkijalihas (m. sphincter ani externus), joka on 2-3 cm:n levyinen voimakas tahdonalainen lihas, joka ympäröi peräaukkoa ja säätelee sen tyhjentämistä. Se kiinnittyy häntäluuhun muutamilla säikeillä. (Eskola & Hytönen 1998, )

14 10 KUVA 1. Lantion alapohja (Eskola & Hytönen 1998, 43). Lantion välipohja (KUVA 2) muodostuu neljästä lihaksesta. Nämä lihakset ja kalvot muodostavat vatsaontelolle riippumaton tapaisen pohjan häntäluusta häpyluuhun. Häpy-häntäluulihas (m. pubococcygeus) on kohottajalihaksista tärkein. Se kiinnittyy takana häntäluuhun ja edessä häpyluuhun. Sen säikeiden väliin jäävät emätin, virtsaputki ja peräsuoli, joita se tukee. Häpyluu-peräsuolilihas (m. puborectalis) muodostuu edellisen sisimmistä säikeistä ja se osallistuu ulosteen pidättämiseen sekä ulostamiseen. Se kiinnittyy edessä häpyluuhun ja kiertää U:n muotoisena lenkkinä peräsuolen tukien sitä. Emättimen kohottajalihas (m. pubovaginalis) on edellisen lihaksen keskimmäinen säiekimppu ja se osallistuu mm. virtsan pidättämiseen ja tukee emättimen takaseinää. Sen säikeet risteävät emättimen takapuolella kiinnittyen välilihan jännekeskukseen ja kiertävät peräsuolen. Suoli-häntäluulihas (m. iliococcygeus) on kohottajalihaksen ohuin osa ja se sijaitsee kauimpana keskustasta. Se myös sulkee lantion ala-aukeaman reunat. (Eskola & Hytönen 1998, )

15 11 KUVA 2. Lantion välipohja (Eskola & Hytönen 1998, 43). Kolmasosalle alateitse synnyttävistä naisista saattaa tulla jonkinasteinen anaalisulkijavaurio. Vammojen seuraukset saattavat aiheuttaa yllättäviä ja harmillisia ilman sekä ulosteen karkaamisia. Synnytyksen jälkeen ummetus ulostamisponnisteluineen venyttää pudenus-hermoa ja vaurioittaa entisestään lantionpohjan hermolihastoimintaa, jolloin pidätyskyky heikkenee. ( Soini & Saarela 2002, 22.) Kunnossa olevat lantionpohjan lihakset ovat merkittäviä naisen seksuaalisuudessa. Erään tutkimuksen mukaan ensisynnyttäjistä 38 prosentilla seksuaaliset toiminnot eivät palaudu ennalleen synnytyksen jälkeen. Virtsankarkailu vaivaa raskauden aikana prosenttia naisista ja alatiesynnytyksen jälkeen prosenttia. Altistavia tekijöitä ovat äidin korkea ikä tai ylipaino, avustetut synnytykset (pihti- ja imukuppisynnytys), pitkä ponnistusvaihe, lapsen suuri koko ja useat synnytykset. Ulosteinkontinenssi vaivaa synnytyksen jälkeen 3-4 prosenttia naisista. (Alanko 2004, 31.) 5 LIIKUNTA RASKAUDEN AIKANA Terve nainen voi harrastaa kuntoliikuntaa raskauden aikana vaarantamatta itseään tai sikiötä. Sen on myös todettu parantavan hapenottokykyä raskauden aikana. Liikunta raskauden aikana parantaa fyysistä suorituskykyä, nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen, kohentaa mielialaa ja ehkäisee selkävaivoja, jalkojen turvotusta, suonikohjuja ja liiallista painonnousua. Hyvällä suorituskyvyllä on myönteinen vaikutus synnytyksen kulkuun ja sikiön vointiin. Parempikuntoisten äitien synnytykset ovat nopeampia, heillä on vähemmän alle 2500 grammaa painavia lapsia ja heidän lapsil-

16 12 laan on parempi hapensaantitilanne syntymän jälkeen kuin huonokuntoisten äitien lapsilla. (Saarikoski 1994, 66; Erkkola 1999, 97; UKK-instituutti.) Toisaalta raskauden loppuun asti jatkuva täysitehoinen liikunta pienentää lapsen syntymäpainoa (Saarikoski 1996, 53). Liikuntaa tulisi harrastaa vähintään puoli tuntia päivässä niin, että hengästyy. Kunnon kohottamiseksi pitäisi liikkua 3-5 kertaa viikossa niin, että hengästyy selvästi. Mikäli liikuntaa ei ole harrastettu ennen raskautta, liikkuminen pitäisi aloittaa rauhallisesti pidentäen harjoitusaikaa puoleen tuntiin ja lisäämällä harjoituskertoja vähitellen. Mikäli nainen on liikkunut jo ennen raskautta, liikuntaa voi jatkaa kuten ennenkin tarvittaessa kevennetysti. (UKK-instituutti.) Liikuntatottumusten radikaaleja muutoksia on syytä välttää raskauden aikana (Anttila 2003, 47). Normaalissa raskaudessa äidin liikunnan rasittavuuden turvallisuusrajana voidaan pitää sykerajaa 150 lyöntiä/min. Jos syke ylittää tämän rajan, kohdun verenkierto alkaa vähentyä. (Erkkola 1999, 96.) Lisäksi turvallisuutta lisää harjoituksen intervalliluonteisuus. Huonokuntoista äitiä voidaan ohjata liikuntaan suorituskyvyn parantamiseksi. Jos äidillä todetaan jokin raskauden sairaus, häntä on kehotettava luopumaan liikunnasta ainakin akuutin vaiheen ajaksi. (Erkkola 2004, 7.) Liikuntaharrastuksen voi aloittaa synnytyksen jälkeen niin pian kuin äiti tuntee siihen pystyvänsä. Liikunta ei vähennä maidoneritystä eikä vaikuta maidon laatuun. (Erkkola 1999, 97.) Liikuntalajit, joissa alavatsaan voi kohdistua iskuja tai kohtu joutuu hölkkäävään liikkeeseen, eivät ole suositeltavia (Erkkola 1999, 95). Kun tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus kasvaa raskauden aikana, nainen joutuu kiinnittämään tietoisesti huomiota esimerkiksi tasapainoon, jota yleensä pidetään itsestään selvyytenä (Kitzinger 1997, 127). Useimmat joukkuepalloilulajit ovat lajeja, joissa saattaa tulla voimakkaita kontakteja ja iskuja vartalon alueelle. Näissä vamma-alttiissa lajeissa raskaudenaikainen nivelsiteiden löystyminen ja tasapainon muuttuminen voivat suurentaa vammautumisen vaaraa. (Erkkola 1999, 95.) Myös liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu puristukseen (esimerkiksi vatsamakuu) tulee välttää. 16. raskausviikon jälkeen tulee välttää selällään tehtäviä harjoitteita, koska tällöin kohtu voi painaa suuria verisuonia. (UKKinstituutti.) Hyviä liikuntalajeja ovat sellaiset lajit, jotka kuormittavat suuria lihasryhmiä. Esimerkiksi kävely, uinti, jooga, pyöräily, kuntosaliharjoittelu ja hyötyliikunta ovat hyviä liikuntalajeja raskauden aikana. (Anttila 2003, 48; Artal & O Toole 2003;

17 Pillitteri 1999, 254.) 13 Uinti, vesivoimistelu ja vesijuoksu ovat erityisen hyviä liikuntamuotoja raskauden aikana, koska vesi on luonnollinen ympäristö äidin ja lapsen yhteydentunteen kokemiseen. Lisäksi vedessä noste helpottaa liikkumista, koska ihminen painaa vedessä vain noin neljä kiloa. Tällöin myös niveliin kohdistuva paine vähenee. Veden paine helpottaa turvotuksia ja lämmin vesi rentouttaa. (Anttila 2003, 24, ) Vedessä syke on noin 16 lyöntiä alhaisempi, kuin kuivalla maalla. Maksimisyke kuivalla maalla lasketaan ikä, kun taas vedessä se lasketaan 208 ikä. (Anttila 2005, 101.) Tällöin sykeraja 150 lyöntiä/min saavutetaan hitaammin. 6 OPPIMINEN Opetustyössä muovautuvat oppimiskäsitykset sisältävät usein monenlaista ainesta, joissa käytäntöihin liittyvät asenteet, arvot ja tottumukset yhdistyvät olettamuksiin siitä, mitä oppilaan mielessä liikkuu oppimisprosessin aikana. Monet tekijät vaikuttavat oppimiskäsityksiin, kuten yleiset käsitykset inhimillisen tiedon luonteesta, yhteiskunnalliset perinteet ja normit sekä yhteiskunnan odotukset opetukselle ja koulutukselle luvun alkupuoliskolla empiristiset käsitykset olivat hallitsevia ja niihin perustuvat oppimisteoriat ovat vieläkin vaikuttavia monessa oppikirjassa luvulta alkaen ja kognitiivisen teorian kehityksen myötä alaa on vallannut oppimiskäsitys, jonka puitteissa oppimista pidetään pääosin tiedon konstruoimisprosessina. (Rauste-von Wright & von Wright 1995, ) Konstruktivismin mukaan oppija on aktiivinen tiedon muokkaaja ja itse tieto on dynaamista. Tietoa ei voida sellaisenaan välittää oppijalle, vaan oppija on aktiivinen tiedon konstruktoija eli tietorakenteiden muodostaja oppimisprosessissa. Oppija tekee oman tulkintansa informaatiosta ja luo tiedon aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. Oppimistilanteen fyysiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat tiedon muodostamiseen. Avainteemoja ovat oppijan ajattelun aktiivisuus, tiedon käsittelytaidot ja niitä ohjaavat metakognitiiviset taidot. (Salovaara & Järvelä 1997). Konstruktivismia ei voida pitää yhtenäisenä oppimista kuvaavana teoriana, vaan sen avulla kootaan yhteen useita samansuuntaisia teorioita (ns. sateenvarjotermi). Radi-

18 14 kaalikonstruktivismin keskeinen ajatus on tiedon ainutkertaisuus, jonka mukaan tietoa ei ole olemassa yleisellä tasolla. Tämän mukaan kaikki tieto on yksilöllisesti konstruoituvaa ja näin ainutkertaista. Sosiokognitiiviset näkemykset korostavat yksilön osuutta tiedon konstruoitumisessa. Lisäksi sosiaalista vuorovaikutusta pidetään yksilön oppimiselle ja tiedon konstruoitumiselle välttämättömänä. Näkemykset oppimisesta perustuvat Piaget n oppimista käsitteleviin teorioihin, jossa kognitiivista konfliktia pidetään oppimisen keskeisimpänä mekanismina. Sosiokulturaaliset näkemykset korostavat yhteisöllisyyden ja kulttuurin jakamisen merkitystä oppimisprosessin päämääränä. Oppimisen keskeisimpänä mekanismina pidetään yhteisön vuorovaikutukseen osallistumista. Situated cognition - ajattelun keskeisimmän lähtökohdan muodostaa tiedon sidonnaisuus laajaan kulturaaliseen kontekstiin sekä aktuaaliseen oppimistilanteeseen. Sosiokulturaaliset näkemykset pitkälti perustuvat Vygotskyn oppimista käsittelevään teoriaan. Vygotsky ja myös myöhemmät sosiokulturaalisen näkemyksen edustajat painottavat sosiaalisen vuorovaikutuksen, etenkin oppijan eli noviisin ja ekspertin välisen vuorovaikutuksen, sekä aktiivisen (ajattelu)toiminnan merkitystä oppimisessa. (Salovaara & Järvelä 1997). Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä tiedon muodostumisen tapahtuu pääsääntöisesti yksilöllisten tiedonkäsittelyprosessien kautta. Tiedon yksilöllinen muodostaminen alkaa jo oppijan havainnoidessa uutta informaatiota valikoiden. Tätä sanotaan valikoivaksi tai konstruktiiviseksi havainnoinniksi. Tätä ohjaavat oppijan aikaisemmat kokemukset ja tiedon aktiivinen käsittely jatkuu itse havainnon jälkeen: yksilö liittää uuden tiedon aikaisempiin tietorakenteisiinsa, organisoi tietoa ja yhdistelee siihen mielikuvia sekä ongelmia. Oppimistilanteen sosiaalinen ja fyysinen konteksti vaikuttavat oppimisprosessiin. Konstruktioprosessissa syntyvän tietorakenteen jäsentyneisyys ja tietorakenteen monipuolisuus vaikuttavat tiedon käyttöön jatkossa. Opitun tiedon siirtymisestä tilanteesta toiseen käytetään käsitettä transfer eli siirtovaikutus. (Salovaara & Järvelä 1997). Oppijan ajattelun aktiivisuus on tärkeää laadukkaan oppimisen kannalta. Aktiivisuus oppimisprosesseissa syntyy haastavan oppimistehtävän, motivaation ja yksilön oppimisprosessilleen asettamien tavoitteiden kautta. Laadukkaan tiedonmuodostumisprosessin kannalta ovat merkityksellisiä myös oman oppimisprosessin ohjaamiseen liittyvät taidot, metakognitiiviset taidot. Niitä hallitessaan oppija voi itse säädellä ja reflektoida omaa toimintaansa ja parantaa siten oppimisen laatua. Koska konstruktivismin

19 15 mukaan oppiminen on yksilöllisen konstruointiprosessin tulos, opettajan tehtävä on luoda puitteet ja edesauttaa oppijan oppimisprosesseja. Opettaja on tällöin yksilön oppimisprosessien ohjaaja ja oman asiantuntijakulttuurinsa välittäjä. Hänen tehtävänsä on edesauttaa metakognitiivisten taitojen kehittymistä, tukea oppijaa tämän omissa pyrkimyksissä ja suunnitella oppimisympäristö sosiaalisilta ja fyysisiltä komponenteilta oppijan aktiivisuutta tukevaksi. Konstruktivistiseen näkemyksen mukaan oppijan ohjaamisen muotoja ovat oppimistehtävän mallittaminen, oppijan oikea-aikainen tukeminen (scaffolding) ja oppijan ajattelun reflektointi. (Salovaara & Järvelä 1997). Ihmisten tapa vastaanottaa tietoa vaihtelee yksilöllisesti (Laine ym. 2002, 118). Oppimistyylillä tarkoitetaan tapaa, jolla oppija alkaa keskittyä uuteen tietoon sekä omaksuu, käsittelee ja säilyttää sitä muistissaan (Prashnig 1996, 21). Erilaisia oppimistyylejä on neljä: visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen ja taktiilinen oppimistyyli (Laine ym. 2002, 118; Prashnig 2000, ). Hyvässä opetuksessa on tasapuolisesti kuuntelua, näkemistä ja tekemistä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus oppia vahvimman kanavansa kautta (Laine ym. 2002, 118). 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA ONGELMAT Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää äitiryhmän toteutustapa ja teoriasisältö tällä hetkellä. Lisäksi pohdimme, ovatko ohjauksessa käytetyt menetelmät oppimista edistäviä. Tavoitteena on, että fysioterapeutit saavat uutta tietoa ja tutkimuksia aiheesta, jotta he voisivat kehittää äitiryhmän sisältöä. Tutkimuksen pääongelma: Mitä kehittämistä äitiryhmän sisällössä ja toteutuksessa on? Tutkimuksen alaongelmia ovat: 1 Onko annettu teoriatieto ajan tasalla? 2 Mitä sisällöstä puuttuu? 3 Tukevatko käytetyt ohjausmenetelmät oppimista?

20 8 TUTKIMUKSEN ETENEMINEN 16 Tässä kappaleessa kuvaamme tehtyjä menetelmävalintoja sekä aineiston keruun ja analysoinnin tapoja. Ryhmän kokoontumiskerrat olivat 27.2., 6.3., 13.3., ja Kiiskimäen Päiväkeskuksessa. Haastattelut toteutimme Tutkimusmenetelmät Tutkimukseen valitsimme kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän, koska se pyrkii tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja aineisto kootaan todellisissa tilanteissa. Laadullisen tutkimusmenetelmän lähtökohtana on siis todellisen elämän kuvaaminen. Pyrkimyksenä on enemminkin löytää tai paljastaa tosiasioita, kuin todentaa olemassa olevia väittämiä. (Hirsjärvi ym. 2004, 152, 155.) Laadullisen tutkimuksen luotettavuuskysymykset liittyvät aineiston laatuun, tutkijaan, aineiston analyysiin ja tulosten esittämiseen. Aineiston keruussa saatu tieto on riippuvaista siitä, kuinka tutkija on tavoittanut tutkittavan ilmiön. Tärkeitä eettisiä periaatteita laadullisessa tutkimuksessa ovat tiedonantajan vapaaehtoisuus ja henkilöllisyyden suojaaminen sekä luottamuksellisuus. Tutkimus ei välttämättä hyödytä tiedonantajaa, mutta parhaimmillaan se voi edistää heidän tietoisuuttaan tutkittavasta asiasta. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001; 36, 39.) 8.2 Aineiston hankinta Videoimme teoriakerran ja kaikki neljä fysiokimppaa, koska halusimme saada muistiin kaiken sisällöstä. Lisäksi haastattelimme kahta ryhmäläistä, jotka olivat mukana kaikilla kerroilla. Haastattelujen tarkoituksena oli saada ryhmään osallistuneilta palautetta sisällöstä ja toteutuksesta sekä parannusehdotuksia. Haastattelun toteutimme teemahaastatteluna. Tällöin aihepiirit eli teema-alueet olivat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuivat (Hirsjärvi ym. 2004, 197). Haastattelut tapahtuivat Kiiskimäen päiväkeskuksen oleskelutilassa. Toinen haastattelu tapahtui ennen viimeistä liikuntakertaa ja toinen heti viimeisen liikuntakerran jälkeen. Videoimme myös haastattelut, jotta pystyimme analysoimaan niitä myöhemmin. Videoinnin tarkoituksena oli saada muistiin kaikki, mitä ryhmässä puhutaan ja tapahtuu. Kuvaus keskittyi fysioterapeutin toimintaan ja asiasisältöön, mutta ryhmäläisiltä pyydettiin

21 silti kirjalliset luvat kuvaukseen Aineiston käsittely ja analysointi Analyysiä teimme pitkin matkaa, jolloin aineiston hankinta ja analysointi tapahtuivat osittain samanaikaisesti (Hirsjärvi ym. 2004, 155). Sisällönanalyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida kirjoitettu ja suullista kommunikaatiota. Sen avulla voidaan myös tarkastella asioiden ja tapahtumien merkityksiä, seurauksia ja yhteyksiä. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 21.) Sisällönanalyysilla kerätty aineisto saadaan järjestetyksi johtopäätösten tekoa varten. Sisällönanalyysi alkaa aineiston pelkistämisellä eli redusoinnilla. Tällöin aineistosta poimitaan tutkimustehtävän kannalta olennaiset asiat. Näistä muodostuvat alaluokat. Analyysi jatkuu aineiston klusteroinnilla eli ryhmittelyllä, jossa aineistosta etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia. Samaan tarkoittavat käsitteet yhdistetään yläluokiksi ja nimetään sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa käsitteitä yhdistelemällä saadaan vastaus tutkimusongelmaan. Analyysi perustuu tulkintaan ja päättelyyn ja teoriaa ja johtopäätöksiä verrataan koko ajan alkuperäisaineistoon. (Tuomi & Sarajärvi 2003, 105, ) Ensimmäiseksi litteroimme eli aukikirjoitimme kuvatun materiaalin. Pelkistämisessä poimimme aukikirjoituksesta olennaiset asiat. Tämän jälkeen ryhmittelimme ne alaluokiksi, jotka nimesimme. Tämän jälkeen yhdistimme samankaltaiset asiat, joista muodostimme yläluokkia. Saatuja yläluokkia vertasimme äitiryhmän valmiiseen runkoon. Yläluokkien pohjalta etsimme teoriatietoa. Löydettyä tietoa vertasimme äitiryhmässä annettuun tietoon. Tällöin huomasimme puutteita annetussa tiedossa ja ohjauksessa. Havaitsimme myös sellaisia asioita, joita sisällössä tulee säilyttää. Löytämämme tieto tuki osittain jo olemassa olevaa tietoa. Löysimme myös tietoa täydentämään puutteita ja kumoamaan virheellistä tai vanhentunutta tietoa. 9 TULOKSET Kuvattu teoriakerta kesti noin tunnin, vaikka sen piti kestää 1,5 tuntia. Kestoon vaikutti se, että piirtoheittimen lamppu oli palanut, eikä sitä voitu käyttää. Tällöin kaikki piti kertoa suullisesti ja kalvot jäivät näyttämättä. Ohjaajalla ei ollut suunnitelmaa

22 18 tällaisen tilanteen varalle, joten teoriakerrasta tuli hieman sekava. Teoriakerralla osallistujia oli 10 naista ja yksi mies. Liikuntakertojen osallistujamäärä vaihteli kuudesta yhteentoista. Teorialla ja liikuntakerroilla oli eri ohjaajat, joten annetussa tiedossa oli joissakin kohdin päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi selän lepoasennot ja käytiin läpi molemmissa, mutta niitä kokeiltiin vain liikuntakerralla. Tietoiskut olivat napakoita ja selkeitä. Lisäksi ohjattuja asioita kokeiltiin saman tien käytännössä. Sisällönanalyysin pohjalta saimme yläluokiksi fysiologiset muutokset raskauden aikana, lantionpohjan lihakset ja niiden harjoittaminen, liikunta raskauden aikana sekä ohjaaminen. Teoriakerralla ohjaaja kertoi raskauden aiheuttamista fysiologisista muutoksista. Käsiteltyjä aiheita olivat nivelsiteiden löystyminen relaksiinihormonin vaikutuksesta sekä löystymisestä aiheutuvat muutokset tuki- ja liikuntaelimistössä. Lisäksi hän kertoi raskauden vaikutuksista sydämeen sekä verenkierto- ja hengityselimistöön. Jaloista ja jalkojen muutoksista annettiin tietoa sekä teoriakerralla että liikuntakerran tietoiskussa. Tietoa annettiin lähinnä vain jalkaterän kasvusta nivelsiteiden löystymisen seurauksena. Lyhyesti mainittiin myös turvotukset, suonenveto ja suonikohjut. Näiden yhteydessä oli puhetta myös tukisukkien käytöstä. Liikuntakerran tietoiskussa kerrottiin myös lasten jaloista ja kengistä. Näistä osallistujat saivat monisteen sekä kirjalliset ohjeet jalkateräharjoituksiin. Harjoitusliikkeet kokeiltiin käytännössä myös liikuntakerran alussa. Äitiryhmässä huomiota kiinnitettiin hyvään istuma- ja seisoma-asentoon, mikrotaukoihin, selän lepoasentoihin sekä nostotekniikoihin. Ergonomiasta annettu tieto oli yleistä ergonomiatietoutta, eikä erityisesti raskaana oleville suunnattua....ihan on normaalistikin vaikka ei ois raskaana niin on hyvä niitä mikrotaukoja pittää. Myös ohjatut selän lepoasennot olivat yleisesti käytössä olevia asentoja. Lepoasennot ja nostot kokeiltiin käytännössä liikuntakerroilla, mutta niistä osallistujat eivät saaneet monistetta.

23 19 Teoriakerralla korostettiin lantiopohjanlihasten hyvän kunnon ja harjoittamisen tärkeyttä. Lantionpohjanlihasten rakenne ja toiminta kerrottiin yksinkertaisesti ja lyhyesti....lantionpohjanlihakset ois semmonen talon perusta ja vatsa ja selkälihakset ja poikittainen vatsalihas niin ois nämä seinät sitten sille talolle ja sitten katto ois tuo pallea. Lantionpohjanlihasten toiminta käytiin tarkemmin läpi vasta ensimmäisellä jumppakerralla. Samalla osallistujat saivat myös monisteen lantionpohjanlihasten toiminnasta, sijainnista ja harjoituksista. Harjoitukset käytiin läpi käytännössä, kaikki liikkeet tehtiin selinmakuulla. Lisäksi ohjaaja muistutti lantionpohjan lihasten käyttämisestä liikunnan aikana. Teoriakerralla kerrottiin raskaudenaikaisen liikunnan tavoitteista, intensiteetistä, sopivista lajeista ja turvallisuudesta. Myös painonhallinta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen mainittiin lyhyesti. Ohjaaja kertoi myös liikunnan vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin ja rentoutumiseen....alku- keski- ja loppuraskauden aikana niin liikunta on tärkeetä joka vaiheessa ja hyvä kaikissa vaiheissa kehon että mielen kannalta. Käytetty ohjausmenetelmä oli ohjaajalähtöinen, jolloin osallistujat olivat passiivisia kuuntelijoita. Koska piirtoheitin ei toiminut, tieto annettiin vain suullisesti. Haastatteluissa tuli esille, että osallistujille ei jäänyt teoriakerralta juuri mitään mieleen. Toinen haastatelluista toivoi kirjallista materiaalia teoriakerralla käsitellyistä asioista. No kun se ei toiminu se piirtoheitin ni ei siitä hirveesti. Mä koitin jotain kirjottaa ylöskin Nii jos ois ollu joku pieni paperiversio vaikka ranskalaisilla viivoilla.

24 10 KEHITTÄMISKOHTEET 20 Mielestämme ryhmän idea on hyvä ja ryhmälle on tarvetta. Ryhmässä annettu tieto on osittain vanhentunutta ja joitakin mielestämme tärkeitä asioita ei käsitelty ollenkaan. Erityisen hyviä ja sisällössä jatkossakin säilytettäviä asioita mielestämme ovat lantionpohjanlihasten harjoittaminen, ergonomia ja selän lepoasennot, tieto jaloista raskauden aikana sekä raskaudenaikainen liikunta. Näistäkin aiheista annetussa tiedossa oli jonkin verran täydennettävää. Kyseisistä aiheista olemme etsineet tietoa, joka vahvistaa jo olemassa olevan, mutta antaa myös uutta tietoa. Myös perustieto raskauden aiheuttamista fysiologisista muutoksista tulee säilyttää sisällössä. Asioita, jotka tulisi mielestämme lisätä sisältöön, ovat tieto selkäkivusta ja sen hoidosta sekä ylipaino ja painonhallinta raskauden aikana. Teoriakerralla olisi olennaista huomioida eri oppimistyyleillä oppivat. Teoriaosuudesta olisi hyödyllistä saada kirjallinen materiaali kaikille osallistujille. Tällöin siihen voisi lisäillä omia muistiinpanoja luennon edetessä ja kerrata asioita myös kotona. Teoriakerralla normaalisti käytössä oleva havaintomateriaali (kalvot) tulisi säilyttää jatkossakin visuaalisia oppijoita varten. Jo teoriakerralla voisi kokeilla käytännössä esimerkiksi selän lepoasentoja, jotta luentoon saisi vaihtelua pelkän kuuntelemisen tilalle. Tällä hetkellä joitakin aiheita käsitellään sekä teoriakerralla että liikuntakertojen tietoiskuissa (esimerkiksi lantionpohjan lihakset ja selän lepoasennot). Tässä voisi miettiä, että onko se tarpeellista vai voisiko aiheet olla selkeästi vain toisessa. Toisaalta ongelmana on, että kaikki eivät osallistu kaikille kerroille. Mikäli jo teoriakerralla kerrottaisi tulevien tietoiskujen aiheet ja ajankohdat, jokainen voisi valita itseään kiinnostavat aiheet. Aiheet, jotka liittyvä vain raskauteen, voisivat olla teoriakerralla. Koska jo synnyttäneillä on mahdollista osallistua liikuntakertoihin, niiden tietoiskujen aiheet voisivat olla sekä odottaville että synnyttäneille hyödyllisiä (esimerkiksi lantionpohjan lihakset). Haastattelemamme naiset olivat sitä mieltä, että liikunta kertoja olisi hyvä olla enemmän. Ajatuksena tuli myös esille, että jonkinlainen raskaana oleville naisille tarkoitettu liikuntaryhmä voisi pyöriä koko ajan. Tällöin naiset voisivat osallistua siihen vointinsa mukaan. Sykemittarien kokeilumahdollisuutta molemmat haastatellut pitivät positiivisena.

25 10.1 Sisällössä säilytettäviä asioita Lantionpohjan lihasten harjoittaminen Teoriakerralla ohjaaja kertoi lantionpohjanlihasten tärkeydestä, mutta ei kertonut niistä tarkemmin esimerkiksi sijainnista ja toiminnasta. Myös havainnollistaminen jäi teoriakerralla puutteelliseksi. Toisen haastatellun mukaan lantionpohjan lihasten harjoittamisesta on ollut puhetta muuallakin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun harjoitteita pääsi kokeilemaan käytännössä. Ohjaaja myös kertoi missä tilanteissa lantionpohjanlihaksia tarvitaan, mutta mahdolliseen inkontinenssiin ei kiinnitetty huomiota. Virtsankarkailu on kuitenkin yleinen vaiva synnyttäneillä naisilla, Heittolan (1996, 34) mukaan inkontinenssin esiintyvyys synnyttämättömillä on noin 5 %, 1-3 lasta synnyttäneillä 10 % ja yli 3 lasta synnyttäneillä noin 15 %. Tutkimuksien mukaan raskaana olevia tulisi motivoida harjoitteluun, vaikka oireita ei vielä ilmenisi tai ne olisivat lieviä. Lisäksi harjoittelun tärkeyttä tulisi perustella riittävästi. Lantionpohjan lihasten harjoittaminen ennen synnytystä tuo rutiinia harjoitteluun ja naiset keskittyvät siihen paremmin. Synnytyksen jälkeen huomio kiinnittyy vauvaan, jolloin harjoittelun opetteluun ei riitä aikaa. (Alanko 2004, 32.) Viimeaikaisten tutkimusten perusteella lantionpohjan lihaksia tulisi harjoittaa arkipäivän tilanteisiin verrattavissa asennoissa (istuen, seisten ja liikkuessa). Näin saadaan lihasten käytöstä sekä toiminnasta mahdollisimman oikea kuva ja harjoittelu tuottaa pysyviä tuloksia. Syvät vartalon lihakset (m. transversus abdominis ja m. multifidus) toimivat yhdessä lantionpohjan lihasten kanssa. Nämä myös tehostavat lantionpohjan lihasten käyttöä ja ne tulisi ottaa huomioon harjoitusohjelmaa suunniteltaessa. Kuitenkin on syytä muistaa, että mahdolliset kiristävät pinnalliset lihakset, esimerkiksi iliopsoas ja rectus abdominis, voivat estää syvempien lihasten toiminnan. (Metsola & Raivio 2002, 19.) Kuten muitakin lihaksia harjoitettaessa, myös lantionpohjan lihaksilla pitäisi tehdä erityyppisiä harjoituksia. Näitä ovat nopeusharjoitukset, voimaharjoitukset ja kestävyysharjoitukset. Nopeusharjoituksissa lantionpohjan lihakset tulee supistaa mahdollisimman nopeasti ja rentouttaa saman tien. Toistoja tulee tehdä vähintään 10, toisto-

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Iloisia harjoitteluhetkiä! Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55

Lisätiedot

LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti

LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti Kuntakysely puhelinhaastattelu marras/joulu2014 -synnytys- ja perhevalmennus LSHP:n alueella alueellisen äitiyshuollon työryhmän kuntaedustajille (n 15) puhelinhaastattelu

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN SAKSALAISEN RAL STANDARDIN MUKAAN THERAPIES. HAND IN HAND. MIKSI JUURI LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT? Jobstin lääkinnälliset hoitosukat auttavat jalkojen väsymiseen

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot