Kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen laatusuositukset

Transkriptio

1 Kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen laatusuositukset Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry , Rovaniemi, esitys videoteitse Helsingistä Asumisen uudet tuulet ja palvelujen kehittämisen haasteet seminaari 1

2 Avainperiaatteet asumisessa Kuva: Tiiu Kaitalo 2

3 Avainperiaatteet asumisessa Kehitysvammaisella ihmisellä on - oikeus tulla kohdelluksi ihmisenä ja yksilönä - oikeus tavalliseen elämään normaalissa asuinympäristössä - oikeus tarvitsemaansa apuun ja tukeen, joka perustuu hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. 3

4 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta lokakuu

5 Kansalaisuuden kuusi ulottuvuutta Henkilön antama panos yhteiskunnalle Päätäntävalta ja tuki siihen Aktiivinen tuki Oman elämän suunta Koti Talous ja toimeentulo Lähde: Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship

6 Palvelujen henkilökohtaistaminen (personalisation) 6

7 Kuva: Tiiu Kaitalo Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen asumisessa

8 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 1/2 YK hyväksyi vuonna 2006 vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän synnynnäisen arvon kunnioittamista. Keskeistä vammaisten ihmisten syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. Edellyttää yleistä asennemuutosta ja sitoutumista edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen. (UN, 2006, 4;8)

9 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2/2 Yleissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia, vaan pyrkii yksityiskohtaisesti erittelemään jo olemassa olevien oikeuksien täytäntöönpanokeinoja. Sopimuksessa on otettu selkeä kanta vammaisten henkilöiden asumisasiaan. Sopimuksen artikla 19 tunnustaa vammaisten ihmisten yhtäläiset oikeudet elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Valtioiden tulee varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat valita asuinpaikkansa ja -muotonsa ja sen, kenen kanssa he asuvat.

10 Paradigmojen muutokset 1960-luvulta tähän päivään 1. Sairaus- ja vammakeskeiselle ajattelulle perustuva, lääkärijohtoinen, sairaala- tai laitoskeskeinen hoitomalli, jossa yksilö on potilas, ns. kokonaishoidon kohde. 2. Palveluiden hajauttamisen ja normalisoinnin malli, jossa potilaasta tulee asiakas, institutionaalisesta hoidosta tulee oman kodin lähellä toteutettua kuntoutusta ja elämänhallintataitojen vahvistamista, jota moniammatillinen asiantuntijatiimi johtaa ja koordinoi; asiakkaan oma tahto pyritään ottamaan siinä huomioon. 3. Yhteisön jäsenyyttä korostavien tukipalveluiden malli, jossa asiakkaiden rooli itsenäisinä, omasta elämästään päättävinä kansalaisina on vahva ja jossa asiantuntijat omalta osaltaan auttavat yksilöä ja hänen luonnollisia tukiverkkojaan suoriutumaan tehtävistään. 4. Perus- ja ihmisoikeuslähtöisestä ajattelusta ja vammaispolitiikasta lähtevä paradigma.

11 Meneillään olevat prosessit suomalaisessa vammaispolitiikassa Palveluiden rakennemuutos Osallisuuden edellytysten parantaminen ja tukeminen Laitosten hajauttaminen ja yksilöllisen asumisen kehittäminen Vammaispalvelulain muutokset: henkilökohtainen apu, palvelusuunnitelma, viivytyksetön käsittely Tulkkauspalvelu siirtyi kunnilta valtiolle YK:n ihmisoikeussopimuksen kansallinen soveltaminen Kansallista ratifiointia edellyttävät STM:n hallinnonalan lainmuutokset valmistelussa; kotikuntalaki, asiakas- ja potilaslainsäädännön muutokset sekä rajoitustoimenpiteitä koskeva sääntely Ideologinen murros Ajattelu- ja toimintatapojen muutos järjestelmäkeskeisyydestä yksilölliseen palvelujen järjestämiseen

12 Suomen vammaispolitiikan tavoitteet Suomen vammaispolitiikan tavoitteena on, että yleiset palvelut ovat kaikille kansalaisille, myös vammaisille henkilöille, soveltuvia ja riittäviä. Sosiaalihuollon erityislakien, kuten vammaispalvelulain ja kehitysvammalain, tarkoittamat palvelut on säädetty toissijaisiksi; näitä palveluja annetaan niille, jotka eivät saa riittäviä ja tarpeellisia palveluja muun lain nojalla.

13 Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma Euroopan neuvosto (EN) on toinen keskeinen suomalaiseen vammaispolitiikkaan vaikuttava taho. EN laatii jäsenmaita sitovia eurooppalaisia yleissopimuksia ja antaa jäsenmaiden politiikkaa ohjaavia suosituksia. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma perustuu kansalaisuuden ja itsenäisen elämän periaatteille sekä edellyttää integroitumisen esteiden poistamista. Ohjelma korostaa vammaisen henkilön oikeutta itsenäiseen elämään sekä hänen oikeuttaan valita oma asuinpaikkansa ja -muotonsa. STM:n julkaisuja 2006:18

14 Kuva: Tiiu Kaitalo Valtioneuvoston periaatepäätöksen lähtökohdat

15 Kehitysvammaisten asumisen ohjelman taustaa Hallitusohjelman mukaisessa asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa päätettiin ohjelmasta vammaisten, mukaan lukien kehitysvammaisten, laitospaikkojen vähentämiseksi Markku Niemelän selvitys kehitysvammahuollon asumisen kehittämisestä (STM, 2007) sekä Sosiaalikehitys Oy:n selvitys kehitysvammaisten laitoshoidon hajauttamisprosessista (STM, 2008) TKK/Soteran viiden kehitysvammaisten asumisyksikön arviointi (YM ja alan toimijat, 2007) Ympäristöministeriön KEHAS-työryhmän ohjelmaehdotus Jaana Huhta

16 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen kehitysvammaisten asumisen ohjelman tavoitteet Laitoshoidon vähentäminen ja lapsuudenkodeista muuttamisen mahdollistaminen tarjoamalla asuntoja ja yksilöllisiä palveluja ja tukea Asuminen tavanomaisissa asuinympäristöissä Yksilölliset ja asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut Ohjelmakaudella yhteensä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa; josta vuosittain noin 600 asuntoa ohjelmakaudella pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin asuntoa Mukana ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ARA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja RAY, kunnat, kuntayhtymät, erityishuoltopiirit, järjestöt ja muut alan toimijat Jaana Huhta

17 Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon lähtökohtia Käyttäjälähtöinen palvelusuunnittelu prosessin kaikissa vaiheissa; yksilölliset tarpeet huomioidaan palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa Palveluiden käyttäjien oikeuksien kunnioittaminen ja mukana olo päätöksenteossa Vaihtoehtoiset asumisen, palvelujen ja henkilökohtaisen tuen mallit luodaan samanaikaisesti yksilöllisen asumisen lisäämisen kanssa Yhteisölliset palvelut vastaavat palveluiden käyttäjien, heidän läheistensä, henkilökunnan ja palvelujen järjestäjien tarpeisiin Riittävästi koulutettua henkilökuntaa, joka sitoutunut noudattamaan yhteisiä arvoja Ohjaus- ja laadunvalvontajärjestelmä, jossa palvelujen käyttäjien näkökulmat otetaan huomioon Jaana Huhta

18 Kuntakirje marraskuu 2010 asuminen tavallisilla asuinalueilla; ei laitosalueelle asumisen vaihtoehdot: ryhmäasuminen vrs. yksittäinen asunto ei erityisryhmien asunto- ja palvelukeskittymiä yksikköjen koko; ei suuria yksiköitä muuttovalmennuksen merkitys painotus laitospaikkoja korvaavissa asumisratkaisuissa neuvottelukunnan laatusuositukset huomio tarpeisiin; räätälöidyt ratkaisut Jaana Huhta

19 Alueelliset suunnitelmat 2010 Palvelujen kehittämistoiminta asumiseen liittyvien yksilöllisen palvelujen kehittäminen (erityisesti monivammaiset, paljon tukea tarvitsevat ja haastavasti käyttäytyvät kehitysvammaiset henkilöt) osaamis- ja tukikeskusten toiminnan sekä ns. liikkuvien erityisosaamista tarjoavien, avopalveluja tukevien palvelujen kehittäminen lyhytaikaisten kuntoutus- ja muiden erityispalvelujen kehittäminen valtakunnallisesti merkittävä palvelujen kehittäminen alueella muut asumisohjelman toimeenpanossa tärkeät kehittämisalueet alueen näkökohdat valtakunnalliseen suunnitteluun; pitkäaikaisen vaativan hoidon järjestäminen Jaana Huhta

20 Ohjelman valtakunnallinen toimeenpano Valtakunnallinen suunnitelma: millaisia vaativan pitkäaikaisen hoidon ratkaisuja tarvitaan ohjelmakauden jälkeen ja mihin ne sijoittuvat kriisipalvelujen, kuntoutuspalvelujen ja muiden nykyisin laitosten yhteydessä järjestettävien palvelujen kehittäminen sekä muu kehittämistoiminta kehittämistoiminta ja arviointi erityisesti yksilöllisten asumisratkaisujen kehittämiseksi monivammaisille ja haastavasti käyttäytyville vaikeavammaisille henkilöille (mm. KASTE-hanke) erilliskysymyksiä mm. vaikeavammaiset lapset; koulunkäynti; toimeentulo ja sosiaaliturva; erityisryhmät, terveydenhuollon erityistason vastuu ym. myös muut laitoksissa olevat vaikeavammaiset henkilöt Alueellisten suunnitelmien pohjalta suuntaviivat suunnitelmalle -luonnos valmistuu ohjelmaksi kevään aikana Jaana Huhta

21 Valtakunnallisen suunnitelman ja STM:n ohjausryhmän työn tarkastelukulmia palvelujen kehittäminen; tuettu päätöksenteko laitosten tulevaisuus vaikeavammaiset lapset; opetustoimen vastuut rikoksesta tuomitsematta jätetyt kehitysvammaiset henkilöt kustannukset, asiakasmaksut sosiaaliturva, Kela, laitoshuolto -> avohuolto työ- ja päivätoiminta terveydenhuolto perus- ja ihmisoikeudet kansainväliset kokemukset ohjauskeinot ja valvonnan kehittäminen yhteys muuhun ohjelman toimeenpanoon liittyvään lainvalmisteluun Jaana Huhta

22 Periaatteet laitosasumisen hajauttamiselle 1/2 Palvelujen käyttäjien oikeuksia on kunnioitettava koko prosessin ajan ja heidän ja heidän läheistensä tulisi olla olennaisena osana muutosprosessia ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Lähiyhteisöön on luotava laitoshoitoa korvaavia korkealaatuisia lähiyhteisön palveluja. Nykyisten laitosten investointeja tulee rajoittaa, jotta resursointi ei vaikeuta laitosten sulkemista tulevaisuudessa. Laitosten hajauttaminen pitää toteuttaa siten, että jokaisella palvelujen käyttäjällä on mahdollisuus muuttaa pois laitoksesta.

23 Periaatteet laitosasumisen hajauttamiselle 2/2 Henkilöstöä täytyy uudelleen kouluttaa, jotta taataan palvelujen laatu ja henkilöstön saatavuus uusiin lähiyhteisön palveluihin. Laitosasumisen hajauttamisen prosesseille on luotava laadunvalvontajärjestelmä. Laadun arviointiin on välttämätöntä ottaa mukaan palvelujen käyttäjät, heidän läheisensä ja heidän edustamansa järjestöt. Kokonaisvaltainen lähestymistapa takaa toimintatapojen ja politiikan johdonmukaisuuden eri hallinnonalojen välillä samoin kuin tuen jatkuvuuden esimerkiksi lapsuuden ja aikuisuuden transitiovaiheissa. Komissaari Spidlan työryhmä, European Commission: Report of the Ad Hoc Expert Group on the Transition from Institutional to Community based Care

24 Yksilöllisen asumisen kehittämisen lähtökohdat Jatkuva tuki, joka suunnitellaan lähtien henkilön tarpeista (ongoing support) Koko järjestelmän kouluttaminen yksilökeskeiseen ajatteluun, suunnitteluun ja toimintaan (person centred thinking, planning ja action) Työntekijöille luvan antaminen luoviin arjen ratkaisuihin (creativity and innovations). Palvelujen käyttäjien ja heidän perheidensä mukaan ottaminen uusien palvelujen ja innovaatioiden suunnittelun (co-production) Kehitysvammaisen henkilöiden ja heidän perheidensä voimaannuttaminen (empowerment) Uusien palvelumallien kehittäminen Laaja yhteistyö ja kumppanuus (co-operation) 24

25 Keskeistä asumisessa Asunnon valinta ei perustu henkilön ominaisuuksiin ja diagnoosiin. Asuminen järjestetään tavallisessa asuinympäristössä. Avun ja tuen tavoitteena on vahvistaa ja tukea itsenäisyyttä, jolla tarkoitetaan henkilön osallisuutta lähiyhteisöönsä ja hänelle tärkeisiin asioihin. Pienet asuinryhmät. Itse valittu asuinkumppanuus. Oikeus omaan kotiin. Asunto säilyy vaikka palvelujen tuottaja vaihtuisi. Miten tämä otetaan huomioon esim. kilpailutuksessa? 25

26 Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi

27 Asunto 1. Omien toiveiden mukainen asunto 2. Mahdollisuus valita kenen kanssa asuu ja missä 3. Normaalin asunnon tunnuspiirteet 4. Asunnot tavallisessa asuinympäristössä Avainkäsitteet asumisessa + Aktiivinen tuki 1. Jokapäiväisen elämän toiminnoissa 2. Valinnoissa ja päätöksenteossa 3. Sosiaalisessa liittymisessä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Voidaan organisoida eri tavoin. Yksilökeskeinen suunnittelu ja tuki Riittävä ja osaava henkilöstö

28 Aktiivinen tuki Mihin tukea? Kodin askareet Vapaa-aika Rahankäyttö Sosiaaliset suhteet Liikkuminen Terveys,päätöksenteko Palvelujen suunnittelu Missä laajuudessa? Jatkuva/ajoittainen /tilapäinen Tuen määrä: Elintärkeä Laaja/merkittävä Kohtalainen Matala Miten organisoitu? Palveluina annettava tuki Omat ihmissuhteet

29 Laadukkaan asunnon tunnuspiirteet 1/2 Henkilökohtaiset asuintilat ovat enemmän kuin huone. Henkilökohtaisten asuintilojen tulee sisältää seuraavat elementit: oma eteinen keittiö/keittonurkkaus kylpyhuone makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta esim. makuualkovilla henkilökohtaiset säilytystilat lisäsäilytystilat jos henkilöllä on apuvälineitä parveke tai piha-alue riittävät viestintäyhteydet, jotka mahdollistavat sosiaali- ja turvatekniikan.

30 Laadukkaan asunnon tunnuspiirteet 2/2 Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat mm. oma postilaatikko/-luukku, ovikello ja oma nimi ovessa. Minimivaatimuksena on, että asuntoihin tehdään vähintään varaukset keittiölle/keittonurkkaukselle rakentamisvaiheessa. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus ja ns. moduuliajattelu, joka mahdollistaa asuntojen joustavan muokkaamiseen uusiin käyttötarkoituksiin. Asuntojen tulee sijaita tavallisilla asuinalueilla ja hyvien kulkuyhteyksien päässä.

31 Lähtökohtana yksilölliset asumisen tarpeet 1/3 Asuntojen ja palvelujen suunnittelun lähtökohtana ovat kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliset asumisen tarpeet. Tämän laatutavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että Tulevat asukkaat ovat mukana uusien asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Henkilön avun ja tuen tarpeet kartoitetaan henkilölle sopivalla tavalla. Lähtökohtana tässä on yksilökeskeinen elämänsuunnittelu. Avun ja tuen kartoituksen jälkeen on tärkeää, että tulevilla muuttajilla ja heidän omaisillaan on mahdollisuus muuttovalmennukseen.

32 Lähtökohtana yksilölliset asumisen tarpeet 2/3 Rakentamisohjelmissa tulee ottaa huomioon myös vaativaa sairaanhoitoa tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden avun tarpeet asumisessaan. Erityisenä kysymyksenä on myös tarkasteltava niiden kehitysvammaisten lasten asumista, joita ei jostakin syystä voida hoitaa kotona, esim. vaativaa sairaanhoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat monivammaiset ja pitkäaikaissairaat kehitysvammaiset lapset.

33 Lähtökohtana yksilölliset asumisen tarpeet 3/3 Laatusuosituksen lähtökohtana on se, että erityisiin asumisen ratkaisuihin turvaudutaan vain tarvittaessa, jolloin lähtökohtana ovat kehitysvammaisen ihmisen asumiseen liittyvät erityiset tarpeet. Vammaisuus sellaisenaan ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa. Asuntoratkaisut tulee toteuttaa yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tärkeää on, että kehitysvammaisen henkilön omia elämäntapavalintoja kunnioitetaan ja niiden ilmaisua ja toteutumista tuetaan.

34 Henkilökohtaisten tilojen mitoitus Henkilökohtaisten tilojen neliömäärä erillisissä asunnoissa on yksiöissä vähintään 35 m 2 ja kaksioissa vähintään 45 m 2. Henkilökohtaisten tilojen suositeltu neliömäärä ryhmämuotoisessa asumisessa on vähintään 25 m 2.

35 Suositukset liittyen yhteistiloihin 1/2 Kokonaistiloihin lasketaan mukaan tässä suosituksessa henkilökohtaisen asunnon lisäksi yhteinen olohuone- ja ruokailutila, sauna ja siihen liittyvät pesutilat, pyykinpesu- ja kuivaustilat sekä eteisaula- ja käytävätilat. Nämä tilat voidaan ottaa vuokranmaksun piiriin. Sen lisäksi tulevat palveluntuottajan tarvitsemat tilat, joita ei voida jyvittää asukkaan vuokraan. Ryhmämuotoisessa asumisessa on ratkaisevaa, että kokonaistilat asukasta kohden ovat kokonaisuudessaan sellaiset, että asukkaiden vuokra pysyy Kelan hyväksymien kuukausittaisten asumiskustannusten rajoissa eivätkä asukkaat joudu tilaratkaisujen takia hakemaan toimeentulotukea.

36 Suositukset liittyen yhteistiloihin 2/2 Yleisenä suosituksena on se, että asuntojen yhteyteen ei rakenneta päivätoiminnan tiloja. Poikkeuksena sallitaan asuntoratkaisut, joita räätälöidään vaativaa sairaanhoidollista tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille, joille kulkeminen muualla sijaitsevaan päivätoimintaan aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmämallit, ryhmäkotimallit) henkilökunnan tilat tulee eriyttää selvästi henkilökohtaisista asunnoista.

37 Asuntoryhmän koko Asuntojen määrä samalla tontilla on maksimissaan 15 asuntoa. Laatutavoitteena tulee olla se, että ryhmäkoko säilyy pienenä sekä asuntoryhmä- että ryhmäkotimalleissa. Asuntoja ei tule myöskään rakentaa esim. saman käytävän varrelle vaan eriyttää 15 asuntoa pienempiin asuntoryhmiin. Lähtökohtana on se, että tulevaisuudessa ei rakenneta asuntoryhmistä ja ryhmäkodeista ns. klustereita ja eri erityisryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä. Asuntokeskittymien rakentaminen on kansallisten ja kansanvälisten sopimusten asettamien tavoitteiden vastaista.

38 Asumispalvelujen laatukriteerit Versio Käsitellään konsensuskeskusteluna Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, helmikuu

39 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu asukkaiden, heidän perheidensä, palvelun tuottajien, kunnan ja valvontaviranomaisten käyttöön. Asumispalvelujen laatukriteerit koskevat kaikkia kehitysvammaisia henkilöitä. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lähtökohtana ovat henkilön yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on, että palvelut mahdollistavat kehitysvammaiselle henkilölle oman näköisen elämän. Kriteeristö koostuu kolmesta osasta: Yleinen osio, jossa kuvataan laatukriteerit yksilön, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulmista Liitetaulukko, jossa on määriteltynä keskeisimmät laatuvaatimukset Selkokielinen kuvaversio, jossa tiivistetään asiakkaan näkökulmasta laatukriteeristön keskeisin viesti.

40 Kriteeristön osa-alueet 1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani. (yksilölliset palvelut) 2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea. (tuettu päätöksenteko) 3. Minua kohdellaan kunnioittavasti. (kunnioittava kohtelu) 4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia. (lainmukaiset palvelut) 5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni. (ihmisoikeuksien turvaaminen) 6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa. (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, helmikuu

41 Kymmenen tärkeintä -lista 1) oikeus valita, missä asuu ja kenen kanssa 2) käyttäjälähtöinen avun ja tuen tarpeen arviointi 3) ajantasaiset, henkilön kanssa laaditut palvelusuunnitelmat 4) muuttovalmennus ennen ja jälkeen muuton 5) oikeus tuettuun päätöksentekoon 6) oikeus valita henkilö, joka auttaa päätöksenteossa 7) henkilön itsemääräämisoikeuden, ihmisarvon ja yksityisyyden kunnioittaminen kaikissa tilanteissa. 8) palvelujen lainmukaisuus 9) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen perustuvat ihmisoikeussopimukseen 10) mahdollisuus käyttää yleisiä palveluja ja osallistua haluamallaan tavalla lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan

42 Yksilölliset palvelut Palvelujen järjestäjän taso Päätöstä asunnosta ja/tai palvelusta ei tehdä kuulematta henkilön ja hänen läheistensä mielipidettä. Palveluja on tarjolla laaja kirjo, mikä mahdollistaa todellisen valinnan. Asunnon valintaprosessi sisältää vaiheen, jossa asiakas voi tutustua paikan päällä eri vaihtoehtoihin ennen lopullista päätöstään. Kaikilla kunnan palvelujen käyttäjillä on ajantasainen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman laadinta perustuu henkilön tapaamiseen ja kuulemiseen. Palvelusuunnitelmassa sovitut asiat toteutetaan ja niiden toteutumista seurataan sovitulla menettelytavalla. Asiakkaille tarjotaan muuttovalmennusta. ennen ja jälkeen muuton. Henkilökuntamitoitus perustuu asiakkaiden yksilölliseen avun ja tuen tarpeen selvittämiseen. Palvelujen tuottajan taso Palvelujen tuottajalla on käytössä laatujärjestelmä/sovitut menettelytavat, joilla arvioidaan ja kehitetään palvelujen laatua. Palvelujen arviointi sisältää aina vaiheen, jossa kerätään tietoa asiakkaiden kokemuksista. Palvelujen tuottajalla on toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma sekä arvot ja strategia määriteltynä. Palvelut on tuotteistettu/kuvattu, siten että niistä voidaan räätälöidä yksilöllisiä palvelupaketteja. Palvelun käyttäjää kuullaan päätöksenteossa ja arvioinnissa. Henkilöstömitoitus ja rakenne sekä työvuorot vastaavat asiakkaiden tarpeita Henkilökunnan rekrytointi sisältää pätevyyden arvioinnin lisäksi osaamisen kartoittamisen. Osaamista arvioidaan suhteessa palvelujen käyttäjien toiveisiin ja avun ja tuen tarpeisiin. Palvelunkäyttäjät ovat mukana henkilökunnan rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä.

43 Tuettu päätöksenteko Palvelujen järjestäjän taso Palvelujen järjestäjä huolehtii siitä, että palvelujen käyttäjiä kuullaan ja heidän mielipiteensä huomioidaan, kun palveluista päätetään. Tuetun päätöksenteon menetelmät ovat käytössä, kun palveluja suunnitellaan ja henkilö tekee valintoja.. Palvelujen tuottajan taso Työntekijät ovat koulutettu kommunikaation ja vuorovaikutuksen kysymyksiin ja käyttävät asiakkaan kommunikaatiomenetelmää Palvelujen käyttäjille järjestetään koulutusta omista oikeuksistaan, tuetusta päätöksenteosta ja päämiehisyydestä.

44 Kunnioittava kohtelu Palvelujen järjestäjän taso Palvelujen laadun arvioinnissa ja valvonnassa arvioidaan myös asiakkaiden kohteluun liittyviä asioita. Palvelujen laadun arvioinnissa selvitetään henkilön elämänlaadun toteutumista. Palvelujen tuottajan taso Palvelujen laadun arviointi sisältää asiakkaiden kohteluun ja elämänlaadun toteutumiseen liittyvien asioiden arvioinnin. Henkilöstö tuntee toiminnan eettiset ohjeet. Nämä käsitellään aina perehdytyksessä. Henkilöstölle on järjestetty työnohjaus. Henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite toteutuu.

45 Palvelujen lainmukaisuus Palvelujen järjestäjän taso Palvelujen järjestämisessä noudatetaan lakia ja kunnioitetaan lain tarkoitusta, mikä edellyttää hyvää lain tuntemusta sekä riittävää resurssointia. Palvelujen tuottajan taso Palvelun tuottajat tuntevat asiakkaan lainmukaiset oikeudet ja toimivat siten, että oikeudet toteutuvat arjessa. Lain tulkinnassa noudatetaan perustuslakimyönteistä lain tulkintaa sekä asiakkaalle edullisemman lain periaatetta. Palvelujen järjestäjä varmistaa asiakkaan lainmukaisten oikeuksien toteutumisen.

46 Ihmisoikeuksien toteutuminen Palvelujen järjestäjän taso Kunnan vammaispoliittiseen ohjelmaan/toimintasuunnitelmaan on kirjattu, miten kunta palvelujen järjestäjänä edistää ja sitoutuu noudattamaan YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Kunnalliset päätöksentekijät ja toimijat varmistavat ihmisoikeussopimuksen toteutumisen kaikessa päätöksenteossa. Palvelujen tuottajan taso Palvelujen tuottajan toimintasuunnitelmaan on kirjattu konkreettiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottaja edistää toiminnassaan ihmisoikeuksien toteutumista. Henkilöstön perehdytys sisältää aina perehdyttämisen YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimukseen. Sopimuksen keskeisin sisältö on selkokielisenä materiaalina asiakkaiden saatavilla. Työyhteisössä on rakenteet, jotka tukevat oman työn jatkuvaa itsearviointia suhteessa ihmisoikeussopimuksen periaatteisiin ja arvoihin.

47 Osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. Palvelujen järjestäjän taso Yleiset tilat ja palvelut ovat esteettömiä ja saavutettavia. Asunnot sijaitsevat lähellä yleisiä palveluja. Informaatiota tuotetaan asiakkaiden ymmärtämällä tavalla. Palvelusuunnitelmaan on kirjattu osallistumiseen liittyvät henkilön toiveet ja tuen tarpeet. Palvelujen tuottajan taso Yhteiskunnallisen osallistumisen ja sosiaalisen liittymisen tukeminen on määritelty osaksi työntekijöiden työnkuvaa. Yksilöllisellä palvelujen räätälöinnillä (henkilökohtaisesti määritellyt tukitunnit) ja/tai henkilökohtaisella avulla varmistetaan henkilön mahdollisuus osallistua haluamallaan tavalla lähiyhteisöönsä (toiminnan sisältö, missä ja milloin).