ÄÄNEKOSKEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2016

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2016

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne... 4 Keski-Suomen maakuntakaava... 4 Äänekoski 2016 rakenneyleiskaava... 5 Äänekosken rantayleiskaava.6 Asemakaava Maanomistus Luontoselvitys... 6 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Yleiskaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö... 8 Valmisteluvaihe... 8 Ehdotusvaihe Yleiskaavan muutoksen tavoitteet RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaikarsuo (Pyhäjärvi) (Keitele) (Pudasjärvi) Kaukonhaka (Kiimasjärvi) Reporanta (Kuhnamo) Metsä-Kalaniemi (Iisjärvi) Metsähallitus (Ylä-Kivetty ja Ala-Kivetty) Lampela (Keitele) Mitoitusperusteet VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan YLEISKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Luontoselvitykset 2015 LIITE 3 Tavoitteet ja mitoitusperusteet (Äänekosken rantayleiskaava) LIITE 4 Äänekosken rantatonttien rakentamisperiaate

3 3 1. TIIVISTELMÄ Suunnittelukohteina on kahdeksan erillistä kohdetta Äänekosken rantayleiskaavaan (hyväksytty KV , Hämeenlinnan hallinto-oikeus ) kuuluvalta alueelta. Kohteiden määrää on mahdollista lisätä suunnitteluprosessin kuluessa siten, että kaikkien kohteiden osalta on järjestettävissä kaavan nähtävilläolot maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla vähintään kahdessa vaiheessa. Suunnittelualueiden sijainnit on esitetty kansilehdellä. Kaavamuutokset kohdistuvat alueelle seuraavasti OMISTAJA / HAKIJA KOHDE MUUTOS 1 Ketola Pekka Kaikarsuo (Pyhäjärvi) Rakennuspaikan laajentaminen omarantaiseksi (tieyhteys siirretty kulkemaan tontin takapuolelta). Käyttötarkoituksen muutos lomaasunnosta (RA) ympärivuotiseksi asunnoksi (A). 2 Helmi ja Pentti Kauton kuolinpesä / Kaavamuutoksen hakija: Kautto Timo Ryytiä (Keitele) Rakennuspaikan siirto noin 40 m parempi rannan laatu 3 Eeva-Liisa Pasasen kuolinpesä / Kaavamuutoksen hakijat: Pasanen Antti-Jussi Pasanen Vesa-Pekka Pasanen Ulla-Riitta 4 Palm Marja / Kaavamuutoksen hakijat: Ritanen Taneli Ritanen Annu 5 Mäkinen Tuija Revonkorpi Arto Järvenlahti (Pudasjärvi) Kaukonhaka (Kiimasjärvi) Reporanta (Kuhnamo) Kahden rakennuspaikan siirto. parempi rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka noin 100 metrin etäisyydelle rannasta (Malueelle). uusi rakennuspaikka paremmalle paikalle Rakennuspaikan siirto kauemmas junaradasta. 6 Äänekosken kaupunki Metsä-Kalaniemi (Iisjärvi) V merkinnän muutos lainvoimaisen ranta-asemakaavan rakennusoikeudella matkailutoimintojen alueeksi (RM), vaihtoehtoinen käyttötarkoitus loma-asunnot (RA) 7 Metsähallitus Ylä-Kivetty ja Ala-Kivetty Rakennusoikeuden osoittaminen matkailupalvelujen alueelle (RM- 2), vaihtoehtoinen käyttötarkoitus loma-asunnot (RA). 8 Pulkkasen kuolinpesä/ Hannu Pulkkanen Lampela (Keitele) Rakennuspaikan suurentaminen yli 100 m leveäksi kaavan mukaan mahdollisuus toteuttaa kaksi erillistä asuinrakennusta tontille

4 4 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. Suunnittelutilanne Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa suunnittelualue on valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta KUVA 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueiden 1-8 likimääräinen sijainti osoitettu mustilla ympyröillä.

5 5 Äänekoski 2016 rakenneyleiskaava Oikeusvaikutuksettomassa Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) Äänekosken kaupungin omistuksessa oleva Iisjärven kohde (nro 6) ja yksityisen omiastama Järvenlahden tila (nro 3) on osoitettu ekologisesti ja luontomatkailun kannalta merkittävään vyöhykkeeseen kuuluviksi (vihreä viivarasteri). Kaukonhaan tila (nro 4) sijaitsee kylien kehittämisalueella (ohut sininen viiva aluerajaus) ja Reporannan tila (nro 5) kehitettävän kaupunkimaisen alueen rajalla (paksumpi sininen viiva aluerajaus) KUVA 3 Äänekoski 2016 rakenneyleiskaava.

6 6 Äänekosken rantayleiskaava Äänekosken kaupunginvaltuustossa hyväksytyn rantayleiskaavan aluevaraukset on esitelty kunkin kaavamuutoskohteen osalta kohdissa Asemakaava Kohteessa 6 on voimassa Konginkankaan kunnanvaltuuston hyväksymä Valkaman leirikeskuksen rantakaava. Rantakaava koskee Äänekosken kaupungin omistamaa Metsä-Kalaniemi- nimistä tilaa. Rantakaavassa suunnittelualue on osoitettu puistoksi (VP), uimaranta-alueeksi (VV-I), matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM), telttailu ja leirintäalueeksi (RT) sekä venevalkamaksi (LV) ja yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). KUVA 4 Ote Valkaman leirikeskuksen rantakaavasta 2.2. Maanomistus Suunnittelualueiden rannat ovat yksityisessä omistuksessa lukuunottamatta Äänekosken kaupungin omistamaa kohdetta 6 ja Metsähallituksen omistamaa kohdetta 7. Maanomistus suunnittelukohteittain on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 1 Tiivistelmä Luontoselvitys Luontoselvitys suunnittelukohteisiin on tehty kesällä 2015 (TMI Pohjanmaan luontotieto). Suunnittelukohteiden 1 (Kaikarsuo), 3 (Järvenlahti), 4 (Kaukonhaka) ja 8 (Lampela) osalta luontoselvityksessä ei ole erityistä huomioitavaa. Kohteen 2 (Ryytiä) alueelle sijoittuu uhanalaisia luontotyyppejä sekä uhanalaisia ja rauhoitettuja kasvilajeja. Luontoselvityksessä on esitetty aluerajaus, joka ei sovellu rakentamiseen tai tientekoon. Suunnittelukohteen 5 (Reporanta) osalta luontoselvityksessä todetaan vanhojen järeiden haapojen ja raitojen olevan tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ne kannattaisi säilyttää. Kaavan kannalta alueella ei ole esteitä kaavamuutoksen toteuttamiselle. Suunnittelukohteessa 6 (Metsä-Kalaniemi) on havaittu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Luontoselvityksessä on esitetty kuvioissa 1 ja 3 säilytettäväksi vanhan torpan

7 7 ympäristön koivuja, haapoja ja mäntyjä. Tarkempi liito-oravaesiintymän rajaus on tehtävä mahdollisen metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Luontoselvityksessä on lisäksi tutkittu luontotekijät kahdelta alueelta, joita maanomistaja esittää rakentamiskäyttöön. Metsähallituksen omistuksessa olevan Kohmujärven ranta-alueen osalta luontoselvityksen (ks. liite 3) johtopäätöksenä todetaan, ettei Kohmujärven alueen länsi- ja keskiosien luonnonsuojelualue - merkinnän (SL) muuttaminen ole perusteltua eikä järven itäosankaan kankaitten (yht. 8 metsätalouskuviota) säilyttämistä edelleen SL -alueeseen kuuluvina voi pitää kohtuuttomana. Näin ollen Kohmujärven ranta-aluetta ei ole otettu mukaan rantayleiskaavan muutokseen maanomistajan esityksestä huolimatta. Yksityisen omistuksessa olevalla Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla kohteella ei olisi estettä luontotekijöiden puolesta rakennuspaikan osoittamiseen (ks. liite 2, kohta Kanta-Karppala). Tilalla ei ole kuitenkaan rakennusoikeutta jäljellä vuonna 1992 laaditun Länsiosan rantojen osayleiskaavan mitoitustaulukon perusteella. Näin ollen kohdetta ei ole otettu mukaan rantayleiskaavan muutokseen. Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat - Äänekosken rantayleiskaava (KV ) aineisto 3. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt yksityisten maanomistajien hakemuksesta. Maanomistajien rakentamistoiveet ovat sijaintinsa osalta poikenneet voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetusta maankäytöstä ja eräissä tapauksissa ELY-keskukseen tehtyihin poikkeamishakemuksiin on saatu kielteinen päätös. Kaupunki on näissä yhteydenottotapauksissa kehottanut hakijaa jättämään kaupungille hakemuksen rantayleiskaavan muuttamisesta. Kaavoituspalvelut on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan kaavan muutostyön, kunhan muutoskohteita on mukana vähintään 5-10 kpl ja hakijat ilmoittavat osallistuvansa kaavamuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin. Hakemukset on toimitettu Äänekosken kaupungille talven 2013 kevään 2015 aikana. Äänekosken kaupunki on mukana kaavan laadinnassa Iisjärven rannalle sijoittuvan alueen osalta (kohde 6). Suunnittelukohteet sijaitsevat oikeusvaikutteisen ja lainvoimaisen Äänekosken rantayleiskaavan alueella. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset ja kaava on lainvoimainen. Kaavamuutoksen vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa ja siitä on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä sekä ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa. Luontoselvitys on laadittu kesällä 2015 niiden kohteiden osalta, joissa rakentamista on tarkoitus sijoittaa voimassa olevassa rantayleiskaavassa rakentamiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle.

8 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, kasvun ja oppimisen lautakunta, vapaaaikalautakunta sekä perusturvalautakunta - Keski-Suomen ELY- keskus - Äänekosken Energia Oy - Keski-Suomen Pelastuslaitos - Keski-Suomen museo Osalliset voivat esittää mielipiteensä kaavasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena. Kaavan nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS- Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja rviointisuunnitelmasta voi antaa palutetta (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollista esittää Keski-Suomen ELY- keskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arvioitnisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja sitä on tarkistettu , ja Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY- keskuksessa Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla xx.xx. xx.xx.2016 (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot.. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen kuulemista varten kaavaehdotus oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla xx.xx. xx.xx.2016 (MRA 19 ) Yleiskaavan muutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on päivittää Äänekosken rantayleiskaavassa osoitettua maankäyttöä. Kaavassa voidaan tapauskohtaisesti tehdä rakennuspaikkojen siirtoja paremmin rakentamiseen soveltuville alueille ja voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettujen rakentamisalueiden laajennuksia. Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa poiketa keskeisistä rantayleiskaavoituksessa noudatetuista suunnitteluperiaatteista. Äänekosken osayleiskaavojen pohjaksi on laadittu yhteinen kaavasuunnittelun tavoitteita ja mitoitusperusteita käsittävä osa. Kaavamuutoksessa noudatetaan samoja tavoitteita ja mitoitusperusteita kuin voimassaolevan rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Omarantaisten rakennuspaikkojen mitoitus on määritelty aiempien rantayleiskaavojen laadinnan yhteydessä, eikä siihen puututa tässä kaavatyössä. Ei- omarantaisten rakennuspaikkojen lisäämismahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Teknisiä tarkistuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (esim. rakennuspaikka omarantaiseksi rantaviivalta siirretyn yksityistien johdosta) on mahdollista tehdä ja kaavatyössä korjataan myös voimassa olevassa kaavassa mahdollisesti havaittuja virheitä. Kaavamuu-

9 9 toksessa voidaan osoittaa tapauskohtaisesti myös käyttötarkoituksen muutoksia, mikäli ne ovat kylärakenteen tukemisen sekä palvelujen ja infrastruktuurin järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. 4. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavatyö on luonteeltaan lähinnä tekninen tarkistus. Kaavamuutoksessa on päivitetty Äänekosken rantayleiskaavassa osoitettua maankäyttöä. Kaavassa on tehty mm. rakennuspaikkojen siirtoja paremmin rakentamiseen soveltuville alueille ja voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettujen rakentamisalueiden laajennuksia. Yhdessä kohteessa kaavamuutos perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden osoittamiseen myös rantayleiskaavassa. kahdella osa-alueella kaavaan esitetään lisättäväksi vaihtoehtoinen käyttötarkoitus. Kaava toteuttaa voimassa olevan rantaosayleiskaavan tavoitteita. Kaavamuutoskohteita on yhteensä kahdeksan ja ne sijaitsevan ympäriinsä voimassaolevan Äänekosken rantayleiskaavan alueella. Suunnittelualueiden sijainnit voimassa olevan rantayleiskaavan alueella on osoitettu kansilehdellä. Kaavamuutosten sisällöistä viisi koskee rakennuspaikan siirtoa ja/tai levittämistä (kohteet 1, 2, 3, 5 ja 8) ja kaksi uuden rakennuspaikan osoittamista (kohteet 4 ja 6). Kohteisiin 6 ja 7 on lisäksi osoitettu vaihtoehtoiset maankäyttömerkinnät. Kiimasjärven rannalla sijaitsevan kohteen 4 osalta kaavamuutoksessa on kyse uuden rakennuspaikan osoittamisesta M- alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue), jolle voidaan sijoittaa maaseutumaista rakentamista. Iisjärven rannalle sijoittuvassa kohteessa 6 osoitetaan nykyisen rantayleiskaavan virkistysalueelle ranta-asemakaavan mukainen rakennusoikeus. Suunnittelukohteisiin 6 ja 7 on esitetty vaihtoehtoiset käyttötarkoitusmerkinnät, jotka saattavat olla helpottamassa alueiden maankäyttöratkaisuja kysynnän ollessa heikko voimassa olevan kaavan mukaiseen toteuttamiseen.

10 Kohteiden kuvaukset Kaavamuutoksen suunnittelukohteet on esitetty seuraavassa kohteittain. Muutoksia on havainnollistettu ennen ja jälkeen karttojen avulla. Punaisella rinkulalla on kuvattu muutoskohteen sijoittuminen nykyisessä rantayleiskaavassa osoitettuun maankäyttöön nähden Kaikarsuo (Pyhäjärvi) Rakennuspaikan siirto rantaan ja käyttötarkoituksen muutos. Tilan läpi kulkeva tie on siirretty maanomistajan toimesta pois rannasta vuonna Tie kulkee nykyisin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta kiertäen ranta-alueen. Tilan rantaviivan pituus on reilut 100 m. Rakennuspaikan leveyttä on laajennettu 25 m länteen päin. Rakennuspaikan eteläraja on säilytetty samassa paikassa, mutta rakennuspaikkaa on laajennettu rantaan asti. Rakennuspaikan koko on 1,3 ha. RA- merkintä on muutettu ympärivuotisen asumisen sallivaksi A- merkinnäksi. Kaavamerkinnän yhteydessä oleva luku (1) osoittaa sallittujen rakennuspaikkojen määrän alueella. Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta LUONNOS, rantayleiskaavan muutos

11 (Keitele) Rakennuspaikan siirto pohjoiseen päin: maanomistajan toiveena siirtää rakennuspaikka sijansa verran pohjoiseen päin kiinni Veikonlahden tilan rajaan. Rakennuspaikkaa on siirretty noin 40 luoteeseen päin siten, että rakennuspaikan pohjoisraja sijoittuu noin 40 metrin päähän Veikonlahden tilan rajasta: luontoselvityksessä esiintuotujen suojeluperusteiden ja rakennussuositusten johdosta Veikonlahden tilan rajan läheisyyteen ei suositella rakentamista tai tien tekoa. Luontoarvot voidaan turvata alueiden väliin jäävällä M- alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Myös siirretyn rakennuspaikan kaakkoisosa merkitään M- alueeksi. Rakennuspaikan leveys (runsaat 100 m) sekä pinta-ala (noin 1 ha) ja käyttötarkoitus (RA) kaavamääräyksineen säilyvät ennallaan.. Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta LUONNOS, rantayleiskaavan muutos

12 (Pudasjärvi) Tilalle on osoitettu voimassa olevassa rantayleiskaavassa kolme rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksessa esitetään kahden rakennuspaikan siirtoa lähemmäs niemen kärkeä siten, että voimassa olevan rantayleiskaavan itäinen tontti jää kaavassa osoitetulle paikalle. Rakennuspaikat sijoittuvat kaavamuutoksen jälkeen paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Rakennuspaikkojen yhteinen leveys (noin 180 m) sekä pinta-ala ja käyttötarkoitus (RA) kaavamääräyksineen säilyvät ennallaan. Alueen länsipuolelle sijoittuvan rakennetun lomaasunnon ja uusien rakennuspaikkojen väliin jää noin 115 m levyinen M- alue, niemessä sijaitsevaan loma-asuntoon on matkaa noin 80 m. Rakennuspaikkojen lukumäärä niemessä säilyy ennallaan. Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta LUONNOS, rantayleiskaavan muutos

13 Kaukonhaka (Kiimasjärvi) Uuden ei-omarantaisen rakennuspaikan osoittaminen tilan alueelle 100 m??? etäisyydelle rantaviivasta paikkaan, joka on voimassaolevassa rantayleiskaavassa M-aluetta. M- alueella rakentaminen tulisi sijoittaa vähintään 150 m etäisyydelle rannasta. Kyseisessä paikassa maaperä on etäisyydellä yli 115 m rannasta märkää (pintavesien laskukohta) ja esitetty rakennuspaikka sijoittuu paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle.. Uuden rakennuspaikan etäisyys länsipuolella sijaitsevaan loma-asuntotonttiin on 80 m. Rakennuspaikka sijoittuu likimain samaan linjaan viereisellä MT-2- alueella sijaitsevan rakennuksen ja sen pihapiirin kanssa. Rakennuspaikan koko on noin yksi hehtaari ja se on kaavoitettu ympärivuotisen asumisen mahdollistavalla kaavamerkinnällä A. Rakennuspaikkojen lukumäärä on yksi. Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta U V LUONNOS, rantayleiskaavan muutos

14 Reporanta (Kuhnamo) Rakennuspaikan siirtäminen pohjoisemmaksi pois rautatien vierestä. Rautatiestä aiheutuu melu- ja tärinähaittaa, minkä lisäksi uusi rakennuspaikka sijoittuu paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Voimassaolevassa kaavassa rakennuspaikan rantaviivan pituus on hieman yli 100 m, kaavan tarkistuksessa tonttia esitetään levitettäväksi runsaat 50 m. Kaavamuutos mahdollistaa loma-asunnon rakentamisen tilan keskiosaan sijoittuvan ojan pohjoispuolelle ja saunarakennuksen sijoittamisen ojan eteläpuolelle. Rakennuspaikan käyttötarkoitus (RA) kaavamääräyksineen sekä rakennuspaikkojen lukumäärä säilyvät ennallaan. Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta LUONNOS, rantayleiskaavan muutos

15 Metsä-Kalaniemi (Iisjärvi) Rantayleiskaavassa virkistysalueeksi (V) kaavoitetun kohteen muuttaminen alueelle hyväksytyn ranta-asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden käsittäväksi rakennusalueeksi. Alueella on voimassa Valkaman leirikeskuksen rantakaava (Konginkankaan kunnanvaltuusto hyväksynyt ), jossa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 900 k-m 2 seuraavasti: - RM- alue 400 k-m 2, RT- alue 150 k-m 2 - VV-1- alue 200 k-m 2 LV-1- alue 150 k-m 2. Kiinteistöllä on rantaviivaa noin 440 m, mikä vastaa Iisjärven mitoitusluvun (4 lomaasuntoa / muunnettu rantaviivakilometri) perusteella kahden loma-asunnon rakennusoikeutta. Alueelle esitetään kaavamuutoksessa vaihtoehtoista kaavamerkintää: lainvoimaisen ranta-asemakaavan mukainen matkailutoimintojen alue (RM) tai kahden lomaasunnon (RA) alue, jolloin alueen rakennusoikeus olisi 500 k-m2. Voimassa oleva rantaasemakaava on käyttötarkoitusmerkinnän osalta vanhentunut: leirikeskuksia ei näinä aikoina rakenneta. Rakentamisalue on sijoitettu alueen keskiosaan: luontoselvityksen mukaan alueen pohjoisja itäosassa sijaitsee säilytettäviä luontoarvoja (mm. liito-orava). Liito-oravakohteita ei kuitenkaan osoiteta erikseen Äänekosken rantayleiskaavoissa. O t e v o i m a s s a o Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta LUONNOS, Rantayleiskaavan muutos

16 Metsähallitus (Ylä-Kivetty ja Ala-Kivetty) Rakennusoikeuden ja vaihtoehtoisen käyttötarkoituksen osoittaminen Kivetyn alueen kysyntä matkailutarkoituksiin on tällä hetkellä vähäistä ja keskeinen mahdolliseksi matkailutukikohdaksi soveltuva rakennus (Kivetyn kämppä) on tuhoutunut. Muuttuneessa tilanteessa on tarkoituksenmukaista osoittaa alueelle voimassa olevan rantayleiskaavan mukaiselle matkailutoimintojen alueelle vaihtoehtoiseksi maankäyttömuoa b Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta Kohmujärvi (a) Voimassaolevassa kaavassa Kohmujärven ympäristö on osoitettu SL- alueeksi. Maanomistaja esittää hakemuksessaan alueen kaavamääräyksen muuttamista MT- pohjaiseksi. Alueelle laaditun luontoselvityksen mukaan alueen kaavamääräyksenä tulisi kuitenkin säilyttää mm. alueella sijaitsevien luontoarvojen johdosta SL- kaavamääräys. Samaan johtopäätökseen on päätynyt Äänekosken kaupunginvaltuusto hyväksyessään Äänekosken rantayleiskaavan Keski-Suomen ELY-keskuksen kannanotot puoltavat voimakkaasti suojelumerkinnän säilyttämistä. Näin ollen kaavamerkinnän muuttamiseen ryhtymistä kaavamuutoksen kautta ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Ylä-Kivetty ja Ala-Kivetty (b) Kaavamuutoksen yhteydessä maanomistajan rantarakennusoikeutta ja rakentamiseen osoitettujen alueiden käyttötarkoitusta järvien Ylä-Kivetty ja Ala-Kivetty rannoilla on tarkistettu. Alueen kaavamääräys on voimassaolevassa kaavassa RM-2 (matkailupalveluiden alue), mutta alueelle ei ole esitetty rakennusoikeuden määrää. Alueen pohjoisosassa Ylä-Kivetyn rannalla on sijainnut v valmistunut ns. Kivetyn kämppä, joka on toiminut aikoinaan metsätyöntekijöiden asuinpaikkana. Rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna Kivetyn kämpän alue on osoitettu voimassaolevassa kaavassa alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Kaavamääräyksen mukaan kyläkuvan kannalta arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön perusluonne säilytetään. Uudis- ja korjausrakentamisessa tulee ottaa huomioon nykyiselle rakennuskannalle tyypilliset ominaispiirteet. Rakennuksesta on jäljellä enää osittain raunioitunut kivijalka, joten suojelupainotteinen vinoviivarasterilla osoitettu kaavamääräys voidaan poistaa tarpeettomana.

17 17 doksi omarantaiset loma-asunnot. Samalla esitetään osoitettavaksi kaavassa matkailutoimintoja varten enimmäiskerrosala ohjaamaan mahdollista ranta-asemakaavan laadintaa. Matkailupalvelujen alueen rakennusoikeudeksi esitetään 2000 k-m2. Vaihtoehtoisesti alueelle voisi sijoittaa kuusi omarantaista loma-asuntotonttia (RA), jolloin kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuisi 1500 k-m2 (6 x 250 k-m2). Kivetyn kämpän alueelle on osoitettu yksi rakennuspaikka aiemmin alueella sijainneen rakennuksen mukaisesti. Ala-Kivetty - järvellä sijaitsevalla voimassaolevan kaavan mukaisella rakentamisalueella on rantaviivaa noin 300 m. Kun rantayleiskaavan yleismääräysten mukaan rakennuspaikkojen vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 m, voidaan Ala-Kivetyn puolelle osoittaa viisi ohjeellista rakennuspaikkaa. b Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta (Ylä-Kivetty, kohde b) L LUONNOS, rantayleiskaavan muutos

18 Lampela (Keitele) Rakennuspaikan leventäminen tarkoituksena osoittaa rakennuspaikalle rantaviivaa vähintään 100 m. Mahdollistetaan kaavan yleismääräysten mukainen mahdollisuus toteuttaa kaksi erillistä asuinrakennusta tontille. Rakennuspaikkaa on laajennettu 10 m itään päin ja vajaat 40 m länteen päin. Uudelle rakennuspaikalle muodostuu näin ollen rantaviivaa vähintään 100 m. Etäisyydet kohteen itäja länsipuolilla sijaitseviin rakennettuihin rakennuspaikkoihin ovat noin m. Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta LUONNOS, rantayleiskaavan muutos

19 Mitoitusperusteet Kaavaselostuksen liitteessä 4 on esitetty voimassaolevan Äänekosken rantayleiskaavan mitoitusperiaatteet, joita käytetään myös ko. rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä. Mitoitusta ei muuteta. 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoksella ei ole merkitystä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta: kohteet ovat pienialaisia eikä kaavamuutoksella ole suurta yleistä merkitystä Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten ja laadintaperiaatteiden kanssa (ks. myös kohta 5.1) Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksessa esitetty maankäyttö ei taloudellisten vaikutusten kannalta muutu merkittävästi verrattuna nykyiseen voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Rakennuspaikoille esitetyt aikaisempaa paremmat sijainnit luovat edellytyksiä rakentamishankkeiden toteuttamiselle, millä osaltaan voi olla positiivista yksityistaloudellista ja yhdyskuntataloudellista merkitystä. Kaavamuutos ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja, jotka olisivat merkittävästi irrallaan olevasta rakenteesta. Kaavassa on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin huomioimalla kaavaratkaisussa mahdollisuuksien mukaan yksityisten maanomistajien etu ja maankäyttötoiveet. Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti käyttäen rakennusoikeuden mitoituksessa yhtenäisiä mitoitusperusteita ja kantatilatarkastelua. Suunnittelun aikana maanomistajia on kuultu eri tavoin Liikenteelliset vaikutukset Kaava ei ole aiheuttamassa merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavaratkaisussa hyödynnetään olemassa olevaa tieverkostoa eikä maankäyttöratkaisu luo tarvetta merkittäviin teiden rakentamishankkeisiin. Rannoille johtavat tiet tukeutuvat pääsääntöisesti jo olemassa olevaan tieverkostoon eikä uuden ranta-asutuksen vähäisellä lisääntymisellä ole asiallista merkitystä liikenteen kasvuun Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen yhteydessä osoitettu uusi rakentaminen ja rakennuspaikkojen siirrot sijoittuvat olemassa olevan tai kaavassa suunnitellun rakentamisen yhteyteen. Kaavalla ei katsota olevan haitallista vaikutusta rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan Yleiskaavamuutoksessa säilytetään suunnittelualueen luonto- ja ympäristöarvot. Suunnittelutyötä varten laaditun luontoselvityksen sisältö ja suositukset on otettu kaavassa huomioon.

20 20 6. YLEISKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteen mukaan kaava tulee luonnoksena nähtäville talvella 2016 jolloin ehdotusvaiheen nähtävilläolo ajoittunee kevääseen 2016 ja hyväksyminen syksyyn Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen HENRIIKKA LONKA Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Suunnitteluavustaja Paula Junikka

21 LIITE SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark , tark ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNEKOSKEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS (2015) 9 Suunnittelukohteina on tässä vaiheessa yhdeksän erillistä kohdetta Äänekosken rantayleiskaavaan (hyväksytty KV , Hämeenlinnan hallinto-oikeus ) kuuluvalta alueelta. Kohteiden määrää on mahdollista lisätä suunnitteluprosessin kuluessa siten, että kaikkien kohteiden osalta on järjestettävissä kaavan nähtävilläolot maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla vähintään kahdessa vaiheessa. Suunnittelualueiden sijainnit on esitetty kansilehdellä (kuva 1). Kaavamuutokset kohdistuvat alueelle seuraavasti: OMISTAJA / HAKIJA KOHDE MUUTOS 6 1 Ketola Pekka , Kaikarsuo Parantala Rakennuspaikan laajentaminen ja siirto järven rantaan (tieyhteys siirretty kulkemaan tontin takapuolelta). 7 Käyttötarkoituksen muutos lomaasunnosta ympärivuotisesti asuttavaksi. 8 2 Helmi ja Pentti Kauton kuolinpesä / Kaavamuutoksen hakija: Kautto Timo , Ryytiä Pyyrinlahti Rakennuspaikan siirto sijansa verran kiinni viereisen tilan rajaan. parempi rannan laatu Eeva-Liisa Pasasen kuolinpesä / Kaavamuutoksen hakijat: Pasanen Antti-Jussi Pasanen Vesa-Pekka Pasanen Ulla-Riitta 4 Palm Marja / Kaavamuutoksen hakijat: Ritanen Taneli Ritanen Annu , Järvenlaht Järvenpää (Mämme) , Kaukonhaka Parantala Kahden rakennuspaikan siirto. parempi rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka noin 100 metrin etäisyydelle rannasta (Malueelle). uusi rakennuspaikka paremmalle paikalle Mäkinen Tuija Revonkorpi Arto , Reporanta L. Äänekoski 6 Äänekosken kaupunki ,Metsä-Kalaniemi Iisjärvi Rakennuspaikan siirto kauemmas junaradasta. Rakennusoikeuden virkistysalueelle merkitseminen KUVA 1 Suunnittelualueiden sijainti 1-9 osoitettu mustalla ympyrällä. 7 Metsähallitus Kohmujärvi, Äänekosken ja Saarijärven rajalla (Äänekosken luoteisosa) 8 Hannu Pulkkasen kuolinpesä/ 9 ELY- keskuksen päätöksen perusteella Käyttötarkoituksen muutos; voimassaolevan SL- merkinnän muuttaminen ja rantarakennusoikeuden tarkastaminen , Lampela, Iitsalo Rakennuspaikan suurentaminen; rakennusalueelle rantaviivaa 100 m. kaavan mukaan mahdollisuus toteuttaa kaksi erillistä asuinrakennusta tontille , Simola, Kalaniemi (Maijanmetsän luonnosuojelualue) Luonnonsuojelualueen perustaminen rakennuspaikkojen siirto pois luonnonsuojelualueelta

22 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelu on käynnistynyt yksityisten maanomistajien hakemuksesta. Maanomistajien rakentamistoiveet ovat sijaintinsa osalta poikenneet voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetusta maankäytöstä ja eräissä tapauksissa ELY-keskukseen tehtyihin poikkeamishakemuksiin on saatu kielteinen päätös. 3. KAAVATILANNE 3.1. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa suunnittelualue on valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Kaupunki on näissä yhteydenottotapauksissa kehottanut hakijaa jättämään kaupungille hakemuksen rantayleiskaavan muuttamisesta. Kaavoituspalvelut on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan kaavan muutostyön, kunhan muutoskohteita on mukana vähintään 5-10 kpl ja hakijat ilmoittavat osallistuvansa kaavamuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin. 9 Hakemukset on toimitettu Äänekosken kaupungille talven 2013 kevään 2015 aikana. Äänekosken kaupunki on mukana kaavan laadinnassa Iisjärven rannalle sijoittuvan alueen osalta (suunnittelukohde nro 6). Suunnittelukohteet sijaitsevat oikeusvaikutteisen ja lainvoimaisen Äänekosken rantayleiskaavan alueella. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hämeenlinnan hallintooikeus on päätöksellään hylännyt hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset ja kaava on lainvoimainen Kaavamuutoksessa päivitetään Äänekosken rantayleiskaavassa osoitettua maankäyttöä. Kaavassa voidaan tehdä rakennuspaikkojen siirtoja paremmin rakentamiseen soveltuville alueille ja voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettujen rakentamisalueiden laajennuksia, mikäli toimenpiteet eivät poikkea keskeisistä rantayleiskaavoituksessa noudatetuista suunnitteluperiaatteista. Omarantaisten rakennuspaikkojen mitoitus on määritelty aiempien rantayleiskaavojen laadinnan yhteydessä, eikä siihen puututa tässä kaavatyössä. Eiomarantaisten rakennuspaikkojen lisäämismahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. 3 2 Teknisiä tarkistuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (esim. rakennuspaikka omarantaiseksi rantaviivalta siirretyn yksityistien johdosta) on mahdollista tehdä ja kaavatyössä korjataan myös voimassa olevassa kaavassa mahdollisesti havaittuja virheitä. Kaavamuutoksessa voidaan osoittaa tapauskohtaisesti myös käyttötarkoituksen muutoksia, mikäli ne ovat kylärakenteen tukemisen sekä palvelujen ja infrastruktuurin järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Luontoselvitys on laadittu keväällä 2015 niiden kohteiden osalta, joissa rakentamista on tarkoitus sijoittaa voimassa olevassa rantayleiskaavassa rakentamiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle KUVA 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueiden 1-9 likimääräinen sijainti osoitettu mustilla ympyröillä.

23 Yleiskaava Äänekoski 2016 rakenneyleiskaava Oikeusvaikutuksettomassa Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) Äänekosken kaupungin omistuksessa oleva Iisjärven alue (nro 6) ja Järvenlahden tila (nro 3) on osoitettu ekologisesti ja luontomatkailun kannalta merkittäviksi vyöhykkeiksi (vihreä viivarasteri). Kaukonhaan tila (nro 4) sijaitsee kylien kehittämisalueella (ohut sininen viiva aluerajaus) ja Reporannan tila (nro 5) kehitettävän kaupunkimaisen alueen rajalla (paksumpi sininen viiva aluerajaus). Äänekosken rantayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymä Äänekosken rantayleiskaava. Alla on esitetty voimassaoleva rantayleiskaava suunnittelukohteittain (1-9). Suunnittelukohde 1, Parantala Rakennuspaikan siirto rantaan. Tilan läpi kulkeva tie siirretty maanomistajan toimesta pois rannasta vuonna Tie kulkee nykyisin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta kiertäen ranta-alueen KUVA 4 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti Suunnittelukohde 2, Pyyrinlahti Rakennuspaikan siirto sijansa verran pohjoiseen päin; kiinni Veikonlahden tilan rajaan KUVA 5 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti 4 KUVA 3 Äänekoski 2016 rakenneyleiskaava.

24 7 8 Suunnittelukohde 3, Järvenpää (Mämme) Kahden rakennuspaikan siirto lähemmäs niemen kärkeä. Siirrettävät rakennuspaikat ovat kaksi läntisintä rakennuspaikkaa. Paikat siirretään kolmannen rakennuspaikan itäpuolelle. Rakennuspaikat sijoittuvat paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Suunnittelukohde 5, L.Äänekoski Rakennuspaikan siirtäminen pohjoisemmaksi pois rautatien vierestä. Rautatiestä aiheutuu melu- ja tärinähaittaa. Uusi rakennuspaikka sijoittuu paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. KUVA 6 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti 3 Suunnittelukohde 4, Parantala Uuden rakennuspaikan osoittaminen tilan alueelle (voimassaolevassa kaavassa M-aluetta) noin 100 metrin etäisyydelle rannasta. Rakennuspaikka sijoittuu hyvin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. KUVA 8 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti 3 Suunnittelukohde 6, Iisjärvi Rakennusoikeuden osoittaminen virkistysalueelle. Alueella on voimassa Valkaman leirikeskuksen rantakaava, jossa alueelle on osoitettu rakennusoikeus. KUVA 7 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti 3 KUVA 9 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti 1

25 9 10 Suunnittelukohde 7, Kohmujärvi Käyttötarkoituksen muutos; voimassaolevassa kaavassa alue on osoitettu SL- alueeksi. Kaavamuutoksen yhteydessä alueen rantarakennusoikeus tarkastetaan. Suunnittelukohde 9, Kalaniemi (Maijanmetsän luonnonsuojelualue) ELY- keskusken tekemän päätöksen perusteella: Maijanmetsän luonnonsuojelualueen perustaminen. Simolan tilalla ( ) sijaitsevien rakennuspaikkojen siirtäminen pois perustettavan luonnonsuojelualueen kohdalta. KUVA 10 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti 1 KUVA 11 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti 1 Suunnittelukohde 8, Iitsalo (Pyyrinlahti) Rakennuspaikan suurentaminen; rakennuspaikalle rantaviivaa 100 m. Mahdollistetaan kaavamääräysten mukainen mahdollisuus toteuttaa kaksi erillistä asuinrakennusta tontille. KUVA 11 Ote Äänekosken rantayleiskaavasta, lehti 2

26 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Konginkankaan kunnan laatima kunnanvaltuustossa hyväksytty Valkaman leirikeskuksen rantakaava. Rantakaava on voimassa Äänekosken kaupungin omistamalla Iisjärven Metsä-Kalaniemi- nimisellä tilalla. Rantakaavassa suunnittelualue (nro 6) on osoitettu puistoksi (VP), uimaranta-alueeksi (VV-I), matkailuapalvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM), telttailu ja leirintäalueeksi (RT) sekä venevalkamaksi (LV) ja yleiseksi pysäköinti alueeksi (LP). 5. OSALLISET Kaavatyössä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat ja vuokramiehet sekä muut asianosaiset - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen museo - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alkuvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 19 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään parin viikon ajan ja ehdotuksena vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. KUVA 12 Ote Valkaman leirikeskuksen rantakaavasta 3.4. Laaditut ja laadittavat selvitykset ja suunnitelmat - Äänekosken rantayleiskaava (KV ) aineisto - Suunnittelualueille laadittu luontoselvitys (kevät 2015) 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ). Suunnittelutyön alkuvaiheessa järjestetään MRA 18 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu voidaan uusia tarvittaessa myös ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Kaavamuutoksesta pyydettävät lausunnot määritellään suunnittelutyön alkuvaiheessa. Keski- Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoa kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. 7. AIKATAULU Tavoitteen mukaan kaava tulee luonnoksena nähtäville talvella 2016 jolloin ehdotusvaiheen nähtävilläolo ajoittunee kevääseen 2016 ja hyväksyminen syksyyn Kaavassa arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan Arvioitavat vaikutukset määritellään tarkemmin suunnittelutyön alkuvaiheessa. Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta.

27 13 8. YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki, kaavoituspalvelut Hallintokatu Äänekoski Kaavoituspäällikkö Kaavasuunnittelija Olli Kinnunen Henriikka Lonka olli.kinnunen@aanekoski.fi henriikka.lonka@aanekoski.fi

28 LIITE 2

29 LIITE 2

30 LIITE 2

31 LIITE 2

32 LIITE 2

33 LIITE 2

34 LIITE 2

35 LIITE 2

36 LIITE 2

37 LIITE 2

38 LIITE 2

39 Äänekosken rantayleiskaava/ Kaavaselostus 17 Pöyry Finland Oy Äänekosken rantayleiskaava/ Kaavaselostus 18 Pöyry Finland Oy 4 TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 4.1 Yleistä Äänekosken osayleiskaavojen pohjaksi on laadittu yhteinen kaavasuunnittelun tavoitteita ja mitoitusperusteita käsittelevä osa. Maankäytön suunnittelussa pyritään noudattamaan mahdollisimman tarkasti seuraavassa esitettäviä yleistavoitteita ja suunnitteluperiaatteita. Mitoitusnormeista voidaan erityistapauksissa poiketa mahdollisten luonto- ja maisemaselvityksen laadinnan yhteydessä ilmenevien erityispiirteiden tai kohtuullisuusnäkökohtien perusteella. Seuraavat rantayleiskaavojen tavoitteet ja mitoitusperusteet on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa (87 ). 4.2 Yleistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Osayleiskaavojen päätavoitteena on suunnitella alueen rantojen käyttö siten, että maiseman ja luonnon puolesta arvokkaat rannat voidaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Toisena päätavoitteena on turvata maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakentamisalueiden mitoituksessa. Kaavalla tulee edistää valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman toteuttamista (Pyhäjärvi). Kaavoituksen tulee mahdollistaa ohjelman toteuttamista tarkoittaviin luonnonsuojelulain mukaisiin korvaustoimiin ryhtyminen jo kaavan laadintavaiheessa. Rakennusoikeudet pyritään mahdollisimman suuressa määrin siirtämään suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden ulkopuolelle. Kaavassa tulee ottaa huomioon, että maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen harjoittamisedellytykset säilytetään. Alueen venepaikkojen ja veneiden vesillelaskupaikkojen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaava on laadittava tiiviissä yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Kaavan tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa rakennuslupaprosessia. Yleensä rakennuslupa tulee voida myöntää suoraan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan perusteella. Kaavassa tutkitaan rakentamisalueiden rajat yleispiirteittäin ja rakennuspaikkojen määrä tilakohtaisesti. Yksittäisten uusien rakennusten sijainti osoitetaan ohjeellisena. Lopullinen sijoitus täsmentyy rakennuslupamenettelyn yhteydessä hakijan ja rakennustarkastajan neuvottelujen pohjalta. Rantarakentaminen tulee pyrkiä keskittämään yhtenäisille rakentamisen piiriin jo kuuluville alueille esim. 2-5 tontin ryhmiin siten, että vapaaksi jää mahdollisimman suuria, yhtenäisiä rantaalueita. Myös luonnontilaisilla rannoilla tulee rakennuspaikkojen sijoittelussa suosia ryhmämuotoista toteutustapaa. Rakentamattomaksi on pyrittävä jättämään vähintään 50 % tilan muunnetusta rantaviivasta. Tavoitteeksi asetetaan osoittaa jokaista rantakilometriä kohden vähintään 250 metrin levyinen tai kahta kilometriä kohden vähintään 500 metrin levyinen vapaa maihinnousukelpoinen rantaosuus. Rakennuksia sijoittaessa tulee suosia peitteisiä ranta-alueita. Pellot, avokalliot sekä riittävää suojapuustoa vailla olevat rannat, kapeat niemenkärjet sekä kannakset pyritään säilyttämään rakentamattomina. Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset erityiskohteet pyritään ottamaan rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioon. Rakennukset on pyrittävä sijoittamaan siten, että nykyinen luonnonmaisema ja vesilintujen pesimä- ja elinmahdollisuudet säilyvät. Rakentaminen on pyrittävä ohjaamaan kalojen kutualueiden ja apajapaikkojen ulkopuolelle. Asuin- ja talousrakennukset tulee sijoittaa riittävän suojapuuston taakse yleensä vähintään 30 metrin etäisyydelle rannasta. Sauna voidaan yleensä sijoittaa vähintään 15 metrin päähän rannasta maasto- ja kasvillisuusolosuhteet huomioon ottaen. 4.3 Rakennusoikeuden mitoitusperiaatteet Mitoituksena tässä työssä käytetään vuonna 2006 hyväksytyn Äänekosken rantayleiskaavan mitoitusta lukuun ottamatta kaavamuutosalueeseen kuuluvaa osaa Niinivedestä. Niiniveden rannoilla on voimassa kolme yleiskaavaa (Hirvaskankaan-Koiviston oyk, Honkolan oyk ja Äänekosken rantayleiskaava). Kyläalueiden kaavojen laadinnan yhteydessä on noiden kaavojen rantojen mitoituslukua nostettu viidestä kuuteen rakennuspaikkaan / muunnettu rantakilometri. Niiniveden koillisosan mitoitus nostetaan samalle tasolle tässä kaavamuutoksessa. Työn yhteydessä ei muilta osin tehdä uutta mitoitustaulukkoa vaan mitoituksen perustelut haetaan tarvittaessa vanhan kaavan emätilataulukosta. Mitoitusnormina rakennuspaikkojen lukumäärää laskettaessa käytetään pääsääntöisesti rakennuspaikkojen lukumäärä / muunnettu rantakilometri. Muunnettu rantaviiva lasketaan kartalta rantaviivan pienmuodot yleistäen. Alle 50 metrin kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) sekä rakennuskelvottomien suorantojen, merkittävien teiden eristämien rantojen yms. kohteiden rantaviivaa ei lasketa metrin kapeikkojen rantaviivasta otetaan huomioon 50 %. Saarissa mitoitus voi perustua maapinta-alaan ha / rakennuspaikka ja pienten lampien rannoilla vesipinta-alaan ha / rakennuspaikka. LIITE 3

40 Äänekosken rantayleiskaava/ Kaavaselostus 19 Pöyry Finland Oy Mitoitusperiaatteet määritellään seuraavasti: - Mannerranta: 4-6 rakennuspaikkaa / rantakilometri - Jokiranta: 2-3 rakennuspaikkaa / rantakilometri - Alle 50 ha saaret: rakennuspaikka/2-3 ha maa-aluetta tai 3-4 rakennuspaikkaa / rantakilometri (valitaan pienempi mitoitus) - Yli 50 ha saaret: 4 rakennuspaikkaa/rantakilometri - Lampien rannat: 1 rakennuspaikka /2-3 ha vesialuetta - Alle 2 ha saaret ja lampien rannat: ei rakennusoikeutta, paitsi milloin tilaan ei kuulu muita rakentamiskelpoisia ranta-alueita Rakennusoikeuden laskemisessa käytetään seuraavia periaatteita: - Rantaviiva lasketaan muunnettuna paitsi jokirannoilla, joiden mitoitus perustuu rantojen erityisluonteesta johtuen todellisen rantaviivan pituuteen. Laskentamalli pyrkii ottamaan huomioon vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset kapeiden saarten, salmien, lahtien, niemien ja kannasten kohdalla. - Käytetyksi rakennusoikeudeksi lasketaan rakennuslain voimaantulon jälkeen tilasta erotetut rantarakentamispaikat, tilan ranta-alueelle myönnetyt rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot. - Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Maanomistusyksikön sisällä rakennuspaikkojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin: samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää alueelta toiselle. - Vahvistetut rakennetut rantakaavat otetaan sellaisinaan huomioon. Pääosin rakentamattomia rantakaavoja voidaan tiivistää, mikäli rakennusoikeuden siirtomenettely on esim. luonto- ja maisematekijöiden kannalta tarkoituksenmukaista. - Mitoituslaskelmalla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen rakennusten laajentamiseen, peruskorjaamiseen ja uudelleenrakentamiseen. - Rakennusjärjestyksen mukaan riippuu rakennusoikeuden määrä ranta-alueella rakennusten etäisyydestä rantaviivasta: LIITE 3

41 LIITE 4