Metsäteollisuuden murros. Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoina. Älykkäät puu- ja kuitutuotteet TALVI 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäteollisuuden murros. Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoina. Älykkäät puu- ja kuitutuotteet TALVI 2010"

Transkriptio

1 Metsäteollisuuden murros Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoina TALVI 2010 Kansi Algro Design Duo 250 g/m 2 Sisus Maxisilk 150 g/m 2 Älykkäät puu- ja kuitutuotteet

2 Pelikenttä menee uusiksi T aloustiedon virrasta on jokainen voinut viime kuukausina poimia mieleisensä viestin. Tutkijat, ennustajat, analyytikot ja aidossa liiketoimintaympäristössä oikeita töitä tekevät ovat yhtä mieltä ainoastaan siitä, että näköpiirissä oleva nousu on hidasta ja että Suomen talouden rakenne tulee muuttumaan merkittävästi lamaa edeltäneestä. Kaiken lisäksi olemme pääsemässä vasta viimeisten valtioiden joukossa kasvu-uralle Kiinasta on kehittymässä maailman tehdas, mistä saa sitä mitä osaa pyytää. Aasia kokonaisuudessaankin ottaa ennakoitua nopeammin paikkansa maailmantalouden veturina. Kaiken kaikkiaan Aasian kasvu lienee kuitenkin Suomelle mieluummin suuri mahdollisuus kuin uhka. Suomi-riippuvaisten yritysten tulevaisuutta ravistellaan enemmän lähietäisyydeltä. Baltian taloudet ovat surkeassa jamassa. Mikä onkaan tilanne, kun työn hinta siellä putoaa kymmeniä prosentteja? Entä jos paikalliset valuutat vielä lasketaan kellumaan? Suomen haasteita eivät helpota myöskään muiden naapurivaltioiden heikot valuutat. Pyrollin asiakas- ja sidosryhmälehti Talvi 2010 JULKAISIJA Pyroll Malminsuontie Siltakylä Osoiterekisterin ylläpito: KANNEN KUVA Liisa Valonen PÄÄTOIMITTAJA: Hannu Vakkari TOIMITUS JA TAITTO: Visuaalinen Pinta Oy PAPERI: Kannet Algro Design Duo 250 g/m², sisus Maxisilk 150 g/m² Palaute tervetullutta. HYVÄ LUKIJA! Mitä mieltä olet lehdestämme? Mitkä aiheet kiinnostavat sinua? Mistä haluaisit Pyroll Plussan kirjoittavan jatkossa? Anna meille juttuvinkkejä ja auta meitä kehittämään lehteämme. Kiitos avustasi! Palautteen voit lähettää: SISÄLTÖ Pelikenttä menee uusiksi 3 Suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuus? 4 Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoina 10 Lähikuvassa Tero Karstikko 11 Älykästä tulevaisuutta 12 Riskien kartoituksella parempaan tulevaisuuden hallintaan 15 Kalev suklaatehdas Virossa 16 Matka, jolta palasin uusin silmin 18 PEFC- ja FSC-sertifiointi Pyrollin Paperitukku-toimialalle 21 Uutisia lyhyesti 22 Uusia haasteita 22 Tunnetko paperin? Testaa tietosi! 23 Yhteystiedot 23 Suomi on hyvä sopeutumaan. Tästä tulemme näkemään todisteita meille tutusta metsäteollisuudestakin lähivuosina. Puheenjohtaja Jouko Ahosen ja työmarkkinajohtaja Jari Forssin kannanotot Pyroll Plussassa ovat vahvaa faktaa tämän näkemyksen tueksi. Juuri nykyisenlaisessa toimintaympäristössä yritysten pitää uskaltaa uudistua. Toimenpiteillä, jotka toteutetaan laman synkimmillä hetkillä, on nousun tullessa suuri vipuvaikutus. Vaikutuksen suunnan ratkaisee toimenpiteiden sisältö ja ajoitus. Me Pyrollissa olemme useimpien muiden yritysten tapaan joutuneet sopeuttamaan toimintojamme vallitsevaan markkinatilanteeseen. Samanaikaisesti olemme kuitenkin myös pyrkineet luomaan uutta: Pakkaukset-toimialasta on tulossa merkittävä toimija myös ratamuotoisten pakkausmateriaalien laatutoimittajana. Olemme päivittäneet kansainvälistymisstrategiamme ja sen mukaisesti pakkausten suora vienti lähialueille on lähtenyt selkeään kasvuun. Samoin Sopimusjalostus-toimiala on saavuttamassa vakiintuneen aseman arkitus- ja uudelleenrullauspalveluiden tuottajana Puolassa. Paperitukku-toimialan fokus on onnistuneesti ollut kannattavuuden turvaamisessa selvästi kutistuneilla markkinoilla ja tällä tiellä aiomme myös jatkaa. Hannu Vakkari Konsernin tj. 2 3

3 SUOMALAISEN METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? Metsäteollisuutta edustava työmarkkinajohtaja Jari Forss ja Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen istuvat sopimusneuvotteluissa muodollisesti eri puolilla pöytää, mutta yhteinen vahva intressi on suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuus. Sitä he pohtivat suomalaisessa sademetsässä, Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Molemmat ovat vakuuttuneita siitä, että Suomi elää jatkossakin metsästä. soin haasteemme on Jari Forssin mielestä, että suomalaiset päättäjät näyttävät menettäneen uskonsa metsäteollisuuteen. ISitä pidetään helposti auringonlaskun alana. Metsäteollisuus itse sitä vastoin uskoo lujasti itseensä. Olemme varmoja, että Suomessa tuotetaan 100 miljoonan eurooppalaisen paperituotteet jatkossakin. Metsä on uusiutuva luonnonvara, ja siitä bioteollisuudesta pitää tehdä meille kilpailuetu. Jouko Ahonen on vankasti samaa mieltä: Olemme aina olleet markkinajohtaja alalla. Meillä on täällä ollut parhaat ja innovatiivisimmat tuotteet, ja tuotekehitystä tehdään nytkin kuumeisesti ja paljon. Tulevaisuuden tuotteilla pystymme jatkossa korvaamaan monia fossiilisista raaka-aineista valmistettuja. Peruspaperi eri ominaisuuksineen tulee silti säilymään Suomessa alan teollisuuden selkärankana vielä pitkään. Siitä miehet ovat yhtä mieltä. 4 5

4 METSÄTEOLLISUUDEN MURROS Jalostusarvoa nostamalla saamme markkinoille sellaisia tuotteita, joita muut eivät osaa vielä tehdä, Ahonen lisää. Jari Forssin mielestä on vaikea edes kuvitella, millä muulla toimialalla olisi yhtä hyvät mahdollisuudet jatkossa. Joku joka tapauksessa valmistaa suomalaisten ja eurooppalaisten paperituotteet. Jos ei Suomi, niin sitten joku muu. Tämä on se ensimmäinen ja isoin haaste. Sen jälkeen meille alkaa syntyä uusia bioteollisuuden tuotteita ja liiketoiminta-alueita, mutta niitä ei synny heti, Forss toteaa. EI TUKEA, EI MYÖSKÄÄN TURHIA RASITTEITA Miksi tilanne sitten on mennyt tällaiseksi? Tehtaita suljetaan ja ihmisiä jää työttömäksi. Ala kärsii. Nykytilanne mielletään ehkä liikaakin suomalaiseksi ilmiöksi. Kyllä tämä on maailmanlaajuisesti vaikuttava rakenteellinen seikka. Ennusteet vähän pettivät luvulla alalla meni hyvin, rakennettiin uusia koneita ja keskityttiin ajamaan päällystettyjä laatuja, joiden kysyntä ei kasvanutkaan odotetusti. Vuonna 2007 meillä saavutettiin ennätystuotanto, 14 miljoonaa tonnia. Nyt tuotantomäärien ennustetaan putoavan ehkä 10 miljoonaan tonniin. Se ei välttämättä ole ongelma, jos pystymme samalla nostamaan jalostusarvoa. Silloin paperiteollisuus voi 10 miljoonan tonnin tuotannolla tuoda yhteiskuntaan enemmänkin rahaa kuin aikaisemmin. Tämä edellyttää kuitenkin edelläkävijyyttä tuotekehityksessä: että saamme ensimmäisinä markkinoille sellaisia tuotteita, joita muut eivät vielä osaa tehdä. Tähän nyt panostetaan, Jouko Ahonen summaa. Keskustelijat uskovat, että metsäteollisuus on ja pysyy merkittävänä vientialana muihin verrattuna. Sen etuna on lisäksi, että tuotteet syntyvät lähes sataprosenttisesti kotimaisista raaka-aineista, kun muut alat joutuvat ostamaan raakaaineita ulkomailta. Olemme yrittäneet jakaa päättäjille oikeaa tietoa, jotta he näkisivät alan mahdollisuudet. Valtioneuvosto vain valitettavasti on tehnyt päätöksiä, joilla hankaloitetaan meidän kilpailuasemaamme. Tyyppiesimerkki on sähkövero. Onneksi siihen on nyt tullut hiukan korjausta. Emme me tukea tarvitse, mutta emme myöskään tällaisia kilpailua rasittavia esteitä, Ahonen kertaa. Metsäteollisuudessa kehitetään Jouko Ahosen ja Jari Forssin mukaan parhaillaan tuotteita, jotka korvaavat fossiilisista raaka-aineista valmistettuja ja ovat lisäksi täysin kierrätettäviä. Tulevaisuus on bioteollisuudessa! Olemme harvinaisen yhtä mieltä siitä, että ala ei tarvitse tukea, mutta ei se mitään ylimääräisiä rasitteitakaan kaipaa. Meillä on Euroopan parhaat koneet ja osaavin henkilöstö. Pärjäämme kyllä, kunhan pidämme omasta kilpailukyvystämme huolen, Jari Forss vahvistaa. PALJON MAHDOLLISUUKSIA Metsäteollisuus vannoo tulevaisuuttaan biomassasta kehitettävien uusien tuotteiden nimiin. Kasviperäinen biomassa puu mukaan lukien on monipuolinen raaka-aine, josta voidaan tuottaa sekä erilaisia kemikaaleja teollisuudelle ja lääketeollisuudelle että energiaa. Hyviä esimerkkejä ovat tärpätti ja xylitol. Puukuidusta voidaan valmistaa monia tuotteita korvaamaan fossiilisia aineita. Mutta ei energiaa ensimmäiseksi! Sitä ennen tuote pitää käyttää moneen kertaan. Vasta kun kuitu ei enää kelpaa muuhun, se voidaan polttaa, Jari Forss kiirehtii selittämään. Jouko Ahonen muistuttaa, että tulevaisuutta tarkasteltaessa huomioon on otettava koko metsäklusteri, joka käsittää kokonaisuudessaan työpaikkaa. Paperi- ja selluteollisuus ovat sydän, jonka ympärillä tarvitaan liikenne- ja muita palveluja sekä oheistoimintoja. Vieläkin suuremmat potentiaaliset kasvumahdollisuudet löytyvät mekaaniselta puolelta. Siellä puusta voidaan saada tosi kovia jalostusarvoja. Se on vain jäänyt vähän tämän kemiallisen metsäteollisuuden varjoon, Ahonen toteaa. Aivan! Kyllä puuteollisuudessa on isoja mahdollisuuksia. Kun kerrotaan, että sahoja ja vaneritehtaita suljetaan, uutisoinnissa unohdetaan, että esimerkiksi UPM on ilmoittanut tekevänsä maailman tehokkaimman vanerituotantoyksikön Savonlinnaan. On valitettavaa, että kehitys vähentää työpaikkoja, mutta sillä varmistetaan, että tuotanto jatkuu Suomessa. MONIPUOLISUUTTA, HOUKUTTELEVUUTTA JA TURVALLISUUTTA Metsäteollisuuden osaaminen on Forssin ja Ahosen mielestä kansainvälistä huippuluokkaa. Sitä tuskin kukaan epäileekään. He pelkäävät vain, että jos metsäteollisuutta ei pidetä enää houkuttelevana alana, mukana menee myös osaaminen. Metsäklusteri käsittää sekä alan teollisuuden että koneja laitevalmistajat, koulutus- ja tutkimustoiminnan ja kaikki alan verkostot. Tällaista osaamista ei ole missään muualla maailmassa. Siksi olemme tuomassa siihen lisää monialaisuutta, Jari Forss kertoo. Ensi syksynä meillä starttaa prosessiteollisuuden perustutkinto, joka yhdistää kemian-, paperi- ja ostoprosessiteollisuuden koulutuksen. Valmistuneet voivat sitten työskennellä monipuolisesti eri aloilla, yhtä hyvin öljynjalostamossa, voimalaitoksessa kuin sellu- tai paperitehtaalla, Jouko Ahonen täydentää. Valtiovallan rooli on Ahosen mielestä pitää Suomi asuttuna mahdollisimman laajalti. Monet paikkakunnat ovat Kemijärven tavoin syntyneet ja kasvaneet yhden teollisuuslaitoksen ympärille. Raaka-aine pitäisi jalostaa mahdollisimman lähellä, ja valtiovallan pitäisi panostaa tähän infraan. Kuljetusjärjestelyjen on toimittava ja palvelujen oltava muutenkin vetovoimaisia niin, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Valtiovallan tehtävä on luoda paikkakunnille muutakin teollisuutta varmistamaan, ettei se näivety, jos pahin mahdollinen sattuisi toteutumaan, Ahonen miettii. Jari Forssin mielestä on selvää, että rakennemuutoksen tapahtuessa valtiovallan tehtävänä on auttaa löytämään paikkakunnalle korvaavaa toimintaa, mutta ensin on pidettävä huolta metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä, että näin ei pääse käymään. Rahan antaminen sen jälkeen on tekohengitystä. Enemmän pitäisi keskittyä huolehtimaan toimintaedellytyksistä. Ahonen on vahvasti samoilla linjoilla: Ennalta ehkäisevä hoito on paras lääke. Jos amputoidulle annetaan laastaripaketti, se ei todellakaan enää auta. EUKALYPTUS-PUIDEN PERÄSSÄ ETELÄÄN? Kävely trooppisten puiden siimeksessä herättää väkisinkin kysymyksen eteläisen pallonpuoliskon nopeammasta puun kasvusta ja eukalyptus-sellusta, jota tuodaan Suomeenkin. Mitä seurauksia siitä on? Onko vaarana, että puunjalostusteollisuus karkaa etelään? Onhan sillä tietysti seurauksia, sekä myönteisiä että kielteisiä. Meillä on vahva havumetsävyöhyke, joka tuottaa pitkäkuituista sellua. Se ei kilpaile eukalyptuspuista saatavan lyhytkuituisen sellun kanssa. Molempia tarvitaan. Eukalyptus-sellua on vuosikaudet tuotu tänne, mutta se on vaan ostettu ulkomaisista firmoista. Nyt kotimaiset yritykset ovat menneet etelään, sijoittaneet sinne pääomia ja rakentaneet tehtaita ja tuovat tätä sellua myös Suomeen. Näin pystymme valmistamaan entistä parempilaatuisia papereita, Ahonen arvioi. Etelän maista tuotavan lyhytkuitusellun tarve johtuu siitä, että koivua ei saada tarpeeksi. Ahonen ja Forss eivät silti usko suomalaisen metsäteollisuuden karkaavan etelän lämpöön. Laajasti ottaen paperiteollisuus on paikallista toimintaa. Paperi on painavaa, ei sitä kannata rahdata maailman toiselle puolelle. Meidän päämarkkina-alueemme on Eurooppa ja kasvavina erityisesti itäinen Eurooppa ja Venäjä, Ahonen perustelee. 6 7

5 Yksi potentiaalisimmista kasvun alueista metsäteollisuudelle ovat Jari Forssin ja Jouko Ahosen mielestä pakkaukset, joihin voidaan upottaa erilaisia ominaisuuksia ja tehdä niistä älykkäitä. Vaikka lyhytkuitusellua onkin tuotava täydennykseksi, Jari Forssin mielestä puuta riittää hyvin vielä Suomessakin, kunhan se vain pystytään hyödyntämään. Kyse on tietysti myös puun hinnasta, jonka pitäisi määräytyä lopputuotteen maailmanmarkkinahintojen mukaan. Lisätekijänä vaikuttavat valuuttakurssit, joista esimerkiksi naapurimaa Ruotsi saa tällä hetkellä kilpailuetua. KANTONA KAUPUNKILAISET METSÄNOMISTAJAT? Yhdeksi ongelmaksi keskustelijat näkevät metsäomaisuuden pirstaloitumisen perinnönjakojen myötä sekä sen, että suuri osa metsänomistajista on kaupunkilaisia, jotka eivät enää ole riippuvaisia puunmyyntituloista. Metsä kasvaa Suomessa 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja kansantaloudellemme olisi tärkeää pystyä hyödyntämään se, Jari Forss painottaa. Nykyisin metsää myydään epätasaisella rytmillä ja vain silloin, kun puun hinta on huipussaan. Siitä seuraa, että suomalainen metsäteollisuus ei voi luottaa saavansa puuta tasaiseen tahtiin ja kilpailukykyisellä hinnalla. Parannusta tähän toisivat pitkäaikaiset sopimukset, joilla hinta vakiinnutettaisiin. Enkä tarkoita alennushintoja! Kyllä metsänomistajakin on oikeutettu saamaan metsästään kohtuuhinnan, mutta ei toiminta voi perustua siihen, että metsää myydään vain silloin, kun siitä saadaan huippuhinta, Ahonen sanoo ja lisää: Vaikka meillä on suuria ja hyviä neuvontajärjestöjä, ihmisille ei ole mennyt perille, että parhaiten metsä tuottaa silloin, kun siellä käytetään kirvestä! Asiaa voitaisiin korjata myös saattamalla pienet metsäpalstat yhteisten hoitosopimusten piiriin. Asiantuntijat arvioisivat, milloin metsä on hakkuukypsää niin, että kansallisomaisuutta ei jätettäisi lahoamaan. Hoitosopimusten laajentaminen törmää kuitenkin tietosuojakysymyksiin. Metsärekisterin puutteessa alan yritykset eivät tiedä, kuka metsäpalstat omistaa. TAHALLISESTI VÄÄRIÄ MIELIKUVIA Jari Forss haluaa tarkastella kysymystä myös laajemmasta, globaalista perspektiivistä: Isompi asia on se, että maailmalla metsän hakkaaminen nähdään todella pahaksi toiminnaksi! Suomessahan tilanne on aivan toinen kuin puhuttaessa sademetsien hakkuusta. Suomalainen metsänomistaja hoitaa metsäänsä kuin englantilainen puutarhaansa. Meidän olisi saatava läpi viesti, että jos metsiä ei käytetä, emme pysty korvaamaan fossiilisia aineita. Jouko Ahonen epäilee, että vääriä mielikuvia suomalaisten metsänhakkuista synnytetään ehkä tarkoituksellisestikin. Pitäisikö alan siis ryhtyä erityiseen imagokampanjaan? Siihen keskustelijat eivät usko ainakaan niin kauan, kun ala pinnistelee rakennemuutoksen kourissa. Teot puhuvat puolestaan. Ei tilannetta paranneta millään hokkuspokkustempuilla. Se edellyttää monia toimenpiteitä rinta rinnan. Metsäteollisuuden tulevaisuus rakentuu pienistä teoista ja pienistä puroista. Meillä on uusiutuva raaka-aine, erinomainen konekanta, osaava henkilöstö sekä hyvässä kunnossa oleva infrastruktuuri, joka on myös pidettävä kunnossa, Jouko Ahonen tiivistää. BIOTEOLLISUUS TULEVAISUUDEN ALAKSI Jari Forss puolestaan kummastelee, että nykyisin vain metsäteollisuus itse tuntuu uskovan itseensä ja bioteollisuuden tulevaisuuteen. Bioteollisuudesta pitäisi tehdä jatkossa yksi suomalaisen hyvinvoinnin kulmakivistä ja biopohjaisuudesta suomalaisten kilpailuetu maailmalla. Sen jälkeen kaikki yksittäiset toimenpiteet ovat mahdollisia, Jari Forss uskoo. Teksti: Marja-Liisa Kinturi Kuvat: Liisa Valonen 8 9

6 Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoita M -real Oyj on Euroopan johtava ensikuidusta valmistetun taivekartongin valmistaja. Consumer Packaging -liiketoimintaalueeseen kuuluvat taivekartonkitehtaat Tampereella, Äänekoskella, Kyröskoskella ja Simpeleellä. Taivekartongin tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Tuotteiden arkituksessa M-real käyttää oman kapasiteettinsa lisäksi luotettuja yhteistyökumppaneita, kuten Pyrollia. TOIMITUSKETJUN HALLINTAA TAMMERKOSKEN RANNALLA Tampereen keskustan kaupunkikuvassa Takon kartonkitehdas kosken rannalla on tuttu maamerkki. Siellä tuotetaan edelleen huippulaatuista kartonkia kahdella koneella. Tehtaan kuudennen kerroksen konttorissa on M-realin Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen toimitusketjusta vastaavan johtajan Jani Suomalaisen työhuone. Vastaan periaatteessa kaikesta siitä, mitä tapahtuu ketjussa, alkaen siitä kun tavara lähtee tehtaalta ja päättyen siihen, kun Jani Suomalainen, M-real. toimitus on perillä asiakkaalla. Toisin sanoen, tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen, toimitammehan kartonkia ympäri maailman hyvin vaativille asiakkaille, hän toteaa. M-realin kartonkien loppukäyttäjiä ovat ennen kaikkea pakkausteollisuus ja graafinen teollisuus. Kartonkipakkauksiin pakataan niin elintarvikkeita, lääkkeitä, kosmetiikkaa kuin savukkeitakin. ASIAKASPALVELUKESKUSTEN VERKOSTO EUROOPASSA Jani Suomalaisen vastuualueeseen kuuluu viisi asiakaspalvelukeskusta, jotka ottavat vastaan asiakkaiden tilauksia. Suomen asiakaspalvelutiimi työskentelee Espoossa palvellen asiakkaita Pohjois-Euroopasta, Lähi-idästä ja Afrikasta. Ulkomailla toimipisteet sijaitsevat Brysselissä, Frankfurtissa, Moskovassa ja Lontoossa. Aasiassa ja Yhdysvalloissa on lisäksi omat myyntikonttorit. Asiakaspalvelukeskuksissamme saa palvelua yhteensä parillakymmenellä kielellä. Omasta tilanteestaan riippuen asiakkaat valitsevat joko normaalin toimitusajan tai pikatoimituksen. Express Board -pikatoimituksemme ovat asiakkaillemme tärkeitä, sillä hyvästä suunnittelusta huolimatta hekään eivät aina pysty ennakoimaan riittävästi kartonkitarvettaan, jos jotain yllättävää tapahtuu. Se maksaa hiukan enemmän, mutta aikahan on tunnetusti rahaa, Jani sanoo. Pikatoimitukset edellyttävät suurta joustavuutta arkittajalta. Sopivien kartonkirullien on löydyttävä varastosta sekä oltava halutulla tavalla jalostettuina ja asiakkaalle toimitettuina 4 7 päivässä. Muutenkin arkittamon joustavuus on avainsana, sillä tilausmäärät voivat vaihdella jopa moninkertaisesti lyhyenkin ajanjakson aikana. ARKITUS ON MILLINTARKKAA TOIMINTAA M-real valitsee hyvin tarkkaan yhteistyökumppaninsa. Pyrollin jalostusyksiköillä on pitkäaikainen kokemus M-realin kartongeista sekä tarvittava konekanta, osaaminen, laatu ja joustavuus. Kartonginvalmistaja ja arkittamo muodostavat yhteisen tiimin, jossa kumpikin luottaa toiseen ja yhteistyön jatkuvuuteen. Arkitus on vaativaa toimintaa: kartonkiin ei saa tulla pienintäkään murtumaa, pölyä tai kiillottumaa. Ylellisissä kosmetiikkapakkauksissa käytettävän kartongin on oltava ehdottoman sileää ja valkoista. Elintarviketeollisuuden käyttöön menevissä pakkauskartongeissa hygieniavaatimus on ehdoton; arkkileikkurilla ei siis sovi syödä eväsleipiä ja tilojen on muutenkin oltava puhtaat ja siistit, Jani toteaa. Perusedellytys yhteistyön onnistumiselle on toimiva tiedonkulku. Tietojärjestelmien on keskusteltava keskenään, ja osapuolilla on oltava ajantasainen tieto kunkin tilauksen etenemisestä. Näinä aikoina ollaan ottamassa käyttöön M- realin ja Pyrollin välistä EDI-yhteyttä saumattoman tiedonkulun varmistamiseksi. ARKITUSTA, RIISIKÄÄRINTÄÄ JA BOBINOINTIA M-realin tehtailta lähtee kartonkia jalostettavaksi Pyrollin yksiköihin Valkeakoskella, Pyhtäällä, Kyröskoskella ja Jyväskylässä. Pyrollin Strykówin arkittamolla Puolassa on jatkossa edellytyksiä palvella esimerkiksi M-realin saksalaisia asiakkaita nopeilla toimituksilla. Jani Suomalainen pitää Pyrollin jalostustoiminnan etabloitumista Eurooppaan asiakaslähtöisenä ja järkevänä ratkaisuna. Arkituksen lisäksi Pyroll suorittaa M-realin kartonkien riisikäärintää ja bobinointia eli uudelleenrullausta kapeiksi rulliksi. Riisikäärityt tuotteet menevät paperitukkureille Eurooppaan. Kapeita bobinoituja rullia käytetään tupakkateollisuudessa savukerasioiden kauluksina. TÄMÄ VUOSI NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ Vuosi sitten tuotantomme laski merkittävästi. Taantuma tuntui joka puolella, ja asiakkaat pyrkivät käyttämään kaikki vanhat varastonsa tarkkaan. Nyt näkymä on aivan toinen, alkanut vuosi 2010 näyttää hyvältä ja taivekartonkitilaukset ovat lisääntyneet mukavasti. Kuitenkin meidän on joka hetki pidettävä huoli kilpailukyvystämme, sillä etäisyytemme asiakkaisiin on pitkä. Tässä myös arkittajan rooli on tärkeä, joten sekä haasteita että mahdollisuuksia sisältyy runsaasti tähän vuoteen, niin meille kuin Pyrollillekin, Jani Suomalainen toteaa. Teksti: Lily Lilja yrollin Siltakylän yksikössä työskentelee tehdaspäällikkö ja Pkoko Sopimusjalostus-toimialan markkinointipäällikkö Tero Karstikko. Hänellä on laaja ja monipuolinen työja koulutustausta. Koulutukseltaan Tero on ammattikoululukiosta valmistunut ylioppilas/talonrakentaja sekä tämän lisäksi tradenomi. Ennen Pyrollia Tero ehti työskennellä yhteensä noin kolme vuotta Stevecolla ahtaajana ja työnjohtajana: ensin ennen ja jälkeen armeijan pidempänä jaksona, ja sen jälkeen opiskelujen ohessa. Stevecolta matka jatkui Transkem Oy:n työnjohtajaksi vuosiksi Bisnes oli nestetransito. Pyroll-ura alkoi vuonna 2001 Pyhtään jalostusyksikössä työnjohtajana/tuotannonsuunnittelijana ja jatkui näissä tehtävissä vuoteen 2004 saakka. Tämän jälkeen Tero Karstikko teki noin vuoden keikan Kotkaan ja käynnisti siellä Opteam henkilöstöpalveluiden liiketoiminnan. Sieltä tie toi takaisin LÄHIKUVASSA Tero Karstikko Pyrolliin vuonna 2005 tehdaspäälliköksi Pyhtään jalostusyksikköön. Myöhemmin tuli nimitys Sopimusjalostus-toimialan markkinointipäälliköksi. Tehtävä pitää sisällään mm. koko toimialan asiakashankinnan, osallistumisen tarjousten tekemiseen, sopimusneuvotteluihin. Tärkeä osa tehtävää on myös asiakasyhteistyön jatkuva kehittäminen. Teron perheeseen kuuluu vaimo, Satu, sekä kolme poikaa: Daniel, Benjamin ja Julian. Haukkumisesta pitää huolen Matilda-niminen rottweiler. Jotkut muistavat Tero Karstikon ehkä koripalloympyröistä. Hän tuomaroi 11 kautta miesten SM-sarjassa, mutta on nyttemmin siirtynyt jäähdyttelijäosastoon. Muita mieluisia harrastuksia ovat lenkkeily ja kalastus. Teksti: Lauri Hiekkaranta 10 11

7 Teksti: Sirpa Kurvinen Piirroskuva: Elviira Attenberg (9 v.) Älykästä tulevaisuutta Paperiteollisuuteen ennustetaan voimakkaita uusia kehityssuuntia jo aivan lähivuosina. Uudet materiaalit, uusi teknologia ja tiukentuvat ympäristövaatimukset asettavat alan toimijat uusien haasteiden eteen. Katseet kohdistuvat biopohjaisten sekä älyä hyödyntävien puu- ja kuitutuotteiden kehittämiseen. uden teknologian tuotteiden esiinmarssin avainpaikalla ovat Upienet ja keskisuuret yritykset, jotka pystyvät reagoimaan muutokseen suuria teollisuusyrityksiä nopeammin. Erityisesti katseet kohdistuvat pakkausteollisuuteen. Juuri pakkausteollisuuden uskotaan ensimmäiseksi liittävän materiaaleihin ja tuotteisiin älyn, esimerkiksi painetun elektroniikan ja sensorit. Paperi- ja pakkausteollisuuden tulevaisuutta on selvitetty muun muassa Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen laatimissa tutkimuksissa. Niiden perusviesti on, että vuoteen 2015 mennessä sähköinen viestintä ja uudet materiaalit ovat vieneet paperilta viestintään ja perinteiseen painamiseen liittyviä markkinoita. Metsäyhtiö UPM Kymmenen tutkimusja kehitysjohtaja Pekka Hurskainen näkee paperiteollisuuden kehityskulun suunnilleen samansuuntaisena kuin tutkijat. Painoteollisuuden vaatima muutos vaikuttaa paperiteollisuuteen, joka joutuu varmasti etsimään uusia toimintamalleja. Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa tutkitaan hyvin voimakkaasti biopohjaisten tuotteiden mahdollisuuksia, miten puuta ja kuitua pystytään hyödyntämään muutenkin kuin lankun ja sellun teossa. Voidaan linjata ehkä neljä päätutkimussuuntaa, joista ensimmäisenä ovat erilaiset biotuotteet ja biokemikaalit. Toisena tutkitaan biopolttoaineiden tuotantoa. Kolmas linja, joka on kuluttajille ehkä se kaikkein näkyvin, on älykkyyden rakentaminen tuotteisiin. Neljäs tutkimus- ja kehityskohde on erityyppiset komposiittirakenteet ja niiden hyödyntäminen rakentamisessa ja muussa teollisuudessa. NANOSELLUSTA KEVYITÄ JA KESTÄVIÄ TUOTTEITA Mielenkiintoisena kehityshankkeena Hurskainen mainitsee myös nanoselluloosatutkimuksen, joka on ollut käynnissä VTT:n ja TKK:n projektina hieman toista vuotta. Nanoselluloosasta saadaan aikaan erityisen kevyitä, ominaisuuksiltaan huippulaatua olevia tuotteita. Tulevaisuudessa nano näkyy esimerkiksi nykyistä lujempien ja kestävämpien papereiden valmistuksessa sekä kalvojen, elektroniikan, kosmetiikan ja elintarvikkeiden tuotannossa. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen paras osaaminen nanoselluloosan tutkimukselle ja valmistukselle. Ylipäätään Suomi on hyvässä asemassa kansainvälisessä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Metsäklusteri on hyvä tuki hankkeiden eteenpäin viemiselle. Emme kuitenkaan saa tuudittautua omaan osaamiseemme. Esimerkiksi USA:ssa on valtava panostus biopolttoaineiden ja nanoteollisuuden kehittämiseen. Heidän taloudelliset resurssinsa ovat aivan omaa luokkaa. Siksi Suomelle on erityisen tärkeää kansainvälinen yhteistyö, tiedon siirto puolin ja toisin. ÄLYPAKKAUKSISTA UUSI TIEDON- KULUN VÄYLÄ Hurskaisen mukaan monet hankkeet ovat jo sangen pitkällä. Hän arvioi, että kestää kolmesta viiteen vuotta, että ensimmäiset uuden teknologian ratkaisut ovat kaupallisesti hyödynnettävissä. Lähimpänä kaupallista läpimurtoa ovat luultavasti älykkäät pakkaukset ja paperit. Niiden myötä kuluttajien informaation saanti muuttuu huomattavasti. Painamisessa otetaan käyttöön runsaasti uusia materiaaleja ja uutta tekniikkaa. Painetun elektroniikan avulla painotuotteet ja pakkaukset alkavat sisältää toiminnallisia ominaisuuksia ja jopa liikkuvaa kuvaa, ääntä sekä yhteyden verkkoon. Tosin jo nyt älyominaisuuksia hyödynnetään. Käytössä ovat jo esimerkiksi RFID-tunnisteet, eli pieniä radiotaajuuksia käyttävät etätunnisteet. Niitä hyödynnetään varastoinnissa ja logistiikassa sekä erilaisina hälyttiminä. RFID-tunnisteeseen saadaan sisällytettyä tarkasti yksilöityä tietoa tuotteesta ja sen ominaisuuksista ja tuotteen liikkumista pystytään seuraamaan vaihe vaiheelta. Lisäksi älyä käytetään joissain elintarvikepakkauksissa esimerkiksi tuoreuden tai aitouden ilmaisijana. NIUKKUUDESTA RUNSAUTTA Ympäristökysymykset ja niukentuvat luonnonvarat sanelevat rajoja alan teollisuudelle. Energiapihejä tuotantomalleja on tutkittu paljon, ja verrattuna esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen energian säästö on jo nyt aivan eri luokkaa. Ympäristövaatimukset, hiilijalanjäljen pienentäminen yhdistettynä asiakaslähtöisten ratkaisujen ja arvoketjun vaatimuksiin, siinä tulevaisuuden toimintaympäristö. Uskon, että puupohjaiset ratkaisut ovat vahvoilla. Pekka Hurskainen näkee nykyisessä taloudellisessa kriisissä jotain hyvääkin. Sen ansiosta metsä- ja paperiteollisuudessa ollaan ehkä valmiimpia tekemään radikaalejakin ratkaisuja. Uskon, että riskinotto lisääntyy. Tällä hetkellä voi olla vaikeaa saada uusia näkemyksiä läpi, mutta tutkimusta ja kehitystä kuitenkin tehdään koko ajan paljon. Panostus vain olemassa oleviin prosesseihin ei tule riittämään. Paperiteollisuuden pitää uusiutua

8 ÄLYKÄSTÄ TULEVAISUUTTA Olli Hietanen, Turun kauppakorkeakoulu. Hietanen toteaa paperiteollisuuden olevan kahdessa veneessä, jotka menevät kauemmas toisistaan. Haaste on siinä, että samaan aikaan kun yritetään pelastaa tämä päivä, pitää rakentaa huomista aivan eri asenteella. Olemassa oleva bisnes on pidettävä kannattavana, toisaalta pitäisi kuitenkin aukaista uudenlaisia markkinoita uusilla tuotteilla. Nämä vaativat eri osaamista. Niukkuus tulee olemaan yksi iso tulevaisuuden trendi. Uudella teknologialla toimitaan niukkuutta vastaan. Bioteknologian ohella älykkyyden lisääminen tuotteisiin alkaa näkyä todella nopeasti yhteiskunnassa. Kaikki teknologia on jo olemassa. Kyse on vain siitä, koska sovelluksille saadaan luotua ansaintalogiikka. Älypakkaukset ovat varmasti ensimmäiseksi kuluttajat kohtaava asia, sillä pakkauksissa ansaintalogiikka on selvempi kuin monissa muissa tuotteissa. Toisaalta myös media etsii uusia väyliä. Kuluttajakäyttäytyminen ratkaisee paljon, esimerkiksi se, luetaanko tulevaisuudessa sanomalehtiä. Älykkäät pakkaukset voivat toimia hyvin yksilöidyn tiedon jakajana, Hietanen visioi. Teksti: Lauri Hiekkaranta RISKIEN KARTOITUKSELLA PAREMPAAN TULEVAISUUDEN HALLINTAAN Pyroll teki syksyn 2009 aikana mittavan riskien kartoituksen, joka koski toisaalta koko konsernia (konsernitason riskit) ja toisaalta sen kaikkia yksiköitä. Kartoituksen kohteena olivat kaikki riskit mahdollisimman laajasti käsitettynä työtapaturmista, tulipaloista ja laitteiden rikkoutumisesta aina talouskriisiin, sopimusteknisiin, strategisiin ja poliittisiin riskeihin saakka. T oimitusjohtaja Hannu Vakkari korostaa, että perinteisemmän riskienhallinnan lisäksi yritysjohdon on nykyisin välttämätöntä ottaa suunnitelmissaan huomioon myös suuret, strategiset riskit, koska toimintaympäristön muutokset voivat olla suuria, nopeita ja osin ennalta arvaamattomia. Kaiken kaikkiaan riskikäsitteen laajuus yllätti. Riskejä täytyy kartoittaa yrityksen toiminnan ja ympäristön jokaiselta osa-alueelta: markkinatilanteesta tietoturvaan, valuuttariskeistä avainhenkilöriskeihin ja kuljetuksista tuoteturvallisuuteen. Ellei erilaisia riskejä tiedosta, se on kuin veneilisi ilman merikorttia: hetken voi pärjätä tuurilla, mutta lopulta karahtaa kiville. miesjärjestelmää. Organisaatiot ovat nykyisin niin ohuita ja tehokkaita, että samalla haavoittuvuus lisääntyy. Toisaalta kartoitus osoitti, että Pyrollissa on mm. luotonvalvontaan ja rahoitukseen liittyvien riskien hallinta hyvällä tasolla. Toimitusjohtaja Vakkari neuvoo, että riskienkartoitusprojektille on aina nimettävä kokonaisvastuullinen vetäjä. Hän huolehtii mm. siitä, että jokaisen yksikön avainhenkilöt ovat tietoisia projektista, motivoituneita osallistumaan ja käytettävissä. Eli heille täytyy varata aikaa. Vasemmalla kädellä tämä ei hoidu. Myös pitkäjänteisyyttä tarvitaan: Pyrollilla on toistakymmentä toimipistettä, joten projektiin kului kuukausia, vaikka se etenikin hyvää vauhtia. Riskikartoituksen tekivät vakuutusyhtiö Tapiolan asiantuntijat. KAHDEN VENEEN KIPPARIT Metsä- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden menestys rakentuu ennakkoluulottomalle yhteistyölle muiden toimialojen kanssa. Tutkija Olli Hietanen Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta painottaa, että teknologiset muutokset tulevat todella nopeasti. Bio- ja älyteknologia ovat jo ovella. Kilpailukykyä on jatkossa haettava eri toimialojen rajapinnoilta. Bioteknologia antaa aivan uskomattomat mahdollisuudet, mutta isot metsäteollisuusyrityksemme eivät ehkä pysty vastaamaan tähän haasteeseen, vaan ne menevät paperin perässä Etelä-Amerikkaan tai muualle. Pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät tarttumaan tilaisuuteen, muuttumaan, reagoimaan ja investoimaan, kun suuret seuraavat isoa polkua. Strategian jatkuva päivittäminen on riskienhallinnan yksi ulottuvuus. Kun riski on tunnistettu ja varsinkin jos se on todennäköinen tai vakava, niin tämä on otettava huomioon toimintastrategiassa. Aina pitää olla joustovaraa ja suunnitelma B. Yritysjohtamisen taso punnitaan yllättävissä tilanteissa, kriisien aikana. Vakaassa toimintaympäristössä ilman ikäviä yllätyksiä kuka tahansa pärjää. Pyroll siirtää kartoituksen opetuksia käytäntöön jatkuvasti. Esimerkiksi henkilöriskien vähentämiseksi kehitetään vara- Pyroll on kasvanut ja laajentunut voimakkaasti pääasiassa yritysostoin. Kun yritys kasvaa tällä tavalla, johtamisjärjestelmän toimivuus on avainasemassa. Riskikartoituksen jälkeen yrityksen johtaminen on turvallisemmalla pohjalla, koska yhä vähemmän ja vähemmän on mutu-johtamista. Toisaalta laajentuminen aiheuttaa riskejä, toisaalta koko, monialaisuus ja toiminnan kansainvälinen laajuus ovat myös riskejä tasaavia tekijöitä. Kaikkein paras riski on kuitenkin tunnistettu ja sitä kautta toteutumaton riski

9 KALEV SUKLAATEHDAS VIROSSA Herkullisuutta ja pitkiä perinteitä Teksti: Lauri Hiekkaranta Pyrollin Pakkaukset-toimialalla on ilo työskennellä yhdessä monien oman alansa tunnetuimpien yritysten kanssa. Yksi hyvistä ulkomaisista kumppaneistamme on Viron ja koko Baltian johtava suklaatehdas Kalev, jonka mahtava historia ulottuu yli 200 vuoden taakse. V uodesta 1806 alkanut laadukkaan suklaantuotannon yhä jatkuva perinne on mahtava saavutus. Virossa Kalevin markkinaosuus makeisissa on noin 39 prosenttia. Muilla Baltian maiden markkinoilla Kalev on myös markkinajohtaja. Merkittävää vientiä on tämän lisäksi Suomeen ja Venäjälle. Tuotteita ei ole erikseen räätälöity vientimarkkinoille, mutta ainakin pakkausten suhteen tätä ollaan harkitsemassa. Meneillään oleva talouskriisi on Virossa vielä voimakkaampi kuin esimerkiksi Suomessa. Tämä on näkynyt myyntivolyymin pienenä notkahduksena onneksi mistään jyrkästä pudotuksesta ei ole kyse. Vaikeiden aikojen haasteeseen vastataan Kalevissa pitämällä yllä korkeaa laatua ja tehostamalla toimintaa. UUSI TEHDAS 2000-LUVUN TEKNIIKALLA Kalevin tehdas Tallinnan lähellä on suuri ja moderni. Kapasiteettia siinä riittää yli nykyisen tuotannon. Kotimarkkinoilla kasvun rajat tulevat vastaan jo hyvin pian. Kalevin strategiaan kuuluukin merkittävä kasvu ulkomaanmarkkinoilla. Tätä ajatellen erillisten vientipakkausten suunnittelu on varmasti oikea taktinen veto. Kalevin mustikka-valkosuklaa on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka makuun ihastuu heti. Enää sitä ei ole pakko hakea Virosta, sillä sitä löytyy hyvin myös suomalaisista kaupoista. Tällaisilla ainutlaatuisilla tuotteilla viennin nostaminen onnistuu hyvin. Kalev suklaatehtaan viestintäjohtaja Ruth Roht on ylpeä Kalevin tunnetusta ja arvostetusta brändistä. Hän korostaa, että makeistoimialalla brändimielikuvalla on suuri merkitys. Tiukassa kilpailutilanteessa on iso apu, että jokainen virolainen tuntee Kalevin. Tuttua on helppo ostaa. Kuvan Maiuspala on ollut Kalevin suosituimpia tuotteita jo yli 50 vuoden ajan. VAHVA BRÄNDI KESTÄÄ UUDISTUKSET Vahva brändi ei tarkoita muuttumattomuutta tai asemiin jämähtämistä. Päinvastoin. Se mahdollistaa jatkuvat uudistukset ja ajan hermolla pysymisen, ilman että on pelkoa brändin häviämisestä tai siitä, että kuluttajat hukkaisivat tuotteet. Kalevin valikoimaan kuuluu noin 240 tuotetta: suklaata, makeisia ja leivonnaisia. PAKKAUSPROJEKTIT ALKAVAT MARKKINOIDEN TUTKIMISESTA JA TUNTEMISESTA Tyypillisesti uuden pakkauksen tekeminen Kalevissa alkaa tuotepäälliköiden briiffistä tekniselle osastolle ja sitä kautta pakkaussuunnittelijoille. Briiffit perustuvat markkinatiedon keräämiseen ja analysointiin ja ne sisältävät uuden pakkauksen olennaiset vaatimukset: mitat, paino, erityispiirteet jne. Kun pakkauksen tekniset ratkaisut ovat selvillä, tuotepäällikkö briiffaa pakkaussuunnittelijat, jotka tekevät vaativan työnsä pakkauksen ulkoasun parissa. Edellisen prosessin lopputuloksena ovat valmiit piirustukset ja speksit pakkaukselle. Tämän jälkeen hankintaosasto hakee pakkauksen toteuttamiselle parhaan mahdollisen yhteistyökumppanin ja tarjouksen. Kokonaisuuteen ja valintaan vaikuttavat mm. tekniset vaatimukset, määrät, hinnat, laatu, aikataulut ja toimitusvarmuus. Tässä pakkausvalmistajien kovassa kilpailussa Pyroll on ilahduttavan usein saanut toimia Kalevin pakkausyhteistyökumppanina. Molemmat ovat oman alansa kokeneita huippuosaajia. PYROLLIN LAATU SAA KIITOSTA Viestintäjohtaja Ruth Roht jakaa kiitosta Pyrollille ja sen Tampereen yksikölle: Pyroll on meille hyvä partneri. Yhteistyömme on sujunut erinomaisesti koko ajan, mitään isompia huolia ei ole ollut. Meille kaikkein tärkeintä on Pyrollin tekemien pakkausten jatkuva, korkea laatu. Tilaamiemme pakkausten laadun suhteen ei ole ollut huomauttamista. Kysymykseen siitä, mikä on pakkauksen merkitys myynnille, Ruth Roht vastaa: Tyylikkäät, modernit pakkaukset edistävät ilman muuta myyntiä, samoin kuin oikeat markkinointi- ja mainontatoimet. Kaikkein tärkeimmät yksittäiset tekijät menestykselle löytyvät kuitenkin listasta: brändin tunnettuus, hinta, laatu ja tuotteiden maku. Nämä yhdessä hyvien pakkausratkaisujen ja markkinoinnin kanssa siinä on menestyksen eväät. Pakkauksia uudistetaan keskimäärin 3 5 vuoden välein, joten on ilmiselvää, että koko ajan on käynnissä useita pakkaussuunnitteluprojekteja. Suurimmat kokonaisuudistukset viime vuosina ovat kohdistuneet suklaapatukoihin ja muihin suklaapakkauksiin: niissä pakkauskonseptit on uudistettu täysin

10 Teksti: Lily Lilja Matka, jolta palasin uusin silmin Reino Uusitalo on paitsi Pyrollin hallituksen puheenjohtaja, myös tavoitteellinen kuntoilija, eksoottisiakin paikkoja kaihtamaton matkailija sekä erilaisuutta voimavarana kunnioittava teollisuusmies. Joulukuun alussa hän kotiutui Mosambikista matkalta, joka teki häneen lähtemättömän vaikutuksen. MATKAAN HETKEN MIELIJOHTEESTA Olin aiemminkin käynyt Afrikassa, ja sinne jäi jokin kaipuu. Tiesin, että tanskalainen juoksijaystäväni Jesper Olsen juoksee Mosambikin halki World Run -matkallaan, ja päätin lähteä mukaan hänen seurakseen. Lähtiessäni minulla ei ollut mitään ennakkokäsitystä maasta, en ollut edes käynyt Internetissä tutkimassa tietoja enkä ollut hankkinut matkaoppaita. Malarialääkityksen sentään aloitin, Reino Uusitalo kertoo. Matkaan hän lähti 19. lokakuuta, ja puolitoista kuukautta vierähti Afrikassa. Hän vuokrasi auton ja otti avukseen paikallisen autonkuljettajan, joka osoittautui korvaamattomaksi avuksi. Matkan tärkeimmäksi anniksi kohosi kuitenkin erilaisen kulttuurin, tapojen ja elämänmenon omakohtainen kokeminen. SOTIEN JÄLKEEN KAUAN KAIVATTU RAUHA Mosambik on entinen Portugalin siirtomaa, joka itsenäistyi vuonna 1975 yksitoista vuotta kestäneen itsenäistymistaistelun jälkeen. Sisällissota raivosi vuosina , ja sen jälkeen maa oli raunioina. Kovia kokenut kansa on viime vuosina saanut elää rauhassa. Maa on todella köyhä. Sen väestöstä noin 70 % elää maaseudulla. Viljelyssä harrastetaan kaskenpolttoa ja viljelykset ovat pääosin pieniä, perheen pihapiirissä olevia palstoja. Tyypillinen mosambikilaisperheen ateria kostuu hedelmistä sekä kuivatuista ja jauhetuista vihanneksista tehdyistä pullista, jotka paistetaan avotulella. Asumus on yleensä olkikattoinen bambumaja. Jopa pääkaupungissa Maputossa suuri osa taloista on tällaisia. Totesin omakohtaisesti, että bambumaja on käytännöllinen ja ilmava, sillä yölläkin lämpötila on helposti 30 astetta, eikä sähköttömissä taloissa ole mitään ilmastointia, Reino toteaa. PERHEKUNNAT HUOLEHTIVAT OMISTAAN Vaikka valtaosalla mosambikilaisista ei ole mitään tai ehkä juuri siksi he suhtautuvat maailmanmenoon ja kanssaihmisiinsä myönteisesti. Kaikki pitävät huolta toisistaan, vanhempien kunnioitus on itsestään selvää ja elämänasenne on positiivinen. Perhekunnissa monta sukupolvea asuu yhdessä, ja perhekunnan jopa sata jäsentä ovat toistensa tuki ja turva. Niin tuttuja kuin tuntemattomiakin tervehditään iloisella kädenheilautuksella. Näillä ihmisillä ei ole muuta kuin risaiset vaatteensa, ei edes kenkiä. Turhamaisuus ei vaivaa, koska peilejäkään ei ole, ja oman kuvan näkeminen kamerasta sai aikaan hillittömiä naurunpurskahduksia, Reino kertoo. Elämänmeno on verkkaista, ja etenkin miehet viettävät suuren osan päivästä puiden alla leväten. Naisten kontolle jää muun muassa vedenhaku. Kukaan ei harrasta juoksua kuntoilumielessä, ja kahden valkonaaman juoksu jopa yli 40 asteen kuumuudessa herätti suurta ihmetystä ja hilpeyttä. Joku kysäisi, ajaako poliisi heitä takaa, kun heidän on pakko juosta! 18 19

11 MITÄ VOISIMME OPPIA? Reinon mukaan ajatellaan liian helposti, että kaikki viisaus on länsimaisessa tehokkuudessa ja arvoissa. Näin ei asianlaita ole. Elintaso ja elämänlaatu ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, ja nykypäivän hektinen rytmi voi aiheuttaa miinusmerkkistä kehitystä elämänlaadussa. Kehitysavunkin pitäisi olla muuta kuin sitä, että tullaan tietokone kainalossa neuvomaan sellaisissa asioissa, jotka paikalliset asukkaat osaavat parhaiten. Uskon, että meillä olisi paljon opittavaa mosambikilaisten avoimuudesta, myönteisyydestä ja mutkattomasta suhtautumisesta toisiin ihmisiin. Vaikka saatoimme olla kaksi valkoihoista tuhansien mustien joukossa, rasismista ei ollut tietoakaan. Jos joku sai rahaa tai jonkun tavaran, kukaan ei ollut kateellinen, vaan kaikki iloitsivat hänen puolestaan, Reino kertoo. Vaikka meillä Suomessa on oma hieno elämäntapamme, voisimme ehkä kukin kohdallamme miettiä, miten karsia ennakkoluulojamme, suhtautua pyyteettömästi kanssaihmisiimme ja arvostaa myös omistamme poikkeavia mielipiteitä. Se ei maksa mitään, mutta palkitsee enemmän kuin uskommekaan. MOSAMBIK Väestö lähes 22 miljoonaa Väestöennuste 2050 lähes 40 miljoonaa Pääkaupunki Maputo Naapureita mm. Sambia, Zimbabwe ja Etelä-Afrikka Virallinen kieli portugali, muita tärkeitä kieliä makhuwa ja xichangana, lukuisia heimokieliä Presidentti Armando Guebuza Köyhyydessä elävien osuus väestöstä lähes 75 % Aikuisten lukutaito noin 44 % Odotettavissa oleva elinikä 42 vuotta JESPER OLSENIN WORLD RUN II Matkan pituus km Kesto 3 vuotta Reitti Nordkappista Suomen halki Eurooppaan, sieltä Egyptiin ja Afrikan halki Etelä-Afrikkaan, sieltä Etelä-Amerikkaan ja ylös USA:n itärannikolle. Juoksullaan Jesper Olsen haluaa poistaa ennakkoluuloja ja osoittaa, että kaikkialla maailmassa tulee toimeen ihmisten kanssa oikealla asenteella. PEFC- ja FSC-sertifiointi Pyrollin Paperitukkutoimialalle yrollpap Oy:n toiminta on sertifioitu PEFC- ja FSCstandardien mukaisesti. Sertifiointi osoittaa Pyrollin PPaperitukku-toimialan täyttävän puun alkuperäketjun (Chain of Custody, CoC) hallintaa koskevien standardien vaatimukset ja tuotteiden raaka-aineiden olevan peräisin näiden standardien mukaisesti hoidetuista metsistä. CoC edellyttää yksityiskohtaista dokumentointia kaikista ostoista ja myynneistä, jotta sertifioidut tuotteet voidaan jäljittää luotettavasti alkulähteisiin saakka. FSC-sertifioinnin Pyrollin Paperitukku-toimialalle on myöntänyt sveitsiläinen sertifiointilaitos SQS ja PEFC-sertifioinnin Inspecta Sertifiointi Oy. Sertifioinnit kattavat Paperitukku-toimialan markkinoimien sertifioitujen paperi- ja kartonkituotteiden hankinnan, jalostuksen, varastoinnin, myynnin, markkinoinnin ja jakelun. Sertifioidut tuotteet ovat graafisia papereita ja kartonkeja, pakkauskartonkeja ja pahveja. Sertifioinnin myötä suuri osa Paperitukku-toimialan myymistä papereista ja kartongeista kuuluu Chain of Custody -järjestelmän piiriin. Sertifioituja tuotteita Paperitukku-toimialalle toimittavat maailman johtavat paperin ja kartongin valmistajat. Jo aikaisemmin Pyrollin Paperitukku-toimiala on saanut EU-Kukka -merkin käyttöoikeuden papereilleen. Näin merkittyjen papereiden valmistusprosessissa mm. rikki- ja hiilidioksidipäästöjä on rajoitettu sekä vesiin joutuvien saasteiden määrä on minimoitu. EU-Kukka on Euroopan kattavin ympäristömerkki. Asiakkaat ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita siitä, että heidän ostamansa paperi- ja kartonkituotteet ovat koko toimitusketjun osalta ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Tämä tukee myös heidän omia ympäristötavoitteitaan ja sertifiointijärjestelmiään

12 UUTISIA LYHYESTI PRINTLINE ON KÄÄNTEENTEKEVÄ KARTONKI Pyrollin Paperitukku-toimialan valikoimassa on nyt Printline-kartonki, jolla voidaan monessa tapauksessa korvata aaltopahvi pakkausmateriaalina. Printlinen jäykkyys on korkea: se on suunniteltu suurta kestävyyttä vaativiin pakkauksiin, displaymateriaaleihin ja kuljetuspakkauksiin. Pyroll Pakkaukset-toimiala Tampereen yksikkö on alkanut käyttää Printlinea suurella menestyksellä useille asiakkailleen. Printlinella on huomattavasti korkeampi valkoisuus kuin aaltopahvilla. Sen pinta on sileä ja painettavuus erinomainen: voidaan painaa offset-, silkkipaino- ja digitaalipainokoneilla. Printlinen runko on kierrätyskuitua. Pintavaihtoehtoja on useita. Pintapainot g/m 2. Printlinen valmistaja on Smurfit Kappa Solid Board. TUNNETKO PAPERIN? TESTAA TIETOSI! 1. Riisi on 500 arkkia, mutta montako arkkia on pakassa? 2. Suomi oli maailman ensimmäisiä maita, joka vakioi paperien koot. Milloin tämä standardointi tapahtui? (A- ja B-sarjat) 3. Meillä on yksi kuutiometri ohutrunkoista sellupuuta. Kuinka monelle suomalaiselle siitä voidaan valmistaa vuoden hygieniapaperit? 4. Miltä vuosisadalta on varhaisin säilynyt suomalainen paperiasiakirja? 5. Montako kertaa A4-paperin voi käytännössä taittaa aina uudelleen kaksinkerroin? 6. Missä lämpötilassa tavallinen kirjoituspaperi voi syttyä palamaan? 7. Kuinka paljon paperia valmistetaan maailmassa vuodessa? 8. Mikä puun ainesosa? Se on maapallon toiseksi yleisin biopolymeeri. Sitä on puussa selluloosan jälkeen eniten. Sellun keitossa siitä pyritään pääsemään eroon mahdollisimman täydellisesti. 9. Pigmentointi täyttää paperihuokosia päällystyspastalla. Kuinka paljon pigmentointi lisää paperin tai kartongin massaa neliömetriltä? 10. Kuinka paljon paperirulla voi painaa? Katso oikeat vastaukset internetistä: Osallistu samalla kilpailuun ja voita itsellesi upea, puinen leikkuulauta! PAPERINÄYTTEISTÖ UUSIUTUU Pyrollin Paperitukku-toimiala tekee parhaillaan uutta näytteistöä. Valikoiman voimakkaan kehityksen vuoksi nyt on hyvä aika laittaa kaikki paperilaadut kattavasti ja näyttävästi esiin. Näytteistö tulee käyttöön kevättalvella. SOPIMUSJALOSTUS UUSIA HAASTEITA Pakkaukset-toimialalla ja tukipalveluissa Pyrollissa on tehty seuraavat nimitykset: Pyroll Oy Malminsuontie Siltakylä Puh Fax PAKKAUKSET Pyroll Oy Tippavaara Kyröskoski Puh Fax Pyroll Jyväskylä Oy Kympinkatu Jyväskylä Puh Pyroll Valkeakoski Oy PL 104 Mahliankatu Valkeakoski Puh Fax Pyroll Sp. z o.o Strykow Dobra ul Wodna 38 Polska Puh Fax PAKKAUKSET-TOIMIALA/TAKON KOTELOTEHDAS OY Laatu- ja kunnossapitopäällikkö Yrjö Aalto on nimitetty tuotantopäälliköksi alkaen. Yrjö vastaa tehtaan tuotannosta ja sen kehittämisestä ja hän raportoi liiketoimintajohtaja Arto Virtakarille. Tuotannon vuorotyönjohtaja Jani Markkanen on nimitetty tuotannon suunnittelijaksi, projektipäällikkö Jarmo Norrbacka tuotannon vuorotyönjohtajaksi ja kunnossapitoinsinööri Matti Broman kunnossapitopäälliköksi. Nimitykset astuivat voimaan Heidän esimiehenään toimii tuotantopäällikkö Yrjö Aalto. TUKIPALVELUT Takon Kotelotehdas Oy:n tuotantopäällikkö Kari Haatainen siirtyy konsernin tukipalveluihin ICT-päälliköksi alkaen. Kari vastaa Pyroll-konsernin tietohallinnon toiminnoista ja niiden kehittämisestä. Karin toimipiste on Tampereella ja hän raportoi talousjohtaja Hannu Takalalle. Toivotamme kaikille menestystä uusissa haasteissa! Lempäälä Pyrollpack Oy PL 13 Teollisuuskyläntie Lempäälä Puh Fax PAPERITUKKU Pyrollpap Oy Kalliotie Tuusula Puh Fax Lahti Pyrollpack Kotelot Oy PL 19 Sorvarinkatu Lahti Puh Fax KONSERNI Pyroll Malminsuontie Siltakylä Puh Fax Tampere Takon Kotelotehdas Oy PL 207 Lielahdenkatu Tampere Puh Fax Salo Kalvopakkaus Oy Kiertokatu Salo Puh Fax Tervajoki Polyno Oy Ritaalantie Tervajoki Puh Fax

13

PankaBrite. Korsnäs Carry (Frövi carry)

PankaBrite. Korsnäs Carry (Frövi carry) AKKAUSKARTONGIT ankabrite äällystetty hiokkeellinen taivekartonki. Simcote Vahvasti päällystetty hiokkeellinen taivekartonki. rintline Kierrätyskuiturunkoinen kartonki. Korsnäs Carry (Frövi carry) Korkealuokkainen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Bravidan David Ednerin haastattelu

Bravidan David Ednerin haastattelu Bravidan David Ednerin haastattelu Bravida on pohjoismaiden johtava kiinteistöjen teknisten asennusten sekä huolto- ja ylläpitopalvelujen kokonaistoimittaja, jolla on noin 9 000 Keväällä 2016 Symbrio haastatteli

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex ratkaisuja toimivaan p akkaamiseen Elintarvike- ja lääketeollisuudessa pakkauksilta vaaditaan ennen kaikkea hygieenisyyttä, säilyvyyden edistämistä ja ympäristöystävällisyyttä.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden vienti ja tuonti

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008 M-real Tilannekatsaus Juha Laine Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 12.-13.11.2008 Sijoitus-Invest 2008 Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Liiketoimintaympäristö 3. M-realin strateginen tarkastelu 4. Tuloskehitys,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work Design Production JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016 Tuonnin korvaaminen Venäjällä Maintenance Make it work JPT-industria Oy JPT-Industria Oy on perustettu Seinäjoella vuonna 2007. JPT-Industria Oy

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot