Metsäteollisuuden murros. Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoina. Älykkäät puu- ja kuitutuotteet TALVI 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäteollisuuden murros. Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoina. Älykkäät puu- ja kuitutuotteet TALVI 2010"

Transkriptio

1 Metsäteollisuuden murros Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoina TALVI 2010 Kansi Algro Design Duo 250 g/m 2 Sisus Maxisilk 150 g/m 2 Älykkäät puu- ja kuitutuotteet

2 Pelikenttä menee uusiksi T aloustiedon virrasta on jokainen voinut viime kuukausina poimia mieleisensä viestin. Tutkijat, ennustajat, analyytikot ja aidossa liiketoimintaympäristössä oikeita töitä tekevät ovat yhtä mieltä ainoastaan siitä, että näköpiirissä oleva nousu on hidasta ja että Suomen talouden rakenne tulee muuttumaan merkittävästi lamaa edeltäneestä. Kaiken lisäksi olemme pääsemässä vasta viimeisten valtioiden joukossa kasvu-uralle Kiinasta on kehittymässä maailman tehdas, mistä saa sitä mitä osaa pyytää. Aasia kokonaisuudessaankin ottaa ennakoitua nopeammin paikkansa maailmantalouden veturina. Kaiken kaikkiaan Aasian kasvu lienee kuitenkin Suomelle mieluummin suuri mahdollisuus kuin uhka. Suomi-riippuvaisten yritysten tulevaisuutta ravistellaan enemmän lähietäisyydeltä. Baltian taloudet ovat surkeassa jamassa. Mikä onkaan tilanne, kun työn hinta siellä putoaa kymmeniä prosentteja? Entä jos paikalliset valuutat vielä lasketaan kellumaan? Suomen haasteita eivät helpota myöskään muiden naapurivaltioiden heikot valuutat. Pyrollin asiakas- ja sidosryhmälehti Talvi 2010 JULKAISIJA Pyroll Malminsuontie Siltakylä Osoiterekisterin ylläpito: KANNEN KUVA Liisa Valonen PÄÄTOIMITTAJA: Hannu Vakkari TOIMITUS JA TAITTO: Visuaalinen Pinta Oy PAPERI: Kannet Algro Design Duo 250 g/m², sisus Maxisilk 150 g/m² Palaute tervetullutta. HYVÄ LUKIJA! Mitä mieltä olet lehdestämme? Mitkä aiheet kiinnostavat sinua? Mistä haluaisit Pyroll Plussan kirjoittavan jatkossa? Anna meille juttuvinkkejä ja auta meitä kehittämään lehteämme. Kiitos avustasi! Palautteen voit lähettää: SISÄLTÖ Pelikenttä menee uusiksi 3 Suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuus? 4 Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoina 10 Lähikuvassa Tero Karstikko 11 Älykästä tulevaisuutta 12 Riskien kartoituksella parempaan tulevaisuuden hallintaan 15 Kalev suklaatehdas Virossa 16 Matka, jolta palasin uusin silmin 18 PEFC- ja FSC-sertifiointi Pyrollin Paperitukku-toimialalle 21 Uutisia lyhyesti 22 Uusia haasteita 22 Tunnetko paperin? Testaa tietosi! 23 Yhteystiedot 23 Suomi on hyvä sopeutumaan. Tästä tulemme näkemään todisteita meille tutusta metsäteollisuudestakin lähivuosina. Puheenjohtaja Jouko Ahosen ja työmarkkinajohtaja Jari Forssin kannanotot Pyroll Plussassa ovat vahvaa faktaa tämän näkemyksen tueksi. Juuri nykyisenlaisessa toimintaympäristössä yritysten pitää uskaltaa uudistua. Toimenpiteillä, jotka toteutetaan laman synkimmillä hetkillä, on nousun tullessa suuri vipuvaikutus. Vaikutuksen suunnan ratkaisee toimenpiteiden sisältö ja ajoitus. Me Pyrollissa olemme useimpien muiden yritysten tapaan joutuneet sopeuttamaan toimintojamme vallitsevaan markkinatilanteeseen. Samanaikaisesti olemme kuitenkin myös pyrkineet luomaan uutta: Pakkaukset-toimialasta on tulossa merkittävä toimija myös ratamuotoisten pakkausmateriaalien laatutoimittajana. Olemme päivittäneet kansainvälistymisstrategiamme ja sen mukaisesti pakkausten suora vienti lähialueille on lähtenyt selkeään kasvuun. Samoin Sopimusjalostus-toimiala on saavuttamassa vakiintuneen aseman arkitus- ja uudelleenrullauspalveluiden tuottajana Puolassa. Paperitukku-toimialan fokus on onnistuneesti ollut kannattavuuden turvaamisessa selvästi kutistuneilla markkinoilla ja tällä tiellä aiomme myös jatkaa. Hannu Vakkari Konsernin tj. 2 3

3 SUOMALAISEN METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? Metsäteollisuutta edustava työmarkkinajohtaja Jari Forss ja Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen istuvat sopimusneuvotteluissa muodollisesti eri puolilla pöytää, mutta yhteinen vahva intressi on suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuus. Sitä he pohtivat suomalaisessa sademetsässä, Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Molemmat ovat vakuuttuneita siitä, että Suomi elää jatkossakin metsästä. soin haasteemme on Jari Forssin mielestä, että suomalaiset päättäjät näyttävät menettäneen uskonsa metsäteollisuuteen. ISitä pidetään helposti auringonlaskun alana. Metsäteollisuus itse sitä vastoin uskoo lujasti itseensä. Olemme varmoja, että Suomessa tuotetaan 100 miljoonan eurooppalaisen paperituotteet jatkossakin. Metsä on uusiutuva luonnonvara, ja siitä bioteollisuudesta pitää tehdä meille kilpailuetu. Jouko Ahonen on vankasti samaa mieltä: Olemme aina olleet markkinajohtaja alalla. Meillä on täällä ollut parhaat ja innovatiivisimmat tuotteet, ja tuotekehitystä tehdään nytkin kuumeisesti ja paljon. Tulevaisuuden tuotteilla pystymme jatkossa korvaamaan monia fossiilisista raaka-aineista valmistettuja. Peruspaperi eri ominaisuuksineen tulee silti säilymään Suomessa alan teollisuuden selkärankana vielä pitkään. Siitä miehet ovat yhtä mieltä. 4 5

4 METSÄTEOLLISUUDEN MURROS Jalostusarvoa nostamalla saamme markkinoille sellaisia tuotteita, joita muut eivät osaa vielä tehdä, Ahonen lisää. Jari Forssin mielestä on vaikea edes kuvitella, millä muulla toimialalla olisi yhtä hyvät mahdollisuudet jatkossa. Joku joka tapauksessa valmistaa suomalaisten ja eurooppalaisten paperituotteet. Jos ei Suomi, niin sitten joku muu. Tämä on se ensimmäinen ja isoin haaste. Sen jälkeen meille alkaa syntyä uusia bioteollisuuden tuotteita ja liiketoiminta-alueita, mutta niitä ei synny heti, Forss toteaa. EI TUKEA, EI MYÖSKÄÄN TURHIA RASITTEITA Miksi tilanne sitten on mennyt tällaiseksi? Tehtaita suljetaan ja ihmisiä jää työttömäksi. Ala kärsii. Nykytilanne mielletään ehkä liikaakin suomalaiseksi ilmiöksi. Kyllä tämä on maailmanlaajuisesti vaikuttava rakenteellinen seikka. Ennusteet vähän pettivät luvulla alalla meni hyvin, rakennettiin uusia koneita ja keskityttiin ajamaan päällystettyjä laatuja, joiden kysyntä ei kasvanutkaan odotetusti. Vuonna 2007 meillä saavutettiin ennätystuotanto, 14 miljoonaa tonnia. Nyt tuotantomäärien ennustetaan putoavan ehkä 10 miljoonaan tonniin. Se ei välttämättä ole ongelma, jos pystymme samalla nostamaan jalostusarvoa. Silloin paperiteollisuus voi 10 miljoonan tonnin tuotannolla tuoda yhteiskuntaan enemmänkin rahaa kuin aikaisemmin. Tämä edellyttää kuitenkin edelläkävijyyttä tuotekehityksessä: että saamme ensimmäisinä markkinoille sellaisia tuotteita, joita muut eivät vielä osaa tehdä. Tähän nyt panostetaan, Jouko Ahonen summaa. Keskustelijat uskovat, että metsäteollisuus on ja pysyy merkittävänä vientialana muihin verrattuna. Sen etuna on lisäksi, että tuotteet syntyvät lähes sataprosenttisesti kotimaisista raaka-aineista, kun muut alat joutuvat ostamaan raakaaineita ulkomailta. Olemme yrittäneet jakaa päättäjille oikeaa tietoa, jotta he näkisivät alan mahdollisuudet. Valtioneuvosto vain valitettavasti on tehnyt päätöksiä, joilla hankaloitetaan meidän kilpailuasemaamme. Tyyppiesimerkki on sähkövero. Onneksi siihen on nyt tullut hiukan korjausta. Emme me tukea tarvitse, mutta emme myöskään tällaisia kilpailua rasittavia esteitä, Ahonen kertaa. Metsäteollisuudessa kehitetään Jouko Ahosen ja Jari Forssin mukaan parhaillaan tuotteita, jotka korvaavat fossiilisista raaka-aineista valmistettuja ja ovat lisäksi täysin kierrätettäviä. Tulevaisuus on bioteollisuudessa! Olemme harvinaisen yhtä mieltä siitä, että ala ei tarvitse tukea, mutta ei se mitään ylimääräisiä rasitteitakaan kaipaa. Meillä on Euroopan parhaat koneet ja osaavin henkilöstö. Pärjäämme kyllä, kunhan pidämme omasta kilpailukyvystämme huolen, Jari Forss vahvistaa. PALJON MAHDOLLISUUKSIA Metsäteollisuus vannoo tulevaisuuttaan biomassasta kehitettävien uusien tuotteiden nimiin. Kasviperäinen biomassa puu mukaan lukien on monipuolinen raaka-aine, josta voidaan tuottaa sekä erilaisia kemikaaleja teollisuudelle ja lääketeollisuudelle että energiaa. Hyviä esimerkkejä ovat tärpätti ja xylitol. Puukuidusta voidaan valmistaa monia tuotteita korvaamaan fossiilisia aineita. Mutta ei energiaa ensimmäiseksi! Sitä ennen tuote pitää käyttää moneen kertaan. Vasta kun kuitu ei enää kelpaa muuhun, se voidaan polttaa, Jari Forss kiirehtii selittämään. Jouko Ahonen muistuttaa, että tulevaisuutta tarkasteltaessa huomioon on otettava koko metsäklusteri, joka käsittää kokonaisuudessaan työpaikkaa. Paperi- ja selluteollisuus ovat sydän, jonka ympärillä tarvitaan liikenne- ja muita palveluja sekä oheistoimintoja. Vieläkin suuremmat potentiaaliset kasvumahdollisuudet löytyvät mekaaniselta puolelta. Siellä puusta voidaan saada tosi kovia jalostusarvoja. Se on vain jäänyt vähän tämän kemiallisen metsäteollisuuden varjoon, Ahonen toteaa. Aivan! Kyllä puuteollisuudessa on isoja mahdollisuuksia. Kun kerrotaan, että sahoja ja vaneritehtaita suljetaan, uutisoinnissa unohdetaan, että esimerkiksi UPM on ilmoittanut tekevänsä maailman tehokkaimman vanerituotantoyksikön Savonlinnaan. On valitettavaa, että kehitys vähentää työpaikkoja, mutta sillä varmistetaan, että tuotanto jatkuu Suomessa. MONIPUOLISUUTTA, HOUKUTTELEVUUTTA JA TURVALLISUUTTA Metsäteollisuuden osaaminen on Forssin ja Ahosen mielestä kansainvälistä huippuluokkaa. Sitä tuskin kukaan epäileekään. He pelkäävät vain, että jos metsäteollisuutta ei pidetä enää houkuttelevana alana, mukana menee myös osaaminen. Metsäklusteri käsittää sekä alan teollisuuden että koneja laitevalmistajat, koulutus- ja tutkimustoiminnan ja kaikki alan verkostot. Tällaista osaamista ei ole missään muualla maailmassa. Siksi olemme tuomassa siihen lisää monialaisuutta, Jari Forss kertoo. Ensi syksynä meillä starttaa prosessiteollisuuden perustutkinto, joka yhdistää kemian-, paperi- ja ostoprosessiteollisuuden koulutuksen. Valmistuneet voivat sitten työskennellä monipuolisesti eri aloilla, yhtä hyvin öljynjalostamossa, voimalaitoksessa kuin sellu- tai paperitehtaalla, Jouko Ahonen täydentää. Valtiovallan rooli on Ahosen mielestä pitää Suomi asuttuna mahdollisimman laajalti. Monet paikkakunnat ovat Kemijärven tavoin syntyneet ja kasvaneet yhden teollisuuslaitoksen ympärille. Raaka-aine pitäisi jalostaa mahdollisimman lähellä, ja valtiovallan pitäisi panostaa tähän infraan. Kuljetusjärjestelyjen on toimittava ja palvelujen oltava muutenkin vetovoimaisia niin, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Valtiovallan tehtävä on luoda paikkakunnille muutakin teollisuutta varmistamaan, ettei se näivety, jos pahin mahdollinen sattuisi toteutumaan, Ahonen miettii. Jari Forssin mielestä on selvää, että rakennemuutoksen tapahtuessa valtiovallan tehtävänä on auttaa löytämään paikkakunnalle korvaavaa toimintaa, mutta ensin on pidettävä huolta metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä, että näin ei pääse käymään. Rahan antaminen sen jälkeen on tekohengitystä. Enemmän pitäisi keskittyä huolehtimaan toimintaedellytyksistä. Ahonen on vahvasti samoilla linjoilla: Ennalta ehkäisevä hoito on paras lääke. Jos amputoidulle annetaan laastaripaketti, se ei todellakaan enää auta. EUKALYPTUS-PUIDEN PERÄSSÄ ETELÄÄN? Kävely trooppisten puiden siimeksessä herättää väkisinkin kysymyksen eteläisen pallonpuoliskon nopeammasta puun kasvusta ja eukalyptus-sellusta, jota tuodaan Suomeenkin. Mitä seurauksia siitä on? Onko vaarana, että puunjalostusteollisuus karkaa etelään? Onhan sillä tietysti seurauksia, sekä myönteisiä että kielteisiä. Meillä on vahva havumetsävyöhyke, joka tuottaa pitkäkuituista sellua. Se ei kilpaile eukalyptuspuista saatavan lyhytkuituisen sellun kanssa. Molempia tarvitaan. Eukalyptus-sellua on vuosikaudet tuotu tänne, mutta se on vaan ostettu ulkomaisista firmoista. Nyt kotimaiset yritykset ovat menneet etelään, sijoittaneet sinne pääomia ja rakentaneet tehtaita ja tuovat tätä sellua myös Suomeen. Näin pystymme valmistamaan entistä parempilaatuisia papereita, Ahonen arvioi. Etelän maista tuotavan lyhytkuitusellun tarve johtuu siitä, että koivua ei saada tarpeeksi. Ahonen ja Forss eivät silti usko suomalaisen metsäteollisuuden karkaavan etelän lämpöön. Laajasti ottaen paperiteollisuus on paikallista toimintaa. Paperi on painavaa, ei sitä kannata rahdata maailman toiselle puolelle. Meidän päämarkkina-alueemme on Eurooppa ja kasvavina erityisesti itäinen Eurooppa ja Venäjä, Ahonen perustelee. 6 7

5 Yksi potentiaalisimmista kasvun alueista metsäteollisuudelle ovat Jari Forssin ja Jouko Ahosen mielestä pakkaukset, joihin voidaan upottaa erilaisia ominaisuuksia ja tehdä niistä älykkäitä. Vaikka lyhytkuitusellua onkin tuotava täydennykseksi, Jari Forssin mielestä puuta riittää hyvin vielä Suomessakin, kunhan se vain pystytään hyödyntämään. Kyse on tietysti myös puun hinnasta, jonka pitäisi määräytyä lopputuotteen maailmanmarkkinahintojen mukaan. Lisätekijänä vaikuttavat valuuttakurssit, joista esimerkiksi naapurimaa Ruotsi saa tällä hetkellä kilpailuetua. KANTONA KAUPUNKILAISET METSÄNOMISTAJAT? Yhdeksi ongelmaksi keskustelijat näkevät metsäomaisuuden pirstaloitumisen perinnönjakojen myötä sekä sen, että suuri osa metsänomistajista on kaupunkilaisia, jotka eivät enää ole riippuvaisia puunmyyntituloista. Metsä kasvaa Suomessa 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja kansantaloudellemme olisi tärkeää pystyä hyödyntämään se, Jari Forss painottaa. Nykyisin metsää myydään epätasaisella rytmillä ja vain silloin, kun puun hinta on huipussaan. Siitä seuraa, että suomalainen metsäteollisuus ei voi luottaa saavansa puuta tasaiseen tahtiin ja kilpailukykyisellä hinnalla. Parannusta tähän toisivat pitkäaikaiset sopimukset, joilla hinta vakiinnutettaisiin. Enkä tarkoita alennushintoja! Kyllä metsänomistajakin on oikeutettu saamaan metsästään kohtuuhinnan, mutta ei toiminta voi perustua siihen, että metsää myydään vain silloin, kun siitä saadaan huippuhinta, Ahonen sanoo ja lisää: Vaikka meillä on suuria ja hyviä neuvontajärjestöjä, ihmisille ei ole mennyt perille, että parhaiten metsä tuottaa silloin, kun siellä käytetään kirvestä! Asiaa voitaisiin korjata myös saattamalla pienet metsäpalstat yhteisten hoitosopimusten piiriin. Asiantuntijat arvioisivat, milloin metsä on hakkuukypsää niin, että kansallisomaisuutta ei jätettäisi lahoamaan. Hoitosopimusten laajentaminen törmää kuitenkin tietosuojakysymyksiin. Metsärekisterin puutteessa alan yritykset eivät tiedä, kuka metsäpalstat omistaa. TAHALLISESTI VÄÄRIÄ MIELIKUVIA Jari Forss haluaa tarkastella kysymystä myös laajemmasta, globaalista perspektiivistä: Isompi asia on se, että maailmalla metsän hakkaaminen nähdään todella pahaksi toiminnaksi! Suomessahan tilanne on aivan toinen kuin puhuttaessa sademetsien hakkuusta. Suomalainen metsänomistaja hoitaa metsäänsä kuin englantilainen puutarhaansa. Meidän olisi saatava läpi viesti, että jos metsiä ei käytetä, emme pysty korvaamaan fossiilisia aineita. Jouko Ahonen epäilee, että vääriä mielikuvia suomalaisten metsänhakkuista synnytetään ehkä tarkoituksellisestikin. Pitäisikö alan siis ryhtyä erityiseen imagokampanjaan? Siihen keskustelijat eivät usko ainakaan niin kauan, kun ala pinnistelee rakennemuutoksen kourissa. Teot puhuvat puolestaan. Ei tilannetta paranneta millään hokkuspokkustempuilla. Se edellyttää monia toimenpiteitä rinta rinnan. Metsäteollisuuden tulevaisuus rakentuu pienistä teoista ja pienistä puroista. Meillä on uusiutuva raaka-aine, erinomainen konekanta, osaava henkilöstö sekä hyvässä kunnossa oleva infrastruktuuri, joka on myös pidettävä kunnossa, Jouko Ahonen tiivistää. BIOTEOLLISUUS TULEVAISUUDEN ALAKSI Jari Forss puolestaan kummastelee, että nykyisin vain metsäteollisuus itse tuntuu uskovan itseensä ja bioteollisuuden tulevaisuuteen. Bioteollisuudesta pitäisi tehdä jatkossa yksi suomalaisen hyvinvoinnin kulmakivistä ja biopohjaisuudesta suomalaisten kilpailuetu maailmalla. Sen jälkeen kaikki yksittäiset toimenpiteet ovat mahdollisia, Jari Forss uskoo. Teksti: Marja-Liisa Kinturi Kuvat: Liisa Valonen 8 9

6 Kartonkitehdas ja arkittamo saman tiimin toimijoita M -real Oyj on Euroopan johtava ensikuidusta valmistetun taivekartongin valmistaja. Consumer Packaging -liiketoimintaalueeseen kuuluvat taivekartonkitehtaat Tampereella, Äänekoskella, Kyröskoskella ja Simpeleellä. Taivekartongin tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Tuotteiden arkituksessa M-real käyttää oman kapasiteettinsa lisäksi luotettuja yhteistyökumppaneita, kuten Pyrollia. TOIMITUSKETJUN HALLINTAA TAMMERKOSKEN RANNALLA Tampereen keskustan kaupunkikuvassa Takon kartonkitehdas kosken rannalla on tuttu maamerkki. Siellä tuotetaan edelleen huippulaatuista kartonkia kahdella koneella. Tehtaan kuudennen kerroksen konttorissa on M-realin Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen toimitusketjusta vastaavan johtajan Jani Suomalaisen työhuone. Vastaan periaatteessa kaikesta siitä, mitä tapahtuu ketjussa, alkaen siitä kun tavara lähtee tehtaalta ja päättyen siihen, kun Jani Suomalainen, M-real. toimitus on perillä asiakkaalla. Toisin sanoen, tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen, toimitammehan kartonkia ympäri maailman hyvin vaativille asiakkaille, hän toteaa. M-realin kartonkien loppukäyttäjiä ovat ennen kaikkea pakkausteollisuus ja graafinen teollisuus. Kartonkipakkauksiin pakataan niin elintarvikkeita, lääkkeitä, kosmetiikkaa kuin savukkeitakin. ASIAKASPALVELUKESKUSTEN VERKOSTO EUROOPASSA Jani Suomalaisen vastuualueeseen kuuluu viisi asiakaspalvelukeskusta, jotka ottavat vastaan asiakkaiden tilauksia. Suomen asiakaspalvelutiimi työskentelee Espoossa palvellen asiakkaita Pohjois-Euroopasta, Lähi-idästä ja Afrikasta. Ulkomailla toimipisteet sijaitsevat Brysselissä, Frankfurtissa, Moskovassa ja Lontoossa. Aasiassa ja Yhdysvalloissa on lisäksi omat myyntikonttorit. Asiakaspalvelukeskuksissamme saa palvelua yhteensä parillakymmenellä kielellä. Omasta tilanteestaan riippuen asiakkaat valitsevat joko normaalin toimitusajan tai pikatoimituksen. Express Board -pikatoimituksemme ovat asiakkaillemme tärkeitä, sillä hyvästä suunnittelusta huolimatta hekään eivät aina pysty ennakoimaan riittävästi kartonkitarvettaan, jos jotain yllättävää tapahtuu. Se maksaa hiukan enemmän, mutta aikahan on tunnetusti rahaa, Jani sanoo. Pikatoimitukset edellyttävät suurta joustavuutta arkittajalta. Sopivien kartonkirullien on löydyttävä varastosta sekä oltava halutulla tavalla jalostettuina ja asiakkaalle toimitettuina 4 7 päivässä. Muutenkin arkittamon joustavuus on avainsana, sillä tilausmäärät voivat vaihdella jopa moninkertaisesti lyhyenkin ajanjakson aikana. ARKITUS ON MILLINTARKKAA TOIMINTAA M-real valitsee hyvin tarkkaan yhteistyökumppaninsa. Pyrollin jalostusyksiköillä on pitkäaikainen kokemus M-realin kartongeista sekä tarvittava konekanta, osaaminen, laatu ja joustavuus. Kartonginvalmistaja ja arkittamo muodostavat yhteisen tiimin, jossa kumpikin luottaa toiseen ja yhteistyön jatkuvuuteen. Arkitus on vaativaa toimintaa: kartonkiin ei saa tulla pienintäkään murtumaa, pölyä tai kiillottumaa. Ylellisissä kosmetiikkapakkauksissa käytettävän kartongin on oltava ehdottoman sileää ja valkoista. Elintarviketeollisuuden käyttöön menevissä pakkauskartongeissa hygieniavaatimus on ehdoton; arkkileikkurilla ei siis sovi syödä eväsleipiä ja tilojen on muutenkin oltava puhtaat ja siistit, Jani toteaa. Perusedellytys yhteistyön onnistumiselle on toimiva tiedonkulku. Tietojärjestelmien on keskusteltava keskenään, ja osapuolilla on oltava ajantasainen tieto kunkin tilauksen etenemisestä. Näinä aikoina ollaan ottamassa käyttöön M- realin ja Pyrollin välistä EDI-yhteyttä saumattoman tiedonkulun varmistamiseksi. ARKITUSTA, RIISIKÄÄRINTÄÄ JA BOBINOINTIA M-realin tehtailta lähtee kartonkia jalostettavaksi Pyrollin yksiköihin Valkeakoskella, Pyhtäällä, Kyröskoskella ja Jyväskylässä. Pyrollin Strykówin arkittamolla Puolassa on jatkossa edellytyksiä palvella esimerkiksi M-realin saksalaisia asiakkaita nopeilla toimituksilla. Jani Suomalainen pitää Pyrollin jalostustoiminnan etabloitumista Eurooppaan asiakaslähtöisenä ja järkevänä ratkaisuna. Arkituksen lisäksi Pyroll suorittaa M-realin kartonkien riisikäärintää ja bobinointia eli uudelleenrullausta kapeiksi rulliksi. Riisikäärityt tuotteet menevät paperitukkureille Eurooppaan. Kapeita bobinoituja rullia käytetään tupakkateollisuudessa savukerasioiden kauluksina. TÄMÄ VUOSI NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ Vuosi sitten tuotantomme laski merkittävästi. Taantuma tuntui joka puolella, ja asiakkaat pyrkivät käyttämään kaikki vanhat varastonsa tarkkaan. Nyt näkymä on aivan toinen, alkanut vuosi 2010 näyttää hyvältä ja taivekartonkitilaukset ovat lisääntyneet mukavasti. Kuitenkin meidän on joka hetki pidettävä huoli kilpailukyvystämme, sillä etäisyytemme asiakkaisiin on pitkä. Tässä myös arkittajan rooli on tärkeä, joten sekä haasteita että mahdollisuuksia sisältyy runsaasti tähän vuoteen, niin meille kuin Pyrollillekin, Jani Suomalainen toteaa. Teksti: Lily Lilja yrollin Siltakylän yksikössä työskentelee tehdaspäällikkö ja Pkoko Sopimusjalostus-toimialan markkinointipäällikkö Tero Karstikko. Hänellä on laaja ja monipuolinen työja koulutustausta. Koulutukseltaan Tero on ammattikoululukiosta valmistunut ylioppilas/talonrakentaja sekä tämän lisäksi tradenomi. Ennen Pyrollia Tero ehti työskennellä yhteensä noin kolme vuotta Stevecolla ahtaajana ja työnjohtajana: ensin ennen ja jälkeen armeijan pidempänä jaksona, ja sen jälkeen opiskelujen ohessa. Stevecolta matka jatkui Transkem Oy:n työnjohtajaksi vuosiksi Bisnes oli nestetransito. Pyroll-ura alkoi vuonna 2001 Pyhtään jalostusyksikössä työnjohtajana/tuotannonsuunnittelijana ja jatkui näissä tehtävissä vuoteen 2004 saakka. Tämän jälkeen Tero Karstikko teki noin vuoden keikan Kotkaan ja käynnisti siellä Opteam henkilöstöpalveluiden liiketoiminnan. Sieltä tie toi takaisin LÄHIKUVASSA Tero Karstikko Pyrolliin vuonna 2005 tehdaspäälliköksi Pyhtään jalostusyksikköön. Myöhemmin tuli nimitys Sopimusjalostus-toimialan markkinointipäälliköksi. Tehtävä pitää sisällään mm. koko toimialan asiakashankinnan, osallistumisen tarjousten tekemiseen, sopimusneuvotteluihin. Tärkeä osa tehtävää on myös asiakasyhteistyön jatkuva kehittäminen. Teron perheeseen kuuluu vaimo, Satu, sekä kolme poikaa: Daniel, Benjamin ja Julian. Haukkumisesta pitää huolen Matilda-niminen rottweiler. Jotkut muistavat Tero Karstikon ehkä koripalloympyröistä. Hän tuomaroi 11 kautta miesten SM-sarjassa, mutta on nyttemmin siirtynyt jäähdyttelijäosastoon. Muita mieluisia harrastuksia ovat lenkkeily ja kalastus. Teksti: Lauri Hiekkaranta 10 11

7 Teksti: Sirpa Kurvinen Piirroskuva: Elviira Attenberg (9 v.) Älykästä tulevaisuutta Paperiteollisuuteen ennustetaan voimakkaita uusia kehityssuuntia jo aivan lähivuosina. Uudet materiaalit, uusi teknologia ja tiukentuvat ympäristövaatimukset asettavat alan toimijat uusien haasteiden eteen. Katseet kohdistuvat biopohjaisten sekä älyä hyödyntävien puu- ja kuitutuotteiden kehittämiseen. uden teknologian tuotteiden esiinmarssin avainpaikalla ovat Upienet ja keskisuuret yritykset, jotka pystyvät reagoimaan muutokseen suuria teollisuusyrityksiä nopeammin. Erityisesti katseet kohdistuvat pakkausteollisuuteen. Juuri pakkausteollisuuden uskotaan ensimmäiseksi liittävän materiaaleihin ja tuotteisiin älyn, esimerkiksi painetun elektroniikan ja sensorit. Paperi- ja pakkausteollisuuden tulevaisuutta on selvitetty muun muassa Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen laatimissa tutkimuksissa. Niiden perusviesti on, että vuoteen 2015 mennessä sähköinen viestintä ja uudet materiaalit ovat vieneet paperilta viestintään ja perinteiseen painamiseen liittyviä markkinoita. Metsäyhtiö UPM Kymmenen tutkimusja kehitysjohtaja Pekka Hurskainen näkee paperiteollisuuden kehityskulun suunnilleen samansuuntaisena kuin tutkijat. Painoteollisuuden vaatima muutos vaikuttaa paperiteollisuuteen, joka joutuu varmasti etsimään uusia toimintamalleja. Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa tutkitaan hyvin voimakkaasti biopohjaisten tuotteiden mahdollisuuksia, miten puuta ja kuitua pystytään hyödyntämään muutenkin kuin lankun ja sellun teossa. Voidaan linjata ehkä neljä päätutkimussuuntaa, joista ensimmäisenä ovat erilaiset biotuotteet ja biokemikaalit. Toisena tutkitaan biopolttoaineiden tuotantoa. Kolmas linja, joka on kuluttajille ehkä se kaikkein näkyvin, on älykkyyden rakentaminen tuotteisiin. Neljäs tutkimus- ja kehityskohde on erityyppiset komposiittirakenteet ja niiden hyödyntäminen rakentamisessa ja muussa teollisuudessa. NANOSELLUSTA KEVYITÄ JA KESTÄVIÄ TUOTTEITA Mielenkiintoisena kehityshankkeena Hurskainen mainitsee myös nanoselluloosatutkimuksen, joka on ollut käynnissä VTT:n ja TKK:n projektina hieman toista vuotta. Nanoselluloosasta saadaan aikaan erityisen kevyitä, ominaisuuksiltaan huippulaatua olevia tuotteita. Tulevaisuudessa nano näkyy esimerkiksi nykyistä lujempien ja kestävämpien papereiden valmistuksessa sekä kalvojen, elektroniikan, kosmetiikan ja elintarvikkeiden tuotannossa. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen paras osaaminen nanoselluloosan tutkimukselle ja valmistukselle. Ylipäätään Suomi on hyvässä asemassa kansainvälisessä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Metsäklusteri on hyvä tuki hankkeiden eteenpäin viemiselle. Emme kuitenkaan saa tuudittautua omaan osaamiseemme. Esimerkiksi USA:ssa on valtava panostus biopolttoaineiden ja nanoteollisuuden kehittämiseen. Heidän taloudelliset resurssinsa ovat aivan omaa luokkaa. Siksi Suomelle on erityisen tärkeää kansainvälinen yhteistyö, tiedon siirto puolin ja toisin. ÄLYPAKKAUKSISTA UUSI TIEDON- KULUN VÄYLÄ Hurskaisen mukaan monet hankkeet ovat jo sangen pitkällä. Hän arvioi, että kestää kolmesta viiteen vuotta, että ensimmäiset uuden teknologian ratkaisut ovat kaupallisesti hyödynnettävissä. Lähimpänä kaupallista läpimurtoa ovat luultavasti älykkäät pakkaukset ja paperit. Niiden myötä kuluttajien informaation saanti muuttuu huomattavasti. Painamisessa otetaan käyttöön runsaasti uusia materiaaleja ja uutta tekniikkaa. Painetun elektroniikan avulla painotuotteet ja pakkaukset alkavat sisältää toiminnallisia ominaisuuksia ja jopa liikkuvaa kuvaa, ääntä sekä yhteyden verkkoon. Tosin jo nyt älyominaisuuksia hyödynnetään. Käytössä ovat jo esimerkiksi RFID-tunnisteet, eli pieniä radiotaajuuksia käyttävät etätunnisteet. Niitä hyödynnetään varastoinnissa ja logistiikassa sekä erilaisina hälyttiminä. RFID-tunnisteeseen saadaan sisällytettyä tarkasti yksilöityä tietoa tuotteesta ja sen ominaisuuksista ja tuotteen liikkumista pystytään seuraamaan vaihe vaiheelta. Lisäksi älyä käytetään joissain elintarvikepakkauksissa esimerkiksi tuoreuden tai aitouden ilmaisijana. NIUKKUUDESTA RUNSAUTTA Ympäristökysymykset ja niukentuvat luonnonvarat sanelevat rajoja alan teollisuudelle. Energiapihejä tuotantomalleja on tutkittu paljon, ja verrattuna esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen energian säästö on jo nyt aivan eri luokkaa. Ympäristövaatimukset, hiilijalanjäljen pienentäminen yhdistettynä asiakaslähtöisten ratkaisujen ja arvoketjun vaatimuksiin, siinä tulevaisuuden toimintaympäristö. Uskon, että puupohjaiset ratkaisut ovat vahvoilla. Pekka Hurskainen näkee nykyisessä taloudellisessa kriisissä jotain hyvääkin. Sen ansiosta metsä- ja paperiteollisuudessa ollaan ehkä valmiimpia tekemään radikaalejakin ratkaisuja. Uskon, että riskinotto lisääntyy. Tällä hetkellä voi olla vaikeaa saada uusia näkemyksiä läpi, mutta tutkimusta ja kehitystä kuitenkin tehdään koko ajan paljon. Panostus vain olemassa oleviin prosesseihin ei tule riittämään. Paperiteollisuuden pitää uusiutua

8 ÄLYKÄSTÄ TULEVAISUUTTA Olli Hietanen, Turun kauppakorkeakoulu. Hietanen toteaa paperiteollisuuden olevan kahdessa veneessä, jotka menevät kauemmas toisistaan. Haaste on siinä, että samaan aikaan kun yritetään pelastaa tämä päivä, pitää rakentaa huomista aivan eri asenteella. Olemassa oleva bisnes on pidettävä kannattavana, toisaalta pitäisi kuitenkin aukaista uudenlaisia markkinoita uusilla tuotteilla. Nämä vaativat eri osaamista. Niukkuus tulee olemaan yksi iso tulevaisuuden trendi. Uudella teknologialla toimitaan niukkuutta vastaan. Bioteknologian ohella älykkyyden lisääminen tuotteisiin alkaa näkyä todella nopeasti yhteiskunnassa. Kaikki teknologia on jo olemassa. Kyse on vain siitä, koska sovelluksille saadaan luotua ansaintalogiikka. Älypakkaukset ovat varmasti ensimmäiseksi kuluttajat kohtaava asia, sillä pakkauksissa ansaintalogiikka on selvempi kuin monissa muissa tuotteissa. Toisaalta myös media etsii uusia väyliä. Kuluttajakäyttäytyminen ratkaisee paljon, esimerkiksi se, luetaanko tulevaisuudessa sanomalehtiä. Älykkäät pakkaukset voivat toimia hyvin yksilöidyn tiedon jakajana, Hietanen visioi. Teksti: Lauri Hiekkaranta RISKIEN KARTOITUKSELLA PAREMPAAN TULEVAISUUDEN HALLINTAAN Pyroll teki syksyn 2009 aikana mittavan riskien kartoituksen, joka koski toisaalta koko konsernia (konsernitason riskit) ja toisaalta sen kaikkia yksiköitä. Kartoituksen kohteena olivat kaikki riskit mahdollisimman laajasti käsitettynä työtapaturmista, tulipaloista ja laitteiden rikkoutumisesta aina talouskriisiin, sopimusteknisiin, strategisiin ja poliittisiin riskeihin saakka. T oimitusjohtaja Hannu Vakkari korostaa, että perinteisemmän riskienhallinnan lisäksi yritysjohdon on nykyisin välttämätöntä ottaa suunnitelmissaan huomioon myös suuret, strategiset riskit, koska toimintaympäristön muutokset voivat olla suuria, nopeita ja osin ennalta arvaamattomia. Kaiken kaikkiaan riskikäsitteen laajuus yllätti. Riskejä täytyy kartoittaa yrityksen toiminnan ja ympäristön jokaiselta osa-alueelta: markkinatilanteesta tietoturvaan, valuuttariskeistä avainhenkilöriskeihin ja kuljetuksista tuoteturvallisuuteen. Ellei erilaisia riskejä tiedosta, se on kuin veneilisi ilman merikorttia: hetken voi pärjätä tuurilla, mutta lopulta karahtaa kiville. miesjärjestelmää. Organisaatiot ovat nykyisin niin ohuita ja tehokkaita, että samalla haavoittuvuus lisääntyy. Toisaalta kartoitus osoitti, että Pyrollissa on mm. luotonvalvontaan ja rahoitukseen liittyvien riskien hallinta hyvällä tasolla. Toimitusjohtaja Vakkari neuvoo, että riskienkartoitusprojektille on aina nimettävä kokonaisvastuullinen vetäjä. Hän huolehtii mm. siitä, että jokaisen yksikön avainhenkilöt ovat tietoisia projektista, motivoituneita osallistumaan ja käytettävissä. Eli heille täytyy varata aikaa. Vasemmalla kädellä tämä ei hoidu. Myös pitkäjänteisyyttä tarvitaan: Pyrollilla on toistakymmentä toimipistettä, joten projektiin kului kuukausia, vaikka se etenikin hyvää vauhtia. Riskikartoituksen tekivät vakuutusyhtiö Tapiolan asiantuntijat. KAHDEN VENEEN KIPPARIT Metsä- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden menestys rakentuu ennakkoluulottomalle yhteistyölle muiden toimialojen kanssa. Tutkija Olli Hietanen Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta painottaa, että teknologiset muutokset tulevat todella nopeasti. Bio- ja älyteknologia ovat jo ovella. Kilpailukykyä on jatkossa haettava eri toimialojen rajapinnoilta. Bioteknologia antaa aivan uskomattomat mahdollisuudet, mutta isot metsäteollisuusyrityksemme eivät ehkä pysty vastaamaan tähän haasteeseen, vaan ne menevät paperin perässä Etelä-Amerikkaan tai muualle. Pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät tarttumaan tilaisuuteen, muuttumaan, reagoimaan ja investoimaan, kun suuret seuraavat isoa polkua. Strategian jatkuva päivittäminen on riskienhallinnan yksi ulottuvuus. Kun riski on tunnistettu ja varsinkin jos se on todennäköinen tai vakava, niin tämä on otettava huomioon toimintastrategiassa. Aina pitää olla joustovaraa ja suunnitelma B. Yritysjohtamisen taso punnitaan yllättävissä tilanteissa, kriisien aikana. Vakaassa toimintaympäristössä ilman ikäviä yllätyksiä kuka tahansa pärjää. Pyroll siirtää kartoituksen opetuksia käytäntöön jatkuvasti. Esimerkiksi henkilöriskien vähentämiseksi kehitetään vara- Pyroll on kasvanut ja laajentunut voimakkaasti pääasiassa yritysostoin. Kun yritys kasvaa tällä tavalla, johtamisjärjestelmän toimivuus on avainasemassa. Riskikartoituksen jälkeen yrityksen johtaminen on turvallisemmalla pohjalla, koska yhä vähemmän ja vähemmän on mutu-johtamista. Toisaalta laajentuminen aiheuttaa riskejä, toisaalta koko, monialaisuus ja toiminnan kansainvälinen laajuus ovat myös riskejä tasaavia tekijöitä. Kaikkein paras riski on kuitenkin tunnistettu ja sitä kautta toteutumaton riski

9 KALEV SUKLAATEHDAS VIROSSA Herkullisuutta ja pitkiä perinteitä Teksti: Lauri Hiekkaranta Pyrollin Pakkaukset-toimialalla on ilo työskennellä yhdessä monien oman alansa tunnetuimpien yritysten kanssa. Yksi hyvistä ulkomaisista kumppaneistamme on Viron ja koko Baltian johtava suklaatehdas Kalev, jonka mahtava historia ulottuu yli 200 vuoden taakse. V uodesta 1806 alkanut laadukkaan suklaantuotannon yhä jatkuva perinne on mahtava saavutus. Virossa Kalevin markkinaosuus makeisissa on noin 39 prosenttia. Muilla Baltian maiden markkinoilla Kalev on myös markkinajohtaja. Merkittävää vientiä on tämän lisäksi Suomeen ja Venäjälle. Tuotteita ei ole erikseen räätälöity vientimarkkinoille, mutta ainakin pakkausten suhteen tätä ollaan harkitsemassa. Meneillään oleva talouskriisi on Virossa vielä voimakkaampi kuin esimerkiksi Suomessa. Tämä on näkynyt myyntivolyymin pienenä notkahduksena onneksi mistään jyrkästä pudotuksesta ei ole kyse. Vaikeiden aikojen haasteeseen vastataan Kalevissa pitämällä yllä korkeaa laatua ja tehostamalla toimintaa. UUSI TEHDAS 2000-LUVUN TEKNIIKALLA Kalevin tehdas Tallinnan lähellä on suuri ja moderni. Kapasiteettia siinä riittää yli nykyisen tuotannon. Kotimarkkinoilla kasvun rajat tulevat vastaan jo hyvin pian. Kalevin strategiaan kuuluukin merkittävä kasvu ulkomaanmarkkinoilla. Tätä ajatellen erillisten vientipakkausten suunnittelu on varmasti oikea taktinen veto. Kalevin mustikka-valkosuklaa on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka makuun ihastuu heti. Enää sitä ei ole pakko hakea Virosta, sillä sitä löytyy hyvin myös suomalaisista kaupoista. Tällaisilla ainutlaatuisilla tuotteilla viennin nostaminen onnistuu hyvin. Kalev suklaatehtaan viestintäjohtaja Ruth Roht on ylpeä Kalevin tunnetusta ja arvostetusta brändistä. Hän korostaa, että makeistoimialalla brändimielikuvalla on suuri merkitys. Tiukassa kilpailutilanteessa on iso apu, että jokainen virolainen tuntee Kalevin. Tuttua on helppo ostaa. Kuvan Maiuspala on ollut Kalevin suosituimpia tuotteita jo yli 50 vuoden ajan. VAHVA BRÄNDI KESTÄÄ UUDISTUKSET Vahva brändi ei tarkoita muuttumattomuutta tai asemiin jämähtämistä. Päinvastoin. Se mahdollistaa jatkuvat uudistukset ja ajan hermolla pysymisen, ilman että on pelkoa brändin häviämisestä tai siitä, että kuluttajat hukkaisivat tuotteet. Kalevin valikoimaan kuuluu noin 240 tuotetta: suklaata, makeisia ja leivonnaisia. PAKKAUSPROJEKTIT ALKAVAT MARKKINOIDEN TUTKIMISESTA JA TUNTEMISESTA Tyypillisesti uuden pakkauksen tekeminen Kalevissa alkaa tuotepäälliköiden briiffistä tekniselle osastolle ja sitä kautta pakkaussuunnittelijoille. Briiffit perustuvat markkinatiedon keräämiseen ja analysointiin ja ne sisältävät uuden pakkauksen olennaiset vaatimukset: mitat, paino, erityispiirteet jne. Kun pakkauksen tekniset ratkaisut ovat selvillä, tuotepäällikkö briiffaa pakkaussuunnittelijat, jotka tekevät vaativan työnsä pakkauksen ulkoasun parissa. Edellisen prosessin lopputuloksena ovat valmiit piirustukset ja speksit pakkaukselle. Tämän jälkeen hankintaosasto hakee pakkauksen toteuttamiselle parhaan mahdollisen yhteistyökumppanin ja tarjouksen. Kokonaisuuteen ja valintaan vaikuttavat mm. tekniset vaatimukset, määrät, hinnat, laatu, aikataulut ja toimitusvarmuus. Tässä pakkausvalmistajien kovassa kilpailussa Pyroll on ilahduttavan usein saanut toimia Kalevin pakkausyhteistyökumppanina. Molemmat ovat oman alansa kokeneita huippuosaajia. PYROLLIN LAATU SAA KIITOSTA Viestintäjohtaja Ruth Roht jakaa kiitosta Pyrollille ja sen Tampereen yksikölle: Pyroll on meille hyvä partneri. Yhteistyömme on sujunut erinomaisesti koko ajan, mitään isompia huolia ei ole ollut. Meille kaikkein tärkeintä on Pyrollin tekemien pakkausten jatkuva, korkea laatu. Tilaamiemme pakkausten laadun suhteen ei ole ollut huomauttamista. Kysymykseen siitä, mikä on pakkauksen merkitys myynnille, Ruth Roht vastaa: Tyylikkäät, modernit pakkaukset edistävät ilman muuta myyntiä, samoin kuin oikeat markkinointi- ja mainontatoimet. Kaikkein tärkeimmät yksittäiset tekijät menestykselle löytyvät kuitenkin listasta: brändin tunnettuus, hinta, laatu ja tuotteiden maku. Nämä yhdessä hyvien pakkausratkaisujen ja markkinoinnin kanssa siinä on menestyksen eväät. Pakkauksia uudistetaan keskimäärin 3 5 vuoden välein, joten on ilmiselvää, että koko ajan on käynnissä useita pakkaussuunnitteluprojekteja. Suurimmat kokonaisuudistukset viime vuosina ovat kohdistuneet suklaapatukoihin ja muihin suklaapakkauksiin: niissä pakkauskonseptit on uudistettu täysin

10 Teksti: Lily Lilja Matka, jolta palasin uusin silmin Reino Uusitalo on paitsi Pyrollin hallituksen puheenjohtaja, myös tavoitteellinen kuntoilija, eksoottisiakin paikkoja kaihtamaton matkailija sekä erilaisuutta voimavarana kunnioittava teollisuusmies. Joulukuun alussa hän kotiutui Mosambikista matkalta, joka teki häneen lähtemättömän vaikutuksen. MATKAAN HETKEN MIELIJOHTEESTA Olin aiemminkin käynyt Afrikassa, ja sinne jäi jokin kaipuu. Tiesin, että tanskalainen juoksijaystäväni Jesper Olsen juoksee Mosambikin halki World Run -matkallaan, ja päätin lähteä mukaan hänen seurakseen. Lähtiessäni minulla ei ollut mitään ennakkokäsitystä maasta, en ollut edes käynyt Internetissä tutkimassa tietoja enkä ollut hankkinut matkaoppaita. Malarialääkityksen sentään aloitin, Reino Uusitalo kertoo. Matkaan hän lähti 19. lokakuuta, ja puolitoista kuukautta vierähti Afrikassa. Hän vuokrasi auton ja otti avukseen paikallisen autonkuljettajan, joka osoittautui korvaamattomaksi avuksi. Matkan tärkeimmäksi anniksi kohosi kuitenkin erilaisen kulttuurin, tapojen ja elämänmenon omakohtainen kokeminen. SOTIEN JÄLKEEN KAUAN KAIVATTU RAUHA Mosambik on entinen Portugalin siirtomaa, joka itsenäistyi vuonna 1975 yksitoista vuotta kestäneen itsenäistymistaistelun jälkeen. Sisällissota raivosi vuosina , ja sen jälkeen maa oli raunioina. Kovia kokenut kansa on viime vuosina saanut elää rauhassa. Maa on todella köyhä. Sen väestöstä noin 70 % elää maaseudulla. Viljelyssä harrastetaan kaskenpolttoa ja viljelykset ovat pääosin pieniä, perheen pihapiirissä olevia palstoja. Tyypillinen mosambikilaisperheen ateria kostuu hedelmistä sekä kuivatuista ja jauhetuista vihanneksista tehdyistä pullista, jotka paistetaan avotulella. Asumus on yleensä olkikattoinen bambumaja. Jopa pääkaupungissa Maputossa suuri osa taloista on tällaisia. Totesin omakohtaisesti, että bambumaja on käytännöllinen ja ilmava, sillä yölläkin lämpötila on helposti 30 astetta, eikä sähköttömissä taloissa ole mitään ilmastointia, Reino toteaa. PERHEKUNNAT HUOLEHTIVAT OMISTAAN Vaikka valtaosalla mosambikilaisista ei ole mitään tai ehkä juuri siksi he suhtautuvat maailmanmenoon ja kanssaihmisiinsä myönteisesti. Kaikki pitävät huolta toisistaan, vanhempien kunnioitus on itsestään selvää ja elämänasenne on positiivinen. Perhekunnissa monta sukupolvea asuu yhdessä, ja perhekunnan jopa sata jäsentä ovat toistensa tuki ja turva. Niin tuttuja kuin tuntemattomiakin tervehditään iloisella kädenheilautuksella. Näillä ihmisillä ei ole muuta kuin risaiset vaatteensa, ei edes kenkiä. Turhamaisuus ei vaivaa, koska peilejäkään ei ole, ja oman kuvan näkeminen kamerasta sai aikaan hillittömiä naurunpurskahduksia, Reino kertoo. Elämänmeno on verkkaista, ja etenkin miehet viettävät suuren osan päivästä puiden alla leväten. Naisten kontolle jää muun muassa vedenhaku. Kukaan ei harrasta juoksua kuntoilumielessä, ja kahden valkonaaman juoksu jopa yli 40 asteen kuumuudessa herätti suurta ihmetystä ja hilpeyttä. Joku kysäisi, ajaako poliisi heitä takaa, kun heidän on pakko juosta! 18 19

11 MITÄ VOISIMME OPPIA? Reinon mukaan ajatellaan liian helposti, että kaikki viisaus on länsimaisessa tehokkuudessa ja arvoissa. Näin ei asianlaita ole. Elintaso ja elämänlaatu ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, ja nykypäivän hektinen rytmi voi aiheuttaa miinusmerkkistä kehitystä elämänlaadussa. Kehitysavunkin pitäisi olla muuta kuin sitä, että tullaan tietokone kainalossa neuvomaan sellaisissa asioissa, jotka paikalliset asukkaat osaavat parhaiten. Uskon, että meillä olisi paljon opittavaa mosambikilaisten avoimuudesta, myönteisyydestä ja mutkattomasta suhtautumisesta toisiin ihmisiin. Vaikka saatoimme olla kaksi valkoihoista tuhansien mustien joukossa, rasismista ei ollut tietoakaan. Jos joku sai rahaa tai jonkun tavaran, kukaan ei ollut kateellinen, vaan kaikki iloitsivat hänen puolestaan, Reino kertoo. Vaikka meillä Suomessa on oma hieno elämäntapamme, voisimme ehkä kukin kohdallamme miettiä, miten karsia ennakkoluulojamme, suhtautua pyyteettömästi kanssaihmisiimme ja arvostaa myös omistamme poikkeavia mielipiteitä. Se ei maksa mitään, mutta palkitsee enemmän kuin uskommekaan. MOSAMBIK Väestö lähes 22 miljoonaa Väestöennuste 2050 lähes 40 miljoonaa Pääkaupunki Maputo Naapureita mm. Sambia, Zimbabwe ja Etelä-Afrikka Virallinen kieli portugali, muita tärkeitä kieliä makhuwa ja xichangana, lukuisia heimokieliä Presidentti Armando Guebuza Köyhyydessä elävien osuus väestöstä lähes 75 % Aikuisten lukutaito noin 44 % Odotettavissa oleva elinikä 42 vuotta JESPER OLSENIN WORLD RUN II Matkan pituus km Kesto 3 vuotta Reitti Nordkappista Suomen halki Eurooppaan, sieltä Egyptiin ja Afrikan halki Etelä-Afrikkaan, sieltä Etelä-Amerikkaan ja ylös USA:n itärannikolle. Juoksullaan Jesper Olsen haluaa poistaa ennakkoluuloja ja osoittaa, että kaikkialla maailmassa tulee toimeen ihmisten kanssa oikealla asenteella. PEFC- ja FSC-sertifiointi Pyrollin Paperitukkutoimialalle yrollpap Oy:n toiminta on sertifioitu PEFC- ja FSCstandardien mukaisesti. Sertifiointi osoittaa Pyrollin PPaperitukku-toimialan täyttävän puun alkuperäketjun (Chain of Custody, CoC) hallintaa koskevien standardien vaatimukset ja tuotteiden raaka-aineiden olevan peräisin näiden standardien mukaisesti hoidetuista metsistä. CoC edellyttää yksityiskohtaista dokumentointia kaikista ostoista ja myynneistä, jotta sertifioidut tuotteet voidaan jäljittää luotettavasti alkulähteisiin saakka. FSC-sertifioinnin Pyrollin Paperitukku-toimialalle on myöntänyt sveitsiläinen sertifiointilaitos SQS ja PEFC-sertifioinnin Inspecta Sertifiointi Oy. Sertifioinnit kattavat Paperitukku-toimialan markkinoimien sertifioitujen paperi- ja kartonkituotteiden hankinnan, jalostuksen, varastoinnin, myynnin, markkinoinnin ja jakelun. Sertifioidut tuotteet ovat graafisia papereita ja kartonkeja, pakkauskartonkeja ja pahveja. Sertifioinnin myötä suuri osa Paperitukku-toimialan myymistä papereista ja kartongeista kuuluu Chain of Custody -järjestelmän piiriin. Sertifioituja tuotteita Paperitukku-toimialalle toimittavat maailman johtavat paperin ja kartongin valmistajat. Jo aikaisemmin Pyrollin Paperitukku-toimiala on saanut EU-Kukka -merkin käyttöoikeuden papereilleen. Näin merkittyjen papereiden valmistusprosessissa mm. rikki- ja hiilidioksidipäästöjä on rajoitettu sekä vesiin joutuvien saasteiden määrä on minimoitu. EU-Kukka on Euroopan kattavin ympäristömerkki. Asiakkaat ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita siitä, että heidän ostamansa paperi- ja kartonkituotteet ovat koko toimitusketjun osalta ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Tämä tukee myös heidän omia ympäristötavoitteitaan ja sertifiointijärjestelmiään

12 UUTISIA LYHYESTI PRINTLINE ON KÄÄNTEENTEKEVÄ KARTONKI Pyrollin Paperitukku-toimialan valikoimassa on nyt Printline-kartonki, jolla voidaan monessa tapauksessa korvata aaltopahvi pakkausmateriaalina. Printlinen jäykkyys on korkea: se on suunniteltu suurta kestävyyttä vaativiin pakkauksiin, displaymateriaaleihin ja kuljetuspakkauksiin. Pyroll Pakkaukset-toimiala Tampereen yksikkö on alkanut käyttää Printlinea suurella menestyksellä useille asiakkailleen. Printlinella on huomattavasti korkeampi valkoisuus kuin aaltopahvilla. Sen pinta on sileä ja painettavuus erinomainen: voidaan painaa offset-, silkkipaino- ja digitaalipainokoneilla. Printlinen runko on kierrätyskuitua. Pintavaihtoehtoja on useita. Pintapainot g/m 2. Printlinen valmistaja on Smurfit Kappa Solid Board. TUNNETKO PAPERIN? TESTAA TIETOSI! 1. Riisi on 500 arkkia, mutta montako arkkia on pakassa? 2. Suomi oli maailman ensimmäisiä maita, joka vakioi paperien koot. Milloin tämä standardointi tapahtui? (A- ja B-sarjat) 3. Meillä on yksi kuutiometri ohutrunkoista sellupuuta. Kuinka monelle suomalaiselle siitä voidaan valmistaa vuoden hygieniapaperit? 4. Miltä vuosisadalta on varhaisin säilynyt suomalainen paperiasiakirja? 5. Montako kertaa A4-paperin voi käytännössä taittaa aina uudelleen kaksinkerroin? 6. Missä lämpötilassa tavallinen kirjoituspaperi voi syttyä palamaan? 7. Kuinka paljon paperia valmistetaan maailmassa vuodessa? 8. Mikä puun ainesosa? Se on maapallon toiseksi yleisin biopolymeeri. Sitä on puussa selluloosan jälkeen eniten. Sellun keitossa siitä pyritään pääsemään eroon mahdollisimman täydellisesti. 9. Pigmentointi täyttää paperihuokosia päällystyspastalla. Kuinka paljon pigmentointi lisää paperin tai kartongin massaa neliömetriltä? 10. Kuinka paljon paperirulla voi painaa? Katso oikeat vastaukset internetistä: Osallistu samalla kilpailuun ja voita itsellesi upea, puinen leikkuulauta! PAPERINÄYTTEISTÖ UUSIUTUU Pyrollin Paperitukku-toimiala tekee parhaillaan uutta näytteistöä. Valikoiman voimakkaan kehityksen vuoksi nyt on hyvä aika laittaa kaikki paperilaadut kattavasti ja näyttävästi esiin. Näytteistö tulee käyttöön kevättalvella. SOPIMUSJALOSTUS UUSIA HAASTEITA Pakkaukset-toimialalla ja tukipalveluissa Pyrollissa on tehty seuraavat nimitykset: Pyroll Oy Malminsuontie Siltakylä Puh Fax PAKKAUKSET Pyroll Oy Tippavaara Kyröskoski Puh Fax Pyroll Jyväskylä Oy Kympinkatu Jyväskylä Puh Pyroll Valkeakoski Oy PL 104 Mahliankatu Valkeakoski Puh Fax Pyroll Sp. z o.o Strykow Dobra ul Wodna 38 Polska Puh Fax PAKKAUKSET-TOIMIALA/TAKON KOTELOTEHDAS OY Laatu- ja kunnossapitopäällikkö Yrjö Aalto on nimitetty tuotantopäälliköksi alkaen. Yrjö vastaa tehtaan tuotannosta ja sen kehittämisestä ja hän raportoi liiketoimintajohtaja Arto Virtakarille. Tuotannon vuorotyönjohtaja Jani Markkanen on nimitetty tuotannon suunnittelijaksi, projektipäällikkö Jarmo Norrbacka tuotannon vuorotyönjohtajaksi ja kunnossapitoinsinööri Matti Broman kunnossapitopäälliköksi. Nimitykset astuivat voimaan Heidän esimiehenään toimii tuotantopäällikkö Yrjö Aalto. TUKIPALVELUT Takon Kotelotehdas Oy:n tuotantopäällikkö Kari Haatainen siirtyy konsernin tukipalveluihin ICT-päälliköksi alkaen. Kari vastaa Pyroll-konsernin tietohallinnon toiminnoista ja niiden kehittämisestä. Karin toimipiste on Tampereella ja hän raportoi talousjohtaja Hannu Takalalle. Toivotamme kaikille menestystä uusissa haasteissa! Lempäälä Pyrollpack Oy PL 13 Teollisuuskyläntie Lempäälä Puh Fax PAPERITUKKU Pyrollpap Oy Kalliotie Tuusula Puh Fax Lahti Pyrollpack Kotelot Oy PL 19 Sorvarinkatu Lahti Puh Fax KONSERNI Pyroll Malminsuontie Siltakylä Puh Fax Tampere Takon Kotelotehdas Oy PL 207 Lielahdenkatu Tampere Puh Fax Salo Kalvopakkaus Oy Kiertokatu Salo Puh Fax Tervajoki Polyno Oy Ritaalantie Tervajoki Puh Fax

13

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Biotuotetehdas Äänekosken huima

Biotuotetehdas Äänekosken huima Biotuotetehdas Äänekosken huima Timo Merikallio biotuotetehdasprojektin johtaja Metsä Fibre Oy Matti Tuononen Äänekosken vs. kaupunginjohtaja Idea tehtaasta syntyy. Ensimmäiset ajatukset biotuotetehtaasta

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Kustannustehokas hankintaosastosi Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Nikolai Sourcing Hankinta- ja logistiikkaratkaisuja ja vastuullisuuden hankintapalveluita teollisuudelle

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsä Board. Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö

Metsä Board. Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö Matti Mörsky 14.11.2012 1 pähkinänkuoressa Liikevaihto noin 2,3 miljardia euroa vuodessa Liikevaihto 3Q/2012 Johtava eurooppalainen kuluttajapakkauskartonkiyhtiö

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

7.1.2014. Graafinen ohjeisto

7.1.2014. Graafinen ohjeisto 7.1.2014 Graafinen ohjeisto Sisällysluettelo Yhtenäisen ilmeen edut... 3 Nimi ja sen käyttö... 4 Slogan... 6 Liikemerkki... 7 Liikemerkki poikkeuksellinen käyttö... 8 Liikemerkki värit... 9 Lisävärit...

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Packaging solutions close to you

Packaging solutions close to you Packaging solutions close to you SISÄLLYS TIETOA STENQVISTISTÄ sivu 04 LAATU sivu 06 YMPÄRISTÖ sivu 08 TUOTANTO sivu 10 TUOTTEET VÄHITTÄISKAUPALLE sivu 12 TUOTTEET TEOLLISUUDELLE sivu 13 MITÄ STENQVIST

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Pandan uusi visuaalinen ilme

Pandan uusi visuaalinen ilme Pandan uusi visuaalinen ilme Panda tuo hyvää makua kielen päälle ja hymyn huulille! Panda on markkinoiden ainoa leikkisä ja iloinen makeisbrändi, kotoisin Vaajakoskelta Panda tekee makeisia kaiken ikäisille

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander Yhtiökokous 2014 Metsä Board Sisältö 1. Metsä Board tänään 2. Vuosi 2013 3. Kannattava kasvu 4. Painopistealueet vuonna 2014 2 Metsä Board tänään Metsä Board Metsä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi

M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi Mikko Helander 23.11.2011 1 Sisältö 1. M-realin strateginen suunta 2. M-realin merkittävä tulosparannuspotentiaali 2 3 M-realin strateginen suunta Strategia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot