Koillis-Suomen strateginen yleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Suomen strateginen yleiskaava"

Transkriptio

1 Koillis-Suomen strateginen yleiskaava Kuusamo, Posio, Salla, Taivalkoski Yhteenveto visio, tavoitteet ja strategiset painopisteet Tekijä: Tilaaja: Kimmo Vähäjylkkä, Nesenta Oy Koillis-Suomen aluekeskusohjelma/salla, Posio, Taivalkoski ja Kuusamo.

2 2 TAUSTA JA PROSESSI Koillis-Suomen aluekeskusohjelmakunnat: Kuusamo, Posio, Salla ja Taivalkoski laativat yhteisen, alueyhteistyötä vahvistavan ns. strategisen yleiskaavan, jossa määritellään kuntien yhteinen visio, tavoitteet ja strategiset painopistealueet ja otetaan nämä huomioon alueen maankäytön suunnittelussa. Tämä raportti on suunnittelun ensimmäisen vaiheen yhteenveto, jossa määritellään alueen kehittämisen visio, tavoitteet ja strategiset painopistealueet, joiden toteutumiselle yritetään luoda maankäytöllisiä edellytyksiä strategisen yleiskaavatyön edetessä. Alueen yhteistä visiota ja tavoitteiden muodostamista varten on haettu erilaisia näkö- ja lähestymiskulmia. Erilaiset toisiaan täydentävät näkökulmat voidaan tiivistää seuraavasti: - Kaavoituksellinen näkökulma (Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin maakuntakaavat) - Alueen strategioiden näkökulma (mm. kansainvälinen matkailustrategia, hyvinvointistrategia, lähialueyhteistyö) - Kuntien päättäjien ja muiden kuntalaisten näkökulma (kunnittaiset suunnitelmat) - Alueen nuorten näkökulma - Alueen ulkopuolisten havainnoitsijoiden näkökulma Tähän analyysiin on sisällytetty keskeisten, alueen toimijoiden haastatteluja. Lisäksi yhteensä 27:lle Koillis-Suomen toimijalle lähetettiin sähköpostikysely, jossa tiedusteltiin strategiseen yleiskaavaan, alueen kehittämistavoitteisiin, erilliskysymyksiin ja alueen kuntien väliseen yhteistyöhön liittyviä mielipiteitä. Kyselyyn saatiin yhdeksän vastausta. Vastauslomakkeiden lisäksi kommentteja alueen kehittämisestä kerättiin avaintoimijoiden haastatteluilla, joissa oli mukana yhteensä n. 15 henkilöä. Mikä on strateginen yleiskaava? Strategiselle yleiskaavalle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää eikä vahvistettua juridista asemaa maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne sitä. Siksi strategisen yleiskaavan vaikuttavuudesta ei voida täsmällisesti puhua. Vaikka juridinen asema puuttuu, kannattaa sitä tavoitella alueen toimijoiden sitoutumisen ja prosessin vaikuttavuuden takia. Tällöin puhutaan alueen yhteisestä yleiskaavasta, jollainen on esimerkiksi Oulun seudun yhteinen yleiskaava. Strategisessa yleiskaavassa kuvataan seudullisesti tärkeitä, yhteisiä suunnitelmia ja strategioita. Siinä voidaan myös nostaa esille konkreettisia kehittämiskohteita ja alueita tai sellaisia alueita, joiden kehittäminen edellyttää yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Esitettävät alueet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja niiden kehittämisen toteutukselle voidaan asettaa tavoiteltu aika. Strateginen yleiskaava kuvataan karttamuodossa ja siihen liittyy myös selostus. Strategisen yleiskaavan kartta ei saa olla liian yksityiskohtainen, vaan tavoitteena on alueen kehittämisen puitesuunnitelmia ja suuria linjoja. Tämän raportin liitteenä on esitetty ensimmäisen vaiheen synteesikartta, joka tukee toisessa vaiheessa käynnistyvää varsinaista kaavatyötä. Koillis-Suomessa strateginen yleiskaava on ennen muuta pilotti, jolla pyritään vahvistamaan seudullista yhteistyötä. Alueella kannattaa tavoitella lainvoimaista, kuntien yhteistä yleiskaavaa kaavaa, jossa strategiset painotukset näkyvät.

3 3 Strategiseen yleiskaavaan liittyy useita elementtejä, joista alla on kuvattu muutamia keskeisimpiä. Prosessiin kytkeytyy mm. maankäyttöä säätelevä lainsäädäntö, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, valtion ja kuntien talous, maakuntatason kaavat ja suunnitelmat, alempiasteinen kaavoitus, seudullinen yhteistyö ja kuntien elinkeinotoimet. Nesenta Oy 2003 Sivu 3 Strateginen yleiskaava Esimerkkejä strategiseen yleiskaavaan kytkeytyvistä elementeistä Maakunta -kaavoitus -suunnittelu Lainsäädäntö mm. MRL Seutuyhteistyö Aluekeskusohjelma Teemakohtainen yhteistyö Valtio -hallinto, talous -valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Strateginen yleiskaava Elinkeinoelämä yritykset elinkeinotoimi Kuntatason kaavat (yleiskaavat) toimialakohtainen suunnittelu Kansalaisyhteiskunta Nuoret Kuntataloudet Lähialueet Luoteis-Venäjä Kuva 1. Strategiseen yleiskaavaan kytkeytyviä elementtejä Tavoitteet Strategisen yleiskaavan tavoitteena on lisätä seudullista yhteistyötä ja vahvistaa Koillis-Suomea alueellisena kokonaisuutena. Kaavaprosessissa pyritään myös luomaan suuntaviivoja alueen maankäytön suunnitteluun ja yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen. Suunnittelun ensimmäisen vaiheen tavoitteena on muodostaa alueen toimijoiden kanssa yhteinen tulevaisuuden visio ja tavoitteet sekä koota alueella toteutettujen suunnitelmien ja prosessien tavoitteet yhteen. Yhdessä valitut strategiset painopisteet kuvataan synteesikartalla sekä lopullisesti kuntien yhteisessä yleiskaavassa. Keskeisenä tavoitteena voidaan pitää alueen toimijoiden: päättäjien, viranomaisten, yrittäjien, kuntalaisten, nuorten ja muiden tahojen sitoutumista kaavaprosessiin. Strateginen yleiskaava on alueen kehittämisen työkalu, jolla voidaan lisätä kuntien välistä yhteistyötä ja madaltaa lääni- ja kuntarajoja. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää tiivistää yhteistyötä niin maankäytön suunnittelussa kuin muussa toiminnassakin. Sopivia yhteistyöalueita ovat esimerkiksi matkailuyhteistyö ja reitistöjen kehittäminen.

4 4 Toteutuksen tavoitteena on saada aikaan avoin ja vuorovaikutteinen prosessi, johon eri osapuolet pääsevät vaikuttamaan. Kaavatyöstä tiedotetaan mm. Koillis-Suomen aluekeskusohjelman organisaation toimesta. Varsinainen kaavoitusvaihe käynnistetään laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Nesenta Oy 2003 Sivu 4 Strateginen yleiskaava Strategisen yleiskaavan tavoitteet ja konkretia Yleistavoitteet Suuntaviivat maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen yhdyskuntarakenteen kehittäminen ALUEELLISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN Alueen strategioiden ja suunnitelmien kokoaminen yhteen Seminaari visio tavoitteet painopisteet Strategian ja siinä valittujen painopisteiden kuvaaminen kartalla SITOUTUMINEN Strateginen yleiskaavakartta ja siihen liittyvä selostus Kuva 2. Strategisen yleiskaavan tavoitteet. Toteutus Strateginen yleiskaava toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa on muodostettu Koillis-Suomen yhteinen visio, alueen kehittämistavoitteet sekä strategiset painopisteet. Strategiavaiheen tausta-aineistona ovat olleet alueen kehittämissuunnitelmat, strategiat ja kaavat. Alueen toimijoiden kommentteja ja näkemyksiä on kerätty sähköpostikyselyn ja haastattelujen avulla. Strategiset painopistealueet ja konkreettiset kehittämiskohteet (teemakartat) on työstetty aluekeskusseminaarissa Kuusamossa Nuorten näkemyksiä on kerätty Sallassa järjestetyssä Nuorisofoorumissa Foorumissa työstettyä materiaalia esiteltiin myös aluekeskusseminaarissa. Ensimmäisen vaiheen toteutuksesta (vision, tavoitteiden ja strategisten painopistealueiden muodostaminen) on vastannut Nesenta Oy:stä aluekehityspäällikkö Kimmo Vähäjylkkä. Strategisen yleiskaavatyön ensimmäisen vaiheen tulokset ja tuotettu aineisto ovat keskeisenä lähtö- ja taustamateriaalina varsinaiselle kaavoitukselle. Yleiskaavoituksen toteuttamisesta vastaa Ympäristötaito Oy:stä kaavasuunnittelija Anne Leskinen. Strategiavaihe ja kaavoitustyö kytkeytyvät toisiinsa ja suunnittelussa konsultit ovat tehneet yhteistyötä prosessin alusta lähtien.

5 5 Nesenta Oy 2003 Sivu 6 Strategisen yleiskaavoituksen eteneminen strategian muodostaminen Tavoitteet ja yhteinen visio Kytkeminen muihin alueen prosesseihin Painopistealueiden määrittely Varsinaisen kaavoitusvaiheen käynnistyminen Aluekeskustoimijoiden näkökulma Kuntien näkökulma Menetelmät Alueen nuorten näkökulma kaavoittajat Seudun strategiat Nuorten Foorumi 6.5. kuntakierros haastattelut Seminaari Sparrauspuheenvuoro Osallistumisja arviointisuunnitelma Aikataulu / / / / / / Kuva 3. Strategiavaiheen toteutus Nesenta Oy 2003 Sivu 7 Strategisen yleiskaavoituksen eteneminen yleiskaavan muodostaminen Tavoitteiden suhteuttaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, luonnonympäristöön ja lähialueyhteistyöhön Toimenpideanalyysi -merkittävät kysymykset ja periaatteet Yleiskaavaluonnos -suuntaviivat -vaikutusten arviointi Strategisen yleiskaavan käsittely ja hyväksyminen Kaavan vahvistaminen Nähtävillä olo Osapuolten kuuleminen Menetelmät / tahot Osallistumisja arviointisuunnitelma Strateginen yleiskaavakartta ja kaavaselostus Kuntakohtaiset esittelyt Kunnanvaltuustot / yhteistyöelin Ympäristöministeriö Aikataulu / / / / / /2006 Kuva 4. Yleiskaavan muodostaminen.

6 6 Varsinainen kaavatyö käynnistyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, jossa varmistetaan eri osapuolten näkemysten avoin ja tasapuolinen kuuleminen. Tässä raportissa esitetyt tavoitteet suhteutetaan mm. olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, luonnonympäristöön ja lähialueyhteistyöhön. Toimenpideanalyysissä otetaan kantaa merkittäviin, kaavoitusta koskeviin kysymyksiin ja periaatteisiin. Alustavan aikataulun mukaisesti vuoden 2005 aikana laaditaan yleiskaavaluonnos, joka muodostuu yleiskaavakartasta tai -kartoista ja kaavaselostuksesta. Luonnos on nähtävillä ja se esitellään kuntakohtaisissa tilaisuuksissa. Luonnoksesta saadun palautteen johdosta yleiskaavaa tarkistetaan yleiskaavaehdotukseksi. Tavoitteena on yleiskaavaehdotuksen valmistuminen vuoden 2006 aikana. Yleiskaavalle pyritään hakemaan lainvoimaisuutta ja sen hyväksyvät alueen kuntien kunnanvaltuustot tai uusi, demokraattisesti valittava toimielin. Kaavan vahvistaa aikanaan Ympäristöministeriö. TAUSTA-AINEISTO Koillis-Suomen alueella on osana aluekeskusohjelmaprosessia sekä erillisinä prosesseina toteutettu useita strategioita, kaavoja ja suunnitelmia. Tausta-aineistona tässä analyysissä ovat mukana olleet: Maakuntatason kaavat ja suunnitelmat: - Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaava 2003 Seudulliset suunnitelmat ja strategiat - Kuntalais-, luottamushenkilö- ja aluekeskusseminaarit Koillis-Suomen hyvinvointiohjelma Koillis-Suomen nuorten ja lasten tulevaisuusohjelma - Kuusamo Lapland, Koillis-Suomi matkalla kansainvälisyyteen Koillis-Suomen työllisyysstrategia - Naturpolis Kuusamo kehittämisohjelma - Naturpolis Koillis-Suomen luonnollinen osaamiskeskusohjelma - Koillis-Suomen aluekeskusohjelman toimintasuunnitelma vuodelle Kuusamon kaupungin e-strategiatyö ja toimenpiteet - Rantarakentamisen kehittäminen ja haja-asutuksen edullisuusvertailu selvitys, Suunnittelukeskus Esiselvitysraportti Koillis-Suomen aluekeskuksen metsä- ja puutaloussektorilta - Koillismaan raja-alueyhteistyökeskus, aineisto - Northeast Finland, aineisto - Maatalous- ja elintarvikeketjun suunnitelma Nuorten tulevaisuusohjelma - Nuorten foorumin aineisto - Visiot kartalle unelmista totta aluekeskusseminaarin aineisto - ekoillis-suomi hankkeen materiaali - Koillismaan Kehitys Oy:n toimintakertomus - Multipolis verkoston esite

7 7 Kunnittaiset suunnitelmat ja strategiat - Kuusamon kaupungin palvelustrategia Posion kunnan palvelustrategia vuosille Taivalkosken palvelustrategia Lisäksi analyysissä on käytetty muuta, Koillis-Suomea koskevaa tilastollista ja muuta taustaaineistoa. MAAKUNTAKAAVAT JA -SUUNNITELMAT Alueen kunnista Posio ja Salla kuuluvat Lapin maakuntaan ja Kuusamo sekä Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Molemmissa maakunnissa kaavoitusprosessi on jo edennyt pitkälle ja alueilta oli saatavana sekä maakuntakaavaselostus että kaavakartat. Maakuntakaava on ohjeena ja runkona laadittaessa alemman tasoista kaavoitusta ja näin ollen sillä on ohjaava vaikutus myös suhteessa strategiseen yleiskaavaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Koillis-Suomi on yksi mallin mukaisesta aluekeskuksesta Oulun kaupunkiseudun, Oulun Eteläisen ja Raahen seudun ohella. Maakuntakaavassa tämä tarkoittaa voimakasta verkostoitumista ja seudun strategisesti tärkeiden asioiden painottumista maankäytössä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa esitetty visio vuodelle 2020 on omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta, jossa erityisesti painottuvat hyvinvointi, laadukas elinympäristö, monimuotoinen luonto ja yrittäjyys. Pohjois-Pohjanmaan aluerakenteen kehittämisessä painotetaan Oulun seutua kansainvälisenä ja valtakunnanosakeskuksena, mallia, kaupunki-, kunta-, kyläkeskus- ja jokilaaksoverkkoa (yhtenä kehittämisalueena Iijokilaakso), kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä (mm. Oulu- Arkangel) sekä valtakunnallisia matkailukeskuksia (mm. Ruka-Oulanka ja Syöte). Pohjois- Pohjanmaan maakuntaohjelmassa korostetaan Koillis-Suomen merkitystä puhtaan luonnon kansainvälisenä matkailualueena sekä tietoyhteiskunnan osaamis- ja palvelukeskuksena. Näitä painotuksia on syytä korostaa myös strategisessa yleiskaavassa. Maakuntakaavassa on omana merkintänään Kuusamon matkailukaupunki Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostama kaksoistaajama. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on otettu kantaa muutamiin erilliskysymyksiin. Näitä ovat mm. kaavaan osoitettu jätteen käsittelypaikka Taivalkoskelle ja Liikasenvaarantie Oulangan kansallispuiston pääsisääntuloväylänä. Matkailun vetovoima-alueina kaavassa mainitaan Ruka-Oulanka-Kitka, Syötteen alue sekä Kylmäluoma-Jokijärvi-Hossa. Koillis-Suomen kautta kulkevista retkeilyreiteistä merkittävimpiä ovat Kuusamon kautta kulkeva eurovaellusreitti E10 sekä moottorikelkkailun pääreitit. Maakuntakaavassa on esitetty Kuusamo-Salla sekä Kuusamo-Kortesalmi (rajanylityspaikka) välisten yhteyksien muutamista kantatietasoisiksi. Piippola-Kestilä-vt 20 Taivalkoski yhteys esitetään seututienä. Kontiomäki-Taivalkoski rata tulee säilyttää liikennöitävässä kunnossa. Kuu-

8 8 samon lentoasemaa pyritään kehittämään myös suorat kansainväliset yhteydet mahdollistavana kenttänä. Aluevarausta maakaasuputken rakentamista varten Venäjältä Pohjois-Pohjanmaan kautta ei enää maakuntakaavassa ole. Rantojen käyttöä ja rantarakentamista maakuntakaavoissa ohjataan yleisellä tasolla. Yleiseen virkistykseen pyritään varaamaan riittävästi ranta-alueita, mutta samalla varaudutaan lomaasutuksen kasvun jatkumiseen. Rantarakentamisella pyritään myös tukemaan maaseudun asutuksen ja palvelujen säilymistä. Luonnonympäristön kannalta herkille ja asumattomille rannoille ei uutta rakentamista suosita. Loma-asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi tuetaan, mutta niin, että esimerkiksi jätevesikysymykset saadaan hoidettua asianmukaisesti. Maakuntakaavojen rantarakentamista koskevat periaatteet sopivat hyvin myös strategiseen yleiskaavaan. Lapin maakuntasuunnitelmassa vuodelle 2020 korostetaan elämystuotantoa ja matkailua sekä pohjoisten olosuhteiden hallintaa ja luonnonvarojen hallintaa ja hyödyntämistä. Lapin kilpailukyky perustuu vision mukaan yhteistyöhön, luovaan ja kansainväliseen yritystoimintaan sekä uudenaikaiseen perusteollisuuteen. Itä-Lapin kehittämisohjelmassa alueen visiona on kehittyminen Euroopan arktiseksi yhteyskäytäväksi Venäjälle. Itä-Lapin maakuntakaava koskee Posion ja Sallan lisäksi Kemijärveä, Pelkosenniemeä ja Savukoskea. Alueiden kehittämisessä korostetaan kansainvälisiä ja ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä kuten Barentsin käytävää ja Itä-Lappi Koillismaa yhteistyöaluetta. Tavoitteellinen aluerakenne perustuu kuntakeskuspainotteiseen malliin, jossa Sallassa keskustatoimintoihin voidaan yhdistää matkailun ja Venäjän kaupan tuloksena syntyviä kaupan suuryksiköitä. Posion keskustaajama on merkitty kaavaan taajamatoimintojen alueena. Keskuskyliä, joissa pyritään säilyttämään peruspalvelut, ja joihin voidaan osoittaa uutta rakentamista, on kaavassa merkitty Posiolle kuusi ja Sallaan viisi. Kaavassa merkittävimpinä matkailun kehittämisvyöhykkeinä ja matkailukohteina nostetaan esille mm. Kirintövaaran matkailukeskus Posiolla, Sallan matkailukeskus lähialueineen sekä Onkamo, Hautajärvi ja Oulangan kansallispuisto. Matkailun yhteistyöverkkoa ja matkailukeskuksia yhdistäviä reitistöjä pyritään rakentamaan Pyhätunturin Sallatunturin ja Rukan välille. Virkistysalueista merkittävin on Korouoma. Kuntakeskuksia ja tärkeimpiä matkailukeskuksia yhdistämään on kaavassa osoitettu moottorikelkkailun runkoreitistö ja ulkoilun runkoreitistö. Maakuntakaavassa liikenneverkkoa pyritään kehittämään niin, että nykyinen kantatie 82 välillä Vikajärvi Salla Venäjän raja nostetaan valtatietasoiseksi. Nykyistä maantietä Salla - Hautajärvi vt 5 esitetään nostettavaksi kantatieksi. Sallan rajanylityspaikan vaatimia logistisia palveluja kehitetään. Erityisenä kehittämistarpeena on esitetty Kelloselkä Alakurtti ratayhteyden rakentamista. Luonnonsuojelualueista ja -kohteista Itä-Lapissa merkittävimpiä ovat Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistot sekä Korouoma. Maakuntakaavassa painotetaan voimakkaasti myös kulttuuri- ja luonnonmaisemien vaalimista sekä porotalouden turvaamista.

9 9 ALUEEN STRATEGIOIDEN JA TEEMOJEN NÄKÖKULMA Tässä raportissa on haluttu painottaa Koillis-Suomen kehittymisen kannalta keskeisiä teemoja ja aihepiirejä. Aluekeskusohjelmasta on poimittu tärkeimmät strategiset painopistealueet: kansainvälinen matkailu, tietoteollisuus ja tietoyhteiskunnan palvelurakenteet sekä lähialueyhteistyö. Rantarakentamista on käsitelty erityisenä aihepiirinä, johon haetaan periaatteellisia kannanottoja kaavoitusprosessissa. Sujuva arki ja hyvinvointi ovat seudun kehittämisen kattava teema, jonka sisällä on käsitelty mm. työllisyyttä ja koulutusta. Rantarakentaminen Yksi Koillis-Suomen kannalta merkittävimpiä maankäytöllisiä kysymyksiä on rantarakentaminen ja loma-asuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi asunnoiksi. Koillis-Suomi on yksi maan mökkirikkaimmista alueista ja Kuusamossa rakennettiin vuonna 2001 eniten kesämökkejä koko maassa. Strategisessa yleiskaavassa on tarkoitus luoda periaatteet rantarakentamiselle Koillis- Suomen kunnissa. Aiheesta on tehty vuonna 2003 strategisen yleiskaavan esiselvitys rantarakentamisen kehittäminen ja haja-asutuksen edullisuusvertailu kohdekuntina Koillis-Suomen kunnat. Rantarakentamista ohjaavat ja siihen vaikuttavat useat eri viranomais- ja muut tahot. Selvityksen mukaan keskeisimmin rantarakentamista ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ympäristölainsäädäntö, EU:n vesipuitedirektiivi, hajaasutusalueiden vesihuoltoasetus, valtakunnallinen saaristo-ohjelma, maakunta- ja seututason kaavoitus sekä kuntakohtaiset määräykset ja ohjeet. Yleisesti asetuksissa ja ohjeistuksissa pyritään kestävän kehityksen mukaiseen rantarakentamiseen, joka ei uhkaa luontoarvoja ja joka tukee eheää ja taloudellista yhdyskuntarakennetta sekä palvelujen säilymistä. Suurimmat paineet loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi (mökkien muuttaminen ympärivuotisesti asuttaviksi asunnoiksi) on Koillis-Suomessa Kuusamossa. Kunnittain käytännöt ovat Koillis-Suomessa samansuuntaiset eli loma-asutusta pyritään ohjaamaan kylärakenteita tukemaan ja niin että yhdyskuntatekniikka on suhteellisen helposti järjestettävissä. Strategisessa yleiskaavassa on syytä nostaa esille hankkeen esiselvityksessä kuvattuja rantarakentamisen kannalta edullisia vyöhykkeitä, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat kuntatalouden ja yksityisten talouksien kannalta edullisia. Kustannuksiin vaikuttaa mm. sijainti suhteessa lähipalveluihin, liikenteellinen saavutettavuus, etäisyys teknisen huollon verkkoihin sekä kuntakeskustason palvelujen saavutettavuus. Rakentamisessa ja yleiskaavoituksessa tulee lisäksi huomioida mm. luonnonympäristön asettamat vaatimukset ja rantojen yleinen soveltuvuus rakentamiseen. Edullisuusvyöhykkeitä on kuvattu myös tämän raportin liitekartassa. Kansainvälinen matkailu Yksi Koillis-Suomen kehittämisen painopistealueista on matkailu ja sen tarjonnan kansainvälistäminen. Tällä hetkellä matkailijoista selvästi suurin osa, 80 % on kotimaisia matkailijoita, mutta ulkomaisten matkailijoiden osuus on kasvussa. Ongelmina matkailun kehittämisessä ja kan-

10 10 sainvälistämisessä ovat tällä hetkellä matkailusesongin lyhyys, alueen heikko tunnettuus kansainvälisillä markkinoilla sekä nykyisten liikenneyhteyksien riittämättömyys. Kansainvälisen matkailun kehittämisen solmukohta on Kuusamon lentokenttä, josta alueen merkittävimmät matkailukohteet ja alueet ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa. Tärkeimmät matkailun palvelukeskittymät ovat Ruka ja Sallatunturi. Ulkomaisia matkailijoita kiinnostava, yhtenäinen matkailuvyöhyke ulottuu Taivalkosken retkeilyalueilta Etelä-Kuusamon ja Rukan kautta Sallaan sekä edelleen Pohjois-Sallan erämaa-alueille. Vyöhykkeeltä on yhteys myös Posion luontokohteisiin. Koillis-Suomen matkailun visiona vuodelle 2015 on olla eurooppalaisten matkailijoiden suosima, luontoarvot, luontopalvelut ja paikallisuuden yhdistävä matkailualue, palveluiltaan ylivoimainen ja ympäri vuoden helposti saavutettavissa ja ostettavissa. Koillis-Suomen matkailun strategisina tavoitteina on nousta näkyväksi lomakohteeksi viestinnän keinoin, helpottaa asiakkaan valintoja lisäämällä saavutettavuutta erityisesti lentoliikenteessä, yhdistää alueen matkailun resursseja, keskittyä tavoiteltaville kohdemarkkinoille, liittoutua hyödyllisten kumppaneiden kanssa sekä olla matkailun toimialalla ylivoimainen jalostaa palvelut huippukuntoon kansainvälisille asiakkaille. Tavoitteiden toteutumista mitataan kansainvälisten matkailijoiden yöpymisvuorokausina ja lentoyhteyksien määränä. Strategisessa yleiskaavassa matkailun kansainvälistyminen tulee näkyä mm. yhtenäisen matkailuvyöhykkeen muodossa ja panostuksina liikenneyhteyksiin. Alueen matkailukeskukset eivät saa olla erillisiä saarekkeita vaan niiden väliset yhteydet ja muu palvelurakenne tulee olla kunnossa. Retkeilyn runkoreitistön tulee olla toimiva ja useita kulkumuotoja suosivaa. Kuusamon lentokenttää alueen matkailullisena solmukohtana tulee edelleen vahvistaa mm. ennakoimalla tuleva kasvu ja tarvittava infrastruktuuri sekä vahvistamalla alueen sisäisiä yhteyksiä. Kaavoituksessa tulee huomioida myös kansainvälisten asiakkaiden tarpeita, joita on esitetty mm. Kuusamo Lapland -strategiaraportissa. Matkailun kansainvälistymistä tukee myös Kuusamon rajanylityspaikan avaaminen. Tietoteollisuus ja tietoyhteiskunnan palvelurakenteet Koillis-Suomessa panostetaan tietoteollisuuteen ja sähköisiin asiointimahdollisuuksiin voimakkaasti. Tietoteknologioiden hyödyntämisellä on erityinen painoarvo alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä. Koillis-Suomessa ja erityisesti Kuusamossa on tietoteollisuustyöpaikkoja, alan yrityksiä ja osaamista merkittävästi toimiala työllistää lähes 300 henkilöä. Alueella on panostettu infrastruktuurin (tietoliikenneyhteyksien) kehittämiseen ja korkea-asteen koulutukseen. Naturpolis Kuusamo on myös yksi Pohjois-Suomen osaamiskeskittymistä, osa Multipolisverkostoa. Kuusamon Naturpolis on keskittynyt erityisesti ohjelmistoteollisuuteen ja puhelinpalveluihin. Käytännön arkielämän sujuvuutta pyritään parantamaan ekoillis-suomi hankkeella, jossa pilotoidaan erilaisia sähköisiä palveluja. Toimenpiteillä pyritään vahvistamaan Koillis-Suomen asemaa tietoyhteiskunnan palvelutuotannon osaamiskeskuksena, joka on yksi alueen kehittämisen painopistealueista. Hankkeen strategisia kehittämisnäkökulmia ja mahdollisuuksia ovat eopiskelu, eansainta (elektroninen kaupankäynti), eterveys (terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät sähköiset palvelut) sekä eosallistuminen (verkkodemokratia). Visiona ja tavoitteena Koillis-Suomessa on, että tietoteollisuus on merkittävä ja kasvava toimiala, jonka menestys perustuu osaamistason nousuun, Multipolisverkostoon sekä toimialan veto-

11 11 voimaisuuteen valtakunnan tasolla. Naturpolis teknologiakeskus on tunnettu osaamisresursseistaan puhelinpalvelutoimialalla ja elektroniikassa. Panostukset osaamistason kasvuun houkuttelevat muille strategisille aloille yrityksiä ja työntekijöitä. Tähän visioon ja tavoitteisiin päästään Multipolis-verkoston vahvistamisen lisäksi luomalla kontakteja yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Strategisessa yleiskaavassa on vaikeaa kuvata tietoteollisuutta muuten kuin sen kehittämisen edellyttämän infran kautta. Kuusamossa erityisesti Torangin alueella on alan merkittävä yrityskeskittymä. Tulevaisuudessa myös muissa kuntakeskuksissa ja alueen matkailukeskuksissa voi olla merkittävästi tietoyhteiskuntapalveluja. Laajakaista- ja muut tietoliikenneyhteydet tulevat ulottumaan kuntakeskusten lisäksi merkittävimpiin matkailu- ja kyläkeskuksiin. Hyvinvointi sujuva arki Sujuva arki on Koillis-Suomessa kattoteema, jolla tarkoitetaan arjessa toteutuvaa hyvinvointia. Kaikki aluekeskusohjelman teemat tähtäävät elinvoimaiseen aluekeskukseen, joka toteutuu kaikkien alueen ihmisten hyvinvointina. Koillis-Suomen hyvinvointiohjelma onkin laadittu osana seudun aluekeskusohjelmaa. Koillis-Suomen hyvinvointiohjelman visiona on Koillis-Suomi on vuonna 2015 elinvoimainen ja houkutteleva vaihtoehto asumiseen sekä elämiseen antaen asukkailleen mahdollisuuden sujuvaan arkielämään. Vision toteutuminen edellyttää mm. alueen asukkaiden osallisuutta tulevaisuuden tekemiseen, Koillis-Suomen vahvuuksien esiinnostamista, selkeää alueidentiteettiä, muualta muuttavien nopeaa kotiutumista sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja ekologisten tekijöiden huomioimista taloudellisten tekijöiden lisäksi. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on saada aikaan Koillis-Suomen hyvinvointisopimus, muuttaa väestökehityksen suuntaa ainakin niin, että nykyinen negatiivinen kehitys hidastuu sekä parantaa etenkin nuorten työllisyyttä. Hyvinvointiohjelmaan liittyy olennaisesti Koillis-Suomen työllisyysstrategia, jossa pyritään luomaan uusia työpaikkoja vahvistamalla yrittäjyyttä sekä varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Tavoitteet saavutetaan mm. vahvistamalla aluekeskuspolitiikkaa, nostamalla väestön koulutustasoa ja luomalla malleja nuorison työllistämiseksi. Osa sujuvaa arkea ja koillissuomalaista hyvinvointia ovat alueellinen osaaminen ja laadukkaat koulutuspalvelut. Yksi aluekeskusohjelman painopistealueista on korkean asteen koulutuksen ja tutkimuksen vakiinnuttaminen Koillis-Suomeen. Korkea-asteen koulutuspalvelut pyritään toteuttamaan nojautumalla kumppanuusverkostoihin ja hyödyntämällä tietotekniikkaa. Yhteistyö lähialueiden yliopistojen kanssa pyritään vakiinnuttamaan. Alueen elinkeinoelämää ja julkisen sektorin toimintaa tukemaan tavoitellaan yliopiston verkostomaista tutkimusyksikköä, jolla on myös kansainvälistä toimintaa. Sujuva arki on strategisessa yleiskaavassakin alueen keskeinen tavoite ja taustatekijä, joka näkyy maankäytössä monin tavoin. Mm. kattava peruspalveluverkko, riittävät kouluttautumismahdollisuudet, toimiva liikenneinfra, laadukas elinympäristö ja lähialueen työpaikat ovat hyvinvoinnin perustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon alueen kehittämisessä. Strategisessa yleiskaavassa tulee esittää mm. palvelukeskusverkko, oppilaitosverkko sekä keskeisimmät työpaikkaalueet.

12 12 Lähialueyhteistyö Koillis-Suomen sijainti Suomen ja Euroopan Unionin itärajalla asettaa alueelle erityisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Rajan avautuminen vuonna 1991 on lisännyt matkailijavirtoja, kuljetuksia ja muuta liikennettä, jolla voi olla suuri merkitys sekä Koillis-Suomen että Luoteis-Venäjän tulevaisuuden kannalta. Koillis-Suomen lähialueyhteistyön pohjana on hyviin yhteyksiin, rajanylityspaikkoihin ja lentokenttään perustuva potentiaali, jonka merkitys korostuu erityisesti kansainvälisessä matkailussa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa. Koillis-Suomi on myös Valkea tie Itärajan matkailun kehityskäytävä. Venäjältä Koillis-Suomeen suuntautuvaan liikenteeseen vaikuttavat keskeisesti rajanylityspaikat ja niiden sijainti. Tällä hetkellä rajanylityspaikkoja ovat Sallan Kelloselän rajanylityspaikka ja Kortesalmen-Suoperän tilapäinen rajanylityspaikka Kuusamossa. Rajanylityspaikoilla on huomattava merkitys esimerkiksi matkailulle ja muulle kaupallisten palvelujen kysynnälle ja siksi ne tulee huomioida myös strategisessa yleiskaavassa. Lähialueyhteistyötä Koillis-Suomen ja Luoteis-Venäjän (lähinnä Louhen piirin) välillä on edistetty useiden kymmenien hankkeiden avulla. Suomen puolella hankkeista on pääsääntöisesti vastannut Koillismaan Kehitys Oy. Pisimpään yhteistyötä on harjoitettu mekaanisen metsäteollisuuden toimialalla. Matkailullisesti Venäjän puolelta tulevat asiakkaat lisäävät Koillis-Suomen matkailukeskusten liikevaihtoa. Toisaalta rajan avautuminen on tarjonnut mahdollisuuden lähialueilla tapahtuvaan matkailuun ja näin lisännyt entisestään koillissuomalaisten matkailukohteiden vetovoimaisuutta. Strategisessa yleiskaavassa tulee rajanylityspaikkojen lisäksi huomioida kasvava rajaliikenne. Lähialueilta tulevalla ja sinne suuntautuvalla liikenteellä ja muulla lähialueyhteistyöllä on vaikutuksia mm. rakennettavaan infraan, matkailukeskusten ja loma-asutusalueiden kehittämiseen, kaupallisten palveluiden tarjontaan ja sijaintiin sekä ympäristöön. Muut strategiset näkökulmat Koillis-Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita ovat myös maatalouden ja elintarviketuotannon sekä metsätalouden ja puun jatkojalostuksen kehittyminen. Perustuotannossa ja jatkojalostuksessa pyritään olemaan alue, jossa puhtaat, korkealaatuiset, luonnosta saatavat ja muut raaka-aineet jalostetaan omalla osaamisella laadukkaiksi ja monipuolisiksi erikoistuotteiksi. Maatalous- ja elintarvikesektorilla pyritään lisäämään liiketoiminnallista osaamista, hyödyntämään paikallisia luonnontuotteita, tuottamaan laadukasta lähiruokaa, parantamaan maaseutuasumisen edellytyksiä, lisäämään puun käyttöä raaka-aineena ja energialähteenä sekä kehittämään porotaloutta. Metsä- ja puutaloudella on myös merkitystä Koillis-Suomen elinkeinotoiminnalle ja työllisyydelle, sillä ala työllistää kokonaisuudessaan noin seitsemän prosenttia alueen työvoimasta. Puun jalostusastetta pyritään edelleen nostamaan ja tavoitteena on lisätä alan liikevaihtoa ja työpaikkoja puolella nykyisestä vuoteen 2010 mennessä. Myös metsäteollisuustuotteiden vientiä pyritään nostamaan nykyisestä n. 25 %:sta yli 50 %:iin. Strategisessa yleiskaavassa on pyrittävä ottamaan maa- ja metsätalouden, luonnon raakaaineiden tuotannon ja jalostuksen sekä alueen erityispiirteiden, kuten porotalouden vaatimukset

13 13 huomioon. Kaavassa voidaan esittää mm. alueita, jotka soveltuvat luonnon raaka-aineiden hyödyntämiseen. KUNTIEN NÄKÖKULMA Strategisessa yleiskaavatyössä on haluttu painottaa osallisuutta ja eri alueilla asuvien ihmisten näkökulmia. Vaikka yleiskaavatyön tärkein tavoite on lisätä seudullista yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä, on syytä muistaa että lähtökohdat yhteistyölle ovat eri kunnissa hyvin erilaiset. Alue on myös maantieteellisesti laaja pisimmillään lähes 400 kilometriä pitkä. Kuntien näkökulmia on haettu kunnittaisista palvelustrategioista ja muista suunnitelmista, kuntatilaisuuksista ja haastatteluista sekä kuntalais-, aluekeskus- ja luottamushenkilöseminaareista, jotka järjestettiin vuonna Kuusamo on Koillis-Suomen keskuskunta ja seudun voimakkain toimija. Kuusamo on kunnista ainoa, jossa ei ole järjestetty erillistä kuntatilaisuutta, koska suurin osa haastatelluista henkilöistä on kuusamolaisia. Kuusamossa palvelustrategia on Koillis-Suomen kunnista pisimmällä ja siinä on alustavasti esitetty suurimpia muutoksia nykyiseen organisaatioon ja toimintatapoihin. Kuusamo on myös ollut aktiivisesti ajamassa sosiaali- ja terveyssektorilla alueellista yhteistyötä ns. yhden toimijan mallin pohjalta, johon muut kunnat eivät ole vielä olleet valmiita sitoutumaan. Haastatteluissa ja seminaareissa kuusamolaiset ovat korostaneet erityisesti kansainvälisen matkailun, lähialueyhteistyön, tietoyhteiskunnan kehittämisen, sujuvan arjen ja alueyhteistyön merkitystä. Kuusamolaisten tulevaisuudenkuva on melko valoisa ja väestökadon uskotaan hiljenevän mm. matkailurakentamisen ja tietoyhteiskunnan tarjoamien uusien työpaikkojen kautta. Erityisesti Kuusamossa pyritään panostamaan seudun nuoriin, joita Kuusamossa onkin suhteellisesti eniten. Maankäyttöä koskevista asioista haastatteluissa korostuivat järkevä rantarakentaminen uuden loma-asutuksen suuntaaminen kestäville alueille ja niin, että uudisrakentaminen tukee peruspalvelujen säilymistä kylissä. Posiolaisia kuultiin erillisessä kuntatilaisuudessa, jossa kerättiin näkemyksiä ja painotuksia strategiseen yleiskaavaan. Lisäksi muutamia johtavia virkamiehiä on haastateltu. Posiolla järjestettiin myös seminaarisarjaan kuuluva tilaisuus vuonna Posiolaisten haastattelussa ja kuntatilaisuudessa korostettiin kaavoittamisen ja rantarakentamisen pelisääntöjä, jotka tulisi kaikissa alueen kunnissa yhdenmukaistaa. Myös strategisessa kaavatyössä tulisi löytää yhteinen linja, johon kaikki seudun kunnat voisivat sitoutua. Strategisesti tärkeinä asioina Posiolla nähtiin matkailun kehittäminen, keskuskylien elinvoimaisuuden turvaaminen, pääliikenneyhteyksien kehittäminen (Rovaniemi Kuusamo, Taivalkoski Posio), ympärivuotisen loma-asumisen edistäminen sekä maatalouden, kalastuksen ja poronhoidon turvaaminen. Posion elinkeinoelämän kivijalkoja ovat mekaaninen puunjalostus, keramiikkateollisuus, matkailu ja maatalous. Panostaminen näihin elinkeinoihin tulisi näkyä seudun strategioissa ja maankäytössä. Posiolaisilla on kiinnostusta seutuyhteistyöhön erityisesti niillä, osaalueilla, joissa yhteinen palvelutuotanto voidaan helposti järjestää. Sallassa kuultiin kunnan kaavatyöryhmää sekä yksittäisiä kunnan viranhaltijoita ja muita toimijoita. Kuulemistilaisuudessa painotettiin jo Itä-Lapin maakuntakaavassa esitettyjä asiakokonaisuuksia kuten Barentsin käytävää, vetovoimaista matkailuvyöhykettä Kuusamosta Sallaan, maa-

14 14 seudun kehittämisvyöhykkeitä (mm. Tenniöjokivarsi), virkistys- ja retkeilyvyöhykkeitä, joilla voi olla myös loma-asutusta (mm. Naruska- ja Oulankajokivarret). Erilliskysymyksistä nousivat esille erityisesti jätehuollon järjestäminen, ratayhteyden turvaaminen ja tärkeimpien maantieyhteyksien kehittäminen. Sallalaiset kokevat kuuluvansa Itä-Lappiin ja yhteistä koillissuomalaista identiteettiä on vaikea nähdä. Toisaalta läänin rajan ja muiden hallinnollisten rajojen toivotaan madaltuvan, jopa häviävän kokonaan. Sallalaisia kiinnostaa erityisesti matkailu- ja lähialueiden kehittämiseen kohdistuva yhteistyö. Kelloselän rajanylityspaikan avautumisen myötä lähialueyhteistyöltä ja rajakaupalta odotetaan vetoapua elinkeinoelämän kehittymiselle. Matkailuyhteistyötä akselilla Ruka-Sallatunturi halutaan edelleen kehittää ja vahvistaa. Sallan tilaisuudessa korostui erityisesti se, että strategisen yleiskaavan tulee olla väline nostaa esille alueita ja kohteita, joita tulisi kehittää erillisillä toimenpiteillä ja yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. Loma- ja vakituista asutusta tulisi suunnata alueille, joilla on olemassa oleva kunnallistekniikka ja muu infrastruktuuri. Sallassa tällaisina kehitettävinä alueina nähdään kirkonkylän ohella Rukan ja Sallatunturin väliset kylät ja Tenniöjokivarren kylät. Taivalkoskella halutaan tehdä tiivistä yhteistyötä Koillis-Suomen kuntien kanssa, mutta niin, että kuntayhteistyöhön määritellään selkeät linjaukset. Palvelustrategian laatiminen on kunnassa vielä kesken, mutta seudullisia yhteistyömahdollisuuksia nähdään esimerkiksi koulutuksessa, ympäristöterveydenhuollossa ja tietohallinnossa. Taivalkoski ja Kuusamo ovat mukana yhteisessä seutupilotissa, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä alueellista päätösvaltaa mm. maankäyttöä koskevissa asioissa. Strategisen yleiskaavaprosessissa tulisi kuntalaisten mielestä ottaa kantaa mm. siihen, miten tuleva matkailuvirta vaikuttaa Taivalkoskeen ja miten koulutus tulisi tulevaisuudessa järjestää. Strategisesti tärkeitä asioita Taivalkoskella ovat mm. matkailun kehittäminen (matkailukohteista Taivalvaara osana matkailuvyöhykettä Syöte Kostonjärvi Taivalvaara Kylmäluoman retkeilyalue), tärkeimpien liikenneyhteyksien turvaaminen, kouluverkon ja opiskelumahdollisuuksien turvaaminen ja tärkeimmät luonnonvara-alueet. Luonnon ja kulttuurin merkitys tulisi strategisessa yleiskaavassa näkyä erityisesti Taivalkoskella. Taivalkosken kuntatilaisuudessa ja haastatteluissa korostettiin, että strategisen yleiskaavan tulisi osoittaa alueita, jotka vaativat tarkempaa suunnittelua. Seudun ja kunnan reuna-alueet tulisi huomioida ja linkittää ympäröiviin alueisiin ja kuntiin esimerkiksi retkeilyreittien osalta. Strategisen yleiskaavan tulisi tukea maakuntakaavoissa ja aluekeskusohjelmassa esiin nostettuja tavoitteita. NUORTEN NÄKÖKULMA Koillissuomalaisten nuorten näkökulmaa ja nuorten osallisuutta päätöksenteko- ja alueen kehittämisprosesseihin on haluttu aivan erityisesti korostaa. Nuoret ovat alueen tulevaisuuden tekijöitä ja seudulla yksi tulevaisuuden kriittisistä menestystekijöistä onkin nuorten jääminen kotiseudulleen. Koillis-Suomen aluekeskusohjelmassa nuorten mielipiteiden kuuluminen on haluttu varmistaa alueen nuorten ja lasten tulevaisuusohjelman kautta. Kulmakunnan huominen Koillis-Suomen lasten ja nuorten tulevaisuusohjelma pohjautuu nuorten vahvaan itsetuntoon ja tulevaisuuden uskoon viihtyisässä, hyvien palveluiden Koillis-

15 15 Suomessa, jossa nuoret ovat vaikuttajina ja toimijoina. Tavoitteena on luoda edellytykset alueelliselle yhteistoiminnalle, palveluille, rakenteille ja resursseille. Käytännössä nuorten yhteistoimintaa ja osallisuutta on lisätty mm. yhteisten tapaamisten Nuorisofoorumien, tapahtumien, matkojen sekä Nedu eli nuorten ja lasten edustajistojen toiminnan kautta. Strategisessa yleiskaavaprosessissa alueen nuoret ovat pohtineet Koillis-Suomen kehittämistä ja maankäyttöä muodostamalla Nuorisofoorumissa Sallassa Koillis-Suomen nuorten tulevaisuuskuvan vuodelle Nuoria pyydettiin pohtimaan ryhmätyössä nuorten vapaaaikaan liittyviä toimintoja ja kohteita, opiskeluun ja työelämään liittyviä asioita, alueen matkailun kehittämistä, nuorten liikkumismahdollisuuksia sekä ympäristöasioita. Nuoret kokosivat aihepiireihin liittyviä ideoita kartalle ja ne esiteltiin aluekeskusseminaarin osanottajille Kuusamossa Nuorten kannanotot liittyivät lähinnä matkailuun, ympäristöön ja opiskelumahdollisuuksiin. Koillis-Suomen matkailua toivottiin kehitettävän luontomatkailupainotteisesti, mutta myös niin, että alueelle kehittyisi muutama suurehko, ympärivuotinen matkailukeskus (Rukan lisäksi esim. Taivalvaara). Liikuntaan ja nuorten keskinäiseen yhteydenpitoon liittyviä tapahtumia toivottiin lisää. Kansainvälistymistä nuoret pitävät hyvänä ja tarpeellisena asiana, mutta myös perinteisiä arvoja tulisi pitää esillä ja koillismaalaisuutta tulisi korostaa jopa matkailussa. Matkailukohteiden opastusta tulisi nykyisestä parantaa huomattavasti. Ympäristön puhtaudesta nuoret olivat huolissaan ja korostivat erityisesti jätevesiongelmaa. Toisaalta työllisyys koettiin luonnonsuojelua tärkeämmäksi asiaksi ja esimerkiksi puunkorjuuta tulisi nuorten mielestä saada harjoittaa nykyisellä tavalla myös tulevaisuudessa. Nuoret toivoivat, että oppilaitosverkko olisi Koillis-Suomessa riittävänä tiheä myös vuonna 2015 jokaisessa alueen kunnassa tulisi säilyä lukio, yläaste ja ala-aste. Nuorten näkemykset ovat hyvin yhdensuuntaisia alueen strategioissa esitettyjen visioiden ja tavoitteiden kanssa. Tärkeinä asioina alueen nuoret pitävät peruspalvelujen turvaamista, kansainvälistymistä ja uusien työllistymismahdollisuuksien kehittämistä. Kaiken tämän tulisi tapahtua ainutlaatuisen luonnon ja alueen muiden erityispiirteiden ehdoilla. VISIOT KARTALLE ALUEKESKUSSEMINAARI Koillis-Suomen toimijoiden yhteisiä näkemyksiä pyrittiin kokoamaan aluekeskusseminaarissa Kuusamossa Seminaarin tavoitteena oli muodostaa Koillis-Suomen (kehittämisen) visio vuodelle 2015 puhtaalta pöydältä, muodostaa kehittämisen tavoitteet sekä nostaa esille strategisesti tärkeitä painopistealueita. Konkreettisia kehittämisalueita ja kohteita nostettiin kartalle. Seminaarin osanottajat käsittelivät ryhmätöissään viittä alueen kehittämiseen liittyvää teemaa: 1. Asuminen ja yhdyskuntarakenne (mm. vakituinen ja osa-aikainen asuminen, rantarakentaminen, tekninen huolto, jätehuolto) 2. Luonnonvarat, virkistys ja suojelu (mm. luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta merkittävät alueet, reitistöt ja virkistysalueet, suojeltavat luontoalueet) 3. Elinkeinoelämä, yrittäjyys ja osaaminen (mm. matkailukohteet ja niiden kehittäminen, jalostustoiminnot, avaintoimialat ja osaamiskeskittymät) 4. Yhteydet (mm. seudun sisäiset liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet, kansalliset ja kansainväliset yhteydet, lähialueyhteydet)

16 16 5. Yhteisöllisyys (mm. nuorten aktivoiminen ja osallisuus, kylien toimintaedellytykset ja kyläverkko, peruspalveluverkko) Seminaarilaisia pyydettiin muodostamaan omaa aihepiiriään koskeva tavoitetila, mihin pyritään vuoteen 2015 mennessä? Aluekartalle pyydettiin merkitsemään keskeisimmät aihepiiriin liittyvät, kehitettävät asiat tai alueet, jotka tarvitsevat jatkosuunnittelua tai yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Asuminen ja yhdyskuntarakenne ryhmän tavoitteena on nivoa Koillis-Suomen vakituinen ja osa-aikainen asuminen yhteen vuoteen 2015 mennessä. Elinvoimaisia kyläalueita ja niiden kehittämistä tulee tukea mm. etätyön keinoin. Rantarakentamisen Koillis-Suomessa on ryhmän mielestä ehdottomasti helpotettava. Maankäytössä ja teknisissä kysymyksissä kuten jätehuollossa tulisi edetä kohti toiminnallisia kokonaisuuksia ja kuntarajat ylittäviä malleja. Ryhmä esitti aluekartalla kehitettäviksi taajamiksi ja seuraavia alueita: o Kuusamo: keskustaajama, keskusta-vuotunki alue, Rukatunturi-Käylä-Juuma-Ala- Kitka, Oivanki-Vasaraperä, Kuolio o Posio: keskusta-yli-kitka, Tolva, Sirniö-Kuloharju o Salla: keskusta-salmivaara, Kelloselkä-Naruska-Saija, Onkamo-Kallunki, Hautajärvi o Taivalkoski: keskusta-kurtti, Loukusa-(Syöte), Jokijärvi-Tyrävaara-Irni, Jurmu, Metsäkylä Luonnonvarat, virkistys- ja suojelu ryhmä jakoi alueet suojelutarpeen mukaisesti kolmeen luokkaan: 1. Nykyiset luonnonpuistot ja kansallispuistot, joissa on säilytettävä nykyinen suojelutaso. Alueille on suunniteltava uusia reitistöjä niin, että luonnon kuluminen estetään 2. Nykyiset vanhojen metsien suojelualueet ja aarnialueet, joiden tulisi olla nykyistä enemmän eri toimijoiden hyödynnettävissä. Käytön tulisi kuitenkin olla ympäristön kannalta kestävää. 3. Muut alueet, joilla sallittaisiin normaali luonnon talouskäyttö Ryhmän mielestä reitistöihin tulisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Matkailukeskusten ja loma-asutusalueiden välille tulisi rakentaa liittymäreittejä ja vesistöreittien ylläpitoa tulisi parantaa. Liikkumista Idänreiteillä tulisi kehittää niin, että retkeily Venäjän puolelle olisi mahdollista ilmoitusmenettelyllä. Retkeily- ja virkistysinformaatiota tulisi parantaa luomalla kattava infopisteiden verkosto. Liikunta-, luonto- ja kulttuuri-infraa varten pitäisi ryhmän mielestä luoda aluetta koskeva laatuluokitus. Ryhmä otti kantaa myös alueelliseen jätteiden käsittelyyn; jäsenten mielestä tulisi olla yksi jätteidenkäsittelypaikka, jonka sijainti tulisi tutkia erillisenä selvitystyönä. Elinkeinoelämä, yrittäjyys ja osaaminen ryhmä muodosti matkailua ja muuta kehittämistä varten aluekartalle kehittämisvyöhykkeitä ja alueellisia kokonaisuuksia teemojen pohjalta. Ryhmä esitti seuraavia teemoja: 1. Sotahistoria-vyöhyke, joka kattaa rajan läheisyydessä olevan alueen Taivalkoskelta Sallaan. 2. Vesistöteema, johon kuuluvat suurimmat järvi- ja jokialueet: Oulangan ja Kitkan reitit, Ala- ja Yli-Kitka, Posion yläpuoliset vesistöalueet sekä Etelä-Kuusamon järvialueet. 3. Keskukset, joita ovat kuntakeskusten lisäksi Ruka ja Sallatunturi 4. Luontokohteet, joita ovat mm. Iivaaran alue, Korouoma ja Ruka sekä Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistot

17 17 5. Kulttuurialueet, joihin kuuluvat mm. Päätalon maisemat (Jokijärvi-Tyrävaara) ja Sirniön seppäkylä Posiolla lähialueineen Elinkeinoryhmän mielestä puunjalostuksen raaka-aineen hankinta on turvattava, eikä alueelle tulisi asettaa uusia suojeluvarauksia. Tietoyhteiskuntakehitystä turvaamaan tulisi taajamien ja suurimpien kylien välille rakentaa laajakaistayhteydet. Alkutuotannon osalta strategisessa yleiskaavassa tulisi ryhmän mielestä esittää keskeisimmät viljelykylät ja porotalouden kannalta merkittävimmät alueet. Hyvinvointipalvelut tulisi keskittää kunta- ja matkailukeskuksiin. Koillis-Suomessa tuli ryhmän mielestä turvata alueellisesti kattava kouluverkko, jossa kuntarajat eivät saa olla esteenä. Perusopetusta tulisi olla keskeisimmissä kylissä. Yhteyksiä pohtinut työryhmä esitti maantie-, lento- ja rautatieliikenteeseen sekä rajanylityspaikkoihin, joukko- ja kevytliikenteeseen ja rajanylityspaikkoihin liittyviä kehittämisehdotuksia: o Tieverkko: valtatien 20 Pintamo-Taivalkoski perusparantaminen, Kuusamo-Salla tieyhteyden parantaminen (tieluokituksen nostaminen kantatieksi), Liikasentien parantaminen, Koillistien Pulkkila-Taivalkoski kehittäminen matkailureittinä o Lentoliikenne: suorat lennot ulkomailta (kaksi lentoa vuorokaudessa vuoteen 2015 mennessä), kotimaan lentoihin säännölliset aamu- ja ilta vuorot o Rautatieliikenne: ratayhteyden rakentaminen välille Taivalkoski-Kuusamo-Salla palvelemaan lähinnä matkailijaliikennettä ja kuljetuksia (jätekuljetukset myös rautateitse) o Tietoliikenne: riittävän nopeat yhteydet alueen asukkaille o Joukko- ja kevytliikenne: kuntakeskusten välisen liikenteen kehittäminen, suorat yhteydet Kuusamon lentokentän ja matkailukeskusten välille sekä tilaustaksijärjestelmän kehittäminen Yhteisöllisyyttä ja kylien kehittämistä pohtinut työryhmä totesi, että väestön väheneminen ja ikääntyminen on otettava alueen kehittämisessä huomioon. Koko aluetta ei voi kehittää samalla intensiteetillä, vaan kyläasutus säilyy lähinnä pääväylien varsilla. (Ympärivuotinen) loma-asutus tukee kylien rakennetta ja haja-asutusalueiden palvelujen säilymistä. Kouluverkko tulee supistumaan, mutta perusopetus säilyy suurimmilla kylillä. Peruspalvelut tulevat muuttumaan yhä enemmän liikkuviksi ja etäpalveluiksi. Ryhmä pohti myös, mikä on riittävä yhteisön koko kylän elinvoimaisuuden säilymiseksi. Riittävä väestöpohja tarjoaa puitteet kanssakäymiselle ja tarvittavalle sosiaaliselle elämälle, joka näkyy käytännössä esim. lähiapuna. Elinvoimaisilla kylillä tulee olla myös perusinfran ja kunnallisteknisten palvelujen kunnossa. Seminaarin aineistoa on käytetty keskeisenä lähtöaineistona muodostettaessa raportin liitteenä olevaa synteesikarttaa. YHTEENVETO Strategisen yleiskaavan ensimmäisessä vaiheessa on pyritty muodostamaan Koillis-Suomen yhteinen visio vuodelle 2015, keskeisimmät alueen kehittämistä koskevat tavoitteet sekä strategiset painopistealueet. Konkreettiset kehittämiskohteet ja alueet on merkitty tämän raportin liitteenä olevalle synteesikartalle.

18 18 Visio vuodelle 2015 Strategiaprosessissa on toistuvasti noussut esiin muutamia Koillis-Suomelle tärkeitä asioita, joita voidaan käyttää rakennusaineina seudun visiota muodostettaessa. Yksi tärkeimmistä elementeistä on ainutlaatuinen, rikas ja puhdas luonto, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin matkailulle, luonnon raaka-aineiden jalostamiselle kuin virkistäytymisellekin. Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen on seikka, jota on korostettu puhuttaessa lähialueyhteistyöstä, kulttuurien kohtaamisesta, matkailun kehittämisestä ja ylipäätään alueen elinkeinoelämän tulevaisuudesta. Kansainväliset suhteet ja verkostoituminen erilaisten kumppanien kanssa on välttämätöntä globalisoituvassa maailmassa. Osaaminen on strategisesta tärkeä elementti, sillä ilman osaavaa työvoimaa, kilpailukykyisiä yrityksiä ja korkeatasoista koulutusta alue ei voi pärjätä kilpailutilanteessa. Osaamiseen sisältyy myös seudun panostus tietotyöhön ja sähköiseen palvelutuotantoon. Nuoret ovat Koillis-Suomen tulevaisuuden tekijöitä ja heidän jäämisensä kotiseudulleen ja toimimisensa alueen parhaaksi on ehkä kaikkein keskeisin tulevaisuuden menestystekijä. Koillissuomalaista identiteettiä on alueen laajuudesta ja vaihtelevuudesta johtuen vaikea löytää. Enemmänkin olisi syytä puhua Koillismaan ja Itä-Lapin liittoutumisesta, sillä esimerkiksi Salla on suuntautunut selkeästi Itä-Lappi yhteistyöhön. Toisaalta Posiota voidaan pitää selkeästi osana Koillismaata. Maakunta- ja kuntarajojen merkitys tulee tulevaisuudessa vähenemään ja hallinnollisen yhteistyön ohella tulisi toiminnallista yhteistyötä lisätä. Toisaalta seutuyhteistyö on politisoitava, jos aitoon ja syvään yhteistyöhön halutaan (Haveri 2004). Matkailu on Koillis-Suomessa kantava ja kaikki toiminnot läpäisevä teema, jonka merkitys tulee entisestään kasvamaan. Matkailu on läntisissä teollisuusmaissa nopeimman kasvava teollisuudenala ja erityisen voimakkaasti kasvaa kansainvälinen matkailu. Koillis- Suomella on kaikki edellytykset tarjota ainutlaatuisia matkailukokemuksia ja rakentaa muuta elinkeinotoimintaa matkailun yhteyteen. Matkailun kasvava merkitys tulee huomioida keskeisesti maankäytössä. Koillis-Suomen visio voitaisiin kirjoittaa muotoon: Koillis-Suomi on osaava, kansainvälinen ja tulevaisuuteen panostava alue, jossa puhdas luonto on matkailun ja paikallisidentiteetin perusta. Tämä puhtaalta pöydältä muotoiltu visio on hyvin loppujen lopuksi varsin lähellä aluekeskusohjelmassa esitettyä visiota. Tavoitteet Strategisen yleiskaavan alustavat tavoitteet on muotoiltu prosessin alkuvaiheessa seudullisen toimeenpanoryhmän (kunnanjohtajien) ja kaavoittajien yhteisissä palavereissa sekä tehtyjen kyselyiden ja haastattelujen pohjalta. Prosessin kuluessa tavoitteisiin on tullut varsin vähän muutoksia. Koillis-Suomen kehittämistavoitteissa korostuvat visiossa esitetyt teemat: luonto, matkailu ja muu elinkeinotoiminta, kansainväliset suhteet ja verkostoituminen sekä tulevaisuuteen suuntautuminen. Tavoitteena on ollut myös luoda periaatteellisia linjauksia maankäyttöön, erityisesti rantarakentamista, yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja virkistäytymistä koskevia pelisääntöjä. Strategiavaiheessa on myös alustavasti otettu kantaa muutamiin aluetta koskeviin erilliskysymyksiin.

19 19 Nesenta Oy 2003 Sivu 8 Strateginen yleiskaava Alustavat tavoitteet Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen Vakituinen ja osa-aikainen asuminen Pääliikenneyhteydet / kattava liikenneverkko Yhteistyö erityiskysymyksissä (esim. jätehuolto) Luonnon monimuotoinen hyödyntäminen ja ympäristöarvojen turvaaminen Luonnon raaka-aineet Kattavat virkistäytymismahdollisuudet Arvokkaat luonto- ja ympäristökohteet Tasapainoinen aluetalous Kuntatalouksien tasapaino Yrittäjyyden edistäminen Kansainvälinen ja kansallinen matkailu Sopeutuminen muuttuviin suhdanteisiin Yhteistyöverkostojen luominen Lähialueyhteistyö Palvelustrategiat Seudulliseen yhteistyöhön sitoutuminen Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen Nuoret työllistyminen, osallistuminen Osaaminen avaintoimialoilla Koulutusmahdollisuudet Vanhusväestön laadukas elämä Kuva 5. Strategisen yleiskaavan tavoitteet Painopistealueet Koillis-Suomen kehittämisen strategiset painopistealueet ja kehittämisen teemat on koottu synteesikartalle, joka on yhtenä lähtöaineistona varsinaista kaavoitusta varten. Karttaan on koottu mm. seminaarissa työstettyä aineistoa. Kehittämisalueet ja kohteet on esitetty hyvin yleispiirteisesti strategisella tasolla, eikä yleiskaavavaiheessakaan ole tarkoitus mennä yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kaavassa voidaan sen sijaan esittää alueita, jotka vaatisivat yksityiskohtaisempaa suunnittelua tai alempiasteista kaavoittamista. Strategisina painopistealueina esitetään seuraavia kokonaisuuksia: 1. Matkailullisesti ja muun elinkeinoelämän kannalta merkittävät alueet i. kansainvälisen matkailun keskukset Ruka (Kuusamo) Pyhätunturi (Salla) ii. kansalliset matkailukeskukset Taivalvaara (Taivalkoski) Kirintövaara (Posio) Himmerki (Posio) iii. matkailun teemavyöhykkeet (esim. sotahistoriavyöhyke) Sotahistoriavyöhyke (Kuusamo-Salla)

20 20 Kulttuurimatkailuvyöhyke (Tyrävaara-Jokijärvi-Taivalkoski-Sirniö) iv. tärkeimmät työpaikka- ja yrityskeskittymät Kuusamon keskustaajama Ruka (Kuusamo) Kortesalmi (Kuusamo) Posion keskustaajama Sallan keskustaajama Taivalkosken keskustaajama v. matkailua ja lähivirkistystä palvelevat runkoreitit Taajamien väliset reitit Matkailukeskusten väliset reitit o Taivalvaara-Syöte-(Pudasjärvi)-Posio-Kirintövaara o Taivalvaara-Kylmäluoma-Etelä-Kuusamo-Iivaara-Kuusamo o Kuusamo-Ruka-Käylä-(Juuma)-Hautajärvi-Pyhätunturi-Salla o Ruka-Riisitunturi-Kirintövaara-Himmerki-Korouoma o Pyhätunturi-Salla-Saija-(Puhä-Luosto)-Naruska-Tuntsa o Posio-Korouoma-Kemijokivarsi 2. Merkittävät luontoalueet ja kohteet i. kansallis- ja luonnonpuistot Oulangan kansallispuisto Riisitunturin kansallispuisto Syötteen kansallispuisto Korouoman luonnonpuisto Valtavaaran luonnonpuisto Närängän luonnonpuisto Soiperoisen luonnonpuisto Värriön luonnonpuisto ii. muut luonnonarvoiltaan merkittävät alueet soidensuojelualueet harjujensuojelualueet arvokkaat lintuvedet vanhojen metsien alueet muut luonnonarvoiltaan merkittävät alueet iii. alueet, joilla hyödynnetään luonnon raaka-aineita 3. Asutus ja palveluverkko i. keskustaajamat Kuusamo Posio Salla Taivalkoski ii. keskuskylät Irni, Kuolio, Käylä, Nissinvaara, Määttälänvaara, Patoniemi, Rukajärvi, Saapunki, Vasaraperä, Vuotunki (Kuusamo) Kuloharju, Lehtiniemi, Mourujärvi, Tolva (Posio) Kelloselkä, Kotala, Kursu, Saija (Salla) Inkee, Jokijärvi, Jurmu, Kurtti, Loukusa, Metsäkylä, Tyrävaara (Taivalkoski)

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Koillis-Suomen strateginen yleiskaava Kuusamo, Posio, Salla, Taivalkoski Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.3.2005

Koillis-Suomen strateginen yleiskaava Kuusamo, Posio, Salla, Taivalkoski Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.3.2005 Koillis-Suomen strateginen yleiskaava Kuusamo, Posio, Salla, Taivalkoski Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.3.2005 Mitä suunnitellaan? Kuusamon kaupunki sekä Posion, Sallan ja Taivalkosken kunnat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA RISTIJÄRVEN KUNTA RINNE 697-401-226-6, om. UPM-Kymmene Oyj MÄKÄRÄISEN YHTEISMETSÄ 697-874-1-4, om.

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Raportin liite: Karttatarkastelu 17.2.2014 NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS (tulevaisuuden osalta esitetään toimialoittaiset kartat alueilta, joilla tulevaisuudessa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE MELASEN RANTA-ASEMAKAAVA PALTAMON KUNTA MELALAHDEN KYLÄ KOIVURINNE 20:38 (578-404-20-38) Om. Arto Pyykkönen SUUNNITTELUTEHTÄVÄN

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Vitsa-aavantien Kortelammin lähialueilla

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Vitsa-aavantien Kortelammin lähialueilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Vitsa-aavantien Kortelammin lähialueilla 1 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot