Vaihtoraportti. Perustiedot. Yleiskuvaus kohteesta. Raportin saa julkaista ilman nimiä.

Transkriptio

1 Vaihtoraportti Raportin saa julkaista ilman nimiä. Perustiedot Koulutusohjelmat: Teknillinen fysiikka ja Tuotantotalous Vaihtoyliopisto: RWTH Aachen, kesälukukausi 2016, Vaihto-ohjelma: Erasmus Opetuskielet: englanti ja saksa Yleiskuvaus kohteesta Aachen on noin asukkaan kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan, Alankomaiden ja Belgian rajapisteen läheisyydessä. Suurempia kaupunkeja samassa osavaltiossa on muun muassa Köln, Düsseldorf sekä Dortmund. Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule Aachen (RWTH Aachen) on yksi Saksan merkittävimmistä teknillisistä yliopistoista. Se on myös yksi Aachenin suurimmista työllistäjistä, ja yliopiston rakennuksia onkin valtava määrä ympäri kaupunkia. Kaupungissa on myös pienempi, ammattikorkeakoulua vastaava Fachhochschule, ja yhteensä kaupungissa on jopa opiskelijaa. Tilastollisesti Aachenissa sataa enemmän kuin Suomessa. Tämän kyllä huomasi ja sadetta oli vähän väliä. Sää myös vaihteli todella nopeasti yhdenkin päivän aikana aurinkoisen ja sateisen välillä. Onneksi aurinkoisia ja lämpimiä päiviäkin mahtui mukaan useita, ja kesä on kiva kaikkialla. Kulttuuri Saksassa on pääosin melko samanlaista kuin Suomessa. Yliopistomaailmassa tittelit ja arvonimet ovat kuulemma tärkeitä, mutta oman kokemuksen mukaan professorit ovat maanläheisiä ja heidän kanssaan on helppo asioida. Kadulla liikkuminen tuntui turvalliselta myös iltaisin. Sunnuntaisin Saksassa on kaupat kiinni ja muutenkin kaduilla hiljaista, sillä ihmiset viettävät aikaa perheidensä kanssa. Opiskelijakulttuuria on ainakin Aachenissa vain murto-osa Otaniemen tarjonnasta, ja opiskelijat tuntuvat keskittyvän ahkerasti opiskeluun. AEGEE järjesti vaihtareille jonkin verran tapahtumia ja bileitä. Lisäksi meidät jaettiin ryhmiin ja annettiin tutorit, jotka keksivät ryhmälle aktiviteetteja. Valitsimme Aachenin vaihtokohteeksi pääasiassa kolmesta syystä. Ensiksi, halusimme saksankieliseen maahan. Toiseksi, halusimme vaihtoon yhdessä eli molempien

2 koulutusohjelmalle piti olla vaihtopaikka. Kolmanneksi, RWTH tarjosi kiinnostavia kursseja sekä saksaksi että englanniksi. Vaihdon jälkeen hyviä syitä on paljon enemmänkin, sillä Aachen on viihtyisä kaupunki. Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa Aloitimme hakuprosessin keväällä 2015, jolloin haimme kolmeen kohteeseen. Yhdessä hakeminen oli todella helppoa; lisäsimme vain hakemuksen loppuun tiedon, kenen kanssa haluamme lähteä. Tämän jälkeen vaihtokoordinaattori piti huolta, että meidät valitaan samaan kohteeseen. Kohde valittiin ns. huonomman mukaan, eli jos toinen meistä olisi päässyt ensimmäiseen vaihtoehtoomme ja toinen toiseen, olisi meidät molemmat valittu kakkosvaihtoehtoon. Onneksi pääsimme kuitenkin ensimmäiseen valintaamme. RWTH:sta fysiikan puolelta hyväksymiskirje tuli jo heti keväällä 2015, mutta kauppatieteiden puolelta jouduimme odottelemaan hyväksymiskirjettä joulukuuhun asti. Vaihdon rahoitimme Erasmus-stipendillä, opintotuilla sekä vanhoista kesätöistä säästyneillä rahoilla. Muita apurahoja emme juuri edes katselleet. Opintotukea haimme myös kesälle, sillä vaihtomme kesti elokuun loppuun. Koska olimme epähuomiossa laittaneet alkuperäiseen Learning Agreementiin vaihdon loppuvaksi jo heinäkuussa, emme aluksi saaneet opintotukea kuin heinäkuun loppuun. Pyysimme vaihtokoordinaattorilta todistukset tenttikauden jatkumisesta elokuulle, ja tällä todistuksella toinen meistä sai tuen myös elokuulle, toinen ei. Tuen saaminen oli siis käsittelijästä kiinni. Toisen hakemuksen hylkäys perusteltiin sillä, että siitä ei käynyt tenttipäivät selkeästi ilmi, sillä tuen saaminen edellyttää ilmeisesti opiskelun jatkumista vähintään 18. päivään kyseistä kuuta. Learning Agreementiä ja muita papereita täyttäessä kannattaa siis huomioida mahdollisesti pitkä tenttikausi ja harkita tarkkaan, mitkä päivämäärät niihin laittaa. Koska Saksa kuuluu Euroopan unioniin, emme luonnollisesti tarvinneet mitään viisumeita. Aachenissa meidän piti rekisteröityä kaupungin asukkaaksi, jota varten tarvitsimme vuokranantajan allekirjoittaman Wohnungsgeberbestätigung-nimisen lomakkeen. Mikäli kaupungin asukkaaksi ei rekisteröidy kahden viikon kuluessa saapumisesta, saattaa siitä saada sakot. Rekisteröitymisen jälkeen meidän piti maksaa paikallista mediamaksua (Rundfunkbeitrag), joka oli hieman yli 50 /3kk. Mediamaksu on kuitenkin asuntokohtainen, joten meidän kahden piti maksaa se vain kertaalleen ja vastaavasti soluasunnossa riittää, että yksi asukkaista maksaa maksun. Asukkaaksi rekisteröityminen helpottaa myös pankkitilin avaamista Saksassa. Itse käytimme Deutsche Bankia, josta saa maksuttoman opiskelijatilin. Nuorisovakuutukseemme kuuluu matkavakuutus, joka kattoi ensimmäiset kolme kuukautta oleskelustamme Saksassa. Kysyimme vakuutusyhtiöstämme tarjousta matkavakuutuksen jatkamisesta viimeiselle kahdelle kuukaudelle, mutta kahden kuukauden hinnaksi olisi tullut noin 300 per henkilö, joten päätimme olla ottamatta sitä. Käytännössä olimme siis viimeiset kaksi kuukautta ilman vakuutusta, mutta onneksi mitään ei sattunut.

3 Käytännön asiat vaihtokohteessa Kohdeyliopisto tarjosi tuleville vaihto-opiskelijoille asuntoja, mutta pelkästään soluja. Yhteisen asunnon saaminen olisi edellyttänyt liittymistä opiskelijoiden yleiseen asuntojonoon. Päädyimme siis etsimään asuntoa yksityisiltä markkinoilta. Vastasimme muutamaan kalustetun asunnon tarjoukseen ja saimme heti kahdesta vastauksen. Muutamien sähköposti- ja skypekeskustelujen jälkeen saimme vuokrattua kalustetun yksiön Aachenin keskustasta 650 eurolla kuukaudessa. Kalustettu asunto oli todella hyvä vaihtoehto, sillä juuri mitään huonekaluja tai astioita ei tarvinnut ostaa. Toinen hyvä puoli oli se, että tiesimme edellisen asukkaan tulevan takaisin asuntoon meidän lähdön jälkeen, jolloin ei ollut ongelmaa asunnosta eroon pääsemisen kanssa. Jos siis haluaa asunnon yksityisiltä markkinoilta, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä asuntotarjouksiin. Tässä auttaa se, että ottaa yhteyttä saksaksi ja panostaa hieman sähköpostien kieliasuun, jolloin sinuun luotetaan helpommin. Koulun ylioppilaskunnan jäsenmaksuun kuuluu lukukauden kestävä Semesterticket, jolla saa matkustaa ilmaiseksi busseilla, lähijunilla, ratikoilla sekä metroilla koko NRW-osavaltiossa. Aachenissa on hyvät bussiyhteydet, joita kannattaa hyödyntää. Käytimme bussia lähes päivittäin keskustan ulkopuolella olevalle fysiikan laitokselle sekä salille matkustamiseen. Lisäksi Alankomaihin ja Belgiaan pääsee helposti junalla. Esimerkiksi päivälippu Belgiaan alle 26 vuotiaille maksaa vain 7,90e. Suuri osa opiskelijoista syö koulun Mensoissa eli ruokaloissa. Niissä on laaja valikoima erilaisia annoksia hintahaarukassa 2-5e, mutta leivät ja juomat eivät kuulu aterioiden hintaan. Yleinen tapa on juoda aterialla omasta juomapullosta. Yleisin annos oli 2,60e maksava Klassiker, johon kuului jotakin lihaa, yksi kahdesta lisukkeesta sekä pieni kippo salaattia tai kasviksia. Yleisesti annokset olivat hieman epäterveellisemmän oloisia kuin Suomessa. Mensoille hyvän vaihtoehdon tarjosivat pääkampuksen lähellä olevat kymmenet ravintolat, joista sai lounasaikaan todella halvalla ruokaa, jopa 3 eurosta ylöspäin. Ulkona syöminen on Aachenissa muutenkin todella halpaa ja sitä tulikin harrastettua paljon enemmän kuin Suomessa. Ruokaannosten hintaan nähden juomat ovat kalliita ja esimerkiksi vesi maksaa joskus jopa enemmän kuin halvimmat oluet. Lukukauden alussa järjestettiin uusille vaihto-opiskelijoille orientaatiopäivä, jossa esiteltiin kattavasti kansainvälisten opiskelijoiden palvelut sekä opastettiin uusien tunnusten ja sähköpostien käytössä. Yleisten kv-palveluiden lisäksi joka laitoksella oli omat kv-vastaavat. Kauppatieteiden puolella näihin tehtäviin oli erikseen henkilöt, jotka hoitivat muun muassa tenttiilmoittautumisia opiskelijoiden puolesta. Fysiikan laitoksella puolestaan kv-vastaavana oli professori, joka ei muilta kiireiltään oikein ehtinyt hoitaa hommaa ja piti olla itse omaaloitteisempi. Saksassa on pakollinen sairasvakuutus, joten lukukauden alussa piti käydä sairaskassassa näyttämässä eurooppalaista sairaanhoitokorttia, mistä sai todistuksen, eikä yliopisto vaatinut erillistä vakuutusta. Kumpikaan meistä ei tarvinnut sairaanhoitopalveluita vaihdon aikana, joten niistä ei ole kokemusta.

4 Opinnot RWTH käyttää kurssien aikataulujen tms. julkaisuun Campus-järjestelmää ( Tavalliset tutkinto-opiskelijat pääsevät lisäksi CampusOnline-järjestelmään, jonka kautta he pystyvät ilmoittautumaan esimerkiksi kursseille ja tentteihin. Vaihto-opiskelijoilla ei ole pääsyä tähän järjestelmään, joten ilmoittautumiset hoidetaan laitoskohtaisesti hieman eri tavoilla, joista kerromme lisää myöhemmin. Luentomateriaali ja tehtävät lisätään L2P-järjestelmään, joka muistuttaa paljolti Aallon MyCoursesia. Teknillinen fysiikka Yleisesti opiskelu fysiikan laitoksella oli hyvin samankaltaista kuin Suomessa. Kursseilla oli viikoittain luentoja ja laskuharjoituksia, jotka olivat yleensä peräkkäin, joten yhtä kurssia varten läsnäoloa oli vain kerran viikossa. Laskuharjoitukset piti tyypillisesti palauttaa noin viikon sisään, ja osalla kursseista tehtävät käytiin läpi seuraavan viikon harjoituksissa. Malliratkaisuja tai palautetta omista tehtävistä ei juurikaan saanut. Kurssien työmäärässä oli paljon hajontaa, mutta keskimäärin työmäärä oli Aallon fysiikan kursseja hieman matalampi. Ilmoittautuminen kursseille onnistui fysiikan laitoksella ensimmäisillä luennoilla luennoitsijalle juttelemalla. Ei siis kannata etukäteen stressata ilmoittautumista, vaikka jossakin tiukoista deadlineista varoiteltaisiinkin. Tentti-ilmoittautumiskäytäntö oli hyvin epäselvä, ja ilmoittautuminen onnistui taas kerran suullisesti tai sähköpostitse luennoitsijalle. Tentin jälkeen piti jokaiselta luennoitsijalta pyytää vielä todistus kurssin läpäisystä, joka sitten toimitettiin laitoksen vaihtokoordinaattorille. Kävin vaihdon aikana yhteensä 4 kurssia, joista sain 25 opintopistettä. Kaikki kurssit olivat englanniksi. Introduction to Soft Matter Physics (5 ECTS) Alle 10 opiskelijan kurssi. Kurssilla käytiin läpi pehmeän aineen fysiikkaa, ja kurssi oli pitkälti kaavojen johtamista ja erilaisten fysikaalisten mallien tarkastelua. Laskarit olivat yleensä suoraan kirjasta tai muuten vain liittyivät hyvin läheisesti edellisen luennon asioihin, mikä tuki oppimista. Kurssilla oli puolen tunnin suullinen koe, joka oli melko haastava johtuen suuresta määrästä asiaa ja erilaisia kaavoja. Physics of Graphene and 2D Materials (5 ECTS) Kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa, mikä näkyi jonkin verran toteutuksessa. Kurssilla oli yhteensä neljä eri luennoitsijaa, jotka luennoivat kukin omaa osa-aluettaan. Osa luennoista olivat todella hyviä ja käsittelivät kaksiulotteisten materiaalien perusfysiikkaa. Osa luennoista puolestaan käsitteli todella spesifejä aiheita, joista ei löytynyt luentokalvojen lisäksi mitään lisämateriaalia. Tälläkin kurssilla oli puolen tunnin suullinen koe, jossa sai itse päättää mistä aiheesta haluaa ensin kertoa, ja sitten tenttijä teki jatkokysymyksiä.

5 Statistics and Data Analysis (5 ECTS) Kurssi oli tilastotiedettä hiukkasfyysikoille. Alkukurssi käsitteli tilastotiedettä yleisesti, mutta loppukurssi oli hyvin selkeästi suunnattu hiukkasfyysikoille. Laskareista osa oli paperille tehtäviä, mutta suurin osa ohjelmoitiin C++:lla ja Pythonilla. Kurssilla käytettiin ROOT -kirjastoa sekä sen alakirjastoja. Kurssilla oli 2 tunnin kirjallinen tentti, joka vastasi pituudeltaan ja sisällöltään melko hyvin Aallon 3 tunnin tenttejä. Computational Physics (10 ECTS) Kurssilla käytiin läpi laskennallisen fysiikan eri aiheita. Aiheita oli yhteensä 9 ja jokaisesta tehtiin yksi tai useampi simulointiharjoitus sekä kirjoitettiin selostus. Ohjelmointikielen sai valita vapaasti, ja ohjelman lähdekoodi piti liittää mukaan selostukseen. Kurssilla ei ollut tenttiä vaan arvosana muodostui selostuksista. Tämä oli mielestäni vaihdon paras kurssi. Kauppatieteet/tuotantotalous Opiskelen Aallossa tuotantotaloutta, mutta RWTH:ssa olin kauppatieteellisen tiedekunnan puolella (Faculty of Business, Fakultät für Wirtschaftswissenschaften). Kaikilla kursseilla oli kerran viikossa yksi luento, jonka lisäksi oli myös laskareita joko viikoittain tai sitten noin kahden viikon välein. Luennoilla käytiin läpi hyvin pitkälti vain tenttiin tulevaa materiaalia. Muutamalla kurssilla koko kurssin luentokalvot julkaistiin heti alussa, ja luennoilla ei välttämättä ollut selkeää rakennetta, vaan seuraavalla kerralla jatkettiin siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Laskareissa käytiin läpi luennolla opetettujen asioiden sovelluksia, jotka usein olivat jollakin tasolla matemaattisia. Kauppatieteiden puolella sekä kurssi että tentti-ilmoittautumiset hoidettiin tiedekunnan vaihtokoordinaattorin kautta, joka ilmoitti kaikki vaihtarit keskitetysti. Vastaavasti tentin jälkeen professorit lähettävät tulokset suoraan vaihtokoordinaattorille, joka kaikkien tulosten valmistuttua lähettää ne tiedoksi vaihtareille sekä kotiyliopistoon. Vaihtoni aikana kävin viisi kurssia, joista kolme oli englanniksi ja kaksi saksaksi. Tarkoituksenani oli käydä myös jokin saksan kurssi, mutta valitettavasti en päässyt hakemilleni kursseille. Process Management (5 ECTS, opetuskieli englanti) Rajoitettu kurssi, jolle piti erikseen hakea ennen lukukauden alkua. Tällaisille kursseille vaihtareille on varattu tietty määrä paikkoja, jotka tiedekunnan vaihtokoordinaattori arpoo halukkaiden kesken. Kurssilla käytiin läpi prosessimallinnusta erityisesti tietojärjestelmien näkökulmasta. Harjoittelimme erilaisia graafisia mallinnustyylejä, joita sovellettiin myös itse harjoituksissa. Harjoitusten tekeminen oli vapaaehtoista, mutta niistä sai palautetta professorilta. Kurssi pidettiin tietotekniikan laitoksen tiloissa ja professorilla oli ymmärtääkseni kokemusta työnkulun hallintajärjestelmien (workflow management systems) suunnittelusta, joten jonkinlainen ymmärrys ohjelmistotuotannosta auttoi saamaan kurssista enemmän irti.

6 Revenue Management (5 ECTS, opetuskieli englanti) Process Managementin tapaan rajoitettu kurssi, jolle otettiin vain maksimissaan 30 opiskelijaa. Kurssilla käsiteltiin tuottojen maksimoimista erilaisten hinnoittelu- ja kapasiteettistrategioiden avulla. Kurssi täydensi mielestäni hyvin Aallon kurssitarjontaa, ja antoi hyvän vastakohdan enemmän käsitellylle kustannusten minimoimiselle. Kurssiin kuului harjoitustyö, joka tehtiin 2-3 hengen ryhmissä. Työssä syvennyimme tarkemmin johonkin haastavampaan osa-alueeseen, josta sitten pidimme sekä 20 minuutin esityksen että kirjoitimme pitkähkön esseen. Paikallisten opiskelijoiden mielestä kurssi oli melko työläs, sillä heillä ei juuri ole tavallisesti ryhmätöitä, mutta omasta mielestäni kurssi vastasi työmäärältään esimerkiksi tuotantotalouden Operations Management -kurssia. Kurssilla käytiin jonkin verran läpi matemaattisia malleja, joten esimerkiksi optimoinnin perusteiden hallinnasta oli hyötyä. Unternehmensentwicklung (5 ECTS, opetuskieli saksa) Kurssilla käsiteltiin yrityksen kehittämistä esimerkiksi yrityskauppojen, make vs buy - kysymyksen sekä tuoteportfolion hajauttamisen kautta. Kurssin terminologia oli aiemmilta kursseilta varsin tuttua, joten luentoja oli melko helppo seurata. Kurssin opetus oli saksaksi, mutta luentokalvot olivat pääosin englanniksi. Tentissä kysymykset olivat saksaksi, mutta päätin silti vastata englanniksi, koska käsitteet olivat kuitenkin englanniksi tutumpia. Lisäksi tentti tehtiin tietokoneella, jossa lisähaastetta tuotti saksalainen näppäimistö, jossa z ja y ovat toisin päin kuin suomalaisessa näppäimistössä. Human Resource Management und Industrielle Beziehungen (5 ECTS, opetuskieli saksa) Kurssilla käytiin läpi monipuolisesti henkilöstöhallintoon liittyviä kysymyksiä. Aiheina oli muun muassa sosiaalivakuutukset (sairausvakuutus, eläkevakuutus jne.), ammatti- ja työnantajaliitot, luottamusmiestoiminta, työaikakäytännöt, irtisanomissuoja sekä tasa-arvo työpaikoilla. Verrattuna edelliseen tämän kurssin opetuksen seuraaminen oli hieman hankalampaa, sillä käsitteistö ei ollut niin tuttua, joten sanojen merkityksen arvaaminen ei ollut niin helppoa. Kurssin tentin tein kokonaan saksaksi. Kaikki, jotka eivät puhu äidinkielenään saksaa, saivat käyttää tentissä sanakirjaa, mutta 60 minuutin aikana sitä ei juuri ehtinyt selaamaan. Advanced Macroeconomics (5 ECTS, opetuskieli englanti) Tämä oli mielestäni käymistäni kursseista tylsin, ja mikäli tekisin nyt valinnat uudestaan, en valitsisi tätä kurssia. Kurssilla käytiin läpi erilaisia matemaattisia malleja, joilla voidaan esittää makrotalouden ilmiöitä. Laskarit olivat pääosin erilaisten kaavojen pyörittelyä, jonka seurauksena mallien todellinen merkitys jäi itselleni melko epäselväksi. Lähtötietoina minulla oli ainoastaan Aallossa käyty kansantalouden peruskurssi, joka ei välttämättä ollut aivan riittävä.

7 Vapaa-aika Viisi kuukautta Aachenissa meni todella nopeasti, sillä kaupungissa ja sen ympäristössä on paljon nähtävää ja koettavaa. Kaupunki on historiallisesti hyvin kiinnostava, sillä Kaarle Suuri ihastui keskiajalla kaupunkiin ja aloitti muun muassa tuomiokirkon rakennuttamisen. Kaarle Suuren jälkeen Rooman valtakunnan keisareita kruunattiin Aachenissa 1500-luvulle asti. Tuomiokirkon kamarissa on paljon erilaisia pyhäinjäännöksiä, kuten esimerkiksi Kaarle Suuren pääkallo. Tuomiokirkon lisäksi Aachenin raatihuone on hyvin vakuuttava. Aachen sijaitsee todella hyvällä paikalla matkustelemista ajatellen ja junalla on helppo lähteä mihin suuntaan tahansa. Koulun Semesterticketin mahdollistama ilmainen matkailu NRWosavaltiossa kannustaa lähiseutumatkailuun ja lippu maksoi itsensä varmasti takaisin meidän tapauksessamme. Vierailimme ainakin Kölnissä, Düsseldorfissa, Bonnissa, Dortmundissa sekä Monschaussa Semesterticketin turvin. Lisäksi Belgiaan ja Alankomaihin pääsee todella nopeasti ja helposti. Matkoja kauemmas järjestää esimerkiksi Studifahrten, jonka hinnat ovat opiskelijaystävällisiä. Kävimme Studifahrtenin järjestämällä matkalla Disneylandissa, joka maksoi reilu 100e. Hintaan kuului matkat bussilla Aachenista Pariisiin ja takaisin, pieni bussikierros opastuksineen Pariisin keskustassa sekä lippu Disneylandin molempiin puistoihin. Yliopiston urheilutarjonta on todella monipuolista, mutta vaatii sitoutumista tiettyyn urheilulajiin tai aktiviteettiin. Lisäksi jotkin lajit ovat niin haluttuja, että paikat täyttyvät välittömästi ilmoittautumisen alkaessa. Näin kävi meille molemmille, eikä kumpikaan saanut paikkaa haluamastaan lajista. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä keksimme hyvin liikuntavaihtoehtoja omin päin. Pääasiassa kävimme Keisar Gym -crossfit-salilla, jota oltiin avaamassa juuri vaihtomme alkaessa. Lenkkeilyyn on hyvät mahdollisuudet keskustan läheisyydessä olevalla Lousberg -kukkulalla. Näiden lisäksi kävimme yliopiston urheilukentällä, josta löytyy muun muassa juoksurata sekä tankoteline, jossa voi treenata kehonpainoliikkeitä. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen on myös yliopiston järjestämä ilmainen Kontakthüpfen-tunti, jossa pompitaan ja heilutaan ohjaajan perässä musiikin tahtiin. Tunnit olivat todella suosittuja ja niillä saattoi olla jopa 100 henkeä kerralla, joten hävetä ei tarvitse, vaikka ei aina tahdissa pysyisikään. Mietteitä vaihdon jälkeen Yhdessä vaihtoon lähteminen sopi ainakin meille erinomaisesti. Oli mukavaa, kun vaihdon ilot ja surut pystyi aina jakamaan jonkun kanssa. Loppujen lopuksi vaihdossa oleminen ja ulkomailla asuminen ei ole sen ihmeellisempää kuin Suomessakaan: arki on arkea sielläkin. Suosittelemme ehdottomasti kaikkia lähtemään vaihtoon, vaikka etukäteen jännittäisikin. Muualla asuessa sitä huomaa, miten hyvin monet asiat Suomessa toimivat. Suomi on todella turvallinen maa. Vaikka Saksassakin on melko turvallista, ovat ihmiset siellä paljon enemmän varuillaan muun muassa omaisuutensa suhteen. Esimerkiksi uimahalleissa pyyhkeitä ei jätetä suihkutilaan, vaan ne tuodaan altaan vieressä oleville penkeille. Toki Suomessakin on vielä

8 parantamisen varaa, ja esimerkiksi ruoan halpuus ravintoloissa ei lakannut ihmetyttämästä meitä reissun aikana. Saksassa englannilla pärjää hyvin, mutta saksan osaaminen helpottaa aina. Mikäli edes yrittää aloittaa saksaksi, siirtyminen englantiin on helpompaa, kun vastapuoli ymmärtää molempien olevan hieman epävarmoja kielitaitonsa suhteen. Meillä kummallakaan ei ollut vaihtomme aikana erityisiä saksan kursseja, mutta kieltä oppi silti huomaamattaan. Samalla ymmärrys sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat Suomessa, mutta eivät puhu suomea kohti kasvoi. Kielen hallitseminen voi olla todella vaikeaa, ja pientäkin yrittämistä tulisi arvostaa.