SUOMIŲ KALBOS FONETIKOS PRAKTINIŲ UŽDUOČIŲ RINKINYS, SKIRTAS I KURSO STUDENTAMS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMIŲ KALBOS FONETIKOS PRAKTINIŲ UŽDUOČIŲ RINKINYS, SKIRTAS I KURSO STUDENTAMS"

Transkriptio

1 SUOMIŲ KALBOS FONETIKOS PRAKTINIŲ UŽDUOČIŲ RINKINYS, SKIRTAS I KURSO STUDENTAMS Parengė Klaipėdos universiteto suomių kalbos lektorė Karin Karčiauskienė Klaipėda 2011

2 ĮVADAS Šios metodinės medžiagos tikslas yra padėti studentams, kurie anksčiau nestudijavo šios kalbos ir susipažįsta su suomių kalbos fonetikos ir gramatikos pagrindais suomių kalbos paskaitų metu, įtvirtinti pradinius kalbos įgūdžius, atitinkančius Europos kalbų mokėjimo vertinimo lygio A1 dalį. Ja pasinaudodami studentai įgytų taisyklingos tarties, klausymo ir skaitymo gebėjimų, išmoktų ilgųjų bei trumpųjų balsių tarimo, balsių ir priebalsių kaitos, gebėtų atpažinti ir pritaikyti suomių bendrinės kalbos garsų artikuliacines bei akustines ypatybes, pritaikyti garsų sąveikos dėsnius, pastebėti ir taisyti savo ir kitų tarties trūkumus bei klaidas. Tarties mokymas prasideda nuo sugebėjimo klausytis. Tam, kad gebėtum ištarti naujus garsus, iš pradžių turi juos girdėti. Todėl ši medžiaga padalinta į klausymosi ir tarties pratimus. Klausymosi pratimai prasideda nuo visumos jų tikslas yra iš bendro konteksto išskirti atskirą sakinį, žodį, garsą ir nustatyti, kur jis prasideda ir kur baigiasi. Būtina suprasti, kokią paskirtį turi kiekvienas garsas, kirtis ar intonacija. Svarbi suomių kalbos tarties ypatybė yra garsų ilgumas ir kaita. Todėl studentai, pradėję studijuoti suomių kalbą, turi išmokti klausytis atskirų balsių, dvigarsių, ilgųjų balsių, ilgųjų priebalsių bei jų kombinacijų ir jas atskirti. Tarties pratimai šioje metodinėje medžiagoje pateikiami būtent tokiu principu: iš pradžių studentai turi praktikuotis išgirsti ritmą, kirtį bei intonaciją. Po to jie supažindinami su ilgųjų ir trumpųjų balsių bei priebalsių tarimu. Toliau dėmesys skiriamas balsių, priebalsių, dvigarsių ir dvibalsių kombinacijoms, o pabaigoje pateikiami trumpi tekstai skaitymui. Labai svarbu yra išmokti taisyklingai ištarti garsus, kad klausytojas juos lengvai suprastų. Kuo geriau studentas įsisavina tarties ypatybes, tuo jam lengviau įsiminti žodžius ir po to juos parašyti. Lapai su užduotimis išdalinami studentams paskaitos pradžioje. Užduotys studentams yra suformuluotos aiškiai ir tiksliai. Tarties užduotyse žodžiai nėra išversti ar paaiškinti. Kol studentas neišmoks klausytis bei atkartoti garsų ir jausti skirtumus tarp jų, nėra svarbu žinoti pavyzdžiuose pateikiamų žodžių reikšmių. Jas studentas gali pats savarankiškai susirasti žodyne. Atlikdami šioje medžiagoje pateiktus tarties pratimus, studentai mokosi atpažinti suomių kalbos garsus bei žodžius ir gerai tarti suomiškai. Tokiu būdu yra padedamas pamatas tolimesnėms suomių kalbos studijoms. Laikas, skirtas suomių kalbos tarties pratyboms, niekada nenueina veltui. Siekiant išlaikyti aktualumą ir sąveiką su šiuolaikine suomių kalba, ši metodinė medžiaga ateityje gali būti tobulinama ir papildoma.

3 JOHDANTO Tämän materiaalin tavoitteena on auttaa opiskelijaa löytämään avaimet suomen kielen ääntämiseen. Suomen kielen ääntämisen opiskelu on tarkoitettu vasta alkaville opiskelijoille. Ääntämisen oppiminen alkaa kuulemaan oppimisesta. Jotta oppii tuottamaan uudenlaisia äänteitä, täytyy ensin harjaantua kuulemaan ne. Tästä syystä materiaali on jaettu kuunteluharjoituksiin ja ääntämisharjoituksiin. Kuunteluharjoitukset alkavat isosta yksiköstä. Tavoitteena on ensin löytää puhevirrasta kokonaisuuksia ja ymmärtää, mistä jokin kokonaisuus alkaa ja mihin se loppuu. Tärkeää on hahmottaa, mitä erilaisia tehtäviä ryhmillä, painolla ja intonaatiolla on. Keskeinen suomen kielen ominaispiirre on äänteiden keston vaihtelu. Sen jälkeen opiskelijat harjoittelevat kuulemaan yksittäisiä äänteitä ja niiden välisiä eroja sekä erilaisia äänneyhdistelmiä. Ääntämisharjoitukset ovat samassa järjestyksessä. Ensin opiskelijat harjoittelevat rytmiä, painoa ja intonaatiota erilaisten tehtävien avulla. Sitten pitkien ja lyhyiden äänteiden ääntämistä. Sen jälkeen keskitytään äänteisiin ja äänneyhdistelmiin. Lopussa on lyhyitä erityyppisiä lukutekstejä. Tärkeätä on oppia tuottamaan sellaista ääntämystä, jota kuulijan on helppo ymmärtää. Kielen foneettisten piirteiden hahmottamisesta ja hyvästä ääntämyksestä on apua kaikessa vuorovaikutuksessa, sekä ymmärtämisessä että ymmärretyksi tulemisessa. Tarkka kuva kielen foneettisista piirteistä auttaa myös sanojen muistamisessa ja oikein kirjoittamisessa. Materiaalissa on jokaisen tehtävän alussa sanottu, mitä opiskelijan on tarkoitus tehdä. Materiaalin tehtävien sanastoa ei ole selitetty. Kun opiskelija keskittyy opiskelemaan ääntämystä, kuulemaan ja tuottamaan äänteiden välisiä eroja, ei ole tärkeää ymmärtää kaikkien esimerkkisanojen merkitystä. Sanojen merkitykset voi opiskelija itse tietysti opiskella sanakirjan avulla. Materiaali on suunniteltu käytettäväksi niin suomen kielen kursseilla kun opiskeluksi opettajan johdolla tunneilla. Materiaalin avulla opiskelija voi työskennellä myös itsenäisesti. Harjoittelun avulla on mahdollista oppia ääntämään vierasta kieltä hyvin. Ääntämisen opiskeluun käytetty aika ei koskaan mene hukkaan.

4 TURINYS 1. Garsai ir raidės 2. Balsiai 3. Dvibalsiai 4. Priebalsiai 5. Skiemenavimas 6. Fonetiniai pratimai klausai lavinti 7. Ilgųjų ir trumpųjų balsių tartis 8. Balsių harmonijos pratimai 9. Priebalsių kaita 10. Dvibalsių tarimas 11. Dviskiemenių ir triskiemenių žodžių rašymas iš klausos 12. Ilgųjų ir trumpųjų balsių, priebalsių atpažinimas ir rašymas 13. Fonetinis pratimas klausai lavinti 14. Fonetinis pratimas klausai lavinti 15. Kirčiavimo užduotis 16. Fonetinis pratimas lavinantis gebėjimą skirti ilgus ir trumpus balsius ir priebalsius 17. Fonetinis pratimas lavinantis gebėjimą skirti ilgus priebalsius ir dvibalsius 18. Fonetinis pratimas - eilėraštukų skaitymas 19. Fonetinis pratimas - greitakalbės skaitymas 20. Fonetinis pratimas - patarlių skaitymas 21. Skiemenavimo pratimas 22. Literatūros sąrašas

5 SISÄLLYS 1. Äänteet ja kirjaimet 2. Vokaalit 3. Diftongit 4. Konsonantit 5. Taivutus 6. Kuunteluharjoituksia 7. Toista vokaalit! 8. Vokaaliharmonia ( Kumpi pääte tulee? ) 9. Toista konsonantit! ( Konsonanttivaihtelu ) 10. Toista diftongit! 11. Kuuntele ja kirjoita! 12. Kirjoita sanat, jonka kuulet! 13. Harjoittele! Sano opettajan perässä! 14. Kirjoita se sana, jonka kuulet! 15. Kuuntele sanat ja merkitse paino! 16. Alleviiva se sana, jonka kuulet! 17. Lue lorut ääneen yksin tai ryhmässä! Alleviiva loruista kaikki geminaatat ja diftongit! 18. Lue lastenlorut ja kansanrunot! 19. Lue nopeasti peen pakina! 20. Lue sananlaskut! 21. Lue ja taivuta! 22. Harjoitustekstien lähdetiedot

6 1. ÄÄNTEET JA KIRJAIMET GARSAI IR RAIDĖS AAKKOSET ABĖCĖLĖ A (aa) B (bee) C (see) D (dee) E (ee) F (äf) G (gee) H (hoo) I (ii) J (jii) K (koo) L (äl) M (äm) N (än) O (oo) P (pee) Q (kuu) R (är) S (äs) T (tee) U (uu) V (vee) W (kaksois-vee) X (äks) Y (yy) Z (tseta) Å (ruotsalainen oo) Ä (ää) Ö (öö) KIRJAIMET RAIDĖS a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö LUEMME NÄIN: SKAITOME TAIP: (Atidžiai klausykite dėstytojo ir kartokite paskui jį.) aa, bee, see, dee, ee, äf, gee, hoo, ii, jii, koo, äl, äm, än, oo, pee, kuu, är, äs, tee, uu, vee, kaksoisvee, äks, yy, tseta, ruotsalainen oo, ää, öö

7 2. VOKAALIT (Kartokite paskui dėstytoją) BALSIAI LYHYET TRUMPIEJI PITKÄT ILGIEJI a aa alta aalto e ee meri Meeri i ii sika siika o oo poro poolo u uu tuli tuuli y yy tylli tyyli ä ää älä ääni ö öö hölmö Töölö ETUVOKAALIT PRIEŠAKINĖS EILĖS BALSIAI e i ä ö y ee ii ää öö yy TAKAVOKAALIT UŽPAKALINĖS EILĖS BALSIAI a o u aa oo uu VOKAALIHARMONIA BALSIŲ HARMONIJA a o u auto-ssa omena-ssa uuni-ssa laiva-lla ä ö y pää-ssä öljy-ssä e i tee-ssä tie- llä kesä-llä

8 YHDYSSANAT SUDURTINIAI ŽODŽIAI yö/vuoro-ssa suklaa/jäätelö-ssä rauta/tie/asema-lla 3. DIFTONGIT (Kartokite paskui dėstytoją.) DVIBALSIAI ai ei oi ui yi äi öi au eu iu ou ey iy öy äy ie uo yö nainen eilen koira kuiva lyijy äiti öitä sauna reuna viulu koulu keskeytys selviytyä pöytä täytyy mies tuoli vyö

9 4. KONSONANTIT (Kartokite paskui dėstytoją.) PRIEBALSIAI LYHYET TRUMPIEJI PITKÄT ILGIEJI d - sade h - liha j - maja k kk kuka kukka l ll tuli tulli m mm lama lammas n nn kana kannu nk ng kenkä kengät p pp rapu rappu r rr kori kerros s ss kisa kissa t tt mato matto v - ovi MUUT KONSONANTIT KITI PRIEBALSIAI b banaani g galleria z pizza c celsius w wc q aqua f filmi x xylitol

10 5. TAIVUTUS SKIEMENAVIMAS (Skaitykite žodžius raiškiai tardami skiemenis.) ka la lo ma ha lu an suk ka jal ka met sä tuo li kau an hiu kan rei äs sä vai keis sa töis sä kau pun ki as ia kas us kon ok sa an taa kort ti myrs ky merk ki uu si oi ke a ai no a a sum me e lät te o pet ta ja o pas aut taa ään tää mu se oon inst ru ment ti yrt ti ast ma maa työ tuo yö tie tai se aa mu

11 6. KUUNTELUHARJOITUKSIA (Kartokite paskui dėstytoją.) KUUNTELE, TOISTA JA SANO MALLIN MUKAAN! KLAUSYK, KARTOK IR SAKYK! Sari sano vapa tulee meri Taku mene kysy sika sä postin isä kodin Töölön saari sanoo vapaa tuulee Meeri takuu menee kysyy siika sää postiin isää koodin Töölöön

12 KUULETKO, MIKÄ ON ERO? TOISTA! AR GIRDI SKIRTUMĄ? KARTOK! A kala - kalaan poro - poroon suku - sukuun hätä - hätään söpö - söpöön tyly - tylyyn tili - tiliin perhe - perheen tänä - tänään tapa - tapaan sata - sataan ruoho - ruohoon viulu - viuluun vihkon - vihkoon B vaaka - vakaa - vakka romu - Rooma - Roomaan lakko - lakkoon - lakon jutun - juutun - juttuun pääte - pätee - päättää höpö hössö - hössätä tyyli - tylli - tyyppi

13 tili - tiili - tilli täällä - tällä - tälle saattaa - saatan - sataa raha - raahaa - rauha näyttää - näytä - näyte elää - erään - eräs C saa - sää nousi - nuoli hullu - hylly väärässä - vieressä sähkö - sakko kylmä - kulma sika - siika pelaa - pilaa tulee - tuulee tuki - tukki täällä - tiellä teellä - teillä keula - kaula lehti - lahna D paasto - päästö tuo - työ kuu - kyy

14 säällä - siellä koulu - kuollut pielessä - peilissä pelata - pelätä sieni - seinä selittää - silittää tuuli - tuli Tuukka - tukka pyyhe - puuha pyhä - piha pysyi - pyysi ehjä - lahja vielä - vieras vuosi - vuori yö - vyö

15 7. TOISTA VOKAALIT! (Kartokite paskui dėstytoją.) KARTOK BALSIUS! a - aa kala - kalaa taka - takaa avaa - aava o - oo kota - koota rokko - rokkoon Hopo - hoopo u - uu tuli - tuuli kaiku - kaikuu koulu - kouluun e - ee te - tee etu - Eetu virhe - virheen i - ii tili - tiili suksi - suksii pirre - piirre

16 ä - ää tältä - täältä älli - ääliö kesä - kesää tänä - tänään säkin - sääkin värin - väärin ö - öö tölli - Töölö tyttö - tyttöön örinä - insinöörinä söpö - söpöön lähtö - lähtöön hölmö - hölmöön y - yy kylä - kyylä kynä - kyynel täky - täkyyn tylli - tyyli kyky - kyy syy - syynä

17 8. VOKAALIHARMONIA (Parinkite tinkamas galūnes.) BALSIŲ HARMONIJA A. TULEEKO - VAT VAI - VÄT? 1. kirjoita vat 2. kysy 3. puhu 4. itke 5. nukku 6. etsi 7. muutta 8. lentä 9. vie 10. myy B. TULEEKO - SSA VAI - SSÄ? 1. kuoro ssa 2. vyö 3. viemäri 4. viili 5. muki 6. viesti 7. hämärä 8. teatteri 9. kissa 10. kassi

18 VOKAALIHARMONIA YHDYSSANOISSA BALSIŲ HARMONIJA SUDURTINIUOSE ŽODŽIUOSE TULEEKO - SSA VAI - SSÄ? 1. sähkö/sauna ssa 2. loskasää 3. löylykauha 4. kirjahylly 5. seinäkello 6. yliopisto 7. punaviini 8. äidinkiele 9. työhuonee 10. ruokapöydä 9. KONSONANTTIVAIHTELU (Kartokite paskui dėstytoją.) PRIEBALSIŲ KAITA TOISTA! KARTOK! kuka - kukka takaa - takka puuttuu - puutuu jätä - jättää koko - kokko teetä - teette pipo - piippu leikki - leikata kaupunki - kaupungissa

19 tatti - tatissa katto - katolla kaappi - kaapissa puku - puvussa kylpy - kylvyssä vaihto - vaihdossa leipä - leivät joki - joet suku - suvut kakku - kakut tyttö - tytöt ruoka - ruoat kenkä - kengät sänky - sängyt poika - pojat

20 10. TOISTA DIFTONGIT! (Kartokite paskui dėstytoją.) KARTOK DVIBALSIUS! a) VOKAALI + - i ai ei oi ui yi äi öi vihainen eilen iloinen kuiva kysyi äiti söi b) VOKAALI + - u au eu iu ou kaunis leuka viulu koulu c) VOKAALI + - y äy öy yö mäyrä köyhä työ d) MUUT ie uo kieli vuosi

21 11. KUUNTELE JA KIRJOITA! KLAUSYK IR RAŠYK! 1. Diftongiharjoituksiin opettaja tai opiskelijat tekevät harjoitukseen sopivat diftongilaput. Opettaja lukee ja opiskelijat näyttävät lappuja kuulemansa mukaan. Pratimas, skirtas padėti studentams atpažinti dvibalsius. Dvibalsiai surašomi ant atskirų lapelių ir, dėstytojui skaitant žodžius, studentai turi pakelti lapelius su dvibalsiais, kuriuos jie girdi. 2. Opiskelijat kirjoittavat paperiin ykkösen jos sanassa kuuluu lyhyt vokaali tai konsonantti. Kakkosen, jos niitä kuuluu kaksi. Studentai ant lapelio užrašo ir parodo dėstytojui skaičių 1, jeigu žodyje girdisi trumpas balsis arba priebalsis, ir skaičių 2, jeigu žodyje girdisi ilgas balsis arba priebalsis. 3. Sanat on lopuksi hyvä kirjoittaa kokonaan. Studentai užrašo dėstytojo skaitomus žodžius iš klausos. KUUNTELE JA KIRJOITA KAKSITAVUISIA SANOJA! KLAUSYK IR RAŠYK DVISKIEMENIUS ŽODŽIUS! UO / OU VAI YÖ / ÖY? 1. tuoli 2. vuosi 3. koulu 4. suora 5. jousi 6. housut 7. joukko 8. juoksu 9. joulu 10. loukku 1. löytö 2. työtön 3. pöytä 4. köysi 5. hyöty 6. köyhä 7. pyörä 8. lyönti 9. syöpä 10.löyly 11. muovi 12. huono 13. lounas 14. suola 15. nuori 16. muoti 17. outo 18. soutu 19. puoli 20. luola 11. höyhen 12. lyöjä 13. syödä 14. höyry 15. myöhään 16. ryöstö 17. höylä 18. töyhtö 19. löysä 20. työnti

22 IE/ EI VAI UO / OU VAI YÖ / ÖY? 1. kieli 2. vienti 3. heinä 4. hiekka 5. keino 6. leipä 7. seinä 8. kierto 9. eilen 10.tiede 1. ryöstää 2. suoraan 3. lounaan 4. soutaa 5. pöytään 6. lyödä 7. suolaa 8. köysiin 9. joukkoon 10.työntö 11. hieno 12. leikki 13. riepu 14. hieman 15. heimo 16. neiti 17. vienti 18. kierto 19. keittiö 20. liemi 11. syödä 12. löytää 13. huonoon 14. joukkoon 15. hyötyy 16. vuoreen 17. kouluun 18. outoon 19. höystää 20. muoviin A / AA VAI Ä / ÄÄ? 1. kala 2. saari 3. ahdas 4. muistaa 5. haamu 6. ahne 7. aika 8. maasto 9. hinta 10.vaari 11. ääni 12. käsi 13. sääri 14. väärä 15. kylmä 16. käärme 17. tähti 18. päätös 19. väri 20. määrä U / UU VAI O / OO? 1. aamu 2. tuli 3. kuusi 4. pula 5. karkuun 6. huuli 7. sula 8. kahluu 9. huutaa 10.juna 11. ainut 12. pituus 13. ruuhka 14. aivot 15. muuri 16. poika 17.moottori 18. halpuus 19. suuri 20. rooli

23 Y / YY VAI Ö / ÖÖ? 1. tyyli 2. pyyhe 3. öljy 4. pyyntö 5. ydin 6. rytmi 7. tyyppi 8. pyhä 9. kyyti 10.myyjä 1. miljöö 2. lämpö 3. lähtö 4. söötti 5. fööni 6. vyötä 7. lööppi 8. käyttö 9. jörö 10.älköön 11. ryhmä 12. yhteys 13. ehjyys 14. syöpä 15. kytkin 16. selvyys 17. löytö 18. levy 19. vääryys 20. vyyhti 11. öisin 12. käyttöön 13. väistö 14. höyry 15. käyköön 16. säilö 17. menköön 18. pyörä 19. Töölö 20. öitä E / EE VAI I / II? 1. teema 2. jälkeen 3. liike 4. ääressä 5. piirteet 6. äsken 7. paine 8. jeeppi 9. elin 10.kirje 1. väli 2. laita 3. liina 4. aita 5. ääni 6. kotiin 7. esiin 8. liike 9. saari 10.siirto 11. ääreen 12. kone 13. eepos 14. jänne 15. ääneen 16. alkeet 17. kerta 18. alkeet 19. kenttä 20. säteet 11. viiri 12. paino 13. äijä 14. maito 15. tuima 16. miina 17. viikko 18. retki 19. hiiri 20. silli

24 K / KK VAI L / LL? 1. lakki 2. kerho 3. hetki 4. takki 5. ruuhka 6. raikas 7. leikki 8. hiekka 10.puku 9. potku 1. velli 2. sali 3. tuli 4. tulli 5. aalto 6. veli 7. pilli 8. allas 9. ilta 10.pala 11. takki 12. punkki 13. aika 14. juoksu 15. raukka 16. sakko 17. pankki 18. jakso 19. purkki 20. laki 11. malli 12. solu 13. talli 14. alle 15. peli 16. valta 17. oli 18. pullo 19. kello 20. kieli M / MM VAI N / NN? 1. aamu 2. lämpö 3. summa 4. sampo 5. vamma 6. tumma 7. lampi 8. amme 9.vimma 10.hermo 1. ahne 2. annos 3. ranta 4. suunta 5. äänne 6. onni 7. lanka 8. ynnä 9. tunne 10.aina 11. tammi 12. sammal 13. juoma 14. voima 15. nimi 16. kuorma 17. remmi 18. mämmi 19. suomu 20. pommi 11. sinne 12. sänky 13. aine 14. miina 15. sinne 16. anto 17. vaunu 18. työnnä 19. tänne 20. vanne

25 P / PP VAI R / RR? 1. nappi 2. reppu 3. napin 4. sopu 5. kauppa 6. lypsy 7. kaupan 8. rapu 9. tulpan 10.pappi 1. varas 2. varras 3. varis 4. vara 5. kerros 6. portaat 7. porras 8. vieras 9. kieros 10.kärry 11. tapin 12. kaapin 13. tappi 14. oppi 15. opin 16. happo 17. tulppa 18. papin 19. rappu 20. kaappi 11. kypärä 12. kirves 13. marras 14. meri 15. Mirri 16. mäyrä 17. ruusu 18. manner 19. kerro 20. narri KUUNTELE JA KIRJOITA KOLMITAVUISIA SANOJA! KLAUSYK IR RAŠYK TRISKIEMENIUS ŽODŽIUS! UO / OU VAI YÖ / ÖY? 1. kuolema 2. yövuoro 3. houkuttaa 4. työtuoli 5. louhinta 6. maajoukot 7. tuottaja 8. kouluttaa 9. suunvuoro 10.soukentaa 1. aivotyö 2. yöpyötä 3. työtäistä 4. alkuyö 5. hyödytön 6. hyökkäävä 7. röykkiö 8. nöyrästi 9. työvoima 10.möykätä 11. suoruoho 12. loukata 13. poukama 14. ruotsintaa 15. liittouma 16. kohouma 17. pääruoka 18. jouduttaa 19. muovitus 20. nuori 11. löytäjä 12. lyömätön 13. pyöräily 14. löysentää 15. myöhempään 16. köyhtyä 17. nyökkäys 18. höyrytys 19. pyörtyä 20. hiustöyhtö

26 IE / EI VAI UO / OU VAI ÖY / YÖ? 1. hiekkainen 2. säteily 3. kiehua 4. voileipä 5. hieronta 6. tärkeillä 7. urheilu 8. kiehtova 9. kierittää 10.ylpeillä 1. puolikas 2. höylätä 3. huoneessa 4. joukkue 5. aivotyö 6. koulussa 7. höyryssä 8. huojua 9. pyörässä 10.kesäyö 11. liehua 12. uurteinen 13. hieroa 14. voiveitsi 15. ylpeillä 16. jääkiekko 17. työleiri 18. veikkaaja 19. kieletön 20. äskeinen 11. huonosti 12. hyödyke 13. toukokuu 14. soutaja 15. höyhentää 16. löylyssä 17. rikkouma 18. hyökkäys 19. löytäjä 20. yötyöläinen A / AA VAI Ä / ÄÄ? 1. etana 2. aakkonen 3. ikuistaa 4. erota 5. haavoittaa 6. heiluttaa 7. elossa 8. farmarit 9. ennustaa 10.takana 1.järjestys 2. alapää 3. lähetys 4. eteenpäin 5. ääntely 6. kähärään 7. edessä 8. esittää 9. avopäin 10.äänitys 11. haaveilu 12. avustus 13. ehdottaa 14. ennallaan 15. aloite 16. helpottaa 17. aallokko 18. valitus 19. saaristo 20. itämaat 11. yllättää 12. lähiö 13. ehtiä 14. väärennys 15. viheltää 16. ikävän 17. estellä 18. ylhäälle 19. örähtää 20. epäily

27 U / UU VAI O / OO? 1. ahkeruus 2. ajopuu 3. ahneus 4. arvokkuus 5. aikailu 6. aitaus 7. ajoitus 8. avaruus 9. ikkuna 10.ampuja 1. aakkonen 2. aidosti 3. ainoa 4. vakooja 5. koota 6. siivoja 7. aloittaa 8. roomatar 9. koomikko 10.halkio 11. arvopuu 12. elokuu 13. faktuura 14. aurinko 15. hakkuuttaa 16. harppuuna 17. avarrus 18. huumori 19. edustus 20. ennustus 11. päärooli 12. pistooli 13. hampaaton 14. motelli 15. huoneisto 16. saaristo 17. huomenna 18. kokonaan 19. hypnoosi 20. huomautus Y / YY VAI Ö / ÖÖ? 1. alkusyy 2. brosyyri 3. äänitys 4. älytön 5. flyygeli 6. mölytä 7. hyytelö 8. mäntypuu 9. löytäjä 10.kyynärpää 1. hengetön 2. hirviö 3. töötätä 4. hökkeli 5. väärennös 6. föönata 7. hölinä 8. isätön 9. mööpeli 10.yksiö 11. lävistys 12. kestävyys 13. maamyyrä 14. lyhentää 15. osasyy 16. pyydellä 17. kääntyä 18. entsyymi 19. kiertely 20. jäykistää 11. kiinteistö 12. hajalleen 13. jonglööri 14. metsikkö 15. öljytä 16. monttööri 17. hölmöillä 18. töötöttää 19. jäänlähtö 20. amatööri

28 E / EE VAI I / II? 1. edessä 2. ääneti 3. aiheeton 4. anteeksi 5. äreys 6. irralleen 7. etsijä 8. entinen 9. magneetti 10.eriste 1. aaltoilu 2. aamuinen 3. väsyksiin 4. arkailla 5. tiirata 6. eliö 7. empiä 8. siirrellä 9. ahdistaa 10.viitata 11. haikea 12. hajalleen 13. huoneessa 14. evästää 15. haaveilu 16. huvikseen 17. katteeton 18. entistää 19. kiiretön 20. ahneesti 11. viivästys 12. siivekäs 13. arkisin 14. upoksiin 15. tekniikka 16. aikoa 17. viitsiä 18. alleviivaus 19. irroita 20. ilkeä K / KK VAI L / LL? 1. aakkonen 2. allekkain 3. etenkin 4. haukkua 5. innokas 6. ilmeikäs 7. haarukka 8. herkentää 9. hakkaaja 10.elukka 1. ääntely 2. älytön 3. aallokko 4. älykäs 5. ajelu 6. allakka 7. ontelo 8. hikoilu 9. edelleen 10.edellä 11. iskevä 12. itkeä 13. ennakko 14. ikuisuus 15. huiskuttaa 16. apteekki 17. ankkuri 18. iskostaa 19. lompakko 20. jakkara 11. hallinto 12. hölinä 13. äitelä 14. arkailla 15. astella 16. häärily 17. hallitus 18. hermoilu 19. hereillä 20. hälyytys

29 M / MM VAI N / NN? 1. alemmas 2. ammatti 3. hämärä 4. jämerä 5. ilmeetön 6. enemmän 7. hummeri 8. kehräämö 9. katumus 10.lammikko 1. etana 2. herännyt 3. ennustus 4. helinä 5. hengittää 6. jännitys 7. hieronta 8. ennakko 9. äänestys 10.innokas 11. lämmitys 12. kampaus 13. kamera 14. ääntämys 15. ommella 16. ilmassa 17. pommittaa 18. kammata 19. tummassa 20. hämätä 11. jäljennös 12. häirintä 13. hoikentaa 14. alennus 15. jyrkänne 16. hiivintä 17. kannustaa 18. muhennos 19. käännöstyö 20. seulonta P / PP? 1. kauppias 2. aapinen 3. alempi 4. arpinen 5. seppele 6. räppäri 7. hilpeä 8. huiputtaa 9. pomppia 10.luunappi 11. lappunen 12. epäillä 13. vanhempi 14. kuppila 15. hapetus 16. häipyä 17. hyppyri 18. ampuja 19. reippailu 20. tappelu

30 12. KIRJOITA SANAT, JONKA KUULET! PARAŠYK ŽODĮ, KURĮ GIRDI! (Užsirašykite dėstytojo diktuojamus žodžius. Atkreipkite ypatingą dėmesį į ilguosius bei trumpuosius balsius ir priebalsius.) A B C tulli tuuli tuli värin väärin väriin kato katto kaato kuuma kumma kuumaa syyttä syytä syyttää kasaan kassan kassaan maata matta mataa tili tiili tilli puusi pusi pussi suka sukkaa sukka kuula kuulla kuulaa kukaan kuukaan kukkaan muuna munaa muna tukkaan tukan tukka pullaa pulaa puulla tapa tapaa tappaa samaan saman saaman saatu satu sattuu maahan mahan mahaan tuulee tuule tulee kuuluu kuulu kuluu

31 13. HARJOITTELE! SANO OPETTAJAN PERÄSSÄ! (Kartokite paskui dėstytoją.) a) Eilen olin iloinen. b) Äiti pyysi kuivaa leipää. c) Pyörät pyörivät, työ tuo iloa. d) Risto Reipas repii risuja rannalla. e) Köyhä mäyrä möyrii pienessä kolossa. f) Vihainen koira syö mielellään luita. g) Linnut laulavat kauniisti. 14. KIRJOITA SE SANA, JONKA KUULET! PARAŠYK ŽODĮ, KURĮ GIRDI! (Atkreipkite dėmesį į balsių ilgumą.) A kirjan / kirjaan Suomen / Suomeen talon / taloon koulun / kouluun puhelimen / puhelimeen miehen / mieheen ihmisen / ihmiseen pienen / pieneen vastauksen / vastaukseen lyhyen / lyhyeen oikean / oikeaan astia / astiaan museon / museoon keittiön / keittiöön ruskea / ruskeaan

32 B Ville etsii / etsi hyvän työpaikan. Elli oppii / oppi kirjoittamaan. Tämä sopii / sopi sinulle. Kirsti viitsii / viitsi nähdä paljon vaivaa. Eetu hankkii / hankki paljon levyjä. Olli kuorii / kuori perunoita. Kumpi ehtii / ehti ensin? Tuukka kärsii / kärsi flunssasta. Sari puhuu / puhu niistä paljon. Aika kuluu / kulu nopeasti. Hänelle kuuluu / kuulu hyvää. Jussi istuu / istu pöydän vieressä. Äiti leipoo / leipo kakkua. Vauva nukkuu / nukku pitkään. Lauri sanoo / sano sen minulle. Teevesi kiehuu / kiehu jo. Mies ampuu / ampu jäniksen.

33 15. KUUNTELE SANAT JA MERKITSE PAINO! KLAUSYK ŽODŽIUS IR PAŽYMĖK KIRTĮ! (Gavę lapelius su užduotimi klausykite dėstytojo skaitomų žodžių ir pažymėkite kirtį.) voi sää tee maa pää suo kissa koira lippu metsä aurinko parveke laatikko aaltoja kalenteri hyödyllinen oppilas opettaja opiskelija äidin kieli - äidinkieli isän maa - isänmaa työn tekijä - työntekijä talon poika - talonpoika ruoan laitto - ruoanlaitto kirjakauppa lukukausi kylpyhuone rautatieasema sähköpostiosoite Savonlinna Rovaniemi Jyväskylä Lappeenranta Joensuu

34 Maarianhamina Alvar Aalto Aleksis Kivi Jean Sibelius Frans Emil Sillanpää Mika Waltari Akseli Gallen Kallen

35 16. ALLEVIIVA SE SANA, JONKA KUULET! PABRAUK ŽODĮ, KURĮ GIRDI! (Dėstytojui skaitant sakinius pabraukite vieną iš paryškintų žodžių.) A Viime viikolla tuli / tuuli riehui Tampereella. Huomenna minä tapan / tapaan Pekan. Sanoitko tumma / tuuma, en kuullut. Tämä laki / lakki on uusi. Viime yönä kukaan / kuukaan ei nukkunut. Kuten tiedät, asia / Aasia on iso. Kaikki laitettiin kasaan / kassaan päivän päätteeksi. Luulen, että takka / takkaa on taas korjattava. Oletko varma, että vaaraa / varaa ei ole? Tiedätkö, missä Vesa / vessa on? B laava / laiva laatta / lautta viilu / viulu liika / lieka koota / koita soosi / sousi kuulla / kuolla määrä / mäyrä syyttää / syöttää teet / teit myyn / myin

36 näkyy / näkyi säilöö / säilöi nukkuu / nukkui sanoo / sanoi puhuu / puhui maasta / maista puussa / puissa päällä / päillä jöröön / jöröin terveen / tervein rakkaasta / rakkaista oppilaalla / oppilailla huoneesta / huoneista C sanat / salat / sarat rauta / lauta / nauta napa / rapa / lapa vaari / vaali / vaani pura / puna / pula ritisee / litisee / nitisee kenno / kello / kerro velho / verho / venho pelätä / perätä / penätä latina / ratina / natina purkka / pulkka / punkka

37 vilkkaat / virkkaat / vinkkaat kauna / kaura / kaula kalana / kanala / kanana koralli / kolari / koraani D kelta / kerta tolppa / torppa tulkki / turkki piltti / pirtti pulkka / purkka valtti / vartti lahko / lakko

38 17. LUE LORUT ÄÄNEEN YKSIN TAI RYHMÄSSÄ! ALLEVIIVA LORUISTA KAIKKI GEMINAATAT JA DIFTONGIT! (kaksi vierekkäin olevaa samaa konsonanttia: kk, pp, tt jne) PERSKAITYK EILĖRAŠTUKUS! PABRAUK ILGUOSIUS PRIEBALSIUS IR DVIBALSIUS! LORU GEMINAATOISTA Ippen pippen pappi, paatti ja paatin tappi. Akka vakka takka, tokka kokka nokka. Herra hyrrä kurra, eipä meillä surra. Hassun possun tossu, oli hissun kissun. Mimmin mummo mammaa, äiti pesee vannaa. Anna, kanna Sannaa! Älä kaada vannaa. Matti katti katti, taidat olla tatti. LORU DIFTONGEISTA Hau vau koiran vaivat. Voi voi viulun kielet! Vei vei viehe vei. Hai jai hauen sai. Tuo tuo tänne tuovau vau vauvan vaunut. Vou vou vonku soiviu viu viulu hoi! Väy väy väykyttäävöy vöy vöykyttää. Tui tui tuikkui öi öisin. Eukko mennä veuhuttaa, yötä myöten leuhuttaa. Äijä äijä, älä jätä, loru loppuu hätä hätä. Leyhy leyhy leyhyttää, keili vielä viekottaa. Öi öi öitä, töitä töitä töitä. Hyi hyi syitä, pyitä vaiko kyitä?

39 18. LUE LASTENLORUT JA KANSANRUNOT! PERSKAITYK EILĖRAŠTUKUS! (Atkreipkite dėmesį į ilguosius ir trumpuosius balsius, priebalsius.) MAALARI MAALASI TALOA Kasanrunosta Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista. Illan tullen sanoi hän: Nyt minä lähden Tästä talosta pois. MEIDÄN KOIRA K. Pakkanen kokoelmasta Leikkimökin runokoppa. Otava, 1982 Lurpin larpin luppakorva, luppakorva, loppakorva, lirpun lerpun lepsuttaa, tiellä mennä lupsuttaa, hännällänsä lopsuttaa, kielellänsä lipsuttaa. ENTTEN TENTTEN Suomalainen lastenloru Entten tentten teelika mentten hissun kissun vaapula vissun eelin keelin klot viipula vaapula vot eskon saun

40 piun paun nyt minä lähden tästä pelistä pois. LOPPUMATON LORU ONNIMANNISTA Kansanlorusta Oli ennen Onnimanni, Onnimannista matikka, matikasta maitopyörä, pytikästä pöytäristi, pöytärististä rimanko, rimangosta rintasolki, rintasoljesta soranko, sorangosta sormikinnas, sormikintaasta kipuna, kipunasta kirjanmerkki, kirjanmerkistä meteli, metelistä meiän herra, meiän herrasta hepukka, hepukasta heinäkenkä, heinäkengästä kekäle, kekäleestä kenkirauta, kenkirauasta ramina, raminasta raippakäärö, raippakääröstä käkönen, käkösestä kärrynpyörä, kärrynpyörästä pytikkä

41 VIIKONPÄIVÄT Suomalainen kansanloru Maanantaina makkarat tehtiin, tiistaina tikut vuoltiin, keskiviikkona keitto keitettiin, torstaina tupaan kannettiin, perjantaina perheelle annettiin, lauantaina liemi latkittiin, sunnuntaina suu pyyhittiin. MITÄ MINUN ELÄIMENI SANOVAT Kansanrunoista Hir minun orhini, möö minun härkäni, muu minun lehmäni, myy minun vuoheni, mää minun uuheni, röh minun sikani, hau minun koirani, nau minun kissani, kaa minun kanani, kukko sanoi kukkoluuruu!

42 KUUKAUDET Vuoden alku tammikuussa, vielä talvi helmikuussa, maaliskuussa lumi sulaa, huhtikuussa kurjet palaa, käki kukkuu toukokuussa, juhannus on kesäkuussa, heinäkuussa heinää tehdään, elokuussa eloon mennään, syyskuu on sun koulukuusi, lokakuussa talvi uusi, järvet jäätyy marraskuussa, joulu saapuu joulukuussa. SORMET Peukaloputti sai sian hei! Suomensutti sen kotiin vei. Pitkämies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi. Sakari pikku ne suuhunsa söi.

43 19. LUE NOPEASTI TÄMÄ PEEN PAKINA! PERSKAITYK GREITAKALBĘ! Pippilän pappilan apupapin papupata pankolla kiehuu ja kuohuu. Pappilan paksuposki piski pisti paksun papukeiton poskeensa. 20. LUE SANANLASKUT! PERSKAITYK PATARLES! (Perskaitę pabandykite išsiversti žodžius su žodynu ir parinkti lietuviškus patarlių atitikmenis.) Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Ei omena kauas puusta putoa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Tyvestä puuhun noustaan, ei latvasta. Vahinko ei tule kello kaulassa. Kyllä työ tekijäänsä neuvoo.

44 21. LUE JA TAIVUTA! SKAITYK IR SKIEMENUOK! UKON JA AKAN TALONTEKO Vanha kansanaine O li pa ker ran uk ko ja ak ka. He ru pe si vat te ke mään ta lo a. Mut ta työn ai ka na heil le tu li rii ta. Sil loin he te ki vät tu paan vä li sei nän ja ja koi vat tu van kah ti a. Uk ko te ki o mal le puo lel leen sa vu tor ven. Ak ka pa te ki hän kin sa vu tor ven. Uk ko te ki ik ku nan. Ak ka pa te ki myös. Uk ko te ki o ven. Ak ka pa te ki myös. Uk ko te ki por taat. Ak ka pa te ki myös. Uk ko pa ni por tai den e teen ha vu ja. Ak ka pa pa ni hän kin. Ak ka läk si ha ke maan vet tä avan nos ta. Kun jää oli heik ko a, niin ak ka pu to si jäi hin, mut ta nou si y lös. Ak ka kul ki taas vä hän mat kaa, pu to si taas ja nou si y lös. Ak ka kul ki vä hän mat kaa, pu to si taas jäi hin, nou si taas, pu to si taas ja nou si taas, kun nes pää si ran ta ki vel le ve si kiu lu kä des - sä. Kun uk ko eh ti sen ki ven luo, jol la ak ka is tui, ak ka kaa toi ve den u kon nis kaan. Mi kä ku va sii tä tu li?

45 HARJOITUSTEKSTIEN LÄHDETIEDOT LITERATŪROS SĄRAŠAS 1. S.Latomaa, E.Hämäläinen Mitä kuuluu? Suomen kielen kuuntelu- ja ääntämisharjoituksia, Finn Lectura, A. Penttilä Aapiskukko, Gummerus, M. Kenttälä Kieli käyttöön, Helsingin Yliopiston Kielikekus, Yliopistopaino, E. Aalto Kuule hei! Korkeakoulujen kielikeskus. Jyväskylän yliopisto, Y.Lauranto, A. Parviainen Kiva nähdä, Finn Lectura, 1994

Kuuntele ja kirjoita kolmitavuisia sanoja. uo ou 2 yö öy. ie ei 3 uo, ou, öy, yö. a aa 4 ä ää. u uu 5 o oo. y yy 6 ö öö. e ee 7 i ii.

Kuuntele ja kirjoita kolmitavuisia sanoja. uo ou 2 yö öy. ie ei 3 uo, ou, öy, yö. a aa 4 ä ää. u uu 5 o oo. y yy 6 ö öö. e ee 7 i ii. Sanalistoja voi käyttää usealla eri tavalla. Diftongiharjoituksiin opettaja tai oppilaat tekevät harjoitukseen sopivat diftongilaput. Esimerkiksi uo ja ou, joita oppilaat näyttävät kuulemansa mukaan. Oppilaat

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

kiulu kieli soutaa seinä työ taulu

kiulu kieli soutaa seinä työ taulu kiulu kieli soutaa seinä työ taulu lainata leuka liemi vyö kaulin köysi mäyrä möyriä suora tuomari vaimo leikki meikki laiva kukka sointu kattila sukka makkara hattara pullo pulla kissa hillo mansikka

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. ensimmäinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. ensimmäinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi ensimmäinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

-OJA / - ÖJÄ / -YJÄ / -UJA / - EJA / -EJÄ -IA / -IÄ -OITA / -ÖITÄ -ITA / -ITÄ. Katso myös: Suomen Mestari 1, s. 173

-OJA / - ÖJÄ / -YJÄ / -UJA / - EJA / -EJÄ -IA / -IÄ -OITA / -ÖITÄ -ITA / -ITÄ. Katso myös: Suomen Mestari 1, s. 173 -OJA / - ÖJÄ / -YJÄ / -UJA / - EJA / -EJÄ -IA / -IÄ -ITA / -ITÄ -OITA / -ÖITÄ Katso myös: Suomen Mestari 1, s. 173 o, ö, u, y pullo pöllö hullu hylly a, e, i + a kala nega kissa pulloja pöllöjä hulluja

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Kappale 6. Onnea uuteen kotiin!

Kappale 6. Onnea uuteen kotiin! Kappale 6 Onnea uuteen kotiin! Maijan luona kylässä On lauantai. Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää kalakeittoa. Ovikello soi. Kari, mene avaamaan! Halimo, Abdi ja Jusuf ovat tulossa kylään. Kari

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mitä marsilainen sanoi musiikkikaupassa flyygelille? Lopeta tuo idioottimainen hymyily!

Opittavia asioita. Mitä marsilainen sanoi musiikkikaupassa flyygelille? Lopeta tuo idioottimainen hymyily! 1. Pörinää! Opittavia asioita Laulan reippaasti hyvässä lauluasennossa. Soitan soittimia. Kuuntelen keskittyneesti. Keksin sanoja, ääniä, rytmejä, liikkeitä ja sooloja. Opin rytminuotit taa ja ti-ti sekä

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Sisältö. Merisuo & Storm Mistä kiikastaa?

Sisältö. Merisuo & Storm Mistä kiikastaa? Sisältö Opettajalle............................................ 5 Kielellinen tietoisuus..................................... 6 Sanojen pituuksien vertailu............................. 6 Riimisanat...........................................

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu) Hkki ruokkii kalat. OBJEKTIHARJOITUKSIA (kalat = ruokkimisen kohde eli objekti) OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, joh tekeminen kohdistuu) Objektin muoto: Objektissa n-pääte, (mikossa t-pääte) jos se liittyy

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

KIELIKARHU. Suomi toisena kielenä. Elina Heikkilä-Kopperoinen Sari Ruutu Elli Saari OPETUSHALLITUS

KIELIKARHU. Suomi toisena kielenä. Elina Heikkilä-Kopperoinen Sari Ruutu Elli Saari OPETUSHALLITUS KIELIKARHU Suomi toisena kielenä Elina Heikkilä-Kopperoinen Sari Ruutu Elli Saari OPETUSHALLITUS 4 Sisällys Oppilaalle... 3 Sisällys... 4 Opettajalle... 7 Oppimisen välineitä... 9 ENTTEN TENTTEN... 11

Lisätiedot

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Near Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena

Near Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena Near Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena NFC-puhelinkokeilu Päiväkotiympäristö Kokeilu aloitettu keväällä 2010

Lisätiedot

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja)

Lisätiedot

OBJEKTIHARJOITUKSIA. OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

OBJEKTIHARJOITUKSIA. OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu) OBJEKTIHARJOITUKSIA Hkki ruokkii kalat. (kalat = ruokkimisen kohde eli objekti) OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, joh tekeminen kohdistuu) Objektin muoto: Objektissa n-pääte, (mikossa t-pääte) jos se liittyy

Lisätiedot

Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä

Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä Runo 1. Riekki itse urkkijaanne kiitti / Riekki itse Urkki-jäänne, kiitti! Sakeistani ylpee. / Säkeistäni ylpee. Ellei kelpaa, / Ellei kel` riita. / pää riitä, Etsiväin

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Pihaihme-luontopolku. Värityskuvina. Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi

Pihaihme-luontopolku. Värityskuvina. Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi Pihaihme-luontopolku Värityskuvina Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi Pihaihme Luontopolku omalle pihallesi Ota lapsi mukaan toimintaan. Tarvikkeet: Tietokone, printteri, tulostuskartonkia/paperia.

Lisätiedot

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm EERO JÄRNEFELT 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm 3. Sisäkuva Suvirannasta, 1911 öljy, 73 x 91 cm 4. Koli, 1917 öljy, 80 x 118 cm 5. Kevättulva Tuusulanjärvellä,

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013 1 Asiakaspalvelua venäjäksi. 2 VENÄJÄN KIELEN PIKAKURSSI KEVÄT 2013 Riitta Tiensuu 1. TUTUSTUMISTA, TERVEHDYKSIÄ YM. KOHTELIASTA Hyvää huomenta! Hyvää

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot