Yhdistysklinikka yhteistyötä, osaamista ja osallisuutta yhdistyksille

Transkriptio

1 Yhdistysklinikka yhteistyötä, osaamista ja osallisuutta yhdistyksille Vireillä: Hankkeen toiminta-alue: Leader Ravakka, Leader Varsin Hyvä ja Kustavi Hankkeen tarve ja tausta Kolmannella sektorilla on kysyntää neuvonnalle ja jonkinlaiselle ulkopuoliselle konsultoinnille runsaasti. Yhden yhdistyksen tarve on kuitenkin yleensä niin vähäinen, ettei palvelua osteta ulkopuolelta. Tämän tyyppisiä neuvontapalveluita ei maaseudulla myöskään kukaan myy. Yhdistyssektorilla on moninaisia haasteita. Yhdistyksissä on vähän aktiivisia jäseniä tai jäsenkunta on vanhaa ja nuoria toiminnasta puuttuu. jäsenistö voi olla pieni suhteessa intressiryhmään. Yhdistyksissä voi olla menossa tai on tulossa sukupolvenvaihdos. Jäsenrekrytointia ei osata tehdä tai jäsenistön aktivoinnissa on ongelmia. Yhdistysten toiminnasta on vaikea saada tietoa ja niiden vaikuttavuus ei näy. Yhdistyksillä voi olla suuria kiinteistö- tai talousvastuita samalla kun kamppaillaan perustoiminnan rahoittamisen kanssa. Kolmannelle sektorille asetetaan myös toiveita palveluiden järjestämisestä, vaikka sopimuksellisuudessa on kehitettävää. Oppimistarpeita on tapahtumanjärjestämisessä, tiedottamisessa, sähköisen median ja SoMen käytössä ja perus yhdistystoiminnan ja taloushallinnonkin saralla. Yhteisöllisyys on ollut voimistuva trendi ja maaseudun vetovoimatekijäkin, mutta yhteistyö ja toiminta ei ole kuitenkaan kaikille avointa. Yhteistyön tekemisen toimintamallit ovat vakiintuneet, vaikka intressiryhmät ympärillä ovat muuttuneet. Yhteistyö tai sen tekemättömyys voi olla myös henkilöitynyttä. Maaseudulla olisi tilaa asukkaille, mutta asukashankinta ontuu, olipa kyse kaavoituksesta, tontti- tai asuntotarjonnasta tai näkyvyydestä. Toiminnan laatu, toiminnallisuus ja osallistavuus kaipaavat myös huomiota. Tarvitaan laadukkaasti ja luotettavasti toimivia yhteisöjä. joissa yhdessä tekeminen on ilo ja toiminta helppoa. Ravakan aiemmat hankkeet ovat kohdistuneet kyliin ja kylätoimijoihin, mutta tarve kohderyhmän laajentamiseksi koskemaan kaikkia yhdistystoimijoita tuli esille Kylillä-hankkeessa erityisesti kylienneuvottelukuntatoiminnan myötä. Myös muut paikallistoimijat haluavat vaikuttaa asioihin, säilyttää tai tuoda palveluita alueensa asukkaille ja pitää huolta yhteisestä asioista ainakin omalla sektorillaan. Ravakan yhteisöihin ja kyliin kohdistuneet hankkeet ovat osoittautuneet myös erinomaisiksi ja tiedottamista tehokkaammiksi aktivointivälineiksi. Varsin Hyvä ry on toiminut Turun seudulla maaseudun kehittäjänä vuodesta Organisaatio on kahden hengen, toiminnanjohtajan ja hankeneuvojan, tiimi. Kummankaan Leader-ryhmän toimintarahalla ei pystytä tekemään niin syvällistä neuvontaa kuin mikä paikallisyhteisöjen näkökulmasta olisi tarpeen. Laajamittaiseen, ennakoivaan ja pitkävaikutteiseen kehittämiseen on suunnattava erikseen resursseja, tässä tapauksessa tämä hanke. Erillisellä hankkeella toiminta saadaan tarvittavan laajuiseksi ollakseen tehokasta myös yhteisön sisällä. Yhteisöt itse eivät välttämättä tunnista tai pysty jäsentämään tarpeitaan sellaiseen muotoon, että niitä voisi lähteä toteuttamaan tai hankkeistamaan. Perinteiset Leader-toiminnassa mukana olevat paikallisyhdistykset ovat kyläyhdistyksiä, mutta erityisesti Varsin Hyvän toimialueella, kaupunkeja ympäröivällä maaseudulla on paljon omakotiyhdistyksiä, joiden merkitys asuinalueiden viihtyisyyteen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen on merkittävä. Kyläyhdistykset osaavat usein parhaiten hyödyntää Leaderin mahdollisuuksia, mutta muiden yhdistyksen tuntemus

2 mahdollisuuksista on huonompaa. Varsin Hyvän strategian yksi ja ehkä tärkein painopiste on "uudistuva yhdistys- ja asukastoiminta". Se sisältää toimenpiteitä yhteisöllisyyden, lähidemokratian, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi. Edellisellä ohjelmakaudella Varsin Hyvä on rahoittanut monien rakennusten kunnostusta kuten Ravakkakin. Nyt painopiste halutaan siirtää seinistä sisältöihin ja lisätä yhteisten tilojen käyttöä, eri asukasryhmien yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia sekä yhteistyötä kylien, taajamien, yhdistysten ja paikallistoimijoiden välillä. Varsin Hyvä haluaa tuoda alueelleen uusia toimintamalleja ja lisätä väestön yhdistysosaamista yhteistyössä Ravakan kanssa. I Samma Båtin alueelta Kustavi kuuluu samaan maantieteelliseen ja toiminnalliseen alueeseen yhdessä Ravakan ja Varsin Hyvän kanssa. Hankkeen tavoitteet Hankkeella lisätään yhdistyksille tarjolla olevaa neuvontaa, edistetään hyvien toimintamallien leviämistä ja koulutetaan toimijoita tavoitteelliseen, laadukkaaseen ja vaikuttavaan yhdistystoimintaan. Yhteisöillä on käytössään tarkoituksenmukaisia toimitiloja mielekkäillä sisällöillä. Kansainvälistää ja verkottaa yhteisöjä keskenään ja sisältään Vahvistaa maaseutualueiden näkyvyyttä, imagoa ja itsetuntoa Aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toimivia yhteisöjä Edistää lähidemokratiaa ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä toimivia neuvotteluyhteyksiä paikallisten ja päättäjien välillä Aktivoida mukaan toimintaan yhdessä uusia ihmisiä Saada maaseudulle uusia asukkaita Edistää uusien asukkaiden vastaanottoa, kotiuttamista ja kotouttamista Lisätä harrastus- ja toimintamahdollisuuksia sekä yhteistoimintaa maaseudulla Edistää monirahastoisuutta ja hyvää taloussuunnittelua Edistää asumisen ja elämisen edellytyksiä ja tukea asuinympäristön suunnittelua ja hoitoa laadun, viihtyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi Lisätä alueiden yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa Edistää 3. sektorin roolia palvelujen tuottamisessa ja edistää sopimuksellisuutta Varaudutaan ympäristö ja turvallisuusriskeihin Pilotoida yhdistysten yhdistys toimintamallia Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa Hankkeessa toteutetaan kussakin yhdistyksessä korkeintaan muutamaa teemallista toimenpidekokonaisuutta. Työskentelymallit ovat vedetyt työpajat, neuvontakäynnit, koulutukset ja kohdennetusti arviointi-palaute-käynnit sekä yhdessä tehty sisällöntuotanto. Hankkeella lisätään yhdistyksille tarjolla olevaa neuvontaa, edistetään hyvin toimintamallien leviämistä ja koulutetaan toimijoita tavoitteelliseen, laadukkaaseen ja vaikuttavaan yhdistystoimintaan. Vaihtoehtojen selkiyttämiseksi ne esitellään alla toimenpidekokonaisuuksina (tarkentuvat ja täydentyvät hankkeen edetessä, voidaan myös yhdistää toisiinsa tarpeiden mukaan).

3 Kehityspolku - Potkua yhdistystoimintaan ja toiminnan kehittämiseen - Tukea toiminnan uudistamiseen - Paikallisen kehittämisen ja suunnittelun sparrausta kaikille yhdistyksille - Toiminnansuunnittelusta työkalu yhdistyksen arkeen - Vinkkejä toiminnan monipuolistamiseen - Koulutusta yhdistystoimintaan tai toivottuihin teemoihin - Yhteistyön ja verkostotoiminnan oppimista ja kehittämistä - Tehokasta roolitusta Jäsenhankinta - Jäsenhankintakampanja: kokonaan uusia jäseniä, aktiiveja ja jäsenryhmiä - Miten nuoret saadaan mukaan? Rahoitusklinikka - Taloushallinto kuntoon - Uusia rahoituslähteitä ja rahoitusmahdollisuuksien seuranta - Miten haen hankkeen, apurahan tai rahoituksen? Some ja Mediatyöpajat - Viestintäsuunnitelma, miten yhdistys tiedottaa toiminnastaan? - Apua nettisivujen tekoon ja facebookin ja Instagrammin käyttöön sekä muuhun sosiaalisen - median maailmaan - Asukastiedottamisen kehittäminen Tapahtuman järjestäminen - Hyvin suunniteltu tapahtuma on mukava toteuttaa - Lisää ja uutta yhteistyötä Asukashankinta - Maaseudun asuinmahdollisuuksien esiintuonti - Uusien asukkaiden vastaanottamisen ja integroimisen kehittäminen (uusien asukkaiden infopaketit, erilaiset toimintamallit esim. tilaisuudet ja kylätoimintakortit) - Miten houkutellaan uusia asukkaita? - Kylätoimintakorttien lanseeraaminen helpottamaan uusien toimijoiden perehdytystä ja sidosryhmätyötä - Kylämarkkinointia erityisesti asukashankintaa silmällä pitäen, mutta myös matkailun ja asukasviihtyvyyden kannalta Palvelut - Yhdistys palveluiden tuottajana ja koordinoijana - kirjalliset sopimukset pitävät - Yhdistyksen omistamat tilat käyttöön ja tuottamaan Vaikuttaminen

4 - Yhdistysten neuvottelukuntien/ paikallistoimijoiden yhteisfoorumien/ yhdistysparlamenttien perustaminen, toiminnan tukeminen ja kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen - Kaavoitus ja palvelut - Kuntayhteistyön kehittäminen Mallioppiminen - Hankekumppanien haku ja tutustumismatkat maakuntiin ja ulkomaille - Laadukasta yhdistystoimintaa: koulutusta, konsultointia ja tilaisuuksia - Kansainvälistyneitä ja verkottuneita yhteisöjä ja yhdistyksiä Kyläkävelyt - Kyläsuunnittelua: kyläilloissa, kyläkävelyin, valokuvaamalla, kyselyin ja kartoin - Ulkona inspiroivassa ympäristössä uusia ideoita - Mitä kaikkea kivaa ympäristö mahdollistaa? - Pienillä toimilla asuinalue toimivammaksi ja viihtyisämmäksi Omakotiyhdistysten aktivointi taajamissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla sekä Yhdistysten Yhdistys- toimintamallin pilotointi ovat erilliset esiin nostettavat kokonaisuudet, joihin hankkeessa kiinnitetään huomiota. Mihin tuki käytännössä käytetään Hankkeen kustannukset koostuvat pääasiassa henkilöstökuluista, asiantuntijakuluista, matkakustannuksista, luennoitsijapalkkioista, tilaisuuksien kustannuksista ja toimistokuluista sekä julkaisukustannuksista. Hankkeen toteuttamisesta vastaa projektipäällikkö yhdessä muun hankehenkilöstön kanssa. Projektihenkilöstön toimenkuvaan kuuluvat seuraavat tehtävät (tehtävät jaetaan projektipäällikölle ja muulle hankehenkilöstölle) - Yhteydenpito alueen yhdistyksiin ja muihin toimijoihin - Tiedottaminen rahoitusmahdollisuuksista - Yhteydenpito kuntiin - Yhteistyö V-S Kylien ja Satakylien kanssa - Alueen kehittämistarpeiden kartoitus - Paikallistoimijoiden kehittämistarpeiden kartoitus ja yhteyden muodostaminen - Yhdistysten ja muiden toimijoiden avustaminen hankkeiden suunnittelussa (monirahastoisuus-> - Leader hankkeet toimintarahavalmistelulla). - Koulutus-, tiedotus-, työpaja ja yhteistyötilaisuuksien järjestäminen - Verkostojen kutominen - Kansainvälisten yhteyksien luominen - Hankkeen hallinnolliset tehtävät (raportointi, maksuhakemukset jne.)

5 Hankkeen hakija on Leader Ravakka ja hanketta toteutetaan yhteistyössä Leader Varsin Hyvän kanssa. Toiminta-alue on Leader Ravakan alue, Leader Varsin Hyvän alue (erityisesti Varsin Hyvän uudet alueet Taivassalossa, Raisiossa ja Naantalissa) ja I Samma Båtin alueella Kustavissa. I Samma Båtin kanssa tehdään yhteistyösopimus ja Varsin Hyvän kanssa tuensiirtosopimus. Hankkeen riskinä on, että yhteisöihin ei päästä riittävästi sisälle, jotta niitä voitaisiin yhteistyössä kehittää. Tämän takia hankkeen alussa lähestytään erityisesti niitä yhteisöjä, jotka ovat toteuttaneet jonkin yleishyödyllisen investoinnin, joiden kautta päästään tarkastelemaan onko investointi edistänyt itse toimintaa ja sisältöjä. Hankeväsymys voi olla myös hidaste osallistua hankkeeseen edes kohderyhmänä. Tähän varaudutaan paketoimalla hankkeen tarjonta mahdollisimman selkeiksi ja käytännönläheisiksi toimenpiteiksi/työkaluiksi/kokonaisuuksiksi "ostettaviksi tuotteiksi". Hankkeen ja yhdistystoimijoiden henkilökemiat eivät välttämättä aina kohtaa. Leader-ryhmillä on kuitenkin henkilöstöä sen verran, että tarvittaessa voidaan tehdä henkilöstömuutoksia. Samasta syystä asiantuntijapalveluita voidaan myös ostaa ulkopuolelta, vaikka tietotaitoa löytyisi Leader-ryhmästäkin. Hankkeessa priorisoidaan henkilöstöä myös niin, että kulloiseenkin tarpeeseen saadaan Leader-ryhmistä mukaan paras asiantuntijuus (osallistaminen, tiedotus, some, kyläsuunnitelmat, yhteistyö ja verkostot, yhdistystoiminta, luontoja ympäristö, monirahastoisuus, kunnostus, kerho-toiminta, talous jne.). Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu? Hanke toteuttaa Leader Ravakan Loistostrategian painopistettä Aktiivisesti Arjessa. Hankkeessa on myös kehittämistavoitteita, jotka sivuavat painopistealueita Ympäristö, jossa elämme ja Aineeton pääoma ja kulttuurien kohtaaminen. Loisto-strategian läpileikkaavista teemoista korostuvat osaaminen ja kumppanuus, myös kansainvälisyys on huomioitu. Varsin Hyvän strategia "Yhdessä vielä enemmän Ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita" korostaa yhteistyötä, verkostoitumista ja yhdessä tekemistä ja tätä Yhdistysklinikka hankkeessa erityisesti tehdään. Hanke toteuttaa I samma båt - samassa veneessä Leader-ryhmän strategian "Saaristo Aktiivista hyvinvointia" painopistettä Yhteisöllisyys. Hankkeessa on myös kehittämistavoitteita painopisteeltä Asuminen ja ympäristö. Strategian läpileikkaavista teemoista korostuvat yhteistoiminta ja osaamisen kehittäminen.