Nurmijärvi pähkinänkuoressa

Transkriptio

1 Nurmijärvi pähkinänkuoressa 2016

2 Sisältö Yleistietoa Nurmijärven kunnasta...3 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua...4 Työmatkaliikenne Muuttoliike...6 Työpaikat, työvoima ja yritykset...8 Tietoa väestöstä...14 Asuminen ja rakentaminen...18 Nurmijärven palvelut...21 Varhaiskasvatus...21 Koulut...22 Lukiot...23 Nuorisopalvelut...24 Sosiaali- ja terveyspalvelut...24 Liikuntapaikat ja -palvelut...26 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut...28 Kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtumat Kunnan talouden tunnuslukuja...30 Kunnan henkilöstö...30 Valtuusto Nähtävyydet...32 Nurmijärven historiaa

3 Yleistietoa Nurmijärven kunnasta Pinta-ala 367,33 km 2 Maapinta-ala 362,50 km 2 Asukasluku (ennakkotieto) Asukkaita per maa-km Tuloveroprosentti ,5 Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin maalaiskunta, edellä on 24 kaupunkia. Päätaajamat Klaukkala Nurmijärven kirkonkylä Rajamäki Nurmijärven tilastolliset suuralueet 3

4 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua 25 3 E12 4

5 Työmatkaliikenne 2013 Suurin osa nurmijärveläisistä käy töissä kunnan rajojen ulkopuolella. Pendelöinti on voimakasta sekä Nurmijärveltä muualle että muista kunnista Nurmijärvelle. Vuonna 2013 oman kunnan sisällä kävi töissä nurmijärveläistä. Työmatkaliikenne Nurmijärvelle Työmatkaliikenne Nurmijärveltä 5

6 Muuttoliike Tulomuutto Nurmijärvelle, sisältäen myös maahanmuuton, kasvoi voimakkaasti 2000-luvun vaihteessa. Sen jälkeen tulomuutto on tasoittunut henkilön paikkeille. Lähtömuutto Nurmijärveltä on noussut lähelle tulomuuttoa 2000-luvun kuluessa. Nurmijärven muuttovoitto on pienentynyt 2010-luvulla keskimäärin reilun sadan henkilön paikkeille. Tulo- ja lähtömuutto

7 Muuttoliike Nettomuutto Nurmijärvelle Nurmijärven muuttovoitto tulee pääakupunkiseudulta muihin kehyskuntiin ja muualle Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä muuttaa Nurmijärvelle. Nettomuutto ulkomailta on Nurmijärvellä ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan plussan puolella. 7

8 Työpaikat, työvoima ja yritykset Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Suurin osa nurmijärveläisistä, lähes puolet, kuuluu työlliseen työvoimaan. Eläkeläisiä on noin kuudesosa ja lapsia tai opiskelijoita vajaa kolmasosa kuntalaisista. 8

9 Työpaikat, työvoima ja yritykset Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus on ollut hienoisessa kasvussa vuodesta 2005 lähtien, vaikka työllisen työvoiman määrä on muuttoliikkeen ansiosta kasvanut koko ajan. 9

10 Työpaikat, työvoima ja yritykset Työttömyysprosentti kuukausittain 1/ /2015 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on ollut selvässä nousussa viime vuosina. Vuoden 2015 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 8,5 % työvoimasta. 10

11 Työpaikat, työvoima ja yritykset Yritysten lukumäärä Nurmijärvellä sijaitsevien yritysten määrä on ollut nousussa 2000-luvun puolesta välistä. Vuodesta 2013 alkaen Tilastokeskus on tarkentanut lopettaneiden yritysten tarkastelua, mikä on nostanut lopettaneiden yritysten määrää ja vaikuttanut siten alentavasti yrityskantaan. 11

12 Työpaikat, työvoima ja yritykset Perustetut ja lopettaneet yritykset

13 Työpaikat, työvoima ja yritykset Nurmijärven yrityskanta päätoimialoittain 2014 Suurin osa nurmijärveläisistä yrityksistä toimii rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. 13

14 Tietoa väestöstä Nurmijärven asukasmäärä on kasvanut 1940-luvulta lähtien. Väestön määrä kasvoi erityisen voimakkaasti ja 1980-luvuilla sekä 2000-luvun vaihteessa, jolloin väestö kasvoi jopa 3 % vuodessa. Viimeisen 10 vuoden aikana väestönkasvu on ollut hieman hillitympää, n. 1 %, eli noin 400 henkilön verran vuodessa. Tulevat lähivuodet ennustavat myös maltillista kasvua, mutta 2020-luvulla väestön tavoitellaan kasvavan 1,5 %, eli n asukkaan verran vuosittain. Nurmijärven väestö ja väestön kasvuennusteet vuoteen

15 Tietoa väestöstä Väestön kasvu osatekijöittäin Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta keskimäärin noin henkilön verran johtuu korkeasta syntyvyydestä, eli luonnollisesta väestönkasvusta. Loput kasvusta johtuu maan sisäisestä ja ulkomailta tulevasta muuttoliikkeestä. 15

16 Tietoa väestöstä Väestön ikäpyramidi Kunnassa on paljon vuotiaita sekä paljon lapsia. Moni nurmijärveläinen muuttaa opiskeluikäisenä pois kunnasta, mutta vastaavasti kuntaan muuttaa paljon lapsiperheitä. 16

17 Tietoa väestöstä Väestö ikäluokittain ja suuralueittain 2015 Nurmijärvellä on kolme päätaajamaa (Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä ja Rajamäki), yksi taajama (Röykkä) ja useita kyläkeskuksia. Suurin osa nurmijärveläisistä asuu taajamissa. Suurin Nurmijärven taajamista on Klaukkala, jonka alueella asuu noin ihmistä. Kirkonkylässä asukkaita on reilut 8 000, Rajamäellä noin ja Röykässä reilut

18 Asuminen ja rakentaminen Asuntokanta Asuntokanta hallintaperusteen mukaan Asuinkerrostalot 0,234 Rivi- ja ketjutalot 0,167 Muut rakennukset 0,011 Erilliset pientalot 0,586 Omistaa asunnon osakkeet 28 % Muu tai tuntematon hallintaperuste 7 % Arava tai korkotukivuokra-asunto 8 % Asumisoikeusasunto 1 % Muu vuokraasunto 10 % Omistaa talon 46 % Suurin osa nurmijärveläisistä asuu omakotitalossa. Valtaosa nurmijärveläisten asunnoista on myös asukkaiden omistamia. Vuokra-asuntoja on reilu kuudesosa asuntokannasta. 18

19 Asuminen ja rakentaminen Valmistuneet asunnot Vaikka Nurmijärvi on omakotivaltainen kunta, 2010-luvulla asuntorakentaminen on painottunut voimakkaasti kerrostaloasuntoihin. 19

20 Asuminen ja rakentaminen Rakennuskanta Suurin osa Nurmijärven rakennuksista on asuinrakennuksia. Teollisuus-, varastoja liikenteen rakennuksia on noin kymmenesosa rakennuksista. Kaikesta rakennusten kerrosalasta ne muodostavat kuitenkin noin kuudesosan (17,8 %). 20

21 Nurmijärven palvelut Viimeisimpiä tilastotietoja Nurmijärven kunnallisista palveluista. Varhaiskasvatus Lapsia esiopetuksessa 668 Kunnallisia päiväkoteja 32 Lapsia kokopäivähoidossa 1622 Lapsia osapäivähoidossa 196 Kunnallisia perhepäivähoitajia 23 Lapsia kokopäivähoidossa 76 Lapsia osapäivähoidossa 7 Palvelusetelipäiväkodit 8 Lapsia kokopäivähoidossa 257 Lapsia osapäivähoidossa 0 Yksityisiä perhepäivähoitajia 23 Lapsia yksityisen hoidon tuella 60 Kotihoidon tuki Perheitä 713 Lapsia 1081 Kotihoidon tuen kuntalisä Lapsia

22 Nurmijärven palvelut Koulut Koulujen oppilasmäärät

23 Nurmijärven palvelut Lukiot Lukioiden oppilasmäärät

24 Nurmijärven palvelut Nuorisopalvelut 2015 Kunnan nuorisotilat, lkm 6 Nuorison (7 24-v.) käyntikerrat Koulukahvilat, lkm 3 Käyntejä koulukahviloissa Nuorisojärjestöjä kunnassa, lkm 14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2015 Päivystyskäynnit lääkärillä Käynnit päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla Käynnit vastaanoton lääkärillä Käynnit hoitajan vastaanotolla Neuvolalääkäri, käynnit Neuvolaterveydenhoitajalla käynnit Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lääkärikäynnit Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, käynnit terveydenhoitajalla Erikoissairaanhoidon bruttokulut per asukas Päihdehuollon ostopalvelu, hoitovuorokaudet

25 Nurmijärven palvelut Hammaslääkärillä käynnit Käynnit suuhygienistillä Käynnit hammashoitajalla Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm Vaikeavammaisten palveluasumisen vuorokaudet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat 495 Henkilökohtaisen avun saajat 64 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 300 Lastensuojelun sijaishuollon asiakkaat 85 Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat 53 Kotihoitoa saaneet lapsiperheet 58 Kotihoitoa saaneet taloudet, alle 65-vuotiaat 77 Kotihoitoa saaneet taloudet, yli 65-vuotiaat 540 Kotihoitoa saaneet vammaistaloudet 12 Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä yhteensä 191 Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen asiakkaita 129 Ikäihmisten tuetun palveluasumisen asiakkaita 0 Terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitopäiviä Pitkäaikaishoidon asiakkaiden hoitopäiviä Intervalliasiakkaiden hoitopäiviä

26 Liikuntapalvelut Liikuntapaikat ja -palvelut 2015 Jäädytettäviä kenttiä Tekojääratoja Kaukalot Hiihtoladut Uimarannat Uimapaikat Ulkoilualueet ja reitit Liikuntapuistoja Urheilukentät Tekonurmikentät Hiekkakenttiä Lähiliikuntapaikkoja Frisbeegolf-ratoja Skeittialueita Kunnan liikuntapalveluiden järjestämiä ryhmiä 47 Kunnan liikuntapalveluiden ohjauskertoja Osallistujia liikuntapalveluiden tunneilla kpl 1 kpl (Kirkonkylä) 3 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) 105 km 2 kpl (Valkjärvi/Tiira (Klaukkala), Sääksjärvi) 3 kpl (Valkjärvi/Lähtelä, Sääksjärvi/ Röykkä, Vaaksinjärvi) 7 kpl 3 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) 2 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä) 3 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) 24 kpl 4 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki, Palojoki) 2 kpl (Kirkonkylä, Rajamäki) 2 kpl (Klaukkala, Rajamäki)

27 Nurmijärven kunnan ulkoilureitit ja hiihtoladut Pituus(km) 1 Kirkonkylän Parkkimäki** 3,3 2 Kirkonkylän Alhonniittu* 15 myös koiralatu 3 Kiljavannummen ulkoilureitistö* 45 Käpylännummen** ja Matkun lenkit Haukilammin reitti Märkiön lenkki Herusten reitti Kehityksen majan kilpalatu** 4 Rajamäen liikuntapuisto** 1,5 5 Klaukkalan Tornimäki** 3,2 6 Isoniitty Mäntysalon ladut* 6,9 7 Seitsemän veljeksen reitti 10 8 Nukarinkoski* Nurmijärven golfkentän ladut 4 10 Nummenpään ladut* 3 11 Kirkonkylän järvenpohjan ladut 5 * Osa reitistä on valaistu. ** Koko reitti on valaistu. 27

28 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kirjasto 2015 Lainaukset Pääkirjasto Klaukkalan kirjasto Rajamäen kirjasto Kirjastoauto Oiva Vuotuinen kävijämäärä Kirjastossa käynnit ja lainaukset asukasta kohden

29 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtumat 2015 Tapahtumien määrä Kävijämäärä Konsertit Teatteriesitykset Näyttelyt Avajaiset Elokuvat Muut Lastentapahtumien määrä 26 Ikäihmisille suunnattujen tapahtumien määrä 6 Muiden tapahtumien määrä 30 Museoiden kävijämäärät 2015 Taaborinvuoren museot Aleksis Kiven syntymäkoti Nukarin koulumuseo 756 Galleria Ville (pääkirjasto) Muita kulttuuritoimijoita: Nurmijärven kuvataidekoulu, Nurmijärven musiikkiopisto, Jukolan musiikkikoulu, Nurmijärven tanssiopisto. Klaukkalaan valmistuu kesäkuussa 2017 monitoimitalo, johon tulee monikäyttöisiä nuorisotiloja sekä taiteen opetus-, harjoitus- ja esiintymistiloja. 29

30 Talous ja henkilöstö Kunnan talouden tunnuslukuja Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Vuosikate, euroa/asukas 328 Vuosikate/poistot, % 98 Lainat euroa/asukas Kunnan henkilöstö 2015 Vakinaisia työntekijöitä Määräaikaisia työntekijöitä 224 Sijaisia

31 Valtuusto Valtuusto Valtuutettuja yhteensä 51 Valtuustoryhmittäin: Kokoomus 14 Keskusta 13 SDP 9 Perussuomalaiset 7 Vihreät 5 Vasemmistoliitto 1 Kristillisdemokraatit 1 RKP 1 Valtuuston puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Petri Kalmi Kaisa Suominen Elli Aatela Outi Mäkelä Olli Helminen Kirsti Handolin 31

32 Nähtävyydet 12 TAMPERE 22 Sääksjärvi NURMIJÄRVEN KIRKONKYLÄ Uotila Vantaanjoki 10 2 Valkjärvi

33 Nähtävyydet 1 Aleksis Kiven patsas Punamullantie 1 2 Aleksis Kiven syntymäkoti Palojoentie Aleksis Kivi -huone Galleria Ville Punamullantie 1 4 Klaukkalan kirkko Ylitilantie 6 5 Museokahvila Aleksis Kiven tie 5 6 Nukarin koulumuseo Nukarintie 91 7 Nurmijärven kirkko Aleksis Kiven tie 5 8 Pyhän Nektarioksen kirkko Kuonomäentie 80 9 Rajamäen kirkko Patruunantie 7 10 Taaborinvuoren museoalue Koulunkulmantie Vanha hautausmaa Aleksis Kiven tie 5 12 Herusten uimapaikka Palkkisillantie Sääksjärven uimapaikka Kotolahdentie Sääksjärven uimaranta Sääksjärventie Vaaksin uimapaikka Vaaksintie 16 Valkjärven Lähtelän ranta Valkjärventie Valkjärven Tiiran uimaranta Tiiranranta Ketolan strutsitila Korvenojantie Ali-Ollin Alpakkatila Kuonomäentie Myllykoski Siippoontie Nukarinkoski Nukarintie Nurmijärvi Golf Ratasillantie 70 33

34 Nurmijärven historiaa Nurmijärven erämaita alettiin keskiajalla asuttaa hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi. Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta perustettiin v ja se itsenäistyi v Nurmijärven hallin topitäjä muodostettiin v. 1775, jolloin kunnassa oli asukkaita Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä v Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli noin Nurmijärven alueelle syntyi ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Nurmijärven talon pojat alkoivat 1700-luvun alusta käyttää metsiä laajalti hyväkseen kun Helsin gin porvarit tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa ulkomaankauppaan luvulla sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta ja Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisesti merkittävä sahatavaran tuottamisessa. Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeim mät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkon kylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö. 34

35 35 Nurmijärven historiaa

36 Nurmijärven kunta Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Katuosoite: Keskustie 2 B, Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, Nurmijärvi Lähteet: Julkaisija: Nurmijärven kunnan tilastot, Tilastokeskus Nurmijärven kunta, elinkeino- ja kuntakehityskeskus, viestintä,