Taskutietoa Nurmijärveltä

Transkriptio

1 2015 Taskutietoa Nurmijärveltä

2 Tämä taskutilasto kertoo tiivistetysti Nurmijärven kunnasta ja sen asukkaista. Tiedot ovat pääosin tilastoja, mutta mukana on myös esittelyä kunnasta sekä havainnollistavia karttoja. Lisää tilastoja ja tarkempaa tietoa löytyy kunnan kotisivuilta: 2

3 Sisältö Nurmijärven historiaa...4 Yleistietoa Nurmijärven kunnasta...6 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua...7 Työmatkaliikenne...8 Muuttoliike Nurmijärvi on kasvava kunta...10 Väestö ja väestönkasvuennuste...10 Väestön kasvu osatekijöittäin Väestön ikäpyramidi...11 Nurmijärven taajamat...12 Väestö iän mukaan suuralueittain...17 Nurmijärven tilastolliset suuralueet...18 Asunnot ja rakentaminen...19 Asuntokanta...19 Asuntokanta hallintoperusteen mukaan...19 Valmistuneet asunnot Rakennuskanta...20 Työpaikat, työvoima ja yrittäminen...21 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan...21 Työttömyysprosentti kuukausittain Työpaikat, työvoima ja työpaikkaomavaraisuus...22 Yritysten lukumäärä Perustetut ja lopetetut yritykset...23 Yrityskanta päätoimialoittain...24 Nurmijärven palvelut...25 Varhaiskasvatus...25 Koulujen oppilasmäärät...25 Lukioiden oppilasmäärät...26 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut...26 Liikuntapalvelut...27 Sosiaali-ja terveyspalvelut...28 Kunnan talouden tunnuslukuja...29 Kuntaorganisaatio ja valtuusto...30 Nähtävyyksiä

4 Nurmijärven historiaa Nurmijärven erämaita alettiin keskiajalla asuttaa hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi. Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta perustettiin v ja se itsenäistyi v Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin v. 1775, jolloin kunnassa oli asukkaita Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä v Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n Nurmijärven alueelle syntyi ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Nurmijärven talonpojat alkoivat 1700-luvun alusta käyttää metsiä laajalti hyväkseen kun Helsingin porvarit tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa ulkomaankauppaan luvulla sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta ja Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisesti merkittävä sahatavaran tuottamisessa. Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö. 4

5 Nurmijärven pitäjänkartta vuodelta

6 Yleistietoa Nurmijärven kunnasta Pinta-ala: 367,33 km 2 Maapinta-ala: 362,50 km 2 Asukasluku (ennakkotieto) : Asukkaita per maa-km : 115 Tuloveroprosentti 2014: 19,50 Päätaajamat: Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. 6

7 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua 25 3 E12 7

8 Työmatkaliikenne Suurin osa nurmijärveläisistä käy töissä kunnan rajojen ulkopuolella. Pendelöinti on voimakasta sekä Nurmijärveltä muualle että muista kunnista Nurmijärvelle. Vuonna 2012 oman kunnan sisällä kävi töissä nurmijärveläistä. HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI JÄRVEN- PÄÄ JÄRVEN- PÄÄ PORNAINEN VIHTI 1 TUUSULA KERAVA 1 ESPOO VANTAA 5 HELSINKI SIPOO KIRKKONUMMI RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI PORNAINEN VIHTI 2 TUUSULA KERAVA 3 ESPOO VANTAA HELSINKI SIPOO 8

9 Muuttoliike Nurmijärven muuttovoitto pääkaupunkiseudulta on voimakkaan positiivinen, mutta muuhun kehysalueeseen, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen verrattuna pääosin negatiivinen. Muuttoliike Ntt Nettomuutto muu Suomi Nettomuutto muu Uusimaa Nettomuutto Helsingin kehysalue Nettomuutto pääkaupunkiseutu Kuntien välinen nettomuutto Kokonaisnettomuutto Nurmijärvelle oli suurinta 2000-luvun alkupuolella. Vuodesta 2008 muuttovoitto on pienentynyt, mutta säilynyt positiivisena. 9

10 Nurmijärvi on kasvava kunta Nurmijärven väestö on kasvanut tasaisen voimakkaasti luvulta lähtien luvun puolessa välissä ja aivan viime vuosina kasvu on ollut hieman hillitympää. Väestön tavoitellaan Nurmijärvellä kasvavan tulevina vuosina noin 670 asukkaan verran vuosittain. Realistiset odotukset ovat kuitenkin hieman pienemmät (n. 500 hlöä / vuosi) varsinkin lähivuosille. asukasta Nurmijärven väestö ja väestönkasvuennuste vuoteen 2040 Nurmijärven väestö ja väestön kasvuennusteet vuoteen Nurmijärven väestösuunnite, tavoite Nurmijärven väestösuunnite, odote Tilastokeskuksen ennuste Väestönkasvu Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta yleensä noin henkilön verran selittyy korkealla syntyvyydellä ja loput muuttoliikkeellä. Kuntien välinen nettomuutto vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon kunnassa rakennetaan asuntoja. Muuttovoitto ulkomailta on hienoisessa kasvussa. 10

11 1200 Väestön kasvu osatekijöittäin Kokonaismuutos Syntyneiden enemmyysenemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kunnassa on paljon vuotiaita ja paljon lapsia. Opiskeluikäisten lasten lähtömuutto pois Nurmijärveltä on kuitenkin voimakasta. Väestön ikäpyramidi Naiset Miehet

12 Nurmijärvellä on kolme päätaajamaa ja useita maaseutumaisia kyliä Klaukkala Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on kunnan taajamista suurin. Klaukkalan suuralueella on asukasta ( ). Klaukkala on kasvanut nopeasti lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien an siosta. Taajama on rakentunut sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalalle on luonteenomaista myös maaston voimakkaat korkeuserot. Klaukkalassa on kattavien kunnallisten palveluiden lisäksi kunnan parhaat kaupalliset palvelut. 12

13 Kirkonkylä Kirkonkylän suuralueella on asukasta ( ). Taajama sijaitsee Hämeenlinnanväylän (Valtatie 3) tuntumassa. Kirkonkylä on kunnan päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonkylässä sijaitsevat mm. kunnanvirasto, kirjastotalo, tori ja pääterveysasema. Kirkonkylässä onkin huomattavan paljon palvelualan työpaikkoja. Kirkonmäen ja hautausmaan tienoilla Aleksis Kiven tieltä löytyy vielä perinteistä kirkonkylän ilmettä. Tien varrella ovat kirkon ja hautausmaan lisäksi vanha pappila, Lukkarila ja Nurmijärven ensimmäisen koulumestarin, Aleksis Kivenkin opettajana toimineen Malakias Costianderin talo. Nurmijärven tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna Kirkkoa vastapäätä sijaitsi aikanaan myös Albin Koposen perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. 13

14 Rajamäki Rajamäki on perinteikäs 1880-luvulta vanhan Alkon Rajamäen tehtaiden yhteyteen kasvamaan lähtenyt taajama. Tehtaalla on ollut merkittävä vaikutus Rajamäkeen ja koko kuntaan. Asukkaita Rajamäen suuralueella ( ) on Ensimmäiset Rajamäen työväenasunnot rakennettiin 1800-luvun päättyessä ja ne ovat nykyisin suojelukohteita. Entiseen tehdasyhdyskuntaan on muodostunut asuinalue, jossa vanhaa rakennuskantaa on korjattu ja uutta rakennettu vanhaan sopeuttaen. Rajamäellä on taajamista eniten teollisia työpaikkoja. Nykyiset Altia Oyj:n Rajamäen tehtaat on suurin työnantaja kunnan jälkeen. 14

15 Röykkä Lopentien halkoma, nykyisin asukkaan (koko suuralue ) Röykkä on syntynyt Suomen ensimmäisen keuhkotautiparantolan eli Nummelan parantolan perustamisen ja sen asiakkaiden sekä vieraiden tarpeisiin perustetun Röykän aseman myötä 1900-luvun alussa. Taajamassa on ollut teollista toimintaa vuosikymmenien ajan. Sääksjärven ulkoilualue ja Vaaksinjärvi ovat taajaman helmiä. 15

16 Kyläkeskukset Kunnassa on useita kyläkeskuksia, joista elinvoimaisimpia ovat Lepsämä, Perttula, Nummenpää, Metsäkylä, Palojoki ja Nukari. Maaseutualueiden asuinrakentaminen sijoittuu Nurmijärvellä miljöötä kunnioittaen kyläkeskuksiin. 16

17 Väestö iän mukaan suuralueittain 2015 Suuralue Yht Koko kunta yht Rajamäki Röykkä Nukari Perttula Nummenpää Kirkonkylä Palojoki Lepsämä Metsäkylä Klaukkala Tuntematon Suuralue Koko kunta yht Rajamäki Röykkä Nukari Perttula-Nummenpää Kirkonkylä Palojoki Lepsämä Metsäkylä Klaukkala Tuntematon

18 Nurmijärven tilastolliset suuralueet 18

19 Asunnot ja rakentaminen Asuntokanta Asuinkerrostalot, Muut rakennukset, 22,6 % 1,1 % Rivi ja ketjutalot, 16,9 % Erilliset pientalot, 59,4 % Suurin osa nurmijärveläisistä asuu omakotitalossa ja itse omistamassaan talossa. Asuntokanta hallintaperusteen mukaan Omistaa asunnon osakkeet, 27,4 % Muu tai tuntematon hallintaperuste, 7,4 % Arava tai korkotukivuokra asunto, 8,4 % Asumis oikeusasunto, 1,1 % Muu vuokra asunto, 8,4 % Omistaa talon, 47,3 % 19

20 Valmistuneet asunnot Omakotitalot Rivi ja ketjutalot Kerrostalot Vuoden 2007 jälkeen vuosittainen tuotanto on ollut pääsoin 200:n ja 300:n välillä, mutta toissa vuonna asuntoja rakennettiin yli 400 ja viime vuonnakin yli 350. Rakennuskanta Rakennuksia, lkm % Kerrosala (m 2 ) Asuinrakennukset yht , ,1 Liikerakennukset 104 0, ,5 Toimistorakennukset 47 0, ,4 Liikenteen rakennukset 570 4, ,1 Hoitoalan rakennukset 63 0, ,4 Kokoontumisrakennukset 66 0, ,2 Opetusrakennukset 54 0, ,6 Teollisuusrakennukset 312 2, ,5 Varastorakennukset 203 1, ,8 Muut rakennukset 42 0, ,4 % 20

21 Työpaikat, työvoima ja yrittäminen Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Eläkeläiset 17 % Muut 3 % Opiskelijat ja koululaiset 7 % 0 14 vuotiaat 22 % Työlliset 48 % Työttömät 3 % Suurin osa nurmijärveläisistä on työllisiä. Heitä on lähes puolet kaikista kuntalaisista. 21

22 Työttömyysprosentti kuukausittain 1/2005 4/2015 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 40 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on vaihdellut pitkään 3 6 % välillä. Vuoden 2013 jälkeen työttömyys on ollut hiljalleen nousussa. Nurmijärven työpaikat, työllinen työvoima ja työpaikkaomavaraisuus Nurmijärven työpaikat, työvoiman määrä ja työpaikkaomavaraisuus ovat hieman kasvaneet 2000-luvulla. 22

23 Yritysten lukumäärä Nurmijärvellä sijaitsevien yritysten määrä on ollut nousussa 2000-luvun puolesta välistä. Vuodesta 2013 alkaen Tilastokeskus on tarkentanut lopettaneiden yritysten tarkastelua, mikä on nostanut lopettaneiden yritysten määrää ja vaikuttanut siten alentavasti yrityskantaan. Perustetut ja lopetetut yritykset Kpl Perustetut Lopettaneet

24 Nurmijärven yrityskanta päätoimialoittain 2013 Kuljetus ja varastointi; 9 % Teollisuus; 7 % Hallinto ja tukipalvelutoiminta; l t i i t 6 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 13 % Muut toimialat; 27 % Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus; 16 % Rakentaminen; 22 % Suurin osa nurmijärveläisistä yrityksistä toimii rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Kunnan yritysalueiden yritykset 2012 ja (268 kpl) 2014 (277 kpl) 24

25 Nurmijärven palvelut Ohessa tilastotietoa nurmijärven kunnallisista palveluista vuoden 2013 lopusta. Varhaiskasvatus Lapsia kunnallisessa kokopäivähoidossa Lapsia kunnallisessa osapäivähoidossa 528 Kunnallisia päiväkoteja, kpl 36 Lapsia perhepäivähoidossa 82 Lapsia kodinhoidontuen piirissä Lapsia esiopetuksessa 633 Koulut Koulujen oppilasmäärät vuosiluokat yhteensä vuosiluokat vuosiluokat

26 Lukioiden oppilasmäärät Nurmijärven yhteiskoulu Rajamäen lukio Arkadian lukio (yksityinen) Nurmijärvellä toimii lisäksi muita oppilaitoksia: Nurmijärven opisto, kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja tanssiopisto. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 2014 Kirjaston toimintayksiköitä 4 Kirjastossa käyntejä yhteensä Lainauksia yhteensä Kulttuuripalveluiden tapahtumia yhteensä 56 Näistä taidenäyttelyitä 12 Tapahtumiin osallistuneita Museonäyttelyitä 6 Näyttelyissä kävijöitä

27 Kirjastoissa käynnit ja lainaukset Käyntejä/asukas 12,4 11,7 10,9 10,7 10,7 10,0 9,1 Lainauksia/asukas 24,2 21,8 20,7 20,7 20,4 19,5 18,3 Liikuntapaikat ja -palvelut Jäädytettävät kentät 29 Tekojäärata 1 Kaukalot 3 Hiihtoladut 105 km Uimarannat 2 Uimapaikat 3 Ulkoilualueet ja reitit 7 Urheilukentät 2 Tekonurmikentät 3 Liikuntapuistot 2 Lähiliikuntapaikat 1 Hiekkakentät 24 Liitokiekkorata 2 Skeittialue 2 Kunnan liikuntapalveluiden järjestämiä ryhmiä 153 Osallistujia liikuntapalveluiden tunneilla

28 Sosiaali-ja terveyspalvelut 2014 Päivystyskäynnit lääkärillä Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käynnit Käynnit vastaanoton lääkärillä Käynnit hoitajan vastaanotolla Hammaslääkärillä käynnit Käynnit suuhygienistillä Käynnit hammashoitajalla Käynnit neuvolalääkärillä Käynnit neuvolan terveydenhoitajalla Erikoissairaanhoidon bruttokulut, per asukas Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm Päihdehuollon ostopalvelu, hoitovuorokaudet Vaikeavammaisten palveluasumisen vuorokaudet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat 464 Henkilökohtaisen avun saajat 50 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 442 Lastensuojelun sijaishuollon asiakkaat 93 Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat 58 Kotihoitoa saaneet taloudet, alle 65-vuotiaat 96 Kotihoitoa saaneet taloudet, yli 65-vuotiaat 519 Kotihoitoa saaneet vammaistaloudet 10 Kotihoitoa saaneet lapsiperheet 90 28

29 Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä yhteensä 186 Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen asiakkaita 118 Ikäihmisten tuetun palveluasumisen asiakkaita 3 Terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitopäiviä Pitkäaikaishoidon asiakkaiden hoitopäiviä Intervalliasiakkaiden hoitopäiviä Kunnan talouden tunnuslukuja Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Vuosikate, euroa/asukas 276 Vuosikate/poistot, % 85 Lainat euroa/asukas Verotulot Kunnallisvero 159,1 Yhteisövero 6,5 Kiinteistövero 7,5 Tuloveroprosentti 19,50 Verotulot yhteensä, euroa/asukas

30 Nurmijärven kuntaorganisaatio ja valtuusto Kunnan palveluksessa työskentelee yli henkilöä. Kunnan henkilöstön määrä Valtuusto Valtuutettuja yhteensä 51 Kansallinen kokoomus 14 Suomen Keskusta 12 Suomen sosialidemokraattinen puolue 9 Perussuomalaiset 8 Vihreät 5 Kristillisdemokraatit 1 Ruotsalainen kansanpuolue 1 Vasemmistoliitto 1 Valtuuston puheenjohtaja Petri Kalmi I varapuheenjohtaja Kaisa Suominen II varapuheenjohtaja Elli Aatela Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä I varapuheenjohtaja Maiju Tapiolinna II varapuheenjohtaja Kirsti Handolin 30

31 Nähtävyyksiä 1 Aleksis Kiven patsas 2 Aleksis Kiven syntymäkoti 3 Aleksis Kivi -huone 4 Klaukkalan kirkko 5 Museokahvila 6 Nukarin koulumuseo 3 Galleria Ville 7 Nurmijärven kirkko 8 Pyhän Nektarioksen kirkko 9 Rajamäen kirkko 10 Taaborinvuoren museoalue 11 Vanha hautausmaa Nurmijärvi- ja matkailuinfo: Pääkirjasto puh

32 Nurmijärven kunta Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Katuosoite: Keskustie 2 B, Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, Nurmijärvi Lähteet: Julkaisija: Nurmijärven kunnan tilastot, Tilastokeskus Nurmijärven kunta, elinkeino- ja kuntakehityskeskus, viestintä, kesäkuu