TIETOTEKNIIKASTA TERVEYTTÄ?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKASTA TERVEYTTÄ?"

Transkriptio

1 VTT Impulssi LEHTI TIETEESTÄ, TEKNOLOGIASTA JA LIIKETOIMINNASTA VTT LEHTI TIETEESTÄ, TEKNOLOGIASTA JA LIIKETOIMINNASTA TIETOTEKNIIKASTA TERVEYTTÄ? KASVIJÄTTEET KÄYVÄT ENERGIAKSI S. 18 GRAFEENISTA UUSI PII? S. 48 SUOMI PARAS PORTTI VENÄJÄN MARKKINOILLE S. 78 TIEDE & TULEVAISUUS

2 PÄÄKIRJOITUS Hans Söderlund tutkimusprofessori VTT Terveysteknologiaa parempaa elämää varten Molekyylibiologian ja perinnöllisyystieteen nopea kehitys on luonut vankan pohjan, jolta nyt etsitään uusia lääkeaineita ja diagnostisia markkereita. Saatavilla on nyt uusia lääkeaineryhmiä, kuten terapeuttisia proteiineja. Biotieteiden synnyttämä valtava tietomäärä on puolestaan vauhdittanut laskentatieteiden kehitystä. Elektroniikan ja mikrofl uidistiikan kehitys on tuonut mukanaan tehokkaita työkaluja diagnostiikkaan. Nykymenetelmien avulla kehostamme voidaan kerätä valtavasti tietoa. Bioteknologiaa sekä tieto- ja viestintäteknologiaa yhdistämällä voidaan luoda edistyksellisiä, elämänlaadun parantamiseen tähtääviä ratkaisuja. VTT:n roolina terveys- ja hyvinvointiverkostossa on moninaisten teknologioiden tarjoaminen, kun taas kliinisestä tutkimuksesta vastaavat yhteistyökumppanimme. Ydinosaamistamme on muun muassa systeemibiologiaksi kutsuttu tieteenala. Sen keskeinen ajatus on, että jokaisen elävän organismin toiminnan taustalla on äärimmäisen monisyinen viestien ja toisiinsa liittyvien reaktioiden verkosto monitahoisessa järjestelmässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Systeemibiologiassa pyritään saamaan organismista, kudoksesta ja yksittäisen solun tilanteesta mahdollisimman kattava kuva: mitkä geenit ovat aktiivisia, mitkä proteiinit ovat läsnä ja mitkä aineenvaihduntareitit ovat toiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa laajoja analyysejä, joilla selvitetään, mitkä biokemialliset yhdisteet löytyvät kudoksesta ja kuinka paljon niitä on. Seuraavassa laskennallisessa vaiheessa tavoitteena on mallintaa, mitä kudoksessa tapahtuu. Me VTT:llä sovellamme systeemibiologiaan perustuvaa lähestymistapaa monin tavoin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon solupohjaiset seulontajärjestelmät, joiden avulla pyritään löytämään syöpälääkkeitä. Etsinnöissä hyödynnetään automatisoituja solunviljelyjärjestelmiä ja elimiä jäljitteleviä kolmiulotteisia soluviljelmiä. Tiedon keräämistä varten on kehitettävä uusia analysointimenetelmiä. Systeemibiologian mahdollisuudet eivät rajoitu lääkeaineiden etsintään, vaan sen avulla voidaan kehittää myös diagnosointityökaluja. Niiden avulla taas voidaan löytää biomarkkereita eli elimistössämme olevia molekyylimerkkejä, jotka kertovat tietystä sairaudesta tai alttiudesta sairastua tiettyyn tautiin. Tietoja voidaan soveltaa elämäntapojen riskianalyysissä esimerkiksi ruokavalion terveysvaikutusten tutkimiseen. Teknologian avulla voidaan siis sekä parantaa sairauksien hallintaa että edistää terveyttä. Kun hoidetaan ihmisiä, tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan saa olla pääroolissa. Teknologian tehtävä on auttaa kohenta maan elämän laatua ei johtaa tai hallita sitä. Keskipisteessä on ihminen, ei teknologia. Terveydenhoitokustannukset kasvavat jatkuvasti. Jos kaikki käytettävissä olevat hoitovaihtoehdot hyödynnetään, kustannusrakenne voi muodostua kestämättömäksi. Teknologian kehittämisessä onkin aina otettava huomioon, että uusista teknisistä apuvälineistä pitää olla hyötyä kaikille. Muutoin on vaarana paluu aikaan, jolloin terveydenhuolto oli ainoastaan pienen vähemmistön saatavilla.

3 VTT Impulssissa nyt 2 Polttopisteessä 4 Lyhyesti 8 Kohtaamisia 10 Tietotekniikasta terveyttä Lääkkeitä tulevaisuuden terveydenhuollon resurssipulaan etsitään kuumeisesti. Yhdessä reseptissä lukee tietotekniikka. Jo nyt tekniikka mahdollistaisi omasta terveydestä huolehtimisen ja keskusteluyhteyden ammattilaisiin. s. 10 TIEDE JA TULEVAISUUS 18 Mikrobeissa on tulevaisuus Solutehtaat tuottavat polttoainetta ja kemikaaleja uusiutuvista luonnonvaroista. Tutkimusprofessori, filosofian tohtori Merja Penttilä, VTT 26 Rinnakkaislaskenta pian ulottuvillamme? Nykyaikaiset mikrotietokoneet ovat saamassa lisätehoa rinnakkaislaskennasta. Johtava tutkija, tekniikan tohtori Kaj Juslin, VTT 32 Biomassasta suuren mittakaavan uusiutuva lämmön ja sähkön lähde Biomassa on merkittävä vaihtoehto, kun tavoitellaan ehtyvien fossiilisten polttoaineiden käytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä energiantuotannossa. Teknologiajohtaja, tekniikan lisensiaatti Satu Helynen, VTT 38 Pienhiukkasten terveyshaitat kuriin Hengitysilman sisältämät pienhiukkaset muodostavat merkittävimmän ympäristöterveysongelman teollisuusmaissa. Tutkija, diplomi-insinööri Aimo Taipale, VTT 18 VTT IMPULSSI

4 OSAAMINEN JA UUSI TEKNOLOGIA 44 Ennakoivaan ja yksilölliseen terveyden- ja sairaanhoitoon Tulevaisuuden visiossa sairauksien hoito päästään usein aloittamaan jo ennen kuin oireita on edes näkyvissä. Sairaudet on ennustettu jo vuosia aikaisemmin ehkä jo lapsuudessa. 48 Hiiliatomikerros muuntuu moneen käyttöön Materiaalitieteiden kuumimpiin tutkimuskohteisiin lukeutuva grafeeni haastaa piin elektroniikassa Lääkintälaitteen pitkä tie markkinoille Monen sairaalasta tai apteekin hyllyltä löytyvän laitteen kyljessä on merkintä CE Tämä tarkoittaa, että VTT on todennut tuotteen täyttävän EU:n asettamat viranomaisvaatimukset. Mitä varhaisempi diagnoosi, sitä parempi potilaalle. 54 Alzheimerin tauti taistelua aikaa vastaan Tutkijat etsivät keinoja havaita tauti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Nanosellu taipuu moneksi Nanokuiduiksi jalostettu selluloosa on tulossa täysin uusille toimialoille, muun muassa kosmetiikkateollisuuteen. 60 Rakkaudesta biotekniikan haasteisiin Mascoma kehittää täydellisiä teknologiapaketteja etanolin tuottamiseksi lignoselluloosapitoisista kasvimateriaaleista. 60 VTT IMPULSSI

5 INNOVAATIOT JA LIIKETOIMINTA 64 Moniteknologisuus mahdollistaa innovaatioita tapaus painettu äly Monialainen osaaminen on avainsana painetun älyn hankkeissa. 68 Kuidusta kuntoa Terveellisen kuidun lisääminen ruoka-aineisiin on elintarviketeollisuudelle sekä haaste että mahdollisuus. 74 Yhteistyö tuottaa tulosta Piilaaksossa Kansainvälistyvä VTT on ottanut tukevan jalansijan Piilaaksosta. 78 Portti Venäjälle vetää Suomi on kirkkaasti paras väylä Venäjän markkinoille. Kehitettävää kuitenkin riittää. 64 VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Laaja-alaista osaamista yhdistämällä VTT voi auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja ja näin lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla VTT varmistaa tiedon ja teknologian tehokkaan siirron ja hyödyntämisen. Teknologiapainopistealueet Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Yhteiskunnan teknologiat Liiketoimintatutkimus VTT Impulssi on VTT:n julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomeksi ja englanniksi. Julkaisija: VTT, Vuorimiehentie 5, Espoo, PL 1000, VTT. Puhelin Päätoimittaja: Olli Ernvall, puhelin Toimitusneuvosto: Erkki KM Leppävuori, Jouko Suokas, Jorma Lammasniemi, Kari Larjava, Tapio Koivu, Laura Apilo, Petri Kalliokoski ja Paula Bergqvist. Toimitus: Cocomms Oy. Ulkoasu: MCI Press oy. Paino: Edita, Helsinki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: ISSN Julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat haastateltavien esittämiä eivätkä välttämättä vastaa VTT:n kantaa. VTT IMPULSSI

6 POLTTOPISTE PEKKA PUSKA TEKNOLOGIA HELPOTTAA TERVEELLISIÄ VALINTOJA w.valtteri.net Teksti Marjo Kosonen Kuva Valtteri Kantanen Suomen ikäpyramidi vinoutuu hurjaa vauhtia. Jatkossa työikäisillä on täällä elätettävänään suhteessa enemmän eläkemummoja ja -vaareja kuin muissa Euroopan maissa. Onko terveydenhuolto kuitenkaan kriisin edessä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska huomauttaa, että ikääntyminen ei automaattisesti lisää terveydenhoitopalvelujen kysyntää. Ikääntyvät ovat tulevaisuudessa aiempaa terveempiä. Suuri muutos ja haaste on diabeteksen kaltaisten pitkäaikaisten tautien kasvu. Niiden hoidossa tarvitaan aivan uudenlaista osaamista, palvelujen järjestämistä ja työnjakoa. Suuri saavutus Puska korostaa, että väestön ikääntyminen ei ole vain kielteinen asia. Vielä 30 vuotta sitten työikäiset miehet kuolivat saappaat jalassa. Noista ajoista keskimääräinen elinikämme on pidentynyt kymmenellä vuodella. Suomalaiset eivät ole koskaan olleet niin terveitä kuin nyt. Pekka Puska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja tunnetaan suomalaisen lääketieteen pitkäaikaisena vaikuttajana. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1972 käynnistyneestä Pohjois- Karjala-projektista, joka viitoitti tien sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähentämiseen Suomessa. 2 VTT IMPULSSI

7 Valtteri Kantanen Kansanterveystyö ei tähtää ikuiseen elämään. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi elää terveenä mahdollisimman pitkään, Pekka Puska sanoo. Ongelma, jota ei rahalla ratkaista Teksti Marjo Kosonen Kuva Jari Tikka Loistava saavutus on suuressa määrin uuden tiedon, valistuksen ja sen seurausten ansiota, Pohjois-Karjala-projektista tunnettu Puska toteaa. Tieto yksin ei saa ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään. Teknologia voi auttaa tekemään terveet elämäntavat ihmisille helpoiksi. Sairauksien ehkäiseminen on tehokkainta terveydenhoitoa. Teknologia on yhä keskeisemmässä asemassa niin ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa kuin sairauksien hoidossa. Mikään teknologia ei kuitenkaan ole kaikkivoipa, Puska sanoo. Syömällä terveeksi Sairauksien ehkäisyssä suurin merkitys on elintarviketeknologialla. Funktionaaliset elintarvikkeet voivat auttaa alentamaan kolesterolia, lisätä elimistön luontaista vastustuskykyä tai ehkäistä hampaiden reikiintymistä. Kansanterveydellisesti avainasemassa ovat kuitenkin peruselintarvikkeet ja niiden kehittäminen esimerkiksi suolaa vähentämällä. Nykyihmiselle erilaiset uudet terveystuotteet ovat usein helppo vaihtoehto. Teknologia muuttaa myös terveysasioista viestimistä. Internet on avannut kansalaisten valistustyössä aivan uudet ulottuvuudet mahdollistamalla interaktiivisuuden. Terveydenhuollossa verkkoon ovat siirtyneet potilaskertomukset tulevaisuutta ovat tietokonelaskelmat potilaan sairastumisen riskeistä ja hälytysrajoista. Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän myös liikunnassa ja tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Sairaanhoidon teknologiassa on otettu suuria edistysaskeleita aina diagnostiikasta instrumentteihin. Lääkärit ja hoitajat tekevät ratkaisut inhimillistä vuorovaikutusta unohtamatta, mutta teknologian osuus diagnostiikassa ja hoidossa on hyvin ratkaiseva. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen tiivistää hoivasektorin tulevaisuudenkuvan kahteen lauseeseen: Kyse ei ole vain rahan riittävyydestä. Meiltä yksinkertaisesti loppuvat tekevät kädet. Keskivertosuomalainen tarvitsee tilastojen mukaan perusteellista hoitoa kahden viimeisen elinvuotensa aikana. On sinänsä ihan sama, onko hoidokki 70- vai 100-vuotias. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa seuraavan 30 vuoden aikana 70 prosenttia. Samaan aikaan työikäisten osuus kutistuu lähes kymmenen prosenttia. Mistä silloin riittää väkeä elinkeinoelämän palvelukseen, Virtanen kysyy. Ongelma ei poistu, vaikka syntyvyys yhtäkkiä kääntyisikin rakettimaiseen kasvuun: vuonna 2040 töitä paiskivat ikäluokat ovat jo syntyneet. Vajetta ei korvaa myöskään paljon puhuttu maahanmuutto. Mitään yhtä lääkettä ongelmaan ei ole löydettävissä. Erkki Virtanen näkee yhtenä mahdollisuutena tuottavuuden kasvattamisen. Vaikka tehokkuuden mittaaminen onkin hoivatyössä vaikeaa, sielläkin voitaisiin saada enemmän aikaan samalla työpanoksella. Perinteisessä pohjoismaisessa mallissa yhteiskunta vastaa hoivasektorin palveluista ja myös tuottaa ne. Tätä mallia pitäisi Virtasen mukaan täydentää yksityisen sektorin palveluilla myös perusterveydenhuollossa. Yrittäjä haluaa viivan alle tulosta. Hän on siksi todennäköisesti terveyskeskuslääkäriä kiinnostuneempi tuottavuudesta ja sen parantamiseen tähtäävistä investoinneista. Terveydenhuollossa tarvitaan investointeja muun muassa diagnostiikan ja sairaanhoidon teknologiaan. Myös rakenteita ja prosesseja on uusittava. Hoitoprosessien tehostaminen voidaan huomioida esimerkiksi sairaalarakennusten suunnittelussa. Sairaalat voisivat myös erikoistua erityyppisiin leikkauksiin, jolloin syntyisi mittakaavaetuja ja laatu paranisi. Laitosten resurssit eivät kuitenkaan tulevaisuudessa riitä, vaan vanhuksia on hoidettava kotona nykyistä selvästi pidempään. Avuksi tulevat kodin apuvälineet ja kotona pärjäämisen mahdollistava teknologia, Erkki Virtanen sanoo. Työurien pidentäminen on sekin yksi näkökohta. Eläkeikää on nostettava nykyisestä ikävuodesta. Ei kuitenkaan mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Eläkkeelle jäävät ovat aiempaa terveempiä ja vauraampia, heillä on pitkä elämä edessään. Erilaisia hyvinvointi- ja matkailupalveluja tarjoaville yrityksille tässä on selkeä mahdollisuus. VTT IMPULSSI 3

8 LYHYESTI BIOTEKNIIKKA Bioetanolia yhteiseurooppalaisin voimin LISÄTIETOJA: MERJA PENTTILÄ, VTT on mukana kehittämässä maa- ja metsätalouden jätteistä esimerkiksi oljesta ja hakkeesta ja energiakasveista biopolttoaineen valmistukseen soveltuvaa raaka-ainetta. VTT:n käynnistämä NEMO-hanke kokoaa yhteen eurooppalaiset tutkimuslaitokset ja yritykset. Nelivuotisen projektin budjetti on 8,2 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,9 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalouden jätteet koostuvat pääasiassa lignoselluloosasta, jonka sokeriyhdisteitä mikrobit eivät voi sellaisenaan hyödyntää etanolin tuotannossa. Projektissa kehitetään entsyymejä, joilla lignoselluloosa voidaan pilkkoa käymiskelpoisiksi sokereiksi. Tavoitteena on myös räätälöidä mikrobien aineenvaihduntaa niin, että ne voivat tuottaa sokereista suuria määriä etanolia taloudellisesti ja tehokkaasti. Projektissa testataan entsyymien ja hiivakantojen soveltuvuutta biopolttoaineen teollisiin valmistusprosesseihin. 4 VTT IMPULSSI

9 LÄÄKETIEDE Tuoretta tietoa syöpäsolujen leviämisestä LISÄTIETOJA: JOHANNA IVASKA, VTT:n ja Turun yliopiston yhteinen tutkimusryhmä on löytänyt keuhkosyövistä mekanismin, jota syöpäsolu käyttää levitessään elimistöön etäpesäkkeinä. Lisäksi yhteistyössä Heidelbergin yliopiston kanssa on löytynyt tekijä, joka säätelee useiden eri syöpien leviämistä. Löydökset antavat uutta tietoa siitä, miten syöpäsolujen tappava kyky ottaa jalat alleen syntyy ja miten syöpä pääsee leviämään alkuperäisestä kasvaimesta muualle elimistöön. Yhdessä nämä löydökset lisäävät tietoa syövän leviämisestä ja saattavat vaikuttaa syöpätutkimusten suuntaamiseen tulevaisuudessa. Syövän tappavuus perustuu sen kykyyn levitä elimistöön ja muodostaa etäpesäkkeitä. Aiemmin on ajateltu, että syöpäsolut irrottautuvat ja kulkeutuvat muihin kudoksiin menetettyään tekijät, joilla ne sitoutuvat kasvaimen muihin soluihin. VTT:n uusi rakenne lisää teknologian vaikuttavuutta ja asiakashyötyjä VTT siirtyy uuteen VTT Group -rakenteeseen vuoden 2010 alussa. Muutos on sekä rakenteellinen että toiminnallinen. Jatkossa VTT pystyy aiempaa tehokkaammin hyödyntämään laaja-alaista tieteellistä ja teknologista osaamistaan, suuntaamaan sitä asiakkuuksiin ja siten lisäämään vaikuttavuuttaan. Uusi rakenne mahdollistaa myös VTT:n pitkäjänteisen kehittämisen ja tehokkaan asiakasliiketoiminnan. VTT Groupiin kuuluvat tutkimus ja kehitys, asiakasratkaisut, strateginen tutkimus ja IP-omaisuuden kehittäminen ja hallinta. Yhtiöt toimivat itsenäisesti ja tuottavat muun muassa asiantuntijapalveluita liittyen teknologioiden soveltamiseen, testaukseen, sertifiointiin ja uuden spin-off-liiketoiminnan käynnistämiseen. Myös kansainvälinen verkottuminen ja liiketoiminta VTT International Oy:n kautta lisääntyy. ELEKTRONIIKKA LÄÄKETIEDE Bayer Schering ja VTT kehittämään syöpälääkkeitä LISÄTIETOJA: MARKO KALLIO, VTT ja Bayer Schering Pharma AG ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen tutkimusyhteistyösopimuksen, joka koskee lääkeyhtiön uusien syöpälääkkeiden tutkimus- ja kehitystyötä. Hankkeessa hyödynnetään VTT:n kehittämiä, ainutlaatuisia geenien ja syöpäsolujen tutkimusmenetelmiä. VTT:n kehittämä syöpäsolujen kolmiulotteinen kasvatusmenetelmä mahdollistaa solujen tutkimisen ihmisen kudosta muistuttavassa kasvuympäristössä. Mallissa solujen keskinäiset vuorovaikutukset ja yhdessä muodostamat rakenteet jäljittelevät ihmisruumiin omia solukkoja perinteistä, kaksiulotteista tutkimusmenetelmää paremmin. Mallin avulla saadaan poikkeuksellisen arvokasta tietoa syöpäsolujen leviämiskyvystä ja aggressiivisuudesta sekä kehitteillä olevien uusien lääkkeiden syöpäsolujen kasvua hillitsevistä vaikutuksista. Urbaaneja älypalveluja LISÄTIETOJA: TUOMO TUIKKA, Eurooppalaisessa Smart Urban Spaces -yhteishankkeessa kehitetään yhteentoimivia, helppokäyttöisiä kaupunkipalveluja, jotka hyödyntävät mobiilitekniikoita ja jokapaikan tietotekniikkaa. Pääpaino on mobiililaitteilla käytettävissä tilanne- ja paikkasidonnaisissa palveluissa. Mukana on yhdeksän kaupunkia Ranskasta, Espanjasta, Kreikasta ja Suomesta. Suomesta mukana ovat Helsinki ja Oulu. Tavoitteena on paitsi eurooppalaisten ICT-järjestelmien yhteentoimivuus ja kaupunkien toiminnan kustannustehokkuuden lisääminen, myös kansalaisten arjen helpottaminen. Liikenne-, matkailu-, tapahtuma- ja koulutuspalveluja ja niiden yhteentoimivuutta testataan eri kaupungeissa. Projektia koordinoi Suomessa VTT, joka tekee myös siihen liittyvää tutkimusta. VTT IMPULSSI 5

10 LYHYESTI TIETOTEKNIIKKA LISÄTIETOJA: JUHA MANNILA, ICT-teknologian synnyttämät eettiset ongelmat kartoitetaan LISÄTIETOJA: VEIKKO IKONEN, Uudet informaatio- ja viestintäteknologiat voivat hyödyistään huolimatta synnyttää yllättäviä eettisiä ongelmia esimerkiksi tietoturvan ja yksilön vapauden kannalta. Täysin uusia haasteita luovat yleistyvät supernopeat kvanttitietokoneet, paikantamisjärjestelmät ja teknologian sulautuminen voimakkaammin ihmisten arkeen. VTT on mukana eurooppalaisessa ETICA-hankkeessa, jossa kartoitetaan vuoden kuluttua laajassa käytössä olevat informaatio- ja viestintäteknologiat ja niiden eettiset ongelmat. Teknologioiden aiheuttamia ongelmia voidaan ehkäistä jo niiden kehitysvaiheessa. Tulevaisuuden teknologiat saattavat tuoda mukanaan uudenlaisia haittavaikutuksia käyttäjilleen ja yhteiskunnalle. Erityisesti on valmistauduttava muutoksiin, jotka vaikuttavat tietoturvaan, tasa-arvoon ja yksilön oikeuksiin. 6 VTT IMPULSSI

11 LIIKETOIMINTA INNOVAATIOT Yrityskauppa on bisnesmahdollisuus LISÄTIETOJA: PEKKA MAIJALA, Yritysjärjestelyjen ja uuden liiketoiminnan synnyttämisen välinen yhteys on korostunut viime vuosina. Yritysjärjestely on yksi strateginen tapa selviytyä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. VTT ja Turun kauppakorkeakoulu kehittävät yhdessä työkaluja yritysjärjestelyjen onnistuneeseen hallintaan. Hankkeessa tutkitaan, miten yritykset voivat parhaiten toteuttaa yrityskaupan strategisesti aina päätöksenteosta integrointiin siten, että samalla turvataan liiketoiminnan jatkuvuus. Hanke päättyy joulukuussa INNOVAATIOT Sooligeelimenetelmällä räätälöityjä ominaisuuksia pinnoitteisiin LISÄTIETOJA: AMAR MAHIOUT, Nanorakenteiset pinnoitteet suojaavat tuotteita kulumiselta, likaantumiselta ja hapettumiselta. VTT kehittää metallituotteiden pinnoittamista räätälöityjen pintaominaisuuksien luomiseksi. Sooligeelimenetelmällä voidaan valmistaa erittäin ohuita, nanorakenteisia pintoja ja saada aikaan materiaaleja, jotka kestävät kulutusta, ehkäisevät hapettumista, hylkivät likaa ja ovat helposti puhdistettavia. Pinnoitteita voidaan käyttää muun muassa rakennusmateriaaleissa, kuljetusvälineissä ja prosessi- ja elintarviketeollisuudessa. VTT:n kehittämässä energiatehokkaassa ja edullisessa menetelmässä sooligeelipinnoitus voidaan tehdä kuumasinkitysprosessissa. Pinnoite suojaa kuumasinkittyjä tuotteita valkoruosteen muodostumiselta, vähentää tuotteiden likaantumista sekä auttaa säilyttämään tuotteen alkuperäisen ulkonäön. Pinnoitekemikaaleja valmistava Millidyne Oy on lisensoimassa VTT:n kehittämän valmistusmenetelmän. Tehokas varoitusjärjestelmä suuronnettomuustilanteisiin LISÄTIETOJA: VEIKKO ROUHIAINEN, VEIKKO Uusi suuronnettomuustilanteita varten kehitetty varoitusjärjestelmä tehostaa pelastustoimintaa. Varoitus- ja tilannekuvajärjestelmän ovat kehittäneet VTT, Ilmatieteen laitos, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin yliopisto. Järjestelmä perustuu olemassa olevien menetelmien yhteensovittamiseen ja tiedonkulun varmistamiseen eri järjestelmien kesken. Sen avulla pelastustoimia voidaan etukäteen harjoitella todellista tilannetta silmällä pitäen. VTT on kehittänyt järjestelmään langattoman anturiverkon, joka mittaa tehtaan kemikaalipäästöjä ja säätietoja ja välittää ne Ilmatieteen laitokselle mahdollista kemikaalipilven kulkeutumisen arviointia varten. Tilannekuva onnettomuudesta muodostetaan asiantuntijoiden avulla. Tilannekuvajärjestelmä tuottaa valmiiksi analysoitua tietoa pelastustoimia varten. Onnettomuuden vaikutusaluearvioon yhdistetään myös asukas- ja läsnäolotiedot. Nopeasti saatava tieto uhan alla olevasta ihmisjoukosta parantaa evakuointivalmiutta ja nostaa sairaankuljetuskapasiteetin ja sairaaloiden valmiustilaa. TALOTEKNIIKKA ˆ Opas talotekniikan käytettävyydestä Suhteellisen yksinkertaisetkin talotekniikan käytettävyyden parannukset voivat merkittävästi edistää ihmisten tyytyväisyyttä lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, valaistukseen ja muuhun talotekniikkaan. Talotekniikan hyvä käytettävyys parantaa myös energiatehokkuutta, sillä se vähentää laitteiden epätarkoituksenmukaista käyttöä. VTT:n julkaisema opas kertoo, miten tyypillisimmät käytettävyysongelmat voidaan välttää. Julkaisu verkossa: VTT IMPULSSI 7

12 KOHTAAMISIA JAANA LEIKAS SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA IHMISEN ELÄMÄ Teksti Paula Bergqvist Kuva Ari Ijäs Perinteinen kohderyhmäajattelu ei riitä ICT-tuotteita ja palveluja suunniteltaessa. VTT:n erikoistutkijan Jaana Leikkaan mukaan suunnittelun pitää olla monitieteistä. Sen eri vaiheissa on otettava huomioon käyttäjän biologia, psykologiset ja sosiokulttuuriset valmiudet, elämäntilanne ja -ympäristö. On vaarana, että suljemme joitakin käyttäjäryhmiä pois uudesta, hienosta teknologiamaailmastamme, jos suunnittelussa ei oteta huomioon ihmisen koko olemusta, painottaa Leikas. Hän on havainnut, että tuotekehityksessä ei ole riittävästi tai on vanhentunutta tietoa siitä, mikä on esimerkiksi ihmisen tiedonkäsittely- tai hahmotuskyky tai miten muisti toimii. Leikkaalla itsellään on monitieteinen tausta: hän on perehtynyt kognitiotieteeseen, aikuiskasvatustieteeseen, toimintaterapiaan ja yrityshallintoon. Hän työskentelee VTT:llä erilaisissa ICT-tekniikan kehityshankkeissa ja on erikoistunut ikääntyvien tarpeisiin ja kykyyn ottaa uutta teknologiaa käyttöönsä. Ihmisen olemusta etsimässä Jaana Leikkaan mukaan yritykset ovat havahtumassa huomaamaan, että perinteiset markkinaja trenditutkimukset eivät riitä. Tarvitaan tietoa myös ihmisen perimmäisestä olemuksesta. Jaana Leikas on mukana Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen, Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n ja VTT:n yhteisessä Theseus -hankkeessa, jossa pyritään hyödyntämään käyt tä jä psykologista tutkimustietoa tuotekehitystyössä. Projektissa etsitään hyvää suunnittelumallia, ja siinä on ratkaistu yritysten ongelmia toteuttamalla esimerkiksi käyttäjätutkimuksia, muodon arviointeja ja käytettävyysselvityksiä. Tutkijalle itselleen erityisen mielenkiintoisia aiheita ovat olleet hiljaisen tiedon kehittyminen sekä tiedon jalostaminen ja siirtäminen tehokkaaseen käyttöön. ICT-tuotteiden ja -palvelujen suunnittelussa on tunnettava kohderyhmä kokonaisvaltaisesti. Toisin sanoen selvitetään kohderyhmän elämänmuodon ominaispiirteet ja valmiudet ottaa vastaan uutta teknologiaa. Näihin valmiuksiin vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiokulttuuriset tekijät. Teknologian omaksumiseen vaikuttavat myös koulutus ja kokemukset teknologiasta. Leikas korostaa ihmisten arkipäivän tarpeiden ja elämänmuodon tuntemisen tärkeyttä suunnittelussa. Jokaisella meistä on erilaisia elämänmuotoja esimerkiksi mökkeilijän tai matkailijan elämänmuoto ja me kaikki kommunikoimme eri elämänmuodoissa olevien ihmisten kanssa. Ihmisen biologialla on erityisen suuri merkitys: ikä, terveys, näkökyky, kuulo ja sorminäppäryys vaikuttavat valmiuteen ottaa teknologia haltuun. Jos käyttäjä kokee, ettei hän hallitse teknologiaa, hän ei sitä käytä. Tämä tuli hyvin esiin, kun Leikas haastatteli ikääntyviä VTT:n Idealiike-projektissa. Hankkeessa haastettiin kansalaiset ideoimaan arkea helpottavia mobiiliratkaisuja. Kukin teknologiasukupolvi on määritettävissä sen mukaan, minkälaista teknologiaa olemme käyttäneet vuotiaina. Tällä hetkellä vanhat henkilöt ovat sitä teknologiasukupolvea, joka käytti kiekkopuhelinta ja kirjoituskonetta. Jos tämä joukko pitäisi saada nopeasti käyttämään nykyteknologiaa, laitteiden pitäisi muistuttaa sitä, mihin he ovat tottuneet. 8 VTT IMPULSSI

13 Jaana Leikas VTT:n erikoistutkija, filosofian tohtori Jaana Leikas väitteli elokuussa aiheesta Elämälähtöinen suunnittelu Elämänmuoto ikääntyville tarkoitettujen ICT-tuotteiden ja palvelujen suunnittelun lähtökohtana. Leikas on työskennellyt VTT:ssä vuodesta Markkina-alueen sosiokulttuuri vaikuttaa siihen, miten uusi tuote tai teknologia hyväksytään. Suomessa kännyköiden omaksuminen tapahtui nopeasti. Espanjassa yleistymistä jarrutti katolinen kulttuuri, jossa laitteiden käyttäjiä pidettiin aluksi pröystäilijöinä. Ratkaisuja hyvään elämään Yksinäisyyden tunne on nykypäivän ikääntyvien suuri ongelma. Kehitämme tekniikkaa helpottamaan kommunikointia. Jos samalla kehitämme käyttöliittymiä, jotka eivät sovellu ikääntyville, jätämmekö ikääntyneet palvelujen ulkopuolelle? Saatamme tahattomasti lisätä yksinäisyyttä sen vähentämisen sijasta, Jaana Leikas sanoo. Tutkija muistuttaa, että elämä ei ole vain sitä, että olet terve tai että sairaudet ovat hallinnassa. Hyvinvointiteknologian ohella tarvitaan arkipäivän teknologiaa. Leikas toivoo ikääntyvienkin käyttöön arjen hyvää elämää parantavia, hauskoja ja mielihyvää tuottavia tuotteita. Länsimaissa iäkkäillä ihmisillä on suhteellisen hyvä terveys ja rahaa. He vaativat tulevaisuudessa teknologialta elämänlaadun parantamista. Ikääntyvien määrä lisääntyy, ja yrityksille on nyt annettava apukeinoja suunnitteluun. Työkaluja on jo tarjolla, mutta paljon on vielä kehittämistä. Theseuksen kaltaisia projekteja tarvitaan lisää. Jaana Leikas vinkkaa tuotesuunnittelijoille: muistamista helpottavaa arjen teknologiaa odottelevat muutkin kuin vanhukset. VTT IMPULSSI 9

14 10 VTT IMPULSSI

15 TIETOTEKNIIK ASTA TERVEYTTÄ? Tulevaisuudessa terveydenhuollon on pystyttävä huolehtimaan yhä isommasta määrästä potilaita nykyisillä, ellei jopa vähemmillä resursseilla. Lääkkeitä etsitään kuumeisesti. Yhdessä reseptissä lukee tietotekniikka, mutta sitäkin tärkeämpi on uusi työnjako potilaan hoidossa ja uudenlainen suhtautuminen omaan terveyteen. Teksti Maija-Liisa Ihanus Kuvat Johanna Viljakainen, Valtteri Kantanen, istockphoto VTT IMPULSSI 11

16 Terveyspalvelut ovat kuin moottoritie. Kun uusi tie val mistuu, liikenne lisääntyy. Terveyspalvelujenkaan kysyn nällä ei ole kattoa. Hyviä ja runsaita palveluja käytetään. Sivistysvaltiossa ei voida ajatella, että tarjottaisiin niukasti huonoja palveluja. Väestö ikääntyy, ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa. Kuntien on pienenevistä verotuloista huolimatta tarjottava asukkailleen nykyistä enemmän palveluja nykyisillä, ehkä jopa pienenevillä resursseilla. Terveyttä pitäisi saada aikaiseksi kustannuksilla, joihin meillä on varaa. Ratkaisuja etsitäänkin useasta suunnasta, ja VTT on mukana etsinnöissä monella eri tavalla. Kaikki mukaan terveystalkoisiin Tietotekniikkaa tarjotaan säännönmukaisesti lääkkeeksi tehostustarpeisiin. Auttaisiko se terveydenhoidossa? Hankkeiden puutteesta Suomea ei ainakaan voi syyttää. Tietotekniikasta muutosagenttina puhutaan paljon. Sen käyttöönotto on kuitenkin kallista, ja kun konkreettiset tulokset ovat antaneet odottaa itseään, kaikki ovat olleet pettyneitä, tutkimusprofessori Niilo Saranummi VTT:stä sanoo. Saranummi on VTT:n ICT for Health -tutkimuskoordinaattori. Aihepiiri on esillä on useassa VTT:n eri yksikössä, ja Saranummi varmistaa, että samaa asiaa pohtivat löytäisivät toisensa paitsi VTT:ssä mieluusti myös sen ulkopuolella. VTT onkin mukana lukuisissa Tekes- ja yrityshankkeissa. Yksi tuoreimpia on FeelGood-hanke, jonka projektipäällikkö Saranummi on. Projekti rakentaa olosuhteita kansalaiskeskeiselle terveydenhuollolle. Kansalainen ei kuitenkaan voi ottaa hänelle luontevasti kuuluvaa, merkittävää roolia oman terveytensä hoitamisessa, ellei hänellä ole siihen työkaluja. FeelGood-hanke kehittääkin niin sanottua terveystaltiota. Siihen itse kukin voi tallentaa terveyteensä liittyvää tietoa eri tavoin, esimerkiksi internetin tai matkapuhelimen avulla. Taltioon kootaan henkilökohtaista terveystietoa, sellaista, jota ei talleteta hoitojärjestelmän ylläpitämiin potilaskertomuksiin. 12 VTT IMPULSSI

17 Kansalaiset tuottavat itse suuren osan kyseisestä tiedosta kuten painon, verenpaineen ja liikuntatietoja. Tarkoitus on, että kun valtakunnallinen terveydenhuollon sähköinen arkisto on toiminnassa, ihmiset voivat myös katsoa sieltä tiettyjä osia omasta potilaskertomuksestaan. Palvelujärjestelmää on tarkoitus kehittää niin, että se loisi liiketoimintaedellytyksiä suomalaisille yrityksille. Yritykset tarvitsevat näyttöä siitä, että terveyttä on mahdollista edistää vähillä resursseilla, Saranummi lisää. Painopiste sairauksien ehkäisyyn Terveydenhuoltojärjestelmämme perustuu akuuttien sairauksien hoitamiseen. Väestön ikääntyminen yhdistettynä elintapa- ja kroonisten sairauksien yleistymiseen vaatisi kuitenkin painopisteen siirtämisen sairauksien ehkäisemiseen sekä ihmisten omaan vastuuseen. Porkkanaksi kaavaillaan erilaisia tekniikoita ja niiden yhdistelmiä, jotka mahdollistaisivat omasta terveydestä huolehtimisen ja keskusteluyhteyden ammattilaisiin, Saranummi sanoo. FeelGoodissa on mukana 27 tahoa yrityksiä, Kela, Sitra, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Tekes. Samoin kansalaiset ovat kiinnostuneita ottamaan itse nykyistä aktiivisemman roolin oman terveytensä vaalimisessa. Mutta miksi muutos silti tuntuu niin vaikealta? Hyviä pilottihankkeitakin on ollut, ja niissä on löydetty toimivia käytäntöjä. Mikseivät ne leviä? Muutos on aina vaikeaa. Terveydenhuollossa muutos tarkoittaisi muun muassa nykyisen, kuntien hoitaman perusterveydenhoidon ja sairaanhoitopiireille annetun erikoissairaanhoidon työnjaon uudistamista. Mielestäni tälle jaolle ei ole perusteita. Siitä lähtien kun terveysvastuu siirtyi kuntiin vuonna 1992, kunnat ovat voineet itse päättää toiminnastaan. Tämä merkitsee valtavaa käytäntöjen kirjavuutta, johon puuttuminen Terveydenhuollossa tarvittaisiin isoja rakennemuutoksia, toteaa Niilo Saranummi VTT:stä. Yritykset tarvitsevat näyttöä siitä, että terveyttä voidaan edistää vähillä resursseilla. VTT IMPULSSI 13

18 Jo nyt tekniikka mahdollistaisi omasta terveydestä huolehtimisen ja keskusteluyhteyden ammattilaisiin. tarkoittaisi väistämättä muutosta jollekin osapuolelle, Saranummi selvittää. Terveydenhuollossa muutos on vaikea juttu, sillä asiantuntijat tekevät usein mitä haluavat. Moni terveydenhuollon uudistus on tyssännyt siihen, ettei ammattikuntien perinteisiä rajoja ole haluttu murtaa. Ne, joilla on vastuuta ja valtaa, eivät haluaisi luopua siitä. Kunnillakaan ei ole yhteistä käsitystä siitä, mihin terveydenhoitoa pitäisi kehittää. Teknologiavastaisuutta niissä ei kuitenkaan ole. Sata prosenttia terveyskeskuksistahan käyttää sähköisiä potilastietojärjestelmiä. Mutta nyt ne ovat ja niitä käytetään ainoastaan dokumentointialustana. Niihin on kirjattava tietoa, mutta niistä ei oikein saa mitään. Jos niistä saisi päätöksenteossa auttavaa tietoa, kiinnostus olisi paljon nykyistä suurempi, Saranummi uskoo. Resursseja keskittämällä säästöä ja laatua Siis entistä parempaa tekniikkaa, toimivampaa työnjakoa, potilas mukaan omaan hoitoonsa, apua varhaisesta diagnostiikasta. Niinkö? Nämä ovat kaikki helppoja heittoja. Se, mikä todella auttaisi, olisi tuloksia oikeasti mittaavien mittareiden kehittäminen. Yksi ratkaisu voisivatkin olla yhdysvaltalaisen liiketaloustieteen professori Michael Porterin ehdottamat IPU:t eli integrated practice units, tauteihin perustuvat integroidut yksiköt. Esimerkiksi lonkkaleikkauksiin erikoistunut sairaala on hyvä esimerkki. Mitä enemmän toistoja, sitä paremmiksi asiantuntijat kehittyvät tehtävässään. Tähän perustuu osaamiskeskittymien teho. Resurssikeskittymien syntyminen olisi järkevää. Sopiikin kysyä, miksi Kööpenhaminassa on diabetessairaala mutta Suomessa ei yhtään? Resursseja keskittämällä syntyy säästöjä. Tällaisia ja muitakin liiketalouden oppeja voi Saranummen mielestä hyvin soveltaa terveydenhoitoon. Kaikki tietävät, että jotain pitäisi tehdä. Tarvittaisiin isoja rakennemuutoksia. Tässä on kyse johtamisesta. Tiedolla johtaminen onkin suuri haaste terveydenhuollossa. Monia asioita onkin käynnissä niin hankekuin valtakunnankin tasolla. Tekes esimerkiksi käynnisti vuonna 2008 ohjelman Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, joka pyrkii vauhdittamaan uusien palvelujen ja niitä tukevien rakenteiden innovointia. 14 VTT IMPULSSI

19 Ymmärtämällä eri sairauksia ennustavia biomarkkereita ymmärrämme entistä paremmin itse sairauksiakin, VTT:n Matej Orešič sanoo. Diagnoosi yhä aiemmin Mitä paremmin sairauksia ymmärretään ja mitä varhaisemmin niitä päästään hoitamaan, sitä tehokkaampaa hoito on. VTT:llä on huippuosaamista metabolomiikassa, joka tuo uutta tietoa useiden sairauksien synnystä ja hoidosta. Jos et ole koskaan kuullut metabolomiikasta, älä sure. Ei ole moni muukaan. Mutta toivottavasti kuulee, varsinkin lääketieteen maailmassa. Tieteenala tarkoittaa pienikokoisten molekyylien eli metaboliittien pitoisuusmittausta soluissa. Ihmisen elimistön metabolomi on yhtä kuin aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuus. Monen sairauden synty voidaan nähdä nykyistä huomattavasti aiemmin metabolomiikan keinoin, kun solutason aineenvaihdunnan muutokset saadaan näkyviin Kymmenkunta vuotta sitten vielä harvempi oli kuullut aiheesta. Kun systeemibiologian ja bioinformatiikan professoriksi VTT:hen vuonna 2007 nimitetty Matej Orešič tuli Suomeen kuusi vuotta sitten, hän sananmukaisesti toi metabolomiikan mukanaan Bostonista. Nyt VTT:ssäkin kaksikymmentä koulutustaustaltaan erilaista henkilöä työskentelee sen parissa. Suomi on ehdottomasti yksi maailman johtavia maita metabolomiikassa, varsinkin lääketieteen alueella. Ylipainon ja metabolisen oireyhtymän tutkimusresurssimme ovat erittäin kilpailukykyiset, Orešič sanoo. Biomarkkeri ennustaa riskin Sana biomarkkeri on monelle tutumpi. Biomarkkeri on mikä tahansa elimistöstä eristettävä merkki sairaudesta tai ennuste riskistä. Yli 90 prosenttia biomarkkereista perustuu metaboliitteihin. Tehtävämme täällä VTT:ssä on yrittää löytää markkereita eri osa-alueille ja ymmärtää syvällisesti biologiaa niiden taustalla. Kun ymmärrämme markkereita, ymmärrämme sairauttakin paremmin, Orešič kuvaa. VTT:n systeemibiologian osastolla keskitytään ylipainoon, metaboliseen oireyhtymään, ykköstyypin diabetekseen, skitsofreniaan, Alzheimerin tautiin ja rintasyöpään. Tyypin I diabeteksen aikainen markkeri on jo patentoitukin, ja muidenkin tutkimisessa ollaan pitkällä. Rintasyövästäkin voi olla luvassa mielenkiintoisia tuloksia. Tähän saakka metabolomiikkaa ei ole juurikaan hyödynnetty rintasyövän synnyn tutkimisessa, Orešič huomauttaa. Metabolomiikan käyttö on kallista. Yksi instrumentti voi maksaa euroa. VTT IMPULSSI 15

20 Biomarkkereiden käytöstä olisi hyvä olla pelisäännöt olemassa. VTT:ssä analysoitavista näytteistä pyritään löytämään uusia biomarkkereita, joita voitaisiin myöhemmin mahdollisesti hyödyntää rutiininomaisesti terveydenhuollossa, aivan kuten nykyisin tutkitaan veren kolesterolipitoisuuksia. VTT on ymmärtänyt tämän tutkimusalueen merkityksen ja investoinut siihen. Meillä on myös paljon EU- ja Euroopan-tasoisia projekteja. Orešičin mukaan ykköstyypin diabeteksessa ja syövässä ollaan jo lähellä tilannetta, että näytteitä voitaisiin tutkia tehokkaasti siihen keskittyneessä laboratoriossa. Itse haluaisin tietää markkereista. On ymmärrettävä, että riski sairastua ja absoluuttinen varmuus sairastumisesta eivät ole sama asia. Jonkin tietyn sairauden biomarkkeri on henkilökohtaista informaatiota, johon voidaan reagoida, esimerkiksi estää sairautta puhkeamasta tai hoitaa sitä. Vakuutusyhtiöiden käyttämä, statistiikkaan perustuva logiikka voi olla ristiriidassa henkilökohtaisten biomarkkereiden hyödyntämisen kanssa. Joka tapauksessa markkereiden käytöstä olisi hyvä olla pelisäännöt olemassa, Orešič sanoo. Varhainen tieto ohjaamaan päätöksiä Jos sairauksien ennustavat merkit saataisiin esille yhä aiemmin, tiedon avulla voitaisiin ohjata päätöksiä terveydenhuollossa, esimerkiksi antaa ehkäisevää terapiaa tai pohtia, millaista hoitoa kannattaa harkita ja tarjota. Näin säästettäisiin rahaa ja resursseja. Mutta kuka tietoa lisää, se tuskaa lisää Haluavatko kaikki tietää, mitä kaikkia sairauksien riskejä kantavat elimistössään? Eettinen aspekti on tällä tutkimusalueella aina läsnä. Halutaanko esimerkiksi kertoa vanhemmille, että lapsenne saa vakavan sairauden, ellei meillä ole tarjota samalla hoitoa? Ei voi vain ennustaa kertomatta samalla, mitä voi tehdä, Orešič huomauttaa. VTT keskittyy työssään metabolomiikan ja systeemibiologian mahdollistamaan sairauksien ennaltaehkäisyyn. Siksi teemme kliinikoiden kanssa tiivistä yhteistyötä. Metaboliset markkerit kertovat tarkasti sanomansa ja ovat lähellä varsinaista sairautta, eli niillä on valtava todistusvoima. Mutta mitä varhaisten merkkien tutkiminen merkitsisi vaikkapa vakuutusalalla? Saisivatko ihmiset, joista on löydetty tietyn sairauden riskitekijöitä, vakuutuksen? 16 VTT IMPULSSI

21 TIEDE JA TULEVAISUUS VTT:n osaaminen konkretisoituu tuotteessa, liiketoimintakonseptissa tai kokonaisratkaisuissa. Kaiken perusta on kuitenkin tutkimustyö, jolla suunnataan tulevaisuuteen. Energiatehokkaat ratkaisut ovat tulevaisuuden ratkaisuja. Sivut 18 42

22 TIEDE TIEDE JA TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Teksti: Merja Penttilä Mikrobeissa on tulevaisuus Solutehtaat tuottavat polttoainetta ja kemikaaleja uusiutuvista luonnonvaroista. Kasviperäinen biomassa kestävä teollinen raaka-aine Elävissä soluissa esiintyvien biokemiallisten reaktioiden määrä on lähes rajaton. Niitä hyödyntämällä voidaan tuottaa monenlaisia ihmisille tarpeellisia yhdisteitä: polttoaineita, kemikaaleja ja materiaaleja. Mikrobisolut kykenevät käyttämään tehokkaasti yksinkertaisia sokereita ravintonaan. Näitä sokeriliuoksia mikrobit käyttävät hiilen lähteenä myös solutason muunnosreaktioissa, joiden tuloksena ne tuottavat bioetanolin ja orgaanisten happojen kaltaisia kemikaaleja. Orgaanisista hapoista voidaan edelleen valmistaa biomuoveja kemiallisilla polymerisaatioreaktioilla. Monet kasvimateriaalit ja -jätteet sisältävät runsaasti bioteknisten käymisprosessien perustaksi soveltuvaa sokeria. Kasviperäinen biomassa on uusiutuva luonnonvara. Edullisen hiilidioksiditaseensa ansiosta sitä voidaan käyttää bioteknologiaan perustuvan, kestävän teollisuustuotannon raaka-aineena. VTT on maailman johtavia biotekniikan menetelmien kehittäjiä. VTT kehittää erityisesti menetelmiä, jotka mahdollistavat biomassan sokereiden hyödyntämisen biopolttoaineiden ja peruskemikaalien tuotannossa. Työssä käy- Energiakasvit Maatalousjäte glukoosi Yhdyskuntajäte Metsäfraktiot ksyloosi arabinoosi Lingoselluloosa Elintarvikejäte galakturonihappo Halpa raaka-aine muuttuu solun aineenvaihdunnassa hyödylliseksi tuotteeksi Mikrobi Biomuovien lähtöaineet Voihappojohdannaiset -> PHB Maitohappo -> PLA 1,3-propaanidioli -> polyesterit Sukkinaatti ym. Biopolttoaineet Bioetanoli Biodiesel Biobutanoli Erikoiskemikaalit Ksylitoli Lääkeaineet Aminohapot Elintarvikeyhdisteet PUFA, karotenoidit Kuva 1. Mikrobit voivat valmistaa biomassan sisältämistä sokereista monia eri tuotteita: biopolttoaineita, biomuovien lähtöaineita ja erikoiskemikaaleja. 18 VTT IMPULSSI

23 Esimerkkejä perinteisestä teollisesta biotekniikasta ovat etanolin tuotannon lisäksi oluen ja viinin valmistus hiivan avulla. tetään ennen kaikkea eukaryoottisia mikrobeja, hiivoja ja homeita. Työ perustuu vahvaan asiantuntemukseen näiden mikrobien metaboliamuokkauksesta ja tuotantofysiologiasta sekä tehokkaiden käymisprosessien kehittämiseen. Suomen Akatemia on valinnut VTT:n Valkoisen biotekniikan Vihreän kemian tutkimuskokonaisuuden Suomen tieteen huippuyksiköksi vuosiksi Tutkimuksessa etsitään ennen kaikkea uudenlaisia tapoja tuottaa mikrobien avulla erikoismateriaaleja uusiutuvista raaka-aineista. Maailma on uusien haasteiden edessä. Yksi suurimmista haasteista liittyy energian, kemikaalien ja materiaalien tuotannon riippuvuuteen fossiilisista raaka-aineista, erityisesti öljystä. Riippuvuutta on vähennettävä, koska öljyvarat loppuvat jossakin vaiheessa. Lisäksi niistä ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin nettomäärän jatkuva kasvu nopeuttaa ilmaston lämpenemistä. Uusiutuvaa luonnonvaraa eli kasvimateriaalia käytettäessä saavutetaan verrattain neutraali (suljettu) hiilidioksidikierto, koska ilmakehään vapautuva hiilidioksidi sitoutuu fotosynteesissä auringon valon vaikutuksesta takaisin kasvien biomassaan. Energian säästäminen ja kulutustottumusten niukentaminen ovat itsestään selviä keinoja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Lisäksi on erittäin tärkeää kehittää uutta teknologiaa, joka ei ole riippuvaista öljyvarannoista ja jolla saavutetaan pitkäaikainen ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön perustuva kestävä ratkaisu. Teollisessa tuotannossa on myös minimoitava kaikkien raaka-aineiden käyttö, käytettävä saastuttamattomia teollisia prosesseja sekä kierrätettävä jätemateriaalit ja prosessien sivutuotteet. Kasvimateriaali mikrobituotannon raaka-aine Suuri osa (45 80 prosenttia) kasvien biomassasta koostuu selluloosasta ja hemiselluloosasta, jotka ovat maapallon yleisimpiä orgaanisen hiilen lähteitä. Nämä kasvipolymeerit puoles- taan koostuvat sokereista: heksooseihin (C6) kuuluvista D-glukoosista, D-mannoosista ja D-galaktoosista ja pentooseihin (C5) lukeutuvista D-ksyloosista ja L-arabinoosista. Kasviperäinen biomassa on erinomainen raaka-aine bioteknistä tuotantoa varten, koska sokereita voidaan käyttää kasvualustana mikrobiologisissa käymisprosesseissa. Klassinen esimerkki tällaisista prosesseista on alkoholijuomien ja teknisen etanolin valmistaminen viljaperäisestä tärkkelyksestä, joka koostuu glukoosista. Koska tärkkelys on tärkeä ravintoaine, polttoaineiden ja kemikaalien tuotannossa suunnitellaan käytettäväksi niin kutsuttuja toisen sukupolven raaka-aineita, jotka koostuvat selluloosasta ja hemiselluloosasta. Monet perinteisesti hyödyntämättä jääneet maatalousjätteet, kuten viljakasvien korret ja muut kuituosat, ovat hyviä selluloosan ja hemiselluloosan lähteitä. Tähän käyttöön sopivat myös elintarviketeollisuuden sivutuotteina syntyvät jätteet, esimerkiksi sokeriruo on ja -juurikkaan puristusjäte ja hedelmien käsittelyssä syntyneet jätteet sekä mahdollisesti jotkin sellu- ja paperiteollisuuden sivuvirrat. Kuva 2. Kasvien pääasialliset rakenneaineet Lehtipuut Havupuut Yksivuotiset kasvit Selluloosa % % % Hemiselluloosa Ksylaani % 5 10 % % lukomannaani 2 5 % % 1 2 % Ligniini % % % Proteiini < 1 % < 1 % 1 5 % Pektiinit vaihtelee Uuteaineet vaihtelee VTT IMPULSSI 19

24 TIEDE JA TULEVAISUUS Erityisen tarkan tutkimuksen kohteina ovat energiakasvit (esimerkiksi ruokohelpi ja sokerihirssi), joita voidaan kasvattaa ruokakasvien viljelyyn soveltumattomilla alueilla. Runsaasti selluloosaa ja hemiselluloosaa sisältäviä lignoselluloosapitoisia kasvimateriaaleja on kuitenkin vaikeampaa hajottaa monomeerisiksi sokereiksi kuin ensimmäisen sukupolven biomassoihin lukeutuvaa tärkkelystä. Maailmalla ja VTT:llä on kuitenkin otettu merkittäviä teknisiä edistysaskelia toisen sukupolven biomassojen, lignoselluloosan, hajottamisessa sokereiksi. Tämän kehityksen ennakoidaan tulevaisuudessa mahdollistavan polttoaineiden ja kemikaalien teknisesti ja taloudellisesti tehokkaan tuotannon. rien tuotannon. Biomassapohjaisia yhdisteitä käyttämällä saatetaan pystyä tuottamaan jopa uudenlaisia ja ominaisuuksiltaan entistä parempia materiaaleja, joiden valmistaminen petrokemiallisista raaka-aineista ei ole mahdollista tai kannattavaa. Kilpailukykyiset tuotantokustannukset Uusiutuvista luonnonvaroista eli biomassasokereista valmistettujen polymeerien menestyminen markkinoilla edellyttää kuitenkin, että niiden valmistus on hinnaltaan kilpailukykyistä tai niillä on hyödyllisiä ominaisuuksia nykyisin tarjolla oleviin tuotteisiin verrattuna. Fossiilisten energianlähteiden käytön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien poliittisten vaatimusten odotetaan tulevaisuudessa suosivan biopolttoaineiden lisäksi kaikkia muitakin biopohjaisia tuotteita. Biopolttoaineita koskevat määräykset määrittävät nestemäisten biopolttoaineiden laatukriteerit ja esimerkiksi bioetanolin ja biodieselin suhteellisen osuuden liikennepolttoaineista. Nämä määräykset ovat ohjanneet teknistä kehitystä kohti kustannustehokasta toisen sukupolven biopolttoainetuotantoa, jossa esimerkiksi Bioteknisten tuotteiden tuotanto ja markkinahinnat Bioteknisiä tuotteita Fermentaatio biotekniikan perusta Ihminen on jo pitkään käyttänyt hyväkseen teollista biotekniikkaa, jota kutsutaan myös valkoiseksi biotekniikaksi. Perinteisiä esimerkkejä teollisen biotekniikan käytöstä ovat etanolin tuotannon lisäksi oluen ja viinin valmistus hiivan avulla sekä homeiden hyödyntäminen sitruunahapon, antibioottien ja teollisuusentsyymien valmistuksessa. Mikrobien käytöllä suuren mittakaavan bioteknisissä tuotantoprosesseissa on siis pitkä historia. Tuotantomäärät saattavat olla hyvin suuria. Hyvä esimerkki tästä on etanolin valmistus, jossa käytetään miljoonien litrojen vetoisia fermentoreja eli käymisastioita. Nykyisten valmistustekniikoiden pohjalta voidaan kehittää uusia tekniikoita, joiden avulla voidaan valmistaa muitakin peruskemikaaleja mikrobiologisen käymisen kautta. Yhdysvaltain energiaministeriö on laatinut raportin eniten lisäarvoa tuottavista kemikaaleista, joita voitaisiin valmistaa biomassojen sokereista mikrobifermentaatiolla. Näitä peruskemikaaleja voidaan käyttää lähtömateriaaleina erilaisissa kemiallisissa jatkosynteeseissä sekä materiaalien tuotannossa. Ne soveltuvat öljypohjaisten petrokemikaalien tavoin lukemattomiin teollisiin käyttötarkoituksiin. Tällaisia peruskemikaaleja ovat esimerkiksi karboksyylihapot sukkinaatti, fumaraatti ja malaatti, 3-hydroksipropionaatti, maitohappo ja polyolit ksylitoli ja arabitoli. Monet niistä soveltuvat lähtöaineiksi tärkeiden materiaalien polyesterien, polyamidien ja polyuretaanien synteesiin. Täten ne mahdollistavat nykyiset öljypohjaiset muovit korvaavien biopolymee- Maailmanlaajuinen tuotanto (tonnia/vuosi) Markkinahinta (euroa/kg) Bioetanoli > ,40 L-glutamiinihappo (MSG) ,50 Sitruunahappo ,80 L-lysiini Maitohappo C-vitamiini Glukoonihappo ,50 Antibiootit (yleiset) Antibiootit (erikoiset) Ksantaani L-hydroksyylifenyylialaniini Dekstraani B12-vitamiini Soetaert ja Vandamme 2006 Kuva 3. Esimerkkejä biotekniikan avulla mikrobeilla perinteisesti valmistetuista tuotteista. 20 VTT IMPULSSI

25 File: Merja Penttilä Tutkimusprofessori, filosofian tohtori Merja Penttilä on toiminut VTT:llä biotekniikan tutkimusprofessorina vuodesta Hänellä on noin 160 alkuperäistä tieteellistä yhteisjulkaisua, noin 60 muuta julkaisua, ja hän on keksijänä yli 50 patenttiperheessä. Penttilällä on erittäin laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Hän muun muassa koordinoi EU-projektia NEMO, jonka tavoitteena on kehittää uusia entsyymejä ja mikro-organismeja toisen sukupolven bioetanolin valmistamiseksi. Merja Penttilä on myös Suomen Valkoisen biotekniikan Vihreän kemian tieteen huippuyksikön johtaja bioetanolia pyritään valmistamaan lignoselluloosapitoisesta kasvimateriaalista eikä ensimmäisen sukupolven tärkkelyspohjaisesta bioetanolista. Kehitteillä olevat tekniikat mahdollistavat lignoselluloosapitoisen kasvibiomassan tehokkaan hajotuksen käymiseen soveltuviksi sokereiksi. Tätä sokerinlähdettä voitaisiin käyttää polttoaineiden ohella myös muiden tuotteiden valmistamiseen mikrobikäymisen avulla. Tällöin samassa tuotantolaitoksessa voitaisiin valmistaa samoja raaka-aineita ja pääosin samoja käymistekniikoita käyttäen entistä useampia tuotteita. Edellytyksenä on, että kunkin tuotteen tuotantoa varten on kehitetty tehokkaat tuottomikrobit. Näistä muista tuotteista saatetaan saada enemmän lisäarvoa kuin bioetanolin tuotannosta, joten niitä valmistamalla biojalostamot voivat vahvistaa talouttaan. Tulevaisuudessa biojalostamojen toimintamalli perustuu monipuoliseen tuotevalikoimaan ja kasvimateriaalin kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. Esimerkiksi elintarvikkeiden tai paperin tuotanto voidaan yhdistää sähkön, rehun, liikennepolttoaineiden ja/tai perus- tai erikoiskemikaalien valmistukseen ja vähentää jalostamattoman raaka-aineen määrä minimiin. Yhdysvaltain kemianteollisuus on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan vision ja arvion teknologian kehitystarpeista. Tämän mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia kaikista kemikaaleista ja materiaaleista valmistetaan uusiutuvista luonnonvaroista. Nykyisin luku on noin viisi prosenttia. Vastaavan kehityskartan on laatinut myös Euroopan kemianteollisuus. Kehityskartan laatimisen yhteydessä selvitettiin kattavasti, minkälaista tekniikkaa tulevaisuuden bioyhteiskunnan toteuttaminen edellyttää. Monet selvityksessä määritetyt kehitystarpeet on huomioitu EU:n seitsemännen puiteohjelman tutkimusohjelmassa. Teollista biotekniikkaa pidetään kestävän teollisuustuotannon kehittämisen kannalta yhtenä merkittävimpänä tekniikan alueena. Tutkimusta 1970-luvulta lähtien VTT aloitti alan tutkimuksen jo 1970-luvun öljykriisin aikoihin. Tällöin syntyi perusymmärrys siitä, miten homeiden tuottamien entsyymien avulla voidaan pilkkoa selluloosaa sokeriksi. Tämä tutkimuslinja on jatkunut vahvana. Nykyisin VTT:llä tutkitaan lukuisia lignoselluloosan muokkauksessa ja hydrolyysissä tarvittavia entsyymejä. Viime aikoina tutkijat ovat keskittyneet erityisesti etsimään optimaalisia seoksia erilaisten biomassojen hydrolyyseihin. Entistä tehokkaampia entsyymejä kehitetään myös käyttäen hyväksi entsyymien rakennetietoa ja proteiinien muokkaustekniikoita luvulta lähtien VTT on tutkinut ja kehittänyt Trichoderma reesei -hometta, joka on entsyymien tuotantoon käytettävä mikrobi. Kehitystyön tuloksena on muun muassa opittu ymmärtämään tuottavuuden kannalta tärkeitä solu- ja molekyylitason tekijöitä. Trichoderma-rihmasientä voidaan nykyään hyvällä syyllä pitää yhtenä biojalostamoiden kannalta tärkeimmistä organismeista, sillä sen avulla tuotetaan tehokkaimmat kaupalliset entsyymiseokset, joita käytetään biomassojen hydrolysoimiseen käymiskykyisiksi sokereiksi. Trichoderma-homeen tärkeyden on tunnustanut myös Yhdysvaltain energiaministeriö, joka rahoitti sen geenijärjestyksen selvitystyön (julkaistu vuonna 2003). Toinen erittäin tärkeä teollisessa biotekniikassa ja tulevaisuuden biojalostamoissa käytettävä isäntäorganismi on leipomohiiva Saccharomyces cerevisiae. Tällä mikrobilla tuotetaan etanolia suurimittaisissa tuotantolaitoksissa, ja sillä on monia prosessin kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia. VTT:n biotekninen tutkimus keskittyi aluksi panimoteollisuuteen. Entsyymitekniikan ohella käymisprosessien tutkimus on siis jo varhaisesta vaiheesta muodostanut toisen vahvan teollisen biotekniikan tutkimus- ja osaamisalueen VTT:llä. Hiivan molekyylibiologisessa tutkimuksessa keskityttiin jo 1980-luvulla sellulaasientsyymien tuottamiseen hiivassa. Tavoitteena oli tehostaa raaka-aineen hydrolyysia käymisprosessin aikana. Mahdollisia prosessivaihtoehtoja biojalostamoihin ovat esimerkiksi niin kutsuttu samanaikainen hydrolyysi ja fermentaatio (SSF-konsepti) sekä yhdistetty bioprosessointi (CBP, consolidated bioprocessing). Menetelmät ovat tehneet tästä tavoitteesta jälleen erittäin ajankohtaisen. Sittemmin VTT:llä on hyödynnetty monia eri hiivalajeja proteiinien ja kemiallisten yhdisteiden bioteknisessä tuotannossa. Joillakin vähän tutkituilla lajeilla saattaa olla prosessin kannalta suotuisia ominaisuuksia, kuten VTT IMPULSSI 21

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Biotekniikka elintarviketeollisuudessa. Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka

Biotekniikka elintarviketeollisuudessa. Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka Biotekniikka elintarviketeollisuudessa Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka Merkittävä teollisuudenala on neljänneksi suurin teollisuudenala työllistää 37 800 henkeä, teollisuudenaloista kolmanneksi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy Kansallinen bioteknologiastrategia, mistä on kyse? Annika Mäyrä Verso Oy Mitä on bioteknologia Bioteknologia on elävien organismien, niiden osien tai ominaisuuksien hyödyntämistä tuotteissa, tuotantoprosesseissa

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Biotuotetekniikka o Aalto-yliopiston uusi tutkinto-ohjelma o Aloittaa syksyllä 2010 o 40 aloituspaikkaa o Korvaa nykyisen Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ Teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:n media-aamiainen 18.11.2008 SUORA vauhdittaa yritysten yhteistä

Lisätiedot

Rämpiminen tulevaisuustiedon hetteikössä, kommenttipuheenvuoro

Rämpiminen tulevaisuustiedon hetteikössä, kommenttipuheenvuoro Terveystulevaisuudesta Rämpiminen tulevaisuustiedon hetteikössä, kommenttipuheenvuoro Raija Kontio THM, ylihoitaja ja hallinnollinen varajohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Hyvinkään

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Hunajan tuotekehitystä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa HANITEK tutkimushanke 1.1.2008

Lisätiedot

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: Biojalostamo pelastaa Kaasutuksessa muhii miljardibisnes Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3. Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot