TIETOTEKNIIKASTA TERVEYTTÄ?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKASTA TERVEYTTÄ?"

Transkriptio

1 VTT Impulssi LEHTI TIETEESTÄ, TEKNOLOGIASTA JA LIIKETOIMINNASTA VTT LEHTI TIETEESTÄ, TEKNOLOGIASTA JA LIIKETOIMINNASTA TIETOTEKNIIKASTA TERVEYTTÄ? KASVIJÄTTEET KÄYVÄT ENERGIAKSI S. 18 GRAFEENISTA UUSI PII? S. 48 SUOMI PARAS PORTTI VENÄJÄN MARKKINOILLE S. 78 TIEDE & TULEVAISUUS

2 PÄÄKIRJOITUS Hans Söderlund tutkimusprofessori VTT Terveysteknologiaa parempaa elämää varten Molekyylibiologian ja perinnöllisyystieteen nopea kehitys on luonut vankan pohjan, jolta nyt etsitään uusia lääkeaineita ja diagnostisia markkereita. Saatavilla on nyt uusia lääkeaineryhmiä, kuten terapeuttisia proteiineja. Biotieteiden synnyttämä valtava tietomäärä on puolestaan vauhdittanut laskentatieteiden kehitystä. Elektroniikan ja mikrofl uidistiikan kehitys on tuonut mukanaan tehokkaita työkaluja diagnostiikkaan. Nykymenetelmien avulla kehostamme voidaan kerätä valtavasti tietoa. Bioteknologiaa sekä tieto- ja viestintäteknologiaa yhdistämällä voidaan luoda edistyksellisiä, elämänlaadun parantamiseen tähtääviä ratkaisuja. VTT:n roolina terveys- ja hyvinvointiverkostossa on moninaisten teknologioiden tarjoaminen, kun taas kliinisestä tutkimuksesta vastaavat yhteistyökumppanimme. Ydinosaamistamme on muun muassa systeemibiologiaksi kutsuttu tieteenala. Sen keskeinen ajatus on, että jokaisen elävän organismin toiminnan taustalla on äärimmäisen monisyinen viestien ja toisiinsa liittyvien reaktioiden verkosto monitahoisessa järjestelmässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Systeemibiologiassa pyritään saamaan organismista, kudoksesta ja yksittäisen solun tilanteesta mahdollisimman kattava kuva: mitkä geenit ovat aktiivisia, mitkä proteiinit ovat läsnä ja mitkä aineenvaihduntareitit ovat toiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa laajoja analyysejä, joilla selvitetään, mitkä biokemialliset yhdisteet löytyvät kudoksesta ja kuinka paljon niitä on. Seuraavassa laskennallisessa vaiheessa tavoitteena on mallintaa, mitä kudoksessa tapahtuu. Me VTT:llä sovellamme systeemibiologiaan perustuvaa lähestymistapaa monin tavoin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon solupohjaiset seulontajärjestelmät, joiden avulla pyritään löytämään syöpälääkkeitä. Etsinnöissä hyödynnetään automatisoituja solunviljelyjärjestelmiä ja elimiä jäljitteleviä kolmiulotteisia soluviljelmiä. Tiedon keräämistä varten on kehitettävä uusia analysointimenetelmiä. Systeemibiologian mahdollisuudet eivät rajoitu lääkeaineiden etsintään, vaan sen avulla voidaan kehittää myös diagnosointityökaluja. Niiden avulla taas voidaan löytää biomarkkereita eli elimistössämme olevia molekyylimerkkejä, jotka kertovat tietystä sairaudesta tai alttiudesta sairastua tiettyyn tautiin. Tietoja voidaan soveltaa elämäntapojen riskianalyysissä esimerkiksi ruokavalion terveysvaikutusten tutkimiseen. Teknologian avulla voidaan siis sekä parantaa sairauksien hallintaa että edistää terveyttä. Kun hoidetaan ihmisiä, tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan saa olla pääroolissa. Teknologian tehtävä on auttaa kohenta maan elämän laatua ei johtaa tai hallita sitä. Keskipisteessä on ihminen, ei teknologia. Terveydenhoitokustannukset kasvavat jatkuvasti. Jos kaikki käytettävissä olevat hoitovaihtoehdot hyödynnetään, kustannusrakenne voi muodostua kestämättömäksi. Teknologian kehittämisessä onkin aina otettava huomioon, että uusista teknisistä apuvälineistä pitää olla hyötyä kaikille. Muutoin on vaarana paluu aikaan, jolloin terveydenhuolto oli ainoastaan pienen vähemmistön saatavilla.

3 VTT Impulssissa nyt 2 Polttopisteessä 4 Lyhyesti 8 Kohtaamisia 10 Tietotekniikasta terveyttä Lääkkeitä tulevaisuuden terveydenhuollon resurssipulaan etsitään kuumeisesti. Yhdessä reseptissä lukee tietotekniikka. Jo nyt tekniikka mahdollistaisi omasta terveydestä huolehtimisen ja keskusteluyhteyden ammattilaisiin. s. 10 TIEDE JA TULEVAISUUS 18 Mikrobeissa on tulevaisuus Solutehtaat tuottavat polttoainetta ja kemikaaleja uusiutuvista luonnonvaroista. Tutkimusprofessori, filosofian tohtori Merja Penttilä, VTT 26 Rinnakkaislaskenta pian ulottuvillamme? Nykyaikaiset mikrotietokoneet ovat saamassa lisätehoa rinnakkaislaskennasta. Johtava tutkija, tekniikan tohtori Kaj Juslin, VTT 32 Biomassasta suuren mittakaavan uusiutuva lämmön ja sähkön lähde Biomassa on merkittävä vaihtoehto, kun tavoitellaan ehtyvien fossiilisten polttoaineiden käytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä energiantuotannossa. Teknologiajohtaja, tekniikan lisensiaatti Satu Helynen, VTT 38 Pienhiukkasten terveyshaitat kuriin Hengitysilman sisältämät pienhiukkaset muodostavat merkittävimmän ympäristöterveysongelman teollisuusmaissa. Tutkija, diplomi-insinööri Aimo Taipale, VTT 18 VTT IMPULSSI

4 OSAAMINEN JA UUSI TEKNOLOGIA 44 Ennakoivaan ja yksilölliseen terveyden- ja sairaanhoitoon Tulevaisuuden visiossa sairauksien hoito päästään usein aloittamaan jo ennen kuin oireita on edes näkyvissä. Sairaudet on ennustettu jo vuosia aikaisemmin ehkä jo lapsuudessa. 48 Hiiliatomikerros muuntuu moneen käyttöön Materiaalitieteiden kuumimpiin tutkimuskohteisiin lukeutuva grafeeni haastaa piin elektroniikassa Lääkintälaitteen pitkä tie markkinoille Monen sairaalasta tai apteekin hyllyltä löytyvän laitteen kyljessä on merkintä CE Tämä tarkoittaa, että VTT on todennut tuotteen täyttävän EU:n asettamat viranomaisvaatimukset. Mitä varhaisempi diagnoosi, sitä parempi potilaalle. 54 Alzheimerin tauti taistelua aikaa vastaan Tutkijat etsivät keinoja havaita tauti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Nanosellu taipuu moneksi Nanokuiduiksi jalostettu selluloosa on tulossa täysin uusille toimialoille, muun muassa kosmetiikkateollisuuteen. 60 Rakkaudesta biotekniikan haasteisiin Mascoma kehittää täydellisiä teknologiapaketteja etanolin tuottamiseksi lignoselluloosapitoisista kasvimateriaaleista. 60 VTT IMPULSSI

5 INNOVAATIOT JA LIIKETOIMINTA 64 Moniteknologisuus mahdollistaa innovaatioita tapaus painettu äly Monialainen osaaminen on avainsana painetun älyn hankkeissa. 68 Kuidusta kuntoa Terveellisen kuidun lisääminen ruoka-aineisiin on elintarviketeollisuudelle sekä haaste että mahdollisuus. 74 Yhteistyö tuottaa tulosta Piilaaksossa Kansainvälistyvä VTT on ottanut tukevan jalansijan Piilaaksosta. 78 Portti Venäjälle vetää Suomi on kirkkaasti paras väylä Venäjän markkinoille. Kehitettävää kuitenkin riittää. 64 VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Laaja-alaista osaamista yhdistämällä VTT voi auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja ja näin lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla VTT varmistaa tiedon ja teknologian tehokkaan siirron ja hyödyntämisen. Teknologiapainopistealueet Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Yhteiskunnan teknologiat Liiketoimintatutkimus VTT Impulssi on VTT:n julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomeksi ja englanniksi. Julkaisija: VTT, Vuorimiehentie 5, Espoo, PL 1000, VTT. Puhelin Päätoimittaja: Olli Ernvall, puhelin Toimitusneuvosto: Erkki KM Leppävuori, Jouko Suokas, Jorma Lammasniemi, Kari Larjava, Tapio Koivu, Laura Apilo, Petri Kalliokoski ja Paula Bergqvist. Toimitus: Cocomms Oy. Ulkoasu: MCI Press oy. Paino: Edita, Helsinki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: ISSN Julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat haastateltavien esittämiä eivätkä välttämättä vastaa VTT:n kantaa. VTT IMPULSSI

6 POLTTOPISTE PEKKA PUSKA TEKNOLOGIA HELPOTTAA TERVEELLISIÄ VALINTOJA w.valtteri.net Teksti Marjo Kosonen Kuva Valtteri Kantanen Suomen ikäpyramidi vinoutuu hurjaa vauhtia. Jatkossa työikäisillä on täällä elätettävänään suhteessa enemmän eläkemummoja ja -vaareja kuin muissa Euroopan maissa. Onko terveydenhuolto kuitenkaan kriisin edessä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska huomauttaa, että ikääntyminen ei automaattisesti lisää terveydenhoitopalvelujen kysyntää. Ikääntyvät ovat tulevaisuudessa aiempaa terveempiä. Suuri muutos ja haaste on diabeteksen kaltaisten pitkäaikaisten tautien kasvu. Niiden hoidossa tarvitaan aivan uudenlaista osaamista, palvelujen järjestämistä ja työnjakoa. Suuri saavutus Puska korostaa, että väestön ikääntyminen ei ole vain kielteinen asia. Vielä 30 vuotta sitten työikäiset miehet kuolivat saappaat jalassa. Noista ajoista keskimääräinen elinikämme on pidentynyt kymmenellä vuodella. Suomalaiset eivät ole koskaan olleet niin terveitä kuin nyt. Pekka Puska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja tunnetaan suomalaisen lääketieteen pitkäaikaisena vaikuttajana. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1972 käynnistyneestä Pohjois- Karjala-projektista, joka viitoitti tien sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähentämiseen Suomessa. 2 VTT IMPULSSI

7 Valtteri Kantanen Kansanterveystyö ei tähtää ikuiseen elämään. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi elää terveenä mahdollisimman pitkään, Pekka Puska sanoo. Ongelma, jota ei rahalla ratkaista Teksti Marjo Kosonen Kuva Jari Tikka Loistava saavutus on suuressa määrin uuden tiedon, valistuksen ja sen seurausten ansiota, Pohjois-Karjala-projektista tunnettu Puska toteaa. Tieto yksin ei saa ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään. Teknologia voi auttaa tekemään terveet elämäntavat ihmisille helpoiksi. Sairauksien ehkäiseminen on tehokkainta terveydenhoitoa. Teknologia on yhä keskeisemmässä asemassa niin ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa kuin sairauksien hoidossa. Mikään teknologia ei kuitenkaan ole kaikkivoipa, Puska sanoo. Syömällä terveeksi Sairauksien ehkäisyssä suurin merkitys on elintarviketeknologialla. Funktionaaliset elintarvikkeet voivat auttaa alentamaan kolesterolia, lisätä elimistön luontaista vastustuskykyä tai ehkäistä hampaiden reikiintymistä. Kansanterveydellisesti avainasemassa ovat kuitenkin peruselintarvikkeet ja niiden kehittäminen esimerkiksi suolaa vähentämällä. Nykyihmiselle erilaiset uudet terveystuotteet ovat usein helppo vaihtoehto. Teknologia muuttaa myös terveysasioista viestimistä. Internet on avannut kansalaisten valistustyössä aivan uudet ulottuvuudet mahdollistamalla interaktiivisuuden. Terveydenhuollossa verkkoon ovat siirtyneet potilaskertomukset tulevaisuutta ovat tietokonelaskelmat potilaan sairastumisen riskeistä ja hälytysrajoista. Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän myös liikunnassa ja tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Sairaanhoidon teknologiassa on otettu suuria edistysaskeleita aina diagnostiikasta instrumentteihin. Lääkärit ja hoitajat tekevät ratkaisut inhimillistä vuorovaikutusta unohtamatta, mutta teknologian osuus diagnostiikassa ja hoidossa on hyvin ratkaiseva. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen tiivistää hoivasektorin tulevaisuudenkuvan kahteen lauseeseen: Kyse ei ole vain rahan riittävyydestä. Meiltä yksinkertaisesti loppuvat tekevät kädet. Keskivertosuomalainen tarvitsee tilastojen mukaan perusteellista hoitoa kahden viimeisen elinvuotensa aikana. On sinänsä ihan sama, onko hoidokki 70- vai 100-vuotias. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa seuraavan 30 vuoden aikana 70 prosenttia. Samaan aikaan työikäisten osuus kutistuu lähes kymmenen prosenttia. Mistä silloin riittää väkeä elinkeinoelämän palvelukseen, Virtanen kysyy. Ongelma ei poistu, vaikka syntyvyys yhtäkkiä kääntyisikin rakettimaiseen kasvuun: vuonna 2040 töitä paiskivat ikäluokat ovat jo syntyneet. Vajetta ei korvaa myöskään paljon puhuttu maahanmuutto. Mitään yhtä lääkettä ongelmaan ei ole löydettävissä. Erkki Virtanen näkee yhtenä mahdollisuutena tuottavuuden kasvattamisen. Vaikka tehokkuuden mittaaminen onkin hoivatyössä vaikeaa, sielläkin voitaisiin saada enemmän aikaan samalla työpanoksella. Perinteisessä pohjoismaisessa mallissa yhteiskunta vastaa hoivasektorin palveluista ja myös tuottaa ne. Tätä mallia pitäisi Virtasen mukaan täydentää yksityisen sektorin palveluilla myös perusterveydenhuollossa. Yrittäjä haluaa viivan alle tulosta. Hän on siksi todennäköisesti terveyskeskuslääkäriä kiinnostuneempi tuottavuudesta ja sen parantamiseen tähtäävistä investoinneista. Terveydenhuollossa tarvitaan investointeja muun muassa diagnostiikan ja sairaanhoidon teknologiaan. Myös rakenteita ja prosesseja on uusittava. Hoitoprosessien tehostaminen voidaan huomioida esimerkiksi sairaalarakennusten suunnittelussa. Sairaalat voisivat myös erikoistua erityyppisiin leikkauksiin, jolloin syntyisi mittakaavaetuja ja laatu paranisi. Laitosten resurssit eivät kuitenkaan tulevaisuudessa riitä, vaan vanhuksia on hoidettava kotona nykyistä selvästi pidempään. Avuksi tulevat kodin apuvälineet ja kotona pärjäämisen mahdollistava teknologia, Erkki Virtanen sanoo. Työurien pidentäminen on sekin yksi näkökohta. Eläkeikää on nostettava nykyisestä ikävuodesta. Ei kuitenkaan mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Eläkkeelle jäävät ovat aiempaa terveempiä ja vauraampia, heillä on pitkä elämä edessään. Erilaisia hyvinvointi- ja matkailupalveluja tarjoaville yrityksille tässä on selkeä mahdollisuus. VTT IMPULSSI 3

8 LYHYESTI BIOTEKNIIKKA Bioetanolia yhteiseurooppalaisin voimin LISÄTIETOJA: MERJA PENTTILÄ, VTT on mukana kehittämässä maa- ja metsätalouden jätteistä esimerkiksi oljesta ja hakkeesta ja energiakasveista biopolttoaineen valmistukseen soveltuvaa raaka-ainetta. VTT:n käynnistämä NEMO-hanke kokoaa yhteen eurooppalaiset tutkimuslaitokset ja yritykset. Nelivuotisen projektin budjetti on 8,2 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,9 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalouden jätteet koostuvat pääasiassa lignoselluloosasta, jonka sokeriyhdisteitä mikrobit eivät voi sellaisenaan hyödyntää etanolin tuotannossa. Projektissa kehitetään entsyymejä, joilla lignoselluloosa voidaan pilkkoa käymiskelpoisiksi sokereiksi. Tavoitteena on myös räätälöidä mikrobien aineenvaihduntaa niin, että ne voivat tuottaa sokereista suuria määriä etanolia taloudellisesti ja tehokkaasti. Projektissa testataan entsyymien ja hiivakantojen soveltuvuutta biopolttoaineen teollisiin valmistusprosesseihin. 4 VTT IMPULSSI

9 LÄÄKETIEDE Tuoretta tietoa syöpäsolujen leviämisestä LISÄTIETOJA: JOHANNA IVASKA, VTT:n ja Turun yliopiston yhteinen tutkimusryhmä on löytänyt keuhkosyövistä mekanismin, jota syöpäsolu käyttää levitessään elimistöön etäpesäkkeinä. Lisäksi yhteistyössä Heidelbergin yliopiston kanssa on löytynyt tekijä, joka säätelee useiden eri syöpien leviämistä. Löydökset antavat uutta tietoa siitä, miten syöpäsolujen tappava kyky ottaa jalat alleen syntyy ja miten syöpä pääsee leviämään alkuperäisestä kasvaimesta muualle elimistöön. Yhdessä nämä löydökset lisäävät tietoa syövän leviämisestä ja saattavat vaikuttaa syöpätutkimusten suuntaamiseen tulevaisuudessa. Syövän tappavuus perustuu sen kykyyn levitä elimistöön ja muodostaa etäpesäkkeitä. Aiemmin on ajateltu, että syöpäsolut irrottautuvat ja kulkeutuvat muihin kudoksiin menetettyään tekijät, joilla ne sitoutuvat kasvaimen muihin soluihin. VTT:n uusi rakenne lisää teknologian vaikuttavuutta ja asiakashyötyjä VTT siirtyy uuteen VTT Group -rakenteeseen vuoden 2010 alussa. Muutos on sekä rakenteellinen että toiminnallinen. Jatkossa VTT pystyy aiempaa tehokkaammin hyödyntämään laaja-alaista tieteellistä ja teknologista osaamistaan, suuntaamaan sitä asiakkuuksiin ja siten lisäämään vaikuttavuuttaan. Uusi rakenne mahdollistaa myös VTT:n pitkäjänteisen kehittämisen ja tehokkaan asiakasliiketoiminnan. VTT Groupiin kuuluvat tutkimus ja kehitys, asiakasratkaisut, strateginen tutkimus ja IP-omaisuuden kehittäminen ja hallinta. Yhtiöt toimivat itsenäisesti ja tuottavat muun muassa asiantuntijapalveluita liittyen teknologioiden soveltamiseen, testaukseen, sertifiointiin ja uuden spin-off-liiketoiminnan käynnistämiseen. Myös kansainvälinen verkottuminen ja liiketoiminta VTT International Oy:n kautta lisääntyy. ELEKTRONIIKKA LÄÄKETIEDE Bayer Schering ja VTT kehittämään syöpälääkkeitä LISÄTIETOJA: MARKO KALLIO, VTT ja Bayer Schering Pharma AG ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen tutkimusyhteistyösopimuksen, joka koskee lääkeyhtiön uusien syöpälääkkeiden tutkimus- ja kehitystyötä. Hankkeessa hyödynnetään VTT:n kehittämiä, ainutlaatuisia geenien ja syöpäsolujen tutkimusmenetelmiä. VTT:n kehittämä syöpäsolujen kolmiulotteinen kasvatusmenetelmä mahdollistaa solujen tutkimisen ihmisen kudosta muistuttavassa kasvuympäristössä. Mallissa solujen keskinäiset vuorovaikutukset ja yhdessä muodostamat rakenteet jäljittelevät ihmisruumiin omia solukkoja perinteistä, kaksiulotteista tutkimusmenetelmää paremmin. Mallin avulla saadaan poikkeuksellisen arvokasta tietoa syöpäsolujen leviämiskyvystä ja aggressiivisuudesta sekä kehitteillä olevien uusien lääkkeiden syöpäsolujen kasvua hillitsevistä vaikutuksista. Urbaaneja älypalveluja LISÄTIETOJA: TUOMO TUIKKA, Eurooppalaisessa Smart Urban Spaces -yhteishankkeessa kehitetään yhteentoimivia, helppokäyttöisiä kaupunkipalveluja, jotka hyödyntävät mobiilitekniikoita ja jokapaikan tietotekniikkaa. Pääpaino on mobiililaitteilla käytettävissä tilanne- ja paikkasidonnaisissa palveluissa. Mukana on yhdeksän kaupunkia Ranskasta, Espanjasta, Kreikasta ja Suomesta. Suomesta mukana ovat Helsinki ja Oulu. Tavoitteena on paitsi eurooppalaisten ICT-järjestelmien yhteentoimivuus ja kaupunkien toiminnan kustannustehokkuuden lisääminen, myös kansalaisten arjen helpottaminen. Liikenne-, matkailu-, tapahtuma- ja koulutuspalveluja ja niiden yhteentoimivuutta testataan eri kaupungeissa. Projektia koordinoi Suomessa VTT, joka tekee myös siihen liittyvää tutkimusta. VTT IMPULSSI 5

10 LYHYESTI TIETOTEKNIIKKA LISÄTIETOJA: JUHA MANNILA, ICT-teknologian synnyttämät eettiset ongelmat kartoitetaan LISÄTIETOJA: VEIKKO IKONEN, Uudet informaatio- ja viestintäteknologiat voivat hyödyistään huolimatta synnyttää yllättäviä eettisiä ongelmia esimerkiksi tietoturvan ja yksilön vapauden kannalta. Täysin uusia haasteita luovat yleistyvät supernopeat kvanttitietokoneet, paikantamisjärjestelmät ja teknologian sulautuminen voimakkaammin ihmisten arkeen. VTT on mukana eurooppalaisessa ETICA-hankkeessa, jossa kartoitetaan vuoden kuluttua laajassa käytössä olevat informaatio- ja viestintäteknologiat ja niiden eettiset ongelmat. Teknologioiden aiheuttamia ongelmia voidaan ehkäistä jo niiden kehitysvaiheessa. Tulevaisuuden teknologiat saattavat tuoda mukanaan uudenlaisia haittavaikutuksia käyttäjilleen ja yhteiskunnalle. Erityisesti on valmistauduttava muutoksiin, jotka vaikuttavat tietoturvaan, tasa-arvoon ja yksilön oikeuksiin. 6 VTT IMPULSSI

11 LIIKETOIMINTA INNOVAATIOT Yrityskauppa on bisnesmahdollisuus LISÄTIETOJA: PEKKA MAIJALA, Yritysjärjestelyjen ja uuden liiketoiminnan synnyttämisen välinen yhteys on korostunut viime vuosina. Yritysjärjestely on yksi strateginen tapa selviytyä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. VTT ja Turun kauppakorkeakoulu kehittävät yhdessä työkaluja yritysjärjestelyjen onnistuneeseen hallintaan. Hankkeessa tutkitaan, miten yritykset voivat parhaiten toteuttaa yrityskaupan strategisesti aina päätöksenteosta integrointiin siten, että samalla turvataan liiketoiminnan jatkuvuus. Hanke päättyy joulukuussa INNOVAATIOT Sooligeelimenetelmällä räätälöityjä ominaisuuksia pinnoitteisiin LISÄTIETOJA: AMAR MAHIOUT, Nanorakenteiset pinnoitteet suojaavat tuotteita kulumiselta, likaantumiselta ja hapettumiselta. VTT kehittää metallituotteiden pinnoittamista räätälöityjen pintaominaisuuksien luomiseksi. Sooligeelimenetelmällä voidaan valmistaa erittäin ohuita, nanorakenteisia pintoja ja saada aikaan materiaaleja, jotka kestävät kulutusta, ehkäisevät hapettumista, hylkivät likaa ja ovat helposti puhdistettavia. Pinnoitteita voidaan käyttää muun muassa rakennusmateriaaleissa, kuljetusvälineissä ja prosessi- ja elintarviketeollisuudessa. VTT:n kehittämässä energiatehokkaassa ja edullisessa menetelmässä sooligeelipinnoitus voidaan tehdä kuumasinkitysprosessissa. Pinnoite suojaa kuumasinkittyjä tuotteita valkoruosteen muodostumiselta, vähentää tuotteiden likaantumista sekä auttaa säilyttämään tuotteen alkuperäisen ulkonäön. Pinnoitekemikaaleja valmistava Millidyne Oy on lisensoimassa VTT:n kehittämän valmistusmenetelmän. Tehokas varoitusjärjestelmä suuronnettomuustilanteisiin LISÄTIETOJA: VEIKKO ROUHIAINEN, VEIKKO Uusi suuronnettomuustilanteita varten kehitetty varoitusjärjestelmä tehostaa pelastustoimintaa. Varoitus- ja tilannekuvajärjestelmän ovat kehittäneet VTT, Ilmatieteen laitos, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin yliopisto. Järjestelmä perustuu olemassa olevien menetelmien yhteensovittamiseen ja tiedonkulun varmistamiseen eri järjestelmien kesken. Sen avulla pelastustoimia voidaan etukäteen harjoitella todellista tilannetta silmällä pitäen. VTT on kehittänyt järjestelmään langattoman anturiverkon, joka mittaa tehtaan kemikaalipäästöjä ja säätietoja ja välittää ne Ilmatieteen laitokselle mahdollista kemikaalipilven kulkeutumisen arviointia varten. Tilannekuva onnettomuudesta muodostetaan asiantuntijoiden avulla. Tilannekuvajärjestelmä tuottaa valmiiksi analysoitua tietoa pelastustoimia varten. Onnettomuuden vaikutusaluearvioon yhdistetään myös asukas- ja läsnäolotiedot. Nopeasti saatava tieto uhan alla olevasta ihmisjoukosta parantaa evakuointivalmiutta ja nostaa sairaankuljetuskapasiteetin ja sairaaloiden valmiustilaa. TALOTEKNIIKKA ˆ Opas talotekniikan käytettävyydestä Suhteellisen yksinkertaisetkin talotekniikan käytettävyyden parannukset voivat merkittävästi edistää ihmisten tyytyväisyyttä lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, valaistukseen ja muuhun talotekniikkaan. Talotekniikan hyvä käytettävyys parantaa myös energiatehokkuutta, sillä se vähentää laitteiden epätarkoituksenmukaista käyttöä. VTT:n julkaisema opas kertoo, miten tyypillisimmät käytettävyysongelmat voidaan välttää. Julkaisu verkossa: VTT IMPULSSI 7

12 KOHTAAMISIA JAANA LEIKAS SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA IHMISEN ELÄMÄ Teksti Paula Bergqvist Kuva Ari Ijäs Perinteinen kohderyhmäajattelu ei riitä ICT-tuotteita ja palveluja suunniteltaessa. VTT:n erikoistutkijan Jaana Leikkaan mukaan suunnittelun pitää olla monitieteistä. Sen eri vaiheissa on otettava huomioon käyttäjän biologia, psykologiset ja sosiokulttuuriset valmiudet, elämäntilanne ja -ympäristö. On vaarana, että suljemme joitakin käyttäjäryhmiä pois uudesta, hienosta teknologiamaailmastamme, jos suunnittelussa ei oteta huomioon ihmisen koko olemusta, painottaa Leikas. Hän on havainnut, että tuotekehityksessä ei ole riittävästi tai on vanhentunutta tietoa siitä, mikä on esimerkiksi ihmisen tiedonkäsittely- tai hahmotuskyky tai miten muisti toimii. Leikkaalla itsellään on monitieteinen tausta: hän on perehtynyt kognitiotieteeseen, aikuiskasvatustieteeseen, toimintaterapiaan ja yrityshallintoon. Hän työskentelee VTT:llä erilaisissa ICT-tekniikan kehityshankkeissa ja on erikoistunut ikääntyvien tarpeisiin ja kykyyn ottaa uutta teknologiaa käyttöönsä. Ihmisen olemusta etsimässä Jaana Leikkaan mukaan yritykset ovat havahtumassa huomaamaan, että perinteiset markkinaja trenditutkimukset eivät riitä. Tarvitaan tietoa myös ihmisen perimmäisestä olemuksesta. Jaana Leikas on mukana Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen, Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n ja VTT:n yhteisessä Theseus -hankkeessa, jossa pyritään hyödyntämään käyt tä jä psykologista tutkimustietoa tuotekehitystyössä. Projektissa etsitään hyvää suunnittelumallia, ja siinä on ratkaistu yritysten ongelmia toteuttamalla esimerkiksi käyttäjätutkimuksia, muodon arviointeja ja käytettävyysselvityksiä. Tutkijalle itselleen erityisen mielenkiintoisia aiheita ovat olleet hiljaisen tiedon kehittyminen sekä tiedon jalostaminen ja siirtäminen tehokkaaseen käyttöön. ICT-tuotteiden ja -palvelujen suunnittelussa on tunnettava kohderyhmä kokonaisvaltaisesti. Toisin sanoen selvitetään kohderyhmän elämänmuodon ominaispiirteet ja valmiudet ottaa vastaan uutta teknologiaa. Näihin valmiuksiin vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiokulttuuriset tekijät. Teknologian omaksumiseen vaikuttavat myös koulutus ja kokemukset teknologiasta. Leikas korostaa ihmisten arkipäivän tarpeiden ja elämänmuodon tuntemisen tärkeyttä suunnittelussa. Jokaisella meistä on erilaisia elämänmuotoja esimerkiksi mökkeilijän tai matkailijan elämänmuoto ja me kaikki kommunikoimme eri elämänmuodoissa olevien ihmisten kanssa. Ihmisen biologialla on erityisen suuri merkitys: ikä, terveys, näkökyky, kuulo ja sorminäppäryys vaikuttavat valmiuteen ottaa teknologia haltuun. Jos käyttäjä kokee, ettei hän hallitse teknologiaa, hän ei sitä käytä. Tämä tuli hyvin esiin, kun Leikas haastatteli ikääntyviä VTT:n Idealiike-projektissa. Hankkeessa haastettiin kansalaiset ideoimaan arkea helpottavia mobiiliratkaisuja. Kukin teknologiasukupolvi on määritettävissä sen mukaan, minkälaista teknologiaa olemme käyttäneet vuotiaina. Tällä hetkellä vanhat henkilöt ovat sitä teknologiasukupolvea, joka käytti kiekkopuhelinta ja kirjoituskonetta. Jos tämä joukko pitäisi saada nopeasti käyttämään nykyteknologiaa, laitteiden pitäisi muistuttaa sitä, mihin he ovat tottuneet. 8 VTT IMPULSSI

13 Jaana Leikas VTT:n erikoistutkija, filosofian tohtori Jaana Leikas väitteli elokuussa aiheesta Elämälähtöinen suunnittelu Elämänmuoto ikääntyville tarkoitettujen ICT-tuotteiden ja palvelujen suunnittelun lähtökohtana. Leikas on työskennellyt VTT:ssä vuodesta Markkina-alueen sosiokulttuuri vaikuttaa siihen, miten uusi tuote tai teknologia hyväksytään. Suomessa kännyköiden omaksuminen tapahtui nopeasti. Espanjassa yleistymistä jarrutti katolinen kulttuuri, jossa laitteiden käyttäjiä pidettiin aluksi pröystäilijöinä. Ratkaisuja hyvään elämään Yksinäisyyden tunne on nykypäivän ikääntyvien suuri ongelma. Kehitämme tekniikkaa helpottamaan kommunikointia. Jos samalla kehitämme käyttöliittymiä, jotka eivät sovellu ikääntyville, jätämmekö ikääntyneet palvelujen ulkopuolelle? Saatamme tahattomasti lisätä yksinäisyyttä sen vähentämisen sijasta, Jaana Leikas sanoo. Tutkija muistuttaa, että elämä ei ole vain sitä, että olet terve tai että sairaudet ovat hallinnassa. Hyvinvointiteknologian ohella tarvitaan arkipäivän teknologiaa. Leikas toivoo ikääntyvienkin käyttöön arjen hyvää elämää parantavia, hauskoja ja mielihyvää tuottavia tuotteita. Länsimaissa iäkkäillä ihmisillä on suhteellisen hyvä terveys ja rahaa. He vaativat tulevaisuudessa teknologialta elämänlaadun parantamista. Ikääntyvien määrä lisääntyy, ja yrityksille on nyt annettava apukeinoja suunnitteluun. Työkaluja on jo tarjolla, mutta paljon on vielä kehittämistä. Theseuksen kaltaisia projekteja tarvitaan lisää. Jaana Leikas vinkkaa tuotesuunnittelijoille: muistamista helpottavaa arjen teknologiaa odottelevat muutkin kuin vanhukset. VTT IMPULSSI 9

14 10 VTT IMPULSSI

15 TIETOTEKNIIK ASTA TERVEYTTÄ? Tulevaisuudessa terveydenhuollon on pystyttävä huolehtimaan yhä isommasta määrästä potilaita nykyisillä, ellei jopa vähemmillä resursseilla. Lääkkeitä etsitään kuumeisesti. Yhdessä reseptissä lukee tietotekniikka, mutta sitäkin tärkeämpi on uusi työnjako potilaan hoidossa ja uudenlainen suhtautuminen omaan terveyteen. Teksti Maija-Liisa Ihanus Kuvat Johanna Viljakainen, Valtteri Kantanen, istockphoto VTT IMPULSSI 11

16 Terveyspalvelut ovat kuin moottoritie. Kun uusi tie val mistuu, liikenne lisääntyy. Terveyspalvelujenkaan kysyn nällä ei ole kattoa. Hyviä ja runsaita palveluja käytetään. Sivistysvaltiossa ei voida ajatella, että tarjottaisiin niukasti huonoja palveluja. Väestö ikääntyy, ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa. Kuntien on pienenevistä verotuloista huolimatta tarjottava asukkailleen nykyistä enemmän palveluja nykyisillä, ehkä jopa pienenevillä resursseilla. Terveyttä pitäisi saada aikaiseksi kustannuksilla, joihin meillä on varaa. Ratkaisuja etsitäänkin useasta suunnasta, ja VTT on mukana etsinnöissä monella eri tavalla. Kaikki mukaan terveystalkoisiin Tietotekniikkaa tarjotaan säännönmukaisesti lääkkeeksi tehostustarpeisiin. Auttaisiko se terveydenhoidossa? Hankkeiden puutteesta Suomea ei ainakaan voi syyttää. Tietotekniikasta muutosagenttina puhutaan paljon. Sen käyttöönotto on kuitenkin kallista, ja kun konkreettiset tulokset ovat antaneet odottaa itseään, kaikki ovat olleet pettyneitä, tutkimusprofessori Niilo Saranummi VTT:stä sanoo. Saranummi on VTT:n ICT for Health -tutkimuskoordinaattori. Aihepiiri on esillä on useassa VTT:n eri yksikössä, ja Saranummi varmistaa, että samaa asiaa pohtivat löytäisivät toisensa paitsi VTT:ssä mieluusti myös sen ulkopuolella. VTT onkin mukana lukuisissa Tekes- ja yrityshankkeissa. Yksi tuoreimpia on FeelGood-hanke, jonka projektipäällikkö Saranummi on. Projekti rakentaa olosuhteita kansalaiskeskeiselle terveydenhuollolle. Kansalainen ei kuitenkaan voi ottaa hänelle luontevasti kuuluvaa, merkittävää roolia oman terveytensä hoitamisessa, ellei hänellä ole siihen työkaluja. FeelGood-hanke kehittääkin niin sanottua terveystaltiota. Siihen itse kukin voi tallentaa terveyteensä liittyvää tietoa eri tavoin, esimerkiksi internetin tai matkapuhelimen avulla. Taltioon kootaan henkilökohtaista terveystietoa, sellaista, jota ei talleteta hoitojärjestelmän ylläpitämiin potilaskertomuksiin. 12 VTT IMPULSSI

17 Kansalaiset tuottavat itse suuren osan kyseisestä tiedosta kuten painon, verenpaineen ja liikuntatietoja. Tarkoitus on, että kun valtakunnallinen terveydenhuollon sähköinen arkisto on toiminnassa, ihmiset voivat myös katsoa sieltä tiettyjä osia omasta potilaskertomuksestaan. Palvelujärjestelmää on tarkoitus kehittää niin, että se loisi liiketoimintaedellytyksiä suomalaisille yrityksille. Yritykset tarvitsevat näyttöä siitä, että terveyttä on mahdollista edistää vähillä resursseilla, Saranummi lisää. Painopiste sairauksien ehkäisyyn Terveydenhuoltojärjestelmämme perustuu akuuttien sairauksien hoitamiseen. Väestön ikääntyminen yhdistettynä elintapa- ja kroonisten sairauksien yleistymiseen vaatisi kuitenkin painopisteen siirtämisen sairauksien ehkäisemiseen sekä ihmisten omaan vastuuseen. Porkkanaksi kaavaillaan erilaisia tekniikoita ja niiden yhdistelmiä, jotka mahdollistaisivat omasta terveydestä huolehtimisen ja keskusteluyhteyden ammattilaisiin, Saranummi sanoo. FeelGoodissa on mukana 27 tahoa yrityksiä, Kela, Sitra, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Tekes. Samoin kansalaiset ovat kiinnostuneita ottamaan itse nykyistä aktiivisemman roolin oman terveytensä vaalimisessa. Mutta miksi muutos silti tuntuu niin vaikealta? Hyviä pilottihankkeitakin on ollut, ja niissä on löydetty toimivia käytäntöjä. Mikseivät ne leviä? Muutos on aina vaikeaa. Terveydenhuollossa muutos tarkoittaisi muun muassa nykyisen, kuntien hoitaman perusterveydenhoidon ja sairaanhoitopiireille annetun erikoissairaanhoidon työnjaon uudistamista. Mielestäni tälle jaolle ei ole perusteita. Siitä lähtien kun terveysvastuu siirtyi kuntiin vuonna 1992, kunnat ovat voineet itse päättää toiminnastaan. Tämä merkitsee valtavaa käytäntöjen kirjavuutta, johon puuttuminen Terveydenhuollossa tarvittaisiin isoja rakennemuutoksia, toteaa Niilo Saranummi VTT:stä. Yritykset tarvitsevat näyttöä siitä, että terveyttä voidaan edistää vähillä resursseilla. VTT IMPULSSI 13

18 Jo nyt tekniikka mahdollistaisi omasta terveydestä huolehtimisen ja keskusteluyhteyden ammattilaisiin. tarkoittaisi väistämättä muutosta jollekin osapuolelle, Saranummi selvittää. Terveydenhuollossa muutos on vaikea juttu, sillä asiantuntijat tekevät usein mitä haluavat. Moni terveydenhuollon uudistus on tyssännyt siihen, ettei ammattikuntien perinteisiä rajoja ole haluttu murtaa. Ne, joilla on vastuuta ja valtaa, eivät haluaisi luopua siitä. Kunnillakaan ei ole yhteistä käsitystä siitä, mihin terveydenhoitoa pitäisi kehittää. Teknologiavastaisuutta niissä ei kuitenkaan ole. Sata prosenttia terveyskeskuksistahan käyttää sähköisiä potilastietojärjestelmiä. Mutta nyt ne ovat ja niitä käytetään ainoastaan dokumentointialustana. Niihin on kirjattava tietoa, mutta niistä ei oikein saa mitään. Jos niistä saisi päätöksenteossa auttavaa tietoa, kiinnostus olisi paljon nykyistä suurempi, Saranummi uskoo. Resursseja keskittämällä säästöä ja laatua Siis entistä parempaa tekniikkaa, toimivampaa työnjakoa, potilas mukaan omaan hoitoonsa, apua varhaisesta diagnostiikasta. Niinkö? Nämä ovat kaikki helppoja heittoja. Se, mikä todella auttaisi, olisi tuloksia oikeasti mittaavien mittareiden kehittäminen. Yksi ratkaisu voisivatkin olla yhdysvaltalaisen liiketaloustieteen professori Michael Porterin ehdottamat IPU:t eli integrated practice units, tauteihin perustuvat integroidut yksiköt. Esimerkiksi lonkkaleikkauksiin erikoistunut sairaala on hyvä esimerkki. Mitä enemmän toistoja, sitä paremmiksi asiantuntijat kehittyvät tehtävässään. Tähän perustuu osaamiskeskittymien teho. Resurssikeskittymien syntyminen olisi järkevää. Sopiikin kysyä, miksi Kööpenhaminassa on diabetessairaala mutta Suomessa ei yhtään? Resursseja keskittämällä syntyy säästöjä. Tällaisia ja muitakin liiketalouden oppeja voi Saranummen mielestä hyvin soveltaa terveydenhoitoon. Kaikki tietävät, että jotain pitäisi tehdä. Tarvittaisiin isoja rakennemuutoksia. Tässä on kyse johtamisesta. Tiedolla johtaminen onkin suuri haaste terveydenhuollossa. Monia asioita onkin käynnissä niin hankekuin valtakunnankin tasolla. Tekes esimerkiksi käynnisti vuonna 2008 ohjelman Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, joka pyrkii vauhdittamaan uusien palvelujen ja niitä tukevien rakenteiden innovointia. 14 VTT IMPULSSI

19 Ymmärtämällä eri sairauksia ennustavia biomarkkereita ymmärrämme entistä paremmin itse sairauksiakin, VTT:n Matej Orešič sanoo. Diagnoosi yhä aiemmin Mitä paremmin sairauksia ymmärretään ja mitä varhaisemmin niitä päästään hoitamaan, sitä tehokkaampaa hoito on. VTT:llä on huippuosaamista metabolomiikassa, joka tuo uutta tietoa useiden sairauksien synnystä ja hoidosta. Jos et ole koskaan kuullut metabolomiikasta, älä sure. Ei ole moni muukaan. Mutta toivottavasti kuulee, varsinkin lääketieteen maailmassa. Tieteenala tarkoittaa pienikokoisten molekyylien eli metaboliittien pitoisuusmittausta soluissa. Ihmisen elimistön metabolomi on yhtä kuin aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuus. Monen sairauden synty voidaan nähdä nykyistä huomattavasti aiemmin metabolomiikan keinoin, kun solutason aineenvaihdunnan muutokset saadaan näkyviin Kymmenkunta vuotta sitten vielä harvempi oli kuullut aiheesta. Kun systeemibiologian ja bioinformatiikan professoriksi VTT:hen vuonna 2007 nimitetty Matej Orešič tuli Suomeen kuusi vuotta sitten, hän sananmukaisesti toi metabolomiikan mukanaan Bostonista. Nyt VTT:ssäkin kaksikymmentä koulutustaustaltaan erilaista henkilöä työskentelee sen parissa. Suomi on ehdottomasti yksi maailman johtavia maita metabolomiikassa, varsinkin lääketieteen alueella. Ylipainon ja metabolisen oireyhtymän tutkimusresurssimme ovat erittäin kilpailukykyiset, Orešič sanoo. Biomarkkeri ennustaa riskin Sana biomarkkeri on monelle tutumpi. Biomarkkeri on mikä tahansa elimistöstä eristettävä merkki sairaudesta tai ennuste riskistä. Yli 90 prosenttia biomarkkereista perustuu metaboliitteihin. Tehtävämme täällä VTT:ssä on yrittää löytää markkereita eri osa-alueille ja ymmärtää syvällisesti biologiaa niiden taustalla. Kun ymmärrämme markkereita, ymmärrämme sairauttakin paremmin, Orešič kuvaa. VTT:n systeemibiologian osastolla keskitytään ylipainoon, metaboliseen oireyhtymään, ykköstyypin diabetekseen, skitsofreniaan, Alzheimerin tautiin ja rintasyöpään. Tyypin I diabeteksen aikainen markkeri on jo patentoitukin, ja muidenkin tutkimisessa ollaan pitkällä. Rintasyövästäkin voi olla luvassa mielenkiintoisia tuloksia. Tähän saakka metabolomiikkaa ei ole juurikaan hyödynnetty rintasyövän synnyn tutkimisessa, Orešič huomauttaa. Metabolomiikan käyttö on kallista. Yksi instrumentti voi maksaa euroa. VTT IMPULSSI 15

20 Biomarkkereiden käytöstä olisi hyvä olla pelisäännöt olemassa. VTT:ssä analysoitavista näytteistä pyritään löytämään uusia biomarkkereita, joita voitaisiin myöhemmin mahdollisesti hyödyntää rutiininomaisesti terveydenhuollossa, aivan kuten nykyisin tutkitaan veren kolesterolipitoisuuksia. VTT on ymmärtänyt tämän tutkimusalueen merkityksen ja investoinut siihen. Meillä on myös paljon EU- ja Euroopan-tasoisia projekteja. Orešičin mukaan ykköstyypin diabeteksessa ja syövässä ollaan jo lähellä tilannetta, että näytteitä voitaisiin tutkia tehokkaasti siihen keskittyneessä laboratoriossa. Itse haluaisin tietää markkereista. On ymmärrettävä, että riski sairastua ja absoluuttinen varmuus sairastumisesta eivät ole sama asia. Jonkin tietyn sairauden biomarkkeri on henkilökohtaista informaatiota, johon voidaan reagoida, esimerkiksi estää sairautta puhkeamasta tai hoitaa sitä. Vakuutusyhtiöiden käyttämä, statistiikkaan perustuva logiikka voi olla ristiriidassa henkilökohtaisten biomarkkereiden hyödyntämisen kanssa. Joka tapauksessa markkereiden käytöstä olisi hyvä olla pelisäännöt olemassa, Orešič sanoo. Varhainen tieto ohjaamaan päätöksiä Jos sairauksien ennustavat merkit saataisiin esille yhä aiemmin, tiedon avulla voitaisiin ohjata päätöksiä terveydenhuollossa, esimerkiksi antaa ehkäisevää terapiaa tai pohtia, millaista hoitoa kannattaa harkita ja tarjota. Näin säästettäisiin rahaa ja resursseja. Mutta kuka tietoa lisää, se tuskaa lisää Haluavatko kaikki tietää, mitä kaikkia sairauksien riskejä kantavat elimistössään? Eettinen aspekti on tällä tutkimusalueella aina läsnä. Halutaanko esimerkiksi kertoa vanhemmille, että lapsenne saa vakavan sairauden, ellei meillä ole tarjota samalla hoitoa? Ei voi vain ennustaa kertomatta samalla, mitä voi tehdä, Orešič huomauttaa. VTT keskittyy työssään metabolomiikan ja systeemibiologian mahdollistamaan sairauksien ennaltaehkäisyyn. Siksi teemme kliinikoiden kanssa tiivistä yhteistyötä. Metaboliset markkerit kertovat tarkasti sanomansa ja ovat lähellä varsinaista sairautta, eli niillä on valtava todistusvoima. Mutta mitä varhaisten merkkien tutkiminen merkitsisi vaikkapa vakuutusalalla? Saisivatko ihmiset, joista on löydetty tietyn sairauden riskitekijöitä, vakuutuksen? 16 VTT IMPULSSI

21 TIEDE JA TULEVAISUUS VTT:n osaaminen konkretisoituu tuotteessa, liiketoimintakonseptissa tai kokonaisratkaisuissa. Kaiken perusta on kuitenkin tutkimustyö, jolla suunnataan tulevaisuuteen. Energiatehokkaat ratkaisut ovat tulevaisuuden ratkaisuja. Sivut 18 42

22 TIEDE TIEDE JA TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Teksti: Merja Penttilä Mikrobeissa on tulevaisuus Solutehtaat tuottavat polttoainetta ja kemikaaleja uusiutuvista luonnonvaroista. Kasviperäinen biomassa kestävä teollinen raaka-aine Elävissä soluissa esiintyvien biokemiallisten reaktioiden määrä on lähes rajaton. Niitä hyödyntämällä voidaan tuottaa monenlaisia ihmisille tarpeellisia yhdisteitä: polttoaineita, kemikaaleja ja materiaaleja. Mikrobisolut kykenevät käyttämään tehokkaasti yksinkertaisia sokereita ravintonaan. Näitä sokeriliuoksia mikrobit käyttävät hiilen lähteenä myös solutason muunnosreaktioissa, joiden tuloksena ne tuottavat bioetanolin ja orgaanisten happojen kaltaisia kemikaaleja. Orgaanisista hapoista voidaan edelleen valmistaa biomuoveja kemiallisilla polymerisaatioreaktioilla. Monet kasvimateriaalit ja -jätteet sisältävät runsaasti bioteknisten käymisprosessien perustaksi soveltuvaa sokeria. Kasviperäinen biomassa on uusiutuva luonnonvara. Edullisen hiilidioksiditaseensa ansiosta sitä voidaan käyttää bioteknologiaan perustuvan, kestävän teollisuustuotannon raaka-aineena. VTT on maailman johtavia biotekniikan menetelmien kehittäjiä. VTT kehittää erityisesti menetelmiä, jotka mahdollistavat biomassan sokereiden hyödyntämisen biopolttoaineiden ja peruskemikaalien tuotannossa. Työssä käy- Energiakasvit Maatalousjäte glukoosi Yhdyskuntajäte Metsäfraktiot ksyloosi arabinoosi Lingoselluloosa Elintarvikejäte galakturonihappo Halpa raaka-aine muuttuu solun aineenvaihdunnassa hyödylliseksi tuotteeksi Mikrobi Biomuovien lähtöaineet Voihappojohdannaiset -> PHB Maitohappo -> PLA 1,3-propaanidioli -> polyesterit Sukkinaatti ym. Biopolttoaineet Bioetanoli Biodiesel Biobutanoli Erikoiskemikaalit Ksylitoli Lääkeaineet Aminohapot Elintarvikeyhdisteet PUFA, karotenoidit Kuva 1. Mikrobit voivat valmistaa biomassan sisältämistä sokereista monia eri tuotteita: biopolttoaineita, biomuovien lähtöaineita ja erikoiskemikaaleja. 18 VTT IMPULSSI

23 Esimerkkejä perinteisestä teollisesta biotekniikasta ovat etanolin tuotannon lisäksi oluen ja viinin valmistus hiivan avulla. tetään ennen kaikkea eukaryoottisia mikrobeja, hiivoja ja homeita. Työ perustuu vahvaan asiantuntemukseen näiden mikrobien metaboliamuokkauksesta ja tuotantofysiologiasta sekä tehokkaiden käymisprosessien kehittämiseen. Suomen Akatemia on valinnut VTT:n Valkoisen biotekniikan Vihreän kemian tutkimuskokonaisuuden Suomen tieteen huippuyksiköksi vuosiksi Tutkimuksessa etsitään ennen kaikkea uudenlaisia tapoja tuottaa mikrobien avulla erikoismateriaaleja uusiutuvista raaka-aineista. Maailma on uusien haasteiden edessä. Yksi suurimmista haasteista liittyy energian, kemikaalien ja materiaalien tuotannon riippuvuuteen fossiilisista raaka-aineista, erityisesti öljystä. Riippuvuutta on vähennettävä, koska öljyvarat loppuvat jossakin vaiheessa. Lisäksi niistä ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin nettomäärän jatkuva kasvu nopeuttaa ilmaston lämpenemistä. Uusiutuvaa luonnonvaraa eli kasvimateriaalia käytettäessä saavutetaan verrattain neutraali (suljettu) hiilidioksidikierto, koska ilmakehään vapautuva hiilidioksidi sitoutuu fotosynteesissä auringon valon vaikutuksesta takaisin kasvien biomassaan. Energian säästäminen ja kulutustottumusten niukentaminen ovat itsestään selviä keinoja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Lisäksi on erittäin tärkeää kehittää uutta teknologiaa, joka ei ole riippuvaista öljyvarannoista ja jolla saavutetaan pitkäaikainen ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön perustuva kestävä ratkaisu. Teollisessa tuotannossa on myös minimoitava kaikkien raaka-aineiden käyttö, käytettävä saastuttamattomia teollisia prosesseja sekä kierrätettävä jätemateriaalit ja prosessien sivutuotteet. Kasvimateriaali mikrobituotannon raaka-aine Suuri osa (45 80 prosenttia) kasvien biomassasta koostuu selluloosasta ja hemiselluloosasta, jotka ovat maapallon yleisimpiä orgaanisen hiilen lähteitä. Nämä kasvipolymeerit puoles- taan koostuvat sokereista: heksooseihin (C6) kuuluvista D-glukoosista, D-mannoosista ja D-galaktoosista ja pentooseihin (C5) lukeutuvista D-ksyloosista ja L-arabinoosista. Kasviperäinen biomassa on erinomainen raaka-aine bioteknistä tuotantoa varten, koska sokereita voidaan käyttää kasvualustana mikrobiologisissa käymisprosesseissa. Klassinen esimerkki tällaisista prosesseista on alkoholijuomien ja teknisen etanolin valmistaminen viljaperäisestä tärkkelyksestä, joka koostuu glukoosista. Koska tärkkelys on tärkeä ravintoaine, polttoaineiden ja kemikaalien tuotannossa suunnitellaan käytettäväksi niin kutsuttuja toisen sukupolven raaka-aineita, jotka koostuvat selluloosasta ja hemiselluloosasta. Monet perinteisesti hyödyntämättä jääneet maatalousjätteet, kuten viljakasvien korret ja muut kuituosat, ovat hyviä selluloosan ja hemiselluloosan lähteitä. Tähän käyttöön sopivat myös elintarviketeollisuuden sivutuotteina syntyvät jätteet, esimerkiksi sokeriruo on ja -juurikkaan puristusjäte ja hedelmien käsittelyssä syntyneet jätteet sekä mahdollisesti jotkin sellu- ja paperiteollisuuden sivuvirrat. Kuva 2. Kasvien pääasialliset rakenneaineet Lehtipuut Havupuut Yksivuotiset kasvit Selluloosa % % % Hemiselluloosa Ksylaani % 5 10 % % lukomannaani 2 5 % % 1 2 % Ligniini % % % Proteiini < 1 % < 1 % 1 5 % Pektiinit vaihtelee Uuteaineet vaihtelee VTT IMPULSSI 19

24 TIEDE JA TULEVAISUUS Erityisen tarkan tutkimuksen kohteina ovat energiakasvit (esimerkiksi ruokohelpi ja sokerihirssi), joita voidaan kasvattaa ruokakasvien viljelyyn soveltumattomilla alueilla. Runsaasti selluloosaa ja hemiselluloosaa sisältäviä lignoselluloosapitoisia kasvimateriaaleja on kuitenkin vaikeampaa hajottaa monomeerisiksi sokereiksi kuin ensimmäisen sukupolven biomassoihin lukeutuvaa tärkkelystä. Maailmalla ja VTT:llä on kuitenkin otettu merkittäviä teknisiä edistysaskelia toisen sukupolven biomassojen, lignoselluloosan, hajottamisessa sokereiksi. Tämän kehityksen ennakoidaan tulevaisuudessa mahdollistavan polttoaineiden ja kemikaalien teknisesti ja taloudellisesti tehokkaan tuotannon. rien tuotannon. Biomassapohjaisia yhdisteitä käyttämällä saatetaan pystyä tuottamaan jopa uudenlaisia ja ominaisuuksiltaan entistä parempia materiaaleja, joiden valmistaminen petrokemiallisista raaka-aineista ei ole mahdollista tai kannattavaa. Kilpailukykyiset tuotantokustannukset Uusiutuvista luonnonvaroista eli biomassasokereista valmistettujen polymeerien menestyminen markkinoilla edellyttää kuitenkin, että niiden valmistus on hinnaltaan kilpailukykyistä tai niillä on hyödyllisiä ominaisuuksia nykyisin tarjolla oleviin tuotteisiin verrattuna. Fossiilisten energianlähteiden käytön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien poliittisten vaatimusten odotetaan tulevaisuudessa suosivan biopolttoaineiden lisäksi kaikkia muitakin biopohjaisia tuotteita. Biopolttoaineita koskevat määräykset määrittävät nestemäisten biopolttoaineiden laatukriteerit ja esimerkiksi bioetanolin ja biodieselin suhteellisen osuuden liikennepolttoaineista. Nämä määräykset ovat ohjanneet teknistä kehitystä kohti kustannustehokasta toisen sukupolven biopolttoainetuotantoa, jossa esimerkiksi Bioteknisten tuotteiden tuotanto ja markkinahinnat Bioteknisiä tuotteita Fermentaatio biotekniikan perusta Ihminen on jo pitkään käyttänyt hyväkseen teollista biotekniikkaa, jota kutsutaan myös valkoiseksi biotekniikaksi. Perinteisiä esimerkkejä teollisen biotekniikan käytöstä ovat etanolin tuotannon lisäksi oluen ja viinin valmistus hiivan avulla sekä homeiden hyödyntäminen sitruunahapon, antibioottien ja teollisuusentsyymien valmistuksessa. Mikrobien käytöllä suuren mittakaavan bioteknisissä tuotantoprosesseissa on siis pitkä historia. Tuotantomäärät saattavat olla hyvin suuria. Hyvä esimerkki tästä on etanolin valmistus, jossa käytetään miljoonien litrojen vetoisia fermentoreja eli käymisastioita. Nykyisten valmistustekniikoiden pohjalta voidaan kehittää uusia tekniikoita, joiden avulla voidaan valmistaa muitakin peruskemikaaleja mikrobiologisen käymisen kautta. Yhdysvaltain energiaministeriö on laatinut raportin eniten lisäarvoa tuottavista kemikaaleista, joita voitaisiin valmistaa biomassojen sokereista mikrobifermentaatiolla. Näitä peruskemikaaleja voidaan käyttää lähtömateriaaleina erilaisissa kemiallisissa jatkosynteeseissä sekä materiaalien tuotannossa. Ne soveltuvat öljypohjaisten petrokemikaalien tavoin lukemattomiin teollisiin käyttötarkoituksiin. Tällaisia peruskemikaaleja ovat esimerkiksi karboksyylihapot sukkinaatti, fumaraatti ja malaatti, 3-hydroksipropionaatti, maitohappo ja polyolit ksylitoli ja arabitoli. Monet niistä soveltuvat lähtöaineiksi tärkeiden materiaalien polyesterien, polyamidien ja polyuretaanien synteesiin. Täten ne mahdollistavat nykyiset öljypohjaiset muovit korvaavien biopolymee- Maailmanlaajuinen tuotanto (tonnia/vuosi) Markkinahinta (euroa/kg) Bioetanoli > ,40 L-glutamiinihappo (MSG) ,50 Sitruunahappo ,80 L-lysiini Maitohappo C-vitamiini Glukoonihappo ,50 Antibiootit (yleiset) Antibiootit (erikoiset) Ksantaani L-hydroksyylifenyylialaniini Dekstraani B12-vitamiini Soetaert ja Vandamme 2006 Kuva 3. Esimerkkejä biotekniikan avulla mikrobeilla perinteisesti valmistetuista tuotteista. 20 VTT IMPULSSI

25 File: Merja Penttilä Tutkimusprofessori, filosofian tohtori Merja Penttilä on toiminut VTT:llä biotekniikan tutkimusprofessorina vuodesta Hänellä on noin 160 alkuperäistä tieteellistä yhteisjulkaisua, noin 60 muuta julkaisua, ja hän on keksijänä yli 50 patenttiperheessä. Penttilällä on erittäin laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Hän muun muassa koordinoi EU-projektia NEMO, jonka tavoitteena on kehittää uusia entsyymejä ja mikro-organismeja toisen sukupolven bioetanolin valmistamiseksi. Merja Penttilä on myös Suomen Valkoisen biotekniikan Vihreän kemian tieteen huippuyksikön johtaja bioetanolia pyritään valmistamaan lignoselluloosapitoisesta kasvimateriaalista eikä ensimmäisen sukupolven tärkkelyspohjaisesta bioetanolista. Kehitteillä olevat tekniikat mahdollistavat lignoselluloosapitoisen kasvibiomassan tehokkaan hajotuksen käymiseen soveltuviksi sokereiksi. Tätä sokerinlähdettä voitaisiin käyttää polttoaineiden ohella myös muiden tuotteiden valmistamiseen mikrobikäymisen avulla. Tällöin samassa tuotantolaitoksessa voitaisiin valmistaa samoja raaka-aineita ja pääosin samoja käymistekniikoita käyttäen entistä useampia tuotteita. Edellytyksenä on, että kunkin tuotteen tuotantoa varten on kehitetty tehokkaat tuottomikrobit. Näistä muista tuotteista saatetaan saada enemmän lisäarvoa kuin bioetanolin tuotannosta, joten niitä valmistamalla biojalostamot voivat vahvistaa talouttaan. Tulevaisuudessa biojalostamojen toimintamalli perustuu monipuoliseen tuotevalikoimaan ja kasvimateriaalin kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. Esimerkiksi elintarvikkeiden tai paperin tuotanto voidaan yhdistää sähkön, rehun, liikennepolttoaineiden ja/tai perus- tai erikoiskemikaalien valmistukseen ja vähentää jalostamattoman raaka-aineen määrä minimiin. Yhdysvaltain kemianteollisuus on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan vision ja arvion teknologian kehitystarpeista. Tämän mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia kaikista kemikaaleista ja materiaaleista valmistetaan uusiutuvista luonnonvaroista. Nykyisin luku on noin viisi prosenttia. Vastaavan kehityskartan on laatinut myös Euroopan kemianteollisuus. Kehityskartan laatimisen yhteydessä selvitettiin kattavasti, minkälaista tekniikkaa tulevaisuuden bioyhteiskunnan toteuttaminen edellyttää. Monet selvityksessä määritetyt kehitystarpeet on huomioitu EU:n seitsemännen puiteohjelman tutkimusohjelmassa. Teollista biotekniikkaa pidetään kestävän teollisuustuotannon kehittämisen kannalta yhtenä merkittävimpänä tekniikan alueena. Tutkimusta 1970-luvulta lähtien VTT aloitti alan tutkimuksen jo 1970-luvun öljykriisin aikoihin. Tällöin syntyi perusymmärrys siitä, miten homeiden tuottamien entsyymien avulla voidaan pilkkoa selluloosaa sokeriksi. Tämä tutkimuslinja on jatkunut vahvana. Nykyisin VTT:llä tutkitaan lukuisia lignoselluloosan muokkauksessa ja hydrolyysissä tarvittavia entsyymejä. Viime aikoina tutkijat ovat keskittyneet erityisesti etsimään optimaalisia seoksia erilaisten biomassojen hydrolyyseihin. Entistä tehokkaampia entsyymejä kehitetään myös käyttäen hyväksi entsyymien rakennetietoa ja proteiinien muokkaustekniikoita luvulta lähtien VTT on tutkinut ja kehittänyt Trichoderma reesei -hometta, joka on entsyymien tuotantoon käytettävä mikrobi. Kehitystyön tuloksena on muun muassa opittu ymmärtämään tuottavuuden kannalta tärkeitä solu- ja molekyylitason tekijöitä. Trichoderma-rihmasientä voidaan nykyään hyvällä syyllä pitää yhtenä biojalostamoiden kannalta tärkeimmistä organismeista, sillä sen avulla tuotetaan tehokkaimmat kaupalliset entsyymiseokset, joita käytetään biomassojen hydrolysoimiseen käymiskykyisiksi sokereiksi. Trichoderma-homeen tärkeyden on tunnustanut myös Yhdysvaltain energiaministeriö, joka rahoitti sen geenijärjestyksen selvitystyön (julkaistu vuonna 2003). Toinen erittäin tärkeä teollisessa biotekniikassa ja tulevaisuuden biojalostamoissa käytettävä isäntäorganismi on leipomohiiva Saccharomyces cerevisiae. Tällä mikrobilla tuotetaan etanolia suurimittaisissa tuotantolaitoksissa, ja sillä on monia prosessin kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia. VTT:n biotekninen tutkimus keskittyi aluksi panimoteollisuuteen. Entsyymitekniikan ohella käymisprosessien tutkimus on siis jo varhaisesta vaiheesta muodostanut toisen vahvan teollisen biotekniikan tutkimus- ja osaamisalueen VTT:llä. Hiivan molekyylibiologisessa tutkimuksessa keskityttiin jo 1980-luvulla sellulaasientsyymien tuottamiseen hiivassa. Tavoitteena oli tehostaa raaka-aineen hydrolyysia käymisprosessin aikana. Mahdollisia prosessivaihtoehtoja biojalostamoihin ovat esimerkiksi niin kutsuttu samanaikainen hydrolyysi ja fermentaatio (SSF-konsepti) sekä yhdistetty bioprosessointi (CBP, consolidated bioprocessing). Menetelmät ovat tehneet tästä tavoitteesta jälleen erittäin ajankohtaisen. Sittemmin VTT:llä on hyödynnetty monia eri hiivalajeja proteiinien ja kemiallisten yhdisteiden bioteknisessä tuotannossa. Joillakin vähän tutkituilla lajeilla saattaa olla prosessin kannalta suotuisia ominaisuuksia, kuten VTT IMPULSSI 21

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä Mahdollisen käytännön läheisiä esimerkkejä siitä, miten valolaadulla (värilämpötila ja spektri) voidaan ohjata ihmisten vireys- ja lepotilaa sekä lisätä mielialan virkeyttä? Voidaanko valon laadulla merkittävästi

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Biomass policies asiantuntijaseminaari 23.1.2016 Öljy- ja biopolttoainealan kommenttipuheenvuoro Helena Vänskä www.oil.fi @OilFi www.oil.fi Hallitusohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Sote-lähipalvelut 2030

Sote-lähipalvelut 2030 Sote-lähipalvelut 2030 12 ikääntyvän kokemuksia lähipalveluista Lehtola Tuija, Pätsi Merja Master-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot