KRI ry, jäsenlehti tammikuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRI ry, jäsenlehti tammikuu 2007... 1"

Transkriptio

1 KRI ry, jäsenlehti tammikuu

2 KRI ry, jäsenlehti 2006/2007 Toimitus/taitto: Heikki Tuominen, KRI ry Kaikutie 22, PORI puhelin tiedottaja(at)kri.fi Ilmoitushinnat ja aikataulut: Ilmoitukset ja artikkelit lehti(at)kri.fi Ilmestyminen: kerran vuodessa sivumäärä 56 Kansi: La Sagrada Familia Kuva: Heikki Tuominen Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy KRI ry -perustettu jäseniä n

3 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA - INSINÖÖRIT AMK RY TÄSSÄ JULKAISUSSA Hallinto ja yhteystiedot... 4 Hallitus ja toimihenkilöt 2007, paikallisyhdistykset. Puheenjohtajan tervehdys... 6 Markku Järvenpää, Vuosi vaihtuu -työ jatkuu. Rakennusmestarikoulutus alkaa... 8 Valmistuvia rakennusmestareita jo keväällä Syksyn liittokokous Espoossa Markku Järvenpää jatkaa puheenjohtajana. Seniorikerho tiedottaa Hallitus ja tapahtumat. Tietoiskut Tiesitkö että. Kuopion Saaristokatu 18 Kuopiossa tehdään katua Kallaveteen. Kivipintojen kunnostus Yhteistyökumppanimme artikkeli. Kotka rakentaa ja rakennuttaa Tori, kauppakeskus ja mitä kaikkea. Oulun RKM-yhdistys 100 vuotta Historiaa ja nykypäivää. RIL-palkinto Ouluun Tähtiluokitus -mikä se on. Akustiikka kuntoon Yhteistyökumppanimme artikkeli. Opintomatkalla Barcelonassa Matkakertomus KRI:n opintomatkalta. Jyväskylässä tekopohjavettä Lisää vettä Vuonteelta. Paikallisyhdistyksistä Jyväskylä ja Pori -eikun Satakunta. Porissa tapahtuu Uusi silta valmistui. Kivirouheita ja liuskekiviä Yhteistyökumppanimme artikkeli. KRI:n lomamajat 51 Osallistu kyselykilpailuun, majaesitteet. KRI internetissä 58 KRI ry, jäsenlehti tammikuu

4 KUNNIAPUHEENJOHTAJA Helge Kosonen Kuikankatu TAMPERE TYÖVALIOKUNTA 2007 HALLITUS 2007 Puheenjohtaja Markku Järvenpää Lautasillantie 22, RUTALAHTI t. (014) , fax (014) k. (014) , mp markku.jarvenpaa(at)jenergia.fi myös: puheenjohtaja(at)kri.fi 1. varapuheenjohtaja Petri Koskinen Perhotie 24, VANTAA t. (09) , k. (09) , mp petri.koskinen(at)vantaa.fi varajäsen Jorma Häkkinen 2. varapuheenjohtaja Majaisäntä. Petri Pucilowski Miilukatu 5, KUOPIO kri lomamaja-asiat k. (017) , mp petri.pucilowski(at)kuopio.fi varajäsen Pirjo Tarvainen Tiedottaja / sihteeri Heikki Tuominen Kaikutie 22, PORI k. (02) , mp t , fax (02) heikki.tuominen(at)pori.fi myös: tiedottaja(at)kri.fi varajäsen Jyrki Kartastenpää Rahastonhoitaja Esko Parviainen Omenarinne 7, VANTAA k. (09) (myös fax) mp-kri esko.parviainen(at)pp.inet.fi myös: esko.parviainen(at)vantaa.fi Erkki Salopino Parkanonkatu 4 A 4, TAMPERE t. (03) , k. (03) mp tai erkki.salopino(at)tampere.fi varajäsen Tero Mäkelä Jorma Kaukovalta Havukoskenkatu 3 K 47, VANTAA t. (09) , fax (09) mp jorma.kaukovalta(at)liv.hel.fi varajäsen Sirpa Tuuva Tauno Hill Pukarantie 12, KOSKENKORVA t. (06) , k.(06) mp , (06) fax tauno.hill(at)ilmajoki.fi varajäsen Mikko Huhtala Hannu Kittelä Itäkatu 2 A 7, LAHTI t. (03) , fax (03) mp hannu.kittela(at)lahti.fi varajäsen Jukka Toivonen Hannu Kiiveri Särkiniementie 21, LIEVESTUORE t , fax (014) mp hannu.kiiveri(at)laukaa.fi varajäsen Martti Vesander Pauli Volotinen Kuusikallionkuja 3 D 56, ESPOO t. (09) , mp pauli.volotinen(at)espoo.fi varajäsen Sami Sillsten Heikki Kurki Kuusirinne 2 a, SAVONLINNA t. (015) , k. (015) fax (015) , mp heikki.kurki(at)savonlinna.fi varajäsen Jouko Valo Kari Nissilä Ajoporontie 11, ROVANIEMI t , k fax (016) kari.nissila(at)rovaniemi.fi varajäsen Auno Mommo Raimo Widell Viinamäenkatu 2, TURKU t. (02) , k. (02) mp raimo.widell(at)turku.fi varajäsen Irmeli Aho Leif Wilenius Neulapadontie 10 B 14, HELSINKI t. (09) k. (09) mp ,fax (09) leif.wilenius(at)hel.fi varajäsen Jouni Ristolainen Matti Lantta Hirsipolku 16, KOTKA t. (05) , mp matti.lantta(at)kotka.fi varajäsen Hannu Kervinen Unto Äijö Lepolankatu 12, LAPPEENRANTA t. (05) , k. (05) fax (05) unto.aijo(at)lappeenranta.fi varajäsen Pentti Häkkinen Eino Rajakangas Suokukkakuja 4, OULU t. (08) , mp eino.rajakangas(at)ouka.fi varajäsen Jussi Joutsimies 4

5 HALLITUKSEN NIMETYT TYÖRYHMÄT 2007 Edunvalvontatyöryhmä pj. Erkki Salopino Hannu Kittelä Kari Nissilä Leif Wilenius Eino Rajakangas Järjestötyöryhmä pj. Jorma Kaukovalta Tauno Hill Heikki Tuominen Petri Koskinen Petri Pucilowski Pauli Volotinen Taloustyöryhmä pj. Heikki Kurki Unto Äijö Esko Parviainen Matti Lantta Raimo Widell KRI RY:N PAIKALLISYHDISTYKSET VALINTAPIIREITTÄIN: UUDENMAAN PIIRI Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry. pj. Jorma Kaukovalta Havukoskenkatu 3 K 47, VANTAA Espoon Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry. pj. Pauli Volotinen Kuusikallionkuja 3 D 56, ESPOO Vantaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry. pj. Tapio Hirvelä, Orminkuja 1 E, VANTAA TURUN JA PORIN PIIRI Turun Kunnallisrakennusmestarit ry. pj. Raimo Widell, Viinamäenkatu 2, TURKU Satakunnan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry pj. Heikki Tuominen, Kaikutie 22, PORI HÄMEEN PIIRI Lahden Kunnalliset Rakennusmestarit ry pj Päivi Hämäläinen, Lahden kaupunki PL 13, LAHTI Tampereen Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry pj Erkki Salopino, Parkanonkatu 4 A 4, TAMPERE KYMEN JA POHJOIS-KARJALAN PIIRI Kotkan Kunnallisrakennusmestarit ry pj. Timo Virtanen, Kämmekkätie 17, KARHULA KRI:n Etelä- ja Pohjois-Karjalan paikallisyhdistys ry pj. Pentti Häkkinen, Hytintie 33, HYTTI KESKI-SUOMEN JA VAASAN PIIRI Etelä-Pohjanmaan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry pj. Mikko Huhtala, Niskalenkki LAPUA Jyväskylän seudun kunnalliset rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry pj. Markku Järvenpää, Lautasillantie 22, RUTALAHTI KUOPION JA MIKKELIN PIIRI Kuopion Kunnallisrakennusmestarit ry pj. Mauri Pesonen, Sepänkatu 11 A 9, KUOPIO Mikkelin läänin Kunnallisrakennusmestarit ry pj. Antero Veteli, Ilmarisenkatu 13 A 8, MIKKELI OULUN JA LAPIN PIIRI KRI:n Oulun läänin paikallisyhdistys ry pj. Esko Niskala, Kangaskontiontie 24, OULU Rovaniemen Kuntien Rakennusmestariyhdistys ry pj. Auno Mommo, Karhunkaatajantie 5 D 42, ROVANIEMI KRI ry -säännöt 7 HALLINTO Liiton asioita hoitaa varsinaisen liittokokouksen valitsema hallitus. Puheenjohtajan lisäksi hallitukseen kuuluu 16 varsinaista jäsentä. Hallituksen varsinaisille jäsenille, puheenjohtajaa lukuun ottamatta valitaan henkilökohtainen varajäsen. Varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi. Hallituksen varsinaisista jäsenistä varajäsenineen eroaa ensimmäisenä ja toisena vuotena 5 sekä kolmantena vuotena 6. Erovuorossa ollut jäsen tai varajäsen voidaan valita uudelleen. Puheenjohtaja valitaan kuitenkin kalenterivuodeksi. Hallituksen jäseniä valittaessa tulee huomioida jäsenkunnan maantieteellinen jakauma, mikäli liittokokous ei toisin päätä. Hallituksen ja puheenjohtajan toimintakausi alkaa varsinaista liittokokousta seuraavan kalenterivuoden alusta ja päättyy sen kalenterivuoden lopussa. Hallitus on päätösvaltainen aina, kun se on kutsuttu koolle näiden sääntöjen määräämällä tavalla ja kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan sen jäsentä on paikalla. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa, keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja muut toimihenkilöt... KRI ry, jäsenlehti tammikuu

6 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Nurmikoiden vihertäessä ja Päijänteen lainehtiessa vapaana vuoden 2006 viimeisinä päivinä. Aloittaessani puheenjohtajavuottani mielessä oli monenlaisia asioita. Mietin miten pääsisin parhaiten alkuun? Ajatuksissa on myös neljän viimeisen puheenjohtajan erilaiset henkilökuvat, joiden aikana olen ollut KRL:n/KRI:n hallituksissa mukana eri tehtävissä. Täytyy todeta, että jokainen on ollut omalla tavallaan erilainen puheenjohtaja ja vienyt eri lailla liittoamme eteenpäin. Niin kai minäkin Vuosi vaihtuu, työ jatkuu Vuosi 2006 on omalla tavallaan jäämässä historian lehdille, sillä päättyneenn vuoden aikana järjestöelämässä tapahtui asioita paljon enemmän, kuin osasin odottaa. Työmarkkinapuolella ovat sopimukset katkolla vasta syksyllä Voimassa olevien sopimusten rippeetkin on lähes saatu, eikä enää ole paljon saamisia, sopimuskautta on kuitenkin yli puoli vuotta jäljellä. Joulukuun alussa Helsingissä pitämissämme KRI:n työvaliokunnan, edunvalvontatyöryhmän ja hallituksen kokouksissa teimme jälleen esitykset Kuntien tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN ry:lle siitä, mitkä ovat meidän tavoitteemme seuraavalle sopimuskaudelle. Parempien ennustajien mielestä seuraava sopimus ei ole tulopoliittinen kokonaisratkaisu, vaan toteutuu liittokohtaisena, jolloin eri liittojen toiveet ja tavoitteet pitäisi näkyä paremmin. Iso huoli ja murhe minulla on lähitulevaisuudesta, jolloin suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Kaikki eivät kuitenkaan ole Esko Parviaisia, jotka jaksavat painaa töitä vielä eläkeiässä. Nostan hattua Eskolle. Mistähän me jatkossa saamme riittävästi ammattitaitoisia, osaavia ja omaa työtään arvostavia ammattilaisia!? Rakennusmestarikoulutus Koulutusrintamalta kuuluu vihdoin hyviä uutisia ammattikunnallemme. En usko, että oikeasti monikaan uskoi rakennusmestarikoulutuksen uudelleen aloittamiseen, mutta täyttä totta se nyt kuitenkin on. Ensi syksynä siis 2007, alkaa mestarikoulutus kuudella paikkakunnalla. Koulutus alkaa Hämeen ja Helsingin ammattikorkeakouluissa, Evtekissä ja Yrkeshögskolan Sydvästissä, joissa aloituspaikkoja on yhteensä 120. Aikuiskoulutuksena koulutus alkaa Etelä-Karjalan- ja Savonia-ammattikorkeakoulussa. Tämä uusi rakennusmestarikoulutus on samanarvoinen insinöörikoulutuksen kanssa. Tässä meille vanhoille rakennusmestareille riittää haastetta, jotta saisimme uudet valmistuvat mestarit liittymään järjestöömme ja innostumaan ay-toiminnasta. Koulutusasiasta on lisää tarkentavaa tekstiä lehden sisäsivuilla. 6

7 Uusi insinööriliitto UIL Harvoin työmarkkinajärjestöjen välillä tapahtuu sellaisia mullistuksia kuin tänä vuonna. Insinööriliitto päätti keväällä perustaa uuden liiton ja näin tehtiin. Pitihän uudelle liitolle saada myös uusi nimi ja kuinkas ollakaan se on UUSI INSINÖÖRILIITTO ry. Vain insinöörit pystyvät tällaiseen nimen keksimiseen! KTK päätti liittyä jäseneksi Uuteen Insinööriliittoon, KTK:n puolesta päätös oli yksimielinen. KTK:n toiminnot siirretään Pasilan ratapihan toiselle puolelle ja yhdistetään UIL:n toimintoihin alkaen. KTK: n nimi jätetään hyllylle odottamaan parempia aikoja. Uuden liiton perustaminen vaati kaksi käsittelyä ja niinpä sääntöjen mukainen toinen käsittely oli marraskuun päivinä. Kuten aina, kaikki ei miellytä kaikkia, niin tässäkin tapauksessa. Muutama insinööriyhdistys on tehnyt valituksen Helsingin käräjäoikeuteen tästä uuden liiton perustamisesta. Kuitenkin reilu enemmistö oli edustajakokouksessa sitä mieltä, että nyt mennään yhdessä eteenpäin. Uusi insinööriliitto on anonut KTN: n jäsenyyttä ja se hyväksyttiin jäseneksi KTN:n edustajakokouksessa ilman äänestystä. Yhdistymisen myötä KTN sai noin 450 uutta jäsentä, mikä on tänä päivänä paljon. UUDELLA INSINÖÖRILIITOL- LA on nyt neuvotteluoikeudet joka sektorilla. KTN hoitaa kuntapuolen neuvottelut, JUKO hoitaa valtion ja YTN yksityisen puolen neuvottelut. Kenenkään jäsenen ei enää tarvitse välttämättä vaihtaa liittoa, vaikka työnantaja vaihtuisikin esimerkiksi yksityiseltä kunnalle tai valtiolta kunnalle tai toisinpäin. UIL:llä on hommat hanskassa ja jäsen maksaa jäsenmaksunsa. Se, että olemme näiden päätösten jälkeen AKAVAlaisia emmekä enää STTKlaisia, ei mielestäni hetkauta jäsenkuntaa mihinkään suuntaan. KRI:n jäsenpalvelut Kuntien Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry:llä on omatuotantoista jäsenpalvelua. KUERLOMA Ylläksellä on yllättänyt meidät hyvällä käyttöasteellaan ja tuleva vuosi näyttää alkuvuodesta vieläkin paremmalta. KOTAPORTTI Vuokatissa on jatkanut samaa hyvää tahtia. KRL- Maja Saariselällä on meidän osaltamme mennyttä aikaa vaikka KRI:llä ja muutamalla jäsenyhdistyksellä on siellä vielä viisi osaketta myynnissä. Uudesta lomakohteesta oli kysely syksyn aikana, mutta yhtään selkeää yksimielistä kohdetta ei löytynyt. Työvaliokunta ja hallitus selvittävät tulevan kevään aikana mistä löytyisi uusi, kaikkien tavoitettavissa oleva lomapaikka KRI:n jäsenille. Mielestäni tämä toiminta on parhainta palvelua jäsenkunnallemme. Uusiakin kohdevihjeitä otetaan vastaan, mutta hankintamme pysyvät kotimaassa. Kysely lomapaikasta löytyy tämän lehden lomamajat -artikkelista. Kuntarakenneuudistus Jokaiseen jäseneen uusi KUNTA- ja PALVELURAKENNEUUDIS- TUSLAKI tulee vaikuttamaan monella eri tavalla. Vuoden vaihtuessa Suomen kartalta häviää 14 kuntaa, toivottavasti nämä uudet kunnat tulevat olemaan elinkelpoisempia kuin edeltäjänsä. En usko, että kenenkään työpaikka on uhattuna kuntaliitosten myötä, vaikka viiden vuoden turvalauseketta ei olisi ollutkaan. Työnantaja voi vaihtua, mutta työt jatkuvat työ ei tekemällä lopu. Olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa työmahdollisuudet työntekijöille lisääntyvät ja monipuolistuvat. Työnantajat, jotka irtisanovat tai lomauttavat väkeänsä eivät ehkä jatkossa ole enää haluttuja työnantajia, eivätkä jatka Suomessa työntekijöiden vaatiessa luotettavuutta ja uskottavuutta myös työnantajan puolelta. Vuosi vaihtui, vuoden 2006 ollessa monella tapaa mielenkiintoinen oletan, että uusi vuosi on vieläkin mielenkiintoisempi. Omasta puolestani toivotan oikein hyvää uutta vuotta 2007 koko jäsenkunnallemme ja lehden lukijoille. Haasteita tulee olemaan vastatkaamme niihin uusilla haasteilla! Markku Järvenpää KRI ry, jäsenlehti tammikuu

8 Pauli Volotinen, puheenjohtaja, Espoon Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry RAKENNUSMESTAREIDEN (AMK) Rakennusmestareiden alasajo kunnissa saatava kuriin toi esille huolensa siitä, että ellei asiassa toimita (= rakennusmestari (AMK)) antamaa pätevyyttä toimia myös rakennustarkastajana nopeasti, voi siitä tulla nyt ja tulevaisuudessakin. varsin kohtalokas isku rakennusmestareiden ammattikunnalle myös valtakunnan laajuisesti: Helsinki, maamme pääkaupunki, toimii suunnannäyttäjänä. Pula rakennusmestareista on aiheuttanut ongelmia täällä kunnallisellakin puolella. Rakennusmestareita on suoraan kuntien työmailta pyydetty tulemaan yksityisen sektorin palvelukseen useita satoja euroja paremmalla kuukausipalkalla. Kuntatyönantaja vaan levittelee käsiään ja toteaa, ettei se pysty vastaamaan yksityisen sektorin haasteisiin. Osa mestareista onkin sitten siirtynyt nopeasti yksityisen leipiin eikä kunta ole saanut palkatuksi uuttaa tilalle. Niinpä monessa kunnassa onkin ryhdytty muuttamaan rakennusmestareiden vakansseja insinöörien vakansseiksi. Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston yhteistoimintaryhmä on kokouksessaan erityisesti todennut, että rakennusmestareiden koulutus on jo 10 vuotta sitten loppunut eikä rakennusmestareita enää ole saatavissa. Tämän vuoksi se on päättänyt lakkauttaa lähivuosina 17 rakennusmestarin vakanssia ja muuttaa niiden kelpoisuusvaatimukset AMK -insinööritasoisiksi. Menettelyyn on Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry hakenut vastalausetta Kuntien piirin kokouksessa, joka pidettiin Espoossa ennen Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n liittokokousta lauantaina Piirin kokouksessa päätettiin, että asia viedään Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n tämän syksyn liittokokoukseen Joensuuhun käsiteltäväksi. Kuntien piirin edustajana RKL ry:n liittohallituksessa toimiva KRI:n hallituksen jäsen, Pauli Volotinen ottaa asian siellä esille. Helsingin yhdistyksen edustaja, Sirpa Tuuva luovutti Pauli Volotiselle em. yhteistyöryhmän kokousmuistion vastineen laatimista varten. Lisäksi Helsinki 8 Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n hallituksen kokouksessa, joka pidettiin Joensuussa perjantaina , otettiin Helsingin kaupungin kaavailut esille. KRI:n puheenjohtaja, Markku Järvenpää kertoi asiasta oman puheenvuoronsa yhteydessä ja samalla sovittiin, että RKL:n toimitusjohtaja Timo Nieminen ja KRI:n puheenjohtaja laativat yhdessä Helsingin kaupungin Rakennusvalvontavirastoon kirjelmän, jonka kumpikin allekirjoittavat. RKL:n ylimääräisessä jäsenvaliokunnan kokouksessa RKL:n toimitalolla Pasilassa. Pauli Volotinen luovutti yhteistyöryhmän kokousmuistion kokonaisuudessaan RKL:n käyttöön. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimitusjohtaja Timo Neiminen on laatinut vastine-kirjelmän, josta sovittiin Joensuussa RKL:n liittohallituksen kokouksessa. Kirjeen allekirjoittajina ovat RKL:n toimitusjohtaja, rakennusneuvos Timo Nieminen, RKL:n liittohallituksen jäsen, rakennusmestari Pauli Volotinen ja KRI:n puheenjohtaja, rakennusmestari Markku Järvenpää. Kirjeessä ilmoitetaan, että Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry haluavat ilmaista vastustavan kantansa rakennusmestarivakanssien muuttamisesta insinööritason (AMK) vakansseiksi. Kirjeessä ilmoitetaan uuden rakennusmestarikoulutuksen aloittamisesta ammattikorkeakouluissa syksyllä 2007 ja perustellaan rakennusmestaritutkinnon Kirjeessä todetaan edelleen, että: EU on antanut ammattipätevyyden tunnustamisesta direktiivin (2005 / 36 / EY), jossa erotetaan viisi ammattipätevyyden tasoa. Uusi Rakennusmestari (AMK) -tutkintotodistus, joka käännetään virallisesti englanniksi Bachelor of Construction Management, sijoittuu toiseksi korkeimpaan ammattipätevyystasoon (4.), samalle tasolle kuin insinöörit (AMK). Ensimmäiset uudet rakennusmestarit (AMK) valmistuvat vuoden 2010 aikana. Kirje lähetetään allekirjoitusten jälkeen Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston kirjaamoon, josta se ohjautuu ao. yhteistoimintaryhmän käyttöön. Helsinki ei ole ainoa kaupunki missä rakennusmestareiden vakansseja on muutettu ja ollaan pikku-hiljaa muuttamassa insinöörien (AMK) vakansseiksi. Myös Espoon kaupungilla on varsinkin kunnallistekniikan suunnittelussa vähennetty perinteisesti rakennusmestareilla olleita vakansseja tähän mennessä ainakin neljä ja tilalle on vakanssin kelpoisuusvaatimuksen muutoksen jälkeen otettu insinööri (AMK). Tähän menettelyyn ei ole voitu mitenkään vaikuttaa vaikka on ilmoitettu, että koulutuksen aloittamista on valmisteltu aktiivisesti viimeiset kaksi vuotta. Toisaalta on myös perusteltu muutoksia sillä, että ei voida odottaa noin kymmentä vuotta uusia rakennusmestareita vaan työt tulee hoitaa jatkuvasti. Voidaan kuitenkin todeta, että Espoon kaupungissa on myös tahoja, jotka suhtautuvat myönteisesti uuden koulutuksen alkamiseen ja luottavat rakennusmestareiden ammattitaitoon ja osaamiseen.

9 KOULUTUS ALKAMASSA! Rakennusliikkeissä jokaisen työnjohtotehtävissä toimivan on tarvittaessa pystyttävä toimimaan vastaavana työnjohtajana. Siksi käytännössä kaikilla työnjohtajilla tulee olla vastaavalta työnjohtajalta vaadittava pätevyys. Tämän vuoksi rakennusalan työnjohto tulee jatkossakin ammat- OPM:n I työryhmä, koulutushankkeen tutkintaa Opetusministeriö asetti tikorkeakoulujen kautta. Työryhmä työryhmän selvittämään työnjohtokoulutuksen kehittämistä teolkennusalan erityisvaatimusta, vaan ei ole työssään hahmottanut tätä ralisuuden ja rakentamisen tarpeisiin. on yrittänyt tunkea rakennusalan Työnjohtotehtäviin järjestetään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa samaan muottiin alalle hakeutuvien keskuudessa. tuotantopainotteista insinöörikoulutusta ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Nykyisellä koulutuksella on pyritty vastaamaan vain osaan työelämän osaamistarpeita. Työryhmän tehtävänä on ollut: selvittää työnjohtokoulutuksen nykytila, työelämän laadulliset ja määrälliset osaamistarpeet, tehdä esitykset mahdollisista uusista tutkinnoista ja olemassa olevien tutkintojen sisällöllisestä kehittämisestä vastaamaan työelämän tarpeisiin. Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö kutsui ylijohtaja Arvo Jäppisen. Työryhmän määräaika päättyi ja se oli pitänyt työnsä aikana yhteensä seitsemän kokousta. Muistioon sisältyy yksi eriävä mielipide. Työryhmä luovutti muistion opetusministeri Antti Kalliomäelle. Eriävän mielipiteen oli antanut Lemminkäinen Oyj:stä henkilöstöjohtaja Maria Neovius, joka oli Rakennusteollisuus RT:n edustaja työryhmässä. Eriävän mielipiteen mukaan työryhmä ei ole ottanut riittävästi huomioon rakennusalan erityispiirteitä työnjohdon koulutuksen kehittämistarpeita selvittäessään. Henkilöstöjohtaja Maria Neovius tuo esille monia vahvoja argumentteja, joiden vuoksi hän ei ole tyytyväinen työryhmän esitykseen ja lopuksi hän toteaa: Koska rakennusalan tarpeita on ollut mahdotonta ottaa huomioon koko teollisuuden työnjohtokoulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän työskentelyssä, tulisi rakennusalan työnjohtokoulutusta varten perustaa ympäristöministeriön, ammattikorkeakoulujen ja rakennusalan työelämän edustajien yhteinen työryhmä. OPM:n II työryhmä, tavoitteet selkiytyvät - valoa näkyvissä Opetusministeri Antti Kalliomäki asetti uuden suppeamman työryhmän, joka ryhtyi selvittämään rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Työryhmän tehtävänä oli luoda rakennusalalle oma ammattikorkeakoulutasoinen työnjohtotehtäviin kelpoisuuden antava tutkinto siten, että alan osaamis- ja työvoimatarpeisiin voidaan vastata Työryhmän puheenjohtajana on toiminut opetusministeri Antti Kalliomäen erityisavustaja Vesa Vuorenkoski. Työryhmä tarkasteli ammattikorkeakoulujen rakennusalan työnjohtokoulutuksen nykytilaa, teollisuuden ja rakentamisen osaamistarpeita sekä koulutettavien määrällisiä kehittämistarpeita. Työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma Satakunnan Kansassa TULKAA TAKAISIN RAKENNUSMESTARIT Kalliomäki suhtautui myönteisesti koulutuksen laajentamiseen. Työryhmä ehdottaa, että koulutus käynnistettäisiin ensivaiheessa rakennus- ja talotekniikan suuntautumisvaihtoehtojen pohjalta. Jatkossa olisi syytä käydä keskusteluja myös siitä, onko tarpeita ulottaa uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma esimerkiksi ympäristörakentamiseen, Kalliomäki totesi. Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittämistä ammattikorkeakouluissa pohtinut opetusministeriön työryhmä esitti, että tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjontaan luotaisiin uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. Koulutusohjelma vastaisi rakennusalan lisääntyneisiin osaamisvaatimuksiin ja laeissa työnjohdolle asetettuihin pätevyysvaatimuksiin. KRI ry, jäsenlehti tammikuu

10 Osa työryhmän ehdotuksista tiivistettyinä ovat seuraavia: ammattikorkeakoulujen tarjoaman rakennusalan koulutuksen tulee taata rakennusalalle motivoituneita henkilöitä luomaan uraa myös työmaan lähtökohdista käsin. Tavoitteena on rakennusalan koulutuksen profiilin monipuolistaminen työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjontaan tulee luoda uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. Koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä. Tutkintonimikkeenä on rakennusmestari (AMK). Koulutuksessa olisi vuonna ja vuonna aloituspaikkaa. Koulutusta järjestetään 5-6 ammattikorkeakoulussa, joista yhden tulee olla ruotsinkielinen. Koulutusohjelmaan hakeudutaan yhteisvalinnan kautta. Koulutukseen hakeutuminen edellyttää joko rakennusalan tai talotekniikan ammatillista perustutkintoa tai muun toisen asteen koulutuksen suorittaneilta vähintään kuuden kuukauden alakohtaista työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi koulutusohjelman valintapisteissä painotetaan rakennusalan työkokemusta 20 prosentilla. Tutkinto antaa kelpoisuuden toimia maankäyttö- ja rakennuslain (122, 123 ) mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Elinkeinoelämä tulee saada sitoutettua rakennusalan koulutuksen kehittämiseen. Rakennusalan yritysten tulee taata tarvittavat harjoittelu- ja työpaikkaopintojen paikat opiskelijoille. Yritysten tulee myös omilla toimillaan vaikuttaa toimialan imagoon sekä arvostukseen ja täten koulutuksen vetovoimaisuuteen. Uuden tutkintonimikkeen vaatima asetuksen muutos hyväksyttiin valtioneuvostossa ja se astuu voimaan lukien. Asetuksen muutoksessa ilmoitetaan lisäksi, että ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. KRI:n hallitus vieraili tammikuussa Eduskunnassa kansanedustajien Eero Reijonen ja Tapani Tölli vieraina. Aiheena oli luonnollisesti rakennusmestarikoulutuksen uudelleen aloittaminen. OPM:n toiminta tehokasta Opetusministeri Antti Kalliomäen allekirjoitettua Valtioneuvoston asetuksen muutoksen (ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 3 : n muuttamisesta) ovat asiat edenneet nopeasti. Opetusministeriö pyysi niitä ammattikorkeakouluja, jotka ovat kiinnostuneita aloittamaan työnjohdon koulutusohjelman vuonna 2007, tekemään koulutusta koskevan koulutusohjelmaesityksen opetusministeriölle marraskuun 2006 loppuun mennessä. RKL:n liittohallituksen kokouksessa Joensuussa ilmoitettiin, että opetusministeriöön oli saapunut jo kolmen ammattikorkeakoulun hakemukset opetuksen aloittamiseksi. Opetusministeriö oli kutsunut koolle rakennusalan työnjohtokoulutuksen sisällön kehittämiseen liittyvän seminaari/kuulemistilaisuuden. Kokoontumispaikkana oli opetusministeriö ja kokouksen koolle kutsujana opetusministerin erityisavustaja Vesa Vuorenkoski. Seminaarin jälkeinen opetusministeriön tiedote, , oli myönteistä luettavaa: Kuudessa ammattikorkeakoulussa alkaa ensi syksynä rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, josta valmistutaan rakennusmestari (AMK) -tutkintonimikkeellä. Ammattikorkeakoulutasoisen työnjohtotehtäviin kelpoisuuden antavan tutkinnon tavoitteena on vastata rakennusalan osaamis- ja työvoimatarpeisiin. 10

11 Opetusministeriö on myöntänyt luvan koulutusohjelman aloittamiseen kuudelle jäljempänä mainitulle ammattikorkeakoululle. Koulutus on suunnattu sekä nuorille että aikuisille siten, että nuorten koulutus aloitetaan neljässä ammattikorkeakoulussa seuraavasti: Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Helsinki EVTEK -ammattikorkeakoulu, Espoo Yrkehögskolan Sydvest, Ekenäs, ruotsinkielisenä Näissä oppilaitoksissa on kaikkiaan 120 aloituspaikkaa. Aikuiskoulutuksena työnjohdon koulutus käynnistyy kahdessa ammattikorkeakoulussa seuraavasti: Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Lappeenranta Savonia ammattikorkeakoulu, Kuopio Aikuiskoulutukseen on tässä kaavailtuna 80 paikkaa. Valtioneuvosto on täydentänyt talousarvioehdotustaan siten, että koulutuksen käynnistämiseksi varattaisiin rahoitusta. Nuorten koulutuksen lisäaloituspaikat voidaan myöntää ammattikorkeakouluille, mikäli eduskunta hyväksyy koulutukseen liittyvän täydennysesityksen valtion vuoden 2007 talousarvioon. Myönteisessä tapauksessa koulutuksen aloituspaikkoja voisi syksyllä 2007 olla yhteensä noin 200 kappaletta. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmaesityksen jättivät luvan saaneiden lisäksi seuraavat ammattikorkeakoulut: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, OPM:n johtama työryhmä laatii koulutusohjelmaa Opetusministeriö perustaa työryhmän valmistelemaan tammikuun aikana työelämävalmiuksiin ja ammatilliseen erityisosaamiseen liittyvät osaamistavoitteet (kompetenssit) ja maaliskuussa laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa opetussuunnitelmatyö, jossa on ydinainesanalyysin pohjalta esitetty opittavat tiedot, taidot ja asenteet. Koulutusohjelma tulee myös RKL:n kommentoitavaksi ja siihen voidaan ottaa kantaa. Ohjelma laaditaan aivan uusista lähtökohdista tämän päivän tarpeita silmällä pitäen. Tarkoitus ei ole kilpailla ammattikorkeakouluissa insinöörien kanssa vaan rakennusmestari (AMK) tutkinto on vaihtoehto työmaapainotteiseen koulutukseen. Myös koulutussuuntaukset uudelle tutkinnolle tarkentuvat työryhmän työn yhteydessä ja suuntaukset sopeutetaan ammattikorkeakoulujen opetus- ja luentoympäristöihin. Ammattikorkeakouluissa on tällä hetkellä suuntautumisvaihtoehtoja seuraavasti: rakennetekniikka (-suunnittelu) tuotanto infratekniikka ( alkaen, sitä ennen yhdyskuntatekniikka) maa- ja kalliorakentaminen kiinteistönhoito (-pito, -johtaminen) korjausrakentaminen kivitekniikka talonrakennustekniikka rakennussuunnittelu projektitoiminta Lopullisesti koulutusohjelman tulee olla valmiina ennen kuin yhteisvalinnat Opinnot ammattikorkeakouluihin päättyvät maaliskuussa Tämän jälkeen sitten tapahtuu korkeakoulukohtainen opetuksen suunnittelu ja koulutuksen rakenne, joka voisi jakautua seuraavasti: Koulutuksessa on siirrytty opintoviikoista opintopisteisiin sen vuoksi, että saadaan opintojen vertailtavuus yhteismitalliseksi. Kyseessä on ns. Bolognia -sopimus, joka on koko EU -alueen yhteinen opintopistejärjestelmä. Entinen opintoviikkojärjestelmä ei siis vastaa käytössä olevaa opintopistejärjestelmää eli yksi opintoviikko ei ole sama kuin opintopiste. OPM on asettanut viestintä- ja markkinointiryhmän Opetusministeriö on asettanut rakennusmestarikoulutuksen markkinointia varten viestintä- ja markkinointiryhmän, joka tulee toimimaan Rakennusteollisuus RT: n johdolla. Ryhmä laatii strategian, jonka avulla uuden koulutuksen arvostukseen ja vetovoimaisuuteen saadaan hakijoissa syttymään mielenkiintoa ja erityisesti pyritään kannustamaan nuoria mukaan rakentamisen kiehtovaan maailmaan. Myös RKL on omalta osaltaan varautunut kampanjoimaan koulutuksen aloittamisen puolesta: onhan rakennusmestareiden ammattikunta syttymässä uuteen nousuun. Rakennusmestari (AMK) koulutukseen hakeutuminen Oheisessa liitteessä on esitetty kaavion muodossa Vesa Vuorenkosken työryhmän esitys opetusministerille rakennusalan uudeksi työnjohtotutkinnoksi, Asetelmasta nähdään, että peruskoulun jälkeen on mahdollista hakeutua lukion tai ammatillisen oppilaitoksen jälkeen ammattikorkeakouluun. To- opintopisteet ammattikorkeakoulukohtaisesti Perusopinnot 50 Ammattiopinnot 110 Vapaasti valittavat 10 Harjoittelu 30 Opinnäytetyö 10 Yhteensä 210 Rakenusmestari(AMK) KRI ry, jäsenlehti tammikuu

12 sin lukiosta päässeiden tulee suorittaa pakollinen 6 kuukauden harjoitteluaika samoin kuin niiden ammattioppilaitoksen käyneiden, jotka eivät ole suorittaneet rakennus- tai talotekniikan alan perustutkintoa vaan esimerkiksi sähköasentajan tutkinnon. Jos on esimerkiksi suorittanut ammattioppilaitoksessa maarakennuskonekorjaajan opintolinjan, ei sitä voida katsoa soveltuvaksi AOL -tutkinnoksi vaan tarvitaan pakollinen 6 kuukauden ennakkoharjoittelu lisäksi. Sen sijaan AOL:ssä suoritettu muurarin tai kirvesmiehen tutkinto antaa mahdollisuuden hakea suoraan ammattikorkeakouluun ilman ennakkoharjoittelua. Samoin jos AOL:n tai peruskoulun varaan on suoritettu muita alakohtaisia ammattitutkintoja, voidaan niistä hakeutua suoraan ammattikorkeakoulutukseen. Rakennusliikkeet voivat omalla panoksellaan tuoda esille uutta koulutusvaihtoehtoa omalle henkilökunnalleen ja siten sitoutua ottamaan heidät takaisin töihin ja erityisesti ottamaan rakennusmestariksi opiskelevat henkilöt kesätöihin saamaan arvokasta kokemusta tulevaa ammattiaan varten. Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta nuorille ja aikuisille Erityisesti toivotaan mahdollisimman monen nuoren kiinnostuvan rakentamisen alasta. Onhan vaihtoehtoina joko talonrakennuksen tai infrarakentamisen alat. Ammattikorkeakoulutasoiseen opetuk-seen voi tulevaisuuden rakentaa turvallisin mielin, sillä sieltä saa riittävän laajat tiedot ja tasokkaan opetuksen, jolla pärjää työelämässä. Jos vaan rahkeet riittävät on mahdollisuus edetä 12 vastaavaksi mestariksi työmaille ja miksei työpäälliköksi asti tai jopa toimitusjohtajaksi. Voi myös perustaa oman yrityksen ja kokeilla siipiensä kantavuutta rakennusmaailmassa. Aikuiskoulutus on suunnattu jo hieman pidempään rakennusalalla olleille työntekijöille ja myös niille työnjohtajille, joilla ei ole välttämättä ammattioppilaitoksen päästötodistusta vaan ovat olleet rakennuksilla erilaisissa työnjohtotehtävissä. Mutta myös ne aikuiset, jotka ovat hankkineet ammattitutkinnon joltakin erikoisalalta tai ovat olleet oppisopimustöissä kuten mm. raudoittajat, maalarit tai elementtiasentajat. Ylipäätään työmaiden moniosaajat, jotka tuntevat kiinnostusta valmistua työnjohtotehtäviin, rakennusmestariksi (AMK) ja palata takaisin töihin entisen työnantajansa leipiin. Rakennusmestari (AMK) valintakriteerit ja pääsykoe Ammattikorkeakoulussa tulisi valintapisteytyksessä ottaa huomioon työryhmän suosituksen mukaisesti työkokemus erityisesti niiden hakijoiden osalta, joilla on vankka ja monipuolinen kokemus työmaatyöskentelystä. Valintakoe on sinänsä aina paikallaan ja sen painoarvo ei saisi kuitenkaan olla ratkaisevan tärkeä vaan tulisi myös huomioida aikaisempi koulumenestys, joihin hakija haluaa vedota. Valintapisteytys voisi olla seuraava: Kriteeri painoarvo 2007 koulumenestys 40 % hakutoive nro 1 5 % valintakoe 35 % työkokemus 20 % Yhteensä 100 % Ammattikorkeakoulujen pääsykoe pidetään kesäkuun 2007 alkupäivinä. Ensimmäiset uudet rakennusmestarit (AMK) Ensimmäiset uudet rakennusmestarit AMK valmistuvat vuonna 2010 ja siihen mennessä ehtii työelämästä poistua noin kaksi tuhatta rakennusmestaria. Joten menee hyvinkin siitä vielä kymmenen vuotta eli vuoteen 2020 saakka ennen kuin saadaan ammattikunnan väheneminen pysähtymään. Ne, jotka ovat olleet sitkeästi taistelemassa rakennusmestareiden koulutuksen uudelleen aloittamisen puolesta, ovat nyt saavuttaneet voiton: rakennusmestareiden ammattikunta säilyy tulevaisuudessakin.

13 KRI ry, jäsenlehti tammikuu

14 Martti Tieaho 61. LIITTOKOKOUS ESPOOSSA Timo Nieminen Keijo Houhala Mauriz Petman KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY Vuoden 2006 liittokokous pidettiin Espoon kunnallinen rakennusmestariyhdistys ry:n isännöimänä Espoon Otanniemessä lauantaina Kokous sujui varsin rauhallisesti ja tyynesti, vaikka ulkona riehui kunnon syysmyrsky. Kokoukseen aluksi esittivät omat tervehdyksensä Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho, RKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Nieminen, KTK/KTN ry:n puhenjohtaja Keijo Houhala, sekä Espoon ja Kauniaisten KTN ry:n puheenjohtaja Mauriz Petman Kokouksen puheenjohtajana toimi Jakko Mauriala ja sihteerinä Ulla Ala-aho. Tilinpäätöksen esitteli rahastonhoitaja Esko Parviainen. Liiton puheenjohtajana jatkaa Markku Järvenpää. Hallituksen erovuoroisten tilalle valittiin: Piiri I: Piiri V Jorma Kaukovalta, varalle Vuokko Uusikangas Leif Wilenius varalle Jouni Ristolainen Matti Lantta varalle Hannu Kervinen Unto Äijö varalle Pentti Häkkinen Piiri VII Heikki Kurki varalle Jouko Valo Piiri VIII Eino Rajakangas, varalle Jussi Joutsimies Esko Parviainen Ulla Ala-aho toimi toistaiseksi viimeistä kertaa liiton sihteerinä liittokokouksessa. Ruukin ja Helsingin väliset yhteydet lienevät tulleet varsin tutuiksi kuluneiden, ansiokkaiden sihteeri- ja hallitusvuosien aikana. Mitenkäs me jatkossa pärjäämme??? Jaakko Mauriala, Ulla Ala-aho ja liiton puheenjohtaja Markku Järvenpää. 14

15 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Toimintavuosi 2007 on KRI ry:n 62. toimintavuosi. Vuoden 2007 aikana neuvotellaan uudesta tuloratkaisusta, johon jäsenistössä kohdistuu paljon odotuksia tehdyn palkkajärjestelmän kehittämisen ja aikaisempien palkkaratkaisujen tulosten myötä. Edunvalvonta ja sopimustoiminta Edunvalvontaan panostetaan Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelut Neuvottelujärjestö KTN ry:n sopimusvaliokuntien kautta ja hankkimalla paikallisesti pääluottamusmiehiksi ammattikuntamme jäseniä. Liittomme valitsemat edustajat osallistuvat aktiivisesti KTK ry:n kokouksiin ja KTN ry:n toimintaan. Toimintaa vuonna 2007 tulee muuttamaan KTK ry:n liittyminen Uusi Insinööriliitto UIL ry:n jäseneksi ja haasteita antaa uuden toimintakulttuurin oppiminen. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n edunvalvontatyöryhmä paneutuu ajankohtaisiin sopimusasioihin vuosittain seminaarissa ja vaihtaa kokemuksia eri puolilta Suomea olevien piirien edustajien kanssa. Talous KRI ry:n jäsenmaksu on 0,15% palkkasummasta. Varat toimintaan saadaan pääosin jäsenmaksuilla ja loppuosa korko- ja osinkotuloista ja avustuksista. Liitto avustaa sääntöjen puitteissa jäsenyhdistyksien järjestämiä opinto- ja virkistysmatkoja. Liitto luopuu KRL- Maja Oy:n osakkeista, ja tutkii mahdollisuuksia hankkia uusi lomapaikka jäsenistön käyttöön. Järjestötoiminta KRI ry tekee järjestöpoliittista edunvalvontatyötä KTK ry:n ja KTN ryn hallinnossa sekä paikallistasolla. KRI osallistuu yhteistyöyhdistyksenä ja Kuntien Rakennusmestareiden piirinä Rakennusmestarit ja - insinöörit AMK RKL ry:n toimintaan. Hallitus kokoontuu toimintavuotena 2007 kuusi kertaa järjestäytymiskokous mukaan lukien. KRI ry:n työvaliokunta kokoontuu kuukausittain tai tarpeen mukaan hoitamaan käytännön asioita. Hallitus ja valintapiirien edustajat pitävät työehtosopimus- ja järjestöpoliittisen seminaarin keväällä Liitto järjestää opintomatkan hallituksen päättämään paikkaan ja myöntää jäsenilleen matkastipendejä. Huomionosoitukset Liiton kultainen ja hopeinen ansiomerkki myönnetään hakemuksesta ansiokkaille järjestötyöhön osallistujille. Liiton edustajat käyvät esittämässä onnittelut merkkipäiviään viettäville, liiton hallinnossa toimineille ja toimiville jäsenille. Merkkivuosiaan juhlivia liittoja ja yhdistyksiä muistetaan toimintavuonna. Hallinto Toimii sääntöjen mukaisessa muodossa Tiedotus Liiton toimintaa ja hallituksen tiedotusta jatketaan KRI ry:n jäsensivuilla. Koko jäsenkunnalle lähetettävä tiedotuslehti tehdään liittokokouksen jälkeen, Jäsenedut Liiton lomatoimintaa jatketaan antamalla edelleen jäsenten käyttöön omia lomakohteita, Kuerlomaa ja Kotaporttia. Jäsenten aktiivista toimintaa paikallistasolla tuetaan opintomatkastipendeillä, virkistysavustuksella ja stressilomatoiminnalla. KTK ry:n Kopparön lomamökkejä markkinoidaan myös KRI ry:n jäsenkunnalle. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry...vuodesta 1945 KRI ry, jäsenlehti tammikuu

16 SENIORIKERHO TOIMINTASÄÄNTÖ 1. Kerhon nimi on KRI:n SENIORIKERHO. KRI RY:N SENIORIKERHON JÄSENKORTTI SENIORIKERHON HALLITUS Puheenjohtaja Juhani Mäntykoski Jäsen, vpj Matti Peltonen Jäsen Veikko Salminen Jäsen Matti Mikkonen Varajäsen Raimo Knuutinen Varajäsen Jaakko Koskinen Varajäsen,sihteeri Martti Raulus Seniorikerho toimii toimintasääntönsä mukaisesti. TAPAHTUMIA VUONNA 2006 KTK:n veteraanikerhon vuosikokous Helsingissä RKL:n veteraanikerhon kesäretki Varsinais-Suomeen KRI:n seniorikerhon vuosikokous Helsingissä syyskuussa KRI:n seniorikerhon kuntolomaviikko KRL-Majalla lokakuussa 16 Jäsen Osoite Puhelin mp. Paikallisyhdistys Seniorikerhon liittymisvuosi Täytä kortti, ja palauta osoitteella Martti Raulus, Pekankuja 12, VANTAA Seniorikerhon hallitus toivoo, että aktiivisuus KRI:n seniorien keskuudessa lisääntyy ja että mahdollisimman moni eläkkeelle siirtynyt tai siirtyvä KRI-läinen liittyisi kerhoon. Sähköpostia voit lähettää: martti.raulus(at)elisanet.fi Seniorikerhon vuosimaksu on edelleen 10 /vuosi. Alkaneen vuoden jäsenmaksuja odotetaan mennessä Sampopankkiin tilille: Maksutositteeseen maksajan, eli jäsenen nimi. Otathan yhteyttä puhelimitse tai em. sähköpostiosoitteeseen, niin voimme lähettää jäsenkirje. KRI:n seniorikerhon hallitus. 2. Kerho on KRI:n organisaation osa. 3. Kerhon jäsenyyteen hyväksytään eläkkeelle siirtynyt KRI:n jäsenyyteen kuuluva henkilö. 4. Kerhon tavoitteena on koota KRI:n eläkeläisjäsenet senioritoimintaan. Tukea KRI:n hallitusta eläke-ehtojen kehittämisessä ja niiden turvaamisessa niin, että ne vastaavat jäsenistön sosiaalisia tarpeita. Kerho pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin sekä muihin eläkeläisten elämänlaatua parantaviin toimiin. 5. Kerhon jäsenillä on oikeus KRI:n hallituksen heille tarjoamiin jäsenpalveluihin. 6. Kerho järjestää erilaisia tilaisuuksia toteuttaakseen kohdan 4 tavoitteita, sekä jäsenistön tarpeita virkistys-, valistusym. toiminnan alueilla. 7. Kerhon talous perustuu KRI:n hallituksen päättämään vuosimaksuun sekä toimintamäärärahaan, joka kattaa jäsenpalvelut ja kerhon toimintakulut. Jäsenille järjestetyt virkistystilaisuudet katetaan pääosin osallistumismaksuilla. 8. Seniorikerhon toiminta organisaatioltaan tulee olla mahdollisimman kevyt. Esimerkiksi valistus- ja virkistystapahtumista tai niihin verrattavista tilaisuuksista ei tule pitää pöytäkirjaa, vaan päiväkirjamuotoinen osallistumislista tapahtumaluetteloineen riittää. Hallituksen kokouksista laaditaan muistio, jonka sihteeri ja puheenjohtaja allekirjoittavat. Vuosikokouksesta laaditaan pöytäkirja. Kerhon toimintaa ohjaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä sekä hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen varsinaisista jäsenistä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä tai heidän varajäsentään on paikalla. Hallituksen sihteerinä toimii aina joku hallituksen jäsen vuorollaan. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on samanpituinen kuin KRI:n hallituksen toimikausi (3 vuotta). Vuosikokouksesta ilmoitetaan KRI:n hallituksen päättämällä tavalla.

17 JÄSENISTÖN VIRKIS- TÄYTYMISTAPAHTUMIEN AVUSTUKSET TOIMINTAOHJE TIESITKÖ? 1. Avustusten tarkoituksena on mahdollistaa ja edistää liiton jäsenyhdistysten virkistäytymistoimintaa myöntämällä apurahoja paikallisiin tapahtumiin. 2. Avustustoiminnan laajuudesta ja avustusten enimmäismäärästä päättää liiton hallitus talousarvionsa puitteissa. Avustusta ei voida myöntää samanaikaisesti muiden KRI ry:n sääntöjen perusteella rahallisesti avustamaan tapahtumaan. 3. Avustusta voidaan myöntää vain KRI ry:n jäsenyhdistykselle. Kirjalliset avustusanomukset osoitetaan liiton hallitukselle. Tapahtumasta on aina tehtävä kirjallinen selvitys osallistujaluetteloineen. Avustuksia ei myönnetä yksittäisille jäsenille. Avustusta voidaan anoa ja myöntää myös ennakkoon. 4. Kun KRI ry:n hallitus päättää avustusten myöntämisestä, on sen otettava huomioon mm. seuraavia seikkoja: a. Apuraha voidaan myöntää jäsenyhdistykselle enintään kerran kalenterivuodessa pidettävään tapahtumaan. b. Tapahtumaan on jäsenyhdistyksen kaikkien jäsenten mahdollisuus osallistua eläkeläisjäsenet mukaan lukien. c. Tapahtuma on luonteeltaan sellainen, että se edistää työssä jaksamista ja luo myönteistä kuvaa liiton ja yhdistyksen toiminnasta. d. Tapahtumaan on osallistunut vähintään viisi jäsenyhdistyksen jäsentä. 5. Avustus maksetaan jäsenyhdistykseltä saadun toteutuneen tapahtumaan osallistuneen jäsenmäärän perusteella. 6. Hakemukseen on liitettävä yksityiskohtainen selvitys tapahtumasta ja ajankohdasta, sekä osallistuva tai osallistunut jäsenmäärä. Hakemuksessa on myös ilmoitettava tapahtuman kustannusarvio tai toteutuneet kustannukset erittelyineen. Mikäli avustuksen anominen tapahtuu ennakkoon, hakijayhdistyksen on ilmoitettava kirjallisesti todellinen osallistujaluettelo tapahtuman jälkeen, jonka saatuaan liitto maksaa avustuksen. 7. KRI ry:n hallitukselle osoitetun hakemuksen tapahtumaselostuksineen ja osallistujaluetteloineen allekirjoittavat jäsenyhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. 8. Liitto pitää kirjaa myönnetyistä avustuksista ja tapahtumista sekä varaa oikeuden julkaista kyseisiä tapahtumakertomuksia julkaisuissaan....että KRI:n uusi tukimuoto paikallisydistyksille mahdollistaa rahallisen avustuksen paikallisten tapahtumien järjestämiseen. Säännöt viereisessä palkissa. Toimintaohje ei kumoa aikaisempia opinto- ja virkistysmatka-avustuksia, eikä stressilomia. Kysy lisää vaikkapa tiedottajalta....että kun osallistut luottamusmiesten perus- jatko- tai täydennyskurssille, maksaa KRI ry ko. ajalta sinulle päivärahaa. Tämän tukimuodon tarkoituksena on saada ammattikuntamme edelleen aktivoitumaan luottamusmiestoimintaan. Lähetä kursseille osallistuttuasi vapaamuotoinen kulukorvaushakemus KRI:n työvaliokunnalle, sihteerille tai rahastonhoitajalle....että tuleviin jäsenlehtiin otamme mielellään vastaan jäsenistön artikkeleita, osuvia valokuvia, merkittäviä kohde-esittelyitä ym. jäsenistöä kiinnostavia ammatiin tai harrastuksiin liittyviä aiheita ja juttuja. Vaikkapa sana- tai numeroristikoita, jos sellaisia harrastat. Koska lehti kootaan talkootyönä, ei julkaisupalkkioita valitettavasti voida maksaa.... Että KRI:n stressilomat eivät lopu, vaikka KRL-Maja Oy:n osakkeista luovuttiinkin. Jatkossa, ainakin toistaiseksi paikallisyhdistysten stressilomaviikot järjestetään Vuokatin Kotaportissa entisin ehdoin.... Että KRI:n liittokokouskutsut ja opintomatkailmoitukset julkaistaan vastedes internetsivujen ohella UUSI INSINÖÖRI -lehdessä ja Rakennuslehdessä. Kuntien Tekniset lehti lakkautettiin lopuuvuodesta UUSI INSINÖÖRI-lehteen olette jo varmaankin ehtineet tutustua. Lehteen tulee jatkossa lisäsivuja.... Että uusi jäsenkortti on helmikuussa tulossa, ja jäsen ja matkavakuutuksen toimittaja on vaihtunut. Seuratkaa UUSI INSINÖÖRIlehteä. Parhaat tiedot UIL:n jäseneduista ja palveluista löydät lehdistä ja UIL:n uusituilta internetsivuilta. Tiedottaja KRI ry, jäsenlehti tammikuu

18 KUOPION SAARISTOKADUN RAKENTAMINEN Saaristokaupungin tavoitteet Kuopioon suunniteltu Saaristokaupunki on uusien kaupunginosien sarja, jotka rakennetaan viidelle Kallaveteen työntyvälle niemelle, joista kaksi uusien kanavien avaamisen myötä irtoaa saariksi. Kun uudet kaupunginosat yhdistetään Saaristokadulla keskustan suuntaan, muuttuu syrjäinen reuna-alue aikaisemmin toteutetun Petosen alueen ja keskustan väliseksi täydennysrakentamisalueeksi. Samalla alue nousee todelliseksi vetovoimaiseksi kasvusuunnaksi. Erikoista tässä kasvusuunnassa on se, että kasvu etenee kohti keskustaa. Kaupunkirakenteen ja maankäytön perusratkaisut on määritetty Kuopion kaupunkirakennesuunnitelmassa, yleiskaavassa sekä oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa. Pääalueen, Lehtoniemen asemakaavoitus on käynnissä ja sen rakentaminen käynnistyy rinnan Saaristokadun valmistumisen kanssa vuosina Saaristokaupungin eteläiset osat on jo asemakaavoitettu ja niiden rakentaminen on käynnissä. Koko alueen arvioidaan valmistuvan noin 15 vuodessa. Vuonna 2020 Saaristokaupungissa on lähes asuntoa ja asukasta. Uusien kaupunginosien valmistuessa Saaristokadun vuorokausiliikenteeksi arvioidaan noin ajoneuvoa. Saaristokadun merkittävin hyöty koituu matkojen lyhentymisestä kun Saaristokadun ansiosta uudet kerrosja rivitalovaltaiset alueet voidaan rakentaa alueille, jotka ovat pyöräilyetäisyydellä keskustasta ja sen läheisyydessä sijaitsevilta työpaikkavaltaisilta alueilta. Saaristokatu on Saaristokaupungin suunnitellulle laajuudelle välttämätön, sillä ilman katua asuntotuotanto Saaristokaupungissa arvioidaan jäävän pientalojen varaan. Kadun rakentamisen vaikutuksesta kaupunkirakenne tiivistyy ja monipuolistuu. Kadunrakentaminen parantaa myös joukkoliikenteen olosuhteita, kun kaupunkirakenteen tiivistyessä vuorovälejä voidaan tiivistää. Saaristojakson rakentaminen Saaristokadun keskeisin osuus eli saaristojakso rakennetaan vuosien aikana. Työt aloitettiin huhtikuussa 2006 louhintatöillä läheisessä Kumpusaaressa, josta siirretään rakennustöiden aikana kaikkiaan noin neljännesmiljoona kiintokuutiota kalliota Saaristokadun penkereisiin. Kumpusaaren ja Kärängän välille nousee penkereen lisäksi kolmen vuoden aikana kaikkiaan neljä siltaa, joiden yhteispituus on noin 500 metriä. Saaristojaksolle suunniteltujen siltojen alikulkukorkeudet vaihtelevat puolesta metristä aina 6 metriin. Suurimmillaan alikulkukorkeus on Kärängän länsipuolisella sillalla, jossa alikulkukorkeus on 6 metriä. Pitkän Pölhön saareen johtavan sillan alikulkukorkeus on 5 metriä. Kallaveteen pengerrettävän katujakson pituus on noin kilometri ja se muodostuu siltojen välisistä osuuksista. Saaristokadun suunnittelun lähtökohtana on ollut hitaasti ajettava maisemakatu. Mitoitusnopeutena on käytetty km/h siten, että keskeisellä saaristojaksolla mitoitusnopeus on 40 km/h. Ajoradan leveys on saaristojaksolla 7 metriä. Kevyen liikenteen väylä on kadun länsipuolella koko suunnitteluosuudella. Kevyen liikenteen väylä noudattaa pääsääntöisesti kadun linjausta. Saaristojaksolla tasaus vaihtelee hieman pääväylän tasaukseen nähden. Ajoneuvoliikennettä ja kevyttä liikennettä erottaa välikaista, jonka ympäristön käsittely vaihtelee jaksoittain. Siltojen kohdalla erotuskaista on kavennettu yhden metrin levyiseksi kivetyksi kevyen liikenteen väylän osaksi. Saaristojaksolla pienten saarien kohdalla kevyt liikenne on irtautettu saarien lomaan, jolloin kevyen liikenteen väylä mahdollistaa pääsyn virkistysalueena oleville saaril- 18

19 le. Suurimpien saarien lomaan toteutetaan kaksi pientä pysäköintialuetta, toinen venevalkama-aluetta varten. Saaristokadun rakentamistyöt jatkuvat vuosien aikana vielä kaupungin päässä Haapaniemellä ja Siikaniemellä, jossa tehdään kadun vaatimat muut liikennejärjestelyt. Lisääntynyt liikennemäärä on tehostanut myös alueen maankäyttöä, kun kadun kaupungin päähän, sen välittömään läheisyyteen nousevat mm. Haapaniemen Citymarket ja Bella-veneiden uudet tehtaat. Tässä yhteydessä nämä vanhojen teollisuusrakennuksien ja varastoinnin alueet siistiytyvät. Saaristojaksolla erityiset ympäristötavoitteet Saaristokadun yleissuunnittelun yhteydessä kadulle on tehty yva-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jota on täydennetty yva-päätöksen jälkeen vesistöön liittyvillä lisäselvityksillä. Selvitysten mukaan katu ei vaaranna kadun rajaaman länsipuoleisen vesistön laatua. Rakentamista tullaan lisäksi tarkkailemaan laajoilla ja pitkäaikaisilla vesistö- ja kalatalousselvityksillä. Kadun ympäristöllisiin elementteihin on kiinnitetty erityisesti huomiota. Katu koostuu luonteeltaan erityyppisistä jaksoista; liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten reunustamasta kaupunkijaksosta, maisemalliselta arvoltaan ainutlaatuisesta saaristoosuudesta ja Kärängässä tiiviisti rakennetusta, puistomaisesta asuinaluejaksosta. Maisemajakso-osuudelle rakennetaan katuun kolme porttikohtaa, joilla viestitään maisemallisuuden lisäksi alhaisesta nopeudesta. Kadun alhaisella tasauksella minimoidaan vaikutukset maisemassa ja toisaalta mahdollistetaan käynti pieniin saariin, joita katu sivuaa. Kukin hidasteporttikohta muodostaa oman, muusta katutilasta erottuvan tilan, jonka lävitse autoilija ja jalankulkija / pyöräilijä kulkee. Porttikohdat viestivät tehokkaasti kadun 40 km/h nopeusrajoituksesta korostaen samalla kunkin katujakson luonnetta. Kaikki ympäristöelementit on sovitettu kadulla yhteen. Valaistus kohdistetaan katualueelle ja se toteutetaan yhtenäisenä koko Saaristokadulla. Valaistus muodostaa tällöin rantaan helminauhamaisen rivin. Liikenteen aiheuttamaa melua varten varataan saaristojaksolla kadun välikaistalle ja kevyen liikenteen väylän reunaan alue, jolla voidaan toteuttaa melua torjuva rakenne luonnonkivestä ja puusta vaiheittain. KRI ry, jäsenlehti tammikuu

20 Keilankannan sillan ja kanavan rakentaminen ja kadun viimeistely Saaristokadun toisessa päässä Lehtoniemessä Keilankannan alueella avataan kapeat Keilanlahdet veneliikenteelle, jolloin Lehtoniemestä muodostuu saari. Noin 130 metriä pitkä Keilankannan silta rakennetaan vuosien aikana. Työt ovat alkaneet samanaikaisesti Saaristokadun rakentamisen kanssa huhtikuussa Kun silta valmistuu keväällä 2007, avataan sen jälkeen varsinainen Keilankanta vesiliikenteelle kaivamalla kannas auki ja rakentamalla siihen kanava. Kanava rakennetaan, jotta vesiliikenne Saaristokadun länsipuolisille vesialueille ei vaarantuisi. Keilankannan silta mahdollistaa aina 16 metriä korkeiden laivojen pääsyn Jynkänlahden ja Rauhalahden alueille. Sillan alle rakennettavan kanavan Lehtoniemen puoleiselle rannalle rakennetaan laiva- ja venelaituri. Saaristokadun viimeistelemiseksi on rakennettava myös siltajaksojen välinen alue Keilankannasta Lehtoniemen läpi Käränkään. Lehtoniemen pääkatujen rakentaminen tapahtuu vuosien aikana. Aikataulutavoitteena on ottaa Saaristokatu liikenteelle vuoden 2008 loppupuolen aikana. Varsinaiset viimeistelytyöt tullaan tekemään tämän jälkeen siten, että Saaristokatu on valmiina koko komeudessaan vuoden 2010 suunniteltuja Kuvassa vasemmalla artikkelin kirjoittaja, Lehtoniemen asuntomessuja varten. projektipäällikkö DI Ismo Heikkinen, ja kohteen Ismo Heikkinen, DI valvoja, rakennusmestari Harri Korhonen. Lisätietoja: 20

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen nimi on Naisyrittäjyyskeskus ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen englanninkielinen nimi on Women s Enterprise Agency.

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

JHL Sääntömuutostiivistelmä 2015

JHL Sääntömuutostiivistelmä 2015 JHL Sääntötiivistelmä 2015 1 (9 ) LIITON SÄÄNNÖT 2 Liiton tarkoitus 1. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry toimii edunvalvonta- ja painostusjärjestönä sekä yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä.

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän henkilön on ilmoitettava henkilötietonsa. Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän henkilön on ilmoitettava henkilötietonsa. Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus. 1/5 Autoteknillisen Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Tampereen Autoteknillinen Yhdistys ry. 2. Kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Tampere 3. Kieli Yhdistyksen kieli on suomi

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta.

Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Liite: ohjesäännöt TYÖELÄMÄN TOIMIKUNTA Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Tehtävät: - tuoda yhteiskuntapolitiikkaa

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen Tekninen lautakunta 75 18.11.2015 Kunnanhallitus 298 07.12.2015 Kunnanhallitus 175 29.06.2016 Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n ylimääräinen yhdistyskokous

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n ylimääräinen yhdistyskokous :n ylimääräinen yhdistyskokous Aika Perjantai 24.5.2013 klo 11.00 12.50 Paikka Osallistujat Taitotalon Kongressikeskus, Valimotie 8, Helsinki Jäsenten valtuuttamat viralliset edustajat ja muut paikallaolijat,

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot